ISSN 1725-2490

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 255

European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

49. vuosikerta
21. lokakuuta 2006


Ilmoitusnumero

Sisältö

Sivu

 

I   Tiedonantoja

 

Euroopan parlamentti
Neuvosto
Komissio

2006/C 255/1

Menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä tehdyn päätöksen 1999/468/EY muuttamisesta 17 päivänä heinäkuuta 2006 tehtyyn neuvoston päätökseen 2006/512/EY liittyvä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission lausuma

1

 

Neuvosto

2006/C 255/2

Neuvoston päätös, tehty 28 päivänä kesäkuuta 1999, menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä (1999/468/EY) [EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23. Päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11)] (Konsolidoitu teksti)

4

 

Komissio

2006/C 255/3

Euron kurssi

9

2006/C 255/4

Ilmoitus tiettyjen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymisestä

10

2006/C 255/5

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.4402 — UCB/Schwarz Pharma) ( 1 )

11

2006/C 255/6

Julkisen palvelun velvoitteiden asettaminen Kanariansaarten välisille reittilennoille 23 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2408/92 mukaisesti ( 1 )

12

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

FI

 


I Tiedonantoja

Euroopan parlamentti Neuvosto Komissio

21.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 255/1


Menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä tehdyn päätöksen 1999/468/EY muuttamisesta 17 päivänä heinäkuuta 2006 tehtyyn neuvoston päätökseen 2006/512/EY liittyvä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission lausuma

(2006/C 255/01)

1.

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat tyytyväisiä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen muuttamisesta lähiaikoina tehtävään neuvoston päätökseen (1). Uuden menettelyn, joka on nimetty ”sääntelymenettelyksi, johon liittyy valvonta”, lisääminen vuoden 1999 päätökseen tekee lainsäätäjälle mahdolliseksi valvoa yhteispäätösmenettelyssä annettujen säädösten täytäntöönpanoon liittyvien lainsäädäntötyyppisten toimenpiteiden hyväksymistä.

2.

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio korostavat, että tämä päätös on nykyisen perustamissopimuksen puitteissa horisontaalinen ja tyydyttävä ratkaisu yhteispäätösmenettelyssä annettujen säädösten täytäntöönpanon valvontaa koskeviin Euroopan parlamentin pyyntöihin.

3.

Rajoittamatta lainsäädäntövallan käyttäjien etuoikeuksia Euroopan parlamentti ja neuvosto toteavat, että hyvän lainsäädännön periaatteet edellyttävät, että komissiolle siirretään täytäntöönpanovaltaa ilman ajallisia rajoituksia. Silloin kun on tehtävä mukautus tietyn määräajan kuluessa, Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio katsovat kuitenkin, että lauseke, jossa komissiota pyydetään tekemään ehdotus täytäntöönpanovallan siirtoa koskevien säännösten tarkistamisesta tai kumoamisesta, voisi vahvistaa lainsäädäntövallan käyttäjän harjoittamaa valvontaa.

4.

Tätä uutta menettelyä sovelletaan sen voimaantulosta alkaen lainsäädäntötyyppisiin toimenpiteisiin, joista säädetään yhteispäätösmenettelyä noudattaen annettavissa säädöksissä, mukaan lukien toimenpiteet, joista säädetään rahoituspalvelujen alalla vastaisuudessa annettavissa säädöksissä (ns. Lamfalussy-säädökset). Jotta menettelyä voitaisiin sitä vastoin soveltaa jo voimassa oleviin yhteispäätösmenettelyssä annettuihin säädöksiin, kyseisiä säädöksiä on mukautettava niihin sovellettavia menettelyjä noudattaen, jotta päätöksen 1999/468/EY 5 artiklassa tarkoitettu sääntelymenettely voidaan korvata sääntelymenettelyllä, johon liittyy valvonta, aina kun on kyse kyseisen artiklan soveltamisalaan kuuluvista toimenpiteistä.

5.

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio katsovat, että seuraavat säädökset olisi mukautettava pikaisesti:

a)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä (ei vielä julkaistu EUVL:ssä)

b)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten omien varojen riittävyydestä 15 päivänä maaliskuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/6/ETY uudelleenlaatimisesta (ei ole vielä ilmestynyt Virallisessa lehdessä)

c)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi luottolaitosten liiketoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 20 päivänä maaliskuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY uudelleenlaatimisesta (ei ole vielä ilmestynyt Virallisessa lehdessä)

d)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/43/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta, direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 84/253/ETY kumoamisesta (EUVL L 157, 9.6.2006, s. 87)

e)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 562/2006, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) (EUVL L 105, 13.4.2006, s. 1)

f)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/60/EY, annettu 26 päivänä lokakuuta 2005, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin sekä terrorismin rahoitukseen (EUVL L 309, 25.11.2005 s. 15)

g)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/32/EY, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2005, energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista sekä neuvoston direktiivin 92/42/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 96/57/EY ja 2000/55/EY muuttamisesta (EUVL L 191, 22.07.2005 s. 29)

h)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/1/EY, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2005, neuvoston direktiivien 73/239/ETY, 85/611/ETY, 91/675/ETY, 92/49/ETY ja 93/6/ETY sekä direktiivien 94/19/EY, 98/78/EY, 2000/12/EY, 2001/34/EY, 2002/83/EY ja 2002/87/EY muuttamisesta rahoituspalvelualan komiteajärjestelmän uudistamiseksi (EUVL L 79, 24.3.2005 s. 9)

i)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 396/2005, annettu 23 päivänä helmikuuta 2005, torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla sekä neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta (EUVL L 70, 16.3.2005 s. 1)

j)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/109/EY, annettu 15 päivänä joulukuuta 2004, säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettavien arvopaperien liikkeeseenlaskijoita koskeviin tietoihin liittyvien avoimuusvaatimusten yhdenmukaistamisesta ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta (EUVL L 390, 31.12.2004, s. 38)

k)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/39/EY, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, rahoitusvälineiden markkinoista sekä neuvoston direktiivien 85/611/ETY ja 93/6/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 93/22/ETY kumoamisesta (EUVL L 145, 30.4.2004, s. 1)

l)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/71/EY, annettu 4 päivänä marraskuuta 2003, arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta (EUVL L 345, 31.12.2003, s. 64)

m)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1829/2003, annettu 22 päivänä syyskuuta 2003, muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista (EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1)

n)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/41/EY, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2003, ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta (EUVL L 235, 23.9.2003, s. 10)

o)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/6/EY, annettu 28 päivänä tammikuuta 2003, sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista (markkinoiden väärinkäyttö) (EUVL L 96, 12.4.2003, s. 16)

p)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/96/EY, annettu 27 päivänä tammikuuta 2003, sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (EUVL L 37, 13.2.2003, s. 24)

q)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/95/EY, annettu 27 päivänä tammikuuta 2003, tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa (EUVL L 37, 13.2.2003, s. 19)

r)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/87/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta sekä neuvoston direktiivien 73/239/ETY, 79/267/ETY, 92/49/ETY, 92/96/ETY, 93/6/ETY ja 93/22/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 98/78/EY ja 2000/12/EY muuttamisesta (EUVL L 35, 11.2.2003, s. 1)

s)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1606/2002, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2002, kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta (EYVL L 243, 11.9.2002, s. 1)

t)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/107/EY, annettu 21 päivänä tammikuuta 2002, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 85/611/ETY muuttamisesta rahastoyhtiöiden ja yksinkertaistettujen tarjousesitteiden sääntelemiseksi (EYVL L 41, 13.2.2002, s. 20)

u)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67)

v)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/18/EY, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2001, geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja neuvoston direktiivin 90/220/ETY kumoamisesta (EYVL L 106, 17.4.2001, s. 1)

w)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1)

x)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/53/EY, annettu 18 päivänä syyskuuta 2000, romuajoneuvoista (EYVL L 269, 21.10.2000, s. 34)

y)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/8/EY, annettu 16 päivänä helmikuuta 1998, biosidituotteiden markkinoille saattamisesta (EYVL L 123, 24.4.1998, s. 1).

Komissio on ilmoittanut, että se tekee tätä varten Euroopan parlamentille ja neuvostolle mahdollisimman pian edellä tarkoitettujen säädösten muutosehdotuksia, jotta sääntelymenettely, johon liittyy valvonta, voidaan ottaa niissä käyttöön ja voidaan kumota tämän johdosta näissä säädöksissä mahdollisesti olevat säännökset, joissa säädetään täytäntöönpanovallan siirtoa komissiolle koskevista aikarajoituksista. Euroopan parlamentti ja neuvosto huolehtivat siitä, että kyseiset ehdotukset tehdään mahdollisimman pian.

6.

Paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (2003/C 321/01) mukaisesti Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio palauttavat mieliin täytäntöönpanotoimenpiteiden merkittävän osuuden lainsäädännössä. Lisäksi ne katsovat, että yhteisön lainsäädännön valmistelun laatua koskevista yhteisistä suuntaviivoista tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (1999/C 73/01) yleisiä periaatteita olisi joka tapauksessa sovellettava sellaisiin yleisiin toimenpiteisiin, jotka hyväksytään noudattaen uutta sääntelymenettelyä, johon liittyy valvonta.


(1)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.


Neuvosto

21.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 255/4


Tämä asiakirja on tarkoitettu aineiston käyttöä helpottavaksi välineeksi eikä se ole toimielimiä sitova

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 28 päivänä kesäkuuta 1999,

menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä (1999/468/EY)

[EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23. Päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11)]

(Konsolidoitu teksti)

(2006/C 255/02)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 202 artiklan kolmannen luetelmakohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

1)

Neuvoston on hyväksymissään säädöksissä siirrettävä komissiolle toimivalta antamiensa säädösten täytäntöönpanoon. Neuvosto voi asettaa tiettyjä ehtoja tämän toimivallan käytölle. Se voi lisäksi perustelluissa erityistapauksissa pidättää itselleen oikeuden käyttää välitöntä täytäntöönpanotoimivaltaa.

2)

Neuvosto teki 13 päivänä heinäkuuta 1987 päätöksen 87/373/ETY menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä. Kyseisellä päätöksellä säädettiin tällaista toimivaltaa käytettäessä noudatettavien menettelyjen rajoitetusta määrästä.

3)

Amsterdamin sopimuksen tehneen hallitustenvälisen konferenssin päätösasiakirjaan liitetyssä julistuksessa n:o 31 komissiota kehotetaan antamaan neuvoston käsiteltäväksi ehdotus päätöksen 87/373/ETY muuttamisesta.

4)

Sen sijaan, että päätöstä 87/373/ETY olisi muutettu, on selkeyden vuoksi pidetty tarkoituksenmukaisempana korvata se uudella päätöksellä ja näin ollen kumota päätös 87/373/ETY.

5)

Tämän päätöksen ensimmäisenä tavoitteena on säätää perusteet komiteamenettelyn valinnalle, jotta komiteatyypin valitseminen olisi yhdenmukaisempaa ja ennakoitavampaa, jolloin nämä perusteet eivät kuitenkaan ole sitovia lukuun ottamatta niitä, jotka koskevat valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä.

6)

Siten olisi noudatettava hallintomenettelyä, kun on kyse hallintotoimenpiteistä, esimerkiksi niistä, jotka liittyvät yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan soveltamiseen tai budjettivaikutuksiltaan huomattavien ohjelmien toteuttamiseen. Komission olisi päätettävä tällaisista hallintotoimenpiteistä menettelyllä, jolla taataan päätöksen tekeminen kohtuullisessa ajassa. Jos neuvoston käsiteltäväksi kuitenkin saatetaan toimenpiteitä, jotka eivät ole kiireellisiä, komissiolla olisi oltava harkintavalta lykätä toimenpiteen soveltamista.

7)

Sääntelymenettelyä olisi noudatettava, kun on kyse laajakantoisista toimenpiteistä, joilla sovelletaan perussäädösten keskeisiä säännöksiä, mukaan lukien ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden tai turvallisuuden suojeluun liittyvät toimenpiteet sekä toimenpiteet, joilla mukautetaan tai ajantasaistetaan tiettyjä perussäädösten vähemmän keskeisiä säännöksiä. Tällaisista täytäntöönpanotoimenpiteistä olisi päätettävä tehokkaalla menettelyllä ja siten, että noudatetaan täysimääräisesti komission aloiteoikeutta lainsäädäntöasioissa.

7 a)

Valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä olisi noudatettava, kun on kyse laajakantoisista toimenpiteistä, joilla muutetaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen annetun säädöksen muita kuin keskeisiä osia, myös poistamalla joitakin niistä tai täydentämällä säädöstä lisäämällä uusia muita kuin keskeisiä osia. Tätä menettelyä noudatettaessa molemmilla lainsäädäntövallan käyttäjillä on oltava mahdollisuus suorittaa valvontaa ennen tällaisten toimenpiteiden hyväksymistä. Säädöksen keskeisiä osia voi muuttaa ainoastaan lainsäätäjä perustamissopimuksen nojalla.

8)

Neuvoa-antavaa menettelyä olisi noudatettava aina, kun se katsotaan soveltuvimmaksi menettelyksi. Neuvoa-antavaa menettelyä noudatetaan edelleen tapauksissa, joissa sitä tällä hetkellä sovelletaan.

9)

Tämän päätöksen toisena tavoitteena on yksinkertaistaa komissiolle siirretyn täytäntöönpanovallan käytön edellytyksiä sekä parantaa Euroopan parlamentin osallistumista silloin, kun perussäädös, jossa täytäntöönpanovalta siirretään komissiolle, on annettu perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen. Tätä varten on pidetty aiheellisena supistaa menettelyjen määrää ja mukauttaa niitä kunkin osallistuvan toimielimen toimivallan mukaisesti sekä erityisesti tehdä mahdolliseksi se, että komissio tai neuvosto ottaa huomioon Euroopan parlamentin näkemykset silloin kun Euroopan parlamentti katsoo, että sääntelymenettelyn mukaisesti komitealle annettu ehdotus toimenpiteeksi tai neuvostolle annettu ehdotus ylittää perussäädöksessä säädetyn täytäntöönpanovallan.

10)

Tämän päätöksen kolmantena tavoitteena on parantaa Euroopan parlamentin mahdollisuutta saada tietoja säätämällä, että komission olisi annettava sille säännöllisesti tietoa komiteoiden työskentelystä, toimitettava sille komiteoiden työskentelyyn liittyviä asiakirjoja sekä ilmoitettava Euroopan parlamentille, kun se esittää neuvostolle toteutettavia toimenpiteitä tai tekee ehdotuksia toteutettavista toimenpiteistä; jotta Euroopan parlamentin päätös voidaan tehdä säädetyssä määräajassa, erityistä huomiota kiinnitetään Euroopan parlamentin tietojen saantiin komiteoiden työskentelystä silloin, kun komiteat työskentelevät noudattaen valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä.

11)

Tämän päätöksen neljäntenä tavoitteena on parantaa yleisön tiedonsaantia komiteamenettelyistä ja säätää sitä varten komissioon sovellettavien, yleisön tiedonsaantioikeutta koskevien periaatteiden ja edellytysten soveltamisesta komiteoiden asiakirjoihin, komissiota täytäntöönpanovallan käytössä avustavien komiteoiden luettelon ja komiteoiden työskentelyä käsittelevän vuosikertomuksen julkaisemisesta sekä kaikkien Euroopan parlamentille toimitettujen, komiteoita koskevien asiakirjojen viitetietojen julkisesta rekisteristä.

12)

Tämä päätös ei vaikuta millään tavalla perustamissopimuksissa määrättyjen yhteisen kauppapolitiikan ja kilpailusääntöjen soveltamiseksi luotuihin erityisiin komiteamenettelyihin, jotka eivät tällä hetkellä perustu päätökseen 87/373/ETY,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Lukuun ottamatta niitä perusteltuja erityistapauksia, joissa perussäädöksessä pidätetään neuvostolle oikeus käyttää tiettyä välitöntä täytäntöönpanovaltaa, täytäntöönpanovalta siirretään komissiolle perussäädöksen asiaa koskevien säännösten mukaisesti. Näissä säännöksissä on täsmennettävä siirretyn toimivallan keskeinen sisältö.

Kun täytäntöönpanotoimenpiteistä on perussäädöksen mukaan päätettävä erityisiä menettelyjä noudattaen, on menettelyjen oltava 3, 4, 5, 5 a ja 6 artiklassa olevien säännösten mukaisia.

2 artikla

1.   Sanotun vaikuttamatta 2 kohdan soveltamiseen täytäntöönpanotoimenpiteitä koskevien päätösten tekemismenettelyä valittaessa noudatetaan seuraavia perusteita:

a)

Hallintotoimenpiteistä, esimerkiksi niistä, jotka liittyvät yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan soveltamiseen tai budjettivaikutuksiltaan huomattavien ohjelmien toteuttamiseen, olisi päätettävä hallintomenettelyä noudattaen.

b)

Laajakantoisista toimenpiteistä, joilla sovelletaan perussäädösten keskeisiä säännöksiä, mukaan lukien ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden tai turvallisuuden suojeluun liittyvät toimenpiteet, olisi päätettävä sääntelymenettelyä noudattaen.

Kun perussäädöksessä säädetään, että tiettyjä vähemmän keskeisiä säännöksiä voidaan mukauttaa tai ajantasaistaa täytäntöönpanomenettelyllä, olisi näistä toimenpiteistä päätettävä sääntelymenettelyä noudattaen.

c)

Neuvoa-antavaa menettelyä käytetään aina, kun se katsotaan soveltuvimmaksi menettelyksi, tämän kuitenkaan rajoittamatta a ja b alakohdan soveltamista.

2.   Kun perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen annetussa perussäädöksessä säädetään sellaisten laajakantoisten toimenpiteiden hyväksymisestä, joilla muutetaan kyseisen säädöksen muita kuin keskeisiä osia, myös poistamalla joitakin niistä tai täydentämällä säädöstä lisäämällä uusia muita kuin keskeisiä osia, tällaiset toimenpiteet hyväksytään noudattaen valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä.

3 artikla

Neuvoa-antava menettely

1.   Komissiota avustaa neuvoa-antava komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

2.   Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen toteutettavista toimenpiteistä. Komitea antaa, tarvittaessa äänestettyään, lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan.

3.   Lausunto merkitään pöytäkirjaan. Lisäksi jokaisella jäsenvaltiolla on oikeus pyytää, että sen kanta merkitään pöytäkirjaan.

4.   Komission on, niin suurelta osin kuin mahdollista, otettava huomioon komitean lausunto. Sen on ilmoitettava komitealle, millä tavoin lausunto on otettu huomioon.

4 artikla

Hallintomenettely

1.   Komissiota avustaa hallintokomitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

2.   Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen toteutettavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 205 artiklan 2 ja 4 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

3.   Komissio päättää toimenpiteistä, joita sovelletaan välittömästi, tämän kuitenkaan rajoittamatta 8 artiklan soveltamista. Jos toimenpiteet eivät kuitenkaan ole komitean lausunnon mukaisia, komissio ilmoittaa niistä viipymättä neuvostolle. Siinä tapauksessa komissio voi lykätä päättämiensä toimenpiteiden soveltamista kussakin perussäädöksessä säädetyllä määräajalla, joka ei missään tapauksessa saa olla pitempi kuin kolme kuukautta ilmoituksen tekopäivästä.

4.   Neuvosto voi määräenemmistöllä päättää asiasta toisin 3 kohdassa tarkoitetun määräajan kuluessa.

5 artikla

Sääntelymenettely

1.   Komissiota avustaa sääntelykomitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

2.   Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen toteutettavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 205 artiklan 2 ja 4 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

3.   Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset, tämän kuitenkaan rajoittamatta 8 artiklan soveltamista.

4.   Jos toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai jos lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä ja antaa siitä tiedon Euroopan parlamentille.

5.   Jos Euroopan parlamentti katsoo, että komission perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen annetun perussäädöksen nojalla tekemä ehdotus ylittää perussäädöksessä annetun täytäntöönpanovallan, se ilmoittaa neuvostolle kantansa.

6.   Neuvosto voi tällaisen kannan asianmukaisesti huomioon ottaen tehdä määräenemmistöllä päätöksen ehdotuksesta määräajassa, josta on säädettävä erikseen kussakin perussäädöksessä ja joka ei missään tapauksessa saa olla pidempi kuin kolme kuukautta päivästä, jona asia on tullut vireille neuvostossa.

Jos neuvosto on tässä määräajassa ilmaissut määräenemmistöllä vastustavansa ehdotusta, komissio tarkastelee sitä uudelleen. Se voi tehdä neuvostolle muutetun ehdotuksen, tehdä ehdotuksensa uudelleen tai antaa perustamissopimukseen perustuvan säädösehdotuksen.

Jos neuvosto ei ole tässä määräajassa antanut ehdotettua täytäntöönpanosäädöstä eikä ilmoittanut vastustavansa ehdotusta täytäntöönpanotoimenpiteiksi, komissio antaa ehdotetun täytäntöönpanosäädöksen.

5 a artikla

Valvonnan käsittävä sääntelymenettely

1.   Komissiota avustaa valvonnan käsittävää sääntelyä toteuttava komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtaja on komission edustaja.

2.   Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen toteutettavista toimenpiteistä. Komitea antaa ehdotuksesta lausuntonsa määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 205 artiklan 2 ja 4 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

3.   Jos komission suunnittelemat toimenpiteet ovat komitean lausunnon mukaiset, sovelletaan seuraavaa menettelyä:

a)

komissio toimittaa ehdotuksen toteutettavista toimenpiteistä viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle valvontaa varten;

b)

Euroopan parlamentti jäsentensä enemmistöllä tai neuvosto määräenemmistöllä voi vastustaa mainitun komission ehdotuksen hyväksymistä esittämällä vastustuksensa perusteluksi ilmoituksen, jonka mukaan se katsoo ehdotettujen toimenpiteiden ylittävän perussäädöksen mukaisen täytäntöönpanovallan tai että ehdotus on ristiriidassa perussäädöksen tavoitteen tai sisällön kanssa taikka että se ei ole toissijaisuus- tai suhteellisuusperiaatteen mukainen;

c)

jos Euroopan parlamentti tai neuvosto kolmen kuukauden kuluessa asian saattamisesta niiden käsiteltäväksi vastustaa ehdotettuja toimenpiteitä, komissio ei hyväksy niitä. Tällöin komissio voi tehdä komitealle muutetun ehdotuksen toteutettavista toimenpiteistä tai antaa perustamissopimukseen perustuvan säädösehdotuksen;

d)

jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei mainitussa määräajassa ole vastustanut ehdotettuja toimenpiteitä, komissio hyväksyy ne.

4.   Jos komission suunnittelemat toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia tai jos lausuntoa ei ole annettu, sovelletaan seuraavaa menettelyä:

a)

komissio antaa viipymättä ehdotuksen toteutettavista toimenpiteistä neuvostolle ja toimittaa sen samanaikaisesti Euroopan parlamentille;

b)

neuvosto tekee määräenemmistöllä päätöksen tästä ehdotuksesta kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asia on saatettu sen käsiteltäväksi;

c)

jos neuvosto mainitussa määräajassa määräenemmistöllä vastustaa ehdotettuja toimenpiteitä, niitä ei hyväksytä. Tällöin komissio voi tehdä neuvostolle muutetun ehdotuksen tai antaa perustamissopimukseen perustuvan säädösehdotuksen;

d)

jos neuvosto aikoo hyväksyä ehdotetut toimenpiteet, se toimittaa ne viipymättä Euroopan parlamentille. Jos neuvosto ei tee päätöstä edellä mainitussa kahden kuukauden määräajassa, komissio toimittaa ehdotetut toimenpiteet viipymättä Euroopan parlamentille;

e)

Euroopan parlamentti voi jäsentensä enemmistöllä neljän kuukauden kuluessa siitä, kun ehdotus on toimitettu sille a alakohdan mukaisesti, vastustaa kyseessä olevien toimenpiteiden hyväksymistä esittäen vastustamisensa perusteluksi ilmoituksen, jonka mukaan se katsoo ehdotettujen toimenpiteiden ylittävän perussäädöksen mukaisen täytäntöönpanovallan tai että toimenpiteet ovat ristiriidassa perussäädöksen tavoitteen tai sisällön kanssa, taikka ne eivät ole toissijaisuus- tai suhteellisuusperiaatteen mukaisia;

f)

jos Euroopan parlamentti mainitussa määräajassa vastustaa ehdotettuja toimenpiteitä, niitä ei hyväksytä. Tällöin komissio voi tehdä komitealle muutetun toimenpide-ehdotuksen tai antaa perustamissopimukseen perustuvan säädösehdotuksen;

g)

jos Euroopan parlamentti ei edellä mainitussa määräajassa ole vastustanut ehdotettuja toimenpiteitä, tapauksesta riippuen joko neuvosto tai komissio hyväksyy toimenpiteet.

5.   Poiketen siitä, mitä 3 ja 4 kohdassa säädetään, perussäädöksessä voidaan asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa säätää

a)

että 3 kohdan c alakohdassa, 4 kohdan b alakohdassa ja 4 kohdan e alakohdassa säädettyjä määräaikoja pidennetään yhdellä kuukaudella, jos se on toimenpiteiden monimutkaisuuden vuoksi perusteltua; tai

b)

että 3 kohdan c alakohdassa, 4 kohdan b alakohdassa ja 4 kohdan e alakohdassa säädettyjä määräaikoja lyhennetään, jos se on tehokkuussyistä perusteltua.

6.   Perussäädöksessä voidaan säätää, että jos 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuun valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn kuuluvia määräaikoja ei voida erittäin kiireellisissä tapauksissa noudattaa, sovelletaan seuraavaa menettelyä:

a)

jos komission suunnittelemat toimenpiteet ovat komitean lausunnon mukaisia, komissio hyväksyy toimenpiteet, ja ne pannaan välittömästi täytäntöön. Komissio ilmoittaa niistä viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle;

b)

Euroopan parlamentti jäsentensä enemmistöllä tai neuvosto määräenemmistöllä voi vastustaa komission hyväksymiä toimenpiteitä kuukauden kuluessa mainitusta tiedonannosta esittäen vastustamisensa perusteluksi ilmoituksen, jonka mukaan se katsoo ehdotettujen toimenpiteiden ylittävän perussäädöksen mukaisen täytäntöönpanovallan tai että toimenpiteet on ristiriidassa perussäädöksen tavoitteen tai sisällön kanssa taikka että se ei ole toissijaisuus- tai suhteellisuusperiaatteen mukainen;

c)

jos Euroopan parlamentti tai neuvosto vastustaa toimenpiteitä, komissio kumoaa ne. Se voi kuitenkin pitää toimenpiteet voimassa väliaikaisesti, jos se on perusteltua terveyden, turvallisuuden tai ympäristön suojeluun liittyvistä syistä. Tällöin komissio tekee komitealle viipymättä muutetun ehdotuksen toteutettavista toimenpiteistä tai antaa perustamissopimukseen perustuvan lainsäädäntöehdotuksen. Väliaikaiset toimenpiteet ovat voimassa kunnes ne korvataan lopullisella säädöksellä.

6 artikla

Suojamenettely

Seuraavaa menettelyä voidaan soveltaa silloin, kun perussäädöksessä annetaan komissiolle toimivalta päättää suojatoimenpiteistä:

a)

Komissio ilmoittaa neuvostolle ja jäsenvaltioille jokaisesta suojatoimenpiteitä koskevasta päätöksestä. Voidaan säätää, että komissio ennen tällaisen päätöksen tekemistä neuvottelee jäsenvaltioiden kanssa kutakin tapausta varten säädettävää menettelyä noudattaen.

b)

Jokainen jäsenvaltio voi saattaa komission päätöksen neuvoston käsiteltäväksi määräajassa, josta on säädettävä kyseisessä perussäädöksessä.

c)

Neuvosto voi määräenemmistöllä päättää asiasta toisin määräajassa, josta on säädettävä kyseisessä perussäädöksessä. Vaihtoehtoisesti perussäädöksessä voidaan säätää, että neuvosto voi määräenemmistöllä vahvistaa, muuttaa tai kumota komission päätöksen ja että, jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa edellä tarkoitetun määräajan kuluessa, komission päätös katsotaan kumotuksi.

7 artikla

1.   Kukin komitea vahvistaa työjärjestyksensä puheenjohtajansa ehdotuksesta Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistavan työjärjestyksen mallin pohjalta.

Nykyiset komiteat mukauttavat tarvittaessa työjärjestyksensä työjärjestyksen malliin.

2.   Komissioon sovellettavia, yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin koskevia periaatteita ja edellytyksiä sovelletaan komiteoihin.

3.   Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille säännöllisesti komiteoiden työstä sellaisten yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti, jotka takaavat tietojen toimittamisjärjestelmän avoimuuden sekä toimitettujen tietojen ja menettelyn eri vaiheiden yksilöimisen. Tässä tarkoituksessa sille lähetetään komiteoiden kokousten esityslistat, komiteoille toimitetut ehdotukset perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen annettujen säädösten täytäntöönpanotoimiksi, äänestystulokset, yhteenveto kokouspöytäkirjoista sekä luettelot viranomaisista ja organisaatioista, joihin jäsenvaltioiden edustajikseen asettamat henkilöt kuuluvat.

Euroopan parlamentille tiedotetaan myös kaikista komission neuvostolle toimittamista toteutettavista toimenpiteistä ja toimenpide-ehdotuksista.

4.   Komissio julkaisee kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen voimaantulopäivästä Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä luettelon kaikista komissiota täytäntöönpanovallan käytössä avustavista komiteoista. Luettelossa mainitaan kunkin komitean osalta perussäädös (perussäädökset), jonka (joiden) mukaisesti komitea on perustettu. Vuodesta 2000 alkaen komissio julkaisee lisäksi vuosikertomuksen komiteoiden työskentelystä.

5.   Kaikkiin Euroopan parlamentille 3 kohdan mukaisesti lähetettyihin asiakirjoihin liittyvät viitetiedot julkistetaan rekisterissä, jonka komissio perustaa vuonna 2001.

8 artikla

Jos Euroopan parlamentti ilmaisee perustellulla päätöslauselmalla, että hyväksyttäväksi aiottu ehdotus täytäntöönpanotoimenpiteiksi, joka on 251 artiklan mukaisesti annetun perussäädöksen nojalla jätetty komitean käsiteltäväksi, ylittää perussäädöksessä säädetyn täytäntöönpanovallan, komissio tarkastelee ehdotusta uudelleen. Päätöslauselman huomioon ottaen ja käynnissä olevan menettelyn määräaikoja noudattaen komissio voi joko tehdä komitealle uuden ehdotuksen toimenpiteiksi, jatkaa menettelyä tai antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle perustamissopimukseen perustuvan ehdotuksen.

Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja komitealle toimista, joita se aikoo toteuttaa Euroopan parlamentin päätöslauselman johdosta sekä menettelynsä perustelut.

9 artikla

Kumotaan päätös 87/373/ETY.

10 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Huom.

Näihin kahteen päätökseen liittyvät neuvoston pöytäkirjaan merkityt lausumat ovat Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä EYVL C 203, 17.7.1999, s. 1 ja Euroopan unionin virallisessa lehdessä EUVL C 171, 22.7.2006, s. 21.

17 päivänä heinäkuuta 2006 tehtyyn neuvoston päätökseen liittyvä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission lausuma on tässä Euroopan unionin virallisessa lehdessä, EUVL C 255, 21. lokakuuta 2006, s. 1.


Komissio

21.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 255/9


Euron kurssi (1)

20. lokakuuta 2006

(2006/C 255/03)

1 euro=

 

Rahayksikkö

Kurssi

USD

Yhdysvaltain dollaria

1,2618

JPY

Japanin jeniä

149,29

DKK

Tanskan kruunua

7,4552

GBP

Englannin puntaa

0,66930

SEK

Ruotsin kruunua

9,2108

CHF

Sveitsin frangia

1,5867

ISK

Islannin kruunua

86,14

NOK

Norjan kruunua

8,4135

BGN

Bulgarian leviä

1,9558

CYP

Kyproksen puntaa

0,5767

CZK

Tšekin korunaa

28,335

EEK

Viron kruunua

15,6466

HUF

Unkarin forinttia

262,70

LTL

Liettuan litiä

3,4528

LVL

Latvian latia

0,6960

MTL

Maltan liiraa

0,4293

PLN

Puolan zlotya

3,8661

RON

Romanian leuta

3,5135

SIT

Slovenian tolaria

239,57

SKK

Slovakian korunaa

36,580

TRY

Turkin liiraa

1,8405

AUD

Australian dollaria

1,6607

CAD

Kanadan dollaria

1,4156

HKD

Hongkongin dollaria

9,8242

NZD

Uuden-Seelannin dollaria

1,8853

SGD

Singaporin dollaria

1,9835

KRW

Etelä-Korean wonia

1 207,98

ZAR

Etelä-Afrikan randia

9,5034

CNY

Kiinan juan renminbiä

9,9714

HRK

Kroatian kunaa

7,3959

IDR

Indonesian rupiaa

11 554,93

MYR

Malesian ringgitiä

4,6390

PHP

Filippiinien pesoa

63,216

RUB

Venäjän ruplaa

33,8973

THB

Thaimaan bahtia

46,987


(1)  

Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.


21.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 255/10


Ilmoitus tiettyjen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymisestä

(2006/C 255/04)

Koska polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä on julkaistu (1) ilmoitus, jonka johdosta ei ole vastaanotettu uudelleentarkastelua koskevaa pyyntöä, komissio ilmoittaa, että jäljempänä mainitut polkumyynnin vastaiset toimenpiteet päättyvät lähiaikoina.

Tämä tiedoksianto julkaistaan muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista polkumyynnillä tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (2) 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Tuote

Alkuperä- tai viejämaa(t)

Toimenpiteet

Viite

Voimassaolo päättyy

Napavaihteella varustetut polkupyörän navat

Japani

Polkumyyntitulli

Neuvoston asetus (EY) N:o 2080/2001 (EYVL L 282, 26.10.2001, s. 1)

26.10.2006


(1)  EYVL C 30, 7.2.2006, s. 2.

(2)  EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 2117/2005 (EYVL L 340, 23.12.2005, s. 17)


21.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 255/11


Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia COMP/M.4402 — UCB/Schwarz Pharma)

(2006/C 255/05)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

1.

Komissio vastaanotti 13. lokakuuta 2006 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla belgialainen yritys UCB SA (UCB) hankkii yhdessä kokonaan omistamansa saksalaisen tytäryhtiön UCB SP Gmbh:n kanssa asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun määräysvallan saksalaisessa yrityksessä Schwarz Pharma Aktiengesellschaft (Schwarz) ostamalla osakkeita ilmoitetulla julkisella tarjouksella.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

UCB: lääkkeiden ja bioteknologiatuotteiden tutkimus, kehittäminen ja markkinointi,

Schwarz: lääkkeiden tutkimus ja kehittäminen sekä pääasiassa rinnakkaisvalmisteiden valmistus ja jakelu.

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu keskittymä voi kuulua asetuksen (EY) N:o 139/2004 soveltamisalaan. Asiaa koskevan lopullisen päätöksen tekoa on kuitenkin lykätty.

4.

Komissio kehottaa asianomaisia osapuolia esittämään sille mahdolliset ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksitse (numeroon (32-2) 296 43 01 tai 296 72 44) tai postitse viitteellä COMP/M.4402 — UCB/Schwarz Pharma seuraavaan osoitteeseen:

Euroopan komissio

Kilpailun PO (DG COMP)

Merger Registry

J-70

B-1049 Bruxelles/Brussel


(1)  EUVL L 24, 29.1.2004 s. 1.


21.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 255/12


Julkisen palvelun velvoitteiden asettaminen Kanariansaarten välisille reittilennoille 23 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2408/92 mukaisesti

(2006/C 255/06)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

I.   Kyseessä olevat lentoreitit

Julkisen palvelun velvoite koskee säännöllistä lentoliikennettä seuraavilla reiteillä:

a)

Gran Canaria — Tenerife Norte

b)

Gran Canaria — Tenerife Sur

c)

Gran Canaria — Lanzarote

d)

Tenerife Norte — Lanzarote

e)

Gran Canaria — Fuerteventura

f)

Gran Canaria — El Hierro

g)

Gran Canaria — La Palma

h)

Tenerife Norte — Fuerteventura

i)

Tenerife Norte — El Hierro

j)

Tenerife Norte — La Palma

k)

La Palma — Lanzarote

l)

Gran Canaria — La Gomera

m)

Tenerife Norte — La Gomera

II.   Yleiset ehdot

1.

Yhteisön lentoliikenteen harjoittajilla, jotka haluavat harjoittaa säännöllistä lentoliikennettä tällä sopimuksella säänneltyjen julkisen palvelun velvoitteiden mukaisesti, on oltava yhteisön lentoliikenteen harjoittajien toimiluvista 23 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2407/92 mukainen voimassa oleva liikennelupa.

2.

Lentoliikenteen harjoittajien on toimitettava siviili-ilmailun pääosastolle (Dirección General de Aviación Civil) tämän osan 3 kohdassa säädetyn määräajan kuluessa vähintään 12 peräkkäistä kuukautta kattava ohjelma toiminnasta reiteillä, joita julkisen palvelun velvoite koskee. Tämän ohjelman on oltava erillinen ohjelmasta, joka koskee muilla lentoreiteillä harjoitettavia lentoja.

Ohjelmaan toiminnasta reiteillä, joita julkisen palvelun velvoite koskee, on sisällytettävä seuraavat tiedot:

a)

Reitit, joilla lentoliikenteen harjoittaja haluaa liikennöidä

b)

Toimintakaudet Kansainvälisen lentokuljetusliiton (IATA) säätämien liikennöintikausien mukaisesti

c)

Lennon numero

d)

Aikataulut

e)

Tarjottu kapasiteetti

f)

Toimintakausi ja -päivät

g)

Ilma-aluksen luokitus/matkustajapaikkojen määrä/rahtikapasiteetti

h)

Mahdollisen matkustamon muoto.

i)

Kirjallinen ilmoitus, josta ilmenee, että lentoliikenteen harjoittaja tuntee ja hyväksyy tässä sopimuksessa säädetyt julkisen palvelun velvoitteiden mukaisten palvelujen jatkuvuutta koskevat vaatimukset.

Kutakin lentoliikenteen harjoittajaa varten hyväksytyn ohjelman pysyvä muuttaminen edellyttää siviili-ilmailun pääosaston antamaa hyväksyntää. Tästä on ilmoitettava Kanariansaarten hallitukselle.

Lisäksi lentoliikenteen harjoittajan on toimitettava yksityiskohtaiset tiedot hinnoista ja hintoihin sovellettavista ehdoista, joiden on on oltava tämän liitteen osassa III olevan 2 kohdan mukaiset.

3.

Ohjelmia toimitettaessa on otettava huomioon seuraavat seikat:

3.1.

Kaikkien lentoliikenteen harjoittajien on toimitettava liikennöintiohjelma, joka jakautuu talvi- ja kesäkauteen, seuraavassa ilmoitettujen määräaikojen ja ehtojen mukaisesti:

a)

Jos liikennöintiohjelma alkaa kesäkauden alusta, ohjelma on toimitettava ennen 1. maaliskuuta. Sen on sisällettävä seuraavaa talvikautta varten suunniteltu ohjelma.

b)

Jos liikennöintiohjelma alkaa talvikauden alusta, ohjelma on toimitettava ennen 1. lokakuuta. Sen on sisällettävä seuraavaa kesäkautta varten suunniteltu ohjelma.

3.2.

Jos lentoliikenteen harjoittaja aloittaa toimintansa jonakin muuna ajankohtana, sen on esitettävä liikennöintiohjelmansa vähintään 30 päivää ennen toiminnan suunniteltua aloittamista. Tällöin on esitettävä liikennöintiohjelma sille liikennöintikauden osalle, jona toiminta alkaa, sekä jäljelle jäävälle kaudelle suunniteltu ohjelma aina 12:n toimintakuukauden loppuun. Seuraavasta liikennöintikaudesta alkaen lentoliikenteen harjoittajan on noudatettava edellä 3.1 kohdassa esitettyä menettelyä.

3.3.

Liikennöintiohjelmat katsotaan hyväksytyiksi, mikäli siviili-ilmailun pääosasto ei ole antanut niistä lausuntoa ohjelmien suunniteltuun aloituspäivään mennessä. Palvelut voidaan kuitenkin aloittaa vasta, kun siviili-ilmailun pääosasto on nimenomaisesti hyväksynyt ne.

Tällaisen hyväksynnän edellytyksenä on, että ohjelman todetaan vastaavan julkisen palvelun velvoitteita, jolloin tätä varten vertailukohtana ovat kaikkien lentoliikenteen harjoittajien ohjelmat yhdessä.

4.

Lentoliikenteen harjoittajat sitoutuvat noudattamaan liikennöintiohjelmaansa vähintään 12 kuukauden ajan yhtäjaksoisesti. Jos uusi lentoliikenteen harjoittaja alkaa liikennöidä samalla reitillä tai tietyn liikenteenharjoittajan lento-ohjelma lisääntyy huomattavasti tietyllä reitillä, muut reittiä liikennöivät lentoliikenteen harjoittajat voivat valita, säilyttävätkö ne ohjelmansa ennallaan vai muuttavatko ne ohjelmaansa, tämän kuitenkaan rajoittamatta julkisten palveluiden velvoitteiden täyttämistä. Liikenteenharjoittaja voi kuitenkin lopettaa palvelujen tarjoamisen kokonaan toimittamalla ilmoituksen siviili-ilmailun pääosastolle vähintään kuusi kuukautta ennen sovitun kauden suunniteltua päättymispäivää.

5.

Jos jonkin reitin kesä- tai talvikaudella mitattu käyttöaste ylittää kaikkien lentoliikenteen harjoittajien osalta jatkuvasti 75 prosenttia lukuun ottamatta kausiluonteista liikennettä, käynnissä olevan liikennöintiohjelman harjoittajien on toteutettava tarvittavat toimet, jotta tarjottu kapasiteetti kasvaisi ja käyttöaste laskisi. Edellä mainittua rajoitusta ei sovelleta, jos tämän liitteen osassa III olevan 2.3 kohdan a alakohdassa ”Hinnat” esitetyt olosuhteet ovat voimassa.

6.

Tässä sopimuksessa tarkoitetaan:

a)

Lentolipun hinnalla: euroina ilmaistua hintaa, joka matkustajien on kulloinkin sovellettavien sääntöjen mukaisesti maksettava lentoliikenteen harjoittajille tai niiden edustajille matkastaan sekä matkatavaroidensa kuljetuksesta lentoliikenteessä Hintaan sisältyvät edustajille maksettavat korvaukset ja edustajille myönnetyt ehdot sekä maksut ja verot, lukuun ottamatta infrastruktuurin käyttömaksua ja turvallisuuspalvelumaksua.

Kuljetussopimuksen kokonaishintaan on sisällytettävä eriteltyinä seuraavat tekijät: matkalipun hinta, infrastruktuurin käyttömaksu ja turvallisuuspalvelumaksu.

b)

Viitehinnalla: edullisinta lentolippua ilman erityisehtoja; näiden hinnat on ilmoitettu osassa III olevassa 2.1 kohdassa.

c)

Tarjoushinnalla: lentoliikenteen harjoittajan myöntämää hintaa, jossa on vähintään kymmenen prosentin alennus viitehinnasta ja jonka käyttöä koskevat ehdot lentoliikenteen harjoittaja määrittää.

d)

Joustavalla hinnalla: hintaa, johon voi sisältyä viitehintaan verrattuna lisäetuja tai –palveluita ja joka ei voi ylittää tämän liitteen osassa III olevan 2.3 kohdan b alakohdassa määritettyjä prosenttiosuuksia.

e)

Sosiaalisin perustein myönnettävällä hinnalla: hintaa, jonka lentoliikenteen harjoittajat myöntävät tiettyihin ryhmiin kuuluville matkustajille tämän liitteen osassa III olevan 2.3 kohdan c alakohdassa annetuin ehdoin ja hinnoin.

III.   Erityisehdot

1.

Edellä I kohdassa esitettyjä reittejä koskevien julkisen palvelun velvoitteiden erityisehdot ovat seuraavat:

1.1.

Toimintakausi, vähimmäistiheys, aikataulut ja tarjottava kapasiteetti

1.1.1

Gran Canarialta ja Tenerife Nortelta lähtevien lentojen osalta, lukuun ottamatta lentoja La Gomeran saarelle, taattava yhteydet siten, että lähdöt ovat klo 7.00–8.30 aamulla ja paluu päivän lopussa, ottaen kuitenkin huomioon lentoasemien toiminta-aikojen asettamat rajoitukset.

1.1.2

Jäljempänä c, e ja j alakohdassa tarkoitettujen reittien osalta lentoliikenteen harjoittajat sitoutuvat kysyntään vastaamiseksi tarvittaessa vahvistamaan palveluita, joiden saapumis- tai lähtöaika on klo 7–8.30. Reiteillä, jotka lähtevät Gran Canarian tai Tenerifen saarilta, lentoliikenteen harjoittajien on rahtiliikenteessä asetettava etusijalle pilaantumisalttiit ja kiireellisesti tarvittavat tuotteet, kuten päivälehdet ja lääkkeet.

Jos näillä reiteillä käytetään ilma-aluksia, joiden kapasiteetti on suurempi kuin 72 matkustajapaikkaa, päivittäisten meno- ja paluulentojen vähimmäistiheyttä voidaan pienentää enintään 70 prosenttia, jos mainituissa kohdissa täsmennetty matkustajapaikkojen vähimmäistarjonta kuitenkin säilyy.

a)

Gran Canarian ja Tenerife Norten välillä

Vähimmäistiheys on neljätoista (14) päivittäistä edestakaista lentoa 1. tammikuuta — 30. kesäkuuta sekä 1. lokakuuta — 31. joulukuuta välisinä aikoina.

Vähimmäistiheys on kaksitoista (12) päivittäistä edestakaista lentoa aikana 1. heinäkuuta — 30. syyskuuta.

Aikataulujen on oltava sellaisia, että matkustajat voivat tehdä edestakaisen matkan samana päivänä ja viipyä kahdeksan tuntia kohdepaikkakunnalla, ja aikataulut on porrastettava klo 7:n ja klo 22.30:n välille siten, että palvelut sopeutetaan aamun ja myöhäisillan kysyntään.

Tarjottava matkustajapaikkojen vähimmäismäärä molempiin suuntiin on seuraava:

IATA:n talvikautena: 295 000 paikkaa;

IATA:n kesäkautena: 393 000 paikkaa.

b)

Gran Canarian ja Tenerife Surin välillä

Palveluita on tarjottava koko vuoden ajan.

Vähimmäistiheys on kaksi (2) päivittäistä edestakaista lentoa, ja lentoliikenteen harjoittaja voi käyttää kysyntään sopivaa ilma-alustyyppiä, jossa on vähintään 19 paikkaa.

Tarjottava matkustajapaikkojen vähimmäismäärä molempiin suuntiin on seuraava:

IATA:n talvikautena: 19 000 paikkaa

IATA:n kesäkautena: 38 000 paikkaa.

c)

Gran Canarian ja Lanzaroten välillä

Vähimmäistiheys on yksitoista (11) päivittäistä edestakaista lentoa 1. tammikuuta — 30. kesäkuuta sekä 1. lokakuuta — 31. joulukuuta välisinä aikoina.

Vähimmäistiheys on neljätoista (14) päivittäistä edestakaista lentoa aikana 1. heinäkuuta — 30. syyskuuta.

Aikataulujen on oltava sellaisia, että matkustajat voivat tehdä edestakaisen matkan samana päivänä ja viipyä kahdeksan tuntia kohdepaikkakunnalla, ja aikataulut on porrastettava klo 7:n ja klo 22.30:n välille siten, että palvelut sopeutetaan aamun ja myöhäisillan kysyntään.

Tarjottava matkustajapaikkojen vähimmäismäärä molempiin suuntiin on seuraava:

IATA:n talvikautena: 240 000 paikkaa;

IATA:n kesäkautena: 378 000 paikkaa.

d)

Tenerife Norten ja Lanzaroten välillä

Vähimmäistiheys on viisi (5) päivittäistä edestakaista lentoa 1. tammikuuta — 30. kesäkuuta sekä 1. lokakuuta — 31. joulukuuta välisinä aikoina.

Vähimmäistiheys on seitsemän (7) päivittäistä edestakaista lentoa aikana 1. heinäkuuta — 30. syyskuuta.

Aikataulujen on oltava sellaisia, että matkustajat voivat tehdä edestakaisen matkan samana päivänä ja viipyä kahdeksan tuntia kohdepaikkakunnalla, ja aikataulut on porrastettava klo 7:n ja klo 22.30:n välille siten, että palvelut sopeutetaan aamun ja myöhäisillan kysyntään.

Tarjottava matkustajapaikkojen vähimmäismäärä molempiin suuntiin on seuraava:

IATA:n talvikautena: 108 000 paikkaa;

IATA:n kesäkautena: 180 000 paikkaa.

e)

Gran Canarian ja Fuerteventuran välillä

Vähimmäistiheys on kolmetoista (13) päivittäistä edestakaista lentoa 1. tammikuuta — 30. kesäkuuta sekä 1. lokakuuta — 31. joulukuuta välisinä aikoina.

Vähimmäistiheys on neljätoista (14) päivittäistä edestakaista lentoa aikana 1. heinäkuuta — 30. syyskuuta.

Aikataulujen on oltava sellaisia, että matkustajat voivat tehdä edestakaisen matkan samana päivänä ja viipyä kahdeksan tuntia kohdepaikkakunnalla, ja aikataulut on porrastettava klo 7:n ja klo 22.30:n välille siten, että palvelut sopeutetaan aamun ja myöhäisillan kysyntään.

Tarjottava matkustajapaikkojen vähimmäismäärä molempiin suuntiin on seuraava:

IATA:n talvikautena: 274 000 paikkaa;

IATA:n kesäkautena: 402 000 paikkaa.

f)

Gran Canarian ja El Hierron välillä

Vähimmäistiheys on yksi (1) päivittäinