13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/1

Euron kurssi (1)

12. joulukuuta 2006

(2006/C 303/01)

1 euro=

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,3244
JPY	Japanin jeniä	154,94
DKK	Tanskan kruunua	7,4549
GBP	Englannin puntaa	0,67460
SEK	Ruotsin kruunua	9,0605
CHF	Sveitsin frangia	1,5928
ISK	Islannin kruunua	91,73
NOK	Norjan kruunua	8,1320
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CYP	Kyproksen puntaa	0,5781
CZK	Tšekin korunaa	27,905
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	253,98
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,6970
MTL	Maltan liiraa	0,4293
PLN	Puolan zlotya	3,8141
RON	Romanian leuta	3,4294
SIT	Slovenian tolaria	239,67
SKK	Slovakian korunaa	35,027
TRY	Turkin liiraa	1,8879
AUD	Australian dollaria	1,6850
CAD	Kanadan dollaria	1,5246
HKD	Hongkongin dollaria	10,2945
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,9185
SGD	Singaporin dollaria	2,0410
KRW	Etelä-Korean wonia	1 221,89
ZAR	Etelä-Afrikan randia	9,2652
CNY	Kiinan juan renminbiä	10,3711
HRK	Kroatian kunaa	7,3579
IDR	Indonesian rupiaa	12 008,33
MYR	Malesian ringgitiä	4,6877
PHP	Filippiinien pesoa	65,545
RUB	Venäjän ruplaa	34,7740
THB	Thaimaan bahtia	46,714

(1)

Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/2

Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus asiassa COMP/37.956 — Betoniraudoitteet

(laadittu tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksista 23 päivänä toukokuuta 2001 tehdyn komission päätöksen 2001/462/EY, EHTY 15 artiklan mukaisesti — EYVL L 162, 19.6.2001, s. 21)

(2006/C 303/02)

Komissiolle toimitetusta päätösluonnoksesta on tehttävä muutamia huomautuksia, jotka liittyvät osapuolten oikeuteen tulla kuulluksi.

1. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon

Osapuolet valittivat toistuvasti kilpailun pääosastoon, ja kun ne eivät päässeet pääosaston kanssa sopimukseen, ne valittivat kuulemismenettelystä vastaavalle neuvonantajalle.

Yritysten saatua komission 26. maaliskuuta 2002 antaman väitetiedoksiannon useita kymmeniä kirjeitä ja fakseja vaihdettiin.

Valitukset liittyivät erityisesti oikeuteen tutustua asiakirja-aineistoon, ja ne kohdistuivat yrityksille lähetettyjen CD-ROM:ien sisältämiin virheisiin. Useissa tapauksissa asiakirjoihin sai tutustua, kun näin ei olisi saanut olla, ja toisissa tapauksissa asiakirjoihin ei saanut tutustua, vaikka yrityksillä oli siihen oikeus. Näin tapahtui asiakirjojen luokitteluvirheiden vuoksi.

Virheet ovat valitettavia sellaisenaan, mutta ne korjattiin siltä osin kuin kyseessä olivat asiakirjat, jotka yrityksillä oli oikeus saada. Lisäksi myönnettiin lisäaikaa, jotta ei heikennettäisi yritysten oikeutta tulla kuulluksi.

Kaikenkaikkiaan myönnetty lisäaika huomioon ottaen osapuolilla oli käytännössä kaksi kuukautta aikaa vastata, mikä on riittävästi tosiseikkojen arvioimiseen ja puolustuksen esittämiseen.

On muistettava, että tapaus ei ole erityisen monimutkainen, mitä se olisi saattanut olla, jos rajoittavassa käytännössä olisi ollut suuri määrä osallisia, tai jos tosiseikat olisivat olleet erityisen vaikeita tulkita.

Siksi on katsottava, että yrityksille myöntämällään vastausajalla komissio oli noudattanut asianmukaisesti velvoitettaan myöntää yrityksille riittävästi aikaa vastata väitetiedoksiantoon. Lisäksi myönnetty lisäaika oli ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ja yhteisöjen tuomioistuimen periaatteiden mukainen, erityisesti koska pidetyissä kuulemisissa osapuolilla oli mahdollisuus suullisesti selvittää ja laajentaa kirjallisia vastauksiaan väitetiedoksiantoon, sekä toimittaa lisää kirjallisia selityksiä.

2. Osapuolten kuuleminen

Kun tarkastellaan toteutettavaa menettelyä, tämä on erikoistapaus, koska menettely aloitettiin EHTY:n perustamissopimuksen perusteella, jolloin jäsenvaltioiden edustajat eivät osallistu muodolliseen kuulemiseen. Tällainen kuulemistilaisuus järjestettiin 13. kesäkuuta 2002.

Koska oli kuitenkin tarpeen arvioida kaikki esitetyt näkökohdat, eikä vähimmin itse kuulemistilaisuudessa esiintuodut näkökohdat, yksiköt eivät pystyneet toimittamaan komissiolle luonnosta lopulliseksi päätökseksi ennen EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymistä 23. heinäkuuta 2002.

Tämän vuoksi osapuolille lähetettiin täydentävä väitetiedoksianto 12. elokuuta 2002.

Tämä oli ensisijaisesti tekninen toimenpide. EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättymisen vaikutuksista kilpailuasioiden käsittelyyn 26 kesäkuuta 2002 julkaistun komission tiedonannon mukaisesti täydentävässä väitetiedoksiannossa todettiin, että jatkomenettely noudattaa EY:n perustamissopimuksen menettelyoikeutta, kun taas asiasisältöä arvioidaan edelleen EHTY:n perustamissopimuksen mukaisesti.

Tämän jälkeen järjestettiin toinen kuulemistilaisuus, johon kutsuttiin jäsenvaltioiden edustajat. Kilpailun pääosasto lähetti myös heille tapauksen tärkeimmät asiakirjat, kuten asetuksen N:o 17/62 10 artiklan 5 kohdassa säädetään.

3.	Verrattuani väitetiedoksiantoa ja päätösluonnoksen lopullista tekstiä, katson, että päätösluonnos ei sisällä mitään uusia väitteitä, joita ei esitetä väitetiedoksiannossa.

Brysselissä, 9 päivänä joulukuuta 2002.

Serge DURANDE

13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/4

Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean 373. kokouksessaan 11. toukokuuta 2004 antama lausunto alustavasta päätösluonnoksesta asiassa COMP/C-3/37.980 — Souris bleue/Topps

(2006/C 303/03)

1.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että merkityksellisten markkinoiden määritelmä voidaan jättää avoimeksi.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että:

a)	Topps Company Inc. ja sen neljä eurooppalaista tytäryhtiötä (joille päätösluonnos on osoitettu) sekä

b)	Topps-yhtiön edustajat (Cards Inc., LDX, Dolber, Rautakirja, DOK, NMPP ja ESTE)

ovat EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja yrityksiä.

Neuvoa-antava komitea on yksimielisesti samaa mieltä komission kanssa siitä, että kaikki päätösluonnoksessa kuvatut tapahtumat yhtä lukuun ottamatta ovat EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja sopimuksia ja/tai yhdenmukaistettuja menettelytapoja. Topps- ja LDX-yhtiöitä koskevissa tapauksissa vähemmistö on eri mieltä komission kanssa siitä, että ne ovat EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja sopimuksia ja/tai yhdenmukaistettuja menettelytapoja.

4.	Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä komission kanssa siitä, että päätösluonnoksessa määritetyt sopimukset ja yhdenmukaistetut menettelytavat täyttävät perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdan yhden jatkuvan rikkomisen edellytykset.

5.	Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä komission kanssa siitä, että päätösluonnoksessa määritetyt sopimukset ja yhdenmukaistetut menettelytavat voivat tuntuvasti vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä komission kanssa siitä, että päätösluonnoksessa määritetyt sopimukset ja yhdenmukaistetut menettelytavat

a)	eivät kuulu asetuksissa (ETY) N:o 1983/83 ja (EY) N:o 2790/1999 esitettyjen ryhmäpoikkeusten soveltamisalaan

b)	eivätkä ne täytä EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdassa mainittuja edellytyksiä yksittäisestä poikkeuksesta.

7.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että yrityksille, joille päätösluonnos on osoitettu, olisi määrättävä sakko.

8.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä rikkomisen vakavuudesta.

9.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä rikkomisen kestosta.

10.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että raskauttavia seikkoja ei pitäisi ottaa huomioon.

11.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä lieventävistä seikoista.

12.	Neuvoa-antava komitea pyytää komissiota ottamaan huomioon kaikki muut keskustelussa esiin tuodut seikat.

13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/5

Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean 374. kokouksessaan 24. toukokuuta 2004 antama lausunto alustavasta päätösluonnoksesta asiassa COMP/C-3/37.980 — Souris bleue/Topps

(2006/C 303/04)

1.	Ottaen huomioon sakkojen perustelut, jotka komissio sille kokouksessa esitti, neuvoa-antava komitea on samaa mieltä komission päätösluonnoksessaan käyttämästä sakkojen laskutavasta rikkomisen vakavuuden osalta.

2.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä sen esittämistä sakkojen määristä.

3.	Neuvoa-antava komitea suosittelee 11. ja 24. toukokuuta 2004 antamiensa lausuntojen julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4.	Neuvoa-antava komitea pyytää komissiota ottamaan huomioon kaikki muut keskustelussa esiin tuodut seikat.

13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/6

Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus asiassa nro COMP/C-3/37.980 — Souris/Topps

(laadittu tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksista 23 päivänä toukokuuta 2001 tehdyn komission päätöksen (2001/462/EY, EHTY) 15 artiklan mukaisesti — EYVL L 162, 19.6.2001, s. 21)

(2006/C 303/05)

Asiaa koskevan päätösluonnoksen perusteella voidaan esittää seuraavat huomiot:

Asian käsittely aloitettiin S.A.R.L La Souris Bleuen tekemän kantelun jälkeen 3. lokakuuta 2000.

Komissio osoitti väitetiedoksiannon 16. kesäkuuta 2003 seuraaville yrityksille: The Topps Company Inc (Topps, Yhdysvallat), Topps Europe Limited, Topps International Limited, Topps UK Limited ja Topps Italia SRL.

Yrityksille, joille väitetiedoksianto osoitettiin, annettiin kaksi kuukautta vastausaikaa.

Sain 25. kesäkuuta ja 24. heinäkuuta 2003 kaikkien asianomaisten yritysten oikeudellisilta edustajilta pyynnön määräajan pidentämiseksi. Heille myönnettiin kuukauden pidennys määräaikaan.

Eurooppalaisille tytäryhtiöille annettiin mahdollisuus tutustua asiakirjoihin 3. heinäkuuta 2003. Topps USA -yhtiölle annettiin mahdollisuus tutustua asiakirjoihin 13. elokuuta 2003.

Kaikki asianomaiset yritykset vastasivat 18. syyskuuta 2003 ja pyysivät suullista käsittelyä komission asetuksen (EY) N:o 2842/98 5 artiklan mukaisesti. Se järjestettiin 23. lokakuuta 2003.

Kantelija ei pyytänyt saada osallistua suulliseen käsittelyyn.

Edellä esitetyn perusteella katson, että tässä asiassa on noudatettu kuulluksi tulemista koskevia oikeuksia. Päätösluonnoksessa käsitellään ainoastaan sellaisia väitteitä, joista osapuolet ovat voineet esittää näkemyksensä.

Bryssel 13. toukokuuta 2004.

Serge DURANDE

13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/7

Keskittymiä käsittelevän neuvoa-antavan komitean 129. kokouksessaan 19. lokakuuta 2004 antama lausunto asiaan COMP/M.3436-Continental/Phoenix liittyvästä päätösluonnoksesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2006/C 303/06)

1.	Continentalin ilmoittama toimenpide, jolla se hankkii yksinomaisen määräysvallan Phoenixissa, muodostaa sulautuma-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun keskittymän.

2.	Ilmoitetulla keskittymällä on sulautuma-asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yhteisönlaajuinen ulottuvuus.

3.	Neuvoa-antava komitea yhtyy komission päätösluonnoksessa esittämään asian kannalta merkityksellisten tuotemarkkinoiden määritelmään.

4.	Neuvoa-antava komitea yhtyy komission päätösluonnoksessa esittämään asian kannalta merkityksellisten maantieteellisten markkinoiden määritelmään.

Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä komission kanssa siitä, että alun perin ilmoitetussa muodossaan keskittymä loisi määräävän aseman tai vahvistaisi sellaista:

a)	hyötyajoneuvojen ilmajousien OEM/OES-markkinoilla Euroopassa, ja

b)	raskaiden teräsvahvisteisten kuljetinhihnojen markkinoilla Euroopassa.

6.	Neuvoa-antava komitea yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan kysymys siitä, loisiko keskittymä määräävän aseman tai vahvistaisiko se sellaista autojen ilmajousien markkinoilla, voidaan jättää avoimeksi, kun otetaan huomioon Continentalin tarjoama sitoumus luovutuksesta.

Neuvoa-antavan komitean enemmistö on samaa mieltä komission kanssa siitä, että osapuolten esittämät sitoumukset myydä

a)	ilmajousituotanto Unkarissa,

b)	Phoenixin 50 %:n osuus Vibracousticissa, ja

c)	leveiden teräsvahvisteisten hihnojen tuotantolinja

riittävät poistamaan edellä mainitut kilpailuongelmat (5 kohta).

Vähemmistö on eri mieltä.

8.	Neuvoa-antavan komitean enemmistö katsoo tämän perusteella, että toimenpide olisi julistettava yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi, edellyttäen, että osapuolet noudattavat täysin esittämiään sitoumuksia. Vähemmistö on eri mieltä.

9.	Neuvoa-antava komitea suosittelee tämän lausunnon julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

10.	Neuvoa-antava komitea pyytää komissiota ottamaan huomioon kaikki muut keskustelussa esiin tuodut seikat.

13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/8

Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus asiassa COMP/M.3436 — Continental/Phoenix

(laadittu kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksista tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä 23 päivänä toukokuuta 2001 tehdyn komission päätöksen 2001/462/EY, EHTY 15 artiklan mukaisesti — EYVL L 162, 19.6.2001, s. 21)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2006/C 303/07)

Komissio vastaanotti 12. toukokuuta 2004 neuvoston asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta sulautumasta, jossa Continental AG hankkisi yksinomaisen määräysvallan Phoenix AG:ssa. Molemmat yritykset ovat johtavia kumituotteiden valmistajia.

Tutkittuaan ehdotetun sulautuman osapuolten toimittamat tiedot ja toteutettuaan markkinatutkimuksen komissio päätteli, että sulautuman soveltuvuutta yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan on syytä epäillä vakavasti.

Osapuolet ehdottivat sitoumuksia alkuperäisen ehdotuksen muuttamiseksi. Eri markkinaosapuolia konsultoitiin sitoumusten tehokkuudesta, mutta sitoumusten ei katsottu riittävän poistamaan vakavia epäilyjä. Tästä syystä komissio aloitti 29. kesäkuuta 2004 sulautuma-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun menettelyn.

Komissio lähetti osapuolille väitetiedoksiannon 3. syyskuuta 2004. Osapuolille lähetettiin myös CD-ROM -levy, joka antoi mahdollisuuden tutustua asiakirjoihin. Osapuolet vastasivat väitetiedoksiantoon 17. syyskuuta 2004. Ne ovat kieltäytyneet virallisesta kuulemistilaisuudesta.

Väitetiedoksiantoon saatujen vastausten perusteella komissiolla oli edelleen epäilyjä seuraavien markkinoiden osalta: paineilmajouset henkilö- ja hyötyajoneuvoihin sekä raskaat teräsköysikuljetinhihnat. Komissio luopui väitteistään rautatiekaluston paineilmajousien osalta.

Osapuolet ehdottivat 1. lokakuuta 2004 uusia sitoumuksia alkuperäisen sulautumaehdotuksen muuttamiseksi. Markkinaosapuolia kuultiin myös näistä ehdotuksista.

Näiden sitoumusten ja markkinaosapuolilta saatujen lausuntojen perusteella katsottiin, että sulautuma voidaan hyväksyä.

Osapuolet tai kolmannet eivät ole esittäneet minulle kysymyksiä. Kuulluksi tulemisen oikeutta ei tarvitse erikseen kommentoida tässä asiassa.

Bryssel 20. lokakuuta 2004.

Serge DURANDE

13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/9

Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean 386. kokouksessaan 6. joulukuuta 2004 antama lausunto alustavasta päätösluonnoksesta asiassa COMP/C.37.773-AMCA

(2006/C 303/08)

1.	Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä komission arvion kanssa tuotteesta ja merkityksellisistä maantieteellisistä markkinoista, joihin päätösluonnoksessa viitataan.

2.	Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä komission tekemästä oikeudellisesta arviosta, jonka mukaan kyseessä on EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdassa ja ETA-sopimuksen 53 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu sopimus ja/tai yhdenmukaistettu menettelytapa.

3.	Neuvoa-antava komitea katsoo komission tavoin, että rikkomisen tavoitteena ja vaikutuksena on kilpailun rajoittaminen.

4.	Neuvoa-antava komitea katsoo komission tavoin, että rikkominen on vaikuttanut tuntuvasti jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

5.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, kenelle päätös osoitetaan.

6.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä rikkomisen kestosta.

7.	Neuvoa-antava komitea on sakkojen määräämisen suhteen samaa mieltä komission kanssa siitä, että rikkomista on pidettänä erittäin vakavana.

8.	Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä komission arviosta, joka koskee lieventäviä ja raskauttavia seikkoja.

9.	Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä komission ehdotuksen kanssa sakkojen määräämättä jättämisestä ja lieventämisestä kartelleja koskevissa asioissa annetun komission tiedonannon soveltamisesta.

10.	Neuvoa-antava komitea suosittaa lausuntonsa julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

11.	Neuvoa-antava komitea kehottaa komissiota ottamaan huomioon kaikki keskustelussa esiin tuodut muut näkemykset.

13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/10

Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus asiassa COMP/C.37.773 — Monokloorietikkahappo (MCAA)

(2001/462/EY, EHTY: Komission päätös, tehty 23 päivänä toukokuuta 2001, tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksista — EYVL L 162, 19.6.2001, s. 21)

(2006/C 303/09)

Edellä mainittua asiaa koskeva päätösluonnos on antanut aihetta seuraaviin huomioihin:

Komissio käynnisti tutkinnan EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdan sekä ETA-sopimuksen 53 artiklan 1 kohdan mahdollisesta rikkomisesta MCAA-alalla saatuaan sakkojen määräämättä jättämistä tai lieventämistä kartelliasioissa (komission vuonna 1996 antama tiedonanto) koskevan hakemuksen.

Komissio osoitti 7. huhtikuuta 2004 väitetiedoksiannon seuraaville 12 yritykselle, joiden se alustavasti katsoi osallistuneen kartelliin:

—	Akzo Nobel NV, Akzo Nobel Nederland BV, Akzo Nobel Functional Chemicals BV, Akzo Nobel Chemicals BV, Akzo Nobel AB, Eka Chemicals AB, Akzo Nobel Base Chemicals AB (’Akzo Nobel’)

—	Clariant GmbH, Clariant AG (’Clariant’)

—	Elf Aquitaine SA, Atofina SA ja

—	Hoechst AG (’Hoechst’)

Osapuolilla on ollut mahdollisuus tutustua asiakirja-aineistoon CD-ROMilla.

Väitetiedoksiantoon vastaamisen määräaikaa jatkettiin seuraavien yritysten osalta: Akzo Nobel, Clariant, Elf Aquitaine SA ja Atofina SA. Ne kaikki vastasivat määräajassa.

Hoechst oli aluksi saanut väitetiedoksiannosta epätäydellisen version. Hoechstille lähetettiin korjattu versio, ja vastauksen määräaikaa jatkettiin. Hoechst vastasi määräajassa 23. heinäkuuta 2004.

Hoechst pyysi 22. kesäkuuta 2004 ja 28. heinäkuuta 2004 päivätyillä kirjeillä saada nähtäväkseen Clariantin vastaus väitetiedoksiantoon. Hoechstille ilmoitettiin, että muiden osapuolten vastaukset eivät kuulu tutkinnan julkisiin asiakirjoihin. Toisten osapuolten vastauksiin voi tutustua vain, jos komissio aikoo käyttää niiden sisältämiä tietoja lopullisessa päätöksessään. Tässä tapauksessa näin ei ollut.

Elf Aquitaine SA:ta ja Hoechstia lukuunottamatta kaikki osapuolet osallistuivat kuulemiseen 10. syyskuuta 2003.

Komission päätösluonnoksessa esitetään ainoastaan sellaiset perusteet, joista osapuolilla on ollut mahdollisuus esittää näkemyksensä.

Edellä esitetyn perusteella katson, että asiassa on noudatettu osapuolten oikeutta tulla kuulluksi.

Bryssel 26. marraskuuta 2004.

Serge DURANDE

13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/11

Keskittymiä käsittelevän neuvoa-antavan komitean 133. kokouksessaan 29. kesäkuuta 2005 antama lausunto päätösluonnoksesta asiassa COMP/M.3653 — SIEMENS/VA Tech

(2006/C 303/10)

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että ilmoitettu toimenpide muodostaa neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun keskittymän, jolla on yhteisönlaajuinen ulottuvuus.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että kyseisen toimenpiteen arvioinnin kannalta merkitykselliset tuotemarkkinat ovat seuraavat:

Energian tuotanto

a)	laitteistot vesivoimaloille

b)	kaasukombiturbiinilla toimivien voimalaitosten rakentaminen avaimet käteen -periaatteella

c)	kaasuturbiinien toimittaminen: näiden markkinoiden täsmällinen määrittely ei ole tarpeen

d)	generaattoreiden toimittaminen: näiden markkinoiden täsmällinen määrittely ei ole tarpeen

Voimansiirto ja jakelu

e)	suurjännitetuotteet (> 52 kV)

muuntajat

g)	energia-automatiikka ja tietotaito

h)	avaimet käteen -hankkeet

i)	siirto- ja jakelupalvelut

Markkinat voidaan mahdollisesti määritellä myös komponenttikohtaisesti. Merkityksellisten markkinoiden täsmällinen soveltamisala voidaan jättää avoimeksi.

Raideliikenne

j)	sähköiset vetoyksiköt raitiovaunuihin, metrovaunuihin, paikallisjuniin ja vetureihin

k)	raitiovaunut, metrovaunut, sähkö- ja dieselkäyttöiset paikallisjunat ja veturit

l)	ajojohdot: näiden markkinoiden täsmällinen määrittely ei ole tarpeen

m)	raideliikenteen voimansiirto: syöttöasemat, syöttöasemien komponentit ja raideliikenteen voimaloiden huolto

n)	tasoristeykset

Taajuudenmuuttimet

o)	näiden markkinoiden täsmällinen määrittely ei ole tarpeen

Metallurgia

p)	metallurgisten laitosten mekaniikan rakentaminen (rajattu rautaan/teräkseen tai sisältäen ei-rautametallit) tai metallurgisten laitosten mekaniikka prosessivaiheittain ja metalleittain: näiden markkinoiden täsmällinen määrittely ei ole tarpeen

metallurgisten laitosten sähkötekniikan rakentaminen (kokonaisuudessaan) tai metallurgisten laitosten sähkötekniikka prosesseittain, prosessivaiheittain ja metalleittain; metallurgisten laitosten 1- ja 2-tason automatisointi (kokonaisuudessaan tai osittain, prosesseittain tai prosessivaiheittain ja metalleittain) tai 3-tason automatisointi: näiden markkinoiden täsmällinen määrittely ei ole tarpeen

r)	metallurgisten laitosten huoltopalvelut

s)	muiden kuin metallurgisten teollisuuslaitosten sähkötekniikan rakentaminen: näiden markkinoiden täsmällinen määrittely ei ole tarpeen

Jakokeskukset

t)	asennetut kytkintaulut tai vaihtoehtoisesti kytkintaulun osan asennus (kolmen eri komponentin osalta: vaihtovirtajakelijat, pienoisvirtakytkimet ja kompaktikatkaisijat)

u)	komponentit: väylät: näiden markkinoiden täsmällinen määrittely ei ole tarpeen

v)	komponentit: ohjelmoitavat logiikkaohjaimet [näiden markkinoiden täsmällinen määrittely ei ole tarpeen] ja kuormitusyksiköt

Rakennustekniikka ja kiinteistöhuoltopalvelut

w)	rakennusvalvontateknologian ja turvallisuusteknologian (palohälytys- ja kulunvalvontalaitteet erikseen) sekä sähköasennusteknologian komponentit

x)	järjestelmät: turva- ja valvontajärjestelmät kokonaisuudessaan

y)	sähkötekniikan ja mekaniikan urakointi, mahdollisesti myös yleisen teknisen urakoinnin markkinat

z)	kiinteistöhuoltopalvelut: näiden markkinoiden täsmällinen määrittely ei ole tarpeen

Infrastruktuurit ja köysiradat

aa)	liikenneinfrastruktuuri: katuvalot, liikennevalot, pysäköintitilan valvonta: näiden markkinoiden täsmällinen määrittely ei ole tarpeen

bb)	liikennevalvonta: näiden markkinoiden täsmällinen määrittely ei ole tarpeen

cc)	vedenpuhdistuslaitokset

dd)	köysiratojen sähkölaitteet: näiden markkinoiden täsmällinen määrittely ei ole tarpeen.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että toimenpiteen arvioimisen kannalta merkitykselliset maantieteelliset markkinat ovat seuraavat:

a)	energian tuotannon markkinat ovat ETA:n laajuiset

b)	voimansiirron ja jakelun markkinat ovat ETA:n laajuiset

c)	sähköisten vetoyksiköiden markkinat ovat ETA:n laajuiset

d)	raitiovaunujen, metrovaunujen, sähkö- ja dieselkäyttöisten paikallisjunien ja vetureiden markkinat ovat kansalliset niiden maiden osalta, joissa on paljon alan tuotantolaitoksia (Itävalta, Belgia, Saksa, Puola, Tšekki ja Espanja), ja muiden osalta ETA:n laajuiset

e)	ajojohtojen markkinat ovat kansalliset

f)	raideliikenteen voimansiirron markkinoita arvioidaan kansallisella tasolla, mutta ei ole tarpeen määritellä, ovatko merkitykselliset markkinat kansalliset vai ETA:n laajuiset

g)	tasoristeysten markkinoita arvioidaan kansallisella tasolla

h)	taajuudenmuuttimien markkinat ovat ETA:n laajuiset

i)	metallurgisten laitosten sähkötekniikan ja mekaniikan rakentamisen markkinat ovat vähintään ETA:n laajuiset, huoltopalvelujen markkinat ovat ETA:n laajuiset ja muiden kuin metallurgisten teollisuuslaitosten rakentamisen markkinat ovat kansalliset tai ETA:n laajuiset

j)	jakokeskusten ja komponenttien markkinoita arvioidaan kansallisella tasolla, mutta ei ole tarpeen määritellä, ovatko merkitykselliset markkinat kansalliset vai ETA:n laajuiset

k)	rakennustekniikan ja kiinteistöhuoltopalvelujen markkinoita arvioidaan kansallisella tasolla, mutta ei ole tarpeen määritellä, ovatko merkitykselliset markkinat kansalliset vai ETA:n laajuiset

l)	infrastruktuurien ja köysiratojen markkinoita arvioidaan kansallisella tasolla, mutta ei ole tarpeen määritellä, ovatko merkitykselliset markkinat kansalliset vai ETA:n laajuiset.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että ilmoitettu keskittymä estää olennaisesti tehokasta kilpailua yhteismarkkinoiden merkittävällä osalla sulautuma-asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla

a)	vesivoiman tuotannon markkinoilla

b)	metallurgisten laitosten mekaniikan rakentamisen markkinoilla tai terästuotannon ja jatkuvan valun laitosten mekaniikan rakentamisen markkinoilla.

Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että osapuolten toimittamat sitoumukset riittävät poistamaan

a)	vesivoiman tuotannon markkinoiden kilpailuongelmat, jotka aiheutuvat keskittymän horisontaalisesta päällekkäisyydestä

b)	metallurgian laitosten rakennustekniikan markkinoiden kilpailuongelmat, jotka aiheutuvat keskittymän horisontaalisista vaikutuksista ja erityisesti siitä, että Siemensillä on etuoikeutettu pääsy SMS Demag -yhtiön strategisiin tietoihin.

Tämän vuoksi keskittymä olisi julistettava yhteismarkkinoille soveltuvaksi.

5.	Neuvoa-antava komitea pyytää komissiota ottamaan huomioon kaikki keskustelussa esitetyt näkökohdat.

13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/14

Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus asiassa COMP/M.3653 — SIEMENS/VA TECH

(annettu kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksista tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä 23 päivänä toukokuuta 2001 tehdyn komission päätöksen 2001/462/EY, EHTY 15 artiklan mukaisesti — EYVL L 162, 19.6.2001, s. 21)

(2006/C 303/11)

Ilmoitettu yrityskeskittymä

Komissio vastaanotti 10. tammikuuta 2005 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/20041 (ns. sulautuma-asetuksen) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla saksalainen yritys Siemens AG (’Siemens’) hankkii neuvoston asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräysvallan itävaltalaisessa yrityksessä VA Tech AG (’VA Tech’) 10. joulukuuta 2004 ilmoitetulla julkisella tarjouksella.

Ehdotettu liiketoimi johtaisi moniin horisontaalisiin ja vertikaalisiin päällekkäisyyksiin energiantuotannon, voimansiirron ja jakelun, automaatio- ja käyttötekniikan, raideliikennelaitteistojen, metallurgisen ja sähkölaitostekniikan, rakennustekniikan ja kunnallistekniikan aloilla.

Menettelyn aloittaminen ja mahdollisuus tutustua keskeisiin asiakirjoihin

Komissio päätteli alustavan tutkintamenettelyn perusteella, että toimenpiteen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan oli vakavia epäilyjä. Tämän vuoksi komissio aloitti 14. helmikuuta 2005 sulautuma-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisen menettelyn.

Kilpailun pääosaston määrittämien EY:n yrityskeskittymien valvontamenettelyjä koskevien parhaiden käytänteiden (’parhaat käytänteet’) 7.2 luvun mukaisesti Siemensille annettiin 2. maaliskuuta 2005 oikeus tutustua komission asiakirja-aineiston keskeisiin asiakirjoihin. Siemens pyysi 16. maaliskuuta 2005 päivätyllä kirjeellä oikeutta tutustua myös muihin asiakirjoihin. Siemens katsoi, että VA Tech -yrityksen toimittamat asiakirjat olisivat erityisen merkityksellisiä asian kannalta, ja myös ne olisi tämän vuoksi luokiteltava keskeisiksi asiakirjoiksi. Kilpailun pääosasto vahvisti 6. huhtikuuta 2005 päivätyssä vastauksessaan kantansa, jonka mukaan kyseisiä asiakirjoja ei voitu pitää keskeisinä. Pääosasto katsoi, että pyydetyt asiakirjat eivät lähteestään huolimatta sisältäneet sellaisia kolmansien esittämiä perusteluja, jotka olisivat olleet ilmoituksen tekijöiden näkemysten vastaisia, kuten keskeiset asiakirjat parhaiden käytänteiden mukaan määritellään. Siemens ei vaatinut virallisesti kuulemismenettelystä vastaavan neuvon-antajan puuttuvan asiaan.

Väitetiedoksianto ja menettelykysymys, joka liittyy Voith Siemens -yrityksen pyytämään suulliseen kuulemiseen: muiden osapuolten käsite

Siemensille lähetettiin 22. huhtikuuta 2005 väitetiedoksianto. Tämän jälkeen yritykselle annettiin oikeus tutustua komission kokoamaan asiakirja-aineistoon. Siemensiltä pyydettiin vastausta 6. toukokuuta 2005 mennessä. Tätä määräaikaa noudatettiin.

Siemens ja VA Tech eivät kumpikaan pyytäneet, että ne voisivat esittää perustelunsa virallisessa suullisessa kuulemisessa.

J.M. Voith AG:n ja Siemens AG:n välinen yhteisyritys Siemens Voith Hydropower Generation GmbH & Co. KG (’Voith Siemens’) pyysi kuitenkin 6. toukokuuta 2005 päivätyllä ja 10. toukokuuta 2005 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä virallista suullista kuulemista 7. huhtikuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 802/2004 (’täytäntöönpanoasetus’) 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Yrityksen mukaan korjaustoimenpiteet, joita Siemens mahdollisesti ehdottaisi komissiolle, saattaisivat vaikuttaa suoraan sen toimintaan. Tämän vuoksi yritys olisi katsottava täytäntöönpanoasetuksen 11 artiklan b kohdassa tarkoitetuksi ’muuksi osapuoleksi’.

Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan 13. toukokuuta 2005 päivätyssä kirjallisessa vastauksessa todetaan, että Voith Siemensiä ei voida katsoa ’muuksi osapuoleksi’. Tämän vuoksi sillä ei ole oikeutta pyytää virallista suullista kuulemista, johon osallistuisivat jäsenvaltioiden ja asian käsittelystä vastaavien komission yksiköiden edustajat. Yritys voi kuitenkin milloin tahansa pyytää asian käsittelijöiltä kuulluksi tulemista kirjallisesti tai suullisesti. Myyjä tai yritys, johon toimenpide kohdistuu, eli yritykset, jotka mainitaan täytäntöönpanoasetuksen 11 artiklan b kohdassa esimerkkeinä ’ehdotetun keskittymän osapuolista’, katsotaan ’muiksi osapuoliksi’, koska ehdotettu keskittymä vaikuttaa niihin suoraan ja väistämättä. Tästä seuraa, että kyseiset yritykset ovat asetuksessa tarkoitettuja ’ehdotetun keskittymän osapuolia’.

Sen sijaan on epävarmaa, vaikuttavatko ilmoitusten tekijöiden ehdottamat ja komission hyväksymät sitoumukset suoraan yrityksiin. Tämä vaikutus voidaan määrittää vasta keskittymiä koskevan menettelyn lopuksi.

Tämän vuoksi pelkästään sillä, että keskittymää koskevassa menettelyssä sovitut korjaustoimenpiteet saattavat vaikuttaa johonkin yritykseen, ei voida perustella tällaisen yrityksen luokittelemista ’muuksi osapuoleksi’, koska tällainen yritys ei kuulu ’ehdotetun keskittymän osapuolten’ käsitteen soveltamisalaan.

Markkinatesti

Siemens ehdotti 25. toukokuuta 2005 sitoumuksia, joita muutettiin hieman 7. kesäkuuta 2005. Ehdotettuja sitoumuksia koskevan markkinatestin tulokset ovat olleet yleisesti myönteisiä.

Kuulemismenettelystä vastaavaa neuvonantajaa ei ole pyydetty varmistamaan tutkimusten puolueettomuutta.

Muiden osapuolten käsitteeseen liittyvät pyynnöt tutustua asiakirjoihin

SMS Demag AG ja sen emoyritys SMS GmbH (’SMS’) pyysivät oikeutta tutustua asiakirjoihin komission yksiköille lähetetyllä 9. kesäkuuta 2005 päivätyllä kirjeellä ja kuulemismenettelystä vastaavalle neuvonantajalle lähetetyllä 22. kesäkuuta 2005 päivätyllä kirjeellä. Kilpailun pääosasto hylkäsi pyynnön 22. kesäkuuta 2005, koska SMS:n katsottiin olevan kolmas osapuoli eikä täytäntöönpanoasetuksen 11 artiklan b kohdassa tarkoitettu ’muu osapuoli’. Tämän vuoksi yrityksellä ei ollut täytäntöönpanoasetuksen nojalla oikeutta tutustua asiakirjoihin.

Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja vahvisti 6. heinäkuuta 2005 kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksia koskevan päätöksen 8 artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä kilpailun pääosaston kannan. Päätöksen perusteena oli se, että pelkästään sillä, että keskittymää koskevassa menettelyssä ehdotetut korjaustoimenpiteet saattavat vaikuttaa johonkin yritykseen, ei voida perustella tällaisen yrityksen luokittelemista ’muuksi osapuoleksi’ täytäntöönpanoasetuksen 11 artiklan b kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Periaate vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 802/2004 johdanto-osan 11 kappaleessa, jossa todetaan, että komission olisi annettava muille ehdotetun keskittymän osapuolille niiden pyynnöstä mahdollisuus epävirallisiin keskusteluihin keskittymähankkeesta. Tämä osoittaa lainsäätäjän pitäneen lähtökohtanaan sitä, että ’muuksi osapuoleksi’ on katsottava ehdotetun keskittymän osapuolet, jotka määritetään ennen kuin mahdollisia korjaustoimenpiteitä ehdotetaan. Näin ollen yrityksen luokittelu ’muuksi osapuoleksi’ ei voi riippua siitä, miten mahdolliset korjaustoimenpiteet vaikuttavat tiettyihin yrityksiin.

Tästä huolimatta SMS:lle toimitettiin väitetiedoksiannon julkinen versio, ja sille annettiin mahdollisuus esittää näkemyksensä.

Lisäksi SMS sai markkinatestin yhteydessä julkiset versiot sellaisista sitoumuksista, jotka liittyvät metallurgian alan markkinoihin, joilla SMS toimii.

Tämän vuoksi voidaan katsoa, että SMS:llä on ollut riittävästi mahdollisuuksia esittää kantansa menettelyn kuluessa.

Siemens pyysi 24. kesäkuuta 2005 oikeutta tutustua niihin asiakirja-aineistoon sisältyviin julkisiin asiakirjoihin, jotka komissio on saanut väitetiedoksiannon esittämisen jälkeen. Yritykselle annettiin mahdollisuus tutustua näihin asiakirjoihin 1. heinäkuuta 2005.

Edellä esitetyn perusteella voidaan katsoa, että tämän menettelyn kaikkien osapuolten oikeutta tulla kuulluksi on noudatettu.

Brysselissä 6. heinäkuuta 2005.

Serge DURANDE

13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/16

Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean 396. kokouksessaan 10. lokakuuta 2005 antama lausunto päätösluonnoksesta asiassa COMP/38.281/B.2 — Italian raakatupakka-ala

(2006/C 303/12)

1.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että tässä päätöksessä ei tarvitse määritellä merkityksellisiä markkinoita.

2.	Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä komission oikeudellisesta arviosta ja erityisesti siitä, että tosiseikat on luokiteltava EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi sopimukseksi ja/tai yhdenmukaistetuksi menettelytavaksi ja/tai päätökseksi.

3.	Neuvoa-antava komitea katsoo komission tavoin, että tämän menettelyn kohteena olevat rikkomiset muodostavat kolme erillistä, yhtenäistä ja jatkuvaa rikkomista.

4.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että sopimusten ja/tai yhdenmukaistettujen menettelytapojen ja/tai päätösten tavoitteena on kilpailun rajoittaminen.

5.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että yrityksille, joille päätösluonnos on osoitettu, olisi määrättävä sakko.

6.	Neuvoa-antava komitea yhtyy komission perusteluihin sakkojen perusmääristä.

7.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä, ettei asiassa ole raskauttavia seikkoja.

8.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä lieventävistä seikoista.

9.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä annetun komission tiedonannon soveltamisesta.

10.	Neuvoa-antava komitea suosittelee tämän lausunnon julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

11.	Neuvoa-antava komitea pyytää komissiota ottamaan huomioon kaikki muut keskustelussa esiin tuodut seikat.

13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/17

Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean 397. kokouksessaan 17. lokakuuta 2005 antama lausunto päätösluonnoksesta asiassa COMP/38.281/B.2 — Italian raakatupakka-ala

(2006/C 303/13)

1.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä 1 000 euron sakon määräämisestä APTIlle ja UNITABille.

2.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä muiden sakkojen perusmääristä.

3.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä sakon perusmäärien alentamisesta lieventävien seikkojen vuoksi.

4.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä sakkojen alennusmääristä, jotka perustuvat sakoista vapauttamisesta tai sakkojen lieventämisestä kartelleja koskevissa asioissa annettuun komission tiedonantoon.

5.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä sakkojen loppumääristä.

6.	Neuvoa-antava komitea pyytää komissiota ottamaan huomioon kaikki muut keskustelussa esiin tuodut seikat.

7.	Neuvoa-antava komitea suosittelee tämän lausunnon julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/18

Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus — Asia COMP/38.281/B.2 — Italian raakatupakka-ala

(laadittu tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksista 23 päivänä toukokuuta 2001 tehdyn komission päätöksen 2001/462/EY, EHTY 15 ja 16 artiklan mukaisesti — EYVL L 162, 19.6.2001, s. 21)

(2006/C 303/14)

Edellä mainittua asiaa koskevan päätösluonnoksen perusteella voidaan todeta seuraavaa:

Tämän asian erityispiirre on, että se aloitettiin sen jälkeen, kun maatalouden pääosasto oli toimittanut kilpailun pääosastolle jäljennöksen Associazione Professionale Transformatori Tabacchi Italianin (APTI) ja Unione Italiana Tabaccon (UNITAB) vuonna 2001 tekemästä toimialakohtaisesta sopimuksesta ja kun tilintarkastustuomioistuimelta oli saatu tietoja. Sittemmin tietoja toimitti Deltafina S.p.A sekä tuolloinen Dimon Italia (joka tunnetaan nykyisin nimellä Mindo) ja Transcatab sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä vuonna 2002 annetun tiedonannon mukaisesti.

Komissio suoritti tarkastuksia Dimonin, Transcatabin, Trestina Azienda Tabacchin ja Romana Tabacchin tiloissa 18. ja 19. huhtikuuta 2002.

Kirjallinen menettely ja asiakirja-aineistoon tutustuminen

Yhteenliittymille APTIlle ja UNITABille, raakatupakan jalostajille Deltafinalle, Dimonille, Transcatabille, Trestinalle, Romanalle ja Boselli S.A.L.T.O S.r.l:lle sekä italialaisten jalostajien emoyhtiöille Dimon Inc:lle, Standard Commercial Corp:lle ja Universal Corp:lle lähetettiin väitetiedoksianto 26. helmikuuta 2004.

Väitetiedoksiannossa todettiin, että italialaiset jalostajat ja niiden yhteenliittymä APTI sekä UNITAB olivat rikkoneet yhtenäisesti ja jatkuvasti EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohtaa.

Kukin asianosainen pääsi tutustumaan asiakirja-aineistoon, joka lähetettiin sille väitetiedoksiannon mukana nimenomaisesti sitä varten laaditulla CD-ROMilla. Tämän ansiosta asianomaiset yritykset ja yhteenliittymät pystyivät toteuttamaan tasavertaisuusperiaatetta sellaisena kuin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin oli sen määrittänyt ns. Soda Ash -asioissa (T-31/91 ja T-32/91).

Väitetiedoksiannossa annettiin kaksi ja puoli kuukautta vastausaikaa. Erään asianosaisen pyynnöstä kaikille asianomaisille yrityksille ja yhteenliittymille myönnettyä vastausaikaa jatkettiin kahdella viikolla.

Kaikki asianosaiset, joille väitetiedoksianto oli osoitettu, vastasivat määräajassa.

Suullinen käsittely

Komission asetuksen (EY) N:o 2842/98 5 artiklan nojalla useat asianosaiset pyysivät suullista käsittelyä, joka pidettiin 22. kesäkuuta 2004. Kolmea asianosaista (Dimon Incorporated, Standard Commercial Corporation ja Boselli S.A.L.T.O.) lukuun ottamatta kaikki osallistuivat käsittelyyn.

Dimon otti tuolloin esille uuden kysymyksen väittämällä, että Deltafina, joka oli ensimmäisenä hakenut sakoista vapauttamista tai sakkojen lieventämistä, oli paljastanut kilpailijoilleen tehneensä tällaisen hakemuksen. Dimonin mukaan tämä herätti kysymyksen, täyttikö Deltafina, jolle oli myönnetty ehdollinen vapautus sakoista, yhä sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä vuonna 2002 annetun tiedonannon 11 kohdan vaatimukset ja voitaisiinko Dimonille myöntää vapautus sakoista Deltafinan sijaan.

Käsittelyn jälkeen komissio tutki asiaa perinpohjin. Näitä seikkoja sekä niiden oikeusvaikutuksia käsiteltiin kaikille asianosaisille osoitetussa 22. joulukuuta 2004 annetussa täydentävässä väitetiedoksiannossa (jäljempänä ’lisäys’), jossa todettiin, että Deltafina ei ollut täyttänyt velvoitteitaan ja että tästä syystä sille myönnetty ehdollinen vapautus olisi peruttava.

Kuusi asianosaista vastasi liitteeseen ja niistä neljä vaati komission asetuksen (EY) N:o 773/2004 2 artiklan mukaista suullista kuulemista. Kuuleminen pidettiin 1. maaliskuuta 2005 ja siihen osallistuivat Deltafina, Universal Corporation, Mindo ja Transcatab.

Komission asetuksen (EY) N:o 773/2004 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti Deltafina ehdotti, että komissio kuulisi henkilöitä, jotka voisivat vahvistaa sen toimittamat tiedot, mihin suostuin.

En kuitenkaan hyväksynyt, että kuulemista olisi lykätty niin kuin Deltafina ja Universal Corp. pyysivät. Niiden perustelu oli, että kaksi viikkoa lisäyksen vastaamisen ja kuulemisen välillä oli niille liian lyhyt aika valmistautua riittävästi suulliseen puolustautumiseen ja että se loukkasi niiden puolustautumisoikeusia. Päädyin tähän ratkaisuun, koska lisäyksessä otettiin esiin vain muutamia asiakysymyksiä ja oikeudellisia seikkoja, vaikka niillä voikin olla kauaskantoisia seurauksia asianomaisille yrityksille. Näin ollen yrityksillä oli runsaasti aikaa valmistella puolustustaan yksityiskohtaisesti siitä päivästä, jona ne vastaanottivat toisen väitetiedoksiannon. Universalia ja Deltafinaa kehotettiin kuitenkin esittämään tarvittaessa huomautuksia kuulemisen jälkeen, minkä ne myös tekivät.

Päätösluonnos

Tässä yhteydessä minun on mainittava kaksi oikeusturvaan liittyvää seikkaa.

Deltafinan väitteestä, jonka mukaan komissio ei voi kumota ehdollista vapautusta sakoista, koska se oli johtanut perusteltuun odotukseen asian käsittelyssä, päätösluonnoksessa todetaan että perustellut odotukset lakkaavat silloin, kun asianosaiset lakkaavat noudattamasta velvoitteitaan. Olen sitä mieltä, että tällä tavoin noudatetaan tehokkuuden yleistä periaatetta sellaisena kuin sitä sovelletaan sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä annettuun tiedonantoon. Tiedonannossa kuvattu toimintatapa ei voi olla tehokas, jos sakoista vapauttamista tai sakkojen lieventämistä hakenut voi itse vaarantaa tutkimuksen, jonka käynnistämisessä se on auttanut, niin kuin tässä tapauksessa. Sakoista vapauttamista tai sakkojen lieventämistä koskevan politiikan soveltaminen menettelyn tässä vaiheessa riippuu suurelta osin siitä, että tehty hakemus pidetään salassa.

Se perusedellytys, että odotuksen on perustuttava lainsäädännön asianmukaiseen soveltamiseen, ei täyty tässä tapauksessa, koska Deltafina ei noudattanut velvoitteitaan. Se seikka, että Deltafina ei ilmoittanut komissiolle kertoneensa APTIn hallintokomitean muille jäsenille tehneensä sakoista vapauttamista tai sakkojen lieventämistä koskevan hakemuksen menettelyn alkuvaiheessa, osoittaa myös vahvasti, että Deltafina tunsi kyllä velvoitteensa.

Tästä syystä en katso, että Deltafinan ehdollisen sakoista vapauttamisen tai ehdollisen sakkojen lieventämisen peruuttaminen rikkoo sen oikeusturvaa.

Mitä tulee oikeuteen tulla kuulluksi ja erityisesti kysymykseen, käsitelläänkö päätösluonnoksessa yksinomaan sellaisia väitteitä, joista asianosaisille on annettu mahdollisuus esittää näkemyksensä (kuulemismenettelystä vastaavien neuvonantajien toimivaltuuksien 15 artikla), väitetiedoksiannossa esitettiin lukuisia väitteitä, joita ei ole enää mainittu päätösluonnoksessa, koska yritysten ja yhteenliittymien antamat todisteet on otettu huomioon.

Tämän vuoksi päätösluonnoksessa ehdotetaan seuraavaa:

—	Päätetään Bosellia ja Trestinaa koskeva menettely.

—	Lyhennetään rikkomisen kestoa, koska vuosia 1993 ja 1994 koskevat todisteet eivät olleet riittävät.

—

Rajoitetaan APTIn vastuu päätöksiin, jotka tehtiin UNITABin kanssa tehtyjen toimialakohtaisten sopimusten neuvottelujen yhteydessä, koska ei ole voitu osoittaa, että APTI oli hyväksynyt jalostajien koko suunnitelman, ja kohdellaan sen toimintaa niin kuin UNITABinkin toimintaa (yhtenäisenä ja jatkuvana) perustamissopimuksen 81 artiklan rikkomisena, koska kyseinen artikla kieltää tehdyt yritysten yhteenliittyminen päätökset.

—

Otetaan sakkoja määrättäessä huomioon sekä APTIn että UNITABin esittämät todisteet siitä, että ne olivat toimineet 16. maaliskuuta 1988 annetun Italian lain 88/88 puitteissa. Kyseisessä laissa säädetään toimialakohtaisista sopimuksista, viljelysopimuksista ja maataloustuotteiden myynnistä sekä muun muassa siitä, että toimialakohtaisissa sopimuksissa on määriteltävä yksittäisiin sopimuksiin sovellettava vähimmäishinta.

En ole havainnut, että päätösluonnokseen olisi esitetty uusia vastalauseita.

Katson, että tässä asiassa on noudatettu asianosaisten kuulluksi tulemista koskevia oikeuksia.

Bryssel 11. lokakuuta 2005.

Serge DURANDE

13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/20

Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean 400. kokouksessaan 12. joulukuuta 2005 antama lausunto päätösluonnoksesta asiassa COMP/C.38.443 — Kumikemikaalit

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2006/C 303/15)

1.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että tässä päätöksessä ei tarvitse määritellä merkityksellisiä markkinoita.

2.	Neuvoa-antava komitea on samaa mieltä komission oikeudellisesta arviosta ja erityisesti siitä, että tosiseikat on luokiteltava EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi sopimukseksi ja/tai yhdenmukaistetuksi menettelytavaksi ja/tai päätökseksi.

3.	Neuvoa-antava komitea katsoo komission tavoin, että tämän menettelyn kohteena olevat rikkomiset muodostavat jatkuvan, monimuotoisen ja yhtenäisen rikkomisen.

4.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että sopimusten ja/tai yhdenmukaistettujen menettelytapojen ja/tai päätösten tavoitteena on kilpailun rajoittaminen.

5.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä rikkomisen kestosta.

6.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä menettelyn lopettamisesta tiettyjen väitetiedoksiannon kohteena olleiden yritysten osalta, joille päätösluonnosta ei ole osoitettu.

7.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, että yrityksille, joille päätösluonnos on osoitettu, olisi määrättävä sakko.

8.	Neuvoa-antava komitea yhtyy komission perusteluihin sakkojen perusmääristä.

9.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä siitä, ettei asiassa ole raskauttavia seikkoja.

10.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä lieventävistä seikoista.

11.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä annetun komission tiedonannon soveltamisesta.

12.	Neuvoa-antava komitea suosittelee tämän lausunnon julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

13.	Neuvoa-antava komitea pyytää komissiota ottamaan huomioon kaikki muut keskustelussa esiin tuodut seikat.

13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/21

Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean 401. kokouksessaan 19. joulukuuta 2005 antama lausunto päätösluonnoksesta asiassa COMP/C.38.443 — Kumikemikaalit

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2006/C 303/16)

1.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä sakkojen perusmääristä.

2.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä sakkojen perusmäärien alentamisesta lieventävien seikkojen vuoksi.

3.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä sakkojen alennusmääristä, jotka perustuvat sakoista vapauttamisesta tai sakkojen lieventämisestä kartelleja koskevissa asioissa annettuun komission tiedonantoon.

4.	Neuvoa-antava komitea on komission kanssa samaa mieltä sakkojen loppumääristä.

5.	Neuvoa-antava komitea pyytää komissiota ottamaan huomioon kaikki muut keskustelussa esiin tuodut seikat.

6.	Neuvoa-antava komitea suosittelee tämän lausunnon julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/22

Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus asiassa COMP/C.38.443 — Kumikemikaalit

(laadittu tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksista 23 päivänä toukokuuta 2001 tehdyn komission päätöksen (2001/462/EY, EHTY) 15 ja 16 artiklan mukaisesti — EYVL L 162, 19.6.2001, s. 21)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2006/C 303/17)

Yllä mainittua asiaa koskevan päätösluonnoksen perusteella voidaan esittää seuraavat huomiot:

Komissio aloitti EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan 1 kohdan mahdollista rikkomista kumikemikaalialalla koskevan tutkimuksen saatuaan sakoista vapauttamista koskevan pyynnön, joka esitettiin sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä kartelleja koskevissa asioissa vuonna 2002 annetun komission tiedonannon, jäljempänä 'sakoista vapauttamista ja sakkojen lieventämistä koskeva tiedonanto', nojalla.

Kirjallinen menettely

Asiaa koskeva väitetiedoksianto annettiin 12. huhtikuuta 2005. Se osoitettiin seuraaville neljälletoista osapuolelle, joiden oli alustavasti katsottu osallistuneen kartelliin tai olevan siitä vastuussa:

—

Bayer AG

—	Crompton Corporation

—	Crompton Europe Ltd. (entinen Uniroyal Chemical Ltd.)

—	Uniroyal Chemical Company, Inc.

—

Flexys NV

—	Akzo Nobel NV

—	Pharmacia Corporation (entinen Monsanto Company)

—	General Química SA

—	Repsol Química SA

—	Repsol YPF SA

—	Duslo, A.S.

—	Prezam, A.S.

—	Vagus, A.S.

—	Istrochem, A.S.

Asiaa koskeva aineisto toimitettiin osapuolille CD-ROM-levyllä. Osapuolet pääsivät näin tutustumaan suurimpaan osaan siitä 10 939 sivun asiakirja-aineistosta, jonka komissio oli hankkinut tutkimustensa aikana. Tutustumisoikeuden ulkopuolelle jäivät vain komission sisäiset asiakirjat sekä osapuolten liikesalaisuudet ja muut niiden toimittamat luottamukselliset tiedot.

Duslo AS, Prezam AS, Vagus AS ja Istrochem AS pyysivät, että määräaikaa, jonka kuluessa niiden oli vastattava väitetiedoksiantoon, pidennettäisiin 8–12 päivällä. Pyyntöjensä tueksi ne esittivät, että slovakialaisina yrityksinä ne eivät tunteneet kilpailunrajoitusmenettelyjä eivätkä tienneet, mitä väitetiedoksianto merkitsee ja mitä seurauksia sillä voi olla. Oman ilmoituksensa mukaan ne olivat tämän vuoksi lähettäneet väitetiedoksiannon ja vastauksen laatimiseen tarvittavat tiedot oikeudelliselle neuvonantajalleen vasta useita viikkoja väitetiedoksiannon vastaanottamisen jälkeen.

Katsoin, että väitetiedoksianto oli riittävän selkeä saattaakseen kaikki sen vastaanottaneet yritykset tietoisiksi niistä vakavista seurauksista, joita komission käynnistämällä menettelyllä saattaisi olla. Yritys on samalla tavoin itse vastuussa päätöksestään hankkia oikeusapua vasta myöhäisessä vaiheessa kuin päätöksestään olla hankkimatta sitä lainkaan.

Katsoin kuitenkin, että komission oikeutettua etua välttää viiveitä menettelyn kulussa ei haittaisi merkittävästi se, että määräaikaa tässä tapauksessa pidennettäisiin hieman.

Tästä syystä suostuin kussakin tapauksessa määräajan pidentämiseen kahdella päivällä. Kaikki osapuolet toimittivat vastauksensa asetetussa määräajassa.

Asiakirja-aineistoon tutustumista koskeva erityispyyntö

Duslo AS, Prezam AS, Vagus AS ja Istrochem AS pyysivät, että niille annettaisiin mahdollisuus tutustua komission hallussa olleisiin tietoihin, jotka koskivat tiettyjen asianosaisten yritysten vuonna 2001 myymien kumikemikaalien määriä maailmanmarkkinoilla ja ETA-alueella. Ne perustelivat pyyntöään sillä, että näillä tiedoilla voisi olla merkitystä niille mahdollisesti määrättävien sakkojen laskennan kannalta.

Asiaa tarkasteltuani totesin, että pyydetyt tiedot olivat luonteeltaan luottamuksellisia. Tämän vuoksi minun oli arvioitava, oliko tarve turvata pyynnön esittäneiden yritysten puolustautumisoikeudet tärkeämpi kuin tiedot toimittaneiden yritysten oikeutettu etu suojella kaupallisesti arkaluonteisia tietojaan (1).

Tässä yhteydessä katsoin, että eri osapuolten tarkat myyntiluvut saattaisivat teoriassa vaikuttaa pyynnön esittäneille yrityksille komission lopullisessa päätöksessä mahdollisesti määrättävien sakkojen laskentaan. Pyydettyjen tietojen merkitystä puolustautumisen kannalta vähensi kuitenkin kolme seikkaa:

—

Komissiolla on ensinnäkin laaja harkintavalta sopivan sakkomäärän vahvistamisessa. Sakkojen laskentaa koskevien suuntaviivojen mukaan ”voi tietyissä tapauksissa olla tarpeen vaihdella […] määritettyjä määriä, jotta voitaisiin ottaa huomioon […] tapauskohtainen painoarvo ja siten kunkin yrityksen […] todellinen vaikutus” (alleviivaus lisätty). Tästä syystä kysymys siitä, vaikuttaisivatko muiden väitetiedoksiannon vastaanottajien tarkat myyntiluvut mahdollisesti määrättävän sakon määrään, oli kyseisessä menettelyn vaiheessa pelkästään hypoteettinen.

—

Toiseksi voidaan todeta, että vaikka epäillyn kartellin jäsenten myyntiluvut voivatkin muodostaa sakkojen laskentaan vaikuttavan objektiivisen tekijän, niitä ei voida pitää lieventävinä olosuhteina, jotka komission olisi otettava huomioon tietyn yrityksen eduksi, sillä niitä ei mainita sakkojen laskentaa koskevien suuntaviivojen 3 kohdassa.

—

Kolmanneksi on todettava, että pyydettyjen tietojen toimittamisella tietylle yritykselle ei olisi mitään vaikutusta sen mahdollisuuksiin vaikuttaa mahdollisen sakon laskentaan komissiossa. Tässä yhteydessä merkitystä on vain lukujen paikkansapitävyydellä. Asianomaisilla yrityksillä ei voida olettaa olevan luotettavampia tietoja kilpailijoidensa myyntiluvuista kuin komissiolla, jolla on käytettävissään osapuolten itsensä toimittamat tarkastetut luvut.

Edellä selostetun perusteella katsoin, että pyydetyillä tiedoilla ei olisi suurempaa merkitystä asianomaisten yritysten puolustuksen valmistelussa. Koska yritykset kuitenkin pitivät näitä tietoja tärkeinä, pyysin asianomaista komission yksikköä toimittamaan niille vuotta 2001 koskevat, vaihteluväleinä ilmaistut arvioidut markkinaosuudet (tiedot yrityskohtaisten liikevaihtojen suhteesta väitetiedoksiannossa ilmoitettuun markkinoiden arvioituun kokonaisarvoon). Nämä vaihteluvälit olivat riittävän suuret, jotta kyseessä olevien tosiasiallisten lukujen luottamuksellisuus voitiin varmistaa. Muilta osin hylkäsin yritysten pyynnön kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksien 8 artiklan mukaisella päätöksellä.

Suullinen käsittely

Kaikki osapuolet Akzo Nobel NV:tä, Pharmacia Corporationia ja Repsolia (YPF SA ja Química SA) lukuun ottamatta osallistuivat 18. syyskuuta 2005 järjestettyyn suulliseen kuulemiseen. Erityisen aktiivisia kuulemistilaisuudessa olivat Duslo AS, Prezam AS, Vagus AS, Istrochem AS ja General Química SA, jotka pystyivät huomattavassa määrin kyseenalaistamaan väitetiedoksiannossa niitä vastaan esitettyjen todisteiden laadun.

Komission lopullinen kanta

Yritysten kirjallisissa vastauksissaan ja suullisen kuulemisen yhteydessä esittämät perustelut ja tosiasiat johtivat siihen, että kollegiolle esitetty päätösluonnos poikkeaa selvästi väitetiedoksiannossa esitetyistä alustavista arvioinneista neljästätoista yrityksestä yhdeksän osalta (2).

Kun sovelletaan yleistä oikeusperiaatetta, jonka mukaan asia on epäselvissä tapauksissa ratkaistava syytetyn eduksi, on todettava, että todisteet Duslo AS:ää, Prezam AS:ää, Vagus AS:ää, Istrochem AS:ää ja Pharmacia Corporationia vastaan eivät ole riittäviä, jotta niiden voitaisiin päätellä rikkoneen EU:n kilpailulainsäädäntöä. Tämän vuoksi ehdotetaan, että näitä yrityksiä vastaan esitetyistä väitteistä luovutaan.

Kilpailun pääosasto totesi lisäksi, että General Química SA:n osallistuminen kilpailusääntöjen rikkomiseen, jonka toteaminen perustui lähinnä sen omaan tunnustukseen, oli huomattavasti lyhytkestoisempi ja merkitykseltään vähäisempi kuin mitä väitetiedoksiannossa alun perin esitettiin. Tämä on otettu huomioon päätösluonnoksessa.

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen hiljattain antamassa tuomiossa (3) on painotettu komission velvollisuutta esittää perusteltu intressi, kun se osoittaa yritykselle päätöksen vanhentuneesta rikkomisesta. Tällaisen perustellun intressin puuttuessa päätösluonnoksessa ehdotetaan, että rikkominen jätetään toteamatta Akzo Nobel N.V:n tapauksessa, koska väitetiedoksianto koski sen osalta erittäin lyhyttä rikkomisjaksoa, jonka suhteen komission valtuudet määrätä sakkoja olivat vanhentuneet.

Komissiolle toimitettu päätösluonnos sisältää vain sellaisia väitteitä, joista osapuolille on annettu mahdollisuus esittää näkemyksensä.

Tämän vuoksi katson, että tässä asiassa on noudatettu osapuolten oikeutta tulla kuulluksi.

Brysselissä 16. joulukuuta 2005.

Serge DURANDE

(1) Vrt. asetuksen 1/2003 27 artiklan 2 kohta ja asetuksen 773/2004 15 artiklan 3 kohta. Ks. myös komission tiedonanto sisäisistä menettelysäännöistä käsiteltäessä pyyntöjä saada tutustua asiakirjoihin annetun komission vuoden 1997 tiedonannon tarkistamisesta, EUVL C 259, 21.10.2004, s. 8–18, 23 kohta.

(2) Kun otetaan huomioon, että General Química SA:ta koskevat muutokset vaikuttavat myös Repsol YPF SA:n ja Repsol Química SA:n tilanteeseen.

(3) Yhdistetyt asiat T-22/01 ja T-23/02, Sumitomo Chemicals Co Ltd ym., tuomio 6.10.2005, kohdat 129–140.

13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/25

Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean 407. kokouksessaan 18. huhtikuuta 2006 antama lausunto päätösluonnoksesta asiassa COMP/C.38.620 — Vetyperoksidi ja perboraatti

(2006/C 303/18)

1)	Neuvoa-antava komitea yhtyy päätösluonnoksessa esitettyyn Euroopan komission arvioon tuotteesta ja kartellin maantieteellisestä vaikutusalueesta.

2)	Neuvoa-antava komitea yhtyy Euroopan komission näkemykseen siitä, että natriumperkarbonaatti ei kuulu rikkomisen piiriin.

3)	Neuvoa-antava komitea yhtyy Euroopan komission näkemykseen, jonka mukaan tosiseikat osoittavat, että kyseessä on EY:n perustamissopimuksen 81 artiklassa ja ETA-sopimuksen 53 artiklassa tarkoitettu yritysten välinen sopimus ja/tai yhdenmukaistettu menettelytapa.

4)	Neuvoa-antava komitea yhtyy Euroopan komission näkemykseen sakkojen määräämättä jättämisestä tai lieventämistä.

5)	Neuvoa-antava komitea yhtyy Euroopan komission näkemykseen päätösluonnoksen vastaanottajien ja erityisesti konsernien emoyhtiöiden vastuun osalta.

6)	Yhtä jäsentä lukuun ottamatta neuvoa-antava komitea yhtyy Euroopan komission näkemykseen siitä, että käsiteltävänä oleva rikkominen on jatkuva yhtenäinen järjestely.

7)	Neuvoa-antava komitea suosittelee tämän lausunnon julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

8)	Neuvoa-antava komitea pyytää komissiota ottamaan huomioon kaikki muut keskustelussa esiin tuodut seikat.

13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/26

Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean 408. kokouksessaan 28. huhtikuuta 2006 antama lausunto päätösluonnoksesta asiassa COMP/C.38.620 — Vetyperoksidi ja perboraatti

(2006/C 303/19)

(1)	Neuvoa-antava komitea yhtyy Europan komission näkemykseen sakkojen määrästä.

(2)	Neuvoa-antava komitea yhtyy Euroopan komission näkemykseen siitä, että sakkojen perusmäärää olisi kasvatettava raskauttavien seikkojen perusteella.

(3)	Neuvoa-antava komitea yhtyy Euroopan komission näkemykseen siitä, että sakkojen perusmäärää olisi alennettava lieventävien seikkojen vuoksi.

(4)	Neuvoa-antava komitea yhtyy Euroopan komission näkemykseen siitä, että alennetut sakot määritetään sakkojen määräämättä jättämistä tai lieventämistä koskevan vuonna 2002 annetun komission tiedonannon mukaisesti. Vähemmistö ei yhtynyt näkemykseen.

(5)	Neuvoa-antava komitea on Euroopan komission kanssa samaa mieltä sakkojen lopullisesta määrästä.

(6)	Neuvoa-antava komitea suosittelee tämän lausunnon julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/27

Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus asiassa COMP/C.38.620 — Vetyperoksidi ja perboraatti

(laadittu tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksista 23 päivänä toukokuuta 2001 tehdyn komission päätöksen 2001/462/EY, EHTY (EYVL L 162, 19.6.2001, s. 21) 15 ja 16 artiklan mukaisesti)

(2006/C 303/20)

Edellä mainittua asiaa koskevasta päätösluonnoksesta on syytä esittää seuraavat huomiot:

Komissio aloitti tutkinnan, joka koskee EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan 1 kohdan mahdollista rikkomista vetyperoksidin ja perboraatin alalla, saatuaan sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä kartelleja koskevissa asioissa vuonna 2002 annetun komission tiedonannon (sakkojen määräämättä jättämisestä tai lieventämisestä annettu tiedonanto) nojalla tehdyn sakoistavapauttamispyynnön.

Kirjallinen menettely

Komissio antoi 26. tammikuuta 2005 väitetiedoksiannon jäljempänä mainituille 18 osapuolelle, joiden katsottiin alustavan arvion jälkeen osallistuneen kartelliin tai olleen vastuussa siihen osallistumisesta:

Akzo Nobel N.V. sekä sen tytäryhtiöt Akzo Nobel Chemicals Holding AB ja EKA Chemicals AB; Degussa AG; Edison SpA; FMC Corporation ja sen tytäryhtiö FMC Foret SA; Kemira OYJ; L'Air Liquide SA ja sen tytäryhtiö Chemoxal SA; Snia SpA ja sen tytäryhtiö Caffaro SpA; Solvay SA/NV ja sen tytäryhtiö Finnish Peroxides OY/AB; Solvay Solexis SpA (aiemmin Ausimont SpA); Total SA sekä sen tytäryhtiöt Elf Aquitaine SA ja Arkema SA.

Väitetiedoksiannon vastaanottajille on toimitettu CD-ROM-levy, jonka avulla ne voivat tutustua asiakirja-aineistoon. Sakkojen määräämättä jättämisestä tai lieventämisestä annetun tiedonannon yhteydessä annettuihin suullisiin lausuntoihin on voitu tutustua ainoastaan komission toimitiloissa. Vastaanottajayritykset eivät ole saaneet jäljentää asiakirja-aineistoa, mutta niillä on ollut mahdollisuus tehdä muistiinpanoja ja/tai epävirallinen transkriptio. Vastaanottajayritykset ovat myös voineet lukea komission laatimat transkriptiot, mutta eivät jäljentää niitä.

Useat osapuolet ovat pyytäneet väitetiedoksiantoon laadittavalle vastaukselle asetetun määräajan pidentämistä, ja joissakin asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa pidennystä on myönnetty. Kaikki osapuolet ovat toimittaneet vastauksensa määräaikaan mennessä.

Asiakirjoihin tutustumista koskeva pyyntö

Air Liquide ja Chemoxal ovat tehneet valituksen siitä, että suullisiin lausuntoihin on mahdollista tutustua ainoastaan komission toimitiloissa, ja ovat pyytäneet saada jäljennökset nauhoitetuista lausunnoista ja niiden transkriptioista.

Pyyntöä ei voida pitää perusteltuna seuraavista syistä: i) transkriptiot ovat komission sisäisiä asiakirjoja, joita sen ei nykyisen oikeuskäytännön mukaan tarvitse antaa muiden osapuolten nähtäväksi, ja ii) nauhoitettuihin suullisiin lausuntoihin on mahdollista tutustua, mutta komissiolla ei ole velvollisuutta toteuttaa erityismenettelyjä tutustumismahdollisuuden järjestämiseksi. Antaessaan mahdollisuuden tutustua asiakirjoihin toimitiloissaan komissio kunnioittaa täysin osapuolten puolustautumisoikeuksia, ja näin myös vältetään se, että joissakin, erityisesti EU:n ulkopuolisissa, maissa käytössä olevat kansalliset menettelyt haittaisivat sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevan ohjelman soveltamista.

Jotkut vastaanottajat ovat pyytäneet päästä tutustumaan aineistoon laajemmin. Osa komissiolle toimitetuista asiakirjoista on todellakin luokiteltu luottamuksellisiksi, vaikka niihin tutustuminen tuskin aiheuttaisi mitään vakavaa tai korjaamatonta vahinkoa osapuolille, jotka ovat ne komissiolle toimittaneet. Neuvonantajan suosituksesta pääosasto myönsi oikeuden tutustua kyseisiin asiakirjoihin, mihin kaikki osapuolet Solvayta ja Solexista lukuun ottamatta tyytyivät.

Solexis ja Solvay ovat pyytäneet saada tutustua joihinkin Degussan laatimiin markkinakohtaisiin kuukausiraportteihin. Raportit on laadittu rikkomisen tapahtumisajankohtana ja ne sisältävät Degussan arvion markkinarakenteesta ja -kehityksestä, senhetkisistä hintavaihteluista ja kilpailijoiden reaktioista sekä selostuksen yrityksen lyhyen aikavälin strategioista. Solvaylle ja Solexisille oli neuvonantajan pyynnöstä jo toimitettu kaikki raportit vuosilta 1996–1999, mutta kyseiset yritykset halusivat saada käyttöönsä myös kaikki raportit 1. tammikuuta 2000 ja kesäkuuta 2001 väliseltä ajalta. Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksia koskevan päätöksen 8 artiklan nojalla neuvonantaja päätti, että kyseisille yrityksille voitaisiin antaa edellä tarkoitettujen raporttien julkiset toisinnot. Asiakirja-aineistoon tutustumisen oikeudesta annettujen sääntöjen mukaan raportit ovat periaatteessa luottamuksellisia, mutta niihin sisältyy kuitenkin tietoja, jotka saattavat olla merkityksellisiä yritysten puolustuksen kannalta. Raporteissa kuvataan yritysten markkinakäyttäytymistä ja tuodaan ilmi joitain tapauksia, joissa yritykset näyttäisivät jättäneen noudattamatta mahdollisesti sääntöjenvastaisia sopimuksia. Raportit saattavat siis sisältää siis tietoja, joiden perusteella Solexis ja Solvay voisivat osittain vapautua syytteistä. Neuvonantaja kuitenkin katsoo, että raportteja ei pitäisi antaa osapuolten käyttöön, koska suurimmalla osalla raporttien sisältämistä tiedoista on vain hyvin vähän merkitystä pyynnön esittäneiden osapuolten puolustautumisoikeuksien kannalta ja koska raportit ovat luottamuksellisia.

Tutustuminen väitetiedoksiantoon annettuihin vastauksiin

Solvay on pyytänyt saada tutustua muiden osapuolten väitetiedoksiantoon antamiin vastuksiin. Neuvonantaja on katsonut tämän pyynnön perusteettomaksi. Nykyisen oikeuskäytännön mukaan (yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15 päivänä maaliskuuta 2000 yhdistetyissä asioissa T-25/95 ja muut, Cimenteries, kohta 380 ja seuraavat) komissiolla ei ole velvollisuutta toimittaa väitetiedoksiantoon annettuja vastauksia kaikille osapuolille. Jos jonkun osapuolen vastauksesta ilmenee raskauttavia seikkoja ja komissio käyttää näitä tietoja jotain toista osapuolta vastaan, komission on kuitenkin nykyisen oikeuskäytännön mukaan annettava nämä raskauttavat seikat tiedoksi kyseiselle toiselle osapuolelle ja annettava tälle riittävästi aikaa kommenttiensa valmisteluun. Näin toimittiin myös tässä tapauksessa, kun Solvayn ja Degussan vastauksissa ilmi tulleet FMC Corporationin ja FMC Foret'n kannalta raskauttavat seikat annettiin tiedoksi kyseisille yrityksille.

Suullinen käsittely

Kaikki osapuolet osallistuivat kuulemiseen, joka pidettiin 28. ja 29. kesäkuuta 2005, jossa käyty keskustelu oli hyvin vilkasta, erityisesti osapuolten kesken.

Päätösluonnoksen ja väitetiedoksiantoon sisältyvän alustavan arvion välinen yhteys

Ottaen huomioon osapuolten komissiolle esittämät perustelut sekä niiden kirjallisissa vastauksissaan ja kuulemisen aikana esittämät tosiseikat rikkominen näyttäisi olleen oletettua huomattavasti vähäisempää.

Tuotteet, joita kartelli koskee

Päätösluonnos koskee pelkästään vetyperoksidia ja perboraattia, ei natriumperkarbonaattia.

Rikkomiset ja niiden kesto esitettyjen todisteiden perusteilla

—	Yrityksiin Air Liquide ja Chemoxal voidaan soveltaa vanhentumissääntöä sakkojen määräämisen osalta, sillä niiden voidaan osoittaa osallistuneen kartelliin ainoastaan 31. joulukuuta 1997 asti. Sakkoja ei voida määrätä, jos rikkominen on tapahtunut ennen 25. maaliskuuta 1998.

—

Koska näyttövelvollisuus on komissiolla, yhteen raskauttavaan seikkaan perustuvat syytökset, jotka syytösten kohteena ollut yritys kiisti ja joiden tueksi ei ollut muita todisteita, hylättiin. Caffaron osalta rikkominen näyttäisi olleen oletettua lyhytkestoisempaa ja FMC:n ja FMC Foret'n osalta oletettua huomattavasti lyhytkestoisempaa.

—

Päätösluonnos sisältää kuitenkin joitakin yhteen ainoaan lähteeseen perustuvia seikkoja. Asianomaiset osapuolet eivät kuitenkaan ole kiistäneet niitä ja ne ovat luotettavia tässä asiayhteydessä. Tämä menettely voidaan tässä tilanteessa katsoa hyväksyttäväksi puolustautumisoikeuden kannalta, vaikka jotkin raskauttavat seikat perustuvatkin yksittäiseen syytökseen.

Lopullinen päätösluonnos sisältää ainoastaan sellaisia väitteitä, joihin osapuolilla on ollut mahdollisuus esittää kantansa. Osapuolten oikeutta tulla kuulluksi on kunnioitettu.

Bryssel 20. huhtikuuta 2006.

Serge DURANDE

13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/30

Ilmoitusmenettely — tekniset määräykset

(2006/C 303/21)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/34/EY, annettu 22 päivänä kesäkuuta 1998, teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä (EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37; EYVL L 217, 5.8.1998, s. 20).

Ilmoitukset komission saamista teknisiä määräyksiä koskevista ehdotuksista

Viite (1)	Asiakirja	Kolmen kuukauden odotusaika päättyy (2)
2006/0580/S	Merenkulkulaitoksen määräykset nesteytettyjen kaasujen merikuljetuksista irtolastina (GC-säännöstö)	1.2.2007
2006/0581/F	Asetus kuluttajalain soveltamisesta ravintorasvoihin ja -öljyihin	1.2.2007
2006/0582/D	Teknisiä rakenteita koskevat tekniset lisäsopimusehdot ja ohjeet (ZTV-ING), osa 5 ”Tunnelien rakentaminen”, 5 luku ”Tietunnelien tiivistäminen veden- ja kosteudenpitävällä muovikalvolla”	1.2.2007
2006/0583/D	Teknisiä rakenteita koskevat tekniset toimitusehdot ja tekniset testausohjeet (TL/TP-ING), osa 5 ”Tunnelien rakentaminen”, 5 luku ”Tietunnelien tiivistäminen veden- ja kosteudenpitävällä muovikalvolla”. Veden- ja kosteudenpitävää muovikalvoa ja siihen kuuluvia profiilinauhoja koskevat tekniset toimitusehdot ja tekniset testausohjeet (TL/TP KDB)	1.2.2007
2006/0584/D	Teknisiä rakenteita koskevat tekniset toimitusehdot ja tekniset testausohjeet (TL/TP-ING), osa 5 ”Tunnelien rakentaminen”, 5 luku ”Tietunnelien tiivistäminen veden- ja kosteudenpitävällä muovikalvolla”. Geomuoveista tehtyjä suoja- ja kuivatuskerroksia koskevat tekniset toimitusehdot ja tekniset testausohjeet (TL/TP SD)	1.2.2007
2006/0585/PL	Luonnos talousministerin määräykseksi painoja koskevista vaatimuksista ja mittauslaitteiden lakisääteisen metrologisen valvonnan yhteydessä tehtävien tarkastusten yksityiskohdista	1.2.2007
2006/0586/D	BNetzA SSB FES 003. Rajapintakuvaus — Taajuusalueella 5850 — 7075 MHz toimivat, lähettämiseen soveltuvat kiinteät satelliittimaa-asemat	2.2.2007
2006/0587/D	BNetzA SSB FES 004. Rajapintakuvaus — Taajuusalueilla 1610 — 1660,5 MHz ja 1670 — 1675 MHz toimivat, lähettämiseen soveltuvat liikkuvat satelliittimaa-asemat (MES)	2.2.2007
2006/0588/D	BNetzA SSB FES 005. Rajapintakuvaus — Taajuusalueella 1980 — 2010 MHz toimivat, lähettämiseen soveltuvat liikkuvat satelliittimaa-asemat	2.2.2007
2006/0589/D	BNetzA SSB FES 006. Rajapintakuvaus — Alle 1 GHz:n taajuusalueilla toimivat, lähettämiseen soveltuvat liikkuvat satelliittimaa-asemat, joiden tiedonsiirtonopeus on alhainen	2.2.2007
2006/0590/D	BNetzA SSB FES 007. Rajapintakuvaus — Taajuusalueella 14,0 — 14,5 GHz toimivat, lähettämiseen soveltuvat siirrettävät satelliittimaa-asemat (SNG TES)	2.2.2007
2006/0591/D	BNetzA SSB FES 008. Rajapintakuvaus — Taajuusalueella 14,00 — 14,25 GHz toimivat liikkuvat maa-asemat (MES)	2.2.2007
2006/0592/D	BNetzA SSB FES 009. Rajapintakuvaus — Taajuusalueella 29,5 — 30,0 GHz toimivat SIT-päätelaitteet (Satellite Interactive Terminal) ja SUT-päätelaitteet (Satellite User Terminal)	2.2.2007
2006/0593/NL	Tukimääräys kestävän sähkön tuottamisesta käymislaitoksissa	(4)
2006/0594/D	Seitsemäs asetus kasvinsuojelua koskevien säädösten muuttamisesta	5.2.2007

Komissio kiinnittää huomiota yhteisöjen tuomioistuimen asiassa CIA Security (C-194/94 — Kok. 1996, s. I-2201) 30.4.1996 antamaan tuomioon, jonka mukaan tuomioistuin on päättänyt, että direktiivin 98/34/EY (entinen 89/189/ETY) 8 ja 9 artiklaa on tulkittava siten, että yksityishenkilöt voivat vedota niihin kansallisissa tuomioistuimissa, jonka on kieltäydyttävä soveltamasta sellaista kansallista teknistä määräystä, josta ei ole ilmoitettu komissiolle mainitun direktiivin mukaisesti.

Tuomio vahvistaa komission 1 päivänä lokakuuta 1986 antaman tiedonannon (EYVL C 245, 1.10.1986, s. 4).

Lisätietoja ilmoitusmenettelystä saa osoitteesta:

Euroopan komissio

Yritys- ja teollisuustoiminta pääosasto, yksikkö C3

B-1049 Bruxelles

sähköposti: dir83-189-central@ec.europa.eu

Tutustukaa myös Internet-sivustoomme osoitteessa: http://ec.europa.eu/enterprise/tris/

Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyömisestä seuraa, ettei kyseisiä teknisiä määräyksiä voida soveltaa, eikä niitä voida panna täytäntöön yksityishenkilöiden osalta.

Lisätietoja ilmoituksista antavat seuraavat kansalliset viranomaiset:

LUETTELO DIREKTIIVIN 98/34/EY HALLINNASTA VASTAAVISTA KANSALLISISTA VIRANOMAISISTA

BELGIA

BELNotif

Qualité et Sécurité

SPF Economie, PME, Classes moyennes et Energie

NG III — 4ème étage

boulevard du Roi Albert II/16

B-1000 Bruxelles

Ms Pascaline Descamps

P. (32-2) 277 80 03

F. (32-2) 277 54 01

Sähköposti: pascaline.descamps@mineco.fgov.be

paolo.caruso@mineco.fgov.be

Yleinen sähköposti: belnotif@mineco.fgov.be

WWW-sivusto: http://www.mineco.fgov.be

TŠEKKI

Czech Office for Standards, Metrology and Testing

Gorazdova 24

P.O. BOX 49

CZ-128 01 Praha 2

Mr Miroslav Chloupek

Director of International Relations Department

P. (420) 224 90 71 23

F. (420) 224 91 49 90

Sähköposti: chloupek@unmz.cz

Ms Lucie Růžičková

P. (420) 224 90 71 39

F. (420) 224 90 71 22

Sähköposti: ruzickova@unmz.cz

Yleinen sähköposti: eu9834@unmz.cz

WWW-sivusto: http://www.unmz.cz

TANSKA

Erhvervs- og Byggestyrelsen

(National Agency for Enterprise and Construction)

Dahlerups Pakhus

Langelinie Allé 17

DK-2100 København Ø (tai DK-2100 Copenhagen OE)

Mr Bjarne Bang Christensen

Legal adviser

P. (45) 35 46 63 66 (suora)

Sähköposti: bbc@ebst.dk

Ms Birgit Jensen

Principal Executive Officer

P. (45) 35 46 62 87 (suora)

F. (45) 35 46 62 03

Sähköposti: bij@ebst.dk

Yhteinen postilaatikko ilmoituksille — noti@ebst.dk

WWW-sivusto: http://www.ebst.dk/Notifikationer

Ms Pernille Hjort Engstrøm

Head of Section

Puh.: (45) 35 46 63 35 (suora)

Sähköposti: phe@ebst.dk

SAKSA

Bundesministerium für Wirtschaft und Technologie

Referat EA3

Scharnhorststr. 34 — 37

D-10115 Berlin

Ms Christina Jäckel

P. (49-30) 20 14 63 53

Fax.: (49-30) 20 14 53 79

Sähköposti: infonorm@bmwa.bund.de

WWW-sivusto: http://www.bmwa.bund.de

VIRO

Ministry of Economic Affairs and Communications

Harju str. 11

EE-15072 Tallinn

Mr Karl Stern

Executive Officer of Trade Policy Division

EU and International Co-operation Department

P. (372-6) 25 64 05

F. (372-6) 31 30 29

Sähköposti: karl.stern@mkm.ee

Yleinen sähköposti: el.teavitamine@mkm.ee

WWW-sivusto: http://www.mkm.ee

KREIKKA

Ministry of Development

General Secretariat of Industry

Mesogeion 119

GR-101 92 ATHENS

P. (30-210) 696 98 63

F. (30-210) 696 91 06

ELOT

Acharnon 313

GR-111 45 ATHENS

Ms Evangelia Alexandri

P. (30-210) 212 03 01

F. (30-210) 228 62 19

Sähköposti: alex@elot.gr

Yleinen sähköposti: 83189in@elot.gr

WWW-sivusto: http://www.elot.gr

ESPANJA

S.G. de Asuntos Industriales, Energéticos, de Transportes y Comunicaciones y de Medio Ambiente

D.G. de Coordinación del Mercado Interior y otras PPCC

Secretaría de Estado para la Unión Europea

Ministerio de Asuntos Exteriores y de Cooperación

Torres ”Ágora”

C/ Serrano Galvache, 26-4a

E-20033 Madrid

Mr Angel Silván Torregrosa

P. (34-91) 379 83 32

Ms Esther Pérez Peláez

Tekninen neuvonantaja

Sähköposti: esther.perez@ue.mae.es

P. (34-91) 379 84 64

F. (34-91) 379 84 01

Yleinen sähköposti: d83-189@ue.mae.es

RANSKA

Délégation interministérielle aux normes

Direction générale de l'Industrie, des Technologies de l'information et des Postes (DiGITIP)

Service des politiques d'innovation et de compétitivité (SPIC)

Sous-direction de la normalisation, de la qualité et de la propriété industrielle (SQUALPI)

DiGITIP 5

12, rue Villiot

F-75572 Paris Cedex 12

Ms Suzanne Piau

P. (33-1) 53 44 97 04

F. (33-1) 53 44 98 88

Sähköposti: suzanne.piau@industrie.gouv.fr

Ms Françoise Ouvrard

P. (33-1) 53 44 97 05

F. (33-1) 53 44 98 88

Sähköposti: francoise.ouvrard@industrie.gouv.fr

Yleinen sähköposti: d9834.france@industrie.gouv.fr

IRLANTI

NSAI

Glasnevin

Dublin 9

Ireland

Mr Tony Losty

P. (353-1) 807 38 80

F. (353-1) 807 38 38

Sähköposti: tony.losty@nsai.ie

WWW-sivusto: http://www.nsai.ie/

ITALIA

Ministero dello sviluppo economico

Direzione Generale per lo sviluppo produttivo e la competitività

Ispettorato tecnico dell'industria — Ufficio F1

Via Molise 2

I-00187 Roma

Mr Vincenzo Correggia

P. (39-6) 47 05 22 05

F. (39-6) 47 88 78 05

Sähköposti: vincenzo.correggia@attivitaproduttive.gov.it

Mr Enrico Castiglioni

P. (39-6) 47 05 26 69

F. (39-6) 47 88 78 05

Sähköposti: enrico.castiglioni@attivitaproduttive.gov.it

Yleinen sähköposti: ucn98.34.italia@attivitaproduttive.gov.it

WWW-sivusto: http://www.attivitaproduttive.gov.it

KYPROS

Cyprus Organization for the Promotion of Quality

Ministry of Commerce, Industry and Tourism

13-15, A. Araouzou street

CY-1421 Nicosia

P. (357) 22 40 93 10

F. (357) 22 75 41 03

Mr Antonis Ioannou

P. (357) 22 40 94 09

F. (357) 22 75 41 03

Sähköposti: aioannou@cys.mcit.gov.cy

Yleinen sähköposti: dir9834@cys.mcit.gov.cy

WWW-sivusto: http://www.cys.mcit.gov.cy

LATVIA

Ministry of Economics of Republic of Latvia

Trade Normative and SOLVIT Notification Division

SOLVIT Coordination Centre

55, Brīvības Street

LV-1519 Riga

Reinis Berzins

Deputy Head of Trade Normative and SOLVIT Notification Division

P. (371) 701 32 30

F. (371) 728 08 82

Zanda Liekna

Senior Officer of Division of EU Internal Market Coordination

P. (371) 701 32 36

P. (371) 701 30 67

F. (371) 728 08 82

Sähköposti: zanda.liekna@em.gov.lv

Yleinen sähköposti: notification@em.gov.lv

LIETTUA

Lithuanian Standards Board

T. Kosciuskos g. 30

LT-01100 Vilnius

Ms Daiva Lesickiene

P. (370-5) 270 93 47

F. (370-5) 270 93 67

Sähköposti: dir9834@lsd.lt

WWW-sivusto: http://www.lsd.lt

LUXEMBURG

SEE — Service de l'Energie de l'Etat

34, avenue de la Porte-Neuve B.P. 10

L-2010 Luxembourg

Mr J.P. Hoffmann

P. (352) 46 97 46 1

F. (352) 22 25 24

Sähköposti: see.direction@eg.etat.lu

WWW-sivusto: http://www.see.lu

UNKARI

Hungarian Notification Centre —

Ministry of Economy and Transport

Industrial Department

Budapest

Honvéd u. 13-15.

H-1880

Mr Zsolt Fazekas

Leading Councillor

Sähköposti: fazekas.zsolt@gkm.gov.hu

P. (36-1) 374 2873

F. (36-1) 473 1622

Sähköposti: notification@gkm.gov.hu

WWW-sivusto: http://www.gkm.hu/dokk/main/gkm

MALTA

Malta Standards Authority

Level 2

Evans Building

Merchants Street

VLT 03

MT-Valletta

P. (356) 21 24 24 20

P. (356) 21 24 32 82

F. (356) 21 24 24 06

Ms Lorna Cachia

Sähköposti: lorna.cachia@msa.org.mt

Yleinen sähköposti: notification@msa.org.mt

WWW-sivusto: http://www.msa.org.mt

ALANKOMAAT

Ministerie van Financiën

Belastingsdienst/Douane Noord

Team bijzondere klantbehandeling

Centrale Dienst voor In-en uitvoer

Engelse Kamp 2

Postbus 30003

9700 RD Groningen

Nederland

Mr Ebel van der Heide

P. (31) 505 23 21 34

Ms Hennie Boekema

P. (31) 505 23 21 35

Ms Tineke Elzer

P. (31) 505 23 21 33

F. (31) 505 23 21 59

Yleinen sähköposti:

Enquiry.Point@tiscali-business.nl

Enquiry.Point2@tiscali-business.nl

ITÄVALTA

Bundesministerium für Wirtschaft und Arbeit

Abteilung C2/1

Stubenring 1

A-1010 Wien

Ms Brigitte Wikgolm

P. (43-1) 711 00 58 96

F. (43-1) 715 96 51 tai (43-1) 712 06 80

Sähköposti: not9834@bmwa.gv.at

WWW-sivusto: http://www.bmwa.gv.at

PUOLA

Ministry of Economy

Department for Economic Regulations

Plac Trzech Krzyży 3/5

PL-00-570 Warszawa

Ms Barbara H. Kozłowska

P. (48-22) 693 54 07

F. (48-22) 693 40 25

Sähköposti: barbara.kozlowska@mg.gov.pl

Ms Agata Gągor

P. (48-22) 693 56 90

Yleinen sähköposti: notyfikacja@mg.gov.pl

PORTUGALI

Instituto Portugês da Qualidade

Rua Antonio Gião, 2

P-2829-513 Caparica

Ms Cândida Pires

P. (351-21) 294 82 36 tai 81 00

F. (351-21) 294 82 23

Sähköposti: c.pires@mail.ipq.pt

Yleinen sähköposti: not9834@mail.ipq.pt

WWW-sivusto: http://www.ipq.pt

SLOVENIA

SIST — Slovenian Institute for Standardization

Contact point for 98/34/EC and WTO-TBT Enquiry Point

Šmartinska 140

SLO-1000 Ljubljana

Ms Vesna Stražišar

P. (386-1) 478 30 41

F. (386-1) 478 30 98

Sähköposti: contact@sist.si

SLOVAKIA

Ms Kvetoslava Steinlova

Director of the Department of European Integration,

Office of Standards, Metrology and Testing of the Slovak Republic

Stefanovicova 3

SK-814 39 Bratislava

P. (421-2) 52 49 35 21

F. (421-2) 52 49 10 50

Sähköposti: steinlova@normoff.gov.sk

SUOMI

Kauppa- ja teollisuusministeriö

Käyntiosoite:

Aleksanterinkatu 4

FIN-00170 Helsinki

Ratakatu 3

FIN-00120 Helsinki

Postiosoite:

PL 32

FIN-00023 Valtioneuvosto

Ms Leila Orava

P. (358-9) 1606 46 86

F. (358-9) 1606 46 22

Sähköposti: leila.orava@ktm.fi

Ms Katri Amper

P. (358-9) 1606 46 48

Yleinen sähköposti: maaraykset.tekniset@ktm.fi

WWW-sivusto: http://www.ktm.fi

RUOTSI

Kommerskollegium

(National Board of Trade)

Box 6803

Drottninggatan 89

S-113 86 Stockholm

Ms Kerstin Carlsson

P. (46) 86 90 48 82 tai (46) 86 90 48 00

F. (46) 86 90 48 40 tai (46) 8 30 67 59

Sähköposti: kerstin.carlsson@kommers.se

Yleinen sähköposti: 9834@kommers.se

WWW-sivusto: http://www.kommers.se

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

Department of Trade and Industry

Standards and Technical Regulations Directorate 2

151 Buckingham Palace Road

London SW1 W 9SS

United Kingdom

Mr Philip Plumb

P. (44) 20 72 15 14 88

F. (44) 20 72 15 13 40

Sähköposti: philip.plumb@dti.gsi.gov.uk

Yleinen sähköposti: 9834@dti.gsi.gov.uk

WWW-sivusto: http://www.dti.gov.uk/strd

EFTA — ESA

EFTA Surveillance Authority

Rue Belliard 35

B-1040 Bruxelles

Ms Adinda Batsleer

P. (32-2) 286 18 61

F. (32-2) 286 18 00

Sähköposti: aba@eftasurv.int

Ms Tuija Ristiluoma

P. (32-2) 286 18 71

F. (32-2) 286 18 00

Sähköposti: tri@eftasurv.int

Yleinen sähköposti: DRAFTTECHREGESA@eftasurv.int

WWW-sivusto: http://www.eftasurv.int

EFTA

Goods Unit

EFTA Secretariat

Rue Joseph II 12-16

B-1000 Bruxelles

Ms Kathleen Byrne

P. (32-2) 286 17 49

F. (32-2) 286 17 42

Sähköposti: kathleen.byrne@efta.int

Yleinen sähköposti: DRAFTTECHREGEFTA@efta.int

WWW-sivusto: http://www.efta.int

TURKKI

Undersecretariat of Foreign Trade

General Directorate of Standardisation for Foreign Trade

Inönü Bulvari no 36

TR-06510

Emek — Ankara

Mr Mehmet Comert

P. (90) 31 22 12 58 98

F. (90) 31 22 12 87 68

Sähköposti: comertm@dtm.gov.tr

WWW-sivusto: http://www.dtm.gov.tr

(1) Vuosi — rekisterinumero — jäsenvaltio.

(2) Ajanjakso, jonka aikana luonnosta ei voida hyväksyä.

(3) Odotusaikaa ei sovelleta, sillä komissio on hyväksynyt ilmoituksen antaneen jäsenvaltion esittämät nopeutetun menettelyn perustelut.

(4) Odotusaikaa ei sovelleta, sillä toimenpide koskee teknisiä eritelmiä tai muita vaatimuksia tai palveluihin sovellettavia säännöksiä, jotka liittyvät verotus- tai rahoitustoimenpiteisiin direktiivin 98/34/EY 1 artiklan 11 kohdan toisen alakohdan kolmannen luetelmakohdan mukaisesti.

(5) Tiedotusmenettely päättyy.

13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/36

Ilmoitusmenettely — tekniset määräykset

(2006/C 303/22)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Ilmoitukset komission saamista teknisiä määräyksiä koskevista ehdotuksista

Viite (1)	Asiakirja	Kolmen kuukauden odotusaika päättyy (2)
2006/0595/D	[Kolmaskymmenes] asetus tieliikenteen hyväksynnöistä annetun asetuksen (StVZO) muuttamisesta	5.2.2007
2006/0596/PL	Luonnos ympäristöministerin määräykseksi jätteiden hyödyntämistä ja kierrätystä koskevista asiakirjoista	(4)
2006/0597/B	Luonnos Vallonian hallituksen määräykseksi sähkönjakeluverkkojen hoitoa Vallonian alueella ja pääsyä kyseisiin verkkoihin koskevan teknisen säännöstön tarkistamisesta	8.2.2007
2006/0598/B	Luonnos Vallonian hallituksen määräykseksi paikallisen sähkönsiirtoverkon hoitoa Vallonian alueella ja pääsyä kyseiseen verkkoon koskevan teknisen säännöstön tarkistamisesta	8.2.2007
2006/0599/NL	Verkkosäännöstön muutos: liittämistöiden julkinen hankinta	8.2.2007
2006/0600/NL	Sopimus vesikasvatetun onnenbambun tuonnista	(3)
2006/0601/DK	Tanskan radiorajapintaeritelmä n:o 00 001. Äänisignaalien siirtoon tarkoitetut pienitehoiset radiolaitteet	12.2.2007
2006/0602/NL	Tavaralakiin perustuva asetus tatuoimisesta ja lävistämisestä	12.2.2007
2006/0603/PL	Talousministerin määräys äänitasomittareille asetettavista vaatimuksista ja näiden mittauslaitteiden lakisääteisen metrologisen valvonnan yhteydessä tehtävien tarkastusten ja testien laajuudesta	12.2.2007
2006/0604/F	Asetus maatalouslain säädösosan muuttamisesta	15.2.2007
2006/0605/F	Määräys eläinperäisiin tuotteisiin ja niitä sisältäviin elintarvikkeisiin sovellettavista terveyssäännöistä	15.2.2007
2006/0606/I	Asetus kotitalouksien ja yleisölle avoimien liikkeiden käyttöön tarkoitettuja juomaveden käsittelylaitteita koskevista teknisistä säännöksistä	19.2.2007
2006/0607/UK	Mittauslaitteita koskeva vuoden 2006 hyväksyntä (vuoden 1996 melulaki) (Englanti)	19.2.2007
2006/0608/FIN	Esitys laiksi alkoholilain muuttamisesta	19.2.2007
2006/0609/S	Tielaitoksen määräykset rakenteiden mekaanisesta lujuudesta ja vakavuudesta teiden ja katujen rakentamisessa annettujen määräysten (VVFS 2004:31) muuttamisesta	19.2.2007

Tuomio vahvistaa komission 1 päivänä lokakuuta 1986 antaman tiedonannon (EYVL C 245, 1.10.1986, s. 4).

Lisätietoja ilmoitusmenettelystä saa osoitteesta:

Euroopan komissio

Yritys- ja teollisuustoiminta pääosasto, yksikkö C3

B-1049 Bruxelles

sähköposti: dir83-189-central@ec.europa.eu

Tutustukaa myös Internet-sivustoomme osoitteessa: http://ec.europa.eu/enterprise/tris/

Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyömisestä seuraa, ettei kyseisiä teknisiä määräyksiä voida soveltaa, eikä niitä voida panna täytäntöön yksityishenkilöiden osalta.

Lisätietoja ilmoituksista antavat seuraavat kansalliset viranomaiset:

LUETTELO DIREKTIIVIN 98/34/EY HALLINNASTA VASTAAVISTA KANSALLISISTA VIRANOMAISISTA

BELGIA

BELNotif

Qualité et Sécurité

SPF Economie, PME, Classes moyennes et Energie

NG III — 4ème étage

boulevard du Roi Albert II/16

B-1000 Bruxelles

Ms Pascaline Descamps

P. (32-2) 277 80 03

F. (32-2) 277 54 01

Sähköposti: pascaline.descamps@mineco.fgov.be

paolo.caruso@mineco.fgov.be

Yleinen sähköposti: belnotif@mineco.fgov.be

WWW-sivusto: http://www.mineco.fgov.be

TŠEKKI

Czech Office for Standards, Metrology and Testing

Gorazdova 24

P.O. BOX 49

CZ-128 01 Praha 2

Mr Miroslav Chloupek

Director of International Relations Department

P. (420) 224 90 71 23

F. (420) 224 91 49 90

Sähköposti: chloupek@unmz.cz

Ms Lucie Růžičková

P. (420) 224 90 71 39

F. (420) 224 90 71 22

Sähköposti: ruzickova@unmz.cz

Yleinen sähköposti: eu9834@unmz.cz

WWW-sivusto: http://www.unmz.cz

TANSKA

Erhvervs- og Byggestyrelsen

(National Agency for Enterprise and Construction)

Dahlerups Pakhus

Langelinie Allé 17

DK-2100 København Ø (tai DK-2100 Copenhagen OE)

Mr Bjarne Bang Christensen

Legal adviser

P. (45) 35 46 63 66 (suora)

Sähköposti: bbc@ebst.dk

Ms Birgit Jensen

Principal Executive Officer

P. (45) 35 46 62 87 (suora)

F. (45) 35 46 62 03

Sähköposti: bij@ebst.dk

Yhteinen postilaatikko ilmoituksille — noti@ebst.dk

WWW-sivusto: http://www.ebst.dk/Notifikationer

Ms Pernille Hjort Engstrøm

Head of Section

Puh.: (45) 35 46 63 35 (suora)

Sähköposti: phe@ebst.dk

SAKSA

Bundesministerium für Wirtschaft und Technologie

Referat EA3

Scharnhorststr. 34 — 37

D-10115 Berlin

Ms Christina Jäckel

P. (49-30) 20 14 63 53

Fax.: (49-30) 20 14 53 79

Sähköposti: infonorm@bmwa.bund.de

WWW-sivusto: http://www.bmwa.bund.de

VIRO

Ministry of Economic Affairs and Communications

Harju str. 11

EE-15072 Tallinn

Mr Karl Stern

Executive Officer of Trade Policy Division

EU and International Co-operation Department

P. (372-6) 25 64 05

F. (372-6) 31 30 29

Sähköposti: karl.stern@mkm.ee

Yleinen sähköposti: el.teavitamine@mkm.ee

WWW-sivusto: http://www.mkm.ee

KREIKKA

Ministry of Development

General Secretariat of Industry

Mesogeion 119

GR-101 92 ATHENS

P. (30-210) 696 98 63

F. (30-210) 696 91 06

ELOT

Acharnon 313

GR-111 45 ATHENS

Ms Evangelia Alexandri

P. (30-210) 212 03 01

F. (30-210) 228 62 19

Sähköposti: alex@elot.gr

Yleinen sähköposti: 83189in@elot.gr

WWW-sivusto: http://www.elot.gr

ESPANJA

S.G. de Asuntos Industriales, Energéticos, de Transportes y Comunicaciones y de Medio Ambiente

D.G. de Coordinación del Mercado Interior y otras PPCC

Secretaría de Estado para la Unión Europea

Ministerio de Asuntos Exteriores y de Cooperación

Torres ”Ágora”

C/ Serrano Galvache, 26-4a

E-20033 Madrid

Mr Angel Silván Torregrosa

P. (34-91) 379 83 32

Ms Esther Pérez Peláez

Tekninen neuvonantaja

Sähköposti: esther.perez@ue.mae.es

P. (34-91) 379 84 64

F. (34-91) 379 84 01

Yleinen sähköposti: d83-189@ue.mae.es

RANSKA

Délégation interministérielle aux normes

Direction générale de l'Industrie, des Technologies de l'information et des Postes (DiGITIP)

Service des politiques d'innovation et de compétitivité (SPIC)

Sous-direction de la normalisation, de la qualité et de la propriété industrielle (SQUALPI)

DiGITIP 5

12, rue Villiot

F-75572 Paris Cedex 12

Ms Suzanne Piau

P. (33-1) 53 44 97 04

F. (33-1) 53 44 98 88

Sähköposti: suzanne.piau@industrie.gouv.fr

Ms Françoise Ouvrard

P. (33-1) 53 44 97 05

F. (33-1) 53 44 98 88

Sähköposti: francoise.ouvrard@industrie.gouv.fr

Yleinen sähköposti: d9834.france@industrie.gouv.fr

IRLANTI

NSAI

Glasnevin

Dublin 9

Ireland

Mr Tony Losty

P. (353-1) 807 38 80

F. (353-1) 807 38 38

Sähköposti: tony.losty@nsai.ie

WWW-sivusto: http://www.nsai.ie/

ITALIA

Ministero dello sviluppo economico

Direzione Generale per lo sviluppo produttivo e la competitività

Ispettorato tecnico dell'industria — Ufficio F1

Via Molise 2

I-00187 Roma

Mr Vincenzo Correggia

P. (39-6) 47 05 22 05

F. (39-6) 47 88 78 05

Sähköposti: vincenzo.correggia@attivitaproduttive.gov.it

Mr Enrico Castiglioni

P. (39-6) 47 05 26 69

F. (39-6) 47 88 78 05

Sähköposti: enrico.castiglioni@attivitaproduttive.gov.it

Yleinen sähköposti: ucn98.34.italia@attivitaproduttive.gov.it

WWW-sivusto: http://www.attivitaproduttive.gov.it

KYPROS

Cyprus Organization for the Promotion of Quality

Ministry of Commerce, Industry and Tourism

13-15, A. Araouzou street

CY-1421 Nicosia

P. (357) 22 40 93 10

F. (357) 22 75 41 03

Mr Antonis Ioannou

P. (357) 22 40 94 09

F. (357) 22 75 41 03

Sähköposti: aioannou@cys.mcit.gov.cy

Yleinen sähköposti: dir9834@cys.mcit.gov.cy

WWW-sivusto: http://www.cys.mcit.gov.cy

LATVIA

Ministry of Economics of Republic of Latvia

Trade Normative and SOLVIT Notification Division

SOLVIT Coordination Centre

55, Brīvības Street

LV-1519 Riga

Reinis Berzins

Deputy Head of Trade Normative and SOLVIT Notification Division

P. (371) 701 32 30

F. (371) 728 08 82

Zanda Liekna

Senior Officer of Division of EU Internal Market Coordination

P. (371) 701 32 36

P. (371) 701 30 67

F. (371) 728 08 82

Sähköposti: zanda.liekna@em.gov.lv

Yleinen sähköposti: notification@em.gov.lv

LIETTUA

Lithuanian Standards Board

T. Kosciuskos g. 30

LT-01100 Vilnius

Ms Daiva Lesickiene

P. (370-5) 270 93 47

F. (370-5) 270 93 67

Sähköposti: dir9834@lsd.lt

WWW-sivusto: http://www.lsd.lt

LUXEMBURG

SEE — Service de l'Energie de l'Etat

34, avenue de la Porte-Neuve B.P. 10

L-2010 Luxembourg

Mr J.P. Hoffmann

P. (352) 46 97 46 1

F. (352) 22 25 24

Sähköposti: see.direction@eg.etat.lu

WWW-sivusto: http://www.see.lu

UNKARI

Hungarian Notification Centre —

Ministry of Economy and Transport

Industrial Department

Budapest

Honvéd u. 13-15.

H-1880

Mr Zsolt Fazekas

Leading Councillor

Sähköposti: fazekas.zsolt@gkm.gov.hu

P. (36-1) 374 2873

F. (36-1) 473 1622

Sähköposti: notification@gkm.gov.hu

WWW-sivusto: http://www.gkm.hu/dokk/main/gkm

MALTA

Malta Standards Authority

Level 2

Evans Building

Merchants Street

VLT 03

MT-Valletta

P. (356) 21 24 24 20

P. (356) 21 24 32 82

F. (356) 21 24 24 06

Ms Lorna Cachia

Sähköposti: lorna.cachia@msa.org.mt

Yleinen sähköposti: notification@msa.org.mt

WWW-sivusto: http://www.msa.org.mt

ALANKOMAAT

Ministerie van Financiën

Belastingsdienst/Douane Noord

Team bijzondere klantbehandeling

Centrale Dienst voor In-en uitvoer

Engelse Kamp 2

Postbus 30003

9700 RD Groningen

Nederland

Mr Ebel van der Heide

P. (31) 505 23 21 34

Ms Hennie Boekema

P. (31) 505 23 21 35

Ms Tineke Elzer

P. (31) 505 23 21 33

F. (31) 505 23 21 59

Yleinen sähköposti:

Enquiry.Point@tiscali-business.nl

Enquiry.Point2@tiscali-business.nl

ITÄVALTA

Bundesministerium für Wirtschaft und Arbeit

Abteilung C2/1

Stubenring 1

A-1010 Wien

Ms Brigitte Wikgolm

P. (43-1) 711 00 58 96

F. (43-1) 715 96 51 tai (43-1) 712 06 80

Sähköposti: not9834@bmwa.gv.at

WWW-sivusto: http://www.bmwa.gv.at

PUOLA

Ministry of Economy

Department for Economic Regulations

Plac Trzech Krzyży 3/5

PL-00-570 Warszawa

Ms Barbara H. Kozłowska

P. (48-22) 693 54 07

F. (48-22) 693 40 25

Sähköposti: barbara.kozlowska@mg.gov.pl

Ms Agata Gągor

P. (48-22) 693 56 90

Yleinen sähköposti: notyfikacja@mg.gov.pl

PORTUGALI

Instituto Portugês da Qualidade

Rua Antonio Gião, 2

P-2829-513 Caparica

Ms Cândida Pires

P. (351-21) 294 82 36 tai 81 00

F. (351-21) 294 82 23

Sähköposti: c.pires@mail.ipq.pt

Yleinen sähköposti: not9834@mail.ipq.pt

WWW-sivusto: http://www.ipq.pt

SLOVENIA

SIST — Slovenian Institute for Standardization

Contact point for 98/34/EC and WTO-TBT Enquiry Point

Šmartinska 140

SLO-1000 Ljubljana

Ms Vesna Stražišar

P. (386-1) 478 30 41

F. (386-1) 478 30 98

Sähköposti: contact@sist.si

SLOVAKIA

Ms Kvetoslava Steinlova

Director of the Department of European Integration,

Office of Standards, Metrology and Testing of the Slovak Republic

Stefanovicova 3

SK-814 39 Bratislava

P. (421-2) 52 49 35 21

F. (421-2) 52 49 10 50

Sähköposti: steinlova@normoff.gov.sk

SUOMI

Kauppa- ja teollisuusministeriö

Käyntiosoite:

Aleksanterinkatu 4

FIN-00170 Helsinki

Ratakatu 3

FIN-00120 Helsinki

Postiosoite:

PL 32

FIN-00023 Valtioneuvosto

Ms Leila Orava

P. (358-9) 1606 46 86

F. (358-9) 1606 46 22

Sähköposti: leila.orava@ktm.fi

Ms Katri Amper

P. (358-9) 1606 46 48

Yleinen sähköposti: maaraykset.tekniset@ktm.fi

WWW-sivusto: http://www.ktm.fi

RUOTSI

Kommerskollegium

(National Board of Trade)

Box 6803

Drottninggatan 89

S-113 86 Stockholm

Ms Kerstin Carlsson

P. (46) 86 90 48 82 tai (46) 86 90 48 00

F. (46) 86 90 48 40 tai (46) 8 30 67 59

Sähköposti: kerstin.carlsson@kommers.se

Yleinen sähköposti: 9834@kommers.se

WWW-sivusto: http://www.kommers.se

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

Department of Trade and Industry

Standards and Technical Regulations Directorate 2

151 Buckingham Palace Road

London SW1 W 9SS

United Kingdom

Mr Philip Plumb

P. (44) 20 72 15 14 88

F. (44) 20 72 15 13 40

Sähköposti: philip.plumb@dti.gsi.gov.uk

Yleinen sähköposti: 9834@dti.gsi.gov.uk

WWW-sivusto: http://www.dti.gov.uk/strd

EFTA — ESA

EFTA Surveillance Authority

Rue Belliard 35

B-1040 Bruxelles

Ms Adinda Batsleer

P. (32-2) 286 18 61

F. (32-2) 286 18 00

Sähköposti: aba@eftasurv.int

Ms Tuija Ristiluoma

P. (32-2) 286 18 71

F. (32-2) 286 18 00

Sähköposti: tri@eftasurv.int

Yleinen sähköposti: DRAFTTECHREGESA@eftasurv.int

WWW-sivusto: http://www.eftasurv.int

EFTA

Goods Unit

EFTA Secretariat

Rue Joseph II 12-16

B-1000 Bruxelles

Ms Kathleen Byrne

P. (32-2) 286 17 49

F. (32-2) 286 17 42

Sähköposti: kathleen.byrne@efta.int

Yleinen sähköposti: DRAFTTECHREGEFTA@efta.int

WWW-sivusto: http://www.efta.int

TURKKI

Undersecretariat of Foreign Trade

General Directorate of Standardisation for Foreign Trade

Inönü Bulvari no 36

TR-06510

Emek — Ankara

Mr Mehmet Comert

P. (90) 31 22 12 58 98

F. (90) 31 22 12 87 68

Sähköposti: comertm@dtm.gov.tr

WWW-sivusto: http://www.dtm.gov.tr

(1) Vuosi — rekisterinumero — jäsenvaltio.

(2) Ajanjakso, jonka aikana luonnosta ei voida hyväksyä.

(3) Odotusaikaa ei sovelleta, sillä komissio on hyväksynyt ilmoituksen antaneen jäsenvaltion esittämät nopeutetun menettelyn perustelut.

(5) Tiedotusmenettely päättyy.

13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/42

Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta 23 päivänä heinäkuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/48/EY täytäntöönpanoon liittyvä komission tiedonanto

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(Direktiivin soveltamisalaan kuuluvien yhdenmukaistettujen standardien nimet ja viitenumerot)

(2006/C 303/23)

ESO:n viitenumero (1)	Yhdenmukaistetun standardin viitenumero ja nimi (ja viiteasiakirja)	Korvattavan standardin viitenumero	Päivä, jona korvattavan standardin noudattamisesta johtuva vaatimustenmukaisuusolettamus lakkaa Huomautus 1
CEN	EN ISO 3095:2005 Kiskoliikenne. Akustiikka. Kiskoajoneuvon aiheuttaman melun mittaus (ISO 3095:2005)	—
CEN	EN ISO 3381:2005 Kiskoliikenne. Akustiikka. Kiskoajoneuvon sisäpuolisen melun mittaus (ISO 3381:2005)	—
CEN	EN 12663:2000 Kiskoliikenne. Kiskoliikenneajoneuvon korin rakenteelliset vaatimukset	—
CEN	EN 13129-1:2002 Kiskoliikenne. Rautatiekaluston ilmastointi. Osa 1: Matkustusmukavuusparametrit	—
CEN	EN 13129-2:2004 Kiskoliikenne. Liikkuvan rautatiekaluston ilmastointi. Osa 2: Tyyppitestit	—
CEN	EN 13230-1:2002 Kiskoliikenne. Rata. Betoniset rata- ja vaihdepölkyt. Osa 1: Yleiset vaatimukset	—
CEN	EN 13232-4:2005 Kiskoliikenne. Rata. Vaihteet ja risteykset. Osa 4: Käynnistys, lukitus ja havaitseminen	—
CEN	EN 13232-5:2005 Kiskoliikenne. Rata. Vaihteet ja risteykset. Osa 5: Vaihteet	—
CEN	EN 13232-6:2005 Kiskoliikenne. Rata. Vaihteet ja risteykset. Osa 6: Kiinteät tavalliset ja loivat risteykset	—
CEN	EN 13232-7:2006 Kiskoliikenne. Rata. Vaihteet ja risteykset. Osa 7: Kääntyväkärkinen risteys	—
CEN	EN 13232-9:2006 Kiskoliikenne. Rata. Vaihteet ja risteykset. Osa 9: Suunnitteluprosessit	—
CEN	EN 13260:2003 Kiskoliikenne. Pyöräkerrat ja telit. Pyöräkerrat. Tuotevaatimukset	—
CEN	EN 13262:2004 Kiskoliikenne. Pyöräkerrat ja telit. Pyörät. Tuotevaatimukset	—
CEN	EN 13272:2001 Kiskoliikenne. Joukkoliikenteen kaluston valaistus	—
CEN	EN 13481-1:2002 Kiskoliikenne. Rata. Kiinnitysjärjestelmien vaatimukset. Osa 1: Määritelmät	—
CEN	EN 13481-1:2002/A1:2006	Huomautus 3	28.2.2007
CEN	EN 13481-2:2002 Kiskoliikenne. Rata. Kiinnitysjärjestelmien vaatimukset. Osa 2: Betonisten ratapölkkyjen kiinnitysjärjestelmät	—
CEN	EN 13481-2:2002/A1:2006	Huomautus 3	28.2.2007
CEN	EN 13481-5:2002 Kiskoliikenne. Rata. Kiinnitysjärjestelmien vaatimukset. Osa 5: Kiintoraiteen kiskonkiinnitysjärjestelmät	—
CEN	EN 13481-5:2002/A1:2006	Huomautus 3	28.2.2007
CEN	EN 13674-1:2003 Kiskoliikenne. Rata. Kiskot. Osa 1: 46 kg/m ja enemmän painavat Vignole-kiskot	—
CEN	EN 13674-2:2006 Kiskoliikenne. Rata. Kiskot. Osa 2: 46 kg/m ja enemmän painavien Vignole-kiskojen yhteydessä käytettävät vaihde- ja risteyskiskot	—
CEN	EN 13674-3:2006 Kiskoliikenne. Rata. Kiskot. Osa 3: Vastakiskot	—
CEN	EN 13715:2006 Kiskoliikenne. Pyöräkerrat ja telit. Pyörät. Pyörän profiili	—
CEN	EN 13848-1:2003 Kiskoliikenne. Rata. Ratageometrian laatu. Osa 1: Ratageometrian kuvaus	—
CEN	EN 14067-4:2005 Kiskoliikenne. Aerodynamiikka. Osa 4: Aerodynamiikan vaatimukset ja testimenetelmät aviomella radalla	—
CEN	EN 14067-5:2006 Kiskoliikenne. Ohjaamoiden ilmastointi. Osa 2: Tyyppitestit	—
CEN	EN 14363:2005 Kiskoliikenne. Kiskoajoneuvojen kulkuominaisuuksien hyväksymistestaus. Liikkeessä olevan ajoneuvon testaus ja paikallaan olevan testit	—
CEN	EN 14531-1:2005 Kiskoliikenne. Jarrutus. Pysähtymis- ja hidastumismatkojen laskentamenetelmät. Pysäköintijarrun laskentamenetelmät. Osa 1: Yleiset algoritmit	—
CEN	EN 14535-1:2005 Kiskoliikenne. Liikkuvan kaluston jarrulevyt. Osa 1: Akseliin tai vetoakseliin puristetut tai supistetut jarrulevyt, mitat ja laatuvaatimukset	—
CEN	EN 14601:2005 Kiskoliikenne. Jarrujohdon ja pääsäiliöjohdon kytkinhanat	—
CEN	EN 14752:2005 Kiskoliikenne. Liikkuvan kaluston ovijärjestelmät	—
CEN	EN 14813-1:2006 Kiskoliikenne. Ohjaamoiden ilmastointi. Osa 1: Mukavuusparametrit	—
CEN	EN 14813-2:2006 Kiskoliikenne. Ohjaamoiden ilmastointi. Osa 2: Tyyppitestit	—
CENELEC	EN 50119:2001 Rautatiesovellukset — Kiinteät asennukset — Kiskoliikenteen ilmajohtoajojohtimet	EI OLE	—
CENELEC	EN 50121-1:2000 Rautatiesovellukset — Sähkömagneettinen yhteensopivuus — Osa 1 Yleistä	EI OLE	—
CENELEC	EN 50121-2:2000 Rautatiesovellukset — Sähkömagneettinen yhteensopivuus — Osa 2 Koko rautatiejärjestelmän päästö ulkopuoliseen maailmaan	EI OLE	—
CENELEC	EN 50121-3-1:2000 Rautatiesovellukset — Sähkömagneettinen yhteensopivuus — Liikkuva kalusto — Osa 3-1 Juna ja täydellinen ajoneuvo	EI OLE	—
CENELEC	EN 50121-3-2:2000 Rautatiesovellukset — Sähkömagneettinen yhteensopivuus — Liikkuva kalusto — Osa 3-2 Liikkuvan kaluston laitteet	EI OLE	—
CENELEC	EN 50121-4:2000 Rautatiesovellukset — Sähkömagneettinen yhteensopivuus — Osa 4 Merkinanto- ja tietoliikennelaitteiden päästö ja sieto	EI OLE	—
CENELEC	EN 50121-5:2000 Rautatiesovellukset — Sähkömagneettinen yhteensopivuus — Osa 5 Sähkönsyötön kiinteiden asennuksien ja laitteiden päästö ja sieto	EI OLE	—
CENELEC	EN 50122-1:1997 Rautatiesovellukset — Kiinteät asennukset — Osa 1: Sähköturvallisuuteen ja maadoitukseen liittyvät suojaustoimenpiteet	EI OLE	—
CENELEC	EN 50124-1:2001 Rautatiesovellukset — Eristysvaatimukset — Osa 1: Kaikkien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ilmavälit ja pintavälit	EI OLE	—
	Muutos A1:2003 standardiin EN 50124-1:2001	Huomautus 3	1.10.2006
	Muutos A2:2005 standardiin EN 50124-1:2001	Huomautus 3	1.5.2008
CENELEC	EN 50124-2:2001 Rautatiesovellukset — Eristyskoordinaatio — Osa 2: Ylijännitteet ja suojaus niiltä	EI OLE	—
CENELEC	EN 50125-1:1999 Rautatiesovellukset — Laitteiden ympäristöolosuhteet — Osa 1: Laitteet liikkuvassa kalustossa	EI OLE	—
CENELEC	EN 50125-3:2003 Rautatiesovellukset — Laitteiden ympäristöolosuhteet — Osa 3: Tietoliikenne-ja merkinantolaitteet	EI OLE	—
CENELEC	EN 50126-1:1999 Rautatiesovellukset — Toimintavarmuuden, käyttövarmuuden, kunnossapidettävyyden ja turvallisuuden (RAMS) määrittely ja esittäminen — Osa 1: Perusvaatimukset ja yleiset menetelmät	EI OLE	—
CENELEC	EN 50128:2001 Rautatiesovellukset — Rautateiden ohjaus- ja suojajärjestelmien ohjelmat	EI OLE	—
CENELEC	EN 50129:2003 Rautatiesovellukset — Tietoliikenne-, merkinanto- ja tietojenkäsittelyjärjestelmät — Turvallisuuteen liittyvät elektroniset järjestelmät	EI OLE	—
CENELEC	EN 50149:2001 Rautatiesovellukset — Kiinteät asennukset — Kiskoliikenne — Kupariset ja kupariseoksiset uurretut virroitusjohtimet	EI OLE	—
CENELEC	EN 50155:2001 Rautatiesovellukset-Liikkuvan kaluston elektroniset laitteet	EI OLE	—
CENELEC	Muutos A1:2002 standardiin EN 50155:2001	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (1.9.2005)
CENELEC	EN 50159-1:2001 Rautatiesovellukset — Tietoliikenne-, merkinanto- ja tietojenkäsittelyjärjestelmät — Osa 1: Suljettujen siirtojärjestelmien turvallisuuteen liittyvä viestintä	EI OLE	—
CENELEC	EN 50159-2:2001 Rautatiesovellukset — Osa 2: Avoimien viestinsiirtojärjestelmien turvallisuuteen liittyvä viestintä	EI OLE	—
CENELEC	EN 50163:2004 Rautatiesovellukset — Raideliikennejärjestelmien syöttöjännitteet	EI OLE	—
CENELEC	EN 50206-1:1998 Rautatiesovellukset — Liikkuva kalusto — Osa 1: Päärata-ajoneuvojen virranottimet — Ominaisuudet ja testit	EI OLE	—
CENELEC	EN 50238:2003 Rautatiesovellukset — Liikkuvan kaluston ja junan havaitsemisjärjestelmien välinen yhteensopivuus	EI OLE	—
CENELEC	EN 50317:2002 Rautatiesovellukset — Virroittimet — Vaatimukset saksisangan ja alajohdon välisen dynaamisen vuuorovaikutuksen mittaukseen ja mittauksen kelpuutus	EI OLE	—
CENELEC	Muutos A1:2004 standardiin EN 50317:2002	Huomautus 3	1.10.2007
CENELEC	EN 50388:2005 Rautatiesovellukset — Virransyöttö ja liikkuva kalusto — Tekniset kriteerit virransyötön (syöttöasema) ja liikkuvan kaluston koordinointiin yhteentoimivuuden saavuttamiseksi	EI OLE	—

Huomautus 1

Yleensä korvattavan standardin noudattamisesta johtuva vaatimustenmukaisuusolettamus lakkaa päivänä, jona eurooppalainen standardointielin poistaa kyseisen standardin käytöstä. Tällaisten standardien käyttäjiä pyydetään kuitenkin kiinnittämään huomiota siihen, että joissakin poikkeustapauksissa asia voi olla toisin.

Huomautus 3

Kun kyseessä ovat muutokset, viitattuna standardina on EN CCCCC:YYYY ja sen mahdolliset aikaisemmat muutokset sekä tämä uusi muutos. Kumotuksi standardiksi (sarake 3) käsitetään EN CCCCC:YYYY ja sen mahdolliset aikaisemmat muutokset mutta ei tätä uutta muutosta. Ilmoitetusta päivästä lähtien korvattu standardi ei enää anna olettamusta direktiivin oleellisten vaatimusten mukaisuudesta.

HUOM:

—	Tietoja standardien saatavuudesta saa joko Euroopan standardointielimiltä tai kansallisilta standardointilaitoksilta, joita koskeva luettelo on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY (2), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/48/EY (3), liitteenä.

—	Viitetietojen julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä ei tarkoita sitä, että standardit ovat saatavana kaikilla yhteisökielillä.

—	Tämä luettelo korvaa kaikki aiemmin Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistut luettelot. Komissio huolehtii kyseisen luettelon ajan tasalle saattamisesta.

Lisätietoja yhdenmukaistetuista standardeista saa Internet-osoitteesta

http://europa.eu.int/comm/enterprise/newapproach/standardization/harmstds/

(1) ESO: Eurooppalaiset standardointielimet:

—	CEN: rue de Stassart 36, B-1050 Brussels, puhelin (32-2) 550 08 11; faksi (32-2) 550 08 19 (http://www.cenorm.be)

—	CENELEC: rue de Stassart 35, B-1050 Brussels, puhelin (32-2) 519 68 71; faksi (32-2) 519 69 19 (http://www.cenelec.org)

—	ETSI: 650, route des Lucioles, F-06921 Sophia Antipolis, puhelin (33) 492 94 42 00; faksi (33) 493 65 47 16 (http://www.etsi.org)

(2) EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37.

(3) EYVL L 217, 5.8.1998, s. 18.

13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/47

Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 70/2001 nojalla myönnetystä valtiontuesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2006/C 303/24)

Tuen numero

XS 108/06

Jäsenvaltio

Alankomaat

Alue

Provincie Zuid-Holland

Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi

Promolding B.V.

Oikeusperusta

Artikel 12 van de Algemene Subsidieverordening Zuid-Holland, 1 juni 2005

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen enimmäismäärä

Tukiohjelma

Vuotuinen kokonaismäärä

Taatut lainat

Yksittäinen tuki

Tuen kokonaismäärä

161 650 EUR

Taatut lainat

Tuen enimmäisintensiteetti

Asetuksen 4 artiklan 2–6 kohdan ja 5 artiklan mukainen

Kyllä, viranomaisen myöntämän tuen enimmäisintensiteetti on 60 % (teollinen tutkimus)

Täytäntöönpanopäivä

13.6.2006. Edellyttäen, että tukea myönnetään ilmoittamisen jälkeen.

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto

1.6.2007 saakka

Tuen tarkoitus

Tuki pk-yrityksille

Kyllä

Tämän tutkimus- ja kehittämishankkeen tarkoituksena on kehittää teollisuuden lämmönvaihtimessa käytettävää kuitulujitteista komposiittimateriaalia koskevaa tietämystä ja tekniikkaa.

Tarkoituksena on selvittää, millaisia teknisiä ja toiminnallisia vaatimuksia erilaiset käyttöolosuhteet asettavat lämmönvaihtimille. Tätä varten on otettava huomioon mm. lämpötilan- ja paineenlasku sekä jäähdytysaineen kemiallinen koostumus. Näiden vaatimusten perusteella voidaan tutkia soveltuvia komposiittimateriaaleja, kuitutekniikkaa sekä yksityiskohtien ja rakenteen suunnittelua. Koska tutkittava materiaali on kuitulujitteisuutensa vuoksi rakenteeltaan epäyhtenäistä ja siitä tehtävät tuotteet on valmistettava ruiskuvalutekniikkaa käyttäen, eri materiaalien, rakennesuunnittelun ja valmistusmenetelmän vuorovaikutuksella on suuri merkitys, jota ei kuitenkaan vielä tunneta. Materiaalin kemiallista vastustuskykyä, karstoittumisenesto-ominaisuuksia ja käyttöikää ei tunneta. Kuitujen suunta ja tiheys ovat lämmönjohdon ja -siirron kannalta ratkaisevia. Tämä on metallisiin lämmönvaihtimiin verrattuna uusi ja hyödyllinen ominaisuus, mutta toisaalta myös ongelmatekijä. Näillä ominaisuuksilla ei ole mitään merkitystä nykyisten metallisten lämmönvaihtimien yhteydessä, joita voidaan valmistaa perinteisin kokoonpanomenetelmin. Kuitulujitteisten komposiittimateriaalien osalta ei tätäkään mahdollisuutta tunneta. Hankkeeseen osallistuu eri alojen tutkijoita ja kehittäjiä: materiaalien, ruiskuvalutekniikan, kemian ja prosessien asiantuntijoita. Tutkimuslaitos ECN osallistuu hankkeeseen omalla kustannuksellaan ja omalla riskillään. Se toimittaa tarvittavan tieteellisen asiantuntemuksen ja vastaa lämmönvaihtimen suunnittelusta

Alat, joita tuki koskee

Rajattu tiettyihin aloihin

Kyllä

Muut teollisuusalat

Mm. energia-alaan liittyvä alihankinta

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Provincie Zuid-Holland

Postbus 90602

2509 LP Den Haag

Nederland

Suurten yksittäisten tukien myöntäminen

Yhdenmukaista asetuksen 6 artiklan kanssa

Kyllä

Tuen numero

XS 109/06

Jäsenvaltio

Alankomaat

Alue

Provincie Zuid-Holland

Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi

Ferendi B.V.

Oikeusperusta

Artikel 12 van de Algemene Subsidieverordening Zuid-Holland, 1 juni 2005

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen enimmäismäärä

Tukiohjelma

Vuotuinen kokonaismäärä

Taatut lainat

Yksittäinen tuki

Tuen kokonaismäärä

276 052 EUR

Taatut lainat

Tuen enimmäisintensiteetti

Asetuksen 4 artiklan 2–6 kohdan ja 5 artiklan mukainen

Kyllä, viranomaisen myöntämän tuen enimmäisintensiteetti on 45 % (kilpailua edeltävä tutkimus)

Täytäntöönpanopäivä

13.6.2006. Edellyttäen, että tukea myönnetään ilmoittamisen jälkeen

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto

1.7.2007 saakka

Tuen tarkoitus

Tuki pk-yrityk-sille

Kyllä

Tämän tutkimus- ja kehittämishankkeen tarkoituksena on kehittää komposiittimateriaalien ja -rakenteiden tuntemusta ja teknologiaa rakennusalan tarpeisiin. Komposiittimateriaaleja koskeva nykytietämys ja teknologia liittyy usein kalliisiin erityissovelluksiin. Muihin sovelluksiin liittyy muunlaisia toimintavaatimuksia, joiden vuoksi materiaali-, hartsi- ja kuituteknologia ovat teknisiin eritelmiin nähden liian kalliita. Tämän hankkeen avulla on tarkoitus kehittää komposiittimateriaalien ja -rakenteiden tuntemusta ja niihin liittyvää teknologiaa arkkitehtuurin ja rakennusalan tarpeita silmällä pitäen. Kantavuus onkin tämän tutkimus- ja kehittämishankkeen keskeinen ongelma. Siihen liittyviä kysymyksiä tutkitaan ja testataan erilaisissa käytännön tilanteissa. Rakennusalalla tästä aiheesta ei ole juuri lainkaan tietoa sen enempää asiakkaiden kuin alan yrittäjienkään keskuudessa. Tutkimuksen avulla pyritään laatimaan tekniset vaatimukset ja eritelmät sertifiointikelpoisia rakennelmia varten. Jos tämä onnistuu, komposiittirakenteita voidaan ryhtyä vapaasti käyttämään rakennusalalla. Vielä ei kuitenkaan olla niin pitkällä, mutta tämän hankkeen avulla on tarkoitus päästä asiassa eteenpäin. TNO Bouw osallistuu hankkeeseen omalla kustannuksellaan ja omalla riskillään. Se toimittaa tarvittavan tieteellisen asiantuntemuksen ja vastaa materiaalien testaamisesta ja sertifioinnista

Alat, joita tuki koskee

Rajattu tiettyihin aloihin

Kyllä

Muut teollisuusalat

Rakennusalaan liittyvä alihankinta

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Provincie Zuid-Holland

Postbus 90602

2509 LP Den Haag

Nederland

Suurten yksittäisten tukien myöntäminen

Yhdenmukaista asetuksen 6 artiklan kanssa.

Kyllä

Tuen numero

XS 110/06

Jäsenvaltio

Alankomaat

Alue

Provincie Zuid-Holland

Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi

N.V. ADO Den Haag

Oikeusperusta

Artikel 12 van de Algemene Subsidieverordening Zuid-Holland, 1 juni 2005

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen enimmäismäärä

Tukiohjelma

Vuotuinen kokonaismäärä

Taatut lainat

Yksittäinen tuki

Tuen kokonaismäärä

488 700 EUR

Taatut lainat

Tuen enimmäisintensiteetti

Asetuksen 4 artiklan 2–6 kohdan ja 5 artiklan mukainen

Kyllä, viranomaisen myöntämän tuen enimmäisintensiteetti on 45 % (kilpailua edeltävä tutkimus)

Täytäntöönpanopäivä

13.6.2006. Edellyttäen, että tukea myönnetään ilmoittamisen jälkeen

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto

1.6.2008 saakka. Toimenpidettä mukautetaan tarvittaessa asetuksen (EY) N:o 70/2001 tarkistamisen jälkeen. Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan komissiolle

Tuen tarkoitus

Tuki pk-yrityk-sille

Kyllä

Tämän tutkimus- ja kehittämishankkeen tarkoituksena on kehittää automaattista joukkojenhallintajärjestelmää koskevaa tietämystä ja tekniikkaa. Yhdistämällä erilaisia uusia sensori- ja tietojenkäsittelytekniikoita voidaan mahdolliset huligaanit tunnistaa julkisella paikalla automaattisesti ja varmasti tuhansien ihmisten joukosta. Kyseessä on optisen ja akustisen sensoriteknologian sekä online-tietojen automaattisen haun ja tietojenkäsittelyn sekä turvallisuusteknologian teollinen kehittäminen. Testaustilanne luodaan ja tietojenhaku tapahtuu realistisissa olosuhteissa. Tietojenhaun ja -käsittelyn avulla saadaan tarvittavaa tietoa sekä koko järjestelmän että sen osien yksityiskohtaista kehittämistä varten. Tutkimuslaitos TNO kehittää tarvittavan sensoriteknologian ja tietojenhakua ja -käsittelyä varten tarvittavan tekniikan tieteellisen asiantuntemuksensa avulla. TNO vastaa järjestelmän testaamisesta laboratoriossa sekä järjestelmän osien testaamisesta käytännössä. ADO Den Haag toimittaa operatiivisia olosuhteita koskevan asiantuntemuksen ja muut alan asiantuntijat kehittävät tarvittavan turvallisuusteknologian

Alat, joita tuki koskee

Rajattu tiettyihin aloihin

Kyllä

Muut palvelut

Tuensaaja on jalkapalloseura, joka pyrkii kehittämään järjestelmän kannattajien keskuudessa ilmenevän väkivallan tukahduttamiseksi

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Provincie Zuid-Holland

Postbus 90602

2509 LP Den Haag

Nederland

Suurten yksittäisten tukien myöntäminen

Yhdenmukaista asetuksen 6 artiklan kanssa

Kyllä

Tuen numero

XS 120/06

Jäsenvaltio

Latvia

Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi

Tukien myöntämistä EUREKA-ohjelman puitteissa toteutettaviin hankkeisiin koskevat määräykset

Oikeusperusta

2006. gada 13. jūnija MK noteikumi Nr. 479

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä

Tukiohjelma

Vuotuinen kokonaismäärä

0,569 miljoonaa EUR

Taatut lainat

Yksittäinen tuki

Tuen kokonaismäärä

Taatut lainat

Tuen enimmäisintensiteetti

Asetuksen 4 artiklan 2–6 kohdan ja 5 artiklan mukainen

Kyllä

Täytäntöönpanopäivä

13.6.2006

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto

31.12.2011 saakka

Tuen tarkoitus

Tuki pk-yrityksille

Kyllä

Alat, joita tuki koskee

Kaikki alat, joilla voidaan myöntää tukea pk-yrityksille

Kyllä

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Izglītības un zinātnes ministrija

Vaļņu iela 2

LV-1050, Rīga

Suurten yksittäisten tukien myöntäminen

Yhdenmukaista asetuksen 6 artiklan kanssa

Kyllä

Tuen numero

XS 140/05

Jäsenvaltio

Unkari

Alue

Koko Unkari

Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi

Unkarin onnistuneen yrityskehityksen lainaohjelma — Pk-yritysten investointitukien alaohjelma

Oikeusperusta

A Magyar Fejlesztési Bank Rt. Igazgatóságának 79/2005. számú határozata

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä

Tukiohjelma

Vuotuinen kokonaismäärä

Taatut lainat

940 milj. EUR

Yksittäinen tuki

Tuen kokonaismäärä

Taatut lainat

Tuen enimmäisintensiteetti

Asetuksen 4 artiklan 2–6 kohdan ja 5 artiklan mukainen

Kyllä

Täytäntöönpanopäivä

1.7.2005

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto

31.12.2006 saakka

Tuen tarkoitus

Tuki pk-yrityksille

Kyllä

Alat, joita tuki koskee

Kaikki alat, joilla voidaan myöntää tukea pk-yrityksille

Kyllä

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Magyar Fejlesztési Bank Részvénytársaság

Nádor utca 31.

H-1051 Budapest

http://www.mfb.hu

Suurten yksittäisten tukien myöntäminen

Yhdenmukaista asetuksen 6 artiklan kanssa

Kyllä

Tuen numero

XS 141/06

Jäsenvaltio

Saksa

Alue

Niedersachsen, Landkreis Verden

Tukijärjestelmän nimike tai yksittäistä tukea saavan yrityksen nimi

Carbox GmbH & Co. KG

Justus-von-Liebig-Straße 7-9

D-28832 Achim

Oikeusperusta

§ 23 und 44 der Niedersächsischen Landesaushaltsordnung

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä

Tukiohjelma

Vuotuinen kokonaismäärä

Taatut lainat

Yksittäinen tuki

Tuen kokonaismäärä

121 500 EUR

Taatut lainat

Tuen enimmäisintensiteetti

Asetuksen 4 artiklan 2–6 kohdan ja 5 artiklan mukainen

Kyllä

Täytäntöönpanopäivä

28.8.2006

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto

Maksuja suoritetaan 31.8.2007 saakka.

Tuen tarkoitus

Tuki pk-yrityksille

Kyllä

Alat, joita tuki koskee

Rajattu tiettyihin aloihin

Kyllä

Moottoriajoneuvot

Kyllä

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Investitions- und Förderbank Niedersachsen GmbH — NBank

Günther-Wagner-Allee 12-14

D-30177 Hannover

Suurten yksittäisten tukien myöntäminen

Yhdenmukaista asetuksen 6 artiklan kanssa

Kyllä

Tuen numero

XS 145/06

Jäsenvaltio

Saksan liittotasavalta

Alue

Freie und Hansestadt Hamburg

Tukijärjestelmän nimike tai yksittäistä tukea saavan yrityksen nimi

dtp AG

Goldbekplatz 3-5

D-22303 Hamburg

Oikeusperusta

Komission asetus (EY) N:o 70/2001, annettu 12 päivänä tammikuuta 2001, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen (EYVL L 10, 13.1.2001, s. 33);

Gesetz über die Kreditkommission vom 29.4.1997 (Hamburgisches Gesetz- und Verordnungsblatt 1997, Nr. 18, Seite 133)

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä

Tukiohjelma

Vuotuinen kokonaismäärä

Taatut lainat

Yksittäinen tuki

Tuen kokonaismäärä

92 000 EUR

Taatut lainat

Tuen enimmäisintensiteetti

Asetuksen 4 artiklan 2–6 kohdan ja 5 artiklan mukainen

Kyllä

Täytäntöönpanopäivä

6.9.2006

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto

31.12.2008 saakka

Tuen tarkoitus

Tuki pk-yrityksille

Kyllä

Alat, joita tuki koskee

Rajattu tiettyihin aloihin

Kyllä

Muut palvelut

Kyllä

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Freie und Hansestadt Hamburg

Behörde für Wirtschaft und Arbeit

Referat Finanzierungshilfen

Alter Steinweg 4

D-20459 Hamburg

Suurten yksittäisten tukien myöntäminen

Yhdenmukaista asetuksen 6 artiklan kanssa

Kyllä

13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/53

VALTIONTUKI — RANSKA

Valtiontuki C 58/2002 (ex N 118/2002)

Rakenneuudistustuki Société Nationale Maritime Corse-Méditerranée (SNCM) -meriliikenneyhtiölle

Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2006/C 303/25)

Komissio on ilmoittanut 13. syyskuuta 2006 päivätyllä, tätä tiivistelmää seuraavilla sivuilla todistusvoimaisella kielellä toistetulla kirjeellä Ranskalle päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee mainittua toimenpidettä.

Asianomaiset voivat esittää huomautuksensa toimenpiteistä, joita koskevan menettelyn komissio aloittaa, kuukauden kuluessa tämän tiivistelmän ja sitä seuraavan kirjeen julkaisemisesta. Huomautukset on lähetettävä osoitteeseen:

Euroopan komissio

Energian ja liikenteen pääosasto

Linja A — Yleiset asiat

B-1049 Bruxelles/Brussel

Faksi: (32-2) 296 41 04

Huomautukset toimitetaan Ranskalle. Huomautusten esittäjä voi pyytää kirjallisesti henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä. Tämä pyyntö on perusteltava.

TIIVISTELMÄ

1. MENETTELY

(1)

Ranskan tasavalta ilmoitti 18. helmikuuta 2002 päivätyllä kirjeellä suunnitelmasta myöntää rakenneuudistustukea Société Nationale Maritime Corse-Méditerranée -meriliikenneyhtiölle, jäljempänä ’SNCM’. Rakenneuudistustuki koostuisi SNCM:n pääomarakenteen vahvistamisesta Compagnie Générale Maritime et Financière -yrityksen, jäljempänä ’CGMF’, kautta. Pääomaa korotettaisiin 76 miljoonalla eurolla, jolloin SNCM:n oma pääoma kohoaisi 30 miljoonasta eurosta 106 miljoonaan euroon. (1)

(2)

Komissio päätti 19. elokuuta 2002 aloittaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22 päivänä maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (2) 6 artiklan mukaisen muodollisen tutkintamenettelyn, ja asia kirjattiin uudella numerolla C 58/2002. Asianomaisia pyydettiin esittämään huomautuksensa suunnitellusta tuesta.

(3)

Komissio hyväksyi 9. heinäkuuta 2003 tehdyllä päätöksellä 2004/166/EY (3), tiedoksiannettu numerolla C(2003) 2153, jäljempänä ’vuoden 2003 päätös’, rakenneuudistustuen myöntämisen SNCM:lle tietyin ehdoin. Tuki voitaisiin maksaa kahdessa erässä, joista ensimmäinen olisi 66 miljoonaa euroa. Toisen erän suuruus olisi enintään 10 miljoonaa euroa, ja se määräytyisi vuoden 2003 päätöksen tekemisen jälkeen toteutettujen omaisuuserien luovutusten nettotuottojen perusteella.

(4)	Komissio hyväksyi 16. maaliskuuta 2005 tehdyllä päätöksellä, tiedoksiannettu numerolla C(2004) 4751, rakenneuudistustuen toisen erän maksamisen. Erä oli 3,3 miljoonaa euroa.

(5)	Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin antoi 15. kesäkuuta 2005 tuomion asiassa T-349/03 ja kumosi vuoden 2003 päätöksen, koska välttämätön tuen määrä oli arvioitu virheellisesti.

(6)

Tämän jälkeen Ranskan viranomaiset toimittivat tietoja, jotka koskevat rakenneuudistussuunnitelman saattamista ajan tasalle ja SNCM:n oman pääoman uudelleenmuodostamista. Ranskan viranomaiset ilmoittivat myös ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla yritykset Veolia Transport ja Butler Capital Partners hankkisivat yhteisen määräysvallan SNCM:ssä (4). Komissio teki 29. toukokuuta 2006 päätöksen tämän yrityskeskittymän hyväksymisestä neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (5) 4 artiklan nojalla.

(7)

Nämä lisätiedot muuttavat merkittävästi vuonna 2002 tehtyä alkuperäistä ilmoitusta, sillä niillä täydennetään alun perin suunniteltuja toimenpiteitä. Tämän vuoksi tällä päätöksellä laajennetaan komission 19. elokuuta 2002 aloittama tutkintamenettely edellä kuvattuihin uusiin näkökohtiin, ja siinä otetaan samalla huomioon vuonna 2002 ilmoitettu rakenneuudistussuunnitelma.

(8)	Tutkintamenettelyn aloittamisesta ja laajentamisesta tehtyä kahta päätöstä on pidettävä yhtenä kokonaisuutena.

2. KUVAUS TUESTA

2.1. Toimenpiteen tavoite ja edunsaaja

(9)

Käsiteltävänä olevasta tuesta käytetään nimeä ”rakenneuudistustuki SNCM:n hyväksi”, ja asia on kirjattu numerolla C 58/2002 (ex N 118/2002) kyseistä tukihanketta koskevan muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta 19. elokuuta 2002 tehdyn komission päätöksen perusteella. Jäljempänä kuvattujen toimenpiteiden tavoitteena on mahdollistaa Société Nationale Maritime Corse-Méditerranée -yhtiön (SNCM) rakenneuudistusprosessin toteuttaminen ja yhtiön yksityistäminen, jotta konsernin toiminnan kannattavuus voitaisiin taata pysyvästi.

(10)

Tuensaaja on SNCM, jonka alaisuudessa on useita merenkulkualan tytäryhtiöitä. SNCM harjoittaa matkustajien, henkilöautojen ja raskaiden ajoneuvojen merikuljetuksia Korsikaan, Italiaan (Sardinia) ja Pohjois-Afrikan maihin (Algeria ja Tunisia) suuntautuvilla reiteillä. Kun Ranskan viranomaiset ilmoittivat uudesta rakenneuudistussuunnitelmasta, Compagnie Générale Maritime et Financière, jäljempänä ’CGMF’, omisti SNCM:stä 93,26 prosenttia ja Société nationale des chemins de fer Français (SNCF) 6,74 prosenttia. Ranskan valtio omistaa kokonaan molemmat mainitut yritykset. Yksityistämisen jälkeen Butler Capital Partners omistaa 38 prosenttia ja Veolia Transport 28 prosenttia SNCM:n pääomasta. CGMF on edelleen osakkaana noin 25 prosentin osuudella, ja 9 prosenttia on henkilökunnan omistuksessa.

(11)

Säännöllistä meriliikennettä Manner-Ranskan ja Korsikan satamien välillä on vuodesta 1948 alkaen harjoitettu julkisena palveluna. SNCM ja Compagnie méridionale de navigation (CMN) (6) hoitivat palvelua vuosina 1976–2001 alun perin 25 vuodeksi tehdyn puitesopimuksen nojalla (7). Voimassa olevien yhteisön sääntöjen mukaisesti (8) ja Korsikan paikallisten hallintoviranomaisten Euroopan unionin toimijoille osoittaman tarjouspyynnön perusteella (9) SNCM ja CMN saivat yhteisesti sopimuksen, joka koskee Marseillen ja Korsikan välisen yhteyden liikennöintiä taloudellista korvausta vastaan kaudella 2002–2006. Koska julkisen palvelun tarjoamista koskevan sopimuksen voimassaolo päättyy vuoden 2006 lopussa, Korsikan liikennevirasto (Office des transports de la Corse, OTC) on järjestänyt edellä mainitusta meriliikenteestä uuden EU:n laajuisen tarjouskilpailun (10). Julkisen palvelun tarjoamista koskeva sopimus on tehtävä tämän syksyn kuluessa, jotta se voi tulla voimaan 1. tammikuuta 2007.

2.2. Heinäkuun 9. päivänä 2003 tehdyn päätöksen kumoaminen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen 15. kesäkuuta 2005 antamalla tuomiolla ja sen oikeudelliset seuraukset

(12)

Saatuaan vuonna 2002 ilmoituksen 76 miljoonan euron rakenneuudistustuesta komissio hyväksyi vuoden 2003 päätöksessään rakenneuudistustuen maksamisen SNCM:lle tietyin ehdoin. Tuki voitaisiin maksaa kahdessa erässä, joista ensimmäinen olisi suuruudeltaan 66 miljoonaa euroa. Toisen erän suuruus olisi enintään 10 miljoonaa euroa, ja lopullinen summa määriteltäisiin myöhemmin, mikäli useat ehdot täyttyisivät. Nämä ehdot koskivat silloisen aluskannan säilyttämistä (11 alusta), SNCM:n suoran ja välillisen osakkuuden luovuttamista tietyissä yhtiöissä, hintajohtajuuden välttämistä Korsikaan suuntautuvilla reiteillä sekä laivamatkojen määrää koskevien rajoitusten noudattamista.

(13)

Vuoden 2003 ja 2005 päätösten jälkeen Ranskan valtio maksoi SNCM:lle 62,29 miljoonaa euroa niistä 76 miljoonasta eurosta, jotka oli ilmoitettu vuonna 2002 rakenneuudistustukena. Komissio totesi vuoden 2003 päätöksessään, että tästä summasta 53,42 miljoonaa euroa voidaan katsoa perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan mukaiseksi korvaukseksi julkisen palvelun hoitamisesta, jonka Ranskan tasavalta on maksanut korvatakseen SNCM:lle ne tappiot, joita yhtiö kärsi vuosina 1991–2001 julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisen vuoksi.

(14)

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kumosi 15. kesäkuuta 2005 vuoden 2003 päätöksen, koska välttämätön tuen määrä oli arvioitu virheellisesti. Tuomioistuin toteaa (11), että ”komissiolla oli velvollisuus ottaa huomioon rakenneuudistussuunnitelmaa täytäntöönpantaessa ehdotetuista luovutuksista saatu nettotuotto kokonaisuudessaan” (12), ja että komissio ei tässä suhteessa voinut ”tyytyä arvioimaan tuen määrän välttämättömyyttä määrittäessään SNCM:n käytettävissä olevia käteisvaroja ’suurpiirteisesti’” (13). Samassa tuomiossa tuomioistuin kehottaa (14) komissiota arvioimaan uudelleen, onko kyseinen toimenpide tai ainakin sen osa luonteeltaan valtiontukea, ja ottamaan tässä arvioinnissa huomioon asiassa Altmark Trans ja Regierungspräsidium Magdeburg annetun tuomion.

(15)

Kesäkuun 15. päivänä 2005 annetun tuomion seurauksena 19. elokuuta 2002 tehdyllä päätöksellä aloitettu muodollinen tutkintamenettely on aloitettava uudelleen. Tuomio teki myös mitättömiksi kaikki vuoden 2003 kumotun päätöksen perusteella tehdyt myöhemmät päätökset. Koska tuomioistuin on kumonnut aikaisemman päätöksen, komission on tehtävä uusi päätös ja tutkittava vuonna 2002 rakenneuudistustukena ilmoitettu summa kokonaisuudessaan tai osittain uudelleen Altmark Trans -tuomion perusteella.

(16)

Edellä mainitun tuomion ei pitäisi kuitenkaan asettaa kyseenalaiseksi hyväksytyn tuen kokonaismäärää. Komissio on jo 16. maaliskuuta 2005 tekemässään päätöksessä poistanut vuoden 2003 päätöksessä olleet epätarkkuudet käyttämällä laskemiensa perustana luovutusten nettotuottoja koskevia tietoja, jotka on saatu ensimmäisen päätöksen jälkeen (15). Komissio on siis ottanut täysimääräisesti huomioon kiinteistöjen luovutuksen nettotuoton.

2.3. Vuoden 2002 rakenneuudistussuunnitelma

(17)

Vuonna 2002 ilmoitettu rakenneuudistustuki koostui SNCM:n pääomarakenteen vahvistamisesta sen emoyhtiön CGMF:n kautta. Pääomaa oli määrä korottaa 76 miljoonalla eurolla, josta 46 miljoonaa euroa oli tarkoitus käyttää rakenneuudistuskustannuksiin (16). Tämä pääomankorotus olisi kohottanut SNCM:n oman pääoman 30 miljoonasta eurosta 106 miljoonaan euroon.

(18)

Vuoden 1999 suuntaviivojen mukaisesti Ranskan viranomaiset toimittivat komissiolle SNCM:n rakenneuudistussuunnitelman, joka koostui seuraavista toimista: alusten siirtäminen toisille reiteille, yhtiön aluskannan pienentäminen neljällä aluksella, henkilöstön vähentäminen noin 12 prosentilla sekä kahden tytäryhtiön, Compagnie Maritime Toulonnaise'in ja Corsica Marittima -yhtiön, lakkauttaminen. SNCM ottaisi vastuulleen lakkautettujen yhtiöiden toiminnot.

2.4. Menettelyä aloitettaessa esitetyt epäilyt

(19)

Aloittaessaan tutkintamenettelyn komissio myönsi, että SNCM täyttää vaikeuksissa olevan yrityksen tunnusmerkit, mutta esitti epäilynsä siitä, onko ilmoitettu toimenpide yhteensopiva tuolloin voimassa olleiden vuoden 1999 suuntaviivojen 3.2.2 kohdassa esitettyjen kriteerien kanssa. Epäilyt koskivat yrityksen elinkelpoisuuden palauttamista ja kilpailun kohtuuttoman vääristymisen välttämistä sekä sitä, että kyse on valtiontuesta.

2.5. Ranskan ehdottama vuonna 2002 ilmoitetun rakenneuudistussuunnitelman uusi arviointi tuomioistuimen antaman kumoavan tuomion jälkeen

(20)

Ranska pyysi komissiota tarkastelemaan käynnissä olevan menettelyn puitteissa uudelleen 53,48 miljoonan euron summaa, joka oli osa vuonna 2002 ilmoitettua 76 miljoonan euron rakenneuudistustukea ja jonka tarkoituksena oli korvata vuosina 1991 ja 1996 tehdyistä julkisen palvelun tarjoamista koskevista sopimuksista johtuvat menetykset. Ranska pyysi komissiota ottamaan tarkastelussaan huomioon perusteet, jotka on vahvistettu Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 24. heinäkuuta 2003 asiassa Altmark antamassa tuomiossa, ja määrittelemään, onko tämä korvaus perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, ja jos on, katsomaan sen yhteismarkkinoille soveltuvaksi perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan nojalla.

(21)

Molemmissa tapauksissa Ranska katsoo, että sen tuen määrä, joka olisi katsottava vuonna 2002 ilmoitetuksi rakenneuudistustueksi, on 76 miljoonan euron sijasta 15,81 miljoonaa euroa. Tämä määrä olisi siis lisättävä vuonna 2006 ilmoitettuihin uusiin toimenpiteisiin ja sitä olisi tarkasteltava yhdessä niiden kanssa. Koska vuoden 2002 rakenneuudistustuen kokonaismäärä on siis pienempi kuin alun perin ilmoitettu 76 miljoonaa euroa, Ranskan viranomaiset pyytävät komissiota tarkastelemaan uudelleen 9. heinäkuuta 2003 tehdyssä komission päätöksessä määrättyjen vastasuoritteiden laajuutta.

2.6. Uudet toimenpiteet

(22)	Ranskan viranomaiset ovat myös ilmoittaneet muutoksista vuonna 2002 ilmoitettuun rakenneuudistussuunnitelmaan.

(23)

Vuoden 2002 elvytyssuunnitelmasta huolimatta SNCM:n taloudellinen tilanne heikkeni voimakkaasti vuosina 2004 ja 2005. Tämän johdosta yhtiön johto alkoi tammikuussa 2005 yhteistoiminnassa valtio-omistajan kanssa etsiä yksityisen sektorin kumppania hätätoimenpiteiden toteuttamiseksi. Lokakuun 13. päivänä 2005 tehtiin sopimus SNCM:n pääomarakenteen vahvistamisesta yksityisten sijoittajien (Butler Capital Partners ja Veolia Transport (Connex)) kanssa. Jotta SNCM olisi voitu luovuttaa osittain yksityiselle sektorille, CGMF sitoutui maksamaan SNCM:n koko 142,5 miljoonan euron pääomankorotuksen ennen luovutusta sekä ottamaan vastattavakseen SNCM:n eläkkeelle jääneiden työntekijöiden sairausvakuusmaksut, joiden suuruudeksi arvioidaan 15,5 miljoonaa euroa (eli yhteensä 158 miljoonaa euroa). Toisen pääomankorotuksen, jonka suuruus olisi 35 miljoonaa euroa, tekisivät yhteisesti Veolia, BCP ja valtio CGMF:n kautta (8,75 miljoonaa euroa). Järjestelyyn liittyy vielä täydentäviä sosiaalisia rahoitustoimenpiteitä, joiden suuruus on 38,5 miljoonaa euroa. CGMF siirtää tämän summan sulkutilille, josta maksetaan korvauksia työntekijöille siinä tapauksessa, että uusi omistaja vähentää työntekijöiden määrää. Kaikki edellä kuvatut toimet on jo pantu täytäntöön.

(24)

Ranska katsoo, että nämä yhteensä 158 miljoonan euron suuruiset rahoituspanokset eivät ole valtiontukea, koska yrityksen asettaminen selvitystilaan olisi aiheuttanut enemmän kustannuksia. Se katsoo myös, että 8,75 miljoonan euron suuruinen toinen pääomankorotus on harkitsevan sijoittajan periaatteen mukainen, koska se on tehty yhdessä toisten sijoittajien kanssa siten, että valtio pysyy vähemmistöosakkaana yksityisten sijoittajien BCP:n ja Veolia Transportin rinnalla. Lisäksi pääoman kiinteä tuotto on […] (17)prosenttia vuodessa. Ranska katsoo, että 38,5 miljoonan euron suuruiset täydentävät rahoitustoimenpiteet ovat työntekijöille suunnattua tukea, joka ei hyödytä yritystä, eivätkä ne siten ole valtiontukea.

3. ARVIOINTI

(25)

Komissio toteaa, että lisätiedot, joita Ranskan viranomaiset ovat toimittaneet vuoden 2003 päätöksen kumoamisen jälkeen, muuttavat 18. helmikuuta 2002 tehtyä alkuperäistä ilmoitusta, ja että niillä täydennetään alunperin suunniteltuja toimenpiteitä. Näin ollen tällä päätöksellä laajennetaan komission vuonna 2002 aloittamaa tutkintamenettelyä, jotta voidaan ottaa huomioon nämä uudet näkökohdat.

(26)

Komissio epäilee, että vuonna 2002 ilmoitettu 53,48 miljoonan euron tuki voidaan katsoa valtiontueksi Altmark Trans -tuomion perusteella. Komissio katsoo, ettei parametreja, joiden perusteella julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä maksettava korvaus lasketaan, ole vahvistettu etukäteen objektiivisesti ja läpinäkyvästi. Koska vuosina 1991 ja 1996 tehdyistä sopimuksista ei järjestetty tarjouskilpailuja, on myös hyvin vaikea osoittaa, että maksetun korvauksen taso on määritelty tarkastelemalla kustannuksia, joita hyvin johdetulle ja riittävillä välineillä varustetulle keskivertoyritykselle aiheutuisi kyseisten velvoitteiden täyttämisestä.

(27)

Komissio esittää epäilyjä myös Ranskan viranomaisten ilmoittamista uusista näkökohdista. Erityisesti se esittää menettelyn tässä vaiheessa epäilyjä siitä, että CGMF ja Ranska olisivat toimineet yksityisten sijoittajien tavoin, kun ne vahvistivat SNCM:n pääomarakennetta ennen yhtiön osake-enemmistön myyntiä. Komissio epäilee, että kyseinen summa on valtiontukea. Mikäli komission on katsottava, että kyse on valtiontuesta, se esittää epäilynsä siitä, ovatko rahoitustoimenpiteet perusteltuja vaikeuksissa olevien yritysten pelastamista ja rakenneuudistuksia koskevien yhteisön suuntaviivojen nojalla. Vaikka SNCM näyttääkin täyttävän mainituissa suuntaviivoissa vahvistetut vaikeuksissa olevan yrityksen tunnusmerkit, komissiolla ei ole tässä vaiheessa tarpeeksi tietoja, jotta se voisi varmistaa, että tuki on rajattu määrään, joka on ehdottomasti välttämätön rakenneuudistuksen toteuttamiseksi, että rakenneuudistussuunnitelma mahdollistaa yrityksen elinkelpoisuuden palauttamisen ja että kilpailun vääristyminen vältetään.

(28)

Komissio panee erityisesti merkille, että rakenneuudistussuunnitelman onnistuminen on tiiviisti sidoksissa siihen, että SNCM saa julkisen palvelun tarjoamista koskevan sopimuksen Marseillen ja Korsikan välisille reiteille 1. tammikuuta 2007 ja 31. joulukuuta 2012 väliseksi ajaksi. Sopimuksen menettäminen asettaisi yhtiön elinkelpoisuuden kyseenalaiseksi.

(29)	Komissio esittää myös epäilyjä 8,75 miljoonan euron suuruisesta toisesta pääomankorotuksesta sekä 38,5 miljoonan euron suuruisista täydentävistä sosiaalisista toimenpiteistä.

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan mukaan sääntöjenvastainen tuki voidaan periä takaisin tuensaajalta.

KIRJEEN TEKSTI

”Par la présente, la Commission a l'honneur d'informer la France qu'après avoir examiné les informations fournies par vos autorités sur la mesure citée en objet, elle a décidé d'ouvrir la procédure prévue à l'article 88, paragraphe 2, du traité CE.

1. ASPECTS PROCÉDURAUX

1.1. Eléments de procédure afférents à la décision de la Commission du 9 juillet 2003 concernant l'aide à la restructuration en faveur de la Société Nationale Maritime Corse — Méditerranée

(1)

Par lettre du 18 février 2002, la République française a notifié à la Commission un projet d'aide à la restructuration en faveur de la Société Nationale Maritime Corse-Méditerranée (ci-après “la SNCM”). L'aide à la restructuration proposée consistant à recapitaliser la SNCM, par le biais de la Compagnie Générale Maritime et Financière (ci-après “la CGMF”), d'un montant de 76 millions d'EUR, portant ainsi les capitaux propres de la SNCM de 30 millions à 106 millions d'EUR. Cette aide a été enregistrée par la Commission en tant qu'aide notifiée sous la référence N 118/2002. La notification avait été complétée par des lettres des autorités françaises en date du 3 juillet 2002 (18).

(2)

Au moment de la notification du plan de restructuration de 2002 la SNCM était détenue à 80 % par la CGMF, qui avait repris la participation de la Compagnie générale transatlantique, et à 20 % par la SNCF. L'État français détient directement 100 % de la CGMF. La SNCM est devenue filiale de la CGMF en 1992, en lieu et place de la Compagnie générale maritime (CGM) qui a été par la suite restructurée recapitalisée et privatisée.

(3)	Le 19 août 2002, la Commission a décidé d'ouvrir la procédure formelle d'investigation prévue à l'article 6 du règlement (CE) no 659/1999 du Conseil du 22 mars 1999 portant modalités d'application de l'article 93 du traité CE (19), le dossier étant enregistré sous la nouvelle référence C 58/2002.

(4)

Par télécopie du 11 septembre 2002 (20), les autorités françaises ont demandé la correction de quelques erreurs factuelles dans la décision du 19 août 2002. Par lettre également du 11 septembre 2002, les autorités françaises ont demandé un délai supplémentaire pour apporter leurs commentaires à la décision du 19 août 2002. Par lettre du 17 septembre 2002, les services de la Commission ont accordé un mois supplémentaire à la France afin qu'elle puisse préparer sa réponse.

(5)	Par lettre du 8 octobre 2002 (21), les autorités françaises ont apporté à la Commission des observations sur la décision du 19 août 2002 ouvrant la procédure, en insistant sur l'avancement de la mise en œuvre du plan de restructuration.

(6)	Par lettre du 15 octobre 2002 (22), les autorités françaises ont rappelé l'urgence de publier la décision d'ouverture de la procédure formelle d'investigation au Journal officiel des Communautés européennes.

(7)

Par télécopie du 19 novembre 2002, les autorités françaises ont transmis copie des conventions d'avance de trésorerie entre la SNCM et la Compagnie Générale Maritime et Financière (CGMF) ainsi que les preuves du remboursement de l'avance de la CGMF à la SNCM par deux virements en date des 13 mai et 14 juin 2002.

(8)

La Commission a adopté une décision le 27 novembre 2002 modifiant la décision du 19 août 2002, décision qu'elle a transmise à la Représentation permanente de la France auprès de l'Union européenne par lettre du 29 novembre 2002. Suite à cela, la décision de la Commission d'ouvrir la procédure formelle d'investigation dans la présente affaire a pu être publiée le 11 décembre 2002 au Journal officiel des Communautés européennes (23). Les parties intéressées ont été invitées à présenter leurs observations sur le projet d'aide à compter de cette date.

(9)	À la demande des autorités françaises, ces dernières ont pu avoir avec les services de la Commission une première réunion de travail le 24 octobre 2002, puis une seconde le 3 décembre 2002.

(10)

La Commission a reçu des observations de la part de deux entreprises, Corsica Ferries et le groupe Stef-TFE, et de différentes collectivités territoriales. Elle a transmis par lettres des 13 et 16 janvier et des 5 et 21 février 2003 leurs observations à la France en lui donnant la possibilité de les commenter.

(11)	Par lettre également du 16 janvier 2003, les services de la Commission ont envoyé une demande de renseignements complémentaires conformément aux dispositions de l'article 5 du règlement (CE) no 659/1999.

(12)

Par lettre du 10 février 2003 (24), les autorités françaises ont développé des arguments visant à démontrer que le projet d'aide respecte en tout point les lignes directrices communautaires pour les aides d'État au sauvetage et à la restructuration des entreprises (25) (ci-après dénommées “les lignes directrices de 1999”) ainsi qu'une description des engagements nouveaux sur l'évolution des effectifs et des salaires, sur la maîtrise des consommations intermédiaires et sur la politique tarifaire de la SNCM.

(13)	Par lettre du 13 février 2003 (26), les autorités françaises ont transmis à la Commission des premiers commentaires sur les observations initiales de Corsica Ferries et de Stef-TFE.

(14)	Par lettre du 21 février 2003, les autorités françaises ont répondu aux questions supplémentaires posées dans la lettre du 10 février 2003 des services de la Commission.

(15)	Par télécopie du 25 février 2003 (27), les autorités françaises ont transmis copie du pacte d'actionnaires liant la SNCM et le groupe Stef-TFE, à la demande de la Commission.

(16)	Le 25 février 2003, à la demande des autorités françaises, s'est tenue une réunion de travail entre les services de la Commission et les représentants de l'administration française.

(17)	Par courrier électronique du 14 mai 2003 (28), les autorités françaises ont transmis à la Commission la version provisoire du rapport d'activité de la SNCM pour l'année 2002.

(18)

Par télécopie du 27 mai 2003 (29), les autorités françaises ont transmis à la Commission leurs commentaires supplémentaires sur les documents que Corsica Ferries avait remis aux services de la Commission le 4 février 2003 et que cette dernière a retransmis aux autorités françaises par lettre du 21 février 2003.

(19)

Par décision no 2004/166/CE du 9 juillet 2003, notifiée sous le numéro C(2003) 2153, (ci-après appelée “la décision de 2003”) (30), la Commission a approuvé, sous certaines conditions, l'octroi d'une aide à la restructuration en faveur de la SNCM payable en deux tranches, l'une de 66 millions d'EUR, l'autre d'un montant maximal de 10 millions d'EUR qui sera à déterminer en fonction des produits nets issus des cessions d'actifs réalisés après l'adoption de la décision de 2003.

(20)

Par décision du 8 septembre 2004, notifiée sous le numéro C(2004) 3359, la Commission a apporté une modification marginale à la décision finale de 2003, permettant à la SNCM d'opérer le cas échéant une permutation entre les navires Aviso et Asco au moyen d'une modification de l'article 2 de la décision de 2003.

(21)	Le 13 octobre 2003 la décision de 2003 a fait l'objet d'un recours en annulation devant le Tribunal de première instance des CE (ci-après le “Tribunal”) par le principal concurrent de la SNCM, à savoir Corsica Ferries France (affaire T-349/03).

(22)	Par décision du 16 mars 2005, notifiée sous le numéro C(2004) 4751, la Commission a approuvé le versement d'une seconde tranche de l'aide à la restructuration, d'un montant de 3,3 millions EUR, ce qui a porté le montant total d'aide autorisé à 69 292 400 EUR.

(23)	Le 15 juin 2005, dans l'affaire T-349/03, le Tribunal a annulé la décision de 2003 en raison d'une appréciation erronée du caractère minimal de l'aide. Cet arrêt a également rendu caduque la décision du 16 mars 2005 qui était fondée sur la décision de 2003 annulée par la Tribunal.

1.2. Rappel historique des autres procédures liées à la décision de la Commission du 9 juillet 2003

(24)

Le 22 décembre 1998, à la suite de plaintes à l'encontre des aides octroyées à Corsica Marittima, filiale de la SNCM pour le transport de passagers entre la Corse et l'Italie, la Commission a communiqué à la République française sa décision (31) d'ouvrir la procédure formelle d'examen des aides au titre de l'article 93, paragraphe 2, du traité CE (devenu article 88, paragraphe 2, CE). Cette affaire a été enregistrée sous la référence C-78/98.

(25)

Le 28 février 2001, à la suite de nouvelles plaintes concernant les aides reçues par la SNCM pour couvrir le coût de ses obligations de service public, la Commission a communiqué à la République française sa décision (32) d'ouvrir la procédure formelle d'examen des aides au titre de l'article 88, paragraphe 2, CE. Cette affaire a été enregistrée sous la référence C-14/01.

(26)

Par décision 2002/149/CE, du 30 octobre 2001 (33), concernant les aides d'État versées par la France à la SNCM, la Commission, clôturant les procédures ouvertes dans les affaires C-78/98 et C-14/01, a estimé que les aides d'un montant de 787 millions d'EUR octroyées à la SNCM, pour la période entre 1991 et 2001, à titre de compensation des obligations de service public assurées vers la Corse à partir des trois ports de la France continentale, à savoir Nice, Toulon et Marseille, par la SNCM étaient compatibles avec le marché commun, en application de l'article 86, paragraphe 2, CE. Cette décision n'a pas fait l'objet d'un recours en annulation devant le Tribunal.

(27)

Le 20 décembre 2001, les autorités françaises ont notifié à la Commission une avance de trésorerie de la CGMF à la SNCM d'un montant de 22,5 millions d'EUR au titre d'aide au sauvetage. Cette aide a été enregistrée sous la référence NN 27/2002 (ex N 849/2001), ayant déjà été partiellement versée à la SNCM.

(28)

Par décision du 17 juillet 2002 notifiée sous la référence C (2002) 2611 fin (34), la Commission a autorisé l'aide au sauvetage en faveur de la SNCM dans le cadre de la procédure préliminaire d'examen des aides prévue par l'article 88, paragraphe 3, CE. Dans sa décision, la Commission a relevé que l'aide notifiée remplissait les cinq critères prévus à cet égard par les lignes directrices de 1999 (35), en particulier l'engagement par l'État français de notifier un plan de restructuration. Cette décision n'a pas fait l'objet d'un recours en annulation devant le Tribunal.

1.3. Nouveaux éléments de procédure (concernant deux recapitalisations de la SNCM, certaines mesures à caractère sociale à destination des salariés et sa privatisation)

(29)	Les autorités françaises ont transmis à la Commission par courrier du 25 octobre 2005 (36) des informations relatives à la situation financière de la compagnie depuis la notification du plan d'aide à la restructuration du 18 février 2002.

(30)

Le 17 novembre 2005 (37) les autorités françaises ont fourni des éléments relatifs à l'actualisation du plan de restructuration et à la reconstitution des capitaux propres de la SNCM. Des compléments d'information ont été transmis par courrier du 30 novembre 2005 (38), du 14 décembre 2005 (39) et du 30 décembre 2005 (40). Le 15 mars 2006 (41) une note de synthèse sur le marché, le business plan (partie revenus) et le compte de résultats prévisionnels ont été transmis à la Commission. D'autres documents ont été remis aux services de la Commission à l'occasion de la rencontre avec les autorités française le 28 mars 2006 et par courrier électronique du 7 avril 2006 (42).

(31)

Le 21 avril 2006 un projet de concentration, par lequel les entreprises Veolia Transport et Butler Capital Partners acquièrent le contrôle en commun de la SNCM (43), a été notifié aux services compétents de la Commission au titre de l'article 4 du règlement (CE) no 139/2004 du Conseil (44). Une décision approuvant cette opération a été adoptée par la Commission le 29 mai 2006 (45).

(32)

Par lettre du 21 juin 2006 (46) les autorités françaises ont transmis à la Commission l'arrêté du 26 mai 2006 du ministère de l'économie, des finances et de l'industrie approuvant des opérations financières réalisées par la compagnie CGMF, le décret no 2006-606 du 26 mai 2006 portant transfert de la SNCM au secteur privé ainsi que l'arrêté du 26 mai 2006 portant approbation des opérations financières réalisées par la SNCF.

(33)	Des renseignements concernant la délégation de service public et les aides à caractère sociales relatifs à la desserte de la Corse ont été transmis le 7 juin 2006 (DG TREN/A/24111).

2. DESCRIPTION DE LA MESURE

2.1. Titre de la mesure

(34)	L'aide en cause s'intitule “aide à la restructuration en faveur de la SNCM”, dossier enregistré sous le numéro C 58/2002 (ex N 118/2002), suite à la décision de la Commission du 19 août 2002 d'ouvrir la procédure formelle d'investigation à l'égard du projet d'aide.

2.2. Objectif de l'aide

(35)	Les mesures décrites ci-après visent à mener à bien le processus de restructuration et de cession de la Société Nationale Maritime Corse Méditerranée (SNCM) au secteur privé afin d'assurer la viabilité durable du groupe.

2.3. Bénéficiaire

(36)

Le bénéficiaire de l'aide est la Société Nationale Maritime Corse Méditerranée (SNCM) qui regroupe plusieurs filiales dans le secteur maritime et qui effectue du transport maritime de passagers, voitures et poids lourds sur les liaisons avec la Corse, l'Italie (Sardaigne) et le Maghreb (Algérie et Tunisie). Au moment de la notification du nouveau plan, la SNCM était détenue à 93,26 % par la CGMF à et 6,74 % par la Société nationale des chemins de fer Français (SNCF), toutes deux détenues à 100 % par l'État. À l'issue de l'opération de cession partielle, Butler Capital Partners détient 38 % du capital de la SNCM, Veolia Transport 28 %, la CGMF reste présente à hauteur de 25 % et 9 % est la partie détenue par le salariés.

(37)

Pour ce qui est de la description détaillée des activités de la SNCM, de ses filiales, de la flotte et du marché concerné, la Commission renvoie à la situation comme elle a été décrite dans la décision d'ouverture de 2002. Les modifications intervenues depuis lors seront précisées au fur et à mesure dans la description des faits de la présente décision.

(38)

Il y a lieu de rappeler que les services de transport maritime réguliers entre les ports de la France continentale et de la Corse ont été assurés depuis 1948 dans le cadre d'un service public. La SNCM et la Compagnie méridionale de navigation (CMN) (47) étaient les concessionnaires du service entre 1976 et 2001 en vertu d'une convention cadre conclue initialement pour vingt-cinq ans (48). Conformément aux règles communautaires en vigueur (49) et suite à appel d'offres européen (50) organisé par la collectivité territoriale de Corse (51), la SNCM et la CMN ont remporté conjointement ce contrat portant sur la desserte de la Corse au départ de Marseille en échange de compensations financières pendant la période 2002-2006. La délégation de service public (DSP) venant à échéance fin 2006, le service maritime susindiqué fait l'objet d'un nouvel appel d'offre de l'Office des transports de la Corse (OTC) au niveau européen (52). L'attribution de la délégation de service public doit intervenir à l'automne pour une mise en œuvre au 1er janvier 2007.

(39)

Aux termes du règlement d'appel d'offre et du cahier des charges adoptés par délibération no 06/22 de l'Assemblée de Corse et transmis à la Commission le 7 juin 2006, les conditions et les modalités de la délégation de service public reconduisent, dans les grandes lignes, celles mis en œuvre pour la délégation de service public 2002-2006, en tenant compte de quelques adaptations limitées et une réduction en volume. Ainsi, le service de base, qui permet une desserte régulière fret et passagers de l'Ile par cargos mixtes toute l'année, est reconduit avec quelques évolutions réduites. Pendant les périodes de forte affluence (vacances scolaires, période estivale), le service complémentaire est remplacé par de places supplémentaires sur les mêmes périodes comportant globalement une réduction des capacités de l'ordre de 10 % par rapport à la précédente délégation de service public.

(40)

Les opérateurs intéressés conservent la faculté de faire une offre globale ou de répondre ligne par ligne ou sur plusieurs lignes. Le choix se fera en fonction de l'engagement financier global pour la collectivité territoriale de Corse et des éléments de qualité de service et de développement économique de l'Ile, étant souligné que les offres globales de nature à optimiser la desserte de l'Ile dans son ensemble bénéficieront d'une prise en compte privilégiée.

(41)

La durée de la délégation de service public est fixée à 6 ans, avec une extension possible pour une durée de 7 ans dans la mesure où cette prolongation d'un an permettrait à l'opérateur de faire une réponse plus favorable financièrement à la Collectivité, en permettant notamment un meilleur étalement des frais fixes.

(42)

En parallèle, des obligations de fréquence de dessertes ont été imposées à tous les opérateurs desservant l'île au départ de Toulon et de Nice; sur ces lignes les résidents corses ainsi que d'autres catégories de passagers bénéficient également d'aides sociales mises en place depuis 2002 en vertu de la décision de la Commission du 2 juillet 2002 (53). Par sa délibération no 06/23 du 24 mars 2006, l'Assemblée de Corse a confirmé l'application du dispositif jusqu'au 31 décembre 2013.

2.4. Rappel des éléments de la décision du 9 juillet 2003 à l'origine de l'arrêt du Tribunal du 15 juin 2005

(43)

Il convient en premier lieu de rappeler que par sa décision de 2003, la Commission a soumis l'octroi d'une aide à la restructuration en faveur de la SNCM, payable en deux tranches, l'une de 66 millions d'EUR, l'autre d'un montant maximal de 10 millions d'EUR à déterminer successivement au respect de plusieurs conditions, liées au maintien de la flotte en l'état (11 navires) (article 2), à la cession de ses participations directes et indirectes dans certaines sociétés (article 3), à l'absence de toute pratique tarifaire de price leadership sur la desserte de la Corse (article 4) et au respect d'un certain nombre de rotations de navires vers la Corse (article 5).

(44)

Dans la notification du 18 février 2002, les autorités françaises avaient indiqué au point 7.2 que:

“Les cessions de navires programmées et inscrites dans le projet industriel portent sur:

—	le Napoléon (dès aujourd'hui à la vente): pour […] ( (17) millions d'EUR mi 2002,

—	le Liberté (à la vente à l'issue de la saison estivale 2002) pour […]millions d'EUR fin 2002,

—	le Monte Rotondo (dès aujourd'hui à la vente): pour […] fin 2002,

—	le NGV Asco pour […] millions d'EUR mi 2002.

Les autres actifs prévus à la vente concernent trois immeubles de bureaux situés à Marseille et essentiellement loués à des tiers. La cession est prévue courant 2002 pour […] millions d'EUR.

La cession des actifs logés dans les filiales entraînerait à la fois une légère plus-value de cession et une perte de dividende dont le solde est marginal.

L'ensemble de ces cessions représenterait, dans ces conditions, un apport de liquidités de 21 millions d'EUR pour la SNCM, déductions faites des remboursements résiduels”.

(45)

La Commission, dans l'indication de l'estimation des produits nets des cessions prévue par le plan de restructuration de 2002, précise au paragraphe 99 de la décision de 2003 que “Le produit attendu de ces cessions était de 40 millions d'EUR, soit un apport de liquidités (produit net de cession) de 21 millions d'EUR compte tenu des remboursements résiduels. Les navires Monte Rotondo et Napoléon ont été cédés en 2002 pour […] millions d'EUR de produit net de cession et […] millions d'EUR de plus-value comptable. Les navires Liberté et Southern Trader (54) ont ou auront été cédés en 2003 pour un produit net de cession et une plus-value comptable de […] millions d'EUR. Le total des produits nets de cessions de ces quatre navires s'est avéré supérieur de 1,2 million d'EUR aux hypothèses. Le NGV Asco, prévu pour […] millions d'EUR en produit net de cession et […] millions d'EUR en plus-value comptable, n'a pas encore été cédé”.

(46)

Elle ajoute au paragraphe 101 que “Parallèlement, la société avait prévu dans son plan de restructuration de céder les actifs immobiliers logés dans ses filiales (bureaux à Marseille). Ils ont été effectivement cédés en 2003 pour 12 millions d'EUR de produit net de cession et pour une plus-value comptable de 5,1 millions d'EUR”.

2.5. Raison ayant conduit le Tribunal à annuler la décision de 2003

(47)

Le 15 juin 2005 le Tribunal a jugé (55) que “la Commission avait l'obligation de prendre en compte l'intégralité du produit net des cessions réalisées en exécution du plan de restructuration” (56) et qu'à cet égard elle ne pouvait “effectuer une évaluation dans les grandes masses des liquidités à la disposition de la SNCM” (57) pour calculer le besoin d'aide. Sur base de ces considérations, le Tribunal a jugé que la Commission “ne pouvait pas, sans commettre d'erreur manifeste d'appréciation, retenir uniquement, pour la détermination du caractère minimal de l'aide au considérant 328 de la décision attaquée, l'évaluation de 21 millions d'EUR prévue par le plan de restructuration pour la cession des actifs navals” (58).

(48)

Au point 319 de l'arrêt le Tribunal a ajouté que: “En conséquence, dès lors que la détermination du caractère minimal de l'aide revêt une importance essentielle dans l'économie générale de la décision attaquée (arrêt Westdeutsche Landesbank Girozentrale/Commission, point 62 supra, point 420) et qu'il n'appartient pas au Tribunal, dans le cadre du contentieux de l'annulation, de substituer sa propre appréciation à celle de la Commission (arrêt SNCF et British Railways/Commission, point 309 supra, point 64), il y a lieu de prononcer l'annulation de cette décision, sans qu'il soit besoin d'examiner le bien-fondé des griefs avancés par la requérante concernant les conditions imposées par la décision attaquée”.

(49)

Toutefois, le Tribunal a indiqué (59) qu'il “ ne saurait, en particulier, être exclu que la Commission, notamment à la lumière de l'arrêt Altmark Trans et Regierungspräsidium Magdeburg (point 105 supra), puisse porter une appréciation nouvelle sur la nature d'aide d'État de la mesure en cause ou, du moins, d'une partie de celle-ci, au regard de l'article 87, paragraphe 1, CE, et qu'elle soit amenée à modifier, le cas échéant, les conditions imposées par la décision attaquée, pour autant que lesdites conditions demeurent nécessaires eu égard au montant de la mesure constituant une aide d'État (voir, en ce sens, arrêt SNCF et British Railways/Commission, point 309 supra, point 64)”.

2.6. Conséquences juridiques de l'arrêt du Tribunal du 15 juin 2005

(50)

L'arrêt du 15 juin 2005, en annulant la décision de 2003 a pour conséquence de renvoyer la Commission au stade de la procédure formelle d'examen ouverte par décision du 19 août 2002 et de rendre caduques toutes les décisions ultérieures prises sur la base de la décision de 2003 annulée, à savoir les décisions des 8 septembre 2004 et 16 mars 2005. Dès lors, il appartient à la Commission d'adopter une nouvelle décision finale qui corrige l'erreur manifeste d'appréciation identifiée par le Tribunal dans le dispositif de son jugement tenant compte également des motifs qui ont amené le Tribunal à annuler la décision de 2003 comme l'exige l'article 233 du traité CE..

(51)

Pour ce qui concerne le montant total de l'aide déclarée compatible, l'arrêt susmentionné ne devrait toutefois pas avoir pour effet de le remettre en cause. En effet, la Commission a, dans sa décision du 16 mars 2005, mis un terme aux imprécisions présentes dans la décision de 2003, en établissant ses calculs sur la base des chiffres de produits nets de cessions constatés ex post (60). Ainsi, la Commission a pleinement pris en compte le produit net de la cession des biens immobiliers. En conséquence, bien que l'arrêt du 15 juin 2005 ait pour conséquence de rendre caduque cette décision il n'a pas d'impact sur le calcul du montant cumulé des deux tranches approuvées qui, prises dans leur ensemble n'ont pas dépassé le besoin d'aide réel de la SNCM résultant du plan de restructuration notifié en 2002.

(52)

À cet effet, la Commission estime utile de reproduire le tableau 3 de la décision de 2005.

TABLEAU 3

Calcul ex post du besoin d'aide et du montant admissible de la seconde tranche d'aide

Calcul du besoin d'aide	Montants retenus dans la décision finale (EUR)	Montants définitifs (EUR)
Compensation pour OSP	53 480 000	53 480 000
Coût du plan de restructuration	46 000 000	46 000 000
Produit net des cessions prévues au plan de restructuration	-21 000 000 (61)	-25 165 000
Produit net des cessions exigées par la décision finale	-10 000 000 (61)	-5 022 600
Besoin d'aide	68 480 000 (61)	69 292 400
Tranche I	66 000 000	66 000 000
Tranche II	indéterminé	3 292 400

(53)

Au-delà de la nécessité pour la Commission de prendre une nouvelle décision à la suite de l'annulation par le Tribunal, elle devra examiner la totalité ou une partie du montant notifié en 2002 en tant qu'aide à la restructuration à la lumière de l'arrêt Altmark Trans, comme cela a été suggéré par le Tribunal au point 320 de son arrêt.

(54)

La Commission note que les informations complémentaires transmises par les autorités françaises postérieurement à l'annulation de la décision de 2003 modifient la notification initiale du 18 février 2002, en complétant les mesures prévues initialement. En conséquence, la présente décision constitue une extension de la procédure d'enquête de la Commission de 2002 reposant également sur ces nouveaux éléments.

(55)

La République française et les autres parties intéressées seront appelées à faire parvenir leurs commentaires sur ces seuls nouveaux éléments de fait, dans la mesure où elles ont déjà eu l'occasion d'exprimer leurs points de vue sur les faits antécédents dans le cadre de la procédure administrative préalable à l'adoption de la décision de 2003 et leurs droits procéduraux ayant en conséquence été respectés à cet égard.

(56)	Aux fins de l'adoption de la décision finale, la présente décision d'extension de procédure et la décision d'ouverture de 2002 doivent être regardées comme formant un ensemble indissociable.

2.7. Rappel du plan de restructuration notifié le 18.2.2002

(57)

L'aide à la restructuration notifiée en 2002 consistait à recapitaliser la SNCM, via sa société mère, la CGMF, d'un montant de 76 millions d'EUR, dont 46 millions d'EUR au titre de charges de restructuration (62). Cette augmentation de capital porterait ainsi ses capitaux propres de 30 millions d'EUR à 106 millions d'EUR.

(58)

Conformément aux lignes directrices de 1999, les autorités françaises avaient soumis à la Commission un plan de restructuration pour la SNCM portant sur quatre points:

—	le redéploiement de ses navires entre les différentes lignes;

—	une réduction de quatre navires de sa flotte;

—	une baisse des effectifs d'environ 12 %;

—	la suppression de deux de ses filiales, la Compagnie Maritime Toulonnaise et la société Corsica Marittima, dont les activités seraient reprises par la SNCM.

2.8. Rappel des doutes de la Commission du 19 août 2002

(59)

Dans son ouverture de la procédure d'enquête, la Commission, tout en reconnaissant à la SNCM le caractère d'entreprise en difficulté, avait exprimé ses doutes quant à la compatibilité de la mesure notifiée avec les critères exposés au point 3.2.2 des lignes directrices de 1999 en vigueur à l'époque.

(60)

La Commission avait notamment soulevés les points suivants:

a) Retour à la viabilité:

—	doutes sur le retour à la viabilité de l'entreprise dus au fait que le plan de restructuration n'indiquait pas comment l'entreprise allait réduire ses pertes sur les lignes faisant autrefois l'objet d'obligations de service public;

—	doutes sur le fait que le plan de restructuration proposé fut en mesure de garantir la viabilité de l'entreprise dans l'hypothèse où la SNCM n'obtiendrait pas après 2006 la délégation de services publics relatif aux obligations de service public sur les liaisons entre Marseille et la Corse;

—	besoin de vérifier que l'aide à la restructuration ne servirait pas à combler les pertes d'exploitation passées et que le plan de restructuration y afférent mettrait l'entreprise en état de dégager à l'avenir des bénéfices d'exploitation.

b) Prévention de distorsions de concurrence indues:

—

doutes sur l'efficacité du plan de restructuration à atténuer les conséquences de l'aide pour les concurrents car il ne semblait pas apporter de mesures concrètes pour contribuer à assainir l'excédent de l'offre sur le marché. Ces doutes étaient renforcés par le programme ambitieux de la SNCM d'achat de navires pour le renouvellement de sa flotte, alors que les résultats d'exploitation du groupe étaient restés relativement faibles sur la période 1997-2001.

c) Limitation de l'aide au minimum:

—

Le plan de restructuration ne fournissait pas suffisamment d'explications sur la fixation du montant de la recapitalisation. Doutes sur la méthode retenue par les autorités françaises justifiant le montant de 76 millions d'EUR pour la recapitalisation se basant sur une simulation financière qui n'exposait pas clairement toutes les hypothèses sous-jacentes.

2.9. La nouvelle analyse proposée par la France du plan de restructuration notifié en 2002 suite à l'arrêt d'annulation du Tribunal

(61)

L'exécution de l'arrêt du Tribunal nécessite l'adoption d'une nouvelle décision finale qui doit, par la même occasion, intégrer les nouvelles mesures communiquées par la République française. Une décision d'extension de la procédure d'examen existante doit dès lors être adoptée afin d'entendre les autorités françaises et les parties intéressées comme l'exige le règlement de procédure aides no 659/99.

(62)

L'examen des informations transmises à la Commission nécessite, d'après la République française, dans un premier temps, de régulariser l'analyse du plan initialement notifié pour tenir compte de l'arrêt du Tribunal du 15 juin 2005 puis, dans un second temps, d'examiner la conformité de l'ensemble formé du plan initial régularisé et des mesures nouvelles sur la base des les lignes directrices communautaires concernant les aides d'État au sauvetage et à la restructuration d'entreprises en difficulté. Par ailleurs, il est demandé à la Commission de constater que l'ensemble des mesures nouvelles, qui ont mené à la cession de la SNCM à des opérateurs privés, ne comporte aucun élément d'aide d'État.

(63)

Il convient de rappeler que suite aux décisions de 2003 et 2005, l'État français a versé 69,29 millions d'EUR à la SNCM des 76 millions d'EUR notifiés en tant qu'aide à la restructuration en 2002. Sur ce dernier montant, la Commission avait considéré dans sa décision de 2003 (point 258), que 53,48 millions d'EUR pouvaient être appréciés au titre de l'article 86 § 2 du traité comme compensation de services publics versée par la République française afin de compenser les pertes subies par la SNCM du fait d'obligations de service public supportées par cette société pour l'ensemble de la période 1991-2001. Néanmoins, ce montant faisant partie d'une somme globale plus importante notifiée au titre d'aide à la restructuration, la Commission avait décidé d'apprécier le tout à ce titre.

(64)

Les autorités françaises, en se référant à l'arrêt du Tribunal du 15 juin 2005 précité, invitent la Commission, dans leur courrier du 7 avril 2006, à considérer qu'en raison de sa nature de “compensation de service public”, une partie de l'aide à la restructuration de 2002, notamment le montant de 53,48 millions d'EUR, ne soit pas qualifiée de mesure prise dans le cadre d'un plan de restructuration mais de non-aide au titre de la jurisprudence Altmark (63) ou comme une mesure autonome et indépendante du plan de restructuration au titre de l'article 86 § 2 du traité.

2.9.1. Appréciation par les autorités françaises des 53,48 millions d'EUR à la lumière de la jurisprudence Altmark Trans

(65)

La France souligne que le Tribunal, au paragraphe 320 de l'arrêt du 15 juin 2005, a insisté sur le fait que, dans l'exécution de cet arrêt, il ne pouvait pas être exclu que la Commission soit amenée à requalifier tout ou partie des mesures initialement notifiées à la Commission et autorisées par elle dans ses décisions du 9 juillet 2003 et du 16 mars 2005, notamment à la lumière de l'arrêt rendu par la Cour de Justice le 24 juillet 2003 dans l'affaire Altmark Trans soit quelques jours après la décision du 9 juillet 2003.

(66)

Elle affirme, dans la note du 30 décembre 2005, que l'intervention financière étatique de 53,48 millions d' EUR ne devrait pas être considérée comme procurant un avantage à l'entreprise bénéficiaire, car les quatre conditions établies par la jurisprudence Altmark (64) seraient remplies. L'analyse des autorités françaises se concentre en fait sur le respect de la quatrième condition.

(67)	À cet égard, elles soulignent, en premier lieu, les difficultés d'interprétation de la jurisprudence précitée et le fait que son application peut s'avérer délicate dans la mesure où elle est postérieure à la convention de service public signée avec la SNCM et la CMN.

(68)

La France souligne, en outre, que l'opérateur public aurait été le seul à pouvoir satisfaire aux obligations de service public en termes de régularité annuelle et fréquence de service et cela malgré l'arrivée en 1996 d'un opérateur privé, lequel n'exploitait que certaines lignes et uniquement pendant la haute saison. Il n'existerait d'ailleurs pas stricto sensu d'entreprise dont les coûts pourraient servir de référence pour déterminer si le niveau de la compensation octroyée à la SNCM dépasserait ou non les coûts nécessairement occasionnés par l'exécution des obligations de service public. Il serait donc délicat, d'après les autorités françaises, d'opérer une comparaison entre la structure de coûts de la SNCM et celle d'autres compagnies maritimes, compte tenu des spécificités de l'activité et du marché de cette dernière.

(69)

Les autorités françaises précisent toutefois que la SNCM se serait comportée comme une entreprises moyennement bien gérée, que ses pertes ne seraient pas à imputer à une mauvaise gestion mais à la rigidité des conventions souscrites en 1991 et 1996 ainsi qu'au bouleversement soudain du marché historique de cette compagnie dû au passage d'une situation de monopole à un environnement fortement concurrentiel.

(70)

La République française estime que dans la décision de 2003 la Commission, ayant rejeté tous les arguments avancés par les plaignants tendant à démontrer que la SNCM aurait fait l'objet d'une mauvaise gestion sur la période 1991-2001, aurait elle-même implicitement estimé que la SNCM avait été gérée de manière appropriée et satisfaisante sur la période concernée au regard du 4ème critère Altmark.

(71)

La France considère en outre qu'une comparaison se fondant sur les éléments disponibles relatifs à la structure de coûts de Corsica Ferries et à celle de la SNCM, compagnies n'opérant d'ailleurs pas sur le même marché, serait loin de contredire la présomption de bonne gestion de la SNCM, surtout parce qu'ils ne permettent nullement de prendre en considération une partie non négligeable des coûts de l'activité de service public qui concerne le transport de marchandises.

(72)

Les autorités françaises ont fourni, dans leur courrier du 8 octobre 2002 (A/10050), des éléments, selon elles, aptes à démontrer que la structure des coûts d'exploitation de la SNCM pour la période 1991 à 2001 était très comparable à celle d'entreprises similaires de transport maritime de passagers, telles que Brittany Ferries, Seafrance et la CMN. En particulier, s'agissant de cette dernière, les autorités françaises auraient jugé de l'efficacité de la SNCM en comparant l'activité de cargos mixtes. Ces deux compagnies opèreraient en effet dans un contexte similaire, avec des navires quasi équivalents (3 cargos mixtes pour la CMN et 4 cargos mixtes pour la SNCM) et vers des destinations équivalentes. Les données récoltées sur la période 1991-2001 auraient permis de vérifier que les ratios de productivité (65) pour l'activité de cargos mixtes qui diffèrent en 1993, se rapprochent sensiblement sur la période examinée. Ainsi, ces données montreraient qu'au cours de cette période, les ratios de productivité de la SNCM se seraient rapprochés de ceux d'une entreprise moyenne du secteur.

(73)

Au-delà de l'analyse des éléments qui attestent du caractère raisonnable de la gestion de la SNCM, la France rappelle que, dans sa décision du 30 octobre 2001, la Commission avait levé les doutes concernant la compatibilité des aides versées à la SNCM dans le cadre des conventions quinquennales de 1991 et 1996 au motif que les subventions octroyées n'ont pas excédé les coûts effectivement supportés par la SNCM en raison des obligations de service public mises à sa charge.

(74)

Les autorités françaises rappellent également que, suite au rapport de l'expert désigné par la Commission sur les données comptables et de gestion présentées par les autorités françaises, cette dernière à conclu au paragraphe 98 de sa décision du 30 octobre 2001“que les subventions de service public n'ont pas servi à compenser les coûts des activités concurrentielles de la SNCM. La séparation des comptes relatifs à la prestation dudit service et les audits effectués par les instances de contrôle régionales et nationales permettent également de garantir que les comptes annuels retraçant l'emploi de la subvention de continuité territoriale donnent une image fidèle du coût de la prestation du service public”.

(75)	En conclusion, la France est de l'avis que la justification du service public combiné à l'absence de surcompensation sur la période 1991-2001 confirmerait le respect du 4ème critère Altmark.

2.9.2. Appréciation par les autorités françaises des 53,48 millions d'EUR à la lumière de l'article 86 § 2

(76)

La République française insiste sur le fait que même si la Commission devait considérer que ce montant constitue une aide au sens de l'article 87, paragraphe 1 du traité CE, elle ne pourrait que confirmer l'analyse développée dans sa décision de 2003 selon laquelle la partie de l'aide initialement notifiée correspondant au montant de 53,48 millions d'EUR est justifiée en tant que compensation de service public au titre de l'article 86, paragraphe 2 du traité CE, cette analyse n'ayant de surcroît pas été contestée par le Tribunal.

(77)	Elle devrait dès lors être déclarée compatible avec le marché commun sur cette seule base et non pas à la lumière de lignes directrices sur les aides à la restructuration.

(78)

Les autorités françaises affirment, en particulier, que le fait que le montant correspondant à la compensation de charges de service public ait été notifié par la République française lors de la notification du plan de restructuration de 2002 ne saurait empêcher la Commission de qualifier cette mesure comme compensation pour la prestation d'obligations de services publics suivant en cela l'invitation du Tribunal au point 320 de son arrêt du 15 juin 2005.

2.9.3. Conséquences de la nouvelle analyse sur le plan d'aide à la restructuration notifié en 2002

(79)

La nouvelle appréciation suggérée par les autorités françaises aurait pour effet mécanique de clarifier le montant des aides octroyées à la SNCM au titre du plan de restructuration notifié en 2002 de 76 millions d'EUR (- 53,48 millions d'EUR) à la somme de 15,81 millions d'EUR. Le plan de restructuration de 2002 soumis à l'examen de la Commission dans le cadre de l'extension de l'ouverture de procédure ne porterait que sur cette somme.

(80)

Étant donné que le montant global d'aide à la restructuration de 2002 serait inférieur aux 76 millions d'EUR initialement notifiés, sur la base desquels les contreparties décrites dans la décision de 2003 ont été imposée à SNCM, les autorités françaises invitent la Commission à revoir l'étendue de celles-ci, comme décrit ci-après, comme l'envisage le Tribunal. La France rappelle à cet égard que l'ensemble des contreparties structurelles exigées par la Commission en 2003, à savoir la cession des participations non stratégiques détenues par la SNCM, ont été mises en œuvre.

2.10. Nouveaux faits relatifs aux modifications du plan de restructuration notifié en 2002

(81)

Le redressement entamé par le plan de restructuration de 2002 n'a pas apporté tous les résultats escomptés et la situation économique et financière de la SNCM s'est fortement dégradée en 2004 et 2005. La dégradation de la situation économique et financière de la SNCM à partir de 2004 tient à la fois à des facteurs internes (multiplication des conflits sociaux, réalisation insuffisante et tardive des objectifs de productivité, perte de parts de marché), et à des facteurs exogènes à la SNCM: moindre attractivité de la destination de la Corse, politique de conquête de parts de marché menée par son concurrent Corsica Ferries (renforcement de l'offre avec un navire rapide de type “méga express” en 2004 et tarifs promotionnels), hausse du coût des carburants. Le résultat courant qui en est résulté est en perte de -32,6 millions d'EUR en 2004 et -25,8 millions d'EUR en 2005. Le résultat net, quant à lui, est négatif de -29,7 millions d'EUR en 2004 et de -28,8 millions d'EUR en 2005. Dans l'intervalle, les mouvements sociaux se sont amplifiés avec une grève de 24 jours à l'automne 2005 qui a partiellement bloqué l'approvisionnement de la Corse. Cette situation a conduit la direction de la compagnie, en liaison avec l'État actionnaire, à lancer en janvier 2005 le processus de recherche d'un partenaire privé et à mettre en oeuvre des mesures d'urgence [notamment la cession de l'Asco et de la participation dans Sud-Cargos (66)]. Toutefois, les mesures de réduction des effectifs (220 ETP équivalents-temps-plein, 10 millions d'EUR d'économies en année pleine) n'ont pu être mises en œuvre faute d'avis du comité d'entreprise. En particulier, la France expose que la réduction d'effectifs attendue sur le personnel sédentaire a été réalisée dans l'ensemble; en revanche les effectifs navigants n'ont baissés que marginalement en 2003 de 5 ETP et ont ensuite progressés.

(82)	Dans ce cadre, un accord de recapitalisation a été trouvé le 13 octobre 2005 avec la participation d'investisseurs privés [Butler Capital Partners et Veolia Transport (Connex) (67)]. Ce processus, et le mode de sélection des partenaires, seront exposés plus avant dans la présente décision.

(83)	Dans le cadre de la mise en œuvre de ce processus de cession au secteur privé, les autorités françaises ont notifié à la Commission les opérations suivantes:

2.10.1. Recapitalisation de la SNCM préalablement à sa privatisation

(84)

L'opération financière prévoit la souscription de la part de la CGMF de la totalité de l'augmentation du capital de la SNCM pour un montant de 142,5 millions d'EUR préalable à la cession et la prise en charge d'une partie des engagements sociaux de la SNCM au titre des frais de mutuelles de ses retraités, évalués à 15,5 millions d'EUR environ. Le 26 mai 2006, la France a autorisé cette souscription et a décrété le transfert au secteur privé de la propriété de la SNCM. Les autorités françaises considèrent, comme développé ci-après, que ce montant de 158 millions d'EUR, constituant le prix de marché négatif issu d'une procédure de mise en concurrence ouverte et non discriminatoire, est inférieur au coût de liquidation qu'un actionnaire privé aurait légalement dû assumer et qu'ainsi elles adoptent un comportement d'investisseur privé en économie de marché (IPEM), et que donc, selon elles, cette opération ne comporterait pas d'éléments d'aide d'État.

(85)

Dans ce contexte, la France fait observer que l'offre des repreneurs prévoit une garantie de passif. Elle prévoit également une clause résolutoire de la cession qui peut être exercée par les repreneurs en cas de survenance de l'un des événements suivants dans la mesure où ces hypothèses auraient pour effet de remettre en cause la crédibilité de leur plan d'affaires et le retour à la viabilité de la société; il s'agit de:

—	la non-attribution du contrat de délégation de service public de desserte maritime de la Corse pour la période débutant le 1er janvier 2007 […]*,

—

toute décision négative de la Commission européenne ou un arrêt du Tribunal ou de la Cour de Justice, tels qu'un refus de l'opération ou l'imposition de conditions ayant un impact substantiel sur la valeur de la société, et ce dans un délai de 6 ans à compter du jour de l'acquisition par les partenaires des droits sur la société,

2.10.2. D'après les autorités françaises, la recapitalisation préalable de la SNCM ne constituerait pas une aide

(86)

En application de la jurisprudence communautaire en la matière, les autorités françaises invitent la Commission à considérer que cette recapitalisation de la SNCM ne contient aucune mesure qualifiable d'aide au sens de l'article 87, paragraphe 1, du traité CE. En effet, les autorités françaises se comporteraient en l'occurrence comme le ferait un investisseur privé avisé, guidé uniquement par des considérations économiques pour les raisons suivantes:

a) La privatisation de la SNCM résulte d'un processus de mise en concurrence ouvert, transparent et non discriminatoire diligenté par les autorités françaises

(87)	Le prix offert par les repreneurs est la “ meilleure ” offre obtenue au terme de ce processus. Il s'agit d'un prix de marché; la France a exposé à ce titre le processus de sélection des actionnaires privés retenu.

(88)

Après l'annonce, faite à l'Assemblée nationale le 26 janvier 2005, de la décision gouvernementale de lancer un processus de privatisation, les autorités françaises déclarent avoir lancé deux actions pour garantir selon elles une mise en concurrence ouverte et non discriminatoire, conformément aux critères communautaires:

—	les ministres concernés ont nommé une personnalité indépendante, M. Claude Gressier, chargée de veiller notamment au bon déroulement de la procédure et à l'égalité de traitement des candidats, d'une part,

—	la CGMF a recruté HSBC-CCF comme banque conseil, d'autre part. Cette banque a contacté 70 sociétés communautaires et non communautaires, dont la liste a été fournie à la Commission, susceptibles d'être intéressées au premier stade de la mise en concurrence.

(89)

Parmi ces 70 sociétés, […]d'entre elles auraient exprimé des marques d'intérêt et […] mémorandums d'information ont été envoyés. […] offres préliminaires ont été reçues le 12 avril 2005. Connex, […] et Butler Capital Partners ont présenté une offre de second tour le 17 juin 2005. Ces offres avaient comme point commun d'être des offres d'acquisition de 100 % du capital. Elles étaient à ce stade indicatives et comportaient de nombreuses zones d'incertitude. Il a été alors décidé que les représentants de l'État auraient des contacts avec chacun des candidats pour faire préciser leurs offres. Les trois candidats ont chacun remis une nouvelle offre le 28 juillet 2005.

(90)

Ces offres, qui étaient fermes mais encore conditionnelles, ont été analysées pendant le mois d'août et diverses précisions ont été demandées aux candidats. À partir du 20 août, il a été décidé d'entrer en discussion avec chacun des candidats dans le but de les faire améliorer autant que possible leurs offres et de lever les zones d'incertitude. À cette fin, des réunions en nombre identique ont été organisées avec chacun des trois candidats fin août et début septembre. Ces réunions ont permis de clarifier leurs offres et de les conduire à les améliorer. Une ultime réunion avec chacun des trois candidats a eu lieu le mercredi 14 septembre 2005. Il a été demandé aux candidats de remettre leurs dernières offres pour le jeudi 15 septembre 2005 à 17 heures.

(91)	Cependant, le jeudi 15 septembre 2005 en début d'après-midi, Connex a fait savoir que le conseil d'administration de sa maison mère tenu le matin même avait décidé que le groupe ne remettrait pas d'offre. Deux offres ont donc été remises, l'une par le groupe […], l'autre par le groupe BCP.

(92)

La comparaison des deux offres effectuée par la banque conseil sous l'autorité de l'Agence des participations de l'État et sous le contrôle de M. Gressier a montré que l'offre du groupe BCP était nettement moins coûteuse pour l'État. Le mardi 27 septembre 2005, l'État a publié un communiqué indiquant qu'il retenait l'offre du groupe BCP. Le Ministre des Transports a indiqué peu après qu'il envisageait la possibilité que l'État reste au capital de la SNCM, mais de façon minoritaire et temporaire.

(93)

Le jeudi 29 septembre 2005, l'État a annoncé que le groupe BCP, soucieux d'avoir dans le tour de table de la SNCM un grand opérateur industriel, a accepté de rétrocéder une partie de ses parts au groupe Connex (qui serait l'opérateur industriel) de telle sorte que la participation de Connex serait de 30 %, celle de l'État à 25 % et celle des salariés à 5 %. Connex serait ainsi l'opérateur industriel de la SNCM tandis que BCP, retenu à l'issue de la procédure de mise en concurrence, en resterait l'actionnaire de référence. Ultérieurement, les nouveaux actionnaires ont accepté une montée de la participation des salariés de 5 % à 9 % (en renonçant chacun à 2 %), ce qui conduit BCP à 38 %, Veolia (Connex) à 28 % et l'État à 25 %.

(94)	Au total, la France considère que, dans la mesure où cette recherche d'un partenaire privé pour la SNCM a été opérée dans le cadre d'une procédure de mise en concurrence ouverte et non discriminatoire, à l'issue de laquelle la meilleure offre a été retenue, le prix de cession est un prix de marché.

b) Le prix négatif de 158 millions d'EUR serait inférieur aux coûts qu'aurait entraînés la liquidation de l'entreprise

(95)

La France estime que ceci est le cas que l'on considère, d'après une première méthode, l'ensemble des coûts réels qu'aurait à supporter en tant qu'actionnaire la République française, estimés par un rapport de la CGMF à […] millions d'EUR et contre-expertisés par le rapport Oddo-Hastings à […] ou […] millions d'EUR selon la méthodologie utilisée (68), ou que l'on s'en tienne, selon une seconde méthode, conformément à la pratique décisionnelle de la Commission, confirmée par la jurisprudence de la CJCE (69), aux seuls coûts de liquidation qu'un actionnaire privé placé dans une situation comparable serait légalement tenu d'assumer, correspondant en pratique à la seule valeur de liquidation des actifs de la SNCM, estimée par le rapport Oddo-Hastings à […] millions d'EUR.

(96)

S'agissant de la première méthode, qui tient compte entre autres du risque que l'État française soit appelé en “comblement de passif” si un tribunal devait le considérer comme dirigeant de fait da la SNCM, le rapport établi par la CGMF avec l'appui de Ernst & Young (rapport CGMF) a été transmis par les autorités françaises en mars 2006; il a été établi au 30 septembre 2005 et réactualisé selon les données provisoires au 31 décembre 2005, estimées au 8 mars 2006. À cette dernière date, la valeur résiduelle de l'actif de la SNCM (soit […] millions d'EUR) serait après paiement des dettes privilégiées de […] millions d'EUR. Les autres éléments de coûts pris en compte au titre de l'action en comblement de passif envers l'État comprennent notamment les coûts de résiliation des principaux contrats d'exploitation, les coûts liés à la résiliation des conditions de crédit-bail des navires et le paiement des dettes chirographaires, qui conduirait à un coût de liquidation estimé de l'ordre de […] millions d'EUR au titre de l'insuffisance d'actif.

(97)	En outre, la France considère que la CGMN ou l'État auraient été amenés à payer des indemnités complémentaires de licenciement aux salariés de la SNCM, pour un coût moyen de l'ordre de […] millions d'EUR, ce qui conduirait in fine à un coût total de liquidation de l'ordre de […] millions d'EUR.

(98)

Le rapport CGMF précise qu'une très forte variation peut exister sur le coût des indemnités complémentaires de licenciement avec des hypothèses basse et haute respectivement chiffrées à […] et -[…] millions d'EUR et une valeur moyenne retenue à -[…] millions d'EUR et auxquels s'ajoutent des coûts de contentieux estimés à […] millions d'EUR, soit au total […] millions d'EUR; ce chiffre correspond à une fourchette de […] à […] mois de salaire et une valeur moyenne retenue à 29 mois. Il s'ajouterait au coût du plan conventionnel, d'un coût voisin de -[…] millions d'EUR déjà pris en compte dans le calcul de l'actif net résiduel.

(99)

Le rapport établi le 29 mars 2006 par Oddo Corporate Finance et le cabinet Paul Hastings (rapport Oddo) a été transmis le 7 avril 2006 à la Commission. Il consiste en une revue critique, demandée par l'Agence des Participations de l'État (APE), des rapports CGMF et une approche des coûts de liquidation jugés acceptables au plan communautaire.

(100)

Le rapport Oddo considère qu'il existerait une insuffisance d'actif de […] millions d'EUR qui pourrait être mise à charge de l'État en cas d'action en comblement de passif pour un montant allant de […] %, soit -[…] millions d'EUR, à […] % de sa valeur. Il considère que cette évaluation, faite au 30 septembre 2005, et d'ailleurs confirmée au 31 décembre, correspond à la date pertinente voisine de la sélection de BCP effectuée le 27 septembre. Le rapport considère aussi que le risque d'action en comblement de passif est élevé, particulièrement au regard d'un précédent jugé par la Cour de Cassation (70), concernant la filiale d'un établissement public, le BRGM (Bureau de Recherches Géologiques et Minières) condamné à payer l'intégralité de l'insuffisance de l'actif de sa filiale, les Mines de Salsignes, au motif que le dirigeant de fait, le BRGM, malgré sa connaissance des conditions de dégradation de l'activité et des alertes données, avait eu un comportement fautif en laissant l'activité se poursuivre.

(101)

S'agissant des indemnités complémentaires de licenciement, le rapport Oddo considère également que, du fait du lien de dépendance de la SNCM envers son actionnaire, et selon une autre jurisprudence française récente (71), la liquidation de celle-ci pourrait conduire le juge à ordonner le versement de dommages et intérêts aux salariés. Comme dans le rapport CGMF, la fourchette d'indemnisation envisagée par le rapport Oddo est très large. Si l'évaluation de ces dommages est faite par référence au plan social mis en œuvre en 2002 et celui envisagé en 2005, elle atteindrait une valeur de […] à […] millions d'EUR, d'où un coût de liquidation total estimé à charge de l'État de […] (soit […] + […] millions d'EUR) à […] millions d'EUR (soit […] + […] millions d'EUR). Si le juge décide par contre de limiter l'indemnisation, eu égard au contexte et aux circonstances de l'affaire, à une valeur comprise entre […] et […] mois de salaire, le coût social serait, selon le rapport Oddo, de […] à […] millions d'EUR, soit un coût de liquidation total pouvant aller de […] à […] millions d'EUR en y incluant les valeurs estimées d'insuffisance d'actif déjà citées.

(102)

De surcroît, la France considère que l'approche développée ci-dessus est confortée par la récente décision de la Commission concernant l'aide d'État mise à exécution par la Belgique en faveur d'ABX Logistics (no C 53/2003), dans laquelle la Commission a été conduite à examiner un prix de cession négatif, présentant comme en l'espèce le caractère d'un prix de marché, et à le comparer avec les coûts qu'aurait effectivement supportés l'État actionnaire dans le cadre d'une liquidation amiable ou judiciaire tels qu'expertisés par un tiers indépendant. D'après la France, la Commission reconnaît notamment dans cette décision la validité d'un certain nombre de coûts, notamment ceux pouvant résulter d'une action en comblement de passif de la part des créanciers ou des effets de “contagion” de la liquidation aux autres branches du groupe liquidant sa filiale.

(103)

S'agissant de la seconde méthode, fondée sur l'arrêt Gröditzer (C 334/99), ler rapport de la CGMF et Oddo estiment la valeur de liquidation des actifs à […] millions d'EUR au 30 septembre 2005, compte tenu d'immobilisations corporelles ([…] millions d'EUR) et financières ([…] millions d'EUR), des créances clients ([…] millions d'EUR), d'autres créances ([…] millions d'EUR) et d'un déficit de trésorerie de — […] millions d'EUR.

(104)

Enfin, les autorités françaises invitent la Commission à tenir compte de la cession du contrôle de la SNCM au secteur privé comme l'un des éléments principaux du contexte dans lequel le plan de restructuration actualisé doit être examiné. Cette privatisation renforcerait en effet la crédibilité du plan de retour à la viabilité de l'entreprise et réduirait drastiquement le risque éventuel de nouvelle mesure d'aide.

2.10.3. Recapitalisation conjointe des actionnaires

(105)

Après que la SNCF, actionnaire de SNCM à hauteur de 6,74 % au côté de la CGMF qui en détient le solde, a transféré ses titres à celle-ci, la SNCM a réduit son capital à un montant de 37.005 EUR dont une quote-part de 75 % a été alors acquise par BCP et Veolia à sa valeur nominale. Une nouvelle augmentation de capital d'un montant de 35 millions d'EUR a ensuite eu lieu; elle a été souscrite à hauteur de […] millions d'EUR par BCP et de […] millions d'EUR par Veolia, soit un montant de […] millions d'EUR, auquel s'ajouter un montant de 8,75 millions d'EUR souscrit par la CGMF à hauteur de sa nouvelle quote-part de 25 %. Les deux partenaires privés ont apporté également une avance en compte courant de 8,75 millions d'EUR, dont respectivement […] èmes pour BCP et […] èmes pour Veolia.

(106)

La France considère que cette prise de participation constitue également un investissement avisé (IPEM). En effet, d'une part, elle est intervenue de manière concomitante et minoritaire aux côtés des investisseurs privés BCP et Veolia Transport. D'autre part, la France expose que cette participation bénéficie d'une rémunération en capital fixe de […] % par an, et considère que ce taux de rentabilité est très satisfaisant pour un investisseur privé et exonère l'État du risque d'exécution du plan d'affaires. Il est cependant précisé qu'en cas de redressement ou liquidation judiciaire de la SNCM cette rémunération ne sera pas applicable.

2.10.4. Mesures financières complémentaires (aide à la personne)

(107)

La CGMF a versé enfin 38,5 millions d'EUR dans un compte séquestre afin de financer uniquement les mesures sociales supplémentaires que l'État s'est engagé à prendre en charge dans l'éventualité d'un plan de réduction des effectifs mis en oeuvre par les repreneurs. La France considère à ce titre, en invoquant la pratique décisionnelle de la Commission, notamment dans le dossier “SFP — Société française de production (72)”, que ce financement constitue une aide à la personne qui ne bénéficie pas à l'entreprise. Dans ce cas, la mise en œuvre grâce à des fonds publics de mesures sociales supplémentaires en faveur des personnes licenciées, sans que ces mesures allègent l'employeur de ses charges normales, relèverait de la politique sociale des États membres et ne constituerait pas une aide d'État.

2.10.5. Mode de direction de la SNCM et rôle de l'État

(108)

Dans le cadre de l'opération, l'État n'exerce plus le contrôle de la société, le mode de gouvernance choisi permettant une répartition des rôles entre les deux partenaires privés.

(109)

Le conseil de surveillance, dont les compétences sont détaillées dans les statuts, sera présidé par un représentant de BCP. Depuis la réalisation de l'opération jusqu'à l'attribution de la délégation de service public la présidence est exercée par un représentant de l'État.

(110)

Au sein du conseil de surveillance à 14 membres, BCP et Veolia Transport ont respectivement 4 et 3 membres. Les salariés ont 2 représentants et les salariés actionnaires ont désigné ultérieurement 2 représentants. L'État ne dispose que de 3 membres. Chaque membre dispose d'une voix et les décisions au conseil de surveillance se prend à la majorité des voix. En cas de partage, la voix du président est prépondérante.

(111)

Le directoire est le véritable organe de gestion de l'entreprise. Son président est le dirigeant et le représentant de l'entreprise. Ses membres sont nommés par le conseil de surveillance sur proposition de Veolia Transport.

(112)

Les actions détenues par l'État ne disposent d'aucune prérogative particulière en matière de droit de vote. Chaque action dispose du même droit de vote que les autres.

(113)

Les accords passés entre la CGMF et les partenaires BCP et Veolia Transport donnent à ceux-ci la priorité pour acquérir, le moment venu, les actions détenues par la CGMF. Par ailleurs, BCP et Veolia Transport se sont consentis des droits mutuels, notamment de préemption, qui permettront notamment à Veolia Transport de racheter ultérieurement les parts de BCP. Les accords prévoient enfin que, dans l'hypothèse où la CGMF devrait vendre ses parts, les opérations réalisées à cette occasion conduiraient à ce que l'actionnariat soit in fine détenu à hauteur de […] % par Veolia Transport, […] % par BCP et […] % par les salariés.

2.10.6. Le plan d'affaires des repreneurs

(114)

Le plan d'affaires des repreneurs s'étend sur la durée la plus courte possible conformément aux règles posées par les lignes directrices de 2004. Il permettrait, d'après la France, de rétablir la viabilité à long terme de l'entreprise dès 2008/2009, sur la base d'hypothèses réalistes concernant ses conditions d'exploitation futures et grâce principalement à la mise en œuvre de mesures internes.

(115)

À l'issue du plan, la SNCM retrouve la viabilité économique. Elle est en mesure de financer ses investissements et de rémunérer ses capitaux propres. Le résultat courant serait positif de […] millions d'EUR en 2009. En résultat analytique, les activités actuellement déficitaires auront atteint la viabilité économique à cette date.

(116)

Le redressement repose sur un ensemble d'hypothèses jugées réalistes et acceptables par la France. Il ne s'appuierait pas sur une amélioration artificielle de facteurs externes sur lesquels la SNCM ne peut pas influer. Une étude de marché indépendante (projet Sirène) transmise à la Commission par courrier du 16 mars 2006 aurait permis d'établir des prévisions réalistes de croissance du marché pour l'élaboration du plan d'affaires: […] % par an en moyenne entre 2005 et 2009 sur la Corse (contre une tendance de […] % entre 1993 et 2004); […] % par an en moyenne sur le Maghreb (contre une tendance entre 2001 et 2004 de +[…] % sur l'Algérie et + […] % sur la Tunisie). Le plan d'affaires prévoit une stabilité globale des parts de marché de la SNCM sur ses différents segments d'activité ([…] % sur Marseille-Toulon, […] % sur Nice, […] % sur l'Algérie et […] % sur la Tunisie).

(117)

Le retour à la viabilité est principalement obtenu grâce à la mise en œuvre de mesures internes, visant notamment à abaisser le point mort d'exploitation de la société:

—

en premier lieu, un plan de réduction des effectifs de 400 équivalents temps plein et des mesures de productivité qui génèrent au total une économie d'environ […] millions d'EUR sur la masse salariale en année pleine (hors revalorisation salariale) devant mener la société à une augmentation de la productivité de […] %. À cet égard, il convient de rappeler que les réductions concernant les effectifs sédentaires établies par le plan social de 2002 ont été mise en œuvre en partie tandis que ni la réduction prévue de marins ni l'augmentation de la productivité de 10 % n'ont pu être atteintes;

—	en second lieu, des programmes de réduction des coûts, notamment en matière de maintenance.

(118)

Une analyse de sensibilité aux écarts de coûts et de chiffre d'affaires, autre que le volume de la délégation de service public, a été établie par le projet Sirène et fournie par la France; selon celle-ci, le résultat courant de +[…] millions d'EUR prévu en 2009 pourrait connaître un scénario bas à -[…] millions d'EUR et un scénario haut à +[…] millions d'EUR.

2.10.7. Levée des restrictions posées par la décision annulée

(119)

Pour assurer sa réussite, ce plan part de l'hypothèse que les restrictions posées par la décision annulée du 9 juillet 2003, en matière de remplacement de navires (article 2), de politique tarifaire (article 4) et de nombre de rotations de navires vers la Corse (article 5) seront levées. Selon l'analyse juridique développée par la France, compte tenu du niveau résiduel de l'aide octroyée in fine par l'État dans le cadre du plan de restructuration régularisé comme décrit ci-dessus, il ne serait plus justifié que la Commission maintienne l'ensemble de ces contreparties par rapport au montant approuvé à ce titre en 2003.

(120)

En particulier, la France insiste sur le caractère essentiel de l'intégrité de la desserte de Nice, sur le maintien actuel, après les cessions déjà intervenues, du format actuel (73) de la flotte et sur le caractère stratégique de la participation de la SNCM dans le groupe CMN.

(121)

S'agissant de la desserte de Nice, actuellement déficitaire, les autorités françaises soulignent que le positionnement de la SNCM après sa cession nécessite d'offrir une solution “réseau” et de donner le choix du départ entre les villes de Marseille et de Nice pour ne pas se priver d'une partie importante des clients potentiels situés en France et en Italie dans la zone de chalandise de Nice. De plus, près de […] % ([…] % en saison) de la clientèle de la SNCM utilise déjà aujourd'hui les billets “croisés”, permettant notamment de diversifier les ports d'origine et de destination, ce qui montre la valeur pour la clientèle d'une desserte caractérisée ainsi. De même, limiter la présence aux seuls mois de juillet et août sur la liaison Nice-Corse entraînerait non seulement un impact commercial négatif du fait des billets croisés perdus, mais pénaliserait fortement l'image et la promotion de la SNCM. Par contre, il est probable que le retrait de la SNCM de Nice, représenterait un impact négatif commercial estimé à environ […] millions d'EUR par an. D'après les prévision élaborées par les autorités françaises, l'arrêt du Liamone, desservant cette ligne, ne permettrait d'améliorer les comptes que de […] millions d'EUR, ce qui serait un niveau faible eu égard aux enjeux stratégiques de la liaison.

(122)

Sur le caractère stratégique de la participation de la SNCM dans le groupe CMN, la France considère que tant la Commission que le juge communautaire ont validé la position des autorités françaises selon laquelle la participation de la SNCM dans le groupe CMN était un actif stratégique et non pas un pur actif financier. Aucun élément nouveau depuis la décision du 9 juillet 2003 ne vient remettre en cause ce raisonnement, qui tend au contraire à être renforcé par la position, jugée dominante par les autorités françaises, acquise depuis lors par Corsica Ferries sur le marché corse:

—

l'obligation de céder cette participation signifierait sûrement la fin de la coopération industrielle actuelle (synergies, tarif unique, etc.); elle diminuerait substantiellement les chances de la SNCM de concourir à l'appel d'offres pour le renouvellement de la délégation de service public; et elle serait ainsi susceptible de remettre en cause la viabilité de la SNCM.

—

l'importance stratégique du partenariat entre la SNCM et la CMN pour chacune d'elles est la raison d'être du pacte d'actionnaires du 7 mars 1992 qui lie la SNCM et STIM d'Orbigny dans le contrôle de la CMP et dont la Commission a eu connaissance. Ce pacte offre précisément des garanties crédibles et fortes à la SNCM en cas de changement substantiel de la politique de la CMN (et vice-versa) par le biais d'une option d'achat. Historiquement, ces dispositions tiennent au fait qu'à l'époque, la SNCM ne pouvait pas détenir le contrôle majoritaire d'une société privée, pour des raisons étrangères à la compagnie, mais qu'elle se voyait octroyer des garanties cohérentes avec la détention de 69 % des intérêts économiques du groupe CMN.

(123)

Au total, il est exposé que les repreneurs privés reprennent à leur compte l'analyse constante de la société et des autorités françaises sur le caractère stratégique de la participation dans la CMN et la nécessité de son maintien dans le patrimoine de la SNCM.

2.10.8. Le maintien d'une structure concurrentielle du marché

(124)

L'opération envisagée par les autorités françaises, en assurant le retour à la viabilité de la SNCM, permettrait selon elles le maintien d'un jeu concurrentiel sur les destinations vers la Corse.

(125)

D'après la France, la prise en compte des enjeux concurrentiels dans le sauvetage d'une entreprise en difficulté est un des principes des lignes directrices. Elle considère que ce principe a été rappelé, dans le dossier présent, par la Commission (paragraphe 283 de sa décision annulée) et par le Tribunal dans son arrêt du 15 juin. Ce dernier a rappelé que la Commission pouvait estimer, dans l'exercice de son large pouvoir d'appréciation, que la présence d'une entreprise était nécessaire pour prévenir l'émergence d'une structure oligopolistique renforcée des marchés en cause (arrêt Kneissl Dachstein/Commission, point 97).

(126)

La détermination des contreparties éventuelles doit également tenir compte de la structure de marché (§ 39 des lignes directrices de 2004). Ainsi, une réduction des capacités de la SNCM serait de nature à renforcer la position désormais dominante de Corsica Ferries sur le marché avec la Corse, compte tenu notamment des parts de marché respectives des différentes compagnies et de leur évolution dans le temps.

(127)

À cet égard, d'après une étude de marché indépendante transmise par la France, il résulte que, depuis son arrivée en 1996, Corsica Ferries a fortement développé son offre et s'est imposé en quelques années comme le principal transporteur sur l'ensemble du marché entre la Corse et le continent. En effet, il détient à présent près de 60 % du marché passagers en volume et transporte chaque année 70 % de passagers de plus que la SNCM. Cette dernière au global est passée de 82 % de parts de marché en 2000 à 33 % en 2005. S'agissant du marché de fret, la SNCM est encore le principal transporteur grâce à sa participation dans la CMN, qui en détient 41,7 %. Néanmoins Corsica Ferries, qui a développé une offre à partir de 2002, a connu une très forte croissance depuis son lancement (+63 % par an entre 2002 et 2004) et en détient à présent environ 16,8 %.

(128)

D'après les autorités françaises, le plan de restructuration ainsi actualisé serait conforme aux critères de compatibilité énoncés par la Commission dans ses lignes directrices de 1999 et celles de 2004. Egalement, l'ensemble des mesures exposées dans le contexte de la privatisation de la SNCM permettrait de rétablir dès le 30.12.2009 la viabilité à long terme de la SNCM et serait limité au minimum nécessaire à ce retour à la viabilité.

3. APPRÉCIATION

(129)

La présente décision constitue une extension de la procédure d'ouverture de 2002 qui porte sur les nouveaux éléments décrits ci-dessus, tout en intégrant le plan de restructuration notifié en 2002. La Commission exprime les doutes additionnels par rapport à ceux exprimés dans l'ouverture de procédure de 2002, et qui découlent des nouveaux éléments notifiés par les autorités françaises entre octobre 2005 et mai 2006. En outre, comme cela a été suggéré par le Tribunal, la Commission se doit d'exprimer tout d'abord ses doutes sur la nature d'aide (à la lumière de l'arrêt Altmark Trans) et sur la compatibilité en tant que compensation de service public de tout ou partie du montant notifié en 2002.

3.1. Appréciation des 53,48 millions EUR versés au titre de compensations de service public

(130)

Ainsi que le Tribunal l'y a invitée, la Commission se doit d'examiner le montant de 53,48 millions d'EUR visant à combler les sous-compensations issues des conventions de service public de 1991 et 1996, à la lumière des critères établis par l'arrêt de la Cour du 24 juillet 2003 dans l'affaire Altmark, pour déterminer si ces compensations constituent ou non des aides d'État au sens de l'article 87, paragraphe 1, du traité CE.

(131)

Il convient de rappeler que l'arrêt de la Cour en question a dit pour droit que les subventions publiques visant à permettre l'exploitation de services réguliers de transports urbains, suburbains ou régionaux ne tombent pas sous le coup de cette disposition dans la mesure où de telles subventions sont à considérer comme une compensation représentant la contrepartie des prestations effectuées par les entreprises bénéficiaires pour exécuter des obligations de service public. Aux fins de l'application de ce critère, il incombe à la juridiction de renvoi de vérifier la réunion des conditions suivantes:

—	premièrement, l'entreprise bénéficiaire a effectivement été chargée de l'exécution d'obligations de service public et ces obligations ont été clairement définies;

—	deuxièmement, les paramètres sur la base desquels est calculée la compensation ont été préalablement établis de façon objective et transparente;

—	troisièmement, la compensation ne dépasse pas ce qui est nécessaire pour couvrir tout ou partie des coûts occasionnés par l'exécution des obligations de service public, en tenant compte des recettes y relatives ainsi que d'un bénéfice raisonnable pour l'exécution de ces obligations;

—

quatrièmement, lorsque le choix de l'entreprise à charger de l'exécution d'obligations de service public n'est pas effectué dans le cadre d'une procédure de marché public, le niveau de la compensation nécessaire a été déterminé sur la base d'une analyse des coûts qu'une entreprise moyenne, bien gérée et adéquatement équipée en moyens de transport afin de pouvoir satisfaire aux exigences de service public requises, aurait encourus pour exécuter ces obligations, en tenant compte des recettes y relatives ainsi que d'un bénéfice raisonnable pour l'exécution de ces obligations.

(132)

À supposer même qu'il soit possible d'établir que la première et la troisième condition établies par cette jurisprudence sont remplies, il est beaucoup plus difficile de prouver que le deuxième et surtout le quatrième critères sont remplis. En effet en ce qui concerne le deuxième critère la Commission note qu'il s'agit, dans le cas d'espèce, de compensations forfaitaires versées en application des conventions précitées et du montant complémentaire de 53,48 millions d'EUR, versés a posteriori pour des périodes parfois anciennes.

(133)

S'agissant du quatrième critère, il s'avère très difficile de démontrer que, en l'absence d'appels d'offres pour l'octroi de conventions de 1991 et 1996, le niveau de compensation “a été déterminé sur la base d'une analyse des coûts qu'une entreprise moyenne, bien gérée et adéquatement équipée en moyens de transport afin de pouvoir satisfaire aux exigences de service public requises, aurait encourus pour exécuter ces obligations, en tenant compte des recettes y relatives ainsi que d'un bénéfice raisonnable pour l'exécution de ces obligations”.

(134)

La Commission prend note du fait que la République française avance un certain nombre d'éléments visant à démontrer que la SNCM aurait agit comme une entreprise moyenne, bien gérée et adéquatement équipée. La Commission exprime néanmoins ses doutes sur le fait que les informations et les données transmises à cet égard par les autorités françaises permettent de constater que cette condition est remplie. Les éléments partiels de comparaison fournis à ce stade par les autorités françaises ne permettent pas d'arriver à une conclusion globale. En outre, en l'absence de précisions, les difficultés économiques récurrentes de l'entreprise conduisent la Commission à exprimer ses doutes sur le fait que la SNCM puisse être considérée comme ayant été une entreprise moyenne, bien gérée et adéquatement équipée, et donc sur la nature de non–aide du montant complémentaire de 53,48 millions d'EUR et invite la République française, le bénéficiaire et les tiers intéressés à lui transmettre leurs observations sur ce point.

(135)

Si la Commission devait donc considérer que ce montant constitue une aide au sens de l'article 87, paragraphe 1 du traité CE, elle pourrait confirmer l'analyse développée dans sa décision de 2003, particulièrement aux points 259 et suivants, selon laquelle le montant de 53,48 millions d'EUR serait justifié en tant que compensation de service public au titre de l'article 86, paragraphe 2 du traité CE, cette analyse n'ayant pas été contestée par le Tribunal, et l'approuver sur cette base.

(136)

Si le montant susmentionné est qualifié comme non-aide ou comme aide compatible au sens de l'article 86, paragraphe 2 du traité CE, la Commission devrait estimer que le montant d'aide à considérer comme aide à la restructuration au titre de la notification de 2002 s'élèverait, non à 76 millions d'EUR, mais à 15,81 millions EUR. Ce dernier montant viendrait donc s'ajouter aux mesures notifiées en 2006 et, dans la mesure où elles comporteraient des aides à la restructuration, serait examiné conjointement avec celles-ci; dans le second cas (aides compatibles sur la base de l'article 86), selon les lignes directrices de 2004, l'examen des aides à la restructuration devrait prendre en compte l'effet de ces aides compatibles sur l'ensemble du plan de restructuration.

(137)

La Commission devrait s'interroger sur l'opportunité de maintenir l'ensemble des contreparties imposées à la SNCM par décision de 2003. En effet, l'imposition de celles-ci avait été considérée comme nécessaire pour que la concurrence ne soit pas faussée dans une mesure contraire à l'intérêt commun en considération du montant plus important de 76 millions d'EUR examiné initialement en tant qu'aide à la restructuration. Le réexamen à la baisse de ce montant devrait entraîner une réduction de ces contreparties, comme suggéré par le Tribunal, d'autant que, à présent, la SNCM a déjà mis en œuvre définitivement certaines contreparties [comme la cession de participations non stratégiques dans d'autres compagnies (74)] et que l'échéance (31 décembre 2006) pour le maintien des contreparties en matière de remplacement de navires, de politique tarifaire et de nombre de rotations de navires vers la Corse est presque atteinte sous réserve toutefois que les nouvelles injections publiques ne contiennent pas d'aide à la restructuration supplémentaire susceptibles de compenser ou de dépasser le montant d'aide initial une fois réduit à sa partie relative à la restructuration.

(138)

À cet égard, la Commission se doit, en premier lieu, de vérifier si toutes les contreparties imposées par sa décision de 2003 ont été dans la pratique respectées. Même si elle note que les participations jugées non stratégiques dans des sociétés ont été cédées entre 2003 et 2004 et que la SNCM a maintenu sa flotte à 10 navires (soit une unité inférieure à la limite de 11 navires, à la suite de la cession de l'Asco le 24.5.2005 et au remplacement de l'Aliso en 2004), elle exprime ses doutes sur le fait que la limitation de price leadership et de nombre de rotations sur la Corse aient été respectées et que leur suppression soit justifiée. En outre, si la Commission devait estimer que les nouvelles mesures contiennent des aides à la restructuration d'un montant supérieur à celui approuvé dans le cadre du plan de restructuration de 2002, il ne peut pas être exclu qu'elle soit menée à imposer à la SNCM le maintien de contreparties imposées en 2003 ou des contreparties additionnelles adéquates afin de sauvegarder les conditions de concurrence.

(139)

Elle invite dès lors la République française et les parties intéressées à lui faire parvenir leurs commentaires sur ce point.

3.2. Appréciation de la nature d'aide ou de non aide de la recapitalisation initiale de 158 millions d'EUR

(140)

La Commission constate que les fonds qui ont été apportés par la CGMF à la SNCM à ce titre sont clairement des ressources d'État, ce que ne conteste pas la France. Elle constate aussi que cet apport fait partie d'un plan annoncé par le gouvernement français et négocié sous son autorité ce qui traduit bien l'imputabilité à l'État de cette décision. La Commission doit alors vérifier si ce comportement de l'État constitue un investissement avisé compte tenu des difficultés de la SNCM.

(141)

À titre liminaire, la Commission croit utile de rappeler le point 133 de l'arrêt Gröditzer précité “En vue de déterminer si la privatisation de GS pour un prix de vente négatif de 340 millions de DEM comporte des éléments d' aide d'État, il y a lieu d'apprécier si, dans des circonstances similaires, un investisseur privé d'une taille qui puisse être comparée à celle des organismes gérant le secteur public aurait pu être amené à procéder à des apports de capitaux de cette importance dans le cadre de la vente de ladite entreprise ou aurait opté pour la liquidation de celle-ci (voir, en ce sens, notamment, arrêt du 16 mai 2002, France/Commission, C-482/99, Rec. p. I-4397, point 70)”.

(142)

La Commission précise également que au point 26 de l'arrêt Espagne/Commission (75) la Cour dit pour droit que “…la Commission est fondée à affirmer qu' un investisseur privé poursuivant une politique structurelle, globale ou sectorielle, guidée par des perspectives de rentabilité à long terme, ne saurait raisonnablement se permettre, après des années de pertes ininterrompues, de procéder à un apport en capital qui, en termes économiques, s'avère non seulement plus coûteux qu' une liquidation des actifs, mais est en outre lié à la vente de l' entreprise, ce qui lui enlève toute perspective de bénéfice, même à terme”.

(143)

Dans une première approche, les autorités françaises ont comparé le prix de marché négatif payé par la CGMN au coût de liquidation judiciaire de la SNCM, tel qu'il ressort des deux études qu'elles ont fournies. Comme indiqué ci-avant, ce coût de liquidation serait compris, selon ces études, entre […] et […] millions d'EUR, avec une valeur médiane de l'ordre de […] millions d'EUR, et dont une large partie serait due au coût de l'action en comblement de passif qui serait intentée à l'encontre de l'a CGMN ou de l'État et d'autre part au coût des indemnités complémentaires de licenciement. En appui à son raisonnement, la France évoque notamment la décision ABX prise le 7 décembre 2005 (76) par la Commission.

(144)

S'agissant du coût lié au risque de comblement de passif, la Commission note que si, dans cette décision, “ la Commission ne nie pas que, dans certains cas exceptionnels, certaines législations nationales prévoient la possibilité pour des tiers de se retourner contre les actionnaires d'une société liquidée, notamment si ces actionnaires peuvent être considérés comme des […] et/ou ayant commis des fautes de gestion”. (§ 208), comme l'avancent ici les autorités françaises, elle conclut toutefois dans cette même décision que “en l'espèce, bien qu'une telle possibilité existe en droit français et que les autorités belges aient fourni un certain nombre d'indications quant à un tel risque, elles n'ont pas suffisamment levé les doutes exprimés, dans le cas d'espèce, lors de l'extension de procédure d'avril 2005 dans le présent dossier. La Commission en conclut qu'il n'est pas légitime, dans le cas présent, de retenir parmi les coûts de ce scénario les 58 millions d'EUR liés, selon les autorités belges, au risque de […]” (§ 209).

(145)

La Commission note certes que le précédent cité par les autorités françaises (action en comblement de passif contre le BRGM) témoigne de ce qu'une entreprise publique peut être condamnée à ce titre, suite aux difficultés d'une de ses filiales dont elle aurait été dirigeant de fait.

(146)

La Commission rappelle cependant, comme elle l'a fait à l'occasion du dossier ABX, qu'une telle qualification ne pourrait être retenue qu'à titre exceptionnel, une société comme la SNCM devant en principe répondre de ses obligations avec son propre patrimoine. En l'espèce, il n'est pas clair à ce stade que les conditions requises par le droit national pour la poursuite d'une action en comblement de passif, et notamment la qualification de “dirigeant de fait” de la CGMN ou de l'État français, soient remplies. La Commission doit donc exprimer des doutes à ce sujet.

(147)

De même, s'agissant des indemnités complémentaires, la Commission ne considère pas comme suffisamment démontré, à ce stade, le risque que la CGMN ou l'État auraient pu être condamnés à payer des indemnités de licenciement aux salariés de la SNCM en cas de liquidation judiciaire, et doit exprimer des doutes à ce sujet.

(148)

Plus généralement, la Commission souligne qu'aux paragraphes 196 à 216 de sa décision ABX, qui traitent justement du comportement d'investisseur avisé qu'aurait eu la SNCB en vendant une partie de son activité ABX-France à un prix négatif, après avoir rejeté (comme indiqué ci-dessus) les coûts imputables au risque de comblement de passif, parce que ce risque n'avait pas été suffisamment caractérisé, elle se livre à une analyse détaillée des autres coûts liés à la liquidation et qui avaient pu, dans le cas ABX, être pris en compte, en particulier l'impact de la liquidation d'une filiale sur la valeur du reste du groupe. Or, dans le cas d'espèce, la Commission ne dispose pas à ce stade d'une description suffisamment détaillée des coûts avancés par les autorités françaises. En outre, elle exprime ses doutes sur le fait que les circonstances du cas ABX soient transposables au cas d'espèce, notamment l'impact de la liquidation sur les autres composantes du groupe, qui tenait à la nature tout à fait particulière d'activité de réseau européen de l'entreprise concernée.

(149)

Par ailleurs, sur la base des éléments dont elle dispose, s'agissant des coûts sociaux qui seraient, selon elle, vraisemblablement à la charge de la France en cas de liquidation de la SNCM, la Commission note, toujours selon les études fournies par les autorités françaises, que si celles-ci font référence à une valeur moyenne de […] millions d'EUR pour les indemnités complémentaires de licenciement, elles font également état d'une très forte dispersion en la matière. Ainsi, le rapport CGMF, qui dans sa première version (septembre 2005) évoquait une première fourchette de […] à […] millions d'EUR, avec une valeur moyenne de […] millions d'EUR, est passé dans sa mise à jour de mars 2006, évoquée plus haut, à une seconde fourchette de […] à […] millions d'EUR, aboutissant à cette valeur moyenne de […] millions d'EUR. Le rapport Oddo, quant à lui, a évoqué des chiffres compris, selon la méthode retenue, soit entre […] et […] millions d'EUR, soit entre […] et […] millions d'EUR.

(150)

En outre, comme la Court l'a dit au point 22 de l'arrêt Espagne/Commission (Hytasa), précité, il faut établir une distinction entre les obligations que l'État doit assumer en tant que propriétaire actionnaire d'une société et les obligations qui peuvent lui incomber en tant que puissance publique. L'État en tant que propriétaire actionnaire d'une société n'est responsable de ses dettes qu'à concurrence de la valeur de liquidation de ses actifs. Cela signifie en l'espèce que certains coûts liés au plan social extra-conventionnel et certains coûts sociaux complémentaires ne pourraient pas être pris en considération pour l'application du critère de l'investisseur privé. À cet effet, la Commission invite la France à développer cet aspect et notamment détailler tous les coûts sociaux.

(151)

L'imprécision de ces chiffres comme l'impact déterminant de leur prise en compte ou non, sur le coût de liquidation forcée de la SNCM, impose à la Commission d'analyser plus avant cette probabilité comme sa portée.

(152)

À ce titre la Commission fait également observer qu'il peut paraître contradictoire d'inclure des coûts sociaux élevés, et notamment celui d'éventuelles indemnités complémentaires de licenciement, dans le coût théorique de liquidation servant à démontrer l'agissement d'un investisseur privé et, par ailleurs, de retenir, comme exposé plus avant, un montant de 38,5 millions d'EUR de charges extra-conventionnelles au titre d'“aide à la personne”. La Commission s'interroge sur le fait de savoir si ces deux mesures interviendraient simultanément et viseraient le même public, et se demande si dans ce cas ce montant ne devrait pas réduire d'autant le coût de liquidation annoncé comme référentiel de l'action de l'investisseur privé. Elle fait d'ailleurs observer que, dans cette hypothèse, et dans le cas de l'appréciation minimale fournie par le rapport Oddo, le coût de liquidation, soit […] millions d'EUR, diminué du montant des aides à la personne de 38,5 millions d'EUR, soit […] millions d'EUR, serait inférieur à celui de la recapitalisation (158 millions d'EUR).

(153)

La Commission note plus généralement que le montant de 158 millions d'EUR est le prix de marché négatif déterminé à l'issue d'une procédure de marché ouverte et transparente. Elle considère toutefois que même si la mise en ouvre d'un processus de mise en concurrence permet d'aboutir à un prix de marché, il n'est pas exclu que ce prix de marche contienne des éventuels éléments d'aides. Elle note à cet égard que, au-delà de la somme de 15,5 millions d'EUR, destinée à couvrir les engagements de la SNCM relatifs à la mutuelle de ses retraités, élément lui-même à préciser, les 142,5 millions d'EUR restants n'ont pas été, à ce stade de la procédure, détaillés par la France ni justifiés au regard de l'impératif de limitation au minimum de la participation financière de l'État ni comparés au détail des coûts de restructuration.

(154)

La deuxième approche utilisée par la France pour apprécier le caractère avisé de son comportement d'actionnaire est fondée sur l'application au cas d'espèce de la jurisprudence “Gröditzer” précitée. Selon la France, cette jurisprudence aurait confirmé l'appréciation de la Commission dans la décision du 8 juillet 1999 (77), selon laquelle “seule la valeur de liquidation […] des actifs, …, doit être prise en considération comme coût de la liquidation”. Dans le cas d'espèce, selon la France, la valeur de liquidation des actifs de la compagnie évaluée selon la méthodologie retenue dans l'arrêt Gröditzer serait de […] millions d'EUR, soit un montant supérieur au prix négatif de 158 millions d'EUR.

(155)

La Commission n'est à ce stade pas certaine que, d'une part, l'interprétation de l'arrêt et de la décision Gröditzer à laquelle se livre les autorités françaises soit correcte et, d'autre part, que l'arrêt Gröditzer puisse être transposé à la situation de la SNCM.

(156)

En effet, comme cela ressort du point 79 de la Décision Gröditzer, précitée, un investisseur privé poursuivant une politique structurelle, globale ou sectorielle, guidée par des perspectives de rentabilité à long terme, ne saurait raisonnablement se permettre, après des années de pertes ininterrompues, de procéder à un apport en capital qui, en termes économiques, s'avère non seulement plus coûteux qu'une liquidation des actifs, mais est en outre lié à la vente de 75 % de sa participation dans l' entreprise, ce qui lui enlève des perspectives substantielles de bénéfice, même à terme. Par ailleurs la Commission est d'avis que la comparaison entre les coûts de liquidation et les coûts d'une recapitalisation devraient également prendre en compte la valeur des actifs, qui est, dans les deux cas, transférée à l'acquéreur.

(157)

En outre, la Commission rappelle que en cas de vente dont les modalités auraient été inacceptables pour un investisseur privé, le prix de vente négatif devrait alors constituer dans son ensemble une aide d'État.

(158)

Enfin, la Commission tient également à préciser qu'elle manque d'éléments permettant d'assurer que l'application de cette jurisprudence mènerait effectivement à une estimation de la valeur de la liquidation de […] millions d'EUR. Elle invite donc la France et les parties tierces à fournir tout élément utile à cet égard.

(159)

La Commission émet donc à ce stade de la procédure des doutes quant au comportement d'investisseur privé qu'auraient eu la CGMF et la France en procédant à cette recapitalisation préalable à la cession de la majorité de la SNCM; elle attend des contributions à venir en la matière des autorités françaises et des tiers, ainsi que de ses propres investigations des éléments supplémentaires lui permettant de lever, en tout ou en partie, ses doutes.

(160)

Dans ce cadre, en complément des observations de la France et des tiers, la Commission souhaite vérifier, au moyen d'une expertise indépendante confiée à un expert qu'elle missionnera, les éléments de nature à justifier que le prix de vente négatif au moyen de la recapitalisation correspondait effectivement au comportement d'un investisseur avisé.

(161)

À ce stade, la Commission ne peut donc pas exclure que tout ou partie du montant de la recapitalisation de 158 millions d'EUR doive être considéré comme constitutif d'une aide d'État, et doive alors être apprécié ensemble avec l'aide à la restructuration retenue au titre du plan de 2002, comme une aide à la restructuration globale dont il conviendrait alors d'examiner la compatibilité.

3.3. Appréciation relative aux aides à la restructuration

(162)

La Commission note que le plan de restructuration de 2002 a été examiné dans le cadre des lignes directrices sur les aides au sauvetage et à la restructuration de 1999 en vigueur à l'époque. Toutefois, elle note que les nouvelles mesures intégrant ce plan sont postérieures à l'entrée en vigueur de nouvelles lignes directrices de 2004 et ont été mises en œuvre avant que la Commission ne les autorise. Dès lors, s'il s'avérait dans le cadre de la procédure d'enquête que les nouvelles mesures constituent des aides d'état apportant une augmentation substantielle du montant d'aide à la restructuration examiné au titre du plan de 2002, elle examinera leur compatibilité à la lumière des les lignes directrices communautaires concernant les aides d'État au sauvetage et à la restructuration d'entreprises en difficulté publiées le 1er octobre 2004.

3.3.1. Caractère d'entreprise en difficulté

(163)

Pour être éligible à une aide à la restructuration, l'entreprise doit pouvoir être considérée comme étant en difficulté au sens des lignes directrices sur les aides au sauvetage et à la restructuration.

(164)

Le critère d'entreprise en difficulté avait été vérifié dans la décision de la Commission du 9 juillet 2003 sur la base des comptes annuels de la SNCM pour les années 2001 et 2002.

(165)

Il convient de vérifier que la SNCM vérifie toujours cette condition, au regard cette fois du rapport annuel le plus récent, à savoir celui de l'année 2005, non encore approuvé par les actionnaires de la SNCM mais dont le projet a déjà été fourni à la Commission. La Commission souligne à titre liminaire, comme le rappellent les lignes directrices (78), qu'il n'existe pas de définition communautaire de l'entreprise en difficulté. Néanmoins, la Commission a vérifié que la SNCM remplit bien le test prévu au point 10 des lignes directrices de 2004, qui permet de vérifier sans conteste qu'une entreprise est en difficulté.

(166)

En effet, la SNCM dispose au 31/12/2005 d'un capital de 55 586 100 EUR (55,6 millions d'EUR) et de primes d'émission de 1,4 millions d'EUR, soit 57 millions d'EUR au total, à comparer à un report à nouveau de -60,5 millions d'EUR, dont -28,8 millions d'EUR pour le seul résultat net de 2005, et de réserves à hauteur de 1,75 millions d'EUR. Ainsi, les capitaux propres hors provisions réglementées (79), encore appelés situation nette en terminologie comptable française, sont négatifs à –1,7 millions d'EUR en 2005, en baisse de 25,5 millions d'EUR par rapport à 2004. Un tel niveau traduit la disparition de plus de la moitié du capital social de l'entreprise, capital social dont plus d'un quart a disparu au cours des 12 derniers mois, vérifiant ainsi la condition suffisante décrite au point 10 a) des lignes directrices (80) et permettant de prouver que l'entreprise est bien en difficulté.

3.3.2. Doutes sur la viabilité de l'entreprise

(167)

Le plan de restructuration, dont la durée doit être aussi limitée que possible, doit permettre de rétablir dans un délai raisonnable la viabilité à long terme de l'entreprise, sur la base d'hypothèses réalistes concernant les conditions d'exploitation future. Le plan de restructuration doit proposer une mutation de l'entreprise telle que cette dernière puisse couvrir, une fois la restructuration achevée, tous ses coûts, y compris les coûts d'amortissement et les charges financières. La rentabilité de l'entreprise restructurée devra être suffisante pour lui permettre d'affronter la concurrence en ne comptant plus que sur ses seules forces.

(168)

La Commission note que le transfert de la SNCM au secteur privé est un élément important dans la restructuration de l'entreprise et crédibilise fortement la perspective de son retour à la viabilité. Elle note toutefois que ce transfert n'est actuellement que partiel. En outre, notamment au vu des difficultés récurrentes de l'entreprise (y compris suite à la restructuration notifiée en 2002) et de la réduction de sa présence sur le marché avec la Corse, la Commission n'est à ce stade pas convaincue que le plan de restructuration actualisé offre tous les éléments nécessaires à garantir la viabilité durable de l'entreprise.

(169)

Par ailleurs, entre autres questions, une restructuration devrait normalement impliquer l'abandon des activités, qui, même après restructuration, resteraient structurellement déficitaires. Or, la Commission note que la SNCM n'envisage pas la suppression de toutes ses activités déficitaires et doit donc à ce stade exprimer ses doutes actuels sur l'effet de cette décision sur les perspectives de viabilité de la compagnie. La Commission souhaite également avoir davantage de précisions sur l'impact que le redéploiement sur le Maghreb aurait sur le retour à la viabilité de la compagnie.

(170)

En outre, la Commission note que la réussite du plan de restructuration est liée étroitement à l'attribution de la DSP sur les liaisons entre Marseille et la Corse pour la période comprise entre le 1er janvier 2007 et le 31 décembre 2012 et que l'éventuelle non attribution de la DSP à la SNCM constitue un élément d'incertitude sur la viabilité de l'entreprise.

(171)

La Commission s'interroge sur la réalisation du plan social de 2002 et sur l'impact que les nouvelles mesures sociales auront sur l'ensemble du plan de restructuration. La Commission note que si, d'une part, comme exposé par les autorités françaises, la réduction d'effectifs attendue sur le personnel sédentaire aurait été réalisée dans l'ensemble, d'autre part, les réductions des effectifs navigants n'ont pas respectées les prévisions et que l'augmentation de la productivité prévue de 10 % n'a pas été atteinte.

(172)

La Commission note également que le nouveau plan social prévoit une réduction de la masse salariale de […] millions d'EUR avec un départ de 400 ETP et une augmentation de la productivité de […] %. En particulier, elle exprime ses doutes sur le fait que une réduction des effectifs de 400 ETP (équivalents temps plein) et l'adoption de mesures de productivité qui génèrent au total une économie d'environ […] millions d'EUR suffirait à contribuer au retour à la viabilité de la SNCM compte tenu des écarts avec les prévisions du plan social de 2002. Dès lors, elle invite les autorités françaises et les tiers à lui fournir tout élément utile à clarifier ce point.

3.3.3. Doutes sur la limitation de l'aide au minimum

(173)

Le montant des aides à la restructuration doit être limité au minimum possible, notamment au regard des coûts et besoins de restructuration de l'entreprise. À cet égard, la Commission note que les autorités françaises n'ont pas indiqué de manière détaillée quels sont les différents postes de coûts de restructuration. En outre, dans la mesure où tout ou partie du montant de la recapitalisation préalable de 158 millions d'EUR pourrait être qualifié d'aide à la restructuration, la Commission considère que les autorités françaises n'ont à ce stade pas suffisamment démontré que ce montant est limité au strict minimum. Entre autres questions, la France est également invitée à préciser si ce montant inclut ou non des coûts sociaux normalement à charge de l'entreprise, et si il inclut la prise en charge de pertes futures et/ou d'autres éléments et à quel niveau.

(174)

La Commission rappelle que les lignes directrices exigent également que les entreprises bénéficiaires d'aides à la restructuration contribuent de manière importante au plan de restructuration sur leurs propres ressources; pour les grandes entreprises, selon les lignes directrices de 2004, une contribution d'au moins 50 % est en principe considérée comme appropriée. La Commission note à cet égard que, si les cessions proposées par la France dans sa notification de 2002, pour une valeur finale de 25.165.000 EUR, et celles effectuées suite à la décision de 2003 de la Commission, soit 5.022.600 EUR, soit un total final de 30.187.600 EUR, constituent une contribution substantielle au regard du montant des coûts de restructuration au titre du plan notifié en 2002, soit 46 millions d'EUR, il n'en serait plus nécessairement de même en tenant compte de l'adaptation du plan de restructuration suite aux nouvelles mesures. Elle invite donc la France d'une part à détailler les coûts de restructuration et d'autre part à justifier le caractère suffisant du niveau de contribution propre au sens des lignes directrices. À cet égard il est à rappeler, comme indiqué précédemment, que même si la Commission devait qualifier les 53,48 millions d'EUR d'aide compatible au titre de l'article 86(2), l'octroi de toute aide pendant la période de restructuration est susceptible d'influer sur l'appréciation des aides à la restructuration et devrait donc être pris en compte conformément aux points 68-71 des lignes directrices de 2004.

3.3.4. Doutes sur la prévention de distorsion de la concurrence

(175)

Des mesures doivent être prises pour atténuer, autant que possible, les conséquences défavorables de l'aide pour les concurrents. À défaut, l'aide devrait être considérée comme contraire à l'intérêt commun et donc incompatible avec le marché commun. Dans le cas présent, la Commission note que la SNCM a réalisé plusieurs cessions dans le cadre du plan initial de 2002, mais que la France n'a pas proposé de cession d'actif supplémentaire; elle a au contraire souligné que la flotte de la SNCM, sans s'accroître, est destinée à être renouvelée à hauteur de deux bateaux en 2006 et 2008. De même, la France a précisé que la condition d'absence de price leadership doit être supprimée selon le plan et l'accord présenté par les parties pour leur participation à l'opération de recapitalisation présente.

(176)

Comme indiqué précédemment, et comme suggéré par le Tribunal, le réexamen du montant des aides à la restructuration pourrait conduire à revoir le niveau des contreparties à exiger de la SNCM, en tenant compte du fait que les contreparties exigées lors de la décision de 2003, sur la base d'un montant d'aide de 76 millions d'EUR, auraient été largement ou totalement réalisées. Toutefois, compte tenu des doutes qui existent à ce stade sur le montant total qui devra être considéré au titre des aides à la restructuration, et qui pourrait in fine être supérieur ou inférieur au montant initial de 76 millions d'EUR, la Commission ne peut pas exclure à ce stade que les contreparties établies par sa décision de 2003 soient maintenues ou que des contreparties additionnelles soient imposées si le montant des aides à la restructuration était supérieur à celui notifié en 2002.

(177)

Dans le cadre de son analyse, en complément des observations de la France et des tiers sur les point précités, la Commission vérifiera, au moyen d'une expertise indépendante, les éléments de nature à justifier que le plan de restructuration permettra la viabilité de l'entreprise, que les éventuelles aides à la restructuration sont limitées au minimum et que la participation en terme de contribution propres à la restructuration de la part de la SNCM soit suffisante au regard des lignes directrices. La Commission examinera également, à l'aide de son expert, dans quelle mesure les contreparties imposées en 2003 ont été respectées.

3.4. Appréciation des 8,75 millions d'EUR d'apport CGMF

(178)

La France expose que la recapitalisation de 8,75 millions d'EUR par l'État a été faite de manière concomitante à l'apport des investisseurs privés. Elle explique également que la concomitance est renforcée par la part minoritaire prise par l'État alors que la majorité des fonds sont apportés par le marché. Cette modalité permettrait de respecter l'engagement de privatisation pris par les autorités françaises.

(179)

La Commission estime, en effet, qu'au cas où la concomitance de l'investissement privé et public serait démontrée, la recapitalisation de la SNCM à la quelle l'État, via la CGMF, participerait de manière minoritaire ne constituerait pas une aide d'État. À cet égard, elle observe également que la CGMF bénéficierait, hormis le cas d'un règlement judiciaire affectant la SNCM, d'une rentabilité en capital fixe établie à […] % par an au cas où elle devait céder sa participation. En revanche, elle note que la présence de conditions résolutoires stipulées au seul bénéfice des repreneurs pourrait remettre en cause le respect du principe d'égalité des investisseurs.

(180)

Pour pouvoir parvenir à une conclusion sur ces points, la Commission, au delà de l'analyse commanditée à un expert indépendant, souhaite obtenir des autorités françaises des précisions quant aux modalités de ces opérations, de nature à lui permettre de vérifier si l'avance en capital apportée par les repreneurs a une rémunération adéquate, et si la concomitance entre l'investissement privé et public, et notamment l'identité des conditions de souscription, est bien garantie.

3.5. Appréciation des 38,5 millions d'EUR d'apport en compte courant CGMF (aide à la personne)

(181)

La Commission note que la France, en invoquant la pratique décisionnelle de la Commission, notamment la décision “SFP — Société française de production”, considère que ce financement constitue une aide à la personne qui ne bénéficie pas à l'entreprise et qui ne serait pas donc à qualifier d'aide d'État.

(182)

À cet égard, tout en reconnaissant que la mise en œuvre de mesures sociales supplémentaires par les biais de fonds publics en faveur des personnes licenciées, ne libérant pas l'employeur de ses charges normales, pourraient en principe ne pas constituer une aide d'État, la Commission s'interroge sur la possibilité qu'une telle mesure puisse constituer un avantage indirect à l'entreprise. Elle estime qu'il est prématuré à ce stade de se prononcer sur la nature du montant de 38,5 millions d'EUR et qu'elle doit reporter son évaluation au moment où les autorités françaises auront fourni plus de détails sur le montant même ainsi que sur les modalités de son octroi.

(183)

Au-delà de l'analyse qu'elle conduira à l'aide de son expert, la Commission invite la France à fournir toute information de nature à préciser les éléments pris en compte pour déterminer ce montant, les destinataires de la mesure, si les mesures seront mises en œuvre exclusivement lors que ces destinataires auront quitté l'entreprise, en quoi cette mesure se différencie des coûts du plan social conventionnel et des coûts sociaux hors plan conventionnel, l'existence des éventuelles conditions liées à l'octroi de ce bénéfice et tout autre élément utile à cet égard. Elle invite également la France à répondre au doute exprimé plus haut sur le risque de contradiction avec la prise en compte des indemnités complémentaires de licenciement comme faisant partie des risques supportés par un investisseur avisé.

4. CONCLUSION

Compte tenu des considérations qui précédent, la Commission invite la France, dans le cadre de la procédure de l'article 88, paragraphe 2, du traité CE, à présenter ses observations et à fournir toute information utile pour l'évaluation de la mesure dans un délai d'un mois à compter de la date de réception de la présente. Elle invite vos autorités à transmettre immédiatement une copie de cette lettre au bénéficiaire potentiel de l'aide.

La Commission rappelle à la France l'effet suspensif de l'article 88, paragraphe 3, du traité CE et se réfère à l'article 14 du règlement (CE) no 659/1999 du Conseil qui prévoit que toute aide illégale pourra faire l'objet d'une récupération auprès de son bénéficiaire.

Par la présente, la Commission avise la France qu'elle informera les intéressés par la publication de la présente lettre et d'un résumé de celle-ci au Journal officiel de l'Union européenne. Elle informera également les intéressés dans les pays de l'AELE signataires de l'accord EEE par la publication d'une communication dans le supplément EEE du Journal officiel, ainsi que l'autorité de surveillance de l'AELE en leur envoyant une copie de la présente. Tous les intéressés susmentionnés seront invités à présenter leurs observations dans un délai d'un mois à compter de la date de cette publication”.

(1) Kirjattu numerolla TREN A/61846.

(2) EYVL L 83, 27.3.1999, s. 1.

(3) EUVL L 61, 27.2.2004, s. 13.

(4) EUVL C 103, 29.4.2006.

(5) EUVL L 24, 29.1.2004.

(6) SNCM omistaa CMN:stä 45 prosenttia ja Compagnie méridionale de Participation (CMP) 55 prosenttia. Tosiasiallinen määräysvalta CMN:ssä on siis vuodesta 1992 kuulunut Stef-TFE-konsernille, joka omistaa 49 prosenttia CMP:stä.

(7) Ks. 24 kohta.

(8) Neuvoston asetus (ETY) N:o 3577/92, annettu 7 päivänä joulukuuta 1992, palvelujen tarjoamisen vapauden periaatteen soveltamisesta meriliikenteeseen jäsenvaltioissa (meriliikenteen kabotaasi) (EYVL L 364, 12.12.1992, s. 7).

(9) Korsikan paikalliset hallintoviranomaiset ovat vuodesta 1991 toimineet julkisen palvelun velvoitteisiin liittyvän toimiluvan myöntävinä viranomaisina 13. toukokuuta 1991 annetun Ranskan lain N:o 91-428 nojalla.

(10) Hakijoiden oli esitettävä tarjouksensa 4. elokuuta 2006 mennessä.

(11) Tuomion perusteita koskevat päätelmät esitetään tuomion 316–321 kohdassa.

(12) Ks. tuomion 268 kohta.

(13) Ks. tuomion 283 kohta.

(14) Ks. tuomion 320 kohta.

(15) Maaliskuun 16. päivänä 2005 tehdyn päätöksen mukaan rakenneuudistussuunnitelmassa huomioon otettu luovutusten lopullinen nettotuotto on 25 miljoonaa euroa.

(16) Tämä summa jakautuu seuraavasti: varsinainen rakenneuudistussuunnitelma: 20,4 miljoonaa euroa; myynnissä olevien alusten käytöstä poistamisesta aiheutuvat kulut: 1,8 miljoonaa euroa; Liamone-aluksen arvon alentaminen: 14,8 miljoonaa euroa; ja toiminnan laajentamisesta Pohjois-Afrikan maihin aiheutuvat kustannukset: 9 miljoonaa euroa.

(17) Luottamuksellisia tietoja

(18) Enregistrées sous le no TREN A/61846.

(19) JO L 83 du 27.3.1999, p. 1.

(20) Enregistrée sous la référence TREN(2002) A/65862.

(21) Enregistrée sous la référence SG(2002) A/10050.

(22) Enregistrée sous la référence SG(2002) A/10252.

(23) JO C 308 du 11.12.2002, p. 29.

(24) Enregistrée par les services de la Commission sous le no SG(2003) A/1546.

(25) JO C 288 du 9.10.1999, p. 2.

(26) Enregistrée par les services de la Commission sous le no SG(2003) A/1691.

(27) Enregistré par les services de la Commission sous le no TREN A/21701.

(28) Enregistré par les services de la Commission sous le no TREN A/20745.

(29) Enregistré par les services de la Commission sous le no TREN A/21531.

(30) JO L 61 du 27.2.2004, p. 13.

(31) JO 1999, C 62, p. 9.

(32) JO 2001, C 117, p. 9.

(33) JO 2002, L 50, p. 66.

(34) JO C 148 du 25.6.2003.

(35) JO C 288 du 9.10.1999.

(36) Enregistré par les services de la Commission sous le no TREN A/27546.

(37) Enregistré par les services de la Commission sous le no TREN A/30842.

(38) Enregistré sous le no SG(2005) A/10782.

(39) Enregistré sous le no SG(2005)A/11122.

(40) Enregistré par les services de la Commission sous le no TREN A/10016.

(41) Enregistré par les services de la Commission sous le no TREN A/16904.

(42) Enregistré par les services de la Commission sous le no TREN A/19105.

(43) JO C 103 du 29.4.2006.

(44) JO L 24 du 29.1.2004.

(45) OJ C 148 of 24.6.2006.

(46) Enregistré par les services de la Commission sous le no TREN A/25295.

(47) La CMN est détenue à 45 % par la SNCM et à 55 % par la Compagnie méridionale de Participation (CMP). Son contrôle effectif a été ainsi confié depuis 1992 au groupe Stef-TFE qui possède 49 % de la CMP.

(48) Voir le point 24.

(49) Règlement (CEE) no 3577/92 du Conseil du 7 décembre 1992 concernant l'application du principe de la libre circulation des services aux transports maritimes à l'intérieur des États membres (règlement cabotage) (JO L 364 du 12.12.1992, p. 7).

(50) JO S 2001/10 — 007005.

(51) Autorité concédante pour les obligations de service public depuis 1991 en vertu de ladite loi française no 91-428 du 13 mai 1991.

(52) JOUE 2006/S 100-107350. Les candidats ont jusqu'au 4 août pour remettre leurs offres.

(53) Aide d'État N 781/2001 autorisée par décision de la Commission du 2.7.2002, JO C 186/2002.

(54) Le Southern Trader fait actuellement l'objet d'une promesse de vente.

(55) Les conclusions des motifs de l'arrêt sont mentionnées aux points 316 à 321de son arrêt.

(56) Voir point 268 de l'arrêt.

(57) Voir point 283 de l'arrêt.

(58) Voir point 284 de l'arrêt.

(59) Voir point 320 de l'arrêt.

(60) De la décision du 16 mars 2005 il résulte que le montant définitif du produit net des cessions prévues au plan de restructuration s'élèverait à 25 165 000 EUR.

(61) Estimation

(62) Ce montant étant détaillé comme suit : 20,4 millions d'EUR en tant que plan de restructuration proprement dit, 1,8 millions d'EUR frais de désarmement de navires en vente, 14,8 millions d'EUR dépréciation du Liamone et 9 millions d'EUR coût de redéploiement de l'activité vers le Maghreb.

(63) Arrêt de la Cour du 24 juillet 2003, Altmark Trans GmbH e. Nahverkehrsgesellschaft Altmark GmbH, aff. C-280/00, Rec. 2003, p. 7747.

(64) Les quatre conditions sont les suivantes :

(i)	l'entreprise bénéficiaire doit effectivement être chargée de l'exécution d'obligations de service public et ces obligations doivent être clairement définies

(ii)	les paramètres sur la base desquels est calculée la compensation doivent être préalablement établis de façon objective et transparente, afin d'éviter qu'elle comporte un avantage économique susceptible de favoriser l'entreprise bénéficiaire par rapport à des entreprises concurrentes ;

(iii)

la compensation ne saurait dépasser ce qui est nécessaire pour couvrir tout ou partie des coûts occasionnés par l'exécution des obligations de service public, en tenant compte des recettes y relatives ainsi que d'un bénéfice raisonnable pour l'exécution de ces obligations ;

(iv)

lorsque le choix de l'entreprise à charger de l'exécution d'obligations de service public, dans un cas concret, n'est pas effectué dans le cadre d'une procédure de marché public permettant de sélectionner le candidat capable de fournir ces services au moindre coût pour la collectivité, le niveau de la compensation nécessaire doit être déterminé sur la base d'une analyse des coûts qu'une entreprise moyenne, bien gérée et adéquatement équipée en moyens de transport afin de pouvoir satisfaire aux exigences de service public requises, aurait encourus pour exécuter ces obligations, en tenant compte des recettes y relatives ainsi que d'un bénéfice raisonnable pour l'exécution de ces obligations.

(65) Rapports entre les charges salariales d'une part et le chiffre d'affaires, les traversées et les navires d'autre part.

(66) Les autorités françaises avaient défendu en 2002 le caractère stratégique de la participation de la SNCM dans Sud-Cargos. L'évolution du trafic de marchandises (développement du conteneur au détriment du trafic roro), le rachat de Delmas, autre actionnaire de Sud-Cargos, par CMA CGM et les difficultés économiques de Sud-Cargos sont autant de facteurs qui expliquent que cette participation n'est plus stratégique et a pu être cédée en 2005 par la SNCM.

(67) Veolia Transport est une filiale à 100 % de Veolia Environnement. Elle exploite sous le nom de Connex des services de transport de voyageurs pour le compte de collectivités publiques (transports collectifs en agglomération, transports collectifs interurbains et régionaux) et gère à ce titre des réseaux routiers et ferroviaires et, dans une moindre mesure, des services de transport maritime

(68) Chiffrage ne tenant pas compte: (i) d'une période intercalaire plus longue qu'un mois (hypothèse d'une liquidation quasi-immédiate) et donc beaucoup plus coûteuse, par exemple dans le cas d'une liquidation amiable dont le surcoût peut être estimé à environ […]* millions d'EUR ; (ii) d'éventuels surcoûts “collatéraux” pour l'État puissance publique (impact sur le fonctionnement du Port de Marseille et le service public de continuité territoriale vers la Corse, etc.).

(69) Arrêt de la Cour du 28 janvier 2003, aff. C-334/99, Allemagne c/ Commission (arrêt “Gröditzer”).

(70) Cass.com 6 février 2001 no 98-15129

(71) Affaire Aspocomp Group Oyj ; arrêt de la Cour d'Appel de Rouen du 22 mars 2005

(72) Décision de la Commission du 17 juillet 2002, Société Française de Production, C(2002)2593fin.

(73) La flotte initiale de 11 navires a été réduite d'une unité avec la cession du NGV Aliso. Par décision du 8.9.2004 la Commission avait autorisé à vendre soit l'Alisco, soit l'Aliso, deux navires sistership, dès lors que le nombre des navires utilisés ne dépassaient pas onze.

(74) En effet, entre 2003 et 2004, la SNCM a cédé ses participations jugées non stratégiques dans quatre sociétés, à savoir Amadeus France, la société civile immobilière Schuman, la Société Méditerranéenne d'Investissements et de Participations (SMIP) et la SOMECA. S'agissant de la vente de la participation de la SNCM dans la Compagnie Corse Méditerranée (CCM), la SNCM n'a pu trouver acquéreur malgré un processus de mise en vente et l'offre de la céder même à une valeur symbolique aux actionnaires de la CCM.

(75) Arrêt de la Court du 14 septembre 1994, affaires C 278/92, C-279/92 et C 208/92, Espagne c. Commission“Hytasa”, Rec. 1999, p. I-4/03.

(76) Aide d'État no C 53-2003 (no NN62/2003) — Belgique — Aide à la restructuration d'ABX Logistics,

(77) Décision C 1999/720 concernant l'aide d'État mise à exécution par l'Allemagne en faveur de Grödizer Stahlwerke GmbH et de sa filiale Walzwerk Burg GmbH, JO L 292 du 13.11.1999.

(78) Point 9 des lignes directrices.

(79) Les provisions réglementées sont des charges passées en comptabilité en application de règles fiscales, comme par exemple l'amortissement dérogatoire.

(80)

Voir le point 10 a) des lignes directrices:

“… une entreprise est, en principe et quelle que soit sa taille, considérée comme étant en difficulté aux fins des présentes lignes directrices…:

a)	s'il s'agit d'une société à responsabilité limitée, lorsque plus de la moitié de son capital social a disparu, plus du quart de ce capital ayant été perdu au cours des douze derniers mois”.

13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/77

EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen

Tapaukset, joita komissio ei vastusta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2006/C 303/26)

Päätöksen tekopäivä	4.7.2006
Tuen numero	N 43/06
Jäsenvaltio	Italia
Nimike	Cetena & Insean
Oikeusperusta	Art. 5 Legge 9 gennaio 2006, n. 13
Toimenpidetyyppi	Yksittäinen tuki
Tarkoitus	Tutkimus- ja kehitystyö
Tuen muoto	Avustus
Talousarvio	Suunnitellut vuosikustannukset: 1 milj. EUR; Suunnitellun tuen kokonaismäärä: 3 milj. EUR
Kesto	31. joulukuuta 2007
Toimiala	Laivanrakennus
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite	Ministero delle Infrastrutture e dei Trasporti

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä	25.1.2006
Tuen numero	N 118/05
Jäsenvaltio	Irlanti
Alue	Cork
Nimike	MSF 2002 — Tuki Centocorille
Oikeusperusta	Industrial Development Act of 1986 (as amended) — Section 21
Toimenpidetyyppi	Yksittäinen tuki
Tarkoitus	Aluekehitys
Tuen muoto	Avustus
Talousarvio	Suunnitellun tuen kokonaismäärä: 45,47 miljoonaa EUR nettonykyarvo
Tuen intensiteetti	7,39 % NAE
Toimiala	Kemian- ja farmasianteollisuus

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä	7.6.2006
Tuen numero	N 262/06
Jäsenvaltio	Espanja
Nimike	Ayuda a Indonesia (construcción naval)
Oikeusperusta	Disposición adicional vigésima segunda: Fondo de Ayuda al Desarrollo, de la Ley 62/2003, de 30 de diciembre
Toimenpidetyyppi	Yksittäinen tuki
Tarkoitus	Kehitysyhteistyö
Tuen muoto	Avustus
Talousarvio	Suunnitellun tuen kokonaismäärä: 6,92 milj. EUR
Tuen intensiteetti	35 %
Toimiala	Laivanrakennus
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite	Ministerio de Industria, Turismo y Comercio

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä

20.9.2006

Tuen numero

N 267/06

Jäsenvaltio

Espanja

Alue

Cataluña

Nimike

Subvención para la promoción del cine de autor

Oikeusperusta

Resolución CLT/245/2006, de 2 de febrero, por la que se convoca concurso público para la concesión de subvenciones para la promoción del cine de autor (DOGC 4571 de 13.2.2006)

Toimenpidetyyppi

Tukiohjelma

Tarkoitus

Kulttuuri

Tuen muoto

Avustus

Talousarvio

Suunnitellut vuosikustannukset: 0,62 milj. EUR; Suunnitellun tuen kokonaismäärä: 3,5 milj. EUR

Tuen intensiteetti

18 %

Kesto

31. joulukuuta 2010

Toimiala

Vapaa-ajan, kulttuuri- ja urheilutoiminta, Tiedonvälitys

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Institut Català de les Industries Culturals (ICIC)

C/Rambla Sta. Mònica, 8

E-08001 Barcelona

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä	19.10.2006
Tuen numero	N 297/06
Jäsenvaltio	Espanja
Alue	La Rioja
Nimike	Reindustrialización en zonas afectadas por deslocalización industrial — La Rioja
Oikeusperusta	Propuesta de Bases Reguladoras de la concesión de subvenciones a la inversión de finalidad regional para actuaciones de reindustrialización en zonas afectadas por deslocalización industrial
Toimenpidetyyppi	Tukiohjelma
Tarkoitus	Aluekehitys
Tuen muoto	Avustus — Korkotuki
Talousarvio	Suunnitellut vuosikustannukset: 3 milj. EUR; Suunnitellun tuen kokonaismäärä: 3 milj. EUR
Tuen intensiteetti	20 %
Kesto	31. joulukuuta 2006
Toimiala	Kaikki toimialat
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite	ADER — Agencia de Desarrollo Económico de La Rioja

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä

6.11.2006

Tuen numero

N 592/06

Jäsenvaltio

Ruotsi

Nimike

Skattebefrielse för biodrivmedel — förlängd tillämpning

Oikeusperusta

Lagen 1994:1776 om skatt på energi.

Toimenpidetyyppi

Tukiohjelma

Tarkoitus

Ympäristönsuojelu

Tuen muoto

Veroetuus

Talousarvio

Suunnitellut vuosikustannukset: 1 800 milj. SEK; Suunnitellun tuen kokonaismäärä: 9 000 milj. SEK

Kesto

1. tammikuuta 2009 — 31. joulukuuta 2013

Toimiala

Kaikki toimialat

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Finansdepartementet

S-103 33 Stockholm

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä	29.11.2002
Tuen numero	N 681/02
Jäsenvaltio	Belgia
Alue	Vlaanderen
Nimike	Staatssteun voor het Vlaams Audiovisueel Fonds
Oikeusperusta	Decreet van 13 april 1999 houdende machtiging van de Vlaamse Regering om toe te treden tot en om mee te werken aan de oprichting van de vzw Vlaams Audiovisueel Fonds
Toimenpidetyyppi	Tukiohjelma
Tarkoitus	Kulttuuri
Tuen muoto	Laina
Talousarvio	Suunnitellun tuen kokonaismäärä: 5,5 milj. EUR
Tuen intensiteetti	85 %
Kesto	27. marraskuuta 2002 — 31. joulukuuta 2004
Toimiala	Tiedonvälitys
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite	Administratie Media van het Ministerie van de Vlaamse Gemeenschap

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/81

Jäsenvaltioiden hissejä koskevan lainsäädännön lähentämisestä 29 päivänä kesäkuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/16/EY täytäntöönpanoon liittyvä komission tiedonanto

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(Direktiivin soveltamisalaan kuuluvien yhdenmukaistettujen standardien nimet ja viitenumerot)

(2006/C 303/27)

ESO:n viitenumero (1)	Yhdenmukaistetun standardin viitenumero ja nimi (ja viiteasiakirja)	Ensimmäinen julkaisu EYVL	Korvattavan standardin viitenumero	Päivä, jona korvattavan standardin noudattamisesta johtuva vaatimustenmukaisuusolettamus lakkaa Huomautus 1
CEN	EN 81-1:1998 Hissien suunnittelua ja rakentamista koskevat turvallisuusohjeet. Osa 1: Sähkökäyttöiset hissit	31.3.1999	—
	EN 81-1:1998/A2:2004	6.8.2005	Huomautus3	Voimassaolo lakkaa (6.8.2005)
	EN 81-1:1998/A1:2005	2.8.2006	Huomautus3	Voimassaolo lakkaa (2.8.2006)
	EN 81-1:1998/AC:1999
CEN	EN 81-2:1998 Hissien suunnittelua ja rakentamista koskevat turvallisuusohjeet. Osa 2: Hydraulihissit	31.3.1999	—
	EN 81-2:1998/A2:2004	6.8.2005	Huomautus3	Voimassaolo lakkaa (6.8.2005)
	EN 81-2:1998/A1:2005	2.8.2006	Huomautus3	Voimassaolo lakkaa (2.8.2006)
	EN 81-2:1998/AC:1999
CEN	EN 81-28:2003 Hissien suunnittelua ja rakentamista koskevat turvallisuusohjeet. Henkilöiden ja tavaroiden kuljetukseen tarkoitetut hissit. Osa 28: Henkilö- ja tavarahenkilöhissien kaukohälytys	10.2.2004	—
CEN	EN 81-58:2003 Hissien suunnittelua ja rakentamista koskevat turvallisuusohjeet. Osa 8: Hissin ovet. Palonkestävyyskokeet	10.2.2004	—
CEN	EN 81-70:2003 Hissien suunnittelua ja rakentamista koskevat turvallisuusohjeet. Henkilö- ja tavarahenkilöhissejä koskevat erityisvaatimukset. Osa 70: Hissien esteettömyys henkilöille mukaan lukien vammaiset henkilöt	6.8.2005	—
CEN	EN 81-70:2003/A1:2004	6.8.2005
CEN	EN 81-72:2003 Hissien suunnittelua ja rakentamista koskevat turvallisuusohjeet. Henkilö- ja tavarahenkilöhissejä koskevat erityisvaatimukset. Osa 72: Palomieshissit	10.2.2004	—
CEN	EN 81-73:2005 Hissien suunnittelua ja rakentamista koskevat turvallisuusohjeet. Henkilö- ja tavarahenkilöhissejä koskevat erityisvaatimukset. Osa 73: Hissien toiminta tulipalon aikana	2.8.2006	—
CEN	EN 12016:2004 Sähkömagneettinen yhteensopivuus. Tuoteperhestandardi hisseille, liukuportaille ja liukukäytäville. Häiriönsieto	6.8.2005	EN 12016:1998	Voimassaolo lakkaa (30.6.2006)
CEN	EN 12385-5:2002 Teräsköydet. Turvallisuus. Osa 5: Hissien köydet. Säikeistä punotut köydet	6.8.2005	—
CEN	EN 13015:2001 Hissien ja liukuportaiden huolto. Huolto-ohjeissa noudatettavat säännöt	10.2.2004	—
CEN	EN 13411-7:2006 Teräsköysien päätteet. Turvallisuus. Osa 7: Symmetriset kiilalukkoliitokset	Tämä on ensimmäinen julkaisu	—

Huomautus 1

Huomautus 3

HUOM:

—	Tietoja standardien saatavuudesta saa joko Euroopan standardointielimiltä tai kansallisilta standardointilaitoksilta, joita koskeva luettelo on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY (2), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/48/EY (3), liitteenä.

—	Viitetietojen julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä ei tarkoita sitä, että standardit ovat saatavana kaikilla yhteisökielillä.

—	Tämä luettelo korvaa kaikki aiemmin Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistut luettelot. Komissio huolehtii kyseisen luettelon ajan tasalle saattamisesta.

Lisätietoja yhdenmukaistetuista standardeista saa Internet-osoitteesta

http://europa.eu.int/comm/enterprise/newapproach/standardization/harmstds.

(1) ESO: Eurooppalaiset standardointielimet:

—	CEN: rue de Stassart 36, B-1050 Brussels, puhelin (32-2) 550 08 11; faksi (32-2) 550 08 19 (http://www.cenorm.be)

—	CENELEC: rue de Stassart 35, B-1050 Brussels, puhelin (32-2) 519 68 71; faksi (32-2) 519 69 19 (http://www.cenelec.org)

—	ETSI: 650, route des Lucioles, F-06921 Sophia Antipolis, puhelin (33) 492 94 42 00; faksi (33) 493 65 47 16 (http://www.etsi.org)

(2) EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37.

(3) EYVL L 217, 5.8.1998, s. 18.

13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/83

Luettelo erilaisista koodiyhdistelmistä, joita voidaan käyttää yhtenäisen hallinnollisen asiakirjan 36 kohdassa

(2006/C 303/28)

Koodiyhdistelmä	Noudatettavat tullimenettelyt (Yhteisön tullikoodeksin 20 artiklan 3 kohdan c–f alakohta)
1XX	Kaikkia koskevat (Erga Omnes)
100	Kaikkia koskeva kolmansiin maihin sovellettava tulli (Yhteisön tullikoodeksin 20 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukainen tavanomainen tulli) Näissä tapauksissa tullietuuskohtelua ei pyydetä tai sellaista ei ole saatavissa.
110	Kaikkia koskeva yksipuolinen tullisuspensio Väliaikainen tullisuspensio autonomisesta tullista myönnetään eräille maatalous-, kemian-, ilmailu- ja mikroelektroniikka-alan tavaroille. Niistä useimmat sisältyvät vuodeksi kerrallaan annettaviin asetuksiin. Muut mainitaan eräiden CN-nimikkeiden alaviitteissä ja ne ovat voimassa kunnes toisin määrätään. Tavanomainen tulli voidaan suspendoida joko kokonaan (esim. 27 ryhmä) tai osittain (esim. nimikkeet 2905 44, 3301 20 00, 3824 60).
115	Kaikkia koskeva yksipuolinen tullisuspensio, jonka ehtona on tietty käyttötarkoitus Eräät koodin 110 tullisuspensiot myönnetään ainoastaan, jos tavaroille on osoitettu yhteisön tullikoodeksin 82 artiklan mukainen tietty käyttötarkoitus.
118	Kaikkia koskeva yksipuolinen tullisuspensio, kun tavaralle on annettu todistus niiden erityisestä luonteesta Tällä hetkellä tätä mahdollisuutta ei ole Taricissa.
119	Sellaisiin tuotteisiin sovellettava kaikkia koskeva yksipuolinen tullisuspensio, jotka tuodaan lentokelpoisuustodistuksella varustettuina Tällaiset suspensiot myönnetään ainoastaan, jos lentokelpoisuustodistus on esitetty.
120	Etuuskohteluun oikeuttamattomat tariffikiintiöt Näihin kuuluvat WTO-kiintiöt, autonomiset tariffikiintiöt, kaikkia koskevat kiintiöt (Erga Omnes) ja alkuperäkiintiöt.
123	Etuuskohteluun oikeuttamaton tariffikiintiö, jonka ehtona on tiettyä käyttötarkoitusta koskevan luvan esittäminen Eräitä koodin 120 tariffikiintiöitä voidaan käyttää ainoastaan, jos tavaroille on osoitettu yhteisön tullikoodeksin 82 artiklan mukainen tietty käyttötarkoitus.
125	Etuuskohteluun oikeuttamaton tariffikiintiö, jonka ehtona on erityistodistuksen esittäminen Tällaisten todistusten on oltava muita kuin alkuperätodisteita, kuten polveutumistodistuksia, käsityötodistuksia, kangaspuiden käyttöä osoittavia todistuksia jne.
128	Ulkoisen jalostuksen jälkeen sovellettava kaikkia koskeva tariffikiintiö
140	Yhteiseen tullitariffiin perustuva tietty käyttötarkoitus Kolmansien maiden tulleja sovelletaan, kun esitetään tiettyä käyttötarkoitusta koskeva lupa
150	Tavaran luokituksen ehtona CN-koodiin on erityistodistuksen esittäminen Useimmat näistä tapauksista ja kyseessä olevat todistukset mainitaan yhdistetyssä nimikkeistössä (ks. johdantomääräykset). Muut on mainittu asianomaisia CN-koodeja (kuten 0202 30 50) koskevissa alaviitteissä.
2XX	Yhteinen tullietuusjärjestelmä (GSP)
200	GSP-tulli, johon ei liity ehtoja eikä rajoituksia Ainoa ehto on alkuperätodistuksen (lomake A) esittäminen Sosiaali- ja ympäristölausekkeiden noudattaminen voidaan myös todistaa A-lomakkeella lisätullinalennusten myöntämiseksi. (Tätä koodia käytetään myös tapauksissa, joissa graduaatiomaille, kuten Moldovalle, myönnetään edelleen alennusta yhteisön tullitariffin mukaisesta tullista).
218	GSP-suspensio, jonka ehtona on tuotteen erityisluonteesta annettavan todistuksen esittäminen Ei sovelleta tällä hetkellä.
220	GSP-tariffikiintiö
223	GSP-tariffikiintiö, jonka ehtona on tietty käyttötarkoitus GSP-tariffikiintiö, jonka ehtona on tiettyä käyttötarkoitusta koskevan luvan esittäminen.
225	GSP-tariffikiintiö, jonka ehtona on erityistodistuksen esittäminen
240	GSP-etuustulli, jonka ehtona on tietty käyttötarkoitus GSP-etuustullien soveltaminen edellyttää tiettyä käyttötarkoitusta koskevan luvan esittämistä.
250	Tavaran luokitus erityisen GSP-tullin alaiseen CN-koodiin edellyttää erityistodistuksen esittämistä Ei sovelleta tällä hetkellä.
3XX	Etuusjärjestelyt (myös tulliliitot)
300	Etuustulli, johon ei liity ehtoja eikä rajoituksia (katot mukaan lukien) Etuustullia sovelletaan kyseessä olevan sopimuksen mukaisesti.
310	Etuuskohteluun oikeuttavat sopimukset: tariffisuspensiot
315	Etuuskohtelususpensio, jonka ehtona on tietty käyttötarkoitus Etuuskohtelususpension myöntäminen edellyttää tiettyä käyttötarkoitusta koskevan luvan esittämistä.
318	Etuuskohtelususpensio, jonka ehtona on tuotteen erityisluonteesta annettavan todistuksen esittäminen Ei sovelleta tällä hetkellä.
320	Etuustullikiintiö Etuustulli myönnetään ainoastaan kiintiöissä. Niitä voidaan hallinnoida ”ensin tullutta palvellaan ensin” -periaatetta noudattaen taikka todistuksilla tai lisensseillä.
323	Etuustullikiintiö, jonka ehtona on tietty käyttötarkoitus Eräitä koodin 320 kiintiöitä voidaan käyttää ainoastaan, jos tavaroille on osoitettu yhteisön tullikoodeksin 82 artiklan mukainen tietty käyttötarkoitus.
325	Etuustullikiintiö, jonka ehtona on erityistodistuksen esittäminen
340	Etuustulli, jonka ehtona on tietty käyttötarkoitus Etuuskohtelun myöntäminen edellyttää tiettyä käyttötarkoitusta koskevan luvan esittämistä.
350	Tavaran luokitus erityiseen etuustullin alaiseen CN-koodiin edellyttää erityistodistuksen esittämistä Tällaista tapausta ei tällä hetkellä sovelleta.
4XX
400	Tullien kantamatta jättäminen yhteisön tekemien tulliliittosopimusten perusteella.

Käytännöllisyyssyistä luettelon myöhemmät versiot julkaistaan Europa-sivustolla.

(http://ec.europa.eu/taxation_customs/customs/procedural_aspects/general/sad/index_fr.htm).

13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/86

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia COMP/M.4519 — Lagardère/Sportfive)

Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2006/C 303/29)

Komissio vastaanotti 5. joulukuuta 2006 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla ranskalainen yritys Groupe Lagardère (Lagardère) hankkii asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräysvallan ranskalaisessa yrityksessä Sportfive Group SAS (Sportfive) ostamalla osakkeita.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

—	Lagardère: kirjat ja lehdet, yleisradiotoiminta ja multimediapalvelut;

—	Sportfive: urheilutapahtumien lähetysoikeudet, markkinointipalvelut.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua asetuksen (EY) N:o 139/2004 soveltamisalaan. Asiaa koskeva lopullinen päätös tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Asia soveltuu mahdollisesti käsiteltäväksi menettelyssä, joka on esitetty komission tiedonannossa yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 nojalla (2).

4.	Komissio pyytää kolmansia osapuolia esittämään ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksitse (numeroon (32-2) 296 43 01 tai 296 72 44) tai postitse viitteellä COMP/M.4519 — Lagardère/Sportfive seuraavaan osoitteeseen:

Euroopan komissio

Kilpailun PO (DG COMP)

Merger Registry

J-70

B-1049 Bruxelles/Brussel

(1) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

(2) EUVL C 56, 5.3.2005 s. 32.

13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/87

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia COMP/M.4402 — UCB/Schwarz Pharma)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2006/C 303/30)

Komissio päätti 21. marraskuuta 2006 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja julistaa, että se soveltuu yhteismarkkinoille. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa vain englannin kielellä, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu kaikki sen mahdollisesti sisältämät liikesalaisuudet. Se on saatavissa:

—	kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/comm/competition/mergers/cases/ ). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex -sivustossa asiakirjanumerolla 32006M4402. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta. (http://eur-lex.europa.eu)

13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/87

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia COMP/M.4436 — Cinven/Gondola)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2006/C 303/31)

Komissio päätti 4. joulukuuta 2006 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja julistaa, että se soveltuu yhteismarkkinoille. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa vain englannin kielellä, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu kaikki sen mahdollisesti sisältämät liikesalaisuudet. Se on saatavissa:

—	kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/comm/competition/mergers/cases/ ). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex -sivustossa asiakirjanumerolla 32006M4336. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta. (http://eur-lex.europa.eu)

13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/88

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia COMP/M.4452 — SWISS RE/GE LIFE)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2006/C 303/32)

Komissio päätti 6. joulukuuta 2006 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja julistaa, että se soveltuu yhteismarkkinoille. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa vain englannin kielellä, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu kaikki sen mahdollisesti sisältämät liikesalaisuudet. Se on saatavissa:

—	kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://ec.europa.eu/comm/competition/mergers/cases/ ). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot,

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex -sivustossa asiakirjanumerolla 32006M4452. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta. (http://eur-lex.europa.eu)

13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/89

Muut KOM-asiakirjat kuin komission antamat lakiehdotukset

(2006/C 303/33)

Asiakirja	Osa	Päivämäärä	Otsikko
KOM(2004) 755		16.11.2004	Komission tiedonanto neuvostolle koskien Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) ja Kiinan kansantasavallan hallituksen välisen sopimuksen tekemistä tutkimus- ja kehittämisyhteistyöstä ydinenergian rauhanomaisen käytön alalla
KOM(2005) 313		21.9.2005	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle terroristien värväystoiminnasta: väkivaltaisen radikalisoitumisen syihin puuttuminen
KOM(2005) 565		10.11.2005	Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta (GMES): suunnitelmista totta
KOM(2005) 629		1.12.2005	Valkoinen kirja: Rahoituspalvelupolitiikka 2005–2010
KOM(2005) 655		15.12.2005	Komission kertomus: Edistyminen yhteisön Kioto-tavoitteiden saavuttamisessa (järjestelmästä yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 280/2004/EY mukainen kertomus)
KOM(2005) 702		23.12.2005	Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille ja talous- ja sosiaalikomitealle: Pienten ja keskisuurten yritysten yhtiöveroesteiden poistaminen sisämarkkinoilla — kotivaltioverotusta (Home State Taxation) koskevan mahdollisen kokeiluhankkeen suuntaviivat
KOM(2006) 40		8.2.2006	Komission tiedonanto: Euroopan yhteisön antama neljäs kansallisia tiedonantoja koskeva kertomus, joka annetaan ilmastonmuutosta koskevan yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen mukaisesti
KOM(2006) 189		3.5.2006	Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ensimmäisen rautatiepaketin täytäntöönpanosta
KOM(2006) 349		29.6.2006	Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano: Pk-yritysten kasvun rahoittaminen — enemmän eurooppalaista lisäarvoa
KOM(2006) 367		4.7.2006	Komission tiedonanto: Tavoitteena lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia
KOM(2006) 378		12.7.2006	Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle: Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaaminen — Petostentorjunta — Vuosikertomus 2005
KOM(2006) 379		12.7.2006	Komission tiedonanto EU:n yhteisestä yhdenmukaistetusta yritys- ja kuluttajakyselyohjelmasta
KOM(2006) 385		13.7.2006	Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Koheesiopolitiikka ja kaupungit: kaupungit ja taajamat alueiden kasvun ja työllisyyden edistäjinä
KOM(2006) 417		20.7.2006	Komission tiedonanto neuvostolle nuorten osallistumista ja heille tiedottamista koskevista Euroopan unionin politiikoista Valkoisen kirjan ”EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet” seuranta: nuorten osallistumista ja heille tiedottamista koskevien yhteisten tavoitteiden täytäntöönpano nuorten aktiivisen unionin kansalaisuuden edistämiseksi
KOM(2006) 437		7.8.2006	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle: Rikollisuuden ja rikoslainkäytön mittaamista koskeva kattava ja johdonmukainen EU:n strategia: EU:n toimintasuunnitelma vuosiksi 2006–2010
KOM(2006) 446		9.8.2006	Komission kertomus komiteoiden työskentelystä vuonna 2005
KOM(2006) 452		10.8.2006	Komission kertomus budjettivallan käyttäjälle yleisestä talousarviosta katettavien takauksien käytöstä — tilanne 31. joulukuuta 2005
KOM(2006) 451		11.8.2006	Komission kertomus: Euroopan komission vuosikertomus Euroopan parlamentille Eurooppa koulujärjestelmän toiminnasta vuonna 2005
KOM(2006) 459		14.8.2006	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Seitsemäs tiedonanto, ”televisio ilman rajoja” — direktiivin 89/552/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 97/36/EY, 4 ja 5 artiklan soveltamisesta vuosina 2003–2004
KOM(2006) 463		24.8.2006	Komission tiedonanto neuvostolle ja euroopan parlamentille: Henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevan yhteisön strategian toteuttaminen: strategian tehokkuutta koskeva kuudes vuosittainen tiedonanto
KOM(2006) 465		28.8.2006	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta päätöksen tekemiseksi nuorisotoimintaohjelman (Youth in Action) perustamisesta ajanjaksoksi 2007–2013
KOM(2006) 467		28.8.2006	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta elinikäisen oppimisen alan toimintaohjelman perustamista koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen hyväksymiseen
KOM(2006) 421		30.8.2006	Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle Kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus ja hallintotapa: kohti yhdenmukaista lähestymistapaa Euroopan unionissa
KOM(2006) 491		5.9.2006	Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Tempus — vuosikertomus 2005
KOM(2006) 482		7.9.2006	Komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Hongkongin erityishallintoalue: vuosikertomus 2005
KOM(2006) 481		8.9.2006	Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuus ja tasapuolisuus
KOM(2006) 502		13.9.2006	Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Tietämyksestä käytännön toimiin: laajapohjainen innovaatiostrategia EU:lle
KOM(2006) 496		14.9.2006	Komission kertomus neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle: Kolmas kertomus tuotevastuuta koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin soveltamisesta (25. heinäkuuta 1985 annettu direktiivi 85/374/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 10. toukokuuta 1999 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 1999/34/EY)
KOM(2006) 504		14.9.2006	Komission kertomus neuvostolle: Kiinan kansantasavallasta, Hong Kongista ja Taiwanista peräisin olevien DVD-levyjen (DVD+/-R) tuontia koskeva polkumyynnin vastainen menettely
KOM(2006) 499		15.9.2006	Komission tiedonanto neuvostolle: Vuoden 2007 kalastusmahdollisuudet Euroopan komission poliittinen julkilausuma
KOM(2006) 508		15.9.2006	Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Maatalouden ympäristöindikaattorien kehittäminen ympäristönäkökohtien yhteiseen maatalouspolitiikkaan sisällyttämistä koskevaa seurantaa varten
KOM(2006) 512		20.9.2006	35. rahoituskertomus Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto EMOTR:N tukiosasto — Varainhoitovuosi 2005
KOM(2006) 514		21.9.2006	Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle: Kuluttajansuojasta etäsopimuksissa 20 päivänä toukokuuta 1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1997/7/EY täytäntöönpanosta
KOM(2006) 500	1	22.9.2006	Komission kertomus neuvostolle: Energiakasvijärjestelmän uudelleentarkastelu (yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä maataloustuottajien tukijärjestelmistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 92 artiklan nojalla)

Nämä tekstit ovat saatavissa EUR-Lexistä: http://europa.eu.int/eur-lex/lex/

13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/92

Komission antamat lakiehdotukset

(2006/C 303/34)

Asiakirja	Osa	Päivämäärä	Otsikko
KOM(2006) 168		26.4.2006	Muutettu ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseen tähtäävistä rikosoikeudellisista toimenpiteistä
KOM(2006) 195		4.5.2006	Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivien 89/665/ETY ja 92/13/ETY muuttamisesta julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen tehokkuuden parantamiseksi
KOM(2006) 228		24.5.2006	Muutettu ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös nuorisotoimintaohjelman perustamisesta ajanjaksoksi 2007–2013. Vuosien 2007–2013 rahoituskehyksestä 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdystä sopimuksesta johtuva mukautus
KOM(2006) 230	1	24.5.2006	Muutettu ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös väkivallan torjumista (Daphne) koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa
KOM(2006) 230	2	24.5.2006	Muutettu ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös huumetorjuntaa ja tiedotusta koskevan erityisohjelman perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa
KOM(2006) 235		24.5.2006	Muutettu ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös yhteisön toisesta toimintaohjelmasta terveyden alalla (2007–2013). Vuosien 2007–2013 rahoituskehyksestä 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdystä sopimuksesta johtuva mukautus
KOM(2006) 236		24.5.2006	Muutettu ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös yhteisön toimintaohjelmasta terveyden ja kuluttajansuojanpolitiikan alalla (2007–2013). Vuosien 2007–2013 rahoituskehyksestä 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdystä sopimuksesta johtuva mukautus
KOM(2006) 245		24.5.2006	Muutettu ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös toimintaohjelman perustamisesta elinikäisen oppimisen alalla. Vuosien 2007–2013 rahoituskehyksestä 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdystä sopimuksesta johtuva mukautus
KOM(2006) 301		13.6.2006	Muutettu ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2236/95 muuttamisesta. Vuosien 2007–2013 rahoituskehyksestä 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdystä sopimuksesta johtuva mukautus
KOM(2006) 308		13.6.2006	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi Euroopan sosiaalirahastosta
KOM(2006) 309		13.6.2006	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi eurooppalaisesta alueyhteistyöyhtymästä (EAY)
KOM(2006) 355		28.6.2006	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi Euroopan aluekehitysrahastosta
KOM(2006) 364	1	28.6.2006	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi ympäristöalan rahoitusvälineestä (LIFE+)
KOM(2006) 364	2	28.6.2006	Muutettu ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013)
KOM(2006) 374		4.7.2006	Muutettu ehdotus: Neuvoston päätös Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännestä ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta (2007–2011)
KOM(2006) 381		6.7.2006	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta
KOM(2006) 368		12.7.2006	Komission lausunto EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan parlamentin ehdottamista tarkistuksista neuvoston yhteiseen kantaan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta ja päätöksen 96/391/EY ja päätöksen N:o 1229/2003/EY kumoamisesta (KOM(2003) 742 lopullinen, C5-0064/2004, 2003/0297(COD))
KOM(2006) 369		12.7.2006	Komission lausunto EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan parlamentin ehdottamista tarkistuksista neuvoston yhteiseen kantaan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi elintarvikkeiden ravitsemus- ja terveysväitteistä
KOM(2006) 373		12.7.2006	Komission lausunto EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan parlamentin tarkistuksista neuvoston yhteiseen kantaan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vitamiinien, kivennäisaineiden ja eräiden muiden aineiden lisäämisestä elintarvikkeisiin
KOM(2006) 375		12.7.2006	Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan yhteisön politiikan puitteista
KOM(2006) 388		12.7.2006	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta ja direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi neuvoston direktiivin 67/548/ETY muuttamisesta sen mukauttamiseksi asetukseen (EY) N:o …/2006 (REACH)
KOM(2006) 390		14.7.2006	Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta
KOM(2006) 234		19.7.2006	Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi neuvoston direktiivin 89/391/ETY ja sen erityisdirektiivien sekä neuvoston direktiivien 83/477/ETY, 91/383/ETY, 92/29/ETY ja 94/33/EY muuttamisesta käytännön täytäntöönpanoa koskevien kertomusten yksinkertaistamiseksi ja järkeistämiseksi
KOM(2006) 401		19.7.2006	Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus nopeiden rajainterventioryhmien perustamista koskevan mekanismin vahvistamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 muuttamisesta kyseisen mekanismin osalta
KOM(2006) 403		19.7.2006	Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta
KOM(2006) 407	1	19.7.2006	Ehdotus: Neuvoston asetus (EY, Euratom) edunsaajaryhmien, korvausten antamista koskevien edellytysten ja sellaisten korvausmäärien määrittämisestä, jotka voidaan myöntää keskeytyksettä tai vuorotyössä tehtäviään hoitaville virkamiehille annetun neuvoston asetuksen (EHTY, ETY, Euratom) N:o 300/76 muuttamisesta
KOM(2006) 407	2	19.7.2006	Ehdotus: Neuvoston asetus (EY, Euratom) edunsaajaryhmien, korvausten antamista koskevien edellytysten ja sellaisten korvausmäärien määrittämisestä, jotka voidaan myöntää säännöllisesti päivystämään joutuville virkamiehille annetun neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 495/77 muuttamisesta
KOM(2006) 408		19.7.2006	Komission lausunto EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan parlamentin ehdottamista tarkistuksista neuvoston yhteiseen kantaan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus lapsille tarkoitetuista lääkkeistä sekä asetuksen (ETY) N:o 1768/92, direktiivin 2001/20/EY, direktiivin 2001/83/EY ja asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttamisesta
KOM(2006) 424		25.7.2006	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamisesta palveluista sisämarkkinoilla
KOM(2006) 422	1	27.7.2006	Ehdotus: Neuvoston päätös Euroopan yhteisön ja Korean tasavallan välisen tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta
KOM(2006) 422	2	27.7.2006	Ehdotus: Neuvoston päätös tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön ja Korean tasavallan välillä
KOM(2006) 436		31.7.2006	Ehdotus: Neuvoston asetus lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Korean tasavallasta peräisin olevien side-by-side -jääkaappi-pakastinyhdistelmien tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta
KOM(2006) 432		1.8.2006	Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus valvonnan poistamisesta jäsenvaltioiden rajoilla maantie- ja sisävesiliikenteessä (Kodifioitu toisinto)
KOM(2006) 434		1.8.2006	Komission lausunto EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan parlamentin ehdottamista tarkistuksista neuvoston yhteiseen kantaan ehdotuksesta: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi pohjaveden suojelusta pilaantumiselta
KOM(2006) 440		4.8.2006	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen tekemiseksi työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevan yhteisön Progress-ohjelman perustamisesta
KOM(2006) 449	1	9.8.2006	Ehdotus: Neuvoston päätös Euroopan yhteisön ja Uruguayn välisen sopimuksen tekemisestä kirjeenvaihtona
KOM(2006) 449	2	9.8.2006	Ehdotus: Neuvoston asetus EY:n GATT 1994 -sopimuksen XXIV artiklan 6 kohdan mukaisten neuvottelujen perusteella tekemän, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I täydentämistä koskevan sopimuksen täytäntöönpanosta
KOM(2006) 450		10.8.2006	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille EY: n perustamissopimuksen Artiklan 251 (2) toisen kappaleen, jonka aiheena on Neuvoston korjattu ehdotus, mukaisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös Euroopan audiovisuaalisen alan tukiohjelman toimeenpanosta (MEDIA 2007)
KOM(2006) 455		10.8.2006	Ehdotus: Neuvoston asetus korkealaatuisen naudanlihan tiettyjen tuontikiintiöiden määritelmän muuttamisesta
KOM(2006) 456		10.8.2006	Ehdotus: Neuvoston päätös tiettyjen suuntaviivojen soveltamisesta julkisesti tuettuihin vientiluottoihin
KOM(2006) 453		11.8.2006	Ehdotus: Neuvoston päätös Euroopan yhteisön ja Gabonin tasavallan välisessä Gabonin rannikon edustalla harjoitettavaa kalastusta koskevassa sopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta 3 päivän joulukuuta 2005 ja 2 päivän joulukuuta 2011 väliseksi ajaksi tehdyn pöytäkirjan väliaikaista soveltamista koskevan sopimuksen tekemisestä kirjeenvaihtona
KOM(2006) 454		11.8.2006	Ehdotus: Neuvoston asetus Euroopan yhteisön ja Gabonin tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen tekemisestä
KOM(2006) 462		11.8.2006	Komission lausunto EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan parlamentin tarkistuksista neuvoston yhteiseen kantaan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi sisävesialusten teknisistä vaatimuksista ja neuvoston direktiivin 82/714/ETY kumoamisesta
KOM(2006) 457		14.8.2006	Ehdotus: Neuvoston asetus asetuksen (EY) N:o 1907/90 muuttamisesta munien pesemistä koskevan poikkeuksen osalta
KOM(2006) 458		14.8.2006	Ehdotus: Neuvoston päätös eurooppalaisen yhteisyrityksen perustamisesta ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten sekä etujen myöntämisestä perustettavalle yhteisyritykselle
KOM(2006) 460		16.8.2006	Ehdotus: Neuvoston päätös yhteisön kannasta Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen tasavallan välisestä assosiaatiosta tehdyllä sopimuksella perustetun yhteisen hallintokomitean tekemään päätökseen N:o 1/2006 assosiaatiosopimuksen liitteessä IV olevien lisäysten I C, III A, III B ja XI muuttamisesta
KOM(2006) 461		24.8.2006	Ehdotus: Neuvoston asetus asetusten (EY) N:o 51/2006 ja (EY) N:o 2270/2004 muuttamisesta eräiden kalakantojen kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten osalta
KOM(2006) 464		24.8.2006	Ehdotus: Neuvoston päätös kansainvälisessä kahvineuvostossa esitettävästä yhteisön kannasta vuoden 2001 kansainvälisen kahvisopimuksen voimassaolon pidentämiseen
KOM(2006) 468		29.8.2006	Ehdotus: Neuvoston puitepäätös eurooppalaisesta valvontamääräyksestä Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisissä esitutkintamenettelyissä
KOM(2006) 469		29.8.2006	Ehdotus: Neuvoston päätös kansainvälisessä trooppisen puun neuvostossa esitettävästä yhteisön kannasta trooppista puuta koskevan vuoden 1994 kansainvälisen sopimuksen voimassaolon jatkamiseen
KOM(2006) 470		30.8.2006	Ehdotus: Neuvoston asetus lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Thaimaasta peräisin olevien muovisäkkien, -kassien ja -pussien tuonnissa sekä menettelyn päättämisestä tiettyjen Malesiasta peräisin olevien muovisäkkien, -kassien ja pussien tuonnin osalta
KOM(2006) 471		30.8.2006	Ehdotus: Neuvoston asetus lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Intiasta ja Korean tasavallasta peräisin olevan polyeteenitereftalaattikalvon tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1676/2001 muuttamisesta
KOM(2006) 472		30.8.2006	Ehdotus: Neuvoston asetus, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta ja Vietnamista peräisin olevien sellaisten jalkineiden tuonnissa, joiden päälliset ovat nahkaa, ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta
KOM(2006) 476		1.9.2006	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta päätöksen tekemiseksi Kulttuuri 2007 -ohjelman perustamisesta (2007–2013)
KOM(2006) 477		4.9.2006	Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (Euratom, EY) salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle (Kodifioitu toisinto)
KOM(2006) 478		5.9.2006	Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen takarekisterikilven kiinnityspaikasta (Kodifioitu toisinto)
KOM(2006) 488		5.9.2006	Ehdotus: Neuvoston asetus tietyistä Libanonia koskevista rajoittavista toimenpiteistä
KOM(2006) 492		5.9.2006	Muutettu ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuodesta (2008)
KOM(2006) 485		6.9.2006	Ehdotus: Neuvoston asetus eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien ja niihin liittyvien edellytysten vahvistamisesta vuodeksi 2007
KOM(2006) 486		8.9.2006	Ehdotus: Neuvoston direktiivi alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen määrien lähentämisestä annetun direktiivin 92/84/ETY muuttamisesta
KOM(2006) 487		8.9.2006	Ehdotus: Neuvoston asetus enintään kahdentoista kuukauden ikäisistä nautaeläimistä peräisin olevan lihan kaupan pitämisestä
KOM(2006) 495		12.9.2006	Ehdotus: Neuvoston asetus, Australiasta, Intiasta, Indonesiasta ja Thaimaasta peräisin olevien polyesteriä olevien synteettikatkokuitujen tuontiin sovellettavan polkumyyntitullin kumoamisesta ja kyseistä tuontia koskevien menettelyjen päättämisestä neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 11 artiklan 2 kohdan mukaisten, toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevien tarkastelujen jälkeen sekä 11 artiklan 3 kohdan mukaisen, vastaavaa Thaimaasta peräisin olevaa tuontia koskevan osittaisen välivaiheen tarkastelun päättämisestä
KOM(2006) 484		13.9.2006	Komission lausunto EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan parlamentin tarkistuksista neuvoston yhteiseen kantaan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta
KOM(2006) 497		14.9.2006	Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) Koillis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden nimellissaaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta (Kodifioitu toisinto)
KOM(2006) 536		14.9.2006	Ehdotus: Neuvoston direktiivi neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta flusilatsolin sisällyttämiseksi siihen tehoaineena
KOM(2006) 537		14.9.2006	Ehdotus: Neuvoston direktiivi neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta metamidofossin sisällyttämiseksi siihen tehoaineena
KOM(2006) 538		14.9.2006	Ehdotus: Neuvoston direktiivi neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta fenarimolin sisällyttämiseksi siihen tehoaineena
KOM(2006) 539		14.9.2006	Ehdotus: Neuvoston direktiivi neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta dinokappin sisällyttämiseksi siihen tehoaineena
KOM(2006) 540		14.9.2006	Ehdotus: Neuvoston direktiivi neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta prosymidonin sisällyttämiseksi siihen tehoaineena
KOM(2006) 541		14.9.2006	Ehdotus: Neuvoston direktiivi neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta karbendatsiimin sisällyttämiseksi siihen tehoaineena
KOM(2006) 498		15.9.2006	Ehdotus: Neuvoston päätös Euroopan investointipankin toisen, kolmannen, neljännen, viidennen ja kuudennen Euroopan kehitysrahaston varoilla Kongon demokraattisessa tasavallassa toteutettujen toimien johdosta saamien varojen osoittamisesta tehdyn päätöksen 2003/583/EY muuttamisesta
KOM(2006) 515		18.9.2006	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi vetureita ja junia rautateillä yhteisössä ajavien veturinkuljettajien hyväksymisestä
KOM(2006) 516		18.9.2006	Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukainen Komission tiedonanto Euroopan parlamentille neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi yhteisön rautateiden kehittämisestä annetun neuvoston direktiivin 91/440/ETY sekä rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/14/EY muuttamisesta
KOM(2006) 517		18.9.2006	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukainen neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi kansainvälisen rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista
KOM(2006) 511		19.9.2006	Ehdotus: Neuvoston asetus asetusten (EY) N:o 894/97, (EY) N:o 812/2004 ja (EY) N:o 2187/2005 muuttamisesta ajoverkkojen osalta
KOM(2006) 513		20.9.2006	Ehdotus: Neuvoston asetus kulttuuriesineiden viennistä
KOM(2006) 501		21.9.2006	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti Euroopan tasa-arvoinstituutin perustamista koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen hyväksymistä
KOM(2006) 518		21.9.2006	Ehdotus: Neuvoston päätös jolla hyväksytään Euroopan atomienergiayhteisön liittyminen yleissopimukseen ydinaineita ja ydinlaitoksia koskevista turvajärjestelyistä
KOM(2006) 546		21.9.2006	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen antamiseksi alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta ja oikeudesta vastineeseen Euroopan audiovisuaalisia ja verkkotietopalveluja tuottavien yritysten kilpailukyky huomioon ottaen
KOM(2006) 547		21.9.2006	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi ajokorteista (uudelleenlaadittu teksti)
KOM(2006) 500	2	22.9.2006	Ehdotus: Neuvoston asetus yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä maataloustuottajien tukijärjestelmistä annetun asetuksen (EY) N:o 1782/2003 muuttamisesta ja oikaisemisesta sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun asetuksen (EY) N:o 1698/2005 muuttamisesta
KOM(2006) 520		22.9.2006	Ehdotus: Neuvoston direktiivi tiettyjen direktiivien mukauttamisesta tavaroiden vapaan liikkuvuuden alalla Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisen johdosta
KOM(2006) 521		22.9.2006	Ehdotus: Neuvoston direktiivi tiettyjen direktiivien mukauttamisesta tavaroiden vapaan liikkuvuuden alalla Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisen johdosta
KOM(2006) 522		22.9.2006	Ehdotus: Neuvoston direktiivi tiettyjen direktiivien mukauttamisesta verotuksen alalla Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisen johdosta
KOM(2006) 523		22.9.2006	Ehdotus: Neuvoston direktiivi tiettyjen direktiivien mukauttamisesta yhtiöoikeuden alalla Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisen johdosta
KOM(2006) 525		22.9.2006	Ehdotus: Neuvoston direktiivi tiettyjen direktiivien mukauttamisesta henkilöiden vapaan liikkuvuuden alalla Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisen johdosta
KOM(2006) 526		22.9.2006	Ehdotus: Neuvoston direktiivi tiettyjen direktiivien mukauttamisesta palvelujen tarjoamisen vapauden alalla Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisen johdosta
KOM(2006) 527		22.9.2006	Ehdotus: Neuvoston direktiivi vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun direktiivin 67/548/ETY mukauttamisesta Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisen johdosta
KOM(2006) 528		22.9.2006	Ehdotus: Neuvoston direktiivi tiettyjen direktiivien mukauttamisesta liikennepolitiikan alalla Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisen johdosta
KOM(2006) 529		22.9.2006	Ehdotus: Neuvoston direktiivi tiettyjen direktiivien mukauttamisesta maatalouden alalla (eläinlääkintä- ja kasvinsuojelulainsäädäntö) Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisen johdosta
KOM(2006) 530		22.9.2006	Ehdotus: Neuvoston direktiivi tiettyjen direktiivien mukauttamisesta ympäristön alalla Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisen johdosta
KOM(2006) 531		22.9.2006	Ehdotus: Neuvoston direktiivi niiden unionin kansalaisten kunnallista äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole, annetun direktiivin 94/80/EY mukauttamisesta Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisen johdosta
KOM(2006) 532		22.9.2006	Ehdotus: Neuvoston direktiivi pakastettuja elintarvikkeita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun direktiivin 89/108/ETY ja myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä maaliskuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY mukauttamisesta Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisen johdosta
KOM(2006) 533		22.9.2006	Ehdotus: Neuvoston direktiivi tiettyjen direktiivien mukauttamisesta energian alalla Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisen johdosta
KOM(2006) 534		22.9.2006	Ehdotus: Neuvoston direktiivi eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä 22 päivänä syyskuuta 1994 annetun direktiivin 94/45/EY mukauttamisesta Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisen johdosta
KOM(2006) 535		22.9.2006	Ehdotus: Neuvoston direktiivi tiettyjen direktiivien mukauttamisesta tilastojen alalla Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisen johdosta
KOM(2006) 544		25.9.2006	Ehdotus: Neuvoston asetus kalastustuotteita koskevien yhteisön autonomisten tariffikiintiöiden avaamisesta ja hallinnoinnista vuosina 2004–2006 annetun asetuksen (EY) N:o 379/2004 muuttamisesta
KOM(2006) 542		26.9.2006	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta päätökseen ”Kansalaisten Eurooppa” ohjelman (2007–2013) toteuttamisesta
KOM(2006) 548		26.9.2006	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen tekemiseksi Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013)
KOM(2006) 566		27.9.2006	Komission tiedonanto Euroopan parlamentille EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi sopimuksenulkoisiin velvoitteisiin sovellettavasta laista (Rooma II)
KOM(2006) 591		10.10.2006	Komission lausunto Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan parlamentin ehdottamista tarkistuksista neuvoston vahvistamaan yhteiseen kantaan, joka koskee seuraavaa ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistamisesta siviili-ilmailun alalla annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 muuttamisesta (EU-OPS)

Nämä tekstit ovat saatavissa EUR-Lexistä: http://europa.eu.int/eur-lex/lex/

13.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/101

Viimeisin julkaisu muista KOM-asiakirjoista kuin komission antamista lakiehdotuksista ja komission antamista lakiehdotuksista

(2006/C 303/35)

EUVL C 225, 19.9.2006

Luettelo aiemmista julkaisuista:

EUVL C 184, 8.8.2006

EUVL C 176, 28.7.2006

EUVL C 151, 29.6.2006

EUVL C 130, 3.6.2006

EUVL C 122, 23.5.2006

EUVL C 107, 6.5.2006

		ISSN 1725-2490
Euroopan unionin virallinen lehti		C 303

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	49. vuosikerta 13. joulukuuta 2006

	III Tiedotteita
	Komissio
2006/C 303/5	Viimeisin julkaisu muista KOM-asiakirjoista kuin komission antamista lakiehdotuksista ja komission antamista lakiehdotuksista EUVL C 225, 19.9.2006	101

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	I Tiedonantoja
	Komissio
2006/C 303/1	Euron kurssi	1

2006/C 303/2	Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus asiassa COMP/37.956 — Betoniraudoitteet (laadittu tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksista 23 päivänä toukokuuta 2001 tehdyn komission päätöksen 2001/462/EY, EHTY 15 artiklan mukaisesti — EYVL L 162, 19.6.2001, s. 21)	2

2006/C 303/3	Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean 373. kokouksessaan 11. toukokuuta 2004 antama lausunto alustavasta päätösluonnoksesta asiassa COMP/C-3/37.980 — Souris bleue/Topps	4

2006/C 303/4	Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean 374. kokouksessaan 24. toukokuuta 2004 antama lausunto alustavasta päätösluonnoksesta asiassa COMP/C-3/37.980 — Souris bleue/Topps	5

2006/C 303/5	Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus asiassa nro COMP/C-3/37.980 — Souris/Topps (laadittu tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksista 23 päivänä toukokuuta 2001 tehdyn komission päätöksen (2001/462/EY, EHTY) 15 artiklan mukaisesti — EYVL L 162, 19.6.2001, s. 21)	6

2006/C 303/6	Keskittymiä käsittelevän neuvoa-antavan komitean 129. kokouksessaan 19. lokakuuta 2004 antama lausunto asiaan COMP/M.3436-Continental/Phoenix liittyvästä päätösluonnoksesta ( 1 )	7

2006/C 303/7	Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus asiassa COMP/M.3436 — Continental/Phoenix (laadittu kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksista tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä 23 päivänä toukokuuta 2001 tehdyn komission päätöksen 2001/462/EY, EHTY 15 artiklan mukaisesti — EYVL L 162, 19.6.2001, s. 21) ( 1 )	8

2006/C 303/8	Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean 386. kokouksessaan 6. joulukuuta 2004 antama lausunto alustavasta päätösluonnoksesta asiassa COMP/C.37.773-AMCA	9

2006/C 303/9	Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus asiassa COMP/C.37.773 — Monokloorietikkahappo (MCAA) (2001/462/EY, EHTY: Komission päätös, tehty 23 päivänä toukokuuta 2001, tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksista — EYVL L 162, 19.6.2001, s. 21)	10

2006/C 303/0	Keskittymiä käsittelevän neuvoa-antavan komitean 133. kokouksessaan 29. kesäkuuta 2005 antama lausunto päätösluonnoksesta asiassa COMP/M.3653 — SIEMENS/VA Tech	11

2006/C 303/1	Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus asiassa COMP/M.3653 — SIEMENS/VA TECH (annettu kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksista tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä 23 päivänä toukokuuta 2001 tehdyn komission päätöksen 2001/462/EY, EHTY 15 artiklan mukaisesti — EYVL L 162, 19.6.2001, s. 21)	14

2006/C 303/2	Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean 396. kokouksessaan 10. lokakuuta 2005 antama lausunto päätösluonnoksesta asiassa COMP/38.281/B.2 — Italian raakatupakka-ala	16

2006/C 303/3	Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean 397. kokouksessaan 17. lokakuuta 2005 antama lausunto päätösluonnoksesta asiassa COMP/38.281/B.2 — Italian raakatupakka-ala	17

2006/C 303/4	Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus — Asia COMP/38.281/B.2 — Italian raakatupakka-ala (laadittu tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksista 23 päivänä toukokuuta 2001 tehdyn komission päätöksen 2001/462/EY, EHTY 15 ja 16 artiklan mukaisesti — EYVL L 162, 19.6.2001, s. 21)	18

2006/C 303/5	Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean 400. kokouksessaan 12. joulukuuta 2005 antama lausunto päätösluonnoksesta asiassa COMP/C.38.443 — Kumikemikaalit ( 1 )	20

2006/C 303/6	Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean 401. kokouksessaan 19. joulukuuta 2005 antama lausunto päätösluonnoksesta asiassa COMP/C.38.443 — Kumikemikaalit ( 1 )	21

2006/C 303/7	Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus asiassa COMP/C.38.443 — Kumikemikaalit (laadittu tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksista 23 päivänä toukokuuta 2001 tehdyn komission päätöksen (2001/462/EY, EHTY) 15 ja 16 artiklan mukaisesti — EYVL L 162, 19.6.2001, s. 21) ( 1 )	22

2006/C 303/8	Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean 407. kokouksessaan 18. huhtikuuta 2006 antama lausunto päätösluonnoksesta asiassa COMP/C.38.620 — Vetyperoksidi ja perboraatti	25

2006/C 303/9	Kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean 408. kokouksessaan 28. huhtikuuta 2006 antama lausunto päätösluonnoksesta asiassa COMP/C.38.620 — Vetyperoksidi ja perboraatti	26

2006/C 303/0	Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus asiassa COMP/C.38.620 — Vetyperoksidi ja perboraatti (laadittu tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksista 23 päivänä toukokuuta 2001 tehdyn komission päätöksen 2001/462/EY, EHTY (EYVL L 162, 19.6.2001, s. 21) 15 ja 16 artiklan mukaisesti)	27

2006/C 303/1	Ilmoitusmenettely — tekniset määräykset ( 1 )	30

2006/C 303/2	Ilmoitusmenettely — tekniset määräykset ( 1 )	36

2006/C 303/3	Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta 23 päivänä heinäkuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/48/EY täytäntöönpanoon liittyvä komission tiedonanto ( 1 )	42

2006/C 303/4	Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 70/2001 nojalla myönnetystä valtiontuesta ( 1 )	47

2006/C 303/5	Valtiontuki — Ranska — Valtiontuki C 58/2002 (ex N 118/2002) — Rakenneuudistustuki Société Nationale Maritime Corse-Méditerranée (SNCM) -meriliikenneyhtiölle — Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti ( 1 )	53

2006/C 303/6	EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen — Tapaukset, joita komissio ei vastusta ( 1 )	77

2006/C 303/7	Jäsenvaltioiden hissejä koskevan lainsäädännön lähentämisestä 29 päivänä kesäkuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/16/EY täytäntöönpanoon liittyvä komission tiedonanto ( 1 )	81

2006/C 303/8	Luettelo erilaisista koodiyhdistelmistä, joita voidaan käyttää yhtenäisen hallinnollisen asiakirjan 36 kohdassa	83

2006/C 303/9	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.4519 — Lagardère/Sportfive) — Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	86

2006/C 303/0	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.4402 — UCB/Schwarz Pharma) ( 1 )	87

2006/C 303/1	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.4436 — Cinven/Gondola) ( 1 )	87

2006/C 303/2	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.4452 — SWISS RE/GE LIFE) ( 1 )	88

2006/C 303/3	Muut KOM-asiakirjat kuin komission antamat lakiehdotukset	89

	II Valmistavat säädökset
	Komissio
2006/C 303/4	Komission antamat lakiehdotukset	92