8.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 298/3

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät tehokkuudesta ja tasapuolisuudesta koulutuksessa

(2006/C 298/03)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEET JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT

OTTAVAT HUOMIOON

Lissabonissa 23. ja 24.3.2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston Euroopan unionille asettaman tavoitteen ”siitä on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta” sekä Lissabonin Eurooppa-neuvoston neuvostolle (koulutus) antaman tehtävän ”aloittaa laaja keskustelu koulutusjärjestelmien konkreettisista tulevaisuuden tavoitteista keskittyen yhteisiin huolenaiheisiin ja prioriteetteihin ja ottaen huomioon kansalliset erityispiirteet” (1);

2.	neuvoston (koulutus) 12.2.2001 antaman selvityksen ”Koulutusjärjestelmien konkreettiset tulevaisuudentavoitteet”, joka toimitettiin Tukholmassa 23. ja 24.3.2001 kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle ja jossa esitettiin kolme strategista tavoitetta ja 13 liitännäistavoitetta (2);

Koulutus 2010 -työohjelman ensimmäisen strategisen tavoitteen ”koulutuksen laadun ja tehokkuuden parantaminen EU:ssa” — ja sen liitännäistavoitteen ”resurssien paras mahdollinen käyttö” (3) — sekä toisen strategisen tavoitteen ”koulutukseen pääsyn helpottaminen” — ja sen liitännäistavoitteet ”avoin oppimisympäristö” ja ”kansalaisten aktiivisuuden, yhtäläisten mahdollisuuksien ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tukeminen”;

4.	komission 10.1.2003 antaman tiedonannon ”Koulutukseen investoiminen tärkeää Euroopalle”, jossa kehotetaan ”lisäämään investointeja henkilöresursseihin merkittävästi” ja ”käyttämään olemassa olevia resursseja tehokkaammin” (4);

neuvoston 5.5.2003 antamat päätelmät keskimääräistä eurooppalaista suoritusta koskevista koulutuksen viitearvoista (benchmarks); päätelmissä korostettiin, että ”neuvosto sopi vahvistavansa keskimääräistä eurooppalaista suoritusta koskevia viitearvoja, joita on tarkoitus käyttää apuna” Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanon seurannassa (5);

neuvoston ja komission Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanosta 26.2.2004 antaman yhteisen väliraportin, jossa korostetaan, että ”inhimillisiin voimavaroihin tosiasiallisesti kohdistuvia investointeja on pikaisesti lisättävä ja tehostettava”, ja edellytetään ”julkisten investointien lisäämistä … ja tarvittaessa yksityisten investointien määrän lisäämistä etenkin korkea-asteen koulutuksessa, aikuiskoulutuksessa ja ammatillisessa täydennyskoulutuksessa” (6);

neuvoston ja komission Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanosta 23.2.2006 antaman yhteisen väliraportin, jossa korostetaan, että ”järjestelmien tehokkuus, laatu ja tasapuolisuus ovat kaikki yhtä tärkeitä päämääriä” ja ”Lissabonin tavoitteiden saavuttamisen ehdottomia edellytyksiä, ja samalla ne vahvistavat Euroopan sosiaalista mallia” ja että”tehokkuudesta ja tasapuolisuudesta ei kummastakaan voida tinkiä toisen hyväksi” ja edelleen, että ”erityisesti esiasteen koulutukseen investoiminen on ensiarvoisen tärkeää, koska sillä […] voidaan ehkäistä koulunkäynnin epäonnistumista ja sosiaalista syrjäytymistä” (7);

23. ja 24.3.2006 kokoontuneen kevään Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa korostettiin, että ”koulutuksella on ratkaiseva merkitys EU:n pitkän aikavälin kilpailukyvyn kehittämisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta”, ”koulutusjärjestelmien uudistuksia on myös vauhditettava, jotta niiden korkea laatu, tehokkuus ja tasa-arvo voidaan taata” ja ”koulutukseen tehtävistä investoinneista on merkittävää hyötyä, joka on tuntuvasti kustannuksia suurempi ja ulottuu pitkälle vuoden 2010 jälkeenkin” (8); ja

komission tiedonannon ”Eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuus ja tasapuolisuus” (9), jossa jäsenvaltioita kehotetaan kehittämään arviointikulttuuri ja joka on laadittu yhteistyössä tutkijaverkostojen kanssa, minkä vuoksi sitä voidaan pitää myönteisenä askeleena näyttöön perustuvan koulutuspolitiikan kehittämisessä; sekä

TOTEAVAT seuraavaa:

Koulutus on ala, jonka organisoinnista ja resursseista huolehtiminen kuuluu kunkin jäsenvaltion asianomaisille viranomaisille jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön, politiikan ja käytännön mukaisesti. Samalla tarvitaan kuitenkin Euroopan tason yhteistyötä, jotta voitaisiin oppia toisten kokemuksista ja hyvistä toimintatavoista, sekä indikaattoreita ja viitearvoja, joiden avulla voidaan seurata kehitystä. Elinikäiseen oppimiseen perustuvan koulutuspolitiikan onnistuminen edellyttää monialaista lähestymistapaa, jossa ovat mukana myös muiden asiaankuuluvien alojen, erityisesti tutkimuksen ja innovoinnin, työllisyyden, talousasioiden, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä nuoriso- ja kulttuurialan, politiikat.

KATSOVAT seuraavaa:

Koulutus on demokratiaa, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja kestävää talouskasvua edistävä perustekijä, ja sitä olisikin pidettävä tärkeänä investointina tulevaisuuteen. Jäsenvaltioiden haasteena on määrittää elinikäisen oppimisen strategioissaan ne koulutusinvestointien painopisteet, jotka tehokkaimmin vaikuttavat oppimistulosten laatuun ja tasapuolisuuteen.

Koulutuksen tehokkuuden ja tasapuolisuuden parantaminen on ratkaisevaa, jotta voitaisiin vastata globalisaation, väestörakenteen muutoksen, teknologian nopean kehittymisen ja julkisiin talousarvioihin kohdistuvien kasvavien paineiden aiheuttamiin haasteisiin. Vaikka julkisiin menoihin kohdistuu tiukkoja rajoituksia, tunnustetaan laajalti, että on huolehdittava inhimillisten voimavarojen riittävästä — tarvittaessa entistä suuremmasta — rahoituksesta ja näin ollen tarkasteltava, miten yksityistä rahoitusta voitaisiin lisätä ja/tai parhaiten hyödyntää.

Koulutusjärjestelmien epätasapuolisuus, joka johtaa esimerkiksi heikkoon koulumenestykseen, koulun keskeyttämiseen ja koulunkäynnin varhaiseen päättämiseen, aiheuttaa tulevaisuudessa korkeita sosiaalisia piilokustannuksia, jotka voivat olla paljon suurempia kuin tehdyt investoinnit. Kehittämällä tehokkaita, tasapuolisia ja laadukkaita koulutusjärjestelmiä vähennetään merkittävästi työttömyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja inhimillisten voimavarojen haaskauksen riskejä nykyajan osaamistaloudessa.

Laatu on yhteinen tavoite kaikissa koulutuksen muodoissa Euroopan unionissa, ja sitä tulisi seurata ja arvioida säännöllisesti. Laadussa ei ole kyse ainoastaan oppimistuloksista tai opetuksen laadusta vaan myös siitä, kuinka hyvin koulutusjärjestelmät palvelevat yksilön, yhteiskunnan ja talouden tarpeita, sekä tasapuolisuuden vahvistamisesta ja hyvinvoinnin edistämisestä.

Opettajien, kouluttajien, muun opetushenkilöstön sekä ohjaus- ja huoltopalvelujen motivaatio, taidot ja pätevyys samoin kuin koulujen laadukas johtaminen ovat keskeisessä asemassa pyrittäessä laadukkaisiin oppimistuloksiin. Opetushenkilöstön ponnisteluja olisi tuettava jatkuvalla ammattitaidon kehittämisellä ja hyvällä yhteistyöllä vanhempien, oppilashuoltopalvelujen ja paikallisyhteisön kanssa. Lisäksi laadukkaat opetus- ja oppimisympäristöt tarjoavat hyvät edellytykset oppimiselle ja edistävät myönteisiä oppimistuloksia.

Tutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että esiasteen koulutuksella ja kohdennetuilla ohjelmilla, joissa ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa, voidaan pitkällä aikavälillä saada aikaan eniten etuja koko eliniän kestävässä oppimisprosessissa, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osalta. Niillä saadaan aikaan sekä ihmisen kannalta että sosioekonomisesti myönteisiä tuloksia, jotka vaikuttavat pitkälle myöhempään koulutukseen ja aikuisikään. Samalla kun neuvosto tunnustaa jäsenvaltioiden vastuun koulutusjärjestelmien organisoinnissa, se toteaa, että eräät tutkimustulokset osoittavat, että oppilaiden erotteleminen liian varhaisessa iässä erityyppisiin kouluihin lahjakkuuden perusteella voi vaikuttaa kielteisesti heikommassa asemassa olevien oppilaiden koulumenestykseen.

Oppilaitosten olisi oppimisyhteisöinä keskityttävä laajempaa oppimisympäristöön tehokkuuden, tasapuolisuuden ja yleisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Tarvitaan erityistoimenpiteitä, joiden avulla voidaan havaita erityisopetusta tarvitsevat oppilaat ja tukea heitä. Esimerkiksi on varmistettava riittävä määrä erityiskoulutettua opetus- ja ohjaushenkilöstöä sekä laadukkaat oppilashuoltopalvelut ja riittävät resurssit. Vaikka monialainen yhteistyö, jota tarvitaan ongelmiin puuttumiseksi varhaisessa vaiheessa, ja muut toimenpiteet, joiden tarkoituksena on varmistaa opetuksen tasapuolisuus, aiheuttavat väistämättä lisäkustannuksia, ne ovat pitkällä aikavälillä kannattavia, sillä niiden avulla voidaan välttää syrjäytymisestä johtuvia kustannuksia tulevaisuudessa.

Jotta voitaisiin parantaa yksittäisten henkilöiden työllistyvyyttä nykyisessä osaamisyhteiskunnassa ja edistää sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta sekä vahvistaa Euroopan sosiaalista mallia, on parannettava mahdollisuuksia päästä keskiasteen koulutukseen ja vähennettävä koulunkäynnin varhaisessa vaiheessa päättävien oppilaiden määrää. Koska työmarkkinoilla vaaditaan yhä enemmän taitoja, on yhä tärkeämpää antaa nuorelle sukupolvelle mahdollisuus hankkia pätevyyksiä ja taitoja, jotka parantavat heidän mahdollisuuksiaan työllistyä ja integroitua yhteiskuntaan.

