29.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/1

1.

Neuvosto tutki 27 päivänä helmikuuta 2007 Slovakian tarkistetun lähentymisohjelman, joka kattaa vuodet 2006–2009.

2.

Ohjelman perustana olevassa makrotaloudellisessa skenaariossa ennustetaan BKT:n kasvavan 6,6 prosentista vuonna 2006 7,1 prosenttiin vuonna 2007 ja sen jälkeen laskevan 5,5 prosenttiin vuonna 2008 ja 5,1 prosenttiin vuonna 2009. Saatavilla olevien tietojen perusteella arvioituna tämä skenaario näyttää perustuvan varovaisiin kasvuennusteisiin vuonna 2006 ja realistisiin kasvuennusteisiin ohjelmakauden loppuaikana. Myös ohjelmassa esitetyt inflaatioennusteet vaikuttavat realistisilta.

3.

Komission yksiköiden syksyn 2006 talousennusteen mukaan julkisen talouden alijäämäksi arvioidaan 3,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2006, kun edellisen tarkistetun lähentymisohjelman tavoite oli 4,2 prosenttia. Parempi toteutuma johtuu paljon suuremmasta BKT:n ja työllisyyden kasvusta sekä odotettua alhaisemmista korko- ja eläkeuudistusmenoista. Osa yllättävästä kasvusta seuranneista lisätuloista kuitenkin käytettiin muulla tavoin kuin kohdentamalla ne alijäämän vähentämiseen nopeammin.

4.

5.

6.

Ohjelmassa esitettyihin julkista taloutta koskeviin ennusteisiin kohdistuvat riskit näyttävät olevan pitkälti tasapainossa. Makrotalouden skenaarion riskit ovat pääpiirteissään neutraalit ja veroennusteet näyttävät perustuvan kokonaisuudessaan varovaisiin arvioihin. Suunniteltu julkisen talouden vakauttaminen perustuu pitkälti menojen hillitsemiseen, mutta ohjelmaan ei sisälly riittävästi tietoja tätä tukevista toimenpiteistä (vuoden 2007 jälkeen) eikä siinä vahvisteta sitovaa keskipitkän aikavälin menokehystä. Toisaalta Slovakia on saavuttanut viime vuosina hyviä tuloksia, vaikka odotettua suurempi kasvu ja EU:n varojen odotettua pienempi käyttö helpottivat julkisen talouden tavoitteiden saavuttamista.

7.

8.

Julkisen talouden bruttovelan arvioidaan olleen 33,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2006 eli merkittävästi alle perustamissopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon. Ohjelmassa ennustetaan, että velkasuhde pienenee 3,4 prosenttiyksikköä ohjelmakaudella.

9.

Slovakian väestön ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat pienemmät kuin EU:ssa keskimäärin, sillä äskettäinen eläkeuudistus näyttää kasvattaneen eläkemenoja Slovakiassa vähemmän kuin monissa muissa maissa. Julkisen talouden alkuasetelma on riski julkisen talouden kestävyydelle myös ilman väestön ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvia pitkän aikavälin vaikutuksia. Julkisen talouden vakauttaminen vähentäisi tästä syystä julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvia riskejä. Kaiken kaikkiaan Slovakian julkisen talouden kestävyyteen näyttää liittyvän keskisuuria riskejä.

10.

Lähentymisohjelma ei sisällä laadullista arviota siitä, miten kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanosta lokakuussa 2006 esitetty kertomus kaiken kaikkiaan vaikuttaa keskipitkän aikavälin finanssipoliittiseen strategiaan. Ohjelmassa esitetään kuitenkin joitakin tietoja siitä, millaisia suoria julkisen talouden kustannuksia tai säästöjä aiheutuisi kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitelluista tärkeimmistä uudistuksista. Julkista taloutta koskevissa ennusteissa näytetään otettavan huomioon, miten kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitellut toimet vaikuttavat julkiseen talouteen. Lähentymisohjelmaan sisältyvät julkista taloutta koskevat toimet eivät näytä olevan täysin kansalliseen uudistusohjelmaan sisältyvien toimien mukaisia. Varsinkaan ohjelmassa luetellut menotavoitteet, koulutusta lukuun ottamatta, eivät vastaa kansallisessa uudistusohjelmassa mainittuja keskeisiä haasteita. Myöskään kansallisessa uudistusohjelmassa vahvistettu huomattava koulutustuki ei näy vuoden 2007 talousarviossa eikä lähentymisohjelmassa.

11.

Ohjelmaan sisältyvä julkisen talouden strategia on pitkälti vuosien 2005–2008 yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyvien talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukainen.

12.

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennettyjen tietovaatimusten osalta voidaan todeta, että ohjelmassa esitetään kaikki pakolliset tiedot ja suurin osan vapaaehtoisista tiedoista (2).

i)

hyödyntämään vahvoja kasvunäkymiä rakenteellisen sopeuttamisen vahvistamiseksi voidakseen varmistaa liiallisen alijäämän korjaamisen suuremmalla marginaalilla vuonna 2007 ja nopeuttaakseen keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamista, ja

ii)

vahvistamaan valtion talouden keskipitkän aikavälin menokattojen sitovuutta.

29.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/5

1)

Neuvosto tutki 27 päivänä helmikuuta 2007 Viron tarkistetun lähentymisohjelman, joka kattaa vuodet 2006–2010.

2)

Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu hidastuu 11 prosentin huippuvauhdista vuonna 2006 8,25 prosenttiin vuonna 2007 ja 7,5 prosenttiin sitä seuraavina vuosina. Käytettävissä olevien tietojen perusteella kyseinen skenaario näyttää perustuvan varovaisiin kasvuennusteisiin. Ennustettuun kasvun hienoiseen hidastumiseen keskipitkällä aikavälillä nykyisestä ylikuumenemiselle alttiista vauhdistaan liittyy selvästi riskejä. Ohjelman inflaatioennusteet vaikuttavat realistisilta.

3)

Komission yksiköiden syksyn 2006 talousennusteen mukaan julkisen talouden ylijäämäksi arvioidaan 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun edellisen tarkistetun lähentymisohjelman tavoite oli 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Paljon ennustettua parempi tulos, jota myös odotetaan uudessa tarkistuksessa, johtuu vuoden 2005 odotettua paremman tuloksen siirrosta ja vuonna 2006 tapahtuneesta odottamattomasta talouskasvusta. Menot olivat talousarviossa suunniteltuja pienemmät.

4)

Ohjelmaan sisältyvän keskipitkän aikavälin finanssipoliittisen strategian päätavoitteina on pitää julkinen talous vähintään tasapainossa ja varmistaa pitkän aikavälin kestävyys ottamalla väestön ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvat vaikutukset huomioon. Finanssipoliittisessa strategiassa ennustetaan julkisen talouden ylijäämän supistuvan vuoden 2006 2,5 prosentista suhteessa BKT:hen noin 1,25 prosenttiin vuosina 2007–2008 ja kasvavan näitä seuraavina vuosina uudelleen noin 1,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Perusjäämä noudattaa samaa kehitystä, koska korkomenojen merkitys on lähes olematon. Ylijäämän supistuminen vuonna 2007 johtuu menosuhteen kasvamisesta suhteessa BKT:hen samalla, kun tulosuhde supistuu. Vuodesta 2008 eteenpäin kokonaistulosuhde ja kokonaismenosuhde supistuvat samaan tahtiin ja niistä heijastuvat erityisesti tuloveroleikkaukset ja se, että menojen kasvu säilyy pienempänä kuin nimellisen BKT:n voimakas kasvu. Uusi ohjelma ei tukeudu enää aikaisempaan käytäntöön eli tavoittele tasapainoista julkisen talouden rahoitusasemaa (tavoite on pääsääntöisesti ylitetty viime vuosina), vaan tähtää huomattavaan ylijäämään koko ohjelmakauden ajan, mitä voidaan pitää edistymisenä talouden suhdannetilanteen huomioimisessa. Edelliseen tarkistukseen verrattuna tavoitteita vuodesta 2007 eteenpäin on tarkistettu ylöspäin ainakin 1 prosenttiyksiköllä suhteessa BKT:hen, sillä makrotalouden skenaario on entistä suotuisampi (ja realistisempi).

5)

Yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti lasketun rakenteellisen rahoitusaseman (eli suhdannetasoitettu rahoitusasema kertaluonteisia ja väliaikaisia toimenpiteitä lukuun ottamatta) ennustetaan heikkenevän vuonna 2007 noin 1 prosenttiyksiköllä 0,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen, ja vahvistuvan vuonna 2008 uudestaan yli 1 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja yli 1,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuosina 2009 ja 2010. Edellisen tarkistetun lähentymisohjelman tapaan ohjelmassa esitetään julkisen talouden rahoitusaseman keskipitkän aikavälin tavoitteeksi tasapainoinen rakenteellinen rahoitusasema, joka ohjelmassa pyritään säilyttämään koko ohjelmakauden ajan. Koska keskipitkän aikavälin tavoite on vaadittua vähimmäistasoa (arviolta noin 2 prosentin alijäämä suhteessa BKT:hen) tiukempi, sillä voitaneen turvata riittävä varmuusmarginaali liiallisen alijäämän välttämiseksi. Ohjelman keskipitkän aikavälin tavoite sijoittuu euroalueelle ja ERM II -jäsenvaltioille vakaus- ja kasvusopimuksessa ja käytännesäännöissä asetetulle vaihteluvälille; tavoite on myös huomattavasti tiukempi kuin mitä julkinen velka suhteessa BKT:hen ja potentiaalisen tuotannon keskimääräinen kasvu edellyttäisivät pitkällä aikavälillä.

6)

Ohjelmassa esitettyihin julkista taloutta koskeviin ennusteisiin kohdistuvat riskit näyttävät olevan yleisesti ottaen tasapainossa. Ohjelmassa esitettyjä makrotaloudellisia oletuksia voidaan pitää maltillisina koko ohjelmakauden ajan. Verokertymäennusteet vaikuttavat yleisesti ottaen realistisilta. Menojen kasvun hillitseminen hyötyisi siitä, että julkisen talouden suunnittelukehyksen sitovuutta lisättäisiin.

7)

Tämän riskinarvioinnin perusteella ohjelman mukainen finanssipolitiikka vaikuttaa riittävältä varmistamaan, että ohjelman keskipitkän aikavälin tavoitteesta voidaan pitää kiinni suunnitelmien mukaisesti selvällä marginaalilla koko ohjelmakauden ajan. Varmuusmarginaali on riittävä, jotta alijäämän 3 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen ei ylity talouden normaaleissa suhdannevaihteluissa missään vaiheessa ohjelmakautta. Ohjelman mukainen finanssipolitiikka ei vastaa täysin vakaus- ja kasvusopimusta siksi, että se on myötäsyklinen hyvinä aikoina vuonna 2007, jolloin rakenteellista rahoitusasemaa on tarkoitus heikentää noin 1 prosentilla suhteessa BKT:hen.

8)

Julkisen bruttovelan arvioidaan supistuneen vuonna 2006 3,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen eli selvästi alle perustamissopimuksen mukaisen 60 prosentin viitearvon. Ohjelmassa ennustetaan, että velkasuhde pienenee vielä 2 prosenttiyksikköä ohjelmakaudella.

9)

Väestön ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat Virossa EU:n vähäisimmät, ja tällaisten menojen ennustetaan supistuvan suhteessa BKT:hen tulevina vuosikymmeninä, mihin vaikuttaa osaltaan eläkejärjestelmän uudistamisesta johtuva huomattava menojen väheneminen. Julkisen bruttovelan määrä on Virossa hyvin pieni, joten pitämällä yllä tervettä julkista taloutta sitä koskevien suunnitelmien mukaisesti koko ohjelmakauden ajan vähennettäisiin julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvia riskejä. Kaiken kaikkiaan Viron julkisen talouden kestävyyteen näyttää liittyvän vähän riskejä.

10)

Lähentymisohjelma sisältää laadullisen arvion siitä, miten kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanosta lokakuussa 2006 esitetty kertomus kaiken kaikkiaan vaikuttaa keskipitkän aikavälin finanssipoliittiseen strategiaan. Ohjelmassa esitetään myös joitakin tietoja siitä, millaisia suoria julkisen talouden kustannuksia tai säästöjä aiheutuisi kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitelluista tärkeimmistä uudistuksista. Julkista taloutta koskevissa ennusteissa otetaan erityisesti huomioon, miten kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitellut toimet vaikuttavat julkiseen talouteen. Lähentymisohjelmaan sisältyvät julkista taloutta koskevat toimet vaikuttavat kansalliseen uudistusohjelmaan sisältyvien toimien mukaisilta. Todettakoon erityisesti, että molemmissa ohjelmissa korostetaan varovaisen finanssipolitiikan keskeistä merkitystä makrotalouden vakauttajana.

11)

Ohjelmaan sisältyvä finanssipoliittinen strategia on pitkälti vuosien 2005–2008 yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyvien talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukainen.

12)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennetyistä tietovaatimuksista voidaan todeta, että ohjelmassa esitetään kaikki pakolliset tiedot ja suurin osan vapaaehtoisista tiedoista (2).

29.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/9

1)

Neuvosto tarkasteli 27 päivänä helmikuuta 2007 Maltan tarkistettua lähentymisohjelmaa, joka kattaa vuodet 2006–2009.

2)

Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu pysyttelee ohjelmakaudella 3 prosentin tietämissä. Käytettävissä olevien tietojen perusteella se näyttää perustuvan suotuisiin kasvuoletuksiin vuonna 2007 ja sen jälkeen erittäin suotuisiin kasvuoletuksiin, erityisesti ulkoisen rahoitusaseman keskipitkän aikavälin optimistisen kehityksen vuoksi. Ohjelmassa ennustettua pienempi nettoviennin määrä keskipitkällä aikavälillä saattaa kasvattaa viime vuosina todettua ulkoista epätasapainoa. Inflaatioennuste vaikuttaa realistiselta.

3)

Komission yksiköiden syksyn 2006 talousennusteen mukaan julkisen talouden alijäämäksi arvioidaan 2,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2006, kun edellisen tarkistetun lähentymisohjelman tavoite oli 2,7 prosenttia. Vuoden 2006 ennustettu toteutuma on uudessa tarkistuksessa (2,6 % suhteessa BKT:hen) alle komission yksiköiden syksyn 2006 talousennusteen ja vaikuttaa realistiselta äskettäin saatujen BKT:n kasvua koskevien tietojen ja valtiontalouden kassatietojen perusteella.

4)

Tarkistetussa ohjelmassa esitetyllä julkisen talouden strategialla pyritään supistamaan alijäämä alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen vuonna 2006 ja julkisen talouden vakauttamiseen sen jälkeen. Tarkistuksessa ennustetaan julkisen talouden alijäämän supistuvan ja johtavan jotakuinkin tasapainoiseen julkiseen talouteen vuoteen 2009 mennessä. Korkotaakan ennustetun supistumisen myötä perusylijäämän odotetaan nousevan 3,25 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2009 mennessä. Sopeutukseen pyritään leikkaamalla menoja lähes 5,75 prosenttiyksiköllä suhteessa BKT:hen, mikä enemmän kuin kattaisi tulojen laskun melkein 3,75 prosenttiyksiköllä suhteessa BKT:hen. Vaikka kokonaismenoja on onnistuttu hillitsemään, terveydenhoitomenot ovat jatkaneet kasvuaan viime vuosina. Alijäämää supistavia kertaluonteisia toimenpiteitä tullaan käyttämään vähemmän kuin viimeksi kuluneina vuosina. Ohjelmassa vahvistetaan yleisesti ottaen edellisessä tarkistuksessa suunniteltu julkisen talouden nimellinen sopeutus paljon suotuisamman makrotalouden skenaarion puitteissa.

5)

Yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti lasketun rakenteellisen alijäämän (eli suhdannetasoitetun julkisen talouden rahoitusaseman ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä) odotetaan paranevan vuoden 2006 3 prosentin alijäämästä suhteessa BKT:hen 0,5 prosentin alijäämään ohjelmakauden lopussa. Edellisen tarkistetun lähentymisohjelman tapaan ohjelmassa esitetään julkisen talouden rahoitusaseman keskipitkän aikavälin tavoitteeksi tasapainoinen rakenteellinen rahoitusasema, jota ohjelmassa ei kuitenkaan pyritä saavuttamaan ohjelmakauden aikana. Koska keskipitkän aikavälin tavoite on vaadittua vähimmäistasoa (arvioitu noin 1,75 prosentin alijäämäksi suhteessa BKT:hen) tiukempi, sillä voitaneen turvata riittävä varmuusmarginaali liiallisen alijäämän välttämiseksi. Ohjelman keskipitkän aikavälin tavoite sijoittuu euroalueelle ja ERM II -jäsenvaltioille vakaus- ja kasvusopimuksessa ja käytännesäännöissä asetetulle vaihteluvälille ja heijastaa riittävästi velkasuhdetta ja keskimääräistä potentiaalista tuotannon kasvua pitkällä aikavälillä.

6)

Ohjelmassa esitettyihin julkista taloutta koskeviin ennusteisiin liittyvät riskit näyttävät olevan pitkälti tasapainossa vuonna 2007, mutta julkisen talouden toteutuma voi olla myöhempinä vuosina ennakoitua heikompi. Tämä johtuu tarkistuksen perustana olevasta vuodeksi 2007 ennustetusta BKT:n suotuisasta kasvusta ja erittäin suotuisasta makrotalouden skenaariosta vuosiksi 2008–2009 (vaikkakin kyseisiä vuosia koskevat verokertymäennusteet vaikuttavat varovaisilta). Vuoden 2007 jälkeisestä sopeutusstrategiasta ei myöskään anneta tarkkoja tietoja, mikä lisää julkisen talouden suunniteltuun vakautukseen liittyviä riskejä.

7)

Tämän riskinarvioinnin perusteella näyttää siltä, että ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys on asianmukainen liiallisen alijäämän korjaamiseksi vuoteen 2006 mennessä, kuten neuvosto on suositellut. Se vaikuttaa myös tarjoavan riittävän varmuusmarginaalin, jotta alijäämän 3 prosentin raja-arvoa suhteessa BKT:hen ei ylitetä normaaleissa suhdannevaihteluissa vuodesta 2008 eteenpäin. Liiallisen alijäämän korjaamisen jälkeisinä vuosina vauhti, jolla julkista taloutta sopeutetaan ohjelmassa esitetyn keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi, on pitkälti vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen. Vakaus- ja kasvusopimuksessa määrätään, että euroalueella ja ERM II -jäsenvaltioissa rakenteellista rahoitusasemaa olisi parannettava vuosittain vähimmäismäärällä, jonka ohjeena on 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja että julkista taloutta olisi sopeutettava enemmän suhdannetilanteen ollessa hyvä ja vähemmän suhdannetilanteen ollessa huono.

8)

Julkisen talouden bruttovelan arvioidaan olleen 68,25 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2006, joten velkasuhde ylittää sille perustamissopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon. Ohjelmassa velkasuhteen ennustetaan supistuvan ohjelmakaudella 8,75 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Edellä mainittujen julkisen talouden tavoitteisiin liittyvien riskien vuoksi velkasuhde ei kuitenkaan todennäköisesti kehity yhtä suotuisasti kuin ohjelmassa ennustetaan. Tämän riskinarvioinnin perusteella velkasuhde näyttää supistuvan ohjelmakaudella riittävästi kohti viitearvoa.

9)

Malta on hiljattain hyväksynyt eläkeuudistuksen, jolla pyritään nostamaan todellista eläkeikää, samalla kun eläkkeiden tasoa korotetaan. Sen vuoksi ohjelmassa ennustetaan, että eläkemenot kasvavat ja johtavat ikääntymiseen liittyvien menojen suurempaan kasvuun, lähelle EU:n keskiarvoa. Terveydenhoitomenoja koskevat ennusteet osoittavat noin 1,75 prosenttiyksikön kasvua suhteessa BKT:hen pitkällä aikavälillä, jos nykyinen suuntaus säilyy, vaikkakin kasvu on aiempaa kehitystä jonkin verran hitaampaa. Nykyinen julkisen talouden rahoitusasema ei riitä varmistamaan sitä, että velka supistuu alle perustamissopimuksessa asetetun viitearvon. Sen vuoksi julkisen talouden rahoitusaseman parantaminen ohjelman ennusteiden mukaisesti edistäisi julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvien riskien vähentämistä. Kaiken kaikkiaan Maltan julkisen talouden kestävyyteen näyttää liittyvän keskisuuria riskejä.

10)

Lähentymisohjelma ei sisällä laadullista arviota siitä, miten kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanosta lokakuussa 2006 esitetty kertomus kaiken kaikkiaan vaikuttaa keskipitkän aikavälin finanssipoliittiseen strategiaan. Ohjelmassa esitetään kuitenkin järjestelmällisesti tietoja siitä, millaisia suoria julkisen talouden kustannuksia tai säästöjä aiheutuisi kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitelluista tärkeimmistä uudistuksista. Julkista taloutta koskevissa ennusteissa otetaan erityisesti huomioon, miten kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitellut toimet vaikuttavat julkiseen talouteen. Lähentymisohjelmaan sisältyvät julkista taloutta koskevat toimet vaikuttavat kansalliseen uudistusohjelmaan sisältyvien toimien mukaisilta. Molemmissa ohjelmissa suunnitellaan erityisesti eläkeuudistuksen toteuttamista, ja lähentymisohjelmassa annetaan tarkempia tietoja kansallisessa uudistusohjelmassa ilmoitetusta verouudistuksesta.

11)

Ohjelmaan sisältyvä julkisen talouden strategia on pitkälti vuosien 2005–2008 yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyvien talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukainen.

12)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennetyistä tietovaatimuksista voidaan todeta, että ohjelmasta puuttuu joitakin pakollisia ja vapaaehtoisia tietoja (2).

i)

edistymään riittävästi kohti ohjelmassa esitettyjä keskipitkän aikavälin tavoitteita ja varmistamaan, että julkisen velan suhde BKT:hen supistuu vastaavalla tavalla, ja esittämään pitkän aikavälin finanssipolitiikan strategian, erityisesti menojen osalta;

ii)

parantamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä saavuttamalla keskipitkän aikavälin tavoitteen ja kehittämällä edelleen terveydenhoitojärjestelmän uudistusta ja täytäntöönpanoa, kun otetaan huomioon velkataso ja ikääntymiseen liittyvien menojen ennakoitu kasvu.

29.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/13

1)

Neuvosto tarkasteli 27 päivänä helmikuuta 2007 Puolan tarkistettua lähentymisohjelmaa, joka kattaa vuodet 2006–2009.

2)

Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu on 5,4 prosenttia vuonna 2006 ja vakiintuu (keskimäärin noin 5,25 prosenttiin) ohjelman loppukaudella. Saatavilla olevien tietojen perusteella tämä skenaario näyttää perustuvan kasvuennusteisiin, jotka ovat varovaisia vuonna 2007 ja melko suotuisia tämän jälkeen, koska työmarkkinat eivät ehkä paranekaan niin nopeasti kuin ohjelmassa ennustetaan. Ohjelman inflaatioennusteet vaikuttavat realistisilta, joskin alhaisilta ohjelmakauden loppupuolella erityisesti siitä syystä, että kiristyvät työmarkkinat lisäävät palkankorotuspaineita.

3)

Tammikuun 2006 lähentymisohjelmassa julkisen talouden rahoitusaseman tavoitteeksi vuonna 2006 asetettiin –2,6 prosenttia suhteessa BKT:hen, mutta komission yksiköiden syksyn talousennusteessa sen ennakoitiin olevan –2,2 prosenttia suhteessa BKT:hen ja marraskuussa 2006 tarkistetussa lähentymisohjelmassa vuoden 2006 tulokseksi arviointiin –1,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Odotettua parempi tulos johtuu pääasiassa menosuunnitelmien vaillinaisesta toteutumisesta (erityisesti sosiaaliset tulonsiirrot ja julkiset investoinnit), kun taas tulot kasvoivat pääasiassa odotettua voimakkaamman kasvun vuoksi. Edellä mainituissa alijäämäluvuissa ei ole otettu huomioon eläkeuudistuskustannuksia, jotka ovat arvioiden mukaan noin 2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2006. Tällöin noudatetaan rahastoivien eläkejärjestelmien luokittelusta 2 päivänä maaliskuuta 2004 tehdyn Eurostatin päätöksen täytäntöönpanoa koskevaa siirtymäkautta (2), joka päättyy keväällä 2007. Marraskuussa 2006 tarkistetun julkisen talouden strategian päätavoitteena on korjata liiallinen alijäämä vuoteen 2007 mennessä ottaen huomioon uudistetun vakaus- ja kasvusopimuksen määräys, jonka mukaan osa eläkeuudistuskustannuksista voidaan vähentää. Seuraavina vuosina ohjelman tavoitteena on vähentää alijäämää asteittain siten, että viitearvo 3 prosenttia suhteessa BKT:hen saavutetaan vuonna 2009.

4)

Alijäämän odotetaan supistuvan 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa BKT:hen vuosittain (0,3 prosenttiyksikköä, kun huomioon otetaan eläkeuudistuskustannukset) 0,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2009, kun se vuonna 2006 oli 1,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Perusylijäämän odotetaan paranevan 1,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2009, kun se vuonna 2006 oli 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kun huomioon otetaan edellä mainittu Eurostatin päätös, tarkistetussa ohjelmassa esitetyn alijäämän odotetaan paranevan 2,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2009, kun se vuonna 2006 oli 3,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Sopeutuksen suunnitellaan olevan tuloperusteistavuonna 2007 (tulosuhde kasvaa 0,6 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen ja menosuhde säilyy jokseenkin vakaana) ja voimakkaasti menoperusteista vuosina 2008–2009, joten tulosuhteen huomattava supistuminen kompensoituu reilusti (keskimääräisen vuotuisen menosuhteen (erityisesti kulutuksen ja sosiaalisten tulonsiirtojen) odotetaan laskevan vuosittain keskimäärin 1,6 prosenttiyksiköllä, kun taas tulosuhde laskee keskimäärin 1,2 prosenttiyksiköllä, mikä johtuu pääasiassa sosiaaliturvamaksujen alenemisesta, henkilötuloveron järjestelmään kohdistuvista muutoksista ja verojärjestelmään tehtävistä muista muutoksista, joita ei ole kaikissa tapauksissa määritelty tarkasti). Edelliseen ohjelmaan verrattuna alijäämätavoitteita on tarkistettu alaspäin paljon voimakkaamman kasvun ja vuoden 2006 odotettua paremman tuloksen perusteella.

5)

Yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti lasketun rakenteellisen rahoitusaseman (eli suhdannetasoitetun julkisen talouden rahoitusaseman ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä) odotetaan paranevan noin –2 prosentin alijäämästä suhteessa BKT:hen vuonna 2006 –0,75 prosenttiin suhteessa BKT:hen ohjelmakauden loppuun mennessä vuonna 2009 (kun huomioon ei ole otettu eläkeuudistuskustannuksia). Edellisen tarkistetun lähentymisohjelman tapaan ohjelmassa esitetään julkisen talouden rahoitusaseman keskipitkän aikavälin tavoitteeksi 1 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen, jota ohjelmassa ei kuitenkaan pyritä saavuttamaan ohjelmakauden aikana. Koska keskipitkän aikavälin tavoite on vaadittua vähimmäistasoa (arviolta noin 1,5 prosentin alijäämä suhteessa BKT:hen) tiukempi, sillä voitaneen turvata riittävä varmuusmarginaali liiallisen alijäämän välttämiseksi. Keskipitkän aikavälin tavoite vastaa velkasuhdetta ja keskimääräistä potentiaalista tuotannon kasvua pitkällä aikavälillä.

6)

Julkisen talouden toteutuma voi olla ohjelmassa ennakoitua huonompi, erityisesti ohjelmakauden loppuvuosina. Suunniteltujen uudistusten tehokkaaseen toteuttamiseen liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä, sillä suunniteltua menojen hillitsemistä tukevat täsmälliset toimenpiteet puuttuvat. Lisäksi ohjelmakauden loppuvuosien melko suotuisaan makrotalouden skenaarioon sisältyy riskejä. Tästä syystä tähän mennessä toteutetut toimet eivät riitä ja suunniteltuja toimenpiteitä olisi tehostettava tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

7)

Tämän riskinarvioinnin perusteella näyttää siltä, että ohjelman mukainen finanssipolitiikka ei tunnu soveltuvan liiallisen alijäämän korjaamiseen vuoteen 2007 mennessä, kuten neuvosto on suositellut. Julkisen talouden tavoitteet eivät tarjoa riittävää varmuusmarginaalia sen varmistamiseksi, ettei julkisen talouden alijäämälle asetettu 3 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen ylity talouden normaaleissa suhdannevaihteluissa missään vaiheessa ohjelmakautta. Liiallisen alijäämän korjaamisen jälkeisinä vuosina vauhtia, jolla julkista taloutta sopeutetaan rakenteellisesti ohjelmassa esitetyn keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi, olisi tiukennettava taloudellisesti hyvinä aikoina ja sen saavuttamista olisi tuettava toimenpitein.

8)

Julkisen talouden bruttovelan arvioidaan olleen 42,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2006 eli merkittävästi alle perustamissopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon. Ohjelmassa ennustetaan, että velkasuhde pienenee 1,4 prosenttiyksikköä ohjelmakaudella. Kun huomioon otetaan edellä mainittu Eurostatin päätös, julkisen talouden bruttovelka kasvanee 50,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2009, kun se vuonna 2006 oli 48,9 prosenttia suhteessa BKT:hen.

9)

Ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat Puolassa EU:n pienimmät ja ikääntymisestä aiheutuvien menojen ennustetaan supistuvan osittain siitä syystä, että eläkejärjestelmän uudistus pienentää menoja huomattavasti edellyttäen, että eläkeuudistukset toteutetaan kaikilta osin. Julkisen talouden alkuasetelma on edelleen riski julkisen talouden kestävyydelle myös ilman väestön ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvia pitkän aikavälin vaikutuksia, vaikka se onkin parantunut vuoteen 2005 verrattuna. Ohjelmassa suunniteltu julkisen talouden vakauttamisen jatkaminen edistäisi julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvien riskien vähentämistä. Kaiken kaikkiaan Puolan julkisen talouden kestävyyteen näyttää liittyvän vähän riskejä.

10)

Lähentymisohjelma sisältää laadullisen arvion siitä, miten kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanosta lokakuussa 2006 esitetyssä kertomuksessa luetellut uudistukset kaiken kaikkiaan vaikuttavat keskipitkän aikavälin finanssipoliittiseen strategiaan. Ohjelmassa esitetään myös joitakin tietoja siitä, millaisia suoria julkisen talouden kustannuksia tai säästöjä aiheutuisi kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitelluista tärkeimmistä uudistuksista. Julkista taloutta koskevissa ennusteissa näytetään otettavan huomioon, miten kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitellut toimet vaikuttavat julkiseen talouteen. Lähentymisohjelmaan sisältyvät julkista taloutta koskevat toimet vaikuttavat kansalliseen uudistusohjelmaan sisältyvien toimien mukaisilta. Molemmilla ohjelmilla pyritään erityisesti yhdenmukaistamaan jossakin määrin viljelijöiden sosiaaliturvajärjestelmää yleisen kansallisen järjestelmän kanssa, yhdenmukaistamaan asteittain työkyvyttömyysetuudet uudistetun eläkejärjestelmän kanssa ja panemaan täytäntöön taatut terveydenhuoltopalvelut.

11)

Ohjelmaan sisältyvä julkisen talouden strategia on osittain vuosien 2005–2008 yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyvien talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukainen. Varsinkaan liiallisen alijäämän korjaamiseksi toteutetut toimet eivät vaikuta riittäviltä.

12)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennettyjen tietovaatimusten osalta voidaan todeta, että ohjelmassa esitetään kaikki pakolliset tiedot ja suurin osan vapaaehtoisista tiedoista (3).

i)

varmistamaan liiallisen alijäämän korjaamisen vuoteen 2007 mennessä 104 artiklan 7 kohdan mukaisen uuden suosituksen mukaisesti,

ii)

hyödyntämään taloudellisesti hyviä aikoja käyttämällä mahdolliset ylimääräiset tulot alijäämän supistamiseen, ja kun liiallinen alijäämä on korjattu suunnitelman mukaisesti, tiukentamaan tahtia, jolla julkista taloutta sopeutetaan keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi, määrittelemällä ja toteuttamalla, varsinkin menoja koskevat, lisätoimenpiteet, joita tarvitaan suunnitellun sopeuttamisen saavuttamiseksi,

iii)

turvaamaan eläkeuudistuksen tulokset.

29.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/17

1)

Neuvosto tarkasteli 27 päivänä helmikuuta 2007 Ruotsin tarkistettua lähentymisohjelmaa, joka kattaa vuodet 2006–2009.

2)

Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu hidastuu vuoden 2006 4,0 prosentista keskimäärin 3,0 prosenttiin ohjelmakauden loppuun mennessä, mikä on kuitenkin edelleen lähellä sen potentiaalista tasoa. Saatavilla olevien tietojen perusteella tämä skenaario näyttää perustuvan realistisiin kasvuoletuksiin, vaikkakin vuonna 2006 kasvu voi olla ollut oletettua suurempaa. Myös ohjelmassa esitetyt inflaatioennusteet vaikuttavat realistisilta.

3)

Komission yksiköiden syksyn 2006 talousennusteen mukaan julkisen talouden ylijäämäksi arvioidaan 2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen, kun edellisen tarkistetun lähentymisohjelman oletettu toteutuma oli 0,9 prosenttia. Ero selittyy pääasiassa vuoden 2005 paljon oletettua suuremmalla ylijäämällä. Viimeisimpien saatavilla olevien kassatietojen perusteella näyttää siltä, että vuoden 2006 ylijäämä oli sekä alhaisempien perusmenojen että korkeampien verotulojen vuoksi komission yksiköiden ennustetta suurempi.

4)

Tarkistetussa ohjelmassa vahvistetaan, että finanssipolitiikkaa ohjaavana avaintekijänä on suhdannekierron aikana edelleen keskimäärin 2 prosentin ylijäämä suhteessa BKT:hen yhdessä monivuotisten menokattojen kanssa. Kevään 2007 talousesityksessä hallitus arvioi uudelleen julkisen talouden nykyisen ylijäämätavoitteen rahastoivien toisen pilarin eläkejärjestelmien luokituksesta tehdyn Eurostatin päätöksen (2) huomioon ottamiseksi. Kyseisen päätöksen täytäntöönpanoa koskevan siirtymäkauden päätyttyä (keväällä 2007) ylijäämä supistuu vuosittain noin 1 prosentilla suhteessa BKT:hen ja julkista bruttovelkaa suhteessa BKT:hen tarkistetaan ylöspäin noin 0,5 prosenttia. Ohjelmatarkistuksessa esitetyn julkisen talouden strategian mukaan ylijäämä supistuu vuonna 2007 (2,4 prosenttiin 3,0 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2006), minkä jälkeen se taas asteittain kasvaa (3,1 prosenttiin vuonna 2009). Perusylijäämän kehitys on vastaavanlaista. Sekä menojen että tulojen suhde BKT:hen supistuu vähitellen ohjelmakaudella. Strategia on sikäli hieman takapainotteinen, että vuoden 2007 merkittävien veronalennusten rahoitus on vain osittainen. Ylijäämän kehityksen oletetaan olevan edellisessä ohjelmatarkistuksessa esitetyn kaltaista (alun supistumista seuraava vähittäinen kasvu), mutta nettoluotonannon odotetaan koko ohjelmakaudella olevan suurempaa.

5)

Yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti lasketun rakenteellisen ylijäämän (suhdannetasoitettu ylijäämä kertaluonteisia ja väliaikaisia toimenpiteitä lukuun ottamatta) suunnitellaan ohjelmakauden aikana pysyvän yli 2 prosentissa suhteessa BKT:hen, mikä viittaa siihen, että julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys on varmistettava. Lähentymisohjelman edellisen tarkistuksen tapaan ohjelmassa esitetty julkisen talouden rahoitusaseman keskipitkän aikavälin tavoite on sama kuin edellä mainittu keskimäärin 2 prosentin suuruinen julkisen talouden ylijäämä suhdannekierron aikana (siis rakenteellisesti), minkä suunnitellaan ohjelmassa säilyvän koko ohjelmakauden ajan. Koska keskipitkän aikavälin tavoite on selvästi vaadittua vähimmäistasoa (arviolta noin 1 prosentin alijäämä suhteessa BKT:hen) tiukempi, sillä voitaneen turvata riittävä varmuusmarginaali liiallisen alijäämän välttämiseksi. Keskipitkän aikavälin tavoite on myös selvästi vaativampi kuin mitä velkasuhde ja potentiaalisen tuotannon pitkän aikavälin keskimääräinen kasvu edellyttäisivät.

6)

Ohjelmassa esitettyihin julkista taloutta koskeviin ennusteisiin kohdistuvat riskit näyttävät vuodesta 2007 alkaen olevan pitkälti tasapainossa. Makrotalouden näkymät ja verokertymää koskevat ennusteet vaikuttavat realistisilta, vaikkakin myyntivoittoveron kehitykseen liittyy tiettyä epävarmuutta. Menotavoitteisiin on päästy hyvin edellä mainittujen menokattojen ansiosta.

7)

Tämän riskinarvioinnin perusteella ohjelman mukainen finanssipolitiikka vaikuttaa riittävältä varmistamaan, että ohjelman keskipitkän aikavälin tavoitteesta voidaan pitää kiinni suunnitelmien mukaisesti koko ohjelmakauden ajan. Varmuusmarginaali on myös riittävä, jotta alijäämän 3 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen ei ylity talouden normaaleissa suhdannevaihteluissa missään vaiheessa ohjelmakautta. Tästä huolimatta on olemassa riski siitä, että ohjelman mukainen finanssipolitiikka voi muuttua myötäsykliseksi vuonna 2007, jolloin hyvän talouskasvun odotetaan jatkuvan. Tämä ei olisi vakaus- ja kasvusopimuksen mukaista.

8)

Julkisen bruttovelan arvioidaan supistuneen vuonna 2006 46,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen eli selvästi alle perustamissopimuksen mukaisen 60 prosentin viitearvon. Velkasuhteen supistumisen odotetaan ohjelmassa jatkuvan siten, että velkasuhde supistuu ohjelmakaudella 13,5 prosenttiyksikköä.

9)

Väestön ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat Ruotsissa EU:n keskimäärää alhaisemmat, ja eläkemenojen osuuden ennustetaan pitkällä aikavälillä pysyvän suhteellisen vakaana suhteessa BKT:hen, mihin osaltaan vaikuttaa eläkejärjestelmän uudistamisesta johtuva huomattava menojen väheneminen. Julkisen talouden alkuasetelma ja suuri perusylijäämä helpottavat bruttovelan supistamista ja varojen kerryttämistä. Terve julkinen talous ja suunnitellun mukainen jatkuva ylijäämätilanne edistävät osaltaan julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvien riskien rajoittamista. Kaiken kaikkiaan Ruotsin julkisen talouden kestävyyteen näyttää liittyvän vähän riskejä.

10)

Lähentymisohjelma sisältää laadullisen arvion siitä, miten kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanosta marraskuussa 2006 esitetty kertomus kaiken kaikkiaan vaikuttaa keskipitkän aikavälin finanssipoliittiseen strategiaan. Ohjelmassa esitetään myös järjestelmällisesti tietoja siitä, millaisia suoria julkisen talouden kustannuksia tai säästöjä aiheutuisi kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitelluista tärkeimmistä uudistuksista. Julkista taloutta koskevissa ennusteissa näytetään otettavan huomioon, miten kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitellut toimet vaikuttavat julkiseen talouteen. Lähentymisohjelmaan sisältyvät julkista taloutta koskevat toimet vaikuttavat kansalliseen uudistusohjelmaan sisältyvien toimien mukaisilta. Molempiin ohjelmiin sisältyy erityisesti toimenpiteitä työvoiman tarjonnan lisäämiseksi.

11)

Ohjelmaan sisältyvä finanssipoliittinen strategia on pitkälti vuosien 2005–2008 yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyvien talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukainen.

12)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennetyistä tietovaatimuksista voidaan todeta, että ohjelmasta puuttuu joitakin pakollisia ja vapaaehtoisia tietoja (3).

29.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/20

1)

Neuvosto tarkasteli 27 päivänä helmikuuta 2007 Yhdistyneen kuningaskunnan tarkistettua lähentymisohjelmaa, joka kattaa budjettivuodet 2006/2007–2011/2012 (2).

2)

Ohjelmassa esitetään kaksi makrotalouden skenaariota: keskiskenaario ja vaihtoehtoinen skenaario, jonka mukaan trendin mukainen kasvu on 0,25 prosenttiyksikköä hitaampaa kuin keskiskenaariossa. Tarkistetun lähentymisohjelman julkista taloutta koskevat ennusteet perustuvat jälkimmäiseen skenaarioon, joka on suunniteltu varovaisemmaksi kuin keskiskenaario ja jota pidetään tässä arviossa viiteskenaariona. Skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu on 2,75 prosenttia vuosina 2006 ja 2007 ja hidastuu keskimäärin 2,50 prosenttiin ohjelman loppukaudella. Saatavilla olevien tietojen perusteella tämä ohjelma näyttää perustuvan realistisiin kasvuoletuksiin. Inflaatioennusteet (inflaation odotetaan hidastuvan 2,5 prosentista vuonna 2006 2 prosenttiin vuodesta 2007 alkaen) vaikuttavat äskettäin julkaistun toteutuman perusteella lyhyellä aikavälillä varsin alhaisilta mutta muuten realistisilta.

3)

Komission yksiköiden syksyn 2006 talousennusteen mukaan budjettivuoden 2006/07 julkisen talouden alijäämäksi arvioidaan 3,0 prosenttia suhteessa BKT:hen. Nykyisen tarkistetun lähentymisohjelman mukaan saman vuoden alijäämäksi arvioidaan 2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä vastaa viimeaikaisia suuntauksia, jotka osoittavat vahvaa tulojen kasvua ja hitaampaa menojen kasvua ja jotka jatkuvat budjettivuoden jäljellä olevien kuukausien ajan.

4)

Lähentymisohjelman mukaan finanssipolitiikan keskeisinä tavoitteina on varmistaa pitkän aikavälin kestävyys sekä sukupolvien sisäinen ja niiden välinen oikeudenmukaisuus ja tästä syystä tukea rahapolitiikkaa erityisesti antamalla automaattisten vakauttajien tasoittaa talouden kehitystä. Ohjelmassa ennustetaan alijäämän supistuvan alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen budjettivuoteen 2006/2007 mennessä (2,8 %) ja 1,4 prosenttiin ennustejakson loppuun mennessä budjettivuonna 2011/2012. Perusjäämän arvioidaan olevan 0,6 prosenttia alijäämäinen suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2005/2006. Sen odotetaan palaavan tasapainoon budjettivuoteen 2008/2009 mennessä ja olevan 0,7 prosenttia ylijäämäinen budjettivuonna 2011/2012. Ennustejakson aikainen julkisen talouden sopeuttaminen on tasapainoisesti tulo- ja menoperusteista. Tulosuhteen odotetaan kasvavan ennustejakson kahden ensimmäisen vuoden aikana osittain harkinnanvaraisten toimien ansiosta, kun taas menoja sopeutetaan voimakkaasti budjettivuodesta 2008/2009 alkaen hillitsemällä juoksevien menojen kasvua. Lähentämisohjelmassa käytetyn määritelmän mukaisten julkisten investointien (3) odotetaan vakiintuvan 2,25 prosenttiin suhteessa BKT:hen budjettivuodesta 2006/2007 ja alijäämän odotetaan koostuvan yksinomaan julkisten investointien rahoituksesta budjettivuodesta 2007/2008. Sopeutusura vastaa pitkälti vuoden 2005 tarkistuksessa kaavailtua sopeutusuraa, vaikkakin makrotalouden näkymät vaikuttava suotuisammilta lyhyellä aikavälillä.

5)

Yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti lasketun rakenteellisen rahoitusaseman (eli suhdannetasoitetun rahoitusaseman ilman kertaluonteisia ja väliaikaisia toimenpiteitä) ennustetaan paranevan 2,5 prosentista suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2006/2007 noin 1,25 prosenttiin suhteessa BKT:hen ohjelman viimeisenä budjettivuonna eli 2011/2012. Näiden arvioiden perusteella tämä sopeutus on nopeampaa budjettivuosina 2006/2007 ja 2008/2009 ja hidastuu tämän jälkeen. Kuten vuoden 2005 tarkistuksessa, rakenteelliselle rahoitusasemalle ei ole asetettu keskipitkän aikavälin määrällistä tavoitetta. Ohjelmassa viitataan kansallisten sääntöjen mukaisiin finanssipoliittisiin tavoitteisiin, jotka ovat johdonmukaisia sen kanssa, että julkinen velka suhteessa BKT:hen vakautetaan suhteellisen alhaiselle tasolle, mutta jotka tarjoaisivat ainoastaan tietyissä olosuhteissa varmuusmarginaalin suhteessa alijäämärajaan, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen.

6)

Ohjelmassa esitettyihin julkista taloutta koskeviin ennusteisiin liittyvät riskit näyttävät olevan pitkälti tasapainossa budjettivuoteen 2007/2008 asti, mutta julkisen talouden toteutuma voi olla myöhempinä vuosina ennakoitua heikompi riippuen menojen valvonnan toteutuksesta. Veroasteen BKT-suhteen ennakoitu kasvu riippuu jossain määrin suhteellisen epävakaista tekijöistä, kuten rahoitus- ja öljyntuotantoaloilta saatavista voitoista. Talouden viimeaikainen kehitys ja vankka kannattavuus kuitenkin näyttävät tukevan suhteellisen hyviä tuloennusteita. Budjettivuodesta 2008/2009 alkaen ohjelman mukaisen alijäämäuran saavuttaminen riippuu kuitenkin menojen kasvun hillitsemisestä suunnitellulla tavalla ja menokehysten noudattamisen aktiivisesta seurannasta. Ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi on ensisijaisen tärkeää hidastaa menojen kasvua kaikilta osin julkisten menojen laajan uudelleenarvioinnin mukaisesti. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ovat ilmoittaneet ennakolta supistavansa monien pienempien ministeriöiden budjettimäärärahoja ja sitoutuneet 5 prosentin todellisiin vuotuisiin vähennyksiin koko hallituksen hallintobudjettien osalta sekä paras vastine rahalle -säästöihin. Menojen kasvun hillitsemisen tukemiseksi budjettivuodesta 2008/2009 alkaen ei ole vielä juurikaan turvauduttu erityisiin budjettimäärärahoihin, joiden osalta asiaa koskevaa viranomaisten vahvistusta odotetaan kesäksi 2007 suunnitellussa julkisten menojen laajassa uudelleenarvioinnissa, jossa ilmoitetaan budjettivuoteen 2010/2011 ulottuvista tiukoista menosuunnitelmista. Menokehysten noudattamisen aktiivisesta seurannasta saadut tulokset ovat positiivisia.

7)

Tämän riskinarvioinnin perusteella näyttää siltä, että ohjelman mukainen finanssipolitiikka on pääosin asianmukainen liiallisen alijäämän korjaamiseksi budjettivuoteen 2006/2007 mennessä, kuten neuvosto on suositellut. Finanssipolitiikka tarjoaa vasta budjettivuoden 2009/2010 tienoilla — ja tällöinkin ennusteet riippuvat julkisten menojen laajan uudelleenarvioinnin tuloksista — riittävän varmuusmarginaalin sen varmistamiseksi, ettei alijäämälle asetettu 3 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen ylity normaaleissa suhdannevaihteluissa. Liiallisen alijäämän korjaamisen jälkeisinä vuosina vauhtia, jolla julkista taloutta sopeutetaan, olisi tiukennettava.

8)

Bruttovelkasuhteen, joka oli 42,1 prosenttia suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2005/2006 eli selvästi alle perustamissopimuksen mukaisen 60 prosentin viitearvon enimmillään hieman yli 44 prosenttiin budjettivuonna 2008/2009. Tämän jälkeen suhteen odotetaan vakiintuvan ja kääntyvän laskuun ohjelmakauden lopussa.

9)

Ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat Yhdistyneessä kuningaskunnassa lähellä EU:n keskiarvoa ja eläkekustannukset näyttävät kasvaneen hieman vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Tämä johtuu osittain siitä, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa käytetään vanhastaan suhteellisesti enemmän yksityisiä eläkejärjestelyjä kuin muissa EU-maissa. Eläketurvaan ehdotetuissa uudistuksissa on ratkaistu turvan mahdolliseen riittämättömyyteen tulevaisuudessa liittyvät ongelmat kannustamalla yksityistä eläkesäästämistä ja lisäämällä lakisääteistä eläketurvaa, minkä vuoksi julkiset eläkemenot ovat kasvaneet hieman ennakoitua enemmän. Uudistukseen sisältyy myös suunniteltu lakisääteisen eläkeiän korottaminen asteittain. Vaikka julkisen talouden alkuasetelma onkin parantunut vuoteen 2005 verrattuna, se on edelleen, myös ilman väestön ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvia pitkän aikavälin vaikutuksia, riski julkisen talouden kestävyydelle, ellei mitään merkittävää alijäämän supistusta tapahdu keskipitkällä aikavälillä. Julkisen talouden vakauttaminen parantamalla julkisen talouden rahoitusasemaa lähentymisohjelmassa suunniteltua enemmän edistäisi näin ollen julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen kohdistuvien riskien vähentämistä. Yhdistyneen kuningaskunnan julkisen talouden kestävyyteen näyttää kaiken kaikkiaan liittyvän keskisuuria riskejä.

10)

Lähentymisohjelma sisältää laadullisen arvion siitä, miten kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanosta lokakuussa 2006 esitetty kertomus kaiken kaikkiaan vaikuttaa keskipitkän aikavälin finanssipoliittiseen strategiaan. Ohjelmassa esitetään myös järjestelmällisesti tietoja siitä, millaisia suoria julkisen talouden kustannuksia tai säästöjä aiheutuisi kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitelluista tärkeimmistä uudistuksista. Julkista taloutta koskevissa ennusteissa otetaan erityisesti huomioon, miten kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitellut toimet vaikuttavat julkiseen talouteen. Lähentymisohjelmaan sisältyvät julkista taloutta koskevat toimet vaikuttavat kansalliseen uudistusohjelmaan sisältyvien toimien mukaisilta. Erityisesti molempien ohjelmien tavoitteena on saavuttaa hallituksen tavoitteet asteittain julkisten palvelujen tarjonnan tehostamiseksi ja suuremman vastineen saamiseksi rahalle, ja julkista taloutta koskevissa pitkän aikavälin ennusteissa on otettu huomioon ehdotetun eläkeuudistuksen arvioidut kustannukset.

11)

Ohjelmaan sisältyvä finanssipoliittinen strategia on pitkälti vuosien 2005–2008 yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyvien talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukainen.

12)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennettyjen tietovaatimusten osalta voidaan todeta, että ohjelmasta puuttuu pakollisia ja vapaaehtoisia tietoja (4).

29.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/24

29.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/27

—

kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/comm/competition/mergers/cases/). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustossa asiakirjanumerolla 32007M4585. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta. (http://eur-lex.europa.eu)

29.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/27

—

kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/comm/competition/mergers/cases/). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustossa asiakirjanumerolla 32007M4554. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta. (http://eur-lex.europa.eu)

29.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/28

—

kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/comm/competition/mergers/cases/). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustossa asiakirjanumerolla 32007M4503. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta. (http://eur-lex.europa.eu)

29.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/28

—

kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/comm/competition/mergers/cases/). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustossa asiakirjanumerolla 32007M4502. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta. (http://eur-lex.europa.eu)

29.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/29

—

kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/comm/competition/mergers/cases/). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustossa asiakirjanumerolla 32007M4547. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta. (http://eur-lex.europa.eu)

29.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/29

—

kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/comm/competition/mergers/cases/). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex-sivustossa asiakirjanumerolla 32007M4571. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta. (http://eur-lex.europa.eu)

29.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/30

(1)

pöytäkirjan 1 artiklan 8 kohdan, joka muuttaa Europol-yleissopimuksen 16 artiklaa ja jonka mukaan Europolin on luotava asianmukaiset valvontamekanismit mahdollistamaan Europol-yleissopimuksen 6 artiklassa ja muutetun pöytäkirjan 6 a artiklassa mainittujen kerättyjen tietojen tietokoneistetusta järjestelmästä tehtyjen hakujen lainmukaisuuden varmentaminen,

(2)

tiedot, joita jäsenvaltiot ja kolmannet osapuolet ovat toimittaneet otettavaksi analyysitietokantoihin ja tietojärjestelmään ja joita käsitellään 3. marraskuuta 1998 Europolin analyysitietokantoihin sovellettavista säännöistä annetun neuvoston säädöksen (4) sekä Europol-yleissopimuksen 6 a artiklan mukaan, kuten pöytäkirjassa on esitetty, kuuluvat myös valvontamekanismin piiriin, kuten Europolin muutetun yleissopimuksen 16 artiklassa määrätään,

1)

hakuun tai hakuyritykseen liittyvä ainutkertainen viitenumero,

2)

missä kerättyjen tietojen tietokoneistetun järjestelmän osissa, joista Europol-yleissopimuksen 6 ja 6 a artiklassa mainitaan, on käyty tai mitä tietoja on katsottu,

3)

käyttäjän tunnistaminen,

4)

tietojen haun tai katselemisen samoin kuin hakuyritysten päivämäärä ja kellonaika,

5)

tarvittaessa kyseinen analyysitietokanta tai kyseiset analyysitietokannat,

6)

sen henkilön tai niiden henkilöiden henkilöllisyys, joita koskevia tietoja on etsitty tai haettu esiin ja näytetty tai noudetun merkinnän tunnistetiedot.

29.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/32

(a)

’analyysiryhmällä ’Europol-yleissopimuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua ryhmää, jonka jäsenet osallistuvat analyysihankkeeseen,

(b)

’sopimuksella ’Europolin ja kolmannen osapuolen välistä sopimusta, jolla säännellään jälkimmäisen mukanaoloa analyysiryhmän toiminnassa

(c)

kolmannen osapuolen asiantuntijoiden ’mukanaololla ’analyysiryhmän toiminnassa sitä, että näillä asiantuntijoilla on oikeus osallistua analyysiryhmän kokouksiin, saada pyynnöstä Europolilta tietoa asiaan liittyvän analyysitietokannan kehityksestä ja saada sovellettavien oikeudellisten vaatimusten mukaisesti analyysitulokset, jotka koskevat heidän edustamaansa kolmatta osapuolta, ja

(d)

’kolmannella osapuolella ’Europol-yleissopimuksen 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua kolmatta valtiota tai elintä.

a.

osallistua analyysiryhmän kokouksiin,

b.

saada pyynnöstä Europolilta tietoja kyseisen analyysitietokannan kehityksestä, ja

c.

saada analyysituloksia, jotka koskevat heidän edustamaansa kolmatta osapuolta; tämän tietojen antamisen on tapahduttava Europol-yleissopimuksen 17 artiklan 2 kohdan ja 18 artiklan 4 kohdan, yhteistyö- ja salassapitosopimusten asiaan liittyvien säännösten ja 12. maaliskuuta 1999 säännöistä, jotka koskevat Europolin toimesta tapahtuvaa henkilötietojen välittämistä kolmansille valtioille ja kolmansille elimille (2), annetun neuvoston säädöksen 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti sekä kyseiset tiedot toimittaneen jäsenvaltion etukäteen antamalla suostumuksella sekä

d.

levittää edelleen analyysituloksia ainoastaan mukana olleiden osallistujien ennakkosuostumuksella voimassa olevien yhteistyö- ja salassapitosopimusten määräysten mukaisesti.

29.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/35

(a)

’yhteisillä tutkintaryhmillä ’Europol-yleissopimuksen 3 a artiklassa tarkoitettua yhteistä tutkintaryhmää,

(b)

’kansallisella yksiköllä ’Europol-yleissopimuksen 4 artiklassa tarkoitettua ainoaa toimivaltaisten kansallisten viranomaisten ja Europolin välistä yhteyselintä,

(c)

’toimivaltaisilla viranomaisella ’Europol-yleissopimuksen 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja jäsenvaltioiden julkisia elimiä, jotka vastaavat kansallisen lainsäädännön mukaan rikollisuuden ehkäisystä ja torjunnasta.

29.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/37

(1)

Europol-yleissopimuksen 32 a artiklan mukaisesti hallintoneuvosto hyväksyy Europolin johtajan ehdotuksen pohjalta kahden kolmasosan enemmistöllä säännöt, jotka koskevat unionin kansalaisten sekä luonnollisten henkilöiden, jotka asuvat jossain jäsenvaltiossa, sekä oikeushenkilöiden, joilla on sääntömääräinen kotipaikka jossain jäsenvaltiossa, oikeutta saada tutustua Europolin asiakirjoihin, ottaen huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 255 artiklan nojalla Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa todetut periaatteet ja rajoitukset.

(2)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (jäljempänä ’EU-sopimus’) 1 artiklan toisessa kohdassa vahvistetaan avoimuuden periaate toteamalla, että sopimus merkitsee uutta vaihetta kehityksessä sellaisen yhä läheisemmän Euroopan kansojen välisen liiton luomiseksi, jossa päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia.

(3)

Avoimuuden avulla varmistetaan, että hallinnolla on demokraattisessa järjestelmässä suhteessa kansalaisiin suurempi legitimiteetti, ja että se on tehokkaampaa ja vastuullisempaa. Avoimuus vahvistaa osaltaan kansanvallan ja perusoikeuksien kunnioittamisen periaatteita, joista määrätään EU-sopimuksen 6 artiklassa, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (jäljempänä ’EY-sopimus’) 255 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 42 artiklassa.

(4)

EU-sopimuksen 41 artiklan 1 kohdan mukaisesti tutustumisoikeus koskee myös asiakirjoja, jotka koskevat poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa.

(5)

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 (1) (jäljempänä ’asetus 1049/2001’) säädetään yleisistä periaatteista ja rajoituksista, jotka koskevat yleisön oikeutta tutustua Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjoihin. Europol-yleissopimuksen 32 a artiklassa viitataan kyseisessä asetuksessa esitettyihin periaatteisiin ja rajoituksiin.

(6)

Kaikkien asiakirjojen olisi pääsääntöisesti oltava yleisön tutustuttavissa. Yleisiä ja yksityisiä etuja on kuitenkin suojattava poikkeussäännöksin. Europolilla on oltava mahdollisuus turvata tarvittaessa kykynsä hoitaa tehtäviään.

(7)

Tutustumisoikeuden täysimääräisen toteutumisen varmistamiseksi on noudatettava kaksivaiheista hallintomenettelyä, johon sisältyisi lisäksi mahdollisuus tehdä kanteluja oikeusasiamiehelle.

(8)

Näillä säännöillä ei rajoiteta Europol-yleissopimuksen 19 artiklassa säädettyä oikeutta tietojen saantiin.

(a)

’Europolin asiakirjalla ’tai ’asiakirjalla ’mitä tahansa tallennetta (paperille tulostettua tai sähköisessä muodossa tallennettua tekstiä taikka ääni- tai kuvatallennetta tai audiovisuaalista tallennetta), joka koskee Europolin toimintoja, politiikkoja ja päätöksiä;

(b)

’kolmannella osapuolella ’Europolin ulkopuolista luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä tai yksikköä, mukaan luettuina jäsenvaltiot, Euroopan unionin muut toimielimet, elimet ja virastot, kansainväliset organisaatiot ja kolmannet maat;

(c)

’salaisiksi luokitelluilla Europolin asiakirjoilla ’asiakirjoja, jotka sisältävät ylimääräisiä turvallisuustoimenpiteitä edellyttäviä tietoja ja jotka on merkitty Europolin tietojen salassapitosuojaa koskevien sääntöjen mukaisesti turvaluokkaan ’Europol RESTRICTED ’(Europol — rajoitettu jakelu), ’Europol CONFIDENTIAL ’(Europol — luottamuksellinen), ’Europol SECRET ’(Europol — salainen) tai ’Europol TOP SECRET ’(Europol — erittäin salainen).

(a)

määritellä ne julkiseen tai yksityiseen etuun perustuvat periaatteet, edellytykset ja rajoitukset, jotka koskevat oikeutta tutustua Europolin asiakirjoihin, siten, että taataan mahdollisimman laaja oikeus tutustua asiakirjoihin,

(b)

luoda säännöt, jotka takaavat tämän oikeuden mahdollisimman helpon käytön, ja

(c)

edistää asiakirjoihin tutustumismahdollisuutta koskevia hyviä hallintokäytäntöjä.

(a)

sellaisen yleisen edun suojaa, joka koskee:

(b)

yksityiselämän ja yksilön koskemattomuuden suojaa.

—

tietyn luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön taloudellisten etujen, mukaan luettuina teollis- ja tekijänoikeudet, suojaa;

—

tuomioistuinkäsittelyn ja oikeudellisen neuvonannon suojaa;

—

muiden kuin 1 kohdan a alakohdassa mainittujen tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suojaa;

29.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/41

29.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/42

1.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että ilmoitettu yrityskauppa on komission asetuksen (EY) N:o 132/2004 (1) 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu yrityskeskittymä.

2.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että tämän toimenpiteen tarkastelussa merkitykselliset tuotemarkkinat määritellään Belgian kaasualan osalta seuraavasti:

3.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että tämän toimenpiteen tarkastelussa merkitykselliset maantieteelliset markkinat määritellään Belgian kaasualan osalta seuraavasti:

Jäsenvaltioiden enemmistö on samaa mieltä ja vähemmistö eri mieltä kohdasta f.

4.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että tämän toimenpiteen tarkastelussa merkitykselliset tuotemarkkinat määritellään Ranskan kaasualan osalta seuraavasti:

5.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että tämän toimenpiteen tarkastelussa merkityksellisten maantieteellisten markkinoiden määrittely perustuu Ranskan kaasualan osalta alueellisiin tasapainotusvyöhykkeisiin, joista kukin muodostaa merkitykselliset maantieteelliset markkinat kaikille kohdassa 4 yksilöidyille tuotemarkkinoille.

6.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että tämän toimenpiteen tarkastelussa merkitykselliset tuotemarkkinat määritellään Belgian sähköalan osalta seuraavasti:

7.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että tämän toimenpiteen tarkastelussa merkitykselliset maantieteelliset markkinat määritellään Belgian sähköalan osalta seuraavasti:

8.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että tämän toimenpiteen tarkastelussa merkitykselliset tuotemarkkinat määritellään Ranskan kaukolämmön osalta seuraavasti:

9.

10.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että ehdotettu keskittymä on omiaan olennaisesti estämään tehokasta kilpailua yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla ja ETA:ssa seuraavien markkinoiden osalta:

Belgiassa:

Ranskassa:

11.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että sitoumukset ovat riittäviä poistamaan merkittävät kilpailun esteet kohdassa 10 yksilöidyiltä markkinoilta. Jäsenvaltioiden enemmistö on asiasta yhtä mieltä ja vähemmistö eri mieltä.

12.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että ehdotettu keskittymä ei olennaisesti estä tehokasta kilpailua yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla varsinkaan sulautuma-asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa ja 8 artiklan 2 kohdassa sekä ETA-sopimuksen 57 artiklassa tarkoitetun määräävän aseman luomisen tai vahvistamisen tuloksena, jos osapuolet noudattavat antamiaan sitoumuksia kaikilta osin. Jäsenvaltioiden enemmistö on asiasta yhtä mieltä ja vähemmistö eri mieltä.

13.

Neuvoa-antava komitea pyytää komissiota ottamaan huomioon kaikki muut keskustelussa esiin tuodut seikat.

29.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/45

29.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/46

1.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että ilmoitettu toimenpide muodostaa asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun keskittymän ja että sillä on yhteisönlaajuinen ulottuvuus.

2.

Neuvoa-antavan komitean enemmistö on samaa mieltä komission kanssa siitä, että tämän toimenpiteen tarkastelussa merkitykselliset tuotemarkkinat ovat seuraavat:

Vähemmistö on eri mieltä kohdasta a. Vähemmistö pidättäytyy äänestämästä kohdasta c.

3.

Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä komission kanssa siitä, että tämän toimenpiteen tarkastelussa merkitykselliset maantieteelliset markkinat ovat kansallisia.

4.

Neuvoa-antavan komitean enemmistö on samaa mieltä komission kanssa siitä, että ilmoitettu toimenpide aiheuttaisi Itävallan markkinoilla koordinoimattomia vaikutuksia, jotka kohdistuisivat matkaviestintäpalvelujen tarjoamiseen loppukäyttäjille ja aiheuttaisivat merkittävän esteen tehokkaalle kilpailulle kyseisillä markkinoilla. Vähemmistö pidättyy ottamasta kantaa.

5.

Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä komission kanssa siitä, että T-Mobilen tehokkuusarviot tuskin toteutuvat keskittymän jälkeen.

6.

Neuvoa-antavan komitean enemmistö on samaa mieltä komission kanssa siitä, että osapuolten antamat sitoumukset ovat riittävät todettujen kilpailuongelmien poistamiseksi, ja tämän vuoksi keskittymä olisi todettava yhteismarkkinoille soveltuvaksi. Vähemmistö on eri mieltä.

7.

Neuvoa-antava komitea pyytää komissiota ottamaan huomioon kaikki muut keskustelussa esiin tuodut seikat.

29.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/47

29.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/48

1.

julistaisi, että Liechtensteinin ruhtinaskunta on laiminlyönyt ETA-sopimuksen liitteessä VI olevassa 1 kohdassa tarkoitetun säädöksen (neuvoston asetus (ETY) N:o 1408/71, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1971, sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä), sellaisena kuin se on mukautettuna ETA-sopimukseen sen pöytäkirjalla 1, 19 artiklan 1 ja 2 kohdan, 25 artiklan 1 kohdan ja 28 artiklan 1 kohdan mukaiset velvoitteensa; sekä

2.

määräisi Liechtensteinin ruhtinaskunnan maksamaan oikeuskäsittelystä aiheutuvat kustannukset.

—

Käsiteltävänä oleva asia koskee Liechtensteinin Hilflosenentschädigung –avustusta henkilöille, jotka tarvitsevat pysyvästi merkittävää apua ulkopuolisilta tai henkilökohtaista tukea jokapäiväisistä toiminnoista suoriutumiseksi. Avustuksella ei korvata muita sosiaalietuuksia ja se myönnetään tuloista riippumatta. Se ei liity valtion aiemmin myöntämiin tukiin eikä saajan edellytetä olevan sairas.

—

Liechtensteinin lainsäädännön mukaan avustuksen saajan on oleskeltava Liechtensteinissa.

—

Liechtensteinin Hilflosenentschädigung on mainittu neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 liitteessä II a (vrt. asetuksen 4 artiklan 2 a kohdan c alakohta ja 10 a artikla) erityisenä maksuihin perustumattomana rahaetuutena, jota ei asetuksen mukaan voi suorittaa toiseen jäsenvaltioon.

—

EFTAn valvontaviranomainen katsoo kuitenkin, että Hilflosenentschädigung olisi luokiteltava sairauden perusteella myönnettäväksi rahaetuudeksi (vrt. asetuksen 4 artiklan 1 kohta), jonka voi asetuksen 19 artiklan 1 ja 2 kohdan, 25 artiklan 1 kohdan ja 28 artiklan 1 kohdan nojalla suorittaa toiseen jäsenvaltioon.

—

Avustuksen oikea luokittelu on ratkaisevan tärkeää päätettäessä, onko Liechtensteinin ruhtinaskunnalla velvollisuus myöntää etuus Liechtensteinin ulkopuolella asuville hakijoille, jotka täyttävät muut asetuksessa esitetyt edellytykset.

29.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/49

1.

julistaisi, että jättäessään hyväksymättä Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen liitteessä XX olevassa 32g kohdassa tarkoitetun säädöksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/49/EY, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta), sellaisena kuin se on mukautettuna ETA-sopimuksen pöytäkirjalla 1, täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet tai jättäessään ilmoittamatta kyseisistä toimenpiteistä valvontaviranomaiselle asetetun määräajan kuluessa Liechtensteinin ruhtinaskunta on laiminlyönyt kyseisen säädöksen 14 artiklan ja ETA-sopimuksen 7 artiklan mukaiset velvoitteensa; sekä

2.

määräisi Liechtensteinin ruhtinaskunnan maksamaan oikeuskäsittelystä aiheutuvat kustannukset.

—

Asia koskee ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta annetun direktiivin täytäntöönpanon laiminlyöntiä.

—

Liechtenstein ei ole oikeudenkäyntiä edeltäneen menettelyn aikana kiistänyt sitä, että se ei määräajan päätyttyä ollut toteuttanut toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen direktiivin täytäntöönpanemiseksi.

29.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 72/50

1.

Komissio vastaanotti 19. maaliskuuta 2007 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla kiinalaisen yrityksen Quingdao Qiyao Linshan Power Development Company Ltd kautta toimiva kiinalainen konserni China Shipbuilding Industry Corporation (China Shipbuilding), suomalainen yritys Wärtsilä Corporation (Wärtsilä) ja japanilainen yritys Mitsubishi Heavy Industries Ltd (Mitsubishi) hankkivat asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yhteisen määräysvallan äskettäin perustetussa kiinalaisessa yhteisyrityksessä Quingdao Qiyao Wärtsilä MHI Linshan Marine Diesel Company (JV) ostamalla osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua asetuksen (EY) N:o 139/2004 soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin.

4.

Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksitse (numeroon (32-2) 296 43 01 tai 296 72 44) tai postitse viitteellä COMP/M.4286 — China Shipbuilding/Mitsubishi/Wärtsilä/JV seuraavaan osoitteeseen: