28.10.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 260/1

NEUVOSTON LAUSUNTO,

annettu 10 päivänä lokakuuta 2006,

Unkarin tarkistetun lähentymisohjelman mukautetusta versiosta vuosiksi 2005–2009

(2006/C 260/01)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Unkarin tarkistetusta lähentymisohjelmasta vuosiksi 2005—2008 24 päivänä tammikuuta 2006 annetun neuvoston lausunnon,

ottaa huomioon komission suosituksen,

on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa,

ANTAA SEURAAVAN LAUSUNNON:

1) Neuvosto tutki 10 päivänä lokakuuta 2006 Unkarin tarkistetun lähentymisohjelman mukautetun version, joka kattaa vuodet 2005–2009. (2)

2) Laajan 1990-luvun puolivälissä hyväksytyn talousuudistuspaketin myötä ja vakaan talouspolitiikan ja tarkoituksenmukaisten rakenneuudistusten ansiosta Unkarin talouden kasvuluvut vakiintuivat suhteellisen korkealle tasolle ja inflaatio hidastui. Koska vuodesta 2001 lähtien ja varsinkin viime vuosina julkiset menot ovat kuitenkin kasvaneet huomattavasti, verotusta on kevennetty ja julkisen sektorin palkankorotukset ovat olleet avokätisiä, julkisen talouden vuotuinen alijäämä on ollut huomattavasti yli 5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Alkuperäisistä alijäämätavoitteista on poikettu siis huomattavasti. Lisäksi loppuvuoden lukuja on korotettu huomattavasti jälkikäteen lähes kaikkien julkista taloutta koskevien ilmoitusten osalta. Toukokuun 2004 lähentymisohjelman alijäämätavoitteet olivat 4,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2004, 4,1 prosenttia vuonna 2005 ja 3,6 prosenttia vuonna 2006, mutta toteutunut alijäämä oli 6,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2004 ja 7,5 prosenttia vuonna 2005. Lisäksi hallitus odottaa alijäämän olevan noin 10,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2006, mikä on ylivoimaisesti korkein alijäämäluku EU:ssa (kaikkiin numerotietoihin sisältyy eläkeuudistuksesta aiheutuva rasite). Huomattavana syynä julkisen talouden tavoitteista lipsumiseen oli liian optimistinen julkisen talouden suunnittelu, huomattavat menojen ylitykset, veronkevennykset ja riittävien rakenteellisten sopeutustoimien puuttuminen. Tämä hyvin kasvuhakuinen finanssipolitiikka on vahingoittanut huomattavasti finanssipolitiikan uskottavuutta ja aiheuttanut talouteen yhä enemmän painetta. Erityisesti se on osaltaan ollut vaikuttamassa vakavan ulkoisen epätasapainon syntymiseen ja ulkomaanvelan kokonaismäärän huomattavaan kasvuun (alle 20 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2001 lähes 30 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2005) sekä huomattavasti suurempiin korkoeroihin kuin muissa hiljattain liittyneissä jäsenvaltioissa.

3) Neuvosto teki 5 päivänä heinäkuuta 2004 päätöksen, jonka mukaan Unkarilla oli liiallinen alijäämä, ja antoi 104 artiklan 7 kohdan mukaisen ensimmäisen suosituksen alijäämän korjaamisesta vuoteen 2008 mennessä. Kyseinen vuosi oli Unkarin viranomaisten toukokuun 2004 lähentymisohjelmassa asettama tavoitevuosi. Neuvosto teki tammikuussa 2005 ja uudelleen marraskuussa 2005 104 artiklan 8 kohdan mukaisen päätöksen, jonka mukaan Unkari ei ollut noudattanut neuvoston ensimmäistä suositusta eikä 8 päivänä maaliskuuta 2005 annettua uutta suositusta. Se otti erityisesti huomioon huomattavan poikkeaman keskipitkän aikavälin sopeutusurasta vuosien 2005 ja 2006 alijäämätavoitteiden osalta.

4) Unkarin viranomaiset esittivät 1 päivänä joulukuuta 2005 tarkistetun lähentymisohjelman komissiolle ja neuvostolle. Se sisälsi uuden sopeutusuran, jossa säilytettiin vuosi 2008 tavoitevuonna liiallisen alijäämän korjaamiseksi. Neuvosto antoi 24 päivänä tammikuuta 2006 vuoden 2005 tarkistusta koskevan lausunnon, jossa se katsoi, että hyvin huomattavaa menojen leikkaamista (7,5 prosenttia suhteessa BKT:hen) ei tuettu konkreettisilla toimenpiteillä. Sen vuoksi neuvosto kehotti neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97, sellaisena kuin se on muutettuna, 3 jakson 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti Unkaria esittämään mahdollisimman pian ja viimeistään 1 päivänä syyskuuta 2006 tarkistetun lähentymisohjelman mukautetun version, jossa esitetään konkreettisia ja rakenteellisia toimenpiteitä, jotka kaikilta osiltaan noudattavat keskipitkän aikavälin sopeutusuraa.

5) Sen jälkeen kun julkisen talouden alijäämätoteutumaksi oli (keväällä 2006) ilmoitettu 7,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2005, Unkarin viranomaiset ilmoittivat huhtikuun 2006 parlamenttivaalien jälkeen, että vuoden 2006 alijäämää tarkistettaisiin huomattavasti ylöspäin, ja alijäämä saattaisi olla ilman korjaavia toimenpiteitä 11,6 prosenttia suhteessa BKT:hen (3). Alijäämätavoitteeksi oli asetettu 6,1 prosenttia suhteessa BKT:hen talousarviolaissa ja joulukuussa 2005 tarkistetussa lähentymisohjelmassa, ja sen ylittyminen aiheutui lähes kokonaan menojen ylityksistä (noin 5 prosenttia suhteessa BKT:hen). Ylitykset tapahtuivat lähinnä valtionhallinnon julkisen talouden instituutioiden toimintakustannuksissa, eläkemaksuissa ja terveydenhoitomenoissa. Myös paikallishallinnon investoinnit osoittautuivat odotettua suuremmiksi vaalien vuoksi. Ylityksestä noin 1 Formula prosenttia suhteessa BKT:hen voitiin selittää yhtäältä sillä, että eräs moottoritieinvestointi, jonka alun perin oli tarkoitus toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusjärjestelyin talousarvion ulkopuolella, laskettiinkin julkiseen talouteen kuuluvaksi (4) (1,1 prosenttia suhteessa BKT:hen) ja toisaalta sillä, että rahoitusleasingsopimuksella ostettiin sotilasilma-aluksia (0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen). Näitä kustannuksia ei alun perin ollut otettu huomioon virallisessa alijäämätavoitteessa.

6) Yhä pahenevan alijäämäkierteen uhatessa hallitus — joka oli nimitetty uudelleen huhtikuussa 2006 pidettyjen parlamenttivaalien jälkeen — luopui kesäkuussa viisivuotisen veronkevennysohjelmansa loppuosasta, joka olisi vielä supistanut tuloja noin 3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoteen 2010 mennessä, ja hyväksyi korjaavan julkisen talouden paketin. Parlamentti on jo hyväksynyt joitakin korjaavia toimenpiteitä, muun muassa kaikki tulopuolen toimenpiteet. Hallitus odottaa, että veronkorotukset yhdessä joidenkin heti tehtävien terveydenhoitomenojen, kaasunhintatukien ja julkishallinnon menojen leikkausten sekä talousarvion yleisvarauksen (0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen) täydellisen poiston kanssa, supistavat vuoden 2006 alijäämäylitystä 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näin voitaisiin saavuttaa uusi alijäämätavoite eli 10,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näillä toimenpiteillä odotetaan olevan huomattavia vaikutuksia tulevina vuosina.

7) Ohjelmassa esitetyn makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu supistuu tulevina vuosina 4,1 prosentista vuonna 2006 2,2 prosenttiin vuonna 2007 ja 2,6 prosenttiin vuonna 2008. Tämä johtuu ohjelmassa vahvistettujen julkisen talouden sopeutustoimien kiristävästä vaikutuksesta. Osaa sopeutustoimista on sovellettu jo heinäkuusta 2006. Kasvun odotetaan palaavan sopeutustoimia edeltävälle tasolle vuoteen 2009 mennessä. Tällainen kehitys heijastuu myös viitteellisessä suhdannekehityksessä, joka osoittaa negatiivista tuotantokuilua vuosiksi 2007 ja 2008 sekä tuotannon paluuta potentiaaliselle tasolleen vuoteen 2009 mennessä. Nykyisin saatavilla olevien tietojen perusteella ja asettamatta rajoituksia komission yksiköiden syksyn 2006 talousennusteelle makrotalouden skenaario vaikuttaa suurelta osin realistiselta, vaikkakin vuoden 2009 osalta melko optimistiselta. Ohjelmassa ennakoitu ulkoisen tasapainon huomattava paraneminen vaikuttaa realistiselta, kun huomioon otetaan julkisen talouden sopeutustoimien suorat ja välilliset vaikutukset. Varsinkin vaihtotaseen alijäämän arvioidaan supistuvan lähes 8 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2006 alle 4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2009. Inflaation odotetaan kiihtyvän 6,2 prosenttiin vuonna 2007, kun se on 3,5 prosenttia vuonna 2006, ja hidastuvan sen jälkeen 3 prosenttiin vuoteen 2009 mennessä. Ennustettua uraa voidaan selittää arvonlisäveron korotuksella ja hintatukien alennuksilla, joista päätettiin kesällä 2006. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että inflaatio on arvioitu hieman liian hitaaksi koko ohjelmakauden osalta talouden laskusuhdanteen vaimentavasta vaikutuksesta huolimatta.

8) Ohjelman mukaan liiallinen alijäämä korjataan vuoteen 2009 mennessä. Tähän päästäisiin, jos alijäämää supistetaan jyrkästi ja etupainotteisesti 6,9 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen kolmen vuoden aikana huomattavan korkeasta alkuasetelmasta eli 10,1 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2006 3,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2009. Perusjäämän pitäisi parantua samalla ajanjaksolla suunnilleen saman verran. Ohjelmassa todetaan, että alijäämätavoite eli 3,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009 ylittää edelleen perustamissopimuksessa asetetun 3 prosentin raja-arvon, mutta siinä otaksutaan, että harkitessaan Unkarin osalta liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn lopettamista neuvosto ja komissio ottaisivat huomioon osan eläkeuudistuksen nettokustannuksista tarkistetun vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti. (5) Lähes puolet alijäämän supistumisesta tapahtuisi jo vuonna 2007. Nimellistä alijäämää on tarkoitus supistaa lisäämällä tuloja suhteessa BKT:hen 3 prosenttiyksiköllä ja alentamalla menoja suhteessa BKT:hen 3,9 prosenttiyksiköllä ohjelmakaudella. (6) Tulopuolella on jo hyväksytty kaikki tulojen lisäykset, jotka tukevat tulojen ennustettua kasvua suhteessa BKT:hen. Edellä mainittujen jo hyväksyttyjen menoleikkausten lisäksi Unkarin viranomaiset aikovat päästä tavoitteisiinsa ottamalla käyttöön tiukat monivuotiset menokatot useimmille menoerille sekä tiukentaa talousarviomenojen valvontaa. Nämä suunnitelmat on tarkoitus sisällyttää vuoden 2007 talousarviolakiin, jossa niitä selitetään yksityiskohtaisesti. Talousarviolaki esitellään parlamentille lokakuun loppuun mennessä. Lisäksi ohjelmassa ilmoitetaan laajoista rakenneuudistuksista, joiden tavoitteena on varmistaa alijäämätavoitteiden saavuttaminen varsinkin ohjelmakauden loppuvuosina (esimerkiksi terveydenhoidon potilasmaksuosuuden käyttöönotto, hintatukijärjestelmän uudistaminen ja valtionhallinnon keventäminen).

9) Yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti lasketun ja ohjelman numerotietoihin perustuvan rakenteellisen rahoitusaseman (eli suhdannetasoitettu julkisen talouden rahoitusasema ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä) odotetaan paranevan ohjelmakauden aikana keskimäärin yli 2 Formula prosenttia suhteessa BKT:hen vuodessa eli vuoden 2006 noin 9 Formula prosentin alijäämästä suhteessa BKT:hen noin 3 Formula prosenttiin vuonna 2009. Ohjelmassa asetetaan julkisen talouden rahoitusaseman keskipitkän aikavälin tavoitteeksi 0,5–1 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen, mutta sitä ei ole tarkoitus saavuttaa ohjelmakauden aikana. Keskipitkän aikavälin tavoite on vakaus- ja kasvusopimuksessa ja käytännesäännöissä esitetyllä tasolla ja heijastaa riittävästi potentiaalisen tuotannon kasvua pitkällä aikavälillä sekä velkasuhdetta.

10) Julkisen talouden toteutumassa on havaittavissa joitakin positiivisia tekijöitä. Suuri osa alijäämää vuonna 2006 ja 2007 supistavista toimenpiteistä on jo hyväksytty tai ne on tarkoitus sisällyttää vuoden 2007 talousarvioon. Lisäksi hallitus on viime kuukausina tehnyt suunniteltujen rakenneuudistusten alkuvaiheita koskevia päätöksiä. Lisäksi Unkarin viranomaiset ovat päättäneet parantaa talousarviomenettelyä aiempaa avoimemmalla kirjanpidolla ja ottamalla käyttöön menojen hallintaa koskevan säännön vuodesta 2007 alkaen sekä laatimalla julkisen talouden instituutioiden monivuotisen menosuunnitelman. Viranomaiset ovat myös ohjelmassa sitoutuneet esittämään komissiolle ja neuvostolle kahdesti vuodessa kertomuksen julkisen talouden kehittymisestä ja ilmoittamaan korjaavista toimista, jos tavoitteista lipsutaan. Merkittäviä riskejä on kuitenkin nähtävissä. Edelleenkin on hieman epävarmaa, saadaanko menojen suunniteltu jäädyttäminen vuosina 2007 ja 2008 toteutettua tehokkaasti ja pystytäänkö hillitsemään menojen kasvua niillä aloilla, joita menojen jäädyttäminen ei koske. Suunnitelluista toimenpiteistä huolimatta julkisen talouden tavoitteiden saavuttamiseen ohjelmakauden loppuvuosina voi lisäksi liittyä huomattavia riskejä. Vaikka makrotalouden skenaariosta tulopuolelle aiheutuvat riskit vaikuttavat kaiken kaikkiaan olevan suurin piirtein tasapainossa, ohjelmakauden loppuvuosien ja varsinkin vuoden 2009 tuloennusteet ovat melko optimistisia. Sen lisäksi, että menojen hallinta on jatkuvasti ollut heikkoa eikä esitetä tarkkoja tietoja siitä, kuinka menojen hallintaan päästäisiin tulevaisuudessa, talousarviomenettelyn heikko institutionaalinen valvonta altistaa julkisen talouden sille, että tavoitteista voidaan lipsua huomattavasti. Alijäämän suunniteltu supistaminen riippuu näin ollen tiukasta pitäytymisestä suunniteltuihin rakenneuudistuksiin ja menojen hallinnasta ohjelmakauden ensimmäisistä vuosista alkaen.

Ei myöskään voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että julkisten liikenneyhtiöiden vuoden 2002 lopusta kerryttämä velka, joka on lähes 2 prosenttia suhteessa BKT:hen, tulee hallituksen vastattavaksi (koska näin on säännöllisesti tapahtunut aikaisemminkin), jos kansallisen rautatieyrityksen rakennemuutosta ja osittaista yksityistämistä koskevat suunnitelmat eivät tuota odotettuja tuloksia. Tällä olisi väliaikainen vaikutus alijäämään. Julkisen talouden toteutuma voi kaiken kaikkiaan olla ohjelmassa ennustettua heikompi sekä lyhyellä aikavälillä että ohjelmakauden loppuvuosina.

11) Edellä esitetyn riskinarvioinnin perusteella hallituksen on tiukasti pitäydyttävä julkisen talouden tavoitteissa, jotta liiallinen alijäämä saadaan korjattua kestävällä tavalla vuoteen 2009 mennessä. Tämä riippuu kaikkien ohjelmassa vuosiksi 2006–2009 ilmoitettujen toimenpiteiden tehokkaasta toteuttamisesta, rakenneuudistusten tarkemmasta määrittelystä ja täytäntöönpanosta ja menojen pitämisestä hallinnassa.

12) Ohjelman ennusteiden mukaan julkinen velka suhteessa BKT:hen kasvaa vuonna 2006 huomattavasti, eli se on 68,5 prosenttia (verrattuna 62,3 prosenttiin vuonna 2005) ja ylittää näin ollen perustamissopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon. Ohjelmassa ennustetaan velkasuhteen nousevan vielä 71,3 prosenttiin vuonna 2007 ja 72,3 prosenttiin vuonna 2008. Julkisen velan suhteessa BKT:hen odotetaan alkavan supistua vuonna 2009, jolloin se olisi 70,4 prosenttia. Suunniteltu velkaura voi vaarantua lähinnä sen vuoksi, että perusjäämä voi osoittautua odotettua alijäämäisemmäksi. Tähän voi myös olla syynä julkisten liikenneyritysten velkojen mahdollinen siirtäminen hallituksen vastattavaksi. Tämän riskinarvioinnin perusteella velkasuhde ei supistu riittävästi kohti viitearvoa ohjelmakaudella.

13) Unkarin julkisen talouden kestävyyteen näyttää liittyvän huomattavia riskejä. Hyvin heikko julkisen talouden rahoitusasema yhdistettynä suhteellisen korkeaan ja yhä kasvavaan velkasuhteeseen on huomattava riski julkisen talouden kestävyydelle jopa ennen kuin huomioon otetaan väestön ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset. Lisäksi väestön ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat Unkarissa huomattavasti suuremmat kuin EU:ssa keskimäärin. Erityisesti tähän vaikuttaa eläkemenojen huomattava kasvu suhteessa BKT:hen pitkällä aikavälillä. Sen vuoksi riskien vähentämiseksi julkista taloutta on tarpeen vakauttaa huomattavasti keskipitkällä aikavälillä suunnitelmien mukaan ja julkisen talouden rahoitusasemaa on edelleen parannettava tämän jälkeen. Lisäksi on puututtava eläkemenojen huomattavaan kasvuun.

14) Vaikka Unkarin julkinen talous on heikentynyt huomattavasti vuonna 2006, mikä on haitannut suunnitellun sopeutusuran mukaista liiallisen alijäämän korjaamista, ohjelmaan sisältyvät toimenpiteet — jos ne tarkennetaan ja toteutetaan täydellisesti — vastaavat pääosin yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyviä talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja. (7) Erityisesti Unkari suunnittelee tehokkaiden toimien toteuttamista liiallisen alijäämän korjaamiseksi ja uudistusten toteuttamista budjettikurin tiukentamiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi. Näiden toimenpiteiden pitäisi myös omalta osaltaan auttaa korjaamaan huomattavaa vaihtotaseen alijäämää. Niitä on kuitenkin tuettava rakenneuudistuksilla julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi.

15) Koska Unkarin on tarkoitus esittää vuoden 2006 lokakuun puoliväliin mennessä kasvua ja työllisyyttä tukevan uudistetun Lissabonin strategian mukainen täytäntöönpanokertomus, Unkarin hallitus aikoo tarkistaa huomattavasti vuoden 2005 lokakuun kansalliseen uudistusohjelmaan sisältyviä uudistussuunnitelmia, jotta ne vastaavat hallituksen uutta strategiaa. Tarkistetun lähentymisohjelman mukautetussa versiossa esitetään suunnitelmia ja toimenpiteitä julkishallinnon, terveydenhoidon sekä eläke- ja koulutusjärjestelmien rakenteiden uudistamiseksi. Erityisesti suunnitellaan toimenpiteiden toteuttamista vuoteen 2007 mennessä julkishallinnon koon supistamiseksi ja julkishallinnon tehostamiseksi hyödyntämällä mittakaavaetuja. Lisäksi suunnitellaan tukien tarveharkintaa, lääkekorvausten uudistamista, farmaseuttisten tuotteiden kaupan osittaista vapauttamista ja terveydenhoidon potilasmaksuosuuden käyttöönottoa. Vuoteen 2007 mennessä parlamentille on myös tarkoitus esittää ehdotukset lakimuutoksista, joiden tavoitteena on: nostaa eläkeikää ja vähentää varhaiseläkkeelle jäämistä parantamalla kannustimia ja uudistamalla työkyvyttömyyseläkejärjestelmää, muuttaa terveydenhoitopalvelut yksinomaan vakuutuspohjaisiksi, järkiperäistää terveydenhoitopalveluiden tarjontaa ja käyttöä sekä uudistaa julkisen koulutuksen rakenteita. Näitä suunnitelmia on vielä selkeytettävä. Ohjelmassa kaavaillaan suunnitelmien täydentämistä julkisen talouden järjestelmään tehtävillä parannuksilla.

Unkarin julkisen talouden korkea alijäämä viime vuosina ja erityisesti vuonna 2006 antaa aihetta vakavaan huoleen ja edellyttää kiireellisiä, määrätietoisia ja jatkuvia toimia. Sen vuoksi on pidettävä tervetulleena, että syyskuussa 2006 esitetyssä tarkistetun lähentymisohjelman mukautetussa versiossa Unkarin viranomaiset asettavat etusijalle liiallisen alijäämän supistamisen huomattavan etupainottamisen turvin ja sitoutuvat esittämään komissiolle ja neuvostolle kahdesti vuodessa kertomuksen asiassa tapahtuvasta edistymisestä ja toimista, joita on toteutettu sopeutusuran noudattamiseksi. Vaikka merkittäviä toimia on toteutettu lisätulojen turvaamiseksi ja menojen leikkaamiseksi, jotta vuoden 2007 uusi alijäämätavoite pystyttäisiin saavuttamaan, ja on ilmoitettu sopeutusuraa tukevista suunnitelmista menojen hallinnan parantamiseksi ja rakenneuudistusten tekemiseksi, sopeutusuran noudattamiseen liittyy edelleen riskejä sekä lyhyellä aikavälillä että ohjelmakauden loppuvuosina. Alijäämän supistaminen suunnitellulla tavalla riippuu kaavailtujen rakenneuudistusten tinkimättömästä toteuttamisesta, menojen hallinnasta ohjelman ensimmäisistä vuosista alkaen sekä julkisen talouden institutionaalisen rakenteen vahvistamisesta Unkarissa. Neuvosto kehottaa Unkarin hallitusta pyrkimään mahdollisimman hyviin tuloksiin kaikkien näiden tekijöiden osalta.

Samanaikaisesti neuvosto hyväksyy Unkarille osoitetun, perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisen suosituksen, joka koskee julkisen talouden huomattavan epätasapainon korjaamista.

(1) EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1055/2005 (EUVL L 174, 7.7.2005, s. 1). Asiakirjat, joihin tässä tekstissä viitataan, ovat saatavilla Internetissä osoitteessa:

http://europa.eu.int/comm/economy_finance/about/activities/sgp/main_en.htm

(2) Tarkistetun lähentymisohjelman mukautettu versio, jäljempänä ”ohjelma”, joka toimitettiin vastauksena neuvoston tammikuussa 2006 esittämään pyyntöön, noudattaa pääpiirteissään uusissa käytännesäännöissä määriteltyä vakaus- ja lähentymisohjelmien rakennemallia ja tiedonantovaatimuksia. Ohjelmassa esitetään kaikki uusissa käytännesäännöissä edellytetyt pakolliset tiedot. Osa vapaaehtoisista tiedoista puuttuu. Lähinnä ne koskevat julkisen talouden toimintokohtaisia menoja, julkisen velan kehitystä ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä.

(3) Unkari on päättänyt, ettei se enää hyödynnä eläkejärjestelmien alakohtaista luokittelua koskevaa, Eurostatin 23 päivänä syyskuuta 2004 myöntämää siirtymäkautta, joka päättyy joka tapauksessa 1 päivänä huhtikuuta 2007. Eläkeuudistuksesta aiheutuva rasite mukaan luettuna julkisen talouden alijäämä olisi ollut 6,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2005 ja vuoden 2006 tavoite olisi ollut 4,7 prosenttia suhteessa BKT:hen.

(4) Alun perin tämä investointi oli tarkoitus toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusjärjestelyin talousarvion ulkopuolella.

(5) Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1056/2005 1 artiklan 7 kohdassa todetaan, että jos julkisen talouden alijäämä ”…on supistunut merkittävästi ja jatkuvasti ja saavuttanut lähellä viitearvoa olevan tason”, neuvoston ja komission olisi tarkasteltava täysin rahastoivan pilarin sisältävästä eläkeuudistuksesta aiheutuvia nettokustannuksia asteittain. Vuonna 2009 tämä vastaisi Unkarin osalta 20 prosenttia eläkeuudistuksen nettokustannuksista eli arviolta 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen.

(6) Tässä yhteydessä on huomattava, että kokonaismenojen ja -tulojen kehityssuunnassa huomioidaan ennakoidut EU-maksuosuudet, jotka lisäävät sekä menojen että tulojen osuutta noin 1,7 prosenttiyksiköllä ohjelma-aikana (vuonna 2009 jo 1,1 prosenttiyksiköllä); jos näitä maksuosuuksia ei huomioida, menot lisääntyvät 1,3 prosenttiyksiköllä suhteessa BKT:hen, kun taas tulot vähenevät 5,6 prosenttiyksiköllä suhteessa BKT:hen.

(7) Talouspolitiikan laajat suuntaviivat sisällytettiin yhdennettyihin suuntaviivoihin heinäkuussa 2005 osana lujitettua Lissabonin strategiaa (EUVL L 205, 6.8.2005, s. 28).

28.10.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 260/6

Euron kurssi (1)

27. lokakuuta 2006

(2006/C 260/02)

1 euro=

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,2683
JPY	Japanin jeniä	150,26
DKK	Tanskan kruunua	7,4547
GBP	Englannin puntaa	0,67060
SEK	Ruotsin kruunua	9,2215
CHF	Sveitsin frangia	1,5911
ISK	Islannin kruunua	86,57
NOK	Norjan kruunua	8,3110
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CYP	Kyproksen puntaa	0,5768
CZK	Tšekin korunaa	28,410
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	261,70
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,6961
MTL	Maltan liiraa	0,4293
PLN	Puolan zlotya	3,8781
RON	Romanian leuta	3,5205
SIT	Slovenian tolaria	239,62
SKK	Slovakian korunaa	36,380
TRY	Turkin liiraa	1,8403
AUD	Australian dollaria	1,6561
CAD	Kanadan dollaria	1,4262
HKD	Hongkongin dollaria	9,8699
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,9279
SGD	Singaporin dollaria	1,9837
KRW	Etelä-Korean wonia	1 201,52
ZAR	Etelä-Afrikan randia	9,5450
CNY	Kiinan juan renminbiä	10,0064
HRK	Kroatian kunaa	7,3660
IDR	Indonesian rupiaa	11 547,87
MYR	Malesian ringgitiä	4,6312
PHP	Filippiinien pesoa	63,149
RUB	Venäjän ruplaa	33,9773
THB	Thaimaan bahtia	46,764

(1)

Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

28.10.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 260/9

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2408/92 mukaisesti asetetun julkisen palvelun velvoitteen asettaminen säännöllisen lentoliikenteen reiteillä Kreikassa

(2006/C 260/05)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Kreikan hallitus on asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan a kohdan mukaisesti päättänyt asettaa julkisen palvelun velvoitteen seuraavilla reiteillä harjoitettavalle säännölliselle lentoliikenteelle:

—	Ateena — Kalymnos

—	Thessaloniki — Kalamata

—	Thessaloniki — Limnos — Ikaria

Julkisen palvelun velvoitteet edellä mainituilla reiteillä ovat seuraavat:

A) Lentovuorojen vähimmäistiheys ja viikoittain tarjottavien edestakaisten lentojen vähimmäiskapasiteetti kullakin reitillä:

Ateena — Kalymnos

—	Kuusi edestakaista lentoa viikossa ja yhteensä 120 matkustajapaikkaa viikossa kumpaankin suuntaan talvikaudella.

—	Kahdeksan edestakaista lentoa viikossa ja yhteensä 160 matkustajapaikkaa viikossa kumpaankin suuntaan kesäkauden ajan.

Thessaloniki — Kalamata

—	Kaksi edestakaista lentoa viikossa ja yhteensä 30 matkustajapaikkaa viikossa kumpaankin suuntaan talvikaudella.

—	Kolme edestakaista lentoa viikossa ja yhteensä 45 matkustajapaikkaa viikossa kumpaankin suuntaan kesäkaudella.

Thessaloniki — Limnos — Ikaria

—	Kaksi edestakaista lentoa viikossa ja yhteensä 40 matkustajapaikkaa viikossa kumpaankin suuntaan talvikaudella.

—	Kolme edestakaista lentoa viikossa ja yhteensä 60 matkustajapaikkaa viikossa kumpaankin suuntaan kesäkaudella.

Talvi- ja kesäkaudet vastaavat IATAn määrittämiä talvi- ja kesäkausia.

Jos jollakin reitillä kaikkien lentojen kapasiteetin keskimääräinen käyttöaste on edellisellä kaudella ylittänyt 75 prosenttia, viikoittaista lentotiheyttä tai vähimmäiskapasiteettia voidaan lisätä todetun kasvun mukaisesti. Lisäyksestä ilmoitetaan reittiä liikennöivälle lentoliikenteen harjoittajalle kirjatulla kirjeellä kuusi kuukautta ennen sen soveltamisen aloittamista. Lisäys tulee voimaan, kun Euroopan komissio on julkaissut sitä koskevan ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Jos käytössä olevat ilma-alukset eivät pysty tarjoamaan vaadittavaa kapasiteettia (2 a kohdassa edellytetyn) viikoittaisen vähimmäispaikkamäärän tarjoamiseksi, voidaan lentojen määrää lisätä vastaavasti.

Jos lentoja perutaan sääolosuhteiden vuoksi, on ne lennettävä heti seuraavina päivinä siten, että viikoittainen kysyntä voidaan tyydyttää ja otetaan huomioon kohdassa 2 a mainittu vähimmäiskapasiteetti.

B. Lippujen hinnat:

Turistiluokan lipun perushinta yhteen suuntaan ei saa olla seuraavassa esitettyjä hintoja suurempi:

—	:	Ateenan ja Kalymnosin välillä:	:	60 euroa
—	:	Thessalonikin ja Kalamatan välillä:	:	70 euroa
—	:	Thessalonikin ja Limnosin välillä:	:	60 euroa
—	:	Tessalonikin ja Ikarian välillä:	:	70 euroa
—	:	Limnosin ja Ikarian välillä:	:	40 euroa

Edellä mainittuja hintoja voidaan korottaa, jos reitin liikennöintikustannukset nousevat ennakoimattomasti lentoliikenteen harjoittajasta riippumattomasta syystä. Hintojen korotuksesta ilmoitetaan reittiä liikennöivälle lentoliikenteen harjoittajalle. Korotus tulee voimaan, kun Euroopan komissio on julkaissut sitä koskevan ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

C. Palvelun jatkuvuus

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti lentoliikenteen harjoittajan, joka aikoo liikennöidä kyseisillä reiteillä, on sitouduttava kyseiseen liikennöintiin vähintään kahdentoista kuukauden ajaksi yhtäjaksoisesti.

Lentoliikenteen harjoittajasta johtuvista syistä peruutettujen lentojen määrä ei saa ylittää kahta prosenttia lentojen vuosittaisesta kokonaismäärästä, jollei kysymys ole ylivoimaisesta esteestä.

Liikennöinnin lopettamisesta millä tahansa edellä mainitulla reitillä on ilmoitettava vähintään kuusi kuukautta etukäteen Kreikan siviili-ilmailulaitoksen lentoliikenteen pääosaston kahdenvälisten lentoliikennesopimusten osastolle.

Hyödyllisiä tietoja

Jos yhteisöön sijoittautunut lentoliikenteen harjoittaja ei edellä mainittuja reittejä liikennöidessään noudata julkisen palvelun velvoitetta koskevia vaatimuksia, sille voidaan määrätä hallinnollisia ja/tai muita seuraamuksia.

Julkaisussa Aeronautical Information Publications of Greece (AIP Greece) annetaan lentoliikenteen harjoittajille tietoja käytettävistä lentokonetyypeistä sekä teknisistä ja liiketoiminnallisista seikoista ja lentoasemien noudattamista menettelyistä.

Lentojen saapumis- ja lähtöaikojen on noudatettava lentoasemien aukioloaikoja, jotka on vahvistettu liikenne- ja viestintäministeriön tekemällä aukioloaikoja koskevalla päätöksellä.

Jos yksikään lentoliikenteen harjoittaja ei ole ilmoittanut Siviili-ilmailuviraston lentoliikenteen pääosastolle aikomuksestaan aloittaa säännöllistä lentoliikennettä yhdellä tai useammalla edellä mainituista reiteistä 1. toukokuuta 2007 alkaen rahallista korvausta vaatimatta, Kreikka on päättänyt rajoittaa asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan 1 kohdan d alakohdassa säädettyä menettelyä noudattaen pääsyn yhdelle tai useammalle edellä mainituista reiteistä koskemaan kolmen vuoden ajan vain yhtä lentoliikenteen harjoittajaa (tarjouskilpailun perusteella, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä) ja myöntää tarjouskilpailun perusteella oikeuden liikenteen harjoittamiseen kyseisillä reiteillä 1. toukokuuta 2007 alkaen.

28.10.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 260/12

Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta koulutustukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 68/2001, muutettu 25 päivänä helmikuuta 2004 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 363/2004, nojalla myönnetystä valtiontuesta

(2006/C 260/07)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Tuen numero	XT 27/06
Jäsenvaltio	Saksan liittotasavalta
Alue	Nordrhein-Westfalen
Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi	”Työntekijöiden ammattitaidon kehittämisen tukeminen koulutussetelimenettelyllä” Koulutusseteleiden tarkoituksena on parantaa työntekijöiden työllistettävyyttä eri yritysten kannalta. Niitä myönnetään yleisten ammatillisen jatkokoulutuksen toimenpiteiden kustannusten osittaiseksi kattamiseksi
Oikeusperusta	§ 44 Landeshaushaltsordnung des Landes NRW und Durchführungsbestimmungen
Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä	Tukiohjelma	Vuotuinen kokonaismäärä	10 miljoonaa EUR
		Taatut lainat
	Yksittäinen tuki	Tuen kokonaismäärä
		Taatut lainat
Tuen enimmäisintensiteetti	Asetuksen 4 artiklan 2–7 kohdan mukainen		Kyllä
Täytäntöönpanopäivä	2006
Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto	31.12.2007 saakka, jatkettu maksukausi 31.3.2008 saakka
Tuen tarkoitus	Yleiskoulutus		Kyllä
	Erityiskoulutus
Alat, joita tuki koskee	Kaikki alat, joilla voidaan myöntää koulutustukea		Kyllä
Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite	Versorgungsamt Aachen, Schenkendorfstr. 2-6, D-52066 Aachen Versorgungsamt Bielefeld, Stappenhorststr. 62, D-33615 Bielefeld Versorgungsamt Dortmund, Rheinische Str. 173, D-44137 Dortmund Versorgungsamt Düsseldorf, Erkrather Str. 339, D-40231 Düsseldorf Versorgungsamt Duisburg, Ludgeristr.12, D-47057 Duisburg Versorgungsamt Essen, Kurfürstenstr. 33, D-45138 Essen Versorgungsamt Gelsenkirchen, Vattmannstr. 2-8, D-45879 Gelsenkirschen Versorgungsamt Köln, Boltensternstr. 10, D-50735 Köln Versorgungsamt Soest, Heinsbergplatz 13, D-59494 Soest
Suurten yksittäisten tukien myöntäminen	Yhdenmukaista asetuksen 5 artiklan kanssa		Ei sovelleta, sillä myönnettävä enimmäismäärä on 750 EUR koulutusseteliä kohden

Tuen numero

XT 32/06

Jäsenvaltio

Yhdistynyt kuningaskunta (ja Irlannin tasavalta)

Alue

Irlannin 32 kreivikuntaa — Pohjois-Irlanti ja Irlannin tasavalta

Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi

Focus Roll-out

Oikeusperusta

British/Irish Agreement Act 1999 Section 2.3 Part 7 of Annex 2 of the Act empowers InterTradeIreland to invest, lend or grant aid for the purpose of its function

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä

Tukiohjelma

Vuotuinen kokonaismäärä 2006

0,422 miljoonaa GBP

Vuotuinen kokonaismäärä 2007

0,253 miljoonaa GBP

Yhteensä

0,675 miljoonaa GBP

Taatut lainat

Yksittäinen tuki

Tuen kokonaismäärä

Taatut lainat

Tuen enimmäisintensiteetti

Asetuksen 4 artiklan 2–7 kohdan mukainen

Kyllä

Täytäntöönpanopäivä

Kesäkuu 2006

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto

Kesäkuu 2007

Tukea koskeva maksusitoumus annetaan ennen 31.12.2006, ja sitoumuksen mukaisia maksuja voidaan suorittaa 31.12.2007 saakka.

Tukiohjelma on voimassa vuosina 2006–2007 (yksittäiset yritykset voivat saada tukea enintään 18 kuukauden ajan)

Tuen tarkoitus

Yleiskoulutus

Kyllä

Erityiskoulutus

Alat, joita tuki koskee

Kaikki alat, joilla voidaan myöntää koulutustukea

Kyllä

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

InterTradeIreland

The Old Gasworks

Kilmorey Street

Newry

Co.Down BT34 2DE

United Kingdom

Suurten yksittäisten tukien myöntäminen

Yhdenmukaista asetuksen 5 artiklan kanssa

Kyllä

Tuen numero

XT 34/06

Jäsenvaltio

(Yhdistynyt kuningaskunta ja) Irlannin tasavalta

Alue

Irlannin 32 kreivikuntaa — Pohjois-Irlanti ja Irlannin tasavalta

Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi

Focus Roll-out

Oikeusperusta

British/Irish Agreement Act 1999 Section 2.3 Part 7 of Annex 2 of the Act empowers InterTradeIreland to invest, lend or grant aid for the purpose of its function

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä

Tukiohjelma

Vuotuinen kokonaismäärä 2006

0,422 miljoonaa GBP

Vuotuinen kokonaismäärä 2007

0,253 miljoonaa GBP

Yhteensä

0,675 miljoonaa GBP

Taatut lainat

Yksittäinen tuki

Tuen kokonaismäärä

Taatut lainat

Tuen enimmäisintensiteetti

Asetuksen 4 artiklan 2–7 kohdan mukainen

Kyllä

Täytäntöönpanopäivä

Kesäkuu 2006

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto

Kesäkuu 2007

Tukea koskeva maksusitoumus annetaan ennen 31.12.2006, ja sitoumuksen mukaisia maksuja voidaan suorittaa 31.12.2007 saakka.

Tukiohjelma on voimassa vuosina 2006–2007 (yksittäiset yritykset voivat saada tukea enintään 18 kuukauden ajan)

Tuen tarkoitus

Yleiskoulutus

Kyllä

Erityiskoulutus

Alat, joita tuki koskee

Kaikki alat, joilla voidaan myöntää koulutustukea

Kyllä

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

InterTradeIreland

The Old Gasworks

Kilmorey Street

Newry

Co.Down BT34 2DE

United Kingdom

Suurten yksittäisten tukien myöntäminen

Yhdenmukaista asetuksen 5 artiklan kanssa

Kyllä

Tuen numero

XT 36/06

Jäsenvaltio

Latvia

Alue

Visa Latvijas teritorija

Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi

Kansallinen ohjelma ”Koulutuksen, uudelleen koulutuksen ja työntekijöiden pätevyyden tukeminen”

Oikeusperusta

1)	Vienotais programmdokuments, 2004.-2006. (www.esfondi.lv);

2)	Vienotā programmdokumenta papildinājums, 2004.-2006. (www.esfondi.lv)

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä

Tukiohjelma

Vuotuinen kokonaismäärä

2006: 802 797 EUR

2007: 2 309 031 EUR

2008: 427 781 EUR

Yht.: 3 539 609 EUR

Taatut lainat

Yksittäinen tuki

Tuen kokonaismäärä

Taatut lainat

Tuen enimmäisintensiteetti

Asetuksen 4 artiklan 2–7 kohtien mukainen

Kyllä

Täytäntööpanopäivä

1.7.2006

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto

31.7.2008 asti

Tuen tarkoitus

Yleiskoulutus

Kyllä

Erityiskoulutus

Kyllä

Alat, joita tuki koskee

Rajattu tiettyihin aloihin

Kyllä

Puusta tehtyjen tuotteiden valmistus (NACE DD), metsätalous ja hakkuu (NACE A 02.01)

Kyllä

Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus(NACE DJ), koneiden ja laitteiden valmistus (NACE DK)

Kyllä

Sähköteknisten laitteiden ja optisten laitteiden valmistus (NACE DL), koneiden ja laitteiden valmistus (NACE DK), televiestintä (NACE I 64.20)

Kyllä

Rakentaminen (NACE F)

Kyllä

Tietotekniikka ja siihen liittyvä toiminta (NACE K 72)

Kyllä

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Latvijas Investīciju un attīstības aģentūra

Pērses iela 2

LV-1042 Rīga

Suurten yksittäisten tukien myöntäminen

Yhdenmukaista asetuksen 6 artiklan kanssa

Kyllä

Tuen numero

XT 37/06

Jäsenvaltio

Italia

Alue

Provincia Autonoma di Trento

Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi

Koulutustoimien rahoittaminen vuonna 2006 Euroopan sosiaalirahaston tavoitteeseen 3 kuuluvan toimenpiteen D1 nojalla työllistettyjen työntekijöiden hyväksi

Oikeusperusta

Deliberazione della Giunta Provinciale n. 1354 di data 30.6.2006, pubblicata sul Bollettino della Regione Trentino Alto Adige dell'11.7.2006 n. 28

Tukijärjestelmän arvioidut vuosikustannukset

Tukiohjelma

Kokonaismäärä vuonna 2006

4,48 miljoonaa EUR

Taatut lainat

Yksittäinen tuki

Tuen kokonaismäärä

Taatut lainat

Tuen enimmäisintensiteetti

Asetuksen 4 artiklan 2–7 kohdan mukainen

Kyllä

Täytäntöönpanopäivä

11.7.2006 alkaen

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto

31.12.2006 saakka

Tuen tarkoitus

Yleiskoulutus

Kyllä

Erityiskoulutus

Kyllä

Alat, joita tuki koskee

Kaikki alat, joilla voidaan myöntää koulutustukea

Kyllä

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

Provincia Autonoma di Trento

Dipartimento Politiche Sociali e del Lavoro

Ufficio Fondo Sociale Europeo

via Giusti, 40

I-38100 Trento

Suurten yksittäisten tukien myöntäminen

Asetuksen 5 artiklan mukaisesti toimenpiteen perusteella ei myönnetä tukea tai tuen myöntäminen edellyttää ennakkoilmoitusta komissiolle, jos yhdelle yritykselle yhtä koulutushanketta varten myönnettävän tuen määrä on yli miljoona EUR

Kyllä

Tuen numero

XT 61/05

Jäsenvaltio

Yhdistynyt kuningaskunta

Alue

INTERREG 111A — Walesin NUTS 111 -alueen kreivikunnat, joille voidaan myöntää tukea: Gwynedd, Anglesey, Carmarthenshire, Ceredigion, Conwy ja Pembrokeshire

Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi

Sähköisen liiketoiminnan alueellinen kehittäminen Walesissa ja Irlannissa

Oikeusperusta

Neuvoston asetus (EY) N:o 1260/99

The Structural Funds (National Assembly for Wales) Regulations 2000 (No/906/2000)

The Structural Funds (National Assembly for Wales) Designation 2000

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä

Tukiohjelma

Vuotuinen kokonaismäärä

131 484 GBP

Taatut lainat

Yksittäinen tuki

Tuen kokonaismäärä

Taatut lainat

Tuen enimmäisintensiteetti

Asetuksen 4 artiklan 2–7 kohdan mukainen

Kyllä

Täytäntöönpanopäivä

5.10.2005

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto

31.12.2006 saakka

Tuen tarkoitus

Yleiskoulutus

Kyllä

Erityiskoulutus

Alat, joita tuki koskee

Kaikki alat, joilla voidaan myöntää koulutustukea

Kyllä

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

National Assembly for Wales

C/o Welsh European Funding Office

Cwm Cynon Business Park

Mountain Ash CF45 4ER

United Kingdom

Suurten yksittäisten tukien myöntäminen

Yhdenmukaista asetuksen 5 artiklan kanssa

Kyllä

Tuen numero

XT 63/05

Jäsenvaltio

Irlanti

Alue

INTERREG 111A — Walesin NUTS 111 -tason kreivikunnat, joille voidaan myöntää tukea: Gwynedd, Anglesey, Carmarthenshire, Ceredigion, Conwy ja Pembrokeshire

Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi

Sähköisen liiketoiminnan alueellinen kehittäminen Walesissa ja Irlannissa (WIRED)

Oikeusperusta

Neuvoston asetus (EY) N:o 1260/1999

The Structural Funds (National Assembly for Wales) Regulations 2000 (No/906/2000)

The Structural Funds (National Assembly for Wales) Designation 2000

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä

Tukiohjelma

Vuotuinen kokonaismäärä

Taatut lainat

Yksittäinen tuki

Tuen kokonaismäärä

131 400 GBP

Taatut lainat

Tuen enimmäisintensiteetti

Asetuksen 4 artiklan 2–7 kohtien mukainen

Kyllä

Täytäntöönpanopäivä

1.4.2005

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto

30.9.2006 saakka

Tuen tarkoitus

Yleiskoulutus

Kyllä

Erityiskoulutus

Alat, joita tuki koskee

Kaikki alat, joilla voidaan myöntää koulutustukea

Kyllä

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite

National Assembly for Wales

C/o Welsh European Funding Office

Cwm Cynon Business Park

Mountain Ash CF45 4ER

United Kingdom

Suurten yksittäisten tukien myöntäminen

Yhdenmukaista asetuksen 5 artiklan kanssa

Kyllä

		ISSN 1725-2490
Euroopan unionin virallinen lehti		C 260

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	49. vuosikerta 28. lokakuuta 2006

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	I Tiedonantoja
	Neuvosto
2006/C 260/1	Neuvoston lausunto, annettu 10 päivänä lokakuuta 2006, — Unkarin tarkistetun lähentymisohjelman mukautetusta versiosta vuosiksi 2005–2009	1

	Komissio
2006/C 260/2	Euron kurssi	6

2006/C 260/3	Komission tiedonanto laivanrakennusteollisuuden valtiontukea koskevien puitteiden voimassaolon jatkamisesta ( 1 )	7

2006/C 260/4	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.4417 — Telecom Italia/AOL German Access Business) ( 1 )	8

2006/C 260/5	Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2408/92 mukaisesti asetetun julkisen palvelun velvoitteen asettaminen säännöllisen lentoliikenteen reiteillä Kreikassa ( 1 )	9

2006/C 260/6	Eurokolikon uusi kansallinen puoli	11

2006/C 260/7	Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta koulutustukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 68/2001, muutettu 25 päivänä helmikuuta 2004 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 363/2004, nojalla myönnetystä valtiontuesta ( 1 )	12

	Oikaisuja
2006/C 260/8	Oikaistaan selittävät huomautukset Euroopan yhteisöjen yhdistettyyn nimikkeistöön (Euroopan unionin virallinen lehti EUVL C 50, 28.2.2006)	18