14.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 305/1

14.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 305/2

14.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 305/3

Põllumajanduse Registrite ja Informatsiooni Amet

Narva mnt. 3

EE-51009 Tartu

Põllumajanduse Registrite ja Informatsiooni Amet

Narva mnt. 3

EE-51009 Tartu

Maa- ja metsätalousministeriö

Kala- ja riistaosasto

PL 30

FIN-00023 Valtioneuvosto

Maa- ja metsätalousministeriö

Kala- ja riistaosasto

PL 30

FIN-00023 Valtioneuvosto

Maa- ja metsätalousministeriö

Kala- ja riistaosasto

PL 30

FIN-00023 Valtioneuvosto

Ministerie van Landbouw, Natuur en Voedselkwaliteit

Directie Visserij

Postbus 20401

2500 EK 's Gravenhage

Nederland

Ministerie van Landbouw, Natuur en Voedselkwaliteit

Directie Visserij

Postbus 20401

2500 EK 's Gravenhage

Nederland

14.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 305/8

14.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 305/13

Pantelleria—Palermo ja päinvastaiseen suuntaan;

Lampedusa—Palermo ja päinvastaiseen suuntaan;

Lampedusa—Catania ja päinvastaiseen suuntaan;

Lampedusa—Rooma ja päinvastaiseen suuntaan;

Pantelleria—Rooma ja päinvastaiseen suuntaan.

1.1.

Lähtö- ja saapumisaikojen jakamista yhteisön lentoasemilla koskevista yhteisistä säännöistä 18. tammikuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 95/93, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 793/2004, 9 artiklan mukaisesti toimivaltaiset elimet voivat varata tietyt lähtö- ja saapumisajat lentoliikenteen harjoittamista varten tässä asiakirjassa vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

1.2.

Edellä mainitut reitit muodostavat jakamattoman kokonaisuuden, joka asianomaisten lentoliikenteen harjoittajien on hyväksyttävä sellaisenaan ja kokonaisuudessaan.

1.3.

Italian ilmailulaitos ENAC varmistaa, että asianomaisilla lentoliikenteen harjoittajilla on asianmukaiset rakenteet ja että ne täyttävät reitille pääsyä koskevat vähimmäisvaatimukset julkisen palvelun velvoitteen tavoitteiden saavuttamiseksi.

—

vähintään yksi päivittäinen meno- ja yksi päivittäinen paluulento koko vuoden ajan 44-paikkaisilla ilma-aluksilla;

—

vähintään yksi päivittäinen meno- ja yksi päivittäinen paluulento koko vuoden ajan 120-paikkaisilla ilma-aluksilla;

—

1.5.—30.10. välisenä aikana edellä mainittujen kahden päivittäisen lennon lisäksi kolme viikoittaista meno- ja kolme viikoittaista paluulentoa perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina 44-paikkaisilla ilma-aluksilla.

—

vähintään yksi päivittäinen meno- ja yksi päivittäinen paluulento koko vuoden ajan 44-paikkaisilla ilma-aluksilla;

—

vähintään yksi päivittäinen meno- ja yksi päivittäinen paluulento koko vuoden ajan 120-paikkaisilla ilma-aluksilla;

—

1.5.—30.10. välisenä aikana edellä mainittujen kahden päivittäisen lennon lisäksi kolme viikoittaista meno- ja kolme viikoittaista paluulentoa perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina 44-paikkaisilla ilma-aluksilla.

—

31.10.—30.4. välisenä aikana vähintään kolme viikoittaista meno- ja kolme viikoittaista paluulentoa 44-paikkaisilla ilma-aluksilla;

—

1.5.—30.10. välisenä aikana vähintään yksi päivittäinen meno- ja yksi päivittäinen paluulento 44-paikkaisilla ilma-aluksilla;

—

1.10.—31.5. välisenä aikana vähintään kaksi viikoittaista meno- ja kaksi viikoittaista paluulentoa 120-paikkaisilla ilma-aluksilla.

—

1.10.—31.5. välisenä aikana vähintään yksi viikoittainen meno- ja yksi viikoittainen paluulento120-paikkaisilla ilma-aluksilla.

—

1 lento, jonka lähtöaika ajoittuu aikavälille 8.00—10.00

—

1 lento, jonka lähtöaika ajoittuu aikavälille 15.00—17.00

—

1 lento, jonka lähtöaika ajoittuu aikavälille 8.00—10.00

—

1 lento, jonka lähtöaika ajoittuu aikavälille 15.00—17.00

—

1 lento, jonka lähtöaika ajoittuu aikavälille 7.00—10.00

—

1 lento, jonka lähtöaika ajoittuu aikavälille 18.00—21.00

—

1 lento, jonka lähtöaika ajoittuu aikavälille 7.00—10.00

—

1 lento, jonka lähtöaika ajoittuu aikavälille 18.00—21.00

a)

Reiteillä sovellettavat enimmäishinnat ovat:

Ilmoitettuihin hintoihin eivät sisälly alv eivätkä lentokenttäverot ja -maksut. Hintoihin ei saa lisätä minkäänlaisia lisämaksuja tai korotuksia.

Kaikki julkisen palvelun velvoitteen kohteena olevilla reiteillä matkustavat ovat oikeutettuja edellä mainittuihin hintoihin.

On varmistettava ainakin yksi maksuton lippujen jakelu- ja myyntitapa, josta ei aiheudu matkustajalle mitään lisäkustannuksia.

b)

Toimivaltaiset elimet tarkistavat enimmäishinnat vuosittain ISTAT/FOI:n kuluttajahintojen yleisindeksin perusteella lasketun edellisen vuoden inflaatiokertoimen mukaan. Tarkistuksesta ilmoitetaan kaikille kyseisillä reiteillä toimiville lentoliikenteen harjoittajille, ja se annetaan tiedoksi komissiolle julkaistavaksi Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

c)

Jos euron ja Yhdysvaltain dollarin keskimääräinen vaihtokurssi ja/tai polttoaineen hinta poikkeaa yli 5 prosenttia puolivuotiskauden keskiarvosta, hintoja on tarkistettava polttoaineen osuuden osalta suhteessa todetun poikkeuksen määrään.

—

takaamaan palvelun jatkuvuuden vähintään kahdentoista perättäisen kuukauden ajan ja olemaan keskeyttämättä palvelun harjoittamista ilman vähintään kuusi kuukautta aikaisemmin annettavaa ennakkoilmoitusta;

—

yhdenmukaistamaan käytäntönsä lentomatkustajien oikeuksia koskevan peruskirjan periaatteiden mukaisesti sekä noudattamaan asiaa koskevaa kansallista, kansainvälistä ja yhteisön lainsäädäntöä;

—

antamaan vakuuden, jolla taataan palvelun asianmukainen suorittaminen ja jatkuminen. Vakuuden määrän on oltava 800 000 EUR, ja se on myönnettävä ENAC:in hyväksi vaadittaessa maksettavana pankkitakuuna, jonka avulla ENAC voi varmistaa kyseisen palvelun jatkumisen;

—

liikennöimään vuosittain vähintään 98 prosenttia toimintaohjelmiin sisältyvistä lennoista. Ylivoimaisia esteitä lukuun ottamatta suoraan lentoliikenteen harjoittajasta johtuvista syistä peruutettujen lentojen määrä saa olla enintään kaksi prosenttia.

—

maksamaan sääntelyelimelle kustakin tämän kahden prosentin rajan ylittävästä peruutetusta lennosta 3000,00 EUR sakon. Näin kertyneet varat käytetään Sisilian alueellisen jatkuvuuden turvaamiseksi toteutettavien toimenpiteiden rahoitukseen.

—

takaamaan, että lennot liikennöidään aikataulun mukaisesti 30 minuutiksi vahvistetun viivästysmarginaalin puitteissa (palvelun täsmällisyys);

—

myöntämään jokaiselle matkustajalle kaikista 30 minuuttia ylittävistä viivästyksistä 15,00 EUR hyvityksen seuraavan lipun hankintaa varten.

14.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 305/16

1)

Tariffikiintiöiden, joiden järjestysnumerot ovat 09.0752, 09.0754, 09.0760, 09.0763, 09.0778 ja 09.0792 soveltamiseksi, ilmaisulla ”teolliseen valmistukseen tarkoitettu” tarkoitetaan seuraavaa:

”Tariffikiintiöitä sovelletaan tuotteisiin, jos niitä käsitellään jollakin tavalla, paitsi jos niille on tarkoitus tehdä ainoastaan yksi tai useampi seuraavista käsittelyistä: puhdistaminen tai sisälmysten, pyrstön tai pään poisto, paloittelu, näytteenotto, lajittelu, päällysmerkintöjen tekeminen, pakkaus, jäähdytys, jäädytys, pakastus, sulatus ja erottelu.

Tariffikiintiöitä kuitenkin sovelletaan tuotteisiin, jotka on tarkoitus paloitella seuraavilla tavoilla: kuutioiminen, fileointi, perhosfileiden leikkaaminen, jäädytettyjen palojen paloittelu tai jäädytettyjen toisistaan erotettavien fileepalojen halkaisu.

Tariffikiintiöitä ei sovelleta sellaisiin tuotteisiin, jotka on tarkoitus käsitellä tariffikiintiöihin oikeuttavalla tavalla, jos kyseisen käsittelyn tai kyseiset käsittelyt tekee vähittäisliike tai ravintolayritys.

Tariffikiintiöiden mukaista tullimyönnytystä sovelletaan ainoastaan ihmisravinnoksi tarkoitettuun kalaan.”

2)

Tariffikiintiön, jonka järjestysnumero on 09.0756 soveltamiseksi, ilmaisulla ”teolliseen valmistukseen tarkoitettu” tarkoitetaan seuraavaa:

”Tariffikiintiötä sovelletaan tuotteisiin, jos niitä käsitellään jollakin tavalla, paitsi jos niille on tarkoitus tehdä ainoastaan yksi tai useampi seuraavista käsittelyistä: puhdistaminen tai sisälmysten, pyrstön tai pään poisto, paloittelu, näytteenotto, lajittelu, päällysmerkintöjen tekeminen, pakkaus, jäähdytys, jäädytys, pakastus, sulatus ja erottelu.

Tariffikiintiötä kuitenkin sovelletaan tuotteisiin, jotka on tarkoitus paloitella seuraavilla tavoilla: kuutioiminen, fileointi, jäädytettyjen palojen paloittelu tai jäädytettyjen toisistaan erotettavien fileepalojen halkaisu.

Tariffikiintiötä ei sovelleta sellaisiin tuotteisiin, jotka on tarkoitus käsitellä tariffikiintiöihin oikeuttavalla tavalla, jos kyseisen käsittelyn tai kyseiset käsittelyt tekee vähittäisliike tai ravintolayritys.

Tariffikiintiön mukaista tullimyönnytystä sovelletaan ainoastaan ihmisravinnoksi tarkoitettuun kalaan.”

14.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 305/17

—

kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/comm/competition/mergers/cases/ ). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex -sivustossa asiakirjanumerolla 32006M4455. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta. (http://eur-lex.europa.eu)

14.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 305/17

—

kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/comm/competition/mergers/cases/ ). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex -sivustossa asiakirjanumerolla 32006M4449. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta. (http://eur-lex.europa.eu)

14.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 305/18

—

kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/comm/competition/mergers/cases/ ). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—

sähköisessä muodossa EUR-Lex -sivustossa asiakirjanumerolla 32006M4239. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta. (http://eur-lex.europa.eu)

14.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 305/19

A.

Tämä tiedonanto on annettu Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (jäljempänä ’ETA-sopimus’) ja valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-valtioiden sopimuksen (jäljempänä ’valvonta- ja tuomioistuinsopimus’) sääntöjen nojalla.

B.

Euroopan komissio (jäljempänä ’komissio’) on antanut tiedonannon EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan soveltamiseen liittyvästä yhteistyöstä komission ja EU:n jäsenvaltioiden tuomioistuinten välillä (1). Kyseinen asiakirja, joka ei ole sitova, sisältää periaatteet ja säännöt, joita komissio noudattaa kilpailun alalla. Siinä myös selostetaan, millä tavoin komission ja EU:n jäsenvaltioiden tuomioistuinten välinen yhteistyö suunnitellaan toteutettavaksi.

C.

EFTAn valvontaviranomainen katsoo, että edellä mainittu asiakirja on ETAn kannalta merkityksellinen. Pitääkseen kilpailuolosuhteet samanlaisina ja varmistaakseen ETAn kilpailusääntöjen yhdenmukaisen soveltamisen koko Euroopan talousalueella EFTAn valvontaviranomainen antaa tämän tiedonannon käyttäen sille valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa annettuja valtuuksia.

D.

Tässä tiedonannossa on erityisesti tarkoitus selostaa, miten EFTAn valvontaviranomainen aikoo toimia yhteistyössä ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklan soveltamisessa EFTA-valtioiden (2) kansallisten tuomioistuinten kanssa yksittäisissä tapauksissa (3), aina kansallisen tuomioistuimen riippumattomuutta kunnioittaen.

1.

Tämä tiedonanto koskee EFTAn valvontaviranomaisen ja EFTA-valtioiden tuomioistuinten yhteistyötä näiden soveltaessa ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklaa. Tässä tiedonannossa ’EFTA-valtioiden tuomioistuimilla’ (jäljempänä ’kansalliset tuomioistuimet’) tarkoitetaan niitä EFTAn jäsenvaltiossa toimivia tuomioistuimia, jotka voivat soveltaa ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklaa ja joilla on valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 34 artiklan mukaisesti oikeus pyytää EFTAn tuomioistuimelta neuvoa-antavaa lausuntoa ETA-sopimuksen ja valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen tulkinnasta (4).

2.

ETA-sopimuksen 53 tai 54 artiklan soveltamiseksi yksityisten osapuolten välisissä oikeusasioissa, kuten sopimuksiin tai vahingonkorvauksiin liittyvissä asioissa, voidaan vedota kansallisiin tuomioistuimiin. Ne voivat toimia myös julkisina täytäntöönpanoviranomaisina tai vetoomustuomioistuimina. Kansallinen tuomioistuin voidaankin nimetä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 4 olevan II luvun, joka koskee ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklan täytäntöönpanoa kilpailuasioissa (jäljempänä II luku) 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi jäsenvaltion kilpailuviranomaiseksi (jäljempänä ’kansallinen kilpailuviranomainen’) (5). Tällöin kansallisten tuomioistuinten ja EFTAn valvontaviranomaisen yhteistyöhön sovelletaan tämän tiedonannon lisäksi myös tiedonantoa EFTAn kilpailuviranomaisten verkoston sisäisestä yhteistyöstä (6).

3.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin katsoo, että mikäli kansallisilla tuomioistuimilla on kansallisen lainsäädännön mukaisesti velvollisuus soveltaa omasta aloitteestaan kansallista oikeusjärjestystä koskevia sitovia sääntöjä, joihin osapuolet eivät ole viitanneet, vastaava velvoite koskee myös sitovan yhteisön lainsäädännön, kuten EY:n kilpailulainsäädännön, soveltamista. Tilanne on sama, jos kansalliset tuomioistuimet voivat kansallisen lainsäädännön mukaan itse päättää, soveltavatko ne omasta aloitteestaan sitovia oikeussääntöjä. Kansallisten tuomioistuinten on sovellettava kilpailusääntöjä, jos kansallinen lainsäädäntö sallii tällaisen soveltamisen kansallisessa tuomioistuimessa, vaikka osapuoli, jonka edun mukaista on soveltaa niitä, ei olisikaan vedonnut niihin. Yhteisön lainsäädäntö ei kuitenkaan määrää kansallisia tuomioistuimia ottamaan omasta aloitteestaan esille yhteisön lainsäädännön rikkomista koskevaa asiaa, mikäli ne joutuisivat tällöin luopumaan niille tarkoitetusta passiivisesta roolista menemällä osapuolten itse määrittelemää kiistaa pidemmälle ja vetoamalla muihin tosiasioihin ja olosuhteisiin kuin niihin, joihin osapuoli on kyseisiin sääntöihin perustuvassa hakemuksessaan perustanut vaatimuksensa (10). EFTAn valvontaviranomainen katsoo, että EFTA-valtioiden kansallisilla tuomioistuimilla on vastaava velvoite silloin, kun vastaavat ETAn säännöt on otettu käyttöön (11).

4.

Kansallisessa lainsäädännössä määritellyistä tehtävistään riippuen kansallisiin tuomioistuimiin voidaan vedota ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklan soveltamiseksi hallinnollisissa, siviili- tai rikosasioissa (12). Varsinkin silloin, kun luonnollinen tai oikeushenkilö pyytää kansallista tuomioistuinta turvaamaan yksilön oikeuksiaan, kansallisilla tuomioistuimilla on ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklan täytäntöönpanossa erityinen tehtävä, joka poikkeaa komission tai kansallisten kilpailuviranomaisten tehtävästä yleisen edun valvojina (13). Kansallisilla tuomioistuimilla onkin oikeus panna ETA-sopimuksen 53 ja 54 artikla täytäntöön toteamalla sopimukset mitättömiksi tai myöntämällä vahingonkorvauksia.

5.

Kansallisilla tuomioistuimilla on oikeus soveltaa ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklaa ilman velvollisuutta soveltaa samanaikaisesti kansallista kilpailulainsäädäntöä. Jos kansallinen tuomioistuin kuitenkin soveltaa kansallista kilpailulainsäädäntöä sopimuksiin, yritysten yhteenliittymien päätöksiin tai yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin, jotka saattavat ETA-sopimuksen 53 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla vaikuttaa ETA-sopimuksen sopimuspuolten väliseen kauppaan (14), tai jos ne soveltavat kansallista kilpailulainsäädäntöä ETA-sopimuksen 54 artiklassa kiellettyihin väärinkäyttötapauksiin, niiden on myös sovellettava kyseisiin sopimuksiin, päätöksiin tai menettelytapoihin ETAn kilpailusääntöjä (15).

6.

Kansallisia tuomioistuimia ei II luvussa pelkästään valtuuteta soveltamaan ETAn kilpailusääntöjä. Kansallisen kilpailulainsäädännön rinnakkainen soveltaminen sopimuksiin, yritysten yhteenliittymien päätöksiin ja yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin, jotka vaikuttavat ETA-sopimuksen sopimuspuolten väliseen kauppaan, ei saa johtaa erilaiseen lopputulokseen kuin ETAn kilpailusääntöjen soveltaminen. Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 4 olevan II luvun 3 artiklan 2 kohdassa säädetään, että sopimuksia, päätöksiä tai yhdenmukaistettuja menettelytapoja, joilla ei rikota ETA-sopimuksen 53 artiklan 1 kohtaa tai jotka täyttävät sen 53 artiklan 3 kohdan ehdot, ei voida kieltää myöskään kansallisen kilpailuoikeuden nojalla (16). Toisaalta ETA-sopimuksessa määrätään, että ristiriidat, jotka johtuvat kansallisen ja ETAn oikeuden rinnakkaisesta soveltamisesta, ratkaistaan siten, että ETAn oikeudella on etusija. Sopimuksia, päätöksiä tai yhdenmukaistettuja menettelytapoja, joilla rikotaan ETA-sopimuksen 53 artiklan 1 kohtaa ja jotka eivät täytä sen 53 artiklan 3 kohdan ehtoja, ei voida saattaa voimaan kansallisen lainsäädännön nojalla (17). Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 4 olevan II luvun 3 artiklassa ei säädetä samankaltaista yhdenmukaistamisvelvoitetta, joka koskisi kansallisen kilpailuoikeuden ja ETA-sopimuksen 54 artiklan rinnakkaista soveltamista yritysten yksipuolisiin toimiin. Säännösten ollessa ristiriitaisia on vaadittava, että kansalliset tuomioistuimet jättävät soveltamatta kaikkia sellaisia kansallisia säännöksiä, jotka ovat ristiriidassa täytäntöön pannun ETA-säännön kanssa riippumatta siitä, onko nämä kansalliset oikeussäännökset annettu aikaisemmin vai myöhemmin kuin kyseinen ETA-sääntö (18).

7.

ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklan soveltamisen lisäksi kansallisilla tuomioistuimilla on toimivalta soveltaa ETA-sopimukseen sisältyviä määräyksiä, EFTAn tuomioistuimen tuomioita ja EFTAn valvontaviranomaisen päätöksiä. Kansalliset tuomioistuimet voivat on tämän vuoksi joutua panemaan täytäntöön komission päätösten lisäksi EFTAn valvontaviranomaisen päätöksiä (19) tai ETA-sopimukseen sisältyviä määräyksiä, joilla ETA-sopimuksen 53 artiklan 3 kohtaa sovelletaan tietyntyyppisiin sopimuksiin, päätöksiin tai yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin. Kansalliset tuomioistuimet toimivat näitä ETAn kilpailusääntöjä soveltaessaan ETAn oikeuden puitteissa, jolloin niiden pitäisi ottaa huomioon myös ETAn oikeuden perusperiaatteet (20).

8.

ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklan soveltaminen kansallisissa tuomioistuimissa edellyttää usein monimutkaisia taloudellisia ja oikeudellisia arviointeja (21). Kansallisten tuomioistuinten olisi ETAn kilpailusääntöjä soveltaessaan noudatettava ETAn oikeuden vakiintuneita periaatteita (22) ja ETA-sopimukseen sisältyviä säännöksiä, joilla ETA-sopimuksen 53 artiklan 3 kohtaa sovelletaan tietyntyyppisiin sopimuksiin, päätöksiin tai yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin (23). Myös tapaukset, joissa EFTAn valvontaviranomainen on soveltanut ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklaa tietyssä asiassa, sitovat kansallisia tuomioistuimia niiden soveltaessa ETAn kilpailusääntöjä samassa asiassa komission kanssa samanaikaisesti tai sen jälkeen (24). Kansallisten tuomioistuinten on vastaavasti noudatettava tapaa, jolla komissio on soveltanut ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklaa tiettyyn tapaukseen, kun ne soveltavat ETAn kilpailusääntöjä samaan tapaukseen rinnakkain komission kanssa tai sen jälkeen. Kansalliset tuomioistuimet voivat ilman, että se vaikuttaisi EFTAn tuomioistuimen ja yhteisön tuomioistuinten tekemiin lopullisiin EY:n perustamissopimuksen tulkintoihin, tukeutua EFTAn valvontaviranomaisen tai komission päätöksiin tai ETA-sopimukseen sisältyviin säädöksiin, joissa on samankaltaisia elementtejä kuin niiden käsiteltävänä olevassa asiassa sekä EFTAn valvontaviranomaisen tiedonantoihin ja suuntaviivoihin, jotka koskevat ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklan soveltamista (25).

9.

Kansallinen lainsäädäntö kattaa suurimman osan ETAn kilpailusääntöjen täytäntöönpanoa kansallisissa tuomioistuimissa koskevista menettelytapaehdoista ja seuraamuksista, joita ne voivat määrätä sääntöjen rikkomistapauksissa. ETAn kilpailusääntöjen täytäntöönpanon edellytyksiä määritetään kuitenkin jossakin määrin myös ETAn oikeudessa. Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen ansiosta kansallisilla tuomioistuimilla on tiettyjä mahdollisuuksia esimerkiksi pyytää EFTAn valvontaviranomaisen lausuntoa kysymyksistä, jotka liittyvät ETAn kilpailusääntöjen soveltamiseen (26). Ne voivat myös luoda sääntöjä, joilla on pakollinen vaikutus niillä käsiteltävinä oleviin asioihin esimerkiksi siten, että EFTAn valvontaviranomainen ja kansalliset kilpailuviranomaiset voivat esittää kirjallisia huomautuksia (27). Näitä ETAn oikeuden säännöksiä olisi sovellettava kansallisiin sääntöihin nähden ensisijaisina (28).

10.

Jos ETAn oikeudessa ei ole menettelyjä ja seuraamuksia koskevia säännöksiä, joita kansallisten tuomioistuinten on ETAn kilpailusääntöjä soveltaessaan noudatettava, nämä soveltavat kansallista prosessioikeutta ja määräävät toimivaltuuksiensa puitteissa kansallisen lainsäädännön mukaisia seuraamuksia. Näitä kansallisia säädöksiä sovellettaessa on kuitenkin noudatettava ETAn oikeuden yleisperiaatteita. Tässä yhteydessä on hyödyllistä muistuttaa EFTAn tuomioistuimen ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä, jonka mukaisesti:

11.

Kansallinen tuomioistuin voi soveltaa samanaikaisesti EFTAn valvontaviranomaisen kanssa (34) tai valvontaviranomaisen jälkeen (35) ETAn kilpailulainsäädäntöä sopimukseen, päätökseen, yhdenmukaistettuun menettelytapaan tai yksipuolisiin toimiin, jotka vaikuttavat ETA-sopimuksen sopimuspuolten väliseen kauppaan. Seuraavissa kohdissa esitetään pääpiirteittäin joitakin velvoitteita, joita kansallisten tuomioistuinten on tällaisissa tapauksissa noudatettava.

12.

Kun kansallinen tuomioistuin tekee päätöksen ennen EFTAn valvontaviranomaista, sen on vältettävä tekemästä päätöstä, joka olisi ristiriidassa EFTAn valvontaviranomaisen harkitseman päätöksen kanssa (36). Tätä tarkoitusta varten kansallinen tuomioistuin voi kysyä EFTAn valvontaviranomaiselta, onko sillä vireillä asiaa, joka koskee samoja sopimuksia, päätöksiä tai menettelytapoja (37), ja jos vastaus on myönteinen, missä vaiheessa asian käsittely on ja mitä EFTAn valvontaviranomainen todennäköisesti kyseisessä tapauksessa päättää (38). Kansallinen tuomioistuin voi myös harkita menettelyjensä keskeyttämistä, kunnes EFTAn tuomioistuin on tehnyt oman päätöksensä, jos se katsoo tämän oikeusvarmuuden vuoksi tarpeelliseksi (39). EFTAn valvontaviranomainen pyrkii puolestaan asettamaan etusijalle asiat, joissa se on päättänyt aloittaa valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen III luvun (jäljempänä ’III luku’) 2 artiklan 1 kohdan mukaisen menettelyn ja jotka ovat tällä tavoin keskeytettyjen kansallisten menettelyjen kohteena erityisesti, jos näistä riippuu siviilioikeudellisen riita-asian ratkaisu. Jos kansallisella tuomioistuimella ei kuitenkaan ole järkevää syytä epävarmuuteen EFTAn valvontaviranomaisen harkitsemasta päätöksestä tai jos EFTAn valvontaviranomainen on jo tehnyt päätöksen samankaltaisessa asiassa, kansallinen tuomioistuin voi tehdä käsiteltävänään olevassa asiassa kyseisen harkittavana olevan tai aiemman päätöksen mukaisen päätöksen ilman velvollisuutta kysyä EFTAn valvontaviranomaiselta edellä mainittuja tietoja tai odottaa komission päätöstä.

13.

Kun EFTAn valvontaviranomainen tekee päätöksen tietyssä asiassa ennen kansallista tuomioistuinta, tämä ei voi tehdä EFTAn valvontaviranomaisen päätöksen vastaista päätöstä. EFTAn valvontaviranomaisen päätöksen sitova vaikutus ei luonnollisesti vaikuta EFTAn tuomioistuimen tulkintaan ETAn oikeudesta. Jos kansallinen tuomioistuin epäilee EFTAn valvontaviranomaisen päätöksen laillisuutta, se ei voi tällä perusteella välttää kyseisen päätöksen sitovuutta ennen kuin EFTAn tuomioistuin on antamassaan tuomiossa toisin päättänyt (40). Jos kansallinen tuomioistuin aikoo antaa EFTAn valvontaviranomaisen päätöksen vastaisen tuomion, sen on pyydettävä EFTAn tuomioistuimelta neuvoa-antavaa lausuntoa (valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 34 artikla). Tämän jälkeen EFTAn tuomioistuin päättää, onko EFTAn valvontaviranomaisen päätös ETAn oikeuden mukainen. Jos EFTAn tuomioistuimissa kuitenkin nostetaan valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 36 artiklassa tarkoitettu EFTAn valvontaviranomaisen päätöstä koskeva kanne ja kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävänä olevan asian ratkaisu riippuu EFTAn valvontaviranomaisen päätöksen pätevyydestä, kansallisen tuomioistuimen on keskeytettävä menettelynsä, kunnes EFTAn tuomioistuin on antanut lopullisen tuomion päätöksen mitätöintiä koskevassa asiassa, paitsi jos se katsoo, että kyseisissä olosuhteissa on perusteltua esittää EFTAn tuomioistuimelle lausuntopyyntö EFTAn valvontaviranomaisen päätöksen pätevyydestä (41).

14.

Jos kansallinen tuomioistuin keskeyttää menettelyn esimerkiksi odottaakseen EFTAn valvontaviranomaisen päätöstä (tämän tiedonannon 12 kohdassa kuvattu tilanne), EFTAn tuomioistuimen antamaa lopullista tuomiota päätöksen mitätöimistä koskevassa asiassa tai neuvoa-antavaa lausuntoa koskevassa menettelyssä (13 kohdassa kuvattu tilanne), sillä on velvoite tutkia, onko sen määrättävä väliaikaisia toimenpiteitä osapuolten oikeuksien turvaamiseksi (42).

15.

Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 34 artiklassa määrätään kansallisten tuomioistuinten ja EFTAn tuomioistuimen välisestä yhteistyömekanismista, mutta ETA-sopimuksen säädösosassa ja valvonta- ja tuomioistuinsopimuksessa ei ole kansallisten tuomioistuinten ja EFTAn valvontaviranomaisen yhteistyötä koskevia nimenomaisia määräyksiä. ETA-sopimuksen 3 artiklassa, joka on muotoiltu EY:n perustamissopimuksen 10 artiklan pohjalta ja jossa pitkälti toistetaan kyseinen artikla, velvoitetaan ETA-sopimuksen sopimuspuolet toteuttamaan kaikki toimenpiteet, jotka ovat aiheellisia ETA-sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi. Yhteisöjen tuomioistuimet ovat todenneet, että EY:n perustamissopimuksen 10 artiklassa EU:n toimielimille ja jäsenvaltioille asetetaan yhtäläinen velvoite toimia lojaalissa yhteistyössä EY:n perustamissopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Näin ollen EY:n perustamissopimuksen 10 artiklasta johtuu, että komission on avustettava kansallisia tuomioistuimia näiden soveltaessa yhteisön lainsäädäntöä (43). EFTAn valvontaviranomainen katsoo, että sillä on samanlainen lojaalin yhteistyön velvoite EFTA-valtioiden kansallisia tuomioistuimia kohtaan ETA-sopimuksen vastaavan 3 artiklan ja valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 2 artiklan nojalla. Myös kansalliset tuomioistuimet voidaan velvoittaa avustamaan EFTAn valvontaviranomaista täyttämään tehtäviään (44).

16.

On myös syytä muistuttaa kansallisten tuomioistuinten ja viranomaisten, erityisesti kansallisten kilpailuviranomaisten, yhteistyöstä sovellettaessa ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklaa. Vaikka tähän kansallisten viranomaisten yhteistyöhön sovelletaankin pääasiassa kansallisia sääntöjä, II luvun 15 artiklan 3 kohdassa määrätään, että kansalliset kilpailuviranomaiset voivat esittää huomautuksia oman EFTA-valtionsa kansallisille tuomioistuimille. Tämän tiedonannon 31 ja 33–35 kohtaa sovelletaan asiaankuuluvin osin kyseisiin huomautuksiin.

17.

Voidakseen avustaa kansallisia tuomioistuimia ETAn kilpailusääntöjen soveltamisessa EFTAn valvontaviranomainen on sitoutunut auttamaan kansallisia tuomioistuimia silloin, kun nämä pitävät kyseistä apua tarpeellisena voidakseen tehdä päätöksen tietyssä asiassa. Kyseisen avun yleisimpiin tyyppeihin viitataan II luvun 15 artiklassa. Näitä ovat tietojen toimittaminen (jäljempänä 21–26 kohta) ja EFTAn valvontaviranomaisen lausuntojen toimittaminen (27–30 kohta) sekä EFTAn valvontaviranomaisen mahdollisuus esittää huomautuksia (31–35 kohta). Koska II luvussa edellytetään tämäntyyppisen avun antamista, sitä ei voida rajoittaa millään EFTA-valtion omalla säännöllä. Jos tähän liittyviä ETAn menettelytapasääntöjä ei kuitenkaan ole, mutta ne ovat tarpeen tämäntyyppisen avun mahdollistamiseksi, EFTA-valtioiden on otettava käyttöön asianmukaiset menettelytapasäännöt, joita noudattaen kansalliset tuomioistuimet ja EFTAn valvontaviranomainen pystyvät täysin hyödyntämään II luvun tarjoamia mahdollisuuksia (45).

18.

Kansalliset tuomioistuimet voivat toimittaa apua koskevat pyyntönsä kirjallisina osoitteeseen

tai lähettää ne sähköisessä muodossa osoitteeseen

registry@eftasurv.int

19.

On syytä muistaa, että kansallisten tuomioistuinten kanssa tehtävän yhteistyön muodosta riippumatta EFTAn valvontaviranomainen kunnioittaa niiden riippumattomuutta. Näin ollen EFTAn valvontaviranomaisen tarjoama apu ei sido kansallista tuomioistuinta. EFTAn valvontaviranomaisen on myös varmistettava, että se noudattaa velvollisuutta täyttää salassapitovelvollisuutensa ja varmistaa oman toimivuutensa sekä itsenäisyytensä (46). EFTAn valvontaviranomainen on sitoutunut säilyttämään puolueettomuutensa ja objektiivisuutensa täyttäessään ETA-sopimuksen 3 artiklan ja valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 2 artiklan mukaista velvoitettaan avustaa kansallisia tuomioistuimia ETAn kilpailusääntöjen soveltamisessa. EFTAn valvontaviranomaisen kansallisille tuomioistuimille toimittama apu kuuluukin sen velvollisuuksiin puolustaa yleistä etua. Tarkoituksena ei siis ole toimia kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävänä olevan asian osapuolten yksityisten etujen puolustajana. Tästä syystä EFTAn valvontaviranomainen ei kuule osapuolia avustaan kansalliselle tuomioistuimelle. Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevan asian osapuoli on ottanut yhteyttä EFTAn valvontaviranomaiseen kysymyksistä, jotka on tuotu kansallisen tuomioistuimen ratkaistaviksi, se ilmoittaa tästä kansalliselle tuomioistuimelle riippumatta siitä, ovatko yhteydenotot tapahtuneet ennen vai jälkeen kansallisen tuomioistuimen esittämän yhteistyöpyynnön.

20.

EFTAn valvontaviranomainen julkaisee vuosikertomuksessaan yhteenvedon tämän tiedonannon mukaisesta yhteistyöstään kansallisten tuomioistuinten kanssa. Se voi myös julkaista lausuntonsa ja huomautuksensa verkkosivustollaan.

21.

EFTAn valvontaviranomaisen velvollisuus auttaa kansallisia tuomioistuimia ETAn kilpailuoikeuden soveltamisessa ilmenee pääasiassa sen velvollisuutena toimittaa hallussaan olevia tietoja kansallisille tuomioistuimille. Kansallinen tuomioistuin voi esimerkiksi pyytää EFTAn valvontaviranomaiselta sillä olevia asiakirjoja tai menettelyä koskevia tietoja saadakseen selville, onko tietty asia valvontaviranomaisen käsiteltävänä, onko valvontaviranomainen aloittanut menettelyn tai onko se jo muodostanut kantansa. Kansallinen tuomioistuin voi myös kysyä EFTAn valvontaviranomaiselta, milloin tämä todennäköisesti tekee päätöksen, jotta se voisi määritellä ehdot, joilla menettely mahdollisesti päätetään keskeyttää, tai tarpeen päättää väliaikaisista toimenpiteistä (47).

22.

Varmistaakseen kansallisten tuomioistuinten kanssa tehtävän yhteistyön tehokkuuden EFTAn valvontaviranomainen pyrkii toimittamaan pyydetyt tiedot kansalliselle tuomioistuimelle yhden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Jos EFTAn valvontaviranomainen joutuu pyytämään kansalliselta tuomioistuimelta sen pyyntöä koskevia lisäselvityksiä tai jos valvontaviranomaisen on kuultava osapuolia, joita tietojen toimittaminen suoraan koskee, kyseinen määräaika alkaa ajankohdasta, jolloin valvontaviranomainen saa tarvittavat tiedot.

23.

Toimittaessaan tietoja kansallisille tuomioistuimille EFTAn valvontaviranomaisen on pidettävä voimassa ETA-sopimuksen 122 artiklassa ja valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 14 artiklassa luonnollisille ja oikeushenkilöille annetut takeet (48). Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 14 artiklassa kielletään EFTAn valvontaviranomaisen jäseniä, virkamiehiä tai muita henkilöstöön kuuluvia ilmaisemasta salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja. ETA-sopimuksen 122 artiklassa edellytetään, että sopimuspuolten edustajien, valtuutettujen ja asiantuntijoiden sekä muiden viranomaisten on vielä tehtäviensä päättymisen jälkeenkin pidettävä salassa sellaiset tiedot, joita koskee salassapitovelvollisuus, erityisesti tiedot yrityksistä, niiden liikesuhteista tai niiden kustannustekijöistä. Velvoite sisältyy myös II luvun 28 artiklaan. Salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvat tiedot voivat olla sekä luottamuksellisia tietoja että liikesalaisuuksia. Liikesalaisuudet ovat tietoja, joiden saattaminen julkisuuteen, mutta myös pelkkä toimittaminen muulle henkilölle kuin tietojen antajalle saattaa vakavasti vahingoittaa tämän etuja (49).

24.

Luettaessa ETA-sopimuksen 3 ja 122 artiklaa sekä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 14 artiklaa yhdessä ei voida päätellä, että EFTAn valvontaviranomaisen olisi ehdottomasti kiellettyä toimittaa kansallisille tuomioistuimille salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja. Samoin kuin yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytännössä vahvistetaan komission lojaalin yhteistyön velvoitteen osalta, EFTAn valvontaviranomainen katsoo, että lojaalin yhteistyön velvoite edellyttää sen toimittavan kansalliselle tuomioistuimelle kaikki tuomioistuimen pyytämät tiedot, vaikka ne kuuluisivat salassapitovelvollisuuden piiriin. Tarjotessaan yhteistyötä kansallisille tuomioistuimille EFTAn valvontaviranomainen ei kuitenkaan saa missään tapauksessa vaarantaa ETA-sopimuksen 122 artiklan ja valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 14 artiklan mukaisten takeiden noudattamista.

25.

Näin ollen ennen kuin EFTAn valvontaviranomainen toimittaa salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja kansalliselle tuomioistuimelle, se muistuttaa tuomioistuinta tästä ETAn oikeuden mukaisesta velvollisuudesta kunnioittaa ETA-sopimuksen 122 artiklasta ja valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 14 artiklasta luonnollisille ja oikeushenkilöille johtuvia oikeuksia. Valvontaviranomainen kysyy myös kansalliselta tuomioistuimelta, voiko se taata ja takaako se salassa pidettävien tietojen ja liikesalaisuuksien suojaamisen. Jos kansallinen tuomioistuin ei pysty antamaan tällaista takuuta, valvontaviranomainen ei toimita sille liikesalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja (50). Vain siinä tapauksessa, että kansallinen tuomioistuin on taannut, että se suojaa luottamukselliset tiedot ja liikesalaisuudet, valvontaviranomainen toimittaa sille pyydetyt tiedot ja ilmoittaa, mitä osaa tiedoista salassapitovelvollisuus koskee, ja mitä osaa se ei koske, jolloin tätä osaa koskevat tiedot voidaan paljastaa.

26.

On muitakin poikkeustapauksia, joissa EFTAn valvontaviranomainen ei voi toimittaa tietoja kansallisille tuomioistuimille. Valvontaviranomainen voi kieltäytyä toimittamasta tietoja kansallisille tuomioistuimille erittäin tärkeistä syistä, jotka liittyvät tarpeeseen turvata Euroopan talousalueen edut tai välttää sen toiminnan ja riippumattomuuden häiriintyminen erityisesti tavalla, joka vaarantaa sille asetettujen tehtävien hoitamisen (51). Sen vuoksi viranomainen ei toimita kansallisille tuomioistuimille sakkojen määräämättä jättämistä tai lieventämistä hakeneen vapaaehtoisesti toimittamia tietoja ilman kyseisen hakijan suostumusta.

27.

Kun kansallista tuomioistuinta pyydetään soveltamaan ETAn kilpailusääntöjä asiassa, joka sillä on käsiteltävänä, se voi ensin hakea neuvoa EFTAn tuomioistuimen oikeuskäytännöstä, ETAn oikeudesta, EFTAn valvontaviranomaisen päätöksistä, ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklan soveltamista koskevista tiedonannoista ja suuntaviivoista (52) sekä yhteisöjen tuomioistuinten ja komission oikeuskäytännöstä ja päätöksistä, joissa sovelletaan ETAn oikeutta ja vastaavaa yhteisön lainsäädäntöä. Jos nämä välineet eivät sisällä riittäviä tietoja, kansallinen tuomioistuin voi pyytää valvontaviranomaiselta lausuntoa kysymyksistä, jotka koskevat ETAn kilpailusääntöjen soveltamista. Kansallinen tuomioistuin voi pyytää komission lausuntoa kysymyksistä, jotka ovat luonteeltaan taloudellisia, tosiasioihin liittyviä tai oikeudellisia (53). Viimeksi mainittu seikka ei luonnollisesti poista kansallisen tuomioistuimen mahdollisuutta tai velvollisuutta pyytää EFTAn tuomioistuimelta valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 34 artiklan mukaista neuvoa-antavaa lausuntoa ETAn oikeuden tulkinnasta tai sen sovellettavuudesta kyseiseen asiaan.

28.

Voidakseen antaa kansalliselle tuomioistuimelle hyödyllisen lausunnon EFTAn valvontaviranomainen voi pyytää siltä lisätietoja (54). Varmistaakseen kansallisten tuomioistuinten kanssa tehtävän yhteistyön tehokkuuden valvontaviranomainen pyrkii toimittamaan pyydetyn lausunnon kansalliselle tuomioistuimelle neljän kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Jos valvontaviranomainen on pyytänyt kansalliselta tuomioistuimelta lisätietoja voidakseen laatia lausuntonsa, määräaika alkaa lisätietojen vastaanottamisajankohdasta.

29.

Antaessaan lausuntonsa EFTAn valvontaviranomainen toimittaa kansalliselle tuomioistuimelle ainoastaan tosiasioita koskevat tiedot tai pyydetyn taloudellisen tai oikeudellisen selvityksen kiinnittämättä huomiota kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävänä olevaan asiaan liittyviin seikkoihin. Valvontaviranomaisen lausunto ei myöskään sido kansallista tuomioistuinta oikeudellisesti.

30.

Kuten tämän tiedonannon 19 kohdassa on todettu, EFTAn valvontaviranomainen ei kuule osapuolia ennen lausunnon laatimista kansalliselle tuomioistuimelle. Tuomioistuimen on perustettava valvontaviranomaisen lausunnon käsittely asiaa koskeviin kansallisiin menettelytapasääntöihin, joissa on otettava huomioon ETAn oikeuden yleiset periaatteet.

31.

Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 4 olevan II luvun 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti kansalliset kilpailuviranomaiset ja EFTAn valvontaviranomainen voivat esittää huomautuksia ETA-sopimuksen 53 tai 54 artiklan soveltamiseen liittyvistä kysymyksistä kansalliselle tuomioistuimelle, jota on pyydetty soveltamaan kyseisiä määräyksiä. Kyseisessä II luvussa erotetaan kirjalliset huomautukset, joita kansalliset kilpailuviranomaiset ja valvontaviranomainen voivat esittää omasta aloitteestaan, ja suulliset huomautukset, joiden esittäminen on mahdollista vain kansallisen tuomioistuimen luvalla (55).

32.

EFTAn valvontaviranomainen esittää huomautuksia II luvun mukaan vain, jos ETA-sopimuksen 53 tai 54 artiklan johdonmukainen soveltaminen sitä edellyttää. Koska tämä on valvontaviranomaisen esittämän huomautuksen tarkoitus, se rajoittaa huomautuksensa sisällön kansallisen tuomioistuimen käsiteltävänä olevan asian taustalla olevien tosiasioiden taloudelliseen ja oikeudelliseen analyysiin.

33.

Jotta EFTAn valvontaviranomainen pystyisi esittämään hyödyllisiä huomautuksia, kansallisia tuomioistuimia voidaan pyytää toimittamaan sille jäljennökset kaikista asian arvioinnissa tarvittavista asiakirjoista tai varmistamaan, että ne toimitetaan. Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 4 olevan II luvun 15 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti valvontaviranomainen käyttää huomautuksia vain kyseisiä asiakirjoja laatiessaan (56).

34.

Koska II luvussa ei säädetä menettelytavoista, joiden mukaisesti huomautukset on esitettävä, EFTA-valtioiden menettelytapasäännöt ja -käytännöt määräävät, mitä menettelyjä asiassa noudatetaan. Mikäli EFTA-valtio ei ole vielä vahvistanut asiaankuuluvaa menettelytapasäännöstöä, kansallisen tuomioistuimen on päätettävä, millaiset menettelytapasäännöt soveltuvat huomautusten esittämiseen asiasta, joka sillä on käsiteltävänä.

35.

Menettelytapojen tulisi vastata tämän tiedonannon 10 kohdassa esitettyjä periaatteita. Tämä merkitsee muun muassa, että menettelytapasäännöt, joita on noudatettava esitettäessä huomautuksia ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklan soveltamiseen liittyvistä kysymyksistä,

36.

Koska lojaalin yhteistyön velvoite merkitsee myös sitä, että EFTA-valtioiden viranomaiset auttavat EFTAn valvontaviranomaista saavuttamaan ETA-sopimuksen tavoitteita (58), II luvussa annetaan kolme esimerkkiä tällaisesta avusta: 1) niiden asiakirjojen toimittaminen, jotka ovat tarpeen asian arvioimiseksi silloin, kun valvontaviranomainen haluaa esittää huomautuksia (ks. 33 kohta), 2) ETA-sopimuksen 53 tai 54 artiklan soveltamiseksi annettujen tuomioiden toimittaminen ja 3) kansallisten tuomioistuinten rooli valvontaviranomaisen tarkastuksissa.

37.

Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 4 olevan II luvun 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti EFTA-valtiot toimittavat EFTAn valvontaviranomaiselle jäljennöksen kaikista kansallisten tuomioistuinten kirjallisista tuomioista, joissa sovelletaan ETA-sopimuksen 53 tai 54 artiklaa, viipymättä sen jälkeen, kun koko tuomio on annettu osapuolille tiedoksi kirjallisesti. ETA-sopimuksen 53 tai 54 artiklan soveltamisesta annettujen kansallisten tuomioiden ja niihin liittyvien kansallisissa tuomioistuimissa noudatettuja menettelyjä koskevien tietojen toimittaminen antaa EFTAn valvontaviranomaiselle ensisijaisesti tilaisuuden saada hyvissä ajoin tiedot asioista, joita koskevien huomautusten esittäminen voi olla asianmukaista, mikäli joku osapuolista hakee tuomioon muutosta.

38.

Kansallisilla tuomioistuimilla voi olla osuutensa myös EFTAn valvontaviranomaisen tarkastuksissa, jotka koskevat yrityksiä ja yritysten yhteenliittymiä. Kansallisten tuomioistuimien rooli riippuu siitä, tehdäänkö tutkimuksiin liittyvät tarkastukset yrityksen tiloissa vai muualla.

39.

Jos tarkastukset tehdään yritysten tiloissa, kansallinen lainsäädäntö voi edellyttää kansallisen tuomioistuimen lupaa, joka mahdollistaa kansalliselle täytäntöönpanoviranomaiselle EFTAn valvontaviranomaisen avustamisen, jos kyseinen yritys vastustaa tarkastuksia. Lupaa voidaan pyytää myös turvaamistoimenpiteenä. Käsitellessään pyyntöä kansallisella tuomioistuimella on valtuudet tarkistaa, että valvontaviranomaisen tarkastuspäätös on pätevä ja että suunnitellut pakkokeinot eivät ole tarkastuksen kohteeseen nähden mielivaltaisia eivätkä liiallisia. Tarkistaessaan pakkokeinojen oikeasuhteisuutta kansallinen tuomioistuin voi pyytää valvontaviranomaiselta joko suoraan tai kansallisen kilpailuviranomaisen kautta yksityiskohtaisia selvityksiä erityisesti niistä syistä, joiden perusteella valvontaviranomainen epäilee ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklan rikkomista, sekä epäillyn rikkomisen vakavuudesta ja asianomaisen yrityksen osallisuudesta (59).

40.

Jos tarkastukset tapahtuvat muualla kuin yrityksen tiloissa, II luvussa edellytetään kansallisen tuomioistuimen lupaa, ennen kuin tällaisen tarkastuksen suorittamista koskeva EFTAn valvontaviranomaisen päätös voidaan panna täytäntöön. Tällaisessa tapauksessa kansallinen tuomioistuin voi tarkistaa, että valvontaviranomaisen tarkastuspäätös on pätevä ja että pakkokeinot eivät ole mielivaltaisia eivätkä liiallisia ottaen huomioon erityisesti epäillyn rikkomisen vakavuuden, etsittyjen todisteiden tärkeyden, asianomaisen yrityksen osallisuuden sekä sen, että on kohtuullisen todennäköistä, että tarkastuksen kohdetta koskevia kirjanpito- ja liikeasiakirjoja säilytetään tiloissa, joihin lupaa pyydetään. Kansallinen tuomioistuin voi pyytää viranomaiselta joko suoraan tai kansallisen kilpailuviranomaisen välityksellä yksityiskohtaista selvitystä seikoista, joita tarvitaan, jotta se voi tarkistaa pakkokeinojen oikeasuhteisuuden (60).

41.

Kansallinen tuomioistuin ei voi kummassakaan 39 ja 40 kohdassa mainituista tapauksista kyseenalaistaa EFTAn valvontaviranomaisen päätöksen lainmukaisuutta eikä tarkastuksen tarpeellisuutta eikä se voi vaatia tietoja valvontaviranomaisen hallussa olevista asiakirjoista (61). Lojaalin yhteistyön vaatimus edellyttää myös, että kansallinen tuomioistuin tekee päätöksensä kohtuullisessa ajassa, joka mahdollistaa valvontaviranomaisen tarkastuksen tehokkaan toteuttamisen (62).

42.

Tämän tiedonannon tarkoituksena on auttaa kansallisia tuomioistuimia soveltamaan ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklaa. Tiedonanto ei sido kansallisia tuomioistuimia eikä vaikuta EFTA-valtioiden eikä luonnollisten tai oikeushenkilöiden ETAn oikeuden mukaisiin oikeuksiin tai velvollisuuksiin.

43.

Tällä tiedonannolla korvataan vuonna 1995 annettu tiedonanto ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklan soveltamiseen liittyvästä yhteistyöstä kansallisten tuomioistuimien ja EFTAn valvontaviranomaisen välillä (63).

14.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 305/32

14.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 305/33

14.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 305/34

A.

Tämä tiedonanto on annettu Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (jäljempänä ’ETA-sopimus’) ja valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-valtioiden sopimuksen (jäljempänä ’valvonta- ja tuomioistuinsopimus’) määräysten nojalla.

B.

Euroopan komissio (jäljempänä ’komissio’) on antanut tiedonannon epävirallisista ohjeista, jotka liittyvät yksittäisissä asioissa ilmeneviin EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklaa koskeviin uusiin kysymyksiin (ohjekirjeet) (1). Kyseinen asiakirja, joka ei ole sitova, sisältää periaatteet ja säännöt, joita komissio noudattaa kilpailun alalla. Siinä myös selitetään, kuinka komissio aikoo antaa epävirallista ohjeistusta yrityksille.

C.

EFTAn valvontaviranomainen katsoo, että edellä mainittu asiakirja on ETAn kannalta merkityksellinen. Pitääkseen kilpailuolosuhteet samanlaisina ja varmistaakseen ETAn kilpailusääntöjen yhdenmukaisen soveltamisen koko Euroopan talousalueella EFTAn valvontaviranomainen antaa tämän tiedonannon käyttäen sille valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa annettuja valtuuksia. Se aikoo noudattaa tässä tiedonannossa annettuja periaatteita ja sääntöjä soveltaessaan asian kannalta merkityksellisiä ETAn kilpailusääntöjä yksittäisiin asioihin (2).

D.

Erityisesti tämän tiedonannon tarkoitus on selittää, kuinka EFTAn valvontaviranomainen aikoo antaa epävirallista ohjeistusta siitä, kuinka se soveltaa ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklaa yksittäisiin asioihin.

E.

Tätä tiedonantoa sovelletaan asioihin, joissa valvontaviranomainen on ETA-sopimuksen 56 artiklan mukainen toimivaltainen valvontaviranomainen.

1.

Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 4 olevan I osan II luvussa (3) (jäljempänä ’II luku’) vahvistetaan ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklan uusi täytäntöönpanojärjestelmä EFTA-pilarissa. Kyseisellä II luvulla pyritään keskittymään jälleen kilpailusääntöjen tehokkaaseen täytäntöönpanoon, joka on ensisijainen tehtävä, mutta sillä myös luodaan oikeusvarmuus sikäli, että sopimukset (4), jotka kuuluvat 53 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan mutta täyttävät 53 artiklan 3 kohdassa asetetut edellytykset, ovat välittömästi päteviä ja täytäntöönpanokelpoisia ilman, että kilpailuviranomaisen tarvitsee tehdä niistä päätöstä (II luvun 1 artikla).

2.

Samalla kun II luvussa otetaan käyttöön järjestelmä, jonka mukaan EFTAn valvontaviranomainen, EFTA-valtioiden kilpailuviranomaiset ja EFTA-valtioiden tuomioistuimet voivat soveltaa 53 ja 54 artiklaa kokonaisuudessaan, siinä rajoitetaan epäjohdonmukaisen soveltamisen riskiä useilla toimenpiteillä. Näin yrityksille taataan oikeusvarmuuden tärkein osatekijä, toisin sanoen se, että kilpailusääntöjä sovelletaan johdonmukaisesti kaikkialla, missä ETA-sopimusta sovelletaan.

3.

Yrityksillä on yleensä hyvät edellytykset arvioida toimiensa laillisuus, minkä vuoksi ne voivat tehdä perustellun päätöksen siitä, pitäisikö niiden jatkaa sopimusta tai menettelytapaa ja missä muodossa. Ne tuntevat tosiseikat, ja niiden käytettävissä on ETA-sopimuksen liitteessä XIV tarkoitetut yhteisön ryhmäpoikkeusasetuksia vastaavat säädökset (jäljempänä ’ryhmäpoikkeukset’), oikeuskäytäntö ja ennakkotapaukset sekä kattavat ohjeet EFTAn valvontaviranomaisen suuntaviivojen ja tiedonantojen muodossa (5).

4.

Samalla kun 53 ja 54 artiklan täytäntöönpanoa koskevia sääntöjä on uudistettu II luvun ja voimassa olevien ryhmäpoikkeusten myötä, EFTAn valvontaviranomainen on tarkistanut tiedonantoja ja suuntaviivoja auttaakseen taloudellisia toimijoita arvioimaan itse toimintaansa. Valvontaviranomainen on myös laatinut suuntaviivoja 53 artiklan 3 kohdan soveltamisesta (6). Tämän avulla yritykset voivat useimmissa tapauksissa arvioida luotettavasti sopimustensa yhdenmukaisuutta 53 artiklan kanssa. Lisäksi valvontaviranomainen määrää suurempia kuin symbolisia sakkoja (7) ainoastaan silloin, kun horisontaalisissa ohjeissa, oikeuskäytännössä tai päätöksentekokäytännössä on vahvistettu, että tietty toiminta on kilpailusääntöjen rikkomista.

5.

Tapauksissa, joissa tästä huolimatta esiintyy todellista epävarmuutta, koska kyse on 53 ja 54 artiklan soveltamista koskevista uusista tai ratkaisemattomista kysymyksistä, yksittäiset yritykset voivat pyytää epävirallisia ohjeita EFTAn valvontaviranomaiselta. Pitäessään sitä tarkoituksenmukaisena ja ottaen huomioon ensisijaiset täytäntöönpanotehtävänsä valvontaviranomainen voi antaa tällaisia ohjeita 53 ja/tai 54 artiklan tulkintaa koskevista uusista kysymyksistä kirjallisessa lausunnossa (ohjekirjeessä). Tässä tiedonannossa selvitetään yksityiskohtaisesti tätä menettelyä.

6.

Mainitussa II luvussa annetaan EFTAn valvontaviranomaiselle toimivalta asettaa syytteeseen ja määrätä seuraamuksia 53 ja 54 artiklan rikkomisesta (8). Yksi II luvun päätavoitteista on ETAn kilpailusääntöjen tehokkaan täytäntöönpanon varmistaminen siten, että luovutaan aiemmasta ilmoitusjärjestelmästä, jotta valvontaviranomainen voi keskittyä täytäntöönpanopolitiikassaan kaikkein vakavimpiin rikkomistapauksiin.

7.

Mainittu II luku ei rajoita EFTAn valvontaviranomaisen mahdollisuutta antaa yksittäisille yrityksille epävirallista ohjeistusta tässä tiedonannossa esitetyllä tavalla, mutta mahdollisuus antaa epävirallista ohjeistusta ei saa haitata II luvun ensisijaista tavoitetta eli kilpailusääntöjen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamista. Valvontaviranomainen voi tästä johtuen antaa yksittäisille yrityksille epävirallista ohjeistusta vain, jos tämä on sopusoinnussa sen täytäntöönpanoprioriteettien kanssa.

8.

Jos edellä 7 kohdassa esitetty edellytys täytyy, EFTAn valvontaviranomainen tarkastelee ohjekirjepyynnön saatuaan, onko sen syytä vastata pyyntöön. Ohjekirjeen antamista voidaan harkita vain, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

9.

EFTAn valvontaviranomainen ei laadi ohjekirjettä seuraavissa tapauksissa:

10.

EFTAn valvontaviranomainen ei ota kantaa hypoteettisiin kysymyksiin eikä anna ohjekirjeitä sopimuksista tai menettelytavoista, joita osapuolet eivät enää sovella. Yritykset voivat kuitenkin pyytää valvontaviranomaiselta ohjekirjettä suunnittelemastaan sopimuksesta tai menettelytavasta, toisin sanoen ennen kuin ne panevat täytäntöön kyseisen sopimuksen tai menettelytavan. Tässä tapauksessa toimenpiteen valmistelujen on oltava riittävän pitkällä, jotta pyyntöä voidaan arvioida.

11.

Ohjekirjeen pyytäminen ei rajoita EFTAn valvontaviranomaisen toimivaltaa aloittaa II luvun mukainen menettely pyynnössä esitettyjen tosiseikkojen osalta.

12.

Yritys tai yritykset, jotka ovat tehneet tai aikovat tehdä sopimuksen tai jotka noudattavat tai aikovat noudattaa menettelytapaa, joka saattaa kuulua ETA-sopimuksen 53 ja/tai 54 artiklan soveltamisalaan, voivat esittää pyynnön tällaisen sopimuksen tai menettelytavan esiin tuomista tulkintakysymyksistä.

13.

Ohjekirjettä koskeva pyyntö on lähetettävä seuraavaan osoitteeseen:

14.

Pyyntö tehdään vapaamuotoisesti. Pyynnössä on esitettävä selkeästi seuraavat tiedot:

15.

Periaatteessa EFTAn valvontaviranomainen arvioi pyynnön esitettyjen tietojen pohjalta. Poiketen siitä, mitä edellä 8 kohdan c alakohdassa todetaan, valvontaviranomainen voi käyttää muita lisätietoja, jotka se on saanut julkisista lähteistä, aiemmista menettelyistä tai mistä tahansa muusta lähteestä, ja se voi pyytää hakijaa toimittamaan lisätietoja. Hakijan toimittamiin tietoihin sovelletaan tavanomaisia salassapitovelvollisuutta koskevia sääntöjä.

16.

EFTAn valvontaviranomainen voi välittää sille toimitetut tiedot komissiolle ja EFTA-valtioiden kilpailuviranomaisille ja saada niiltä kommentteja. Se voi keskustella pyynnön sisällöstä komission tai EFTA-valtioiden kilpailuviranomaisten kanssa ennen ohjekirjeen antamista.

17.

Jos ohjekirjettä ei anneta, EFTAn valvontaviranomainen ilmoittaa asiasta hakijalle.

18.

Yritys voi perua pyyntönsä milloin tahansa. Pyynnön yhteydessä toimitetut tiedot jäävät kuitenkin aina EFTAn valvontaviranomaiselle, ja niitä voidaan käyttää myöhemmissä II luvun mukaisissa menettelyissä (ks. 11 kohta edellä).

19.

Ohjekirjeessä esitetään:

20.

Ohjekirje voi koskea vain osaa pyynnössä esitetyistä kysymyksistä. Siihen voi myös sisältyä muitakin näkökohtia kuin ne, jotka on esitetty pyynnössä.

21.

Ohjekirjeet julkaistaan EFTAn valvontaviranomaisen verkkosivustolla ottaen huomioon liikesalaisuuksien suojeluun liittyvät yritysten oikeutetut edut. Ennen ohjekirjeen antamista valvontaviranomainen sopii hakijan kanssa julkaistavasta toisinnosta.

22.

Ohjekirjeet on ensisijaisesti tarkoitettu auttamaan yrityksiä tekemään itse perusteltuja arvioita omista sopimuksistaan ja menettelytavoistaan.

23.

Ohjekirje ei voi rajoittaa EFTAn tuomioistuimen tai yhteisöjen tuomioistuimien arviointia samasta kysymyksestä.

24.

Ohjekirje ei estä EFTAn valvontaviranomaista tutkimasta myöhemmin samaa sopimusta tai menettelytapaa, joka muodosti ohjekirjeen aineellisen perustan, II luvun mukaisessa menettelyssä, etenkään kantelun jälkeen. Tässä tapauksessa valvontaviranomainen ottaa aikaisemman ohjekirjeen huomioon, jollei etenkin tosiseikkojen muuttumisesta, kantelijan esiin tuomista uusista seikoista, EFTAn tuomioistuimen tai Euroopan yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytännön kehityksestä tai laajemmista muutoksista valvontaviranomaisen politiikassa muuta johdu.

25.

Ohjekirjeet eivät ole EFTAn valvontaviranomaisen päätöksiä eivätkä ne sido EFTA-valtioiden kilpailuviranomaisia tai tuomioistuimia, joilla on toimivalta soveltaa 53 ja 54 artiklaa. EFTA-valtioiden kilpailuviranomaiset ja tuomioistuimet voivat kuitenkin ottaa valvontaviranomaisen ohjekirjeet huomioon niin kuin ne katsovat olevan tarkoituksenmukaista kyseessä olevassa asiassa.

14.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 305/38

14.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 305/39

EFTAn valvontaviranomainen

Kirjaamo

35, rue Belliard/Belliardstraat 35

B-1040 Bruxelles/Brussel

14.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 305/52

1.

Euroopan komissio pyytää yksittäisiä henkilöitä jättämään hakemuksia tietokannan muodostamiseksi riippumattomista asiantuntijoista, joita voidaan tarvittaessa pyytää avustamaan komission yksiköitä seuraaviin ohjelmiin liittyvissä tehtävissä:

(jäljempänä yhteisesti ’seitsemäs puiteohjelma’).

2.

EY:n puiteohjelma jakautuu viiteen erityisohjelmaan, jotka ovat:

Euratomin puiteohjelma jakautuu kahteen erityisohjelmaan, jotka ovat:

3.

Seitsemänteen puiteohjelmaan sovelletaan sääntöjä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euroopan yhteisön seitsemännen puiteohjelman (2007–2013) toteuttamiseen sekä sen tutkimustulosten levittämistä sekä sääntöjä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euratomin seitsemännen puiteohjelman (2007–2011) toteuttamiseen sekä sen tutkimustulosten levittämistä (jäljempänä yhteisesti ’osallistumissäännöt’). Näiden osallistumissääntöjen mukaisesti komissio nimeää riippumattomia asiantuntijoita:

4.

Tätä varten komissio pyytää yksittäisiltä henkilöiltä hakemuksia, joiden perusteella heidät voidaan sisällyttää käytettävissä olevina riippumattomina asiantuntijoina seitsemättä puiteohjelmaa varten koottavaan asiantuntijatietokantaan.

[On kuitenkin huomattava, että komissio ei sitoudu nimeämään ainoastaan mainitussa tietokannassa olevia asiantuntijoita. Se voi nimetä myös ulkopuolisia riippumattomia asiantuntijoita niissä tapauksissa, joissa tämä on säännöissä vahvistettujen nimeämismenettelyjen mukaista.]

5.

Riippumattomilla asiantuntijoilla tulee olla soveltuva osaaminen ja tietämys niillä toiminnan osa-alueilla, joilla heitä voidaan pyytää avustajiksi.

Lisäksi henkilöiltä, joita voidaan käyttää riippumattomina asiantuntijoina, edellytetään tasokasta ammatillista kokemusta julkiselta tai yksityiseltä sektorilta yhdellä tai useammalla seuraavista toiminta-aloista:

Riippumattomilla asiantuntijoilla on myös oltava soveltuva kielitaito.

6.

Jotta voitaisiin varmistaa riippumattomuus ehdotusten arvioinnissa, hankkeiden seurannassa tai mahdollisissa muissa tehtävissä, nimettyjen riippumattomien asiantuntijoiden on allekirjoitettava vakuutus siitä, ettei heillä ole nimittämisajankohtana eturistiriitoja ja että he sitoutuvat ilmoittamaan komissiolle mahdollisista lausuntojen antamisen ja tehtävien suorittamisen aikana ilmenevistä eturistiriidoista. Asiantuntijoiden on koko työnsä ajan paneuduttava asianmukaisesti tehtäviinsä ja säilytettävä luottamuksellisina tiedot ja asiakirjat, jotka he saavat käyttöönsä.

7.

Hakemukset voi jättää ainoastaan verkkosivulla http://cordis.europa.eu/emmfp7 saatavilla olevaa sähköistä hakulomaketta käyttäen.

Hakemuslomake on täytettävä jollakin Euroopan unionin virallisella kielellä. On suotavaa, että hakemuksia jätettäisiin pikaisesti, jotta komissio voisi käyttää riippumattomien asiantuntijoiden tietokantaa jo seitsemänteen puiteohjelmaan liittyvien ehdotusten ensimmäisen arviointikierroksen yhteydessä. Ensimmäiset arvioinnit on määrä tehdä maaliskuussa 2007. Hakemuksia ei oteta vastaan 31. heinäkuuta 2013 jälkeen.

Hakijoita, jotka ovat jo mukana kuudennen puiteohjelman toteutusta varten kootussa riippumattomien asiantuntijoiden tietokannassa ja jotka haluavat hakea asiantuntijoiksi myös seitsemänteen puiteohjelmaan, pyydetään rekisteröitymään uudelleen Cordis-palvelun kautta osoitteessa

http://cordis.europa.eu/research_openings/home.html.

Kyseisellä verkkosivulla heitä pyydetään siirtämään tietonsa seitsemännen puiteohjelman tietokantaan ja päivittämään omat avainsanansa sekä työkokemustaan koskevat tiedot.

Kaikki hakijoiden ilmoittamat tiedot kirjataan riippumattomien asiantuntijoiden tietokantaan, jonka komissio kokoaa seitsemättä puiteohjelmaa varten. Tämän hakemuspyynnön johdosta kerättävien henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 säännöksiä.

8.

Avoimuussyistä ja eurooppalaisen tutkimusalueen tavoitteiden mukaisesti komissio voi antaa jäsenvaltioiden ja puiteohjelmiin assosioituneiden valtioiden julkisille tutkimusta rahoittaville elimille ja muita yhteisön ohjelmia edustaville tahoille pääsyoikeuden riippumattomien asiantuntijoiden tietokantaan edellyttäen, että asiantuntijoiksi hakeneet ovat antaneet tähän etukäteen suostumuksensa.

Lisäksi Internetissä julkaistaan säännöissä vahvistettujen menettelyjen mukaisesti säännöllisin väliajoin luettelot niistä riippumattomista asiantuntijoista, jotka on nimetty arvioimaan ehdotuksia.

9.

Euroopan komissio noudattaa toiminnassaan miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien periaatetta. Tätä silmällä pitäen komissio on asettanut tavoitteekseen, että vähintään 40 prosenttia arviointilautakuntien jäsenistä olisi naisia, mikäli tämä on mahdollista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi olisi erityisen suotavaa, että naiset jättäisivät riittävästi hakemuksia.

14.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 305/54

1.

Euroopan komissio pyytää tieteellisiä, ammatillisia, teollisia ja yleisiä tutkimusalan laitoksia ja tieteellisiä yhdistyksiä sekä muita organisaatioita, joiden kannalta tutkimus ja teknologian kehittäminen (TTK) ovat olennaisen tärkeitä, ehdottamaan luetteloita riippumattomista asiantuntijoista, joita voidaan tarvittaessa pyytää avustamaan seuraaviin ohjelmiin liittyvissä tehtävissä:

(jäljempänä yhteisesti ’seitsemäs puiteohjelma’).

2.

EY:n puiteohjelma jakautuu viiteen erityisohjelmaan, jotka ovat:

Euratomin puiteohjelma jakautuu kahteen erityisohjelmaan, jotka ovat:

3.

Seitsemänteen puiteohjelmaan sovelletaan sääntöjä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euroopan yhteisön seitsemännen puiteohjelman (2007–2013) toteuttamiseen sekä sen tutkimustulosten levittämistä sekä sääntöjä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euratomin seitsemännen puiteohjelman (2007–2011) toteuttamiseen sekä sen tutkimustulosten levittämistä (jäljempänä yhteisesti ’osallistumissäännöt’). Näiden osallistumissääntöjen mukaisesti komissio nimeää riippumattomia asiantuntijoita:

4.

Tätä varten komissio pyytää tieteellisiä, ammatillisia, teollisia ja yleisiä tutkimusalan laitoksia ja tieteellisiä yhdistyksiä sekä muita organisaatioita, joiden kannalta tutkimus ja teknologian kehittäminen ovat olennaisen tärkeitä, esittämään luetteloita sellaisista riippumattomista asiantuntijoista, jotka voitaisiin sisällyttää seitsemännen puiteohjelman asiantuntijatietokantaan. Erityisesti kaivataan ehdotuksia asiantuntijoiksi, jotka tulevat eri laitoksesta, organisaatiosta tai maasta kuin ehdotuksen tekijä.

[On kuitenkin huomattava, että komissio ei sitoudu nimeämään ainoastaan mainitussa tietokannassa olevia asiantuntijoita. Se voi nimetä myös ulkopuolisia riippumattomia asiantuntijoita niissä tapauksissa, joissa tämä on säännöissä vahvistettujen nimeämismenettelyjen mukaista.]

5.

Riippumattomilla asiantuntijoilla tulee olla soveltuva osaaminen ja tietämys niillä toiminnan osa-alueilla, joilla heitä voidaan pyytää avustajiksi.

Lisäksi henkilöiltä, joita voidaan käyttää riippumattomina asiantuntijoina, edellytetään tasokasta ammatillista kokemusta julkiselta tai yksityiseltä sektorilta yhdellä tai useammalla seuraavista toiminta-aloista:

Riippumattomilla asiantuntijoilla on myös oltava soveltuva kielitaito.

6.

Jotta voitaisiin varmistaa riippumattomuus ehdotusten arvioinnissa, hankkeiden seurannassa tai mahdollisissa muissa tehtävissä, nimettyjen riippumattomien asiantuntijoiden on allekirjoitettava vakuutus siitä, ettei heillä ole nimittämisajankohtana eturistiriitoja ja että he sitoutuvat ilmoittamaan komissiolle mahdollisista lausuntojen antamisen ja tehtävien suorittamisen aikana ilmenevistä eturistiriidoista. Asiantuntijoiden on koko työnsä ajan paneuduttava asianmukaisesti tehtäviinsä ja säilytettävä luottamuksellisina tiedot ja asiakirjat, jotka he saavat käyttöönsä.

7.

Edellä tarkoitettuja organisaatioita pyydetään esittämään ehdotuksensa erityisen Cordis-verkkosivun (http://cordis.europa.eu/emmfp7) kautta. Mainitulta sivulta on mahdollista kirjautua järjestelmään ja jättää luettelo suositeltavista asiantuntijoista. On suotavaa, että ehdotuksia jätettäisiin pikaisesti, jotta komissio voisi käyttää mahdollisten riippumattomien asiantuntijoiden luetteloa jo seitsemänteen puiteohjelmaan liittyvien ehdotusten ensimmäisen arviointikierroksen yhteydessä. Ensimmäiset arvioinnit on määrä tehdä maaliskuussa 2007.

Luetteloita voi ehdottaa 31. heinäkuuta 2013 saakka.

Jokaisen ehdotettavia asiantuntijoita koskevan luettelon on sisällettävä:

Luettelo ehdotettavista riippumattomista asiantuntijoista on laadittava jollakin Euroopan unionin virallisista kielistä.

Luettelon saatuaan komissio ottaa yhteyttä ehdotettuihin riippumattomiin asiantuntijoihin, ilmoittaa heille, että heitä on suositeltu, sekä pyytää heitä rekisteröimään tietonsa komission ylläpitämään seitsemännen puiteohjelman asiantuntijatietokantaan.

Tämän hakemuspyynnön johdosta kerättävien henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 säännöksiä.

8.

Avoimuussyistä ja eurooppalaisen tutkimusalueen tavoitteiden mukaisesti komissio voi antaa jäsenvaltioiden ja puiteohjelmiin assosioituneiden valtioiden julkisille tutkimusta rahoittaville elimille ja muita yhteisön ohjelmia edustaville tahoille pääsyoikeuden riippumattomien asiantuntijoiden tietokantaan edellyttäen, että mahdolliset riippumattomat asiantuntijat ovat antaneet tähän etukäteen suostumuksensa.

Lisäksi Internetissä julkaistaan säännöissä vahvistettujen menettelyjen mukaisesti säännöllisin väliajoin luettelot niistä riippumattomista asiantuntijoista, jotka on nimetty arvioimaan ehdotuksia.

9.

Euroopan komissio noudattaa toiminnassaan miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien periaatetta. Tätä silmällä pitäen komissio on asettanut tavoitteekseen, että vähintään 40 prosenttia arviointilautakuntien jäsenistä olisi naisia, mikäli tämä on mahdollista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi se pyytää riippumattomien asiantuntijoiden luetteloita ehdottavia organisaatioita huolehtimaan siitä, että luetteloissa on tasapuolisesti sekä naisia että miehiä.