Koska Euroopan yliopistoilla on toisiinsa liittyviä tehtäviä koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin alalla, niiden nykyaikaistamisen on todettu olevan sekä ennakkoedellytys laajemman Lissabonin strategian onnistumiselle että myös osatekijä yleisessä siirtymisessä yhä globaalistuvampaan osaamistalouteen. Opiskelijoiden määrän kasvu sekälaadukkaasta koulutuksesta ja tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset edellyttävät lisää julkisia ja yksityisiä rahoituslähteitä ja/tai näiden tehokkaampaa käyttöä. Laadukkaalla korkea-asteen koulutuksella on myös keskeinen rooli koulutuksessa yleensä, sillä korkea-asteen koulutuksen tehtävänä on kouluttaa tuleva opetushenkilöstö sekä saattaa ajan tasalle ja uudistaa koko koulutuksen tietopohja.

10.

Ammatillisella koulutuksella on merkittävä vaikutus työllisyyteen ja integroitumiseen yhteiskuntaan. Varmistamalla asianmukaiset, laadukkaat tutkinnot nuorille ja parantamalla heikon ammattitaidon omaavien ja heikommassa asemassa olevien ryhmien taitoja ja pätevyyttä saadaan aikaan merkittäviä taloudellisia etuja myös lyhyellä aikavälillä. Pätevyyksiin perustuvat tutkintokehykset ja muut järjestelyt, joilla tunnustetaan aiemmin hankitut taidot, edistävät tehokkuutta ja tasapuolisuutta, koska näin otetaan huomioon muodollisten tutkintojen lisäksi myös epävirallisen ja arkioppimisen tulokset. Ammatillisen koulutuksen ohjelmien tehokkuutta ja houkuttelevuutta voitaisiin lisätä myös edistämällä kumppanuuksia sidosryhmien välillä, työmarkkinaosapuolet ja alakohtaiset järjestöt mukaan lukien.

11.

Teknologian nopean kehittymisen ja Euroopan väestörakenteen muutosten vuoksi on välttämätöntä lisätä investointeja aikuisten — erityisesti heikon ammattitaidon omaavien henkilöiden — ammattitaidon, pätevyyden ja avaintaitojen saattamiseksi ajan tasalle ja parantamiseksi. Investointien kohdistaminen työvoiman taitojen ja pätevyyksien ajantasaistamiseen ja parantamiseen on lyhyellä aikavälillä nopea tapa edistää talouskasvua ja kilpailukykyä ja ehkäistä ikääntyvän työvoiman varhaista eläkkeelle jäämistä. Aikuisoppiminen on keskeisessä asemassa myös uusien avaintaitojen, kuten digitaalisen lukutaidon, hankkimisessa, ja se edistää siten osaltaan sosiaalista osallisuutta ja aktiivista osallistumista omaan yhteisöön ja yhteiskuntaan, myös eläkkeelle jäämisen jälkeen.

KEHOTTAVAT JÄSENVALTIOITA

tarkastelemaan edelleen, otetaanko niiden koulutusjärjestelmien rahoitus-, hallinnointi- ja johtamisjärjestelyissä asianmukaisesti huomioon tarve varmistaa sekä tehokkuus että tasapuolisuus ja käytetäänkö siten voimavaroja parhaalla mahdollisella tavalla. Tarkastelun perusteella jäsenvaltioita pyydetään tutkimaan, miten nykyisiä järjestelyitä voitaisiin parantaa, jotta koulutuksen epätasapuolisuudesta aiheutuvat korkeat piilokustannukset voitaisiin välttää;

varmistamaan koulutusuudistusten ja -investointien tehokkaan kohdentamisen sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä, jotta paremman laadun ja tasapuolisuuden avulla voitaisiin täyttää osaamisyhteiskunnan tarpeet. Erityisesti olisi keskityttävä esiasteen koulutukseen ja kohdennettuihin ohjelmiin, joilla ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa, sekä tasapuolisiin koulutusjärjestelmiin, joissa mahdollisuudet, koulutukseen pääsy, saatu kohtelu ja tulokset eivät riipu yksilön sosioekonomisesta taustasta tai muista koulutuksellista epätasa-arvoa aiheuttavista seikoista. Lisäksi olisi erityisesti kannustettava korkealaatuisen opetuksen tarjoamiseen heikommassa asemassa olevilla alueilla;

varmistamaan inhimillisten voimavarojen riittävä rahoitus ja tarvittaessa lisäämään julkista rahoitusta sekä kannustamaan entistä suurempaa täydentävää yksityistä rahoitusta, jotta voitaisiin varmistaa tasapuolisempi pääsy korkea-asteen koulutukseen. Korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen nykyaikaistaminen on myös tärkeää niiden tehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi olisi tarkasteltava mahdollisuuksia edistää yhteistoimintaa yritysten kanssa tutkimuksen ja kehityksen alalla;

4.	varmistamaan aikuiskoulutuksen ja ammatillisen jatkokoulutuksen riittävä rahoitus sekä kannustamaan aktiivisiin kumppanuuksiin työnantajien kanssa, jotta voitaisiin keskittyä talouden osaamistarpeisiin myös alueellisella ja paikallisella tasolla;

kannustamaan koulutusuudistusten ja -investointien tulosten ja niistä saatavien yhteiskunnallisten etujen tutkimista. Tarvitaan johdonmukaisia, luotettavia ja näyttöön perustuvia tietoja, jotta vastuuvelvollisuus toteutuisi ja voitaisiin toteuttaa tarvittavat toimet laadun, tasapuolisuuden ja tehokkuuden saavuttamiseksi koko koulutusjärjestelmässä. Samalla olisi seurannan, arvioinnin ja laadunvarmistuksen avulla annettava objektiivista ja selkeää palautetta ja tukea opetus- ja oppimismenetelmien ja -käytäntöjen kehittämistä varten.

KEHOTTAVAT KOMISSIOTA JA JÄSENVALTIOITA

tekemään yhteistyötä asiaankuuluvien tutkijaverkostojen kanssa, jotta saataisiin kattavampia ja kokonaisvaltaisempia analyyseja koulutusuudistusten tukemiseksi, ja tarvittaessa kehittämään kansainvälisesti vertailukelpoisia koulutusjärjestelmien tehokkuutta ja tasapuolisuutta kuvaavia indikaattoreita;

kannustamaan ja tukemaan koulutusuudistusten ja -investointien sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia koskevaa tutkimusta sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Tarvitaan enemmän tutkimusta erityisesti niillä aloilla, joilla tutkimus nykyisellään on riittämätöntä. Näitä aloja ovat esiasteen koulutus, ammatillinen koulutus, elinikäinen oppiminen ja koulutuksen talous, erityisesti yksityisen rahoituksen vaikutus;

hyödyntämään asiaa koskevia tutkimustuloksia ja olemassa olevia tietoja, joiden pohjalta laatu-, tasapuolisuus- ja tehokkuusulottuvuus voidaan ottaa huomioon sekä Koulutus 2010 -ohjelman kansallisten raporttien että vuonna 2008 esitettävän väliraportin laatimisessa; samoin näitä tuloksia ja tietoja kehotetaan hyödyntämään laadittaessa mahdollista ehdotusta yhteisiksi tavoitteiksi Euroopan koulutusjärjestelmille ja niiden edistämiselle vuoden 2010 jälkeen;

4.	suunnittelemaan ja panemaan täytäntöön vertaisryhmäoppimista koskevia toimia tehokkuuden ja tasapuolisuuden alalla Koulutus 2010 -ohjelman yhteydessä;

5.	käyttämään asianmukaisesti elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaa, rakennerahastoja ja seitsemättä tutkimuksen puiteohjelmaa koulutusjärjestelmien tehokkuuden ja tasapuolisuuden tukemiseksi.

(1) Puheenjohtajan päätelmät, Lissabonin Eurooppa-neuvosto 23. ja 24.3.2000 (asiak. SN 100/1/00 REV 1).

(2) ”Koulutusjärjestelmien konkreettiset tulevaisuuden tavoitteet” — Koulutusneuvoston selvitys Eurooppa-neuvostolle (asiak. 5980/01).

(3) Euroopan koulutusjärjestelmien tavoitteiden yksityiskohtainen seurantaohjelma (EYVL C 142, 14.6.2002).

(4) ”Koulutukseen investoiminen tärkeää Euroopalle” — Komission tiedonanto (asiak. 5269/03).

(5) EUVL C 134, 7.6.2003, s. 3.

(6) ”Koulutus 2010 — Lissabonin strategian toteuttamisen edellyttämät kiireelliset uudistukset” — Neuvoston ja komission yhteinen väliraportti Euroopan koulutusjärjestelmien tavoitteiden yksityiskohtaisen seurantajärjestelmän täytäntöönpanosta (asiak. 6905/04).

(7) ”Koulutusta nykyaikaistamalla edistetään merkittävästi vaurautta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta Euroopassa” — Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanon edistymistä koskeva neuvoston ja komission yhteinen väliraportti 2006 (EUVL C 79, 1.4.2006, s. 1).

(8) Puheenjohtajan päätelmät, Eurooppa-neuvosto, Bryssel 23. ja 24.3.2006 (asiak. 7775/06).

(9) ”Eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuus ja tasapuolisuus” — Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille (asiak. 12677/06).

8.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 298/8

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät ammatillista koulutusta koskevan tehostetun eurooppalaisen yhteistyön tulevista painopisteistä

(15. marraskuuta 2004 annettujen neuvoston päätelmien tarkistus)

(2006/C 298/05)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT

TOTEAVAT seuraavaa:

Neuvosto hyväksyi 12. marraskuuta 2002 päätöslauselman (1) ammatillisen koulutuksen tehostetun eurooppalaisen yhteistyön edistämisestä. Siihen perustui julistus, jonka ammatillisesta koulutuksesta vastaavat EU:n jäsenvaltioiden, EFTA/ETA-maiden ja ehdokasmaiden ministerit, komissio ja Euroopan työmarkkinaosapuolet hyväksyivät Kööpenhaminassa 29. ja 30. marraskuuta 2002 strategiaksi ammatillisen koulutuksen tulosten, laadun ja houkuttelevuuden parantamiseksi (Kööpenhaminan prosessi).

Neuvoston 15. marraskuuta 2004 antamiin päätelmiin (2) perustuneessa prosessin ensimmäisessä tarkistuksessa, joka toteutettiin Maastrichtissa 14. joulukuuta 2004, todettiin, että ammatillisen koulutuksen näkyvyys ja imago olivat parantuneet Euroopan tasolla ja merkittävää edistymistä oli saatu aikaan. Tähän kuului joukko yhteisiä välineitä ja periaatteita. (3) Maastrichtin julkilausumassa vahvistettiin jäsenvaltioiden ja Euroopan tason painopisteet sekä liitettiin Kööpenhaminan prosessi läheisemmin Koulutus 2010 -työohjelmaan.

Maastrichtin julkilausuman antamisen jälkeen hyväksyttiin Europass-väline eli yhteiset puitteet tutkintojen ja pätevyyksien selkeyttämiseksi sekä annettiin neuvoston päätelmät taitojen ja pätevyyksien kehittämisen merkityksestä. (4) Tutkintojen eurooppalaisia puitteita koskeva kuuleminen on saatettu tuloksellisesti päätökseen, ja ammatillisen koulutuksen eurooppalaiseen opintosuoritusten ja arvosanajärjestelmään (ECVET) liittyvä työ on jatkunut, ja sitä koskevaa julkista kuulemista toteutetaan parhaillaan.

Tarkistetussa Lissabonin strategiassa ja sen kasvua ja työllisyyttä koskevissa yhdennetyissä suuntaviivoissa (2005–2008) (5) on otettu huomioon koulutuksen keskeinen asema Euroopan unionin asialistalla. Kyseisessä strategiassa vedotaan jäsenvaltioihin, jotta ne laajentaisivat ja parantaisivat inhimilliseen pääomaan tehtäviä investointeja ja mukauttaisivat koulutusjärjestelmiä globalisaation, väestörakenteen muuttumisen ja teknologisten innovaatioiden asettamiin haasteisiin.

Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanon edistymistä koskevan yhteisen väliraportin (2006) (6) mukaan ”ammatillisen koulutuksen laadun ja houkuttelevuuden parantaminen on tulevaisuudessakin keskeinen haaste”. Siinä todetaan lisäksi, että ”… tavoitellaan huippuosaamista …, mutta tämän ohella olisi pyrittävä myös edistämään koulutukseen pääsyä ja sosiaalista osallisuutta”.

KOROSTAVAT seuraavaa:

Ammatillisen koulutuksen olisi tarjottava työelämän tarpeita vastaava laaja tieto- ja taitoperusta korostaen samalla myös huippuosaamista kaikilla tasoilla. Politiikkojen ja käytäntöjen yhteydessä olisi arvioitava eritasoisiin taitoihin ja pätevyyksiin tehtävien investointien suhteellista vaikutusta. Olisi lisättävä keskiasteen ja teknisen osaamisen sekä korkea-asteen ammatillisen osaamisen tarjontaa, jotta päästäisiin osaamisvajeista ja voitaisiin ylläpitää innovointia ja tietoperustaisen yhteiskunnan kasvua.

Ammatillisella koulutuksella on kaksoistehtävä: se edistää kilpailukykyä ja vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta. (7) Ammatillista koulutusta koskevien politiikkojen tulisi kohdistua kaikkiin väestönosiin ja tarjota houkuttelevia ja haastavia mahdollisuuksia suuren kehityspotentiaalin omaaville sekä samalla myös ottaa huomioon ne, jotka ovat koulutuksen kannalta epäsuotuisassa asemassa ja vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta; näitä ovat erityisesti varhain koulunkäyntinsä päättävät, heikosti koulutetut tai täysin koulutusta vailla olevat, henkilöt, joilla on erityistarpeita, siirtolaistaustaiset henkilöt ja ikääntyneet työntekijät.

3.	Peruskoulutuksen olisi tarjottava nuorille lisäoppimiseen, työllisyyteen ja yrittäjyyteen tarvittavat tiedot, taidot, arvot ja asenteet sekä valmistettava oppilaita yleissivistävään koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen tai näiden yhdistelmään.

Ammatillisessa koulutuksessa olevien nuorten olisi saatava työmarkkinoiden vaatimusten ja elinikäisen oppimisen kannalta olennaiset taidot ja pätevyydet. Tätä varten tarvitaan toimenpiteitä, joilla vähennetään koulutuksen keskeyttäneiden määrää ja helpotetaan siirtymistä koulusta työelämään esim. yhdistämällä koulutus työntekoon oppisopimuskoulutuksella ja hyödyntämällä työssä oppimista.

Aikuisiässä olevan työvoiman taitoja ja pätevyyttä olisi edistettävä kannustamalla koulutuksen ja työkokemuksen avulla hankittujen aiempien taitojen tunnustamista. Työelämässä jo oleville olisi tarjottava koulutustilaisuuksia, ja tällöin olisi arvioitava mahdollisuuksia kustannusten tasapuoliseen jakamiseen ja siitä koituvia etuja. Samalla olisi oltava oppimistilaisuuksia koulutuksen kannalta epäsuotuisassa asemassa olevien, erityisesti vähiten koulutettujen, henkilöiden ja ryhmien ulottuvilla.

Eurooppalaisten ammatillisten koulutusjärjestelmien monimuotoisuus on arvokas asia, sillä se mahdollistaa vastavuoroisen oppimisen ja antaa herätteitä uudistuksille. Tämän monimuotoisuuden vuoksi on tärkeää lisätä samalla selkeyttä ja laatukysymyksiä koskevaa yhteisymmärrystä ja näin ollen keskinäistä luottamusta ammatillisiin koulutusjärjestelmiin ja -käytäntöihin. Tavoitteena on edistää eurooppalaista ammattikoulutusaluetta, joka tarkoittaa sitä, että yhdessä maassa hankitut pätevyydet ja ammattitaidot tunnustetaan kaikkialla Euroopassa, mikä tukee nuorten ja aikuisten liikkuvuutta.

KATSOVAT, että:

Kööpenhaminan prosessi on ollut keskeisellä sijalla korostettaessa poliittisille päätöksentekijöille ammatillisen koulutuksen tärkeyttä. Se on osaltaan parantanut ammatillisen koulutuksen näkyvyyttä osana Lissabonin strategiaa. Prosessi helpottaa yhteisten eurooppalaisten päämäärien ja tavoitteiden sopimista, kansallisista malleista ja aloitteista käytäviä keskusteluja sekä hyviä käytäntöjä koskevien esimerkkien vaihtoa Euroopan tasolla. Jäsenvaltioiden tasolla prosessin ansiosta on kiinnitetty entistä enemmän huomiota ammatilliseen koulutukseen, ja prosessi on antanut herätteitä kansallisille uudistuksille.

KOROSTAVAT seuraavaa:

Ammatilliseen koulutukseen kohdistuvia erityistoimenpiteitä on tehostettava tulevaisuudessa. Kööpenhaminan prosessia olisi jatkettava Koulutus 2010 -työohjelman puitteissa. Olisi varmistettava tarkoin suunnattu kokonaisvaltainen toimintamalli, jossa eri aloitteet ja välineet liittyvät elimellisesti toisiinsa ja tukevat toisiaan ja jossa ammatillista koulutusta kehitetään kaikilla tasoilla elinikäisen oppimisen keskeisenä osana, jolla on läheiset yhteydet yleissivistävään koulutukseen. On tärkeää, että työmarkkinaosapuolet ja alakohtaiset järjestöt ovat mukana työn kaikissa vaiheissa ja että kansalliset kokemukset hyödynnetään Euroopan tasolla tehtävässä kehitystyössä.

2.	Toimenpiteet ovat vapaaehtoisia, ja niitä olisi kehitettävä alhaalta ylöspäin toteutettavan yhteistyön avulla.

OVAT YHTÄ MIELTÄ siitä, että

Kööpenhaminan ja Maastrichtin painopisteet pätevät edelleen ja niitä olisi vahvistettava seuraavassa vaiheessa seuraavasti:

1. Keskitytään ammatillisen koulutuksen houkuttelevuuden ja laadun parantamiseen

Jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä enemmän huomiota ammatillisen koulutuksen imagoon, asemaan ja houkuttelevuuteen. Tämä edellyttää seuraavia asioita:

—	Elinikäisen ohjauksen parantaminen, jotta voidaan ottaa paremmin huomioon ammatillisen koulutuksen ja työelämän mahdollisuudet ja vaatimukset, muun muassa lisätään ammatinvalinnanohjausta, tiedotusta ja neuvontaa kouluissa;

—	avoimet ammatilliset koulutusjärjestelmät, jotka tarjoavat joustavia ja yksilöityjä koulutusmahdollisuuksia ja luovat paremmat edellytykset työelämään siirtymiselle, jatkokoulutukselle, myös korkeakoulutuksen piirissä, ja jotka tukevat aikuisväestön taitojen kehittämistä työmarkkinoilla;

—	tiiviit yhteydet työelämään sekä perustason ammatillisessa koulutuksessa että ammatillisessa jatkokoulutuksessa sekä entistä paremmat mahdollisuudet oppimiseen työpaikalla;

—	epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tunnustamisen edistäminen urakehityksen ja elinikäisen oppimisen tukemiseksi;

—	toimenpiteet miesten tai naisten mielenkiinnon ja osallistumisen lisäämiseksi niillä ammatillisen koulutuksen aloilla, joilla heillä on aliedustus, esimerkiksi naiset tekniikan alalla;

—	huippuosaamisen kehittäminen ja esiintuominen esimerkiksi soveltamalla maailmanluokan standardeja tai järjestämällä ammattitaitokilpailuja. (8)

Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta ja laatua parannettaessa olisi pantava enemmän painoa ammatillisten koulutusjärjestelmien ja koulutuksen tarjoajien hyvään hallintoon ammatillisia koulutusjärjestelmiä koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon yhteydessä. (9) Se merkitsee seuraavaa:

—	vastaamista sekä yksittäisten ihmisten että työmarkkinoiden tarpeisiin, mukaan lukien tarvittavien taitojen ennakointi. Pk-yritysten tarpeisiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota;

—	kansallista laadunvarmistusta ja laadun parantamista ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusta koskevien neuvoston päätelmien mukaisesti (10);

—	ammatilliseen koulutukseen tehtävien julkisten ja yksityisten investointien parantamista kehittämällä tasapainoisia ja yhteisiä rahoitus- ja investointijärjestelyjä;

—	ammatillisten koulutusjärjestelmien avoimuuden lisäämistä;

—	suuremman johtovastuun antamista laitoksille ja/tai koulutuksentarjoajille kansallisissa strategioissa;

—	erittäin päteviä opettajia ja kouluttajia, jotka kehittävät ammattitaitoaan jatkuvasti;

—	eri päätöksentekijöiden ja sidosryhmien, erityisesti työmarkkinaosapuolten ja alakohtaisten järjestöjen, aktiivista kumppanuutta kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

2. Ammatillisen koulutuksen yhteisten välineiden kehittäminen ja toteuttaminen

Yhteisten eurooppalaisten välineiden kehittämistä olisi jatkettava, jotta luotaisiin pohjaa eurooppalaiselle ammattikoulutusalueelle ja tuettaisiin Euroopan työmarkkinoiden kilpailukykyä. Sovitut välineet olisi voitava ottaa käyttöön vuoteen 2010 mennessä.

Seuraavia välineitä olisi kehitettävä edelleen:

erityisesti ammatilliseen koulutukseen suunnatut yhteiset eurooppalaiset välineet:

—

ammatillisen koulutuksen eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanajärjestelmän (ECVET) kehittäminen ja testaus välineeksi arvosanojen hankkimiselle ja siirtämiselle ottaen huomioon ammatillisen koulutuksen erityispiirteet ja eurooppalaisesta opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmästä (ECTS) korkea-asteen koulutuksessa saadut kokemukset;

—	yhteistyön tehostaminen laadunparantamisessa käyttäen ammatillisen koulutuksen eurooppalaista laadunvarmistusverkostoa (ENQA-VET) helpottamaan laadunvarmistuksen yleistä ymmärtämistä ja lisäämään molemminpuolista luottamusta; yhteistyötä korkea-asteen koulutuksen kanssa olisi jatkettava;

yhteiset eurooppalaiset välineet, joissa ammatillisella koulutuksella on keskeinen asema:

—	opintosaavutuksiin perustuvan eurooppalaisen tutkintokehyksen (EQF) kehittäminen ja testaus, vastaavuuksien lisääminen ja parempien yhteyksien luominen ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen välillä ja kansainvälisten alakohtaisten pätevyyksien huomioon ottaminen;

—

yhteiset selkeyttävät puitteet tarjoavan EUROPASSin kehittäminen ja välineiden kehittäminen epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tunnustamiseksi, jotta ne tukisivat ja täydentäisivät eurooppalaisen tutkintokehyksen ja eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmän käyttöönottoa ammatillisessa koulutuksessa.

Seuraavat välineet olisi pantava täytäntöön:

erityisesti ammatilliseen koulutukseen suunnatut yhteiset eurooppalaiset välineet:

—	osallistuminen ammatillisen koulutuksen eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmän (ECVET) testaukseen ja kannustaminen sen täytäntöönpanoon;

—

ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksesta toukokuussa 2004 annetuissa neuvoston päätelmissä tarkoitetun yhteisen laadunvarmistuskehyksen perusperiaatteiden huomioiminen, jotta edistetään laadun parantamista ja laajempaa osallistumista ammatillisen koulutuksen eurooppalaiseen laadunvarmistusverkostoon (ENQA-VET);

yhteiset eurooppalaiset välineet, joissa ammatillisella koulutuksella on keskeinen asema:

—	kansallisten pätevyysjärjestelmien tai kansallisten pätevyyspuitteiden yhdistäminen eurooppalaiseen tutkintokehykseen;

—	kansallisten pätevyysjärjestelmien tukeminen ottamalla käyttöön kansainväliset alakohtaiset pätevyydet siten, että viitekohtana pidetään eurooppalaista tutkintokehystä;

—	EUROPASSin laajan käytön edistäminen.

3. Molemminpuolisen oppimisen lujittaminen

Molemminpuolisen oppimisen, yhteistyön sekä kokemusten ja taitotiedon vaihdon lujittamiseksi tarvitaan järjestelmällisempää lähestymistapaa. Sitä voidaan edistää seuraavin tavoin:

—	Euroopan tasolle luodaan yhteiset käsitteet ja sovitut määritelmät, jotta kansalliset ratkaisut, mallit ja standardit olisi helpompi ymmärtää.

—	Komissio myöntää rahoitusta yksittäisten aihealueiden tutkimukseen, jolla pyritään ymmärtämään paremmin eurooppalaisia ammatillisia koulutusjärjestelmiä ja -käytäntöjä sekä niiden yhteyttä työmarkkinoihin ja muihin koulutusaloihin.

—	Komissio seuraa verkostoja, hyvien käytäntöjen vaihtoa ja sellaisten järjestelmien kehittämistä, joilla voidaan levittää tietoa ja asiantuntemusta.

—	Luodaan järjestelmällinen ja joustava kehys, jolla tuetaan vertaisryhmäopetusta ammatillisessa koulutuksessa. Kehyksellä olisi tuettava myös hajautettua vertaisryhmäopetusta.

Riittävillä ja yhdenmukaisilla tiedoilla ja indikaattoreilla on ensiarvoinen merkitys sen ymmärtämisessä, mitä ammatillisessa koulutuksessa tapahtuu, molemminpuolisen oppimisen lujittamisessa ja perustan luomisessa näyttöön perustuvalle koulutuspolitiikalle.

Vuonna 2008 pidettävään seuraavaan ministerien seurantakonferenssiin mennessä komission tulisi:

—	pyrkiä parantamaan ammatillisen koulutuksen tilastojen sisältöä, tarkkuutta ja luotettavuutta, jotta ammatillisen koulutuksen kehitystä voitaisiin arvioida;

—	kiinnittää huomiota ammatillisen koulutuksen näkökulman kehittämiseen indikaattoreiden ja viitearvojen johdonmukaisissa puitteissa (11);

—	kiinnittää erityistä huomiota ammatilliseen koulutukseen tehtäviä investointeja ja alan rahoitusta koskevien tilastotietojen kehittämiseen.

Tämä saavutetaan parhaiten käyttämällä ja yhdistämällä olemassa olevia tietoja mahdollisimman hyvin varmistaen kuitenkin samalla, että ammatillisesta koulutuksesta saadaan riittävästi kansallisia/alueellisia tietoja ja että tiedot ovat johdonmukaisia ja vertailukelpoisia muiden koulutusta koskevien tietojen kanssa.

4. Kaikkien sidosryhmien osallistuminen

Kööpenhaminan prosessin menestys perustuu ammatillisen koulutuksen alan kaikkien sidosryhmien aktiiviseen osallistumiseen, mukaan lukien erityisesti eurooppalaiset ja kansalliset työmarkkinaosapuolet, alakohtaiset järjestöt ja ammatillisen koulutuksen tarjoajat. Tämä edellyttää seuraavia asioita:

—	tarkkaa ja selkeää tietoa prosessista, sen taustasta, painopisteistä ja toiminnoista sekä tulosten tehokasta siirtämistä eteenpäin;

—	eurooppalaisten, kansallisten, alueellisten ja paikallisten sidosryhmien aktiivista osallistumista prosessin kaikkiin vaiheisiin;

—	painopisteen asettamista ammatillisen koulutuksen tarjoajien, opettajien ja kouluttajien osallistumiseen testaukseen ja prosessin tulosten täytäntöönpanoon;

—	tarvittaessa opiskelijoiden sekä kansallisten ja eurooppalaisten opiskelijajärjestöjen osallistumista.

KEHOTTAVAT JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA OMAN TOIMIVALTANSA PUITTEISSA

panemaan Kööpenhaminan prosessin täytäntöön seuraavin keinoin:

—	rakennerahastojen tehokas käyttö kansallisella tasolla tehtävien ammatillisen koulutuksen uudistusten tukemiseksi;

—	uuden elinikäisen oppimisen ohjelman kohdennettu käyttö prosessin ja erityisesti innovoinnin, testauksen, kokeilun ja täytäntöönpanon tukemiseksi;

—	asianomaisten yhteisön virastojen, elinten ja komiteoiden aktiivinen osallistuminen;

—	tilastoja, indikaattoreita ja viitearvoja koskeva tiivis yhteistyö EUROSTATin, OECD:n, Cedefopin ja Euroopan koulutussäätiön kanssa;

—	tiedon, asiantuntemuksen ja tulosten vaihtaminen kolmansien maiden kanssa, erityisesti niiden maiden kanssa, jotka kuuluvat laajempaa Eurooppaa ja naapuruutta koskevan politiikan piiriin. Yhteistyötä pitkälle edistyneiden maiden ja kansainvälisten järjestöjen kuten OECD:n kanssa olisi tehostettava.

Kaikilla jäsenvaltioilla pitäisi olla oikeus osallistua tähän työhön.

Kansallisia Lissabonin uudistusohjelmia koskevassa vuotuisessa raportoinnissa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota ammatillisen koulutuksen osalta saavutettuun edistymiseen.

Koulutus 2010 -työohjelmaa koskevaan yhdennettyyn kaksivuotisraporttiin olisi sisällytettävä erityinen ammatillista koulutusta koskeva osio, jonka avulla voidaan seurata edistymistä ja tunnistaa keskeiset aikaansaannokset Eurooppa-neuvostolle raportointia varten.

(1) EYVL C 13, 18.1.2003, s. 2.

(2) Asiak. 13832/04.

(3) Päätöslauselma elinikäisestä ohjauksesta (asiak. 9286/04);

päätelmät epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen yhteisistä eurooppalaisista tunnistamis- ja tunnustamisperiaatteista (asiak. 9600/04);

päätelmät ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksesta (asiak. 9599/04).

(4) Europass (EUVL L 390, 31.12.2004, s. 6);

päätelmät taidoista ja pätevyyksistä (EUVL C 292, 24.11.2005, s. 3).

(5) Asiak. 9341/2/05.

(6) ”Koulutusta nykyaikaistamalla edistetään merkittävästi vaurautta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta Euroopassa” — Koulutus 2010 -työohjelmassa edistymistä koskeva neuvoston ja komission yhteinen väliraportti vuonna 2006 (EUVL C 79, 1.4.2006, s. 1).

(7) Puheenjohtajan päätelmät, Brysselin Eurooppa-neuvosto 23. ja 24.3.2006 (asiak. 7775/06).

(8) Kuten Alankomaissa vuonna 2008 järjestettävät ammattitaidon EM-kilpailut (European Skills Competition) ja joka toinen vuosi järjestettävät MM-kilpailut (WorldSkills Competition).

(9) Keskeiset viestit kevään Eurooppa-neuvostolle (asiak. 7620/06).

(10) Päätelmät ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksesta (asiak. 9599/04).

(11) Neuvoston 24.5.2005 antamat päätelmät uusista koulutusindikaattoreista (EUVL C 141, 10.6.2005, s. 7).

8.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 298/15

Komission tiedonanto voimassa olevista 25 jäsenvaltiota koskevista valtion tuen takaisinperinnässä sovellettavista koroista sekä viite- ja diskonttokoroista 1.9.2006

(Julkaistu komission asetuksen (EY) N:o 794/2004, annettu 21.4.2004 (EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1) 10 artiklan ja komission viite- ja diskonttokorkojen vahvistamismenetelmästä antaman tiedonannon (EYVL C 273, 9.9.1997, s. 3) mukaisesti)

(2006/C 298/09)

Alkaen	Asti	AT	BE	CY	CZ	DE	DK	EE	EL	ES	FI	FR	HU	IE	IT	LT	LU	LV	MT	NL	PL	PT	SE	SI	SK	UK
1.9.2006	…	4,36	4,36	6,34	4,34	4,36	4,49	5,50	4,36	4,36	4,36	4,36	8,12	4,36	4,36	6,49	4,36	6,64	7,00	4,36	5,56	4,36	4,31	4,43	5,62	5,33
1.6.2006	31.8.2006	4,36	4,36	6,34	3,72	4,36	4,49	5,50	4,36	4,36	4,36	4,36	7,04	4,36	4,36	6,49	4,36	6,64	7,00	4,36	5,56	4,36	4,31	4,43	4,77	5,33
1.3.2006	31.5.2006	3,70	3,70	6,34	3,72	3,70	3,74	5,50	3,70	3,70	3,70	3,70	7,04	3,70	3,70	6,49	3,70	6,64	7,00	3,70	5,56	3,70	3,74	4,43	3,98	5,33
1.1.2006	28.2.2006	3,70	3,70	6,34	3,72	3,70	3,74	5,50	3,70	3,70	3,70	3,70	7,04	3,70	3,70	6,49	3,70	6,64	7,00	3,70	5,56	3,70	3,74	5,10	3,98	5,33
1.12.2005	31.12.2005	4,08	4,08	6,34	3,40	4,08	3,54	5,50	4,08	4,08	4,08	4,08	8,59	4,08	4,08	6,49	4,08	6,64	7,00	4,08	6,24	4,08	3,96	5,10	7,55	5,81
1.9.2005	30.11.2005	4,08	4,08	7,53	3,40	4,08	3,54	5,50	4,08	4,08	4,08	4,08	8,59	4,08	4,08	6,49	4,08	6,64	7,00	4,08	6,24	4,08	3,96	5,10	7,55	5,81
1.7.2005	31.8.2005	4,08	4,08	7,53	4,05	4,08	4,23	5,50	4,08	4,08	4,08	4,08	8,59	4,08	4,08	6,49	4,08	6,64	7,00	4,08	6,24	4,08	3,96	5,10	7,55	5,81
1.6.2005	30.6.2005	4,08	4,08	7,53	4,05	4,08	4,23	5,50	4,08	4,08	4,08	4,08	8,59	4,08	4,08	6,49	4,08	6,64	7,00	4,08	6,24	4,08	4,69	5,10	7,55	5,81
1.4.2005	31.5.2005	4,08	4,08	7,88	4,05	4,08	4,23	5,50	4,08	4,08	4,08	4,08	8,59	4,08	4,08	6,49	4,08	6,64	7,00	4,08	7,62	4,08	4,69	5,10	7,55	5,81
1.1.2005	31.3.2005	4,08	4,08	7,88	4,86	4,08	4,23	5,50	4,08	4,08	4,08	4,08	8,59	4,08	4,08	6,49	4,08	6,64	7,00	4,08	7,62	4,08	4,69	5,10	7,55	5,81

8.12.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 298/17

Komission tiedonanto sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä kartelleja koskevissa asioissa

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2006/C 298/11)

I. JOHDANTO

(1)

Tässä tiedonannossa esitetään puitteet sellaisten komission kanssa yhteistyötä tehneiden yritysten palkitsemiselle, jotka osallistuvat tai ovat osallistuneet yhteisöön vaikuttavaan salaiseen kartelliin,. Kartellit ovat kahden tai useamman kilpailijan välisiä sopimuksia ja/tai yhdenmukaistettuja menettelytapoja, joiden tarkoituksena on yhteensovittaa niiden kilpailukäyttäytymistä markkinoilla ja/tai vaikuttaa merkityksellisiin kilpailuparametreihin esimerkiksi seuraavanlaisilla tavoilla: vahvistamalla osto- tai myyntihintoja tai muita kauppaehtoja, jakamalla tuotanto- tai myyntikiintiöitä tai markkinoita mukaan lukien tarjouskeinottelun avulla, rajoittamalla tuontia tai vientiä ja/tai kohdistamalla muihin kilpailijoihin kilpailunvastaisia toimia. Tällaiset menettelytavat ovat kaikkein vakavimpia EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan rikkomistapauksia (1).

(2)

Rajoittamalla keinotekoisesti normaalisti välillään vallitsevaa kilpailua yritykset välttävät juuri niitä paineita, jotka johtavat innovaatioihin sekä tuotekehityksessä että tehokkaampien tuotantomenetelmien käyttöönotossa. Kyseisten menettelytapojen johdosta myös niistä raaka-aineista ja osista tulee kalliimpia, joita yhteisön yritykset ostavat näiltä tuottajilta. Tällaiset menettelytavat johtavat lopulta keinotekoisiin hintoihin ja kuluttajien valintamahdollisuuksien vähenemiseen. Pitkällä aikavälillä ne johtavat sekä kilpailukyvyn laskuun että työllistämismahdollisuuksien vähentymiseen.

(3)

Salaisia kartelleja on niiden perusluonteen vuoksi usein vaikea paljastaa ja tutkia ilman niissä mukana olevien yritysten tai henkilöiden yhteistyötä. Sen vuoksi komissio katsoo, että on yhteisön edun mukaista palkita tällaisissa sääntöjenvastaisissa menettelytavoissa mukana olevia yrityksiä, jotka haluavat lopettaa osallistumisensa niihin ja tehdä yhteistyötä komission tutkimuksen yhteydessä riippumattomasti muista kartellissa muka olevista yrityksistä. Kuluttajien ja kansalaisten etu on salaisten kartellien paljastamisessa ja niistä rankaisemisessa tärkeämpää kuin niiden yritysten sakottaminen, jotka tekevät komissiolle mahdolliseksi tällaisten menettelytapojen paljastamisen ja kieltämisen.

(4)

Komissio katsoo, että yrityksen yhteistyö kartellin paljastamiseksi on arvokasta. Jos yrityksen antamat tiedot vaikuttavat ratkaisevasti tutkimuksen aloittamiseen tai kilpailusääntöjen rikkomisen toteamiseen, tämä voi riittää perusteeksi vapauttaa kyseinen yritys sakoista, jos tietyt lisäedellytykset täyttyvät.

(5)

Myös yhden tai useamman yrityksen yhteistyö tutkimuksissa voi oikeuttaa komission määräämien sakkojen lieventämiseen. Sakkojen lieventämisen on heijastettava sitä, missä määrin yrityksen antamat tiedot ovat sisältönsä ja antamisajankohtansa suhteen auttaneet komissiota osoittamaan kilpailusääntöjen rikkomisen. Ainoastaan sellaisten yritysten sakkoja voidaan lieventää, jotka toimittavat komissiolle todisteita, joilla on merkittävää lisäarvoa suhteessa komission hallussa jo oleviin todisteisiin.

(6)

Yritykset voivat toimittaa komissiolle jo olemassa olevia asiakirjoja, mutta sen lisäksi ne voivat toimittaa kartellia koskevista tiedoistaan ja omasta osuudestaan siinä myös oma-aloitteisia selostuksia, jotka on laadittu nimenomaan tämän sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevan ohjelman yhteydessä esitettäviksi. Tällaiset aloitteet ovat osoittautuneet hyödyllisiksi kartellirikkomisten tehokkaan tutkimisen ja lopettamisen kannalta, eikä niitä saisi ehkäistä siviilioikeudenkäynneissä annetuilla asiakirjojen esittämistä koskevilla määräyksillä. Mahdolliset sakoista vapauttamisen tai niiden lieventämisen hakijat saattaisivat luopua tämän tiedonannon mukaisen yhteistyön tekemisestä komission kanssa, jos se voisi heikentää niiden asemaa siviilioikeudenkäynneissä suhteessa yrityksiin, jotka eivät tee yhteistyötä. Tällainen epätoivottava vaikutus heikentäisi huomattavasti yleisen edun mukaista EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan tehokasta julkista täytäntöönpanoa kartelliasioissa ja sen myötä sen myöhempää tai samanaikaista tehokasta yksityistä täytäntöönpanoa.

(7)

Perustamissopimuksessa komissiolle annettuun kilpailuasioita koskevaan valvontatehtävään kuuluu yksittäisten kilpailusääntöjen rikkomisten tutkiminen ja seuraamusten määrääminen niistä, mutta siihen kuuluu myös velvollisuus harjoittaa yleistä politiikkaa. Yrityslausuntojen suojaaminen yleisen edun nimissä ei estä niiden paljastamista muille väitetiedoksiannon kohteena oleville yrityksille niiden puolustautumisoikeuksien takaamiseksi komission menettelyssä, siinä määrin kuin on teknisesti mahdollista yhdistää molemmat edut antamalla mahdollisuus tutustua yrityslausuntoihin ainoastaan komission tiloissa ja tavallisesti ainoastaan kertaluonteisesti, sen jälkeen kun väitetiedoksianto on muodollisesti annettu tiedoksi. Komissio tulee tämän tiedonannon yhteydessä käsittelemään henkilötietoja asetuksen (EY) N:o 45/2001 velvoitteiden mukaisesti. (2)

II. VAPAUTUS SAKOISTA

A. Sakoista vapauttamisen edellytykset

(8)

Komissio myöntää vapautuksen sakoista, jotka olisi määrätty muussa tapauksessa yritykselle, joka paljastaa osallisuutensa yhteisöön vaikuttavaan väitettyyn kartelliin, jos tämä yritys toimittaa ensimmäisenä tietoja ja todisteita, joiden perusteella komissio katsoo pystyvänsä

(a)	suorittamaan kohdennetun, väitettyyn kartelliin liittyvän tarkastuksen (3), tai

(b)	toteamaan, että EY:n perustamissopimuksen 81 artiklaa on rikottu väitetyn kartellin yhteydessä.

(9)

Jotta komissio voi suorittaa 8 kohdan a alakohdassa tarkoitetun kohdennetun tarkastuksen, yrityksen on esitettävä komissiolle alla luetellut tiedot ja todisteet, siinä määrin kuin tämä ei komission näkemyksen mukaan vaaranna tarkastuksia:

(a)

Yrityslausunto (4), johon kuuluu, siinä määrin kun se on hakijan tiedossa tietojen toimittamishetkellä:

—

yksityiskohtainen kuvaus väitetystä kartellijärjestelystä, mukaan lukien esimerkiksi kartellin tavoitteet, toiminnot ja toimintatavat; väitetyn kartellin kohteena oleva tuote tai palvelu, sen maantieteellinen laajuus, kesto ja kohteena olevat arvioidut markkinavolyymit; yksityiskohtaiset tiedot väitettyyn kartelliin liittyvien yhteydenpitojen päivämääristä, paikoista, sisällöstä ja osallistujista sekä kaikki hakemuksen tueksi toimitettuihin todisteisiin liittyvät merkitykselliset selvitykset;

—	sakoista vapauttamista hakevan oikeushenkilön nimi ja osoite sekä kaikkien muiden sellaisten yritysten nimet ja osoitteet, jotka osallistuvat tai ovat osallistuneet väitettyyn kartelliin;

—	kaikkien sellaisten henkilöiden nimi, asema, toimipaikan sijainti ja tarvittaessa kotiosoite, jotka hakijan tietojen mukaan osallistuvat tai ovat osallistuneet väitettyyn kartelliin, tai ovat osallistuneet siihen hakijan puolesta;

—	tiedot siitä, keitä EU:ssa tai sen ulkopuolella toimivia muita kilpailuviranomaisia on lähestytty tai aiotaan lähestyä väitetyn kartellin osalta; sekä

(b)	Muut hakijan hallussa tai saatavilla tietojen toimittamishetkellä olevat todisteet väitetystä kartellista, erityisesti todisteet rikkomisen ajalta.

(10)	Vapautusta sakoista 8 kohdan a alakohdan nojalla ei myönnetä, jos komissiolla tietojen toimittamishetkellä jo oli riittävät todisteet, joiden perusteella se pystyy tekemään päätöksen väitettyä kartellia koskevan tarkastuksen suorittamisesta tai oli jo suorittanut tällaisen tarkastuksen.

(11)

Vapautus sakoista 8 kohdan b alakohdan nojalla myönnetään ainoastaan seuraavien edellytysten täyttyessä samanaikaisesti: komissiolla ei tietojen toimittamishetkellä ollut riittäviä todisteita, joiden perusteella se olisi voinut todeta, että EY:n perustamissopimuksen 81 artiklaa on rikottu väitetyn kartellin yhteydessä, ja millekään yritykselle ei ole myönnetty 8 kohdan a alakohdassa tarkoitettua ehdollista vapautusta sakoista saman väitetyn kartellin yhteydessä. Voidakseen saada vapautuksen sakoista yrityksen on toimitettava ensimmäisenä väitetystä kartellista rikkomisen ajalta sekä raskauttavia todisteita että 9 kohdan a alakohdassa määriteltyjä tietoja sisältävä yrityslausunto, joiden avulla komissio pystyy toteamaan, että EY:n perustamissopimuksen 81 artiklaa on rikottu.

(12)

Edellä joko 8 kohdan a alakohdassa, 9 kohdassa ja 10 kohdassa tai 8 kohdan b alakohdassa ja 11 kohdassa esitettyjen edellytysten lisäksi seuraavien edellytysten on joka tapauksessa täytyttävä, jotta sakoista vapauttaminen tulee kysymykseen:

(a)

Yritys tekee todellista (5), kokonaisvaltaista, jatkuvaa ja nopeaa yhteistyötä hakemuksensa jättämisestä lähtien komissiossa toteutettavan koko hallintomenettelyn ajan. Tämä edellyttää mm. seuraavia toimia:

—	yrityksen on toimitettava komissiolle välittömästi kaikki haltuunsa tulevat tai saatavillaan olevat merkitykselliset tiedot ja todisteet väitetystä kartellista;

—	yrityksen on oltava jatkuvasti komission käytettävissä ja vastattava nopeasti kaikkiin pyyntöihin, jotka voivat auttaa vahvistamaan tosiseikat;

—	yrityksen on asetettava nykyiset (ja, mahdollisuuksien mukaan, entiset) työntekijät ja johtajat komission käyttöön haastatteluja varten;

—	yrityksen on pidättäydyttävä väitettyyn kartelliin liittyvien merkityksellisten tietojen tai todisteiden tuhoamisesta, väärentämisestä tai kätkemisestä; sekä

—	yrityksen on pidättäydyttävä paljastamasta sakoista vapauttamista koskevan hakemuksen jättämistä tai sen sisältöä ennen kuin komissio on antanut asiaa koskevan väitetiedoksiannon, paitsi jos muusta järjestelystä on sovittu.

(b)	Yritys lopettaa osallistumisensa väitettyyn kartelliin välittömästi sen jälkeen, kun se on jättänyt hakemuksensa, lukuun ottamatta toiminnan jatkamista siinä laajuudessa, jonka komissio katsoo kohtuullisessa määrin tarpeelliseksi tarkastustensa toimivuuden säilyttämiseksi.

(c)	Harkitessaan hakemuksen jättämistä komissiolle yritys ei ole saanut tuhota, väärentää eikä kätkeä väitettyyn kartelliin liittyviä todisteita eikä paljastaa suunnitellun hakemuksensa jättämistä tai sen sisältöä muille osapuolille kuin toisille kilpailuviranomaisille.

(13)

Yritys, joka on toteuttanut toimenpiteitä painostaakseen muita yrityksiä osallistumaan kartelliin tai pysymään sen piirissä, ei voi saada vapautusta sakoista. Sille määrättävien sakkojen määrää saatetaan kuitenkin voida alentaa, jos se täyttää asianmukaiset vaatimukset ja kaikki sakkojen alentamisedellytykset.

B. Menettely

(14)

Yrityksen, joka haluaa hakea vapautusta sakoista, on otettava yhteyttä komission kilpailun pääosastoon. Yritys voi hakea aluksi nk. merkintää tai tehdä välittömästi komissiolle sakoista vapauttamista koskevan muodollisen hakemuksen 8 kohdan a alakohdassa tai 8 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen edellytysten täyttämiseksi, tapauksen mukaan. Komissio voi jättää huomiotta sakoista vapauttamista koskevan hakemuksen sillä perusteella, että se on tehty väitetiedoksiannon yritykselle lähettämisen jälkeen.

(15)

Komission yksiköt voivat myöntää merkinnän, joka turvaa hakijan paikan jonossa tietyn tapauskohtaisesti määritettävän jakson ajan, jotta tämä saa mahdollisuuden kerätä riittävät tiedot ja todisteet. Voidakseen saada merkinnän hakijan on toimitettava komissiolle nimensä ja osoitteensa sekä seuraavat tiedot: väitetyn kartellin osapuolet, kohdetuote tai -tuotteet, kohdealue(et), väitetyn kartellin arvioitu kesto ja väitetyn kartellitoiminnan luonne. Lisäksi hakijan olisi ilmoitettava komissiolle muille viranomaisille tehdyistä sakoista vapauttamista tai sakkojen lieventämistä koskevista aiemmista tai mahdollisista tulevista hakemuksista, jotka liittyvät väitettyyn kartelliin, ja perusteltava merkinnän saamista koskeva pyyntönsä. Jos merkintä myönnetään, komission yksiköt määrittävät jakson, jonka aikana hakijan on ”viimeisteltävä” merkintä toimittamalla sakoista vapauttamiseksi vaadittavat tiedot ja todisteet. Yritykset, joille on myönnetty merkintä, eivät voi viimeistellä sitä tekemällä muodollisen hakemuksen hypoteettisesti. Jos hakija viimeistelee merkinnän komission yksiköiden asettamassa määräajassa, sen toimittamat tiedot ja todisteet katsotaan toimitetuiksi päivänä, jona merkintä myönnettiin.

(16)

Yrityksen, joka tekee muodollisen hakemuksen sakoista vapauttamiseksi, on

(a)	toimitettava komissiolle kaikki saatavillaan olevat tiedot ja todisteet väitetystä kartellista 8 ja 9 kohdan mukaisesti, mukaan lukien yrityslausunnot; tai

(b)

esitettävä nämä tiedot ja todisteet ensin hypoteettisesti. Tässä tapauksessa yrityksen on esitettävä yksityiskohtainen luettelo, jossa kuvaillaan todisteet, joita se aikoo esittää sovittuna myöhempänä ajankohtana. Luettelossa on kuvattava tarkasti todisteiden luonnetta ja sisältöä suojellen samalla ilmoitettujen tietojen hypoteettista luonnetta. Todisteiden luonnetta ja sisältöä kuvaamaan voidaan käyttää asiakirjojen kopioita, joista on poistettu arkaluonteiset kohdat. Hakijayrityksen ja muiden väitettyyn kartelliin osallistuneiden yritysten nimiä ei ole tarpeen paljastaa ennen kuin hakemuksessa kuvaillut todisteet toimitetaan. Väitetyn kartellin kohteena oleva tuote tai palvelu, väitetyn kartellin maantieteellinen kattavuus ja arvioitu kesto on kuitenkin täsmennettävä selkeästi.

(17)	Kilpailun pääosasto antaa yrityksen sakoista vapauttamiseksi tekemästä hakemuksesta pyydettäessä vastaanottoilmoituksen, jossa vahvistetaan hakemuksen päiväys ja tarvittaessa ajankohta, jona se jätettiin.

(18)	Saatuaan yrityksen 16 kohdan a alakohdan mukaisesti toimittamat tiedot ja todisteet ja varmistettuaan, että ne täyttävät tapauksen mukaan 8 kohdan a alakohdassa tai 8 kohdan b alakohdassa mainitut edellytykset, komissio myöntää yritykselle kirjallisesti ehdollisen vapautuksen sakoista.

(19)

Jos yritys on esittänyt tietoja ja todisteita hypoteettisesti, komissio varmistaa, että 16 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa yksityiskohtaisessa luettelossa kuvailtujen todisteiden luonne ja sisältö täyttävät 8 kohdan a alakohdassa tai 8 kohdan b alakohdassa mainitut edellytykset, ja ilmoittaa asiasta yritykselle. Kun todisteet on esitetty viimeistään sovittuna ajankohtana ja komissio on varmistanut, että ne vastaavat luettelossa esitettyä kuvausta, komissio myöntää yritykselle kirjallisesti ehdollisen vapautuksen sakoista.

(20)

Jos käy ilmi, että vapautusta sakoista ei voida myöntää tai että yritys ei täytä 8 kohdan a alakohdassa tai 8 kohdan b alakohdassa mainittuja edellytyksiä, komission ilmoittaa asiasta yritykselle kirjallisesti. Tällöin yritys voi peruuttaa todisteet, jotka se on esittänyt sakoista vapauttamista koskevaa hakemustaan varten, tai pyytää komissiota ottamaan ne huomioon tämän tiedonannon III jakson mukaisesti. Tämä ei estä komissiota käyttämästä tavanomaisia tutkintavaltuuksiaan tietojen saamiseksi.

(21)	Komissio ei tutki muita sakoista vapauttamista koskevia hakemuksia, jotka liittyvät samaan väitettyyn kilpailusääntöjen rikkomiseen, ennen kuin se on ottanut kantaa jo saamaansa hakemukseen, riippumatta siitä onko sakoista vapauttamista koskeva hakemus esitetty muodillisesti vai hakien merkintää.

(22)

Jos yritys on hallintomenettelyn lopussa täyttänyt edellä 12 kohdassa vahvistetut edellytykset, komissio myöntää sille vapautuksen sakoista asiasta tekemässään päätöksessä. Jos yritys ei hallintomenettelyn lopussa ole täyttänyt edellä 12 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä, yritykselle ei myönnetä mitään tämän tiedonannon mukaista etuuskohtelua. Jos komissio toteaa myönnettyään ehdollisen vapautuksen sakoista, että vapautuksen hakija oli painostanut muita yrityksiä, se ei myönnä vapautusta.

III. SAKKOJEN LIEVENTÄMINEN

A. Sakkojen lieventämisen edellytykset

(23)	Yritykset, jotka paljastavat osallisuutensa yhteisöön vaikuttavaan väitettyyn kartelliin mutta eivät täytä edellä II jaksossa esitettyjä edellytyksiä, voivat saada lievennystä sakkoihin, jotka olisi määrätty muussa tapauksessa.

(24)	Sakkojen lieventämiseksi yrityksen on toimitettava komissiolle väitetystä kilpailusääntöjen rikkomisesta todisteita, joilla on merkittävää lisäarvoa suhteessa komission hallussa jo oleviin todisteisiin, ja sen on täytettävä samanaikaisesti edellä 12 kohdan a–c alakohdassa esitetyt edellytykset.

(25)

Käsitteellä ”lisäarvo” viitataan siihen, missä määrin toimitetut todisteet luonteensa ja/tai yksityiskohtaisuutensa vuoksi parantavat komission mahdollisuuksia vahvistaa väitetyn kartellin olemassaolo. Arvioidessaan tätä komissio katsoo yleensä kirjallisten todisteiden, jotka ovat peräisin ajankohdalta, jota tosiseikat koskevat, olevan arvokkaampina kuin jälkeenpäin tuotetut todisteet. Kyseisten tosiseikkojen kannalta suoraan raskauttavat todisteet katsotaan tavallisesti arvokkaammiksi kuin todisteet, joilla on vain välillistä merkitystä. Todisteiden arvoon vaikuttaa myös se, missä määrin vaaditaan toimitettujen tietojen vahvistamista muiden lähteiden avulla, jotta todisteisiin voitaisiin vedota asiaan liittyviä muita yrityksiä vastaan; pakottaville todisteille annetaan suurempi arvo kuin sellaisille todisteille kuten lausunnot, jotka edellyttävät vahvistamista, jos ne kiistetään.

(26)

Komissio määrittelee kaikissa hallintomenettelyn lopussa tekemissään lopullisissa päätöksissä yrityksen sakon lievennyksen tason suhteessa sakkoon, joka sille muussa tapauksessa määrättäisiin. Sakkoja lievennetään seuraavasti:

—	ensimmäinen yritys, joka toimittaa merkittävää lisäarvoa: sakkoja lievennetään 30–50 prosenttia,

—	toinen yritys, joka toimittaa merkittävää lisäarvoa: sakkoja lievennetään 20–30 prosenttia,

—	seuraavat yritykset, jotka toimittavat merkittävää lisäarvoa: sakkoja lievennetään enintään 20 prosenttia.

Sakkojen lievennyksen tason ratkaisemiseksi kussakin näistä ryhmistä komissio ottaa huomioon sen, minä ajankohtana 24 kohdan mukaiset edellytykset täyttävät todisteet toimitettiin ja missä määrin ne sisälsivät lisäarvoa.

Jos sakkojen lieventämistä koskevan hakemuksen tekijä toimittaa ensimmäisenä 25 kohdassa tarkoitettuja pakottavia todisteita, joita komissio käyttää vahvistaakseen lisäseikkoja jotka kasvattavat rikkomisen vakavuutta tai kestoa, komissio ei ota näitä lisäseikkoja lukuun määrittäessään sakkoa, joka määrätään kyseiset todisteet toimittaneelle yritykselle.

B. Menettely

(27)

Yrityksen, joka haluaa saada sakkoihinsa lievennyksen, on tehtävä komissiolle muodollinen hakemus ja esitettävä sen yhteydessä riittävät todisteet väitetystä kartellista, jotta sen sakkoja voidaan lieventää tämän tiedonannon 24 kohdan mukaisesti. Komissiolle oma-aloitteisesti toimitetut todisteet, jotka ne toimittanut yritys haluaa otettavan huomioon tämän tiedonannon III jakson mukaista etuuskohtelua varten, on niiden toimittamishetkellä yksilöitävä selkeästi osaksi sakkojen lieventämistä koskevaa muodollista hakemusta.

(28)

Kilpailun pääosasto antaa yrityksen sakkojen lieventämiseksi tekemästä hakemuksesta ja kaikista myöhemmin toimitetuista todisteista pyydettäessä vastaanottoilmoituksen, jossa vahvistetaan jokaisen todisteiden toimittamisenpäiväys ja tarvittaessa kellonaika, jona se jätettiin. Komissio ei ota kantaa sakkojen lieventämistä koskevaan hakemukseen ennen kuin se on ottanut kantaa jo saamiinsa ehdollista vapautusta sakoista koskeviin hakemuksiin, jotka liittyvät samaan väitettyyn kartelliin.

(29)

Jos komissio tulee siihen alustavaan johtopäätökseen, että yrityksen toimittamat todisteet sisältävät 24 ja 25 kohdassa tarkoitettua merkittävää lisäarvoa ja että yritys on täyttänyt 12 ja 27 kohdassa esitetyt edellytykset, se ilmoittaa yritykselle kirjallisesti siihen päivään mennessä, jona väitetiedoksianto annetaan yritykselle tiedoksi, aikovansa lieventää sakkoja ja mainitsee, mitä 26 kohdassa määritellyistä vaihtoehdoista sovelletaan. Komissio ilmoittaa samassa määräajassa yritykselle kirjallisesti myös, jos se tulee siihen alustavaan johtopäätökseen, että yritykselle ei voida myöntää lievennystä sakoista. Komissio voi jättää sakkojen lieventämistä koskevan hakemuksen huomiotta sillä perusteella, että se on tehty väitetiedoksiannon yritykselle lähettämisen jälkeen.

(30)

Komissio arvioi kunkin sakkojen lieventämistä hakeneen yrityksen lopullisen tilanteen hallintomenettelyn lopussa tekemässään päätöksessä. Tällaisessa lopullisessa päätöksessä komissio määrittelee,

(a)	oliko yrityksen toimittamilla todisteilla merkittävää lisäarvoa suhteessa komission hallussa samana ajankohtana olleisiin todisteisiin;

(b)	täyttyivätkö edellä 12 kohdan a–c alakohdassa esitetyt edellytykset;

(c)	kuinka paljon yrityksen sakkoja tarkkaan ottaen lievennetään 26 kohdassa määriteltyjen vaihtoehtojen puitteissa.

Jos komissio toteaa, ettei yritys ole täyttänyt edellä 12 kohdassa vahvistettuja edellytyksiä, yritykselle ei myönnetä mitään tämän tiedonannon mukaista etuuskohtelua.

IV. TÄMÄN TIEDONANNON EDELLYTYSTEN TÄYTTÄMISEKSI ANNETUT YRITYSLAUSUNNOT

(31)

Yrityslausunto on yrityksen laatima tai sen puolesta laadittu oma-aloitteinen selostus komissiolle yrityksen kartellia koskevista tiedoista ja roolista siinä, ja se on valmisteltu esitettäväksi nimenomaan tämän tiedoksiannon mukaisesti. Kaikki komissiolle tämän tiedonannon perusteella esitetyt lausunnot kuuluvat komission asiakirja-aineistoon, ja niitä voidaan näin ollen käyttää todisteina.

(32)

Komissio voi hakijan pyynnöstä suostua yrityslausuntojen esittämiseen suullisessa muodossa, ellei hakija ole jo paljastanut yrityslausunnon sisältöä kolmansille osapuolille. Suulliset yrityslausunnot tallennetaan ja niistä laaditaan sanatarkat kirjalliset selostukset komission tiloissa. Suullisia yrityslausuntoja antaville yrityksille myönnetään neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 (6) 19 artiklan ja komission asetuksen (EY) N:o 773/2004 (7) 3 ja 17 artiklan mukaisesti mahdollisuus tarkistaa tallenteen tekninen tarkkuus komission tiloissa ja korjata suullisten lausuntojensa sisältöä annetun määräajan kuluessa. Yritykset voivat luopua näistä oikeuksista kyseisen määräajan kuluessa, jolloin tallenteen katsotaan tulleen hyväksytyksi kyseisestä hetkestä lähtien. Suullisen lausunnon tultua hyväksytyksi suoraan tai hiljaisesti tai siihen esitettyjen korjausten jälkeen yrityksen on kuunneltava tallenne komission tiloissa ja tarkistettava sanatarkan kirjallisen selostuksen täsmällisyys tietyn määräajan kuluessa. Viimeksi mainitun vaatimuksen noudattamatta jättäminen voi johtaa tämän tiedonannon mukaisen mahdollisen etuuskohtelun menettämiseen.

(33)

Yrityslausuntoihin tutustuminen sallitaan vain väitetiedoksiannon kohteena oleville osapuolille, ja sillä edellytyksellä, että ne ja niiden puolesta tutustumisoikeuden saavat oikeudelliset avustajat sitoutuvat olemaan ottamatta kopioita mekaanisin tai sähköisin laittein mistään tutustuttavaksi annettavaan yrityslausuntoon sisältyvästä tiedosta ja varmistamaan, että yrityslausunnosta ilmeneviä tietoja käytetään ainoastaan jäljempänä mainittuihin tarkoituksiin. Muut osapuolet kuten kantelijat eivät saa mahdollisuutta tutustua yrityslausuntoihin. Komissio katsoo että tämä erityinen yrityslausuntojen suoja ei ole enää oikeutettu siitä hetkestä alkaen kun hakija paljastaa kolmansille osapuolille yrityslausuntonsa sisällön.

(34)

Oikeutta tutustua komission asiakirja-aineistoon koskevista säännöistä annetun komission tiedonannon (8) mukaisesti oikeus tutustua asiakirja-aineistoon myönnetään vain väitetiedoksiannon kohteille sillä edellytyksellä, että saatuja tietoja käytetään ainoastaan asiaan liittyvän hallinnollisen menettelyn kohteena olevien yhteisön kilpailusääntöjen soveltamista koskevissa oikeudellisissa tai hallinnollisissa menettelyissä. Tällaisten tietojen käyttö menettelyn aikana muihin tarkoituksiin voidaan katsoa tämän tiedonannon 12 ja 27 kohdassa tarkoitetun yhteistyön puutteeksi. Jos tietoja lisäksi käytetään tällä tavoin sen jälkeen, kun komissio on jo tehnyt menettelyssä kieltävän päätöksen, komissio voi pyytää vastuussa olevan yrityksen sakkojen korottamista missä tahansa oikeudenkäyntimenettelyssä yhteisöjen tuomioistuimissa. Jos tietoja käytetään minä tahansa ajankohtana eri tarkoitukseen ja ulkopuolinen asianajaja on osallisena sellaiseen käyttöön, komissio voi ilmoittaa asiasta kyseisen asianajajan asianajajakuntaan kurinpitotoimien aloittamiseksi.

(35)

Tämän tiedonannon mukaisesti esitettyjä yrityslausuntoja voidaan toimittaa jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisille asetuksen N:o 1/2003 12 artiklan nojalla ainoastaan, jos kilpailuviranomaisten verkostoa koskevan tiedonannon (9) edellytykset täyttyvät, ja edellyttäen, että vastaanottavan kilpailuviranomaisen myöntämä suoja tietojen luovuttamisen varalta vastaa komission antamaa suojaa.

V. Yleisiä näkökohtia

(36)

Komissio ei ota kantaa ehdollisen vapautuksen myöntämiseen sakoista tai hakemuksen tekemisestä palkitsemiseen, jos käy ilmi, että hakemus koskee rikkomisia, joihin sovelletaan asetuksen N:o 1/2003 25 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädettyä seuraamusten määräämisen viiden vuoden vanhentumisaikaa, sillä tällaiset hakemukset olisivat merkityksettömiä.

(37)

Tämä tiedonanto korvaa sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä kartelleja koskevissa asioissa vuonna 2002 annetun komission tiedonannon päivästä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, kaikkien niiden asioiden osalta, joissa yksikään yritys ei ole ottanut yhteyttä komissioon hyötyäkseen kyseisessä tiedonannossa esitetystä etuuskohtelusta. Tämän tiedonannon 31–35 kohtaa sovelletaan kuitenkin julkaisuajankohdastaan lukien kaikkiin vireillä oleviin ja uusiin sakoista vapauttamista tai sakkojen lieventämistä koskeviin hakemuksiin.

(38)	Komissio on tietoinen siitä, että tämä tiedonanto johtaa perusteltuun odotukseen, johon yritykset saattavat vedota paljastaessaan kartellin olemassaolon komissiolle.

(39)

Komission käytännön mukaisesti päätöksessä mainitaan yrityksen yhteistyö komission kanssa hallintomenettelyn aikana sakoista vapauttamisen tai sakkojen lieventämisen perusteluna. Vapautus sakoista tai niiden lieventäminen ei kuitenkaan suojaa yritystä EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan rikkomiseen osallistumisesta aiheutuvilta siviilioikeudellisilta seuraamuksilta.

(40)

Komissio katsoo, että tämän tiedonannon perusteella saatujen asiakirjojen ja kirjallisten tai nauhoitettujen lausuntojen sisältämien tietojen ilmaiseminen yleisölle yleensä vahingoittaisi asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (10) 4 artiklassa tarkoitettuja tiettyjä yleisiä ja yksityisiä etuja, kuten esimerkiksi tarkastus- ja tutkintatoimien tarkoitusten suojaa, jopa päätöksen tekemisen jälkeen.

(1) Tässä asiakirjassa viittaus EY:n perustamissopimuksen 81 artiklaan kattaa myös ETA-sopimuksen 53 artiklan, kun komissio soveltaa sitä ETA-sopimuksen 56 artiklassa määriteltyjen sääntöjen mukaisesti.

(2) EUVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

(3) Tämän edellytyksen täyttymistä on arvioitava ennakkoon eli ottamatta huomioon sitä, onko tietty tarkastus tuottanut tulosta vai ei tai onko tarkastus suoritettu vai ei. Arviointi tehdään ainoastaan hakijan toimittamien tietojen tyypin ja laadun perusteella.

(4) Yrityslausunnot voivat olla yrityksen allekirjoittamia tai sen puolesta allekirjoitettuja kirjallisia asiakirjoja tai ne voidaan esittää suullisesti.

(5) Tämä edellyttää erityisesti että hakija toimittaa täsmällisiä, ei-harhaanjohtavia ja täydellisiä tietoja. Ks. yhteisöjen tuomioistuimen 29.6.2006 antama tuomio asiassa C-301/04 P, komissio v. SGL Carbon AG ja muut, 68-70 kohta, sekä yhteisöjen tuomioistuimen 28.6.2005 antama tuomio asioissa C-189/02 P, C-202/02 P, C-205/02 P, C-208/02 P ja C-213/02 P, Dansk Rørindustri A/S ja muut v. komissio, 395-399 kohta.

(6) EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1.

(7) EUVL L 123, 27.4.2004, s. 18.

(8) EUVL C 325, 22.12.2005, s. 7.

(9) Komission tiedonanto yhteistyöstä kilpailuviranomaisten verkostossa, EUVL C 101, 27.4.2004, s. 43.

(10) EUVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

		ISSN 1725-2490
Euroopan unionin virallinen lehti		C 298

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	49. vuosikerta 8. joulukuuta 2006

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	I Tiedonantoja
	Neuvosto
2006/C 298/1	Neuvoston päätös, tehty 7 päivänä marraskuuta 2006, kansainvälisessä trooppisen puun neuvostossa esitettävästä yhteisön kannasta trooppista puuta koskevan vuoden 1994 kansainvälisen sopimuksen voimassaolon jatkamiseen	1

2006/C 298/2	Neuvoston päätös, tehty 28 päivänä marraskuuta 2006, Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston johtokunnan varajäsenen nimittämisestä eroavan tilalle	2

2006/C 298/3	Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät tehokkuudesta ja tasapuolisuudesta koulutuksessa	3

2006/C 298/4	Neuvoston päätös, tehty 28 päivänä marraskuuta 2006, Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön johtokunnan varsinaisen jäsenen ja varajäsenen nimeämisestäeroavien tilalle	7

2006/C 298/5	Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät ammatillista koulutusta koskevan tehostetun eurooppalaisen yhteistyön tulevista painopisteistä (15. marraskuuta 2004 annettujen neuvoston päätelmien tarkistus)	8

	Komissio
2006/C 298/6	Euron kurssi	12

2006/C 298/7	Ilmoitus direktiivin 2004/17/EY 30 artiklan mukaisesta hakemuksesta	13

2006/C 298/8	Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 70/2001 nojalla myönnetystä valtiontuesta ( 1 )	14

2006/C 298/9	Komission tiedonanto voimassa olevista 25 jäsenvaltiota koskevista valtion tuen takaisinperinnässä sovellettavista koroista sekä viite- ja diskonttokoroista 1.9.2006(Julkaistu komission asetuksen (EY) N:o 794/2004, annettu 21.4.2004 (EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1) 10 artiklan ja komission viite- ja diskonttokorkojen vahvistamismenetelmästä antaman tiedonannon (EYVL C 273, 9.9.1997, s. 3) mukaisesti)	15

2006/C 298/0	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.4461 — Accor Services France/Groupe Caisse d'Épargne/Accor Emploi Services Universel JV) — Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	16

2006/C 298/1	Komission tiedonanto sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä kartelleja koskevissa asioissa ( 1 )	17

2006/C 298/2	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.4390 — PHL/IBFF) ( 1 )	23

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,3297
JPY	Japanin jeniä	152,87
DKK	Tanskan kruunua	7,4554
GBP	Englannin puntaa	0,67610
SEK	Ruotsin kruunua	9,0345
CHF	Sveitsin frangia	1,5875
ISK	Islannin kruunua	91,85
NOK	Norjan kruunua	8,0945
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CYP	Kyproksen puntaa	0,5781
CZK	Tšekin korunaa	27,968
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	256,04
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,6986
MTL	Maltan liiraa	0,4293
PLN	Puolan zlotya	3,8103
RON	Romanian leuta	3,4270
SIT	Slovenian tolaria	239,67
SKK	Slovakian korunaa	35,460
TRY	Turkin liiraa	1,9045
AUD	Australian dollaria	1,6827
CAD	Kanadan dollaria	1,5275
HKD	Hongkongin dollaria	10,3283
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,9261
SGD	Singaporin dollaria	2,0449
KRW	Etelä-Korean wonia	1 215,21
ZAR	Etelä-Afrikan randia	9,3800
CNY	Kiinan juan renminbiä	10,4030
HRK	Kroatian kunaa	7,3495
IDR	Indonesian rupiaa	12 063,70
MYR	Malesian ringgitiä	4,7105
PHP	Filippiinien pesoa	65,727
RUB	Venäjän ruplaa	34,8610
THB	Thaimaan bahtia	47,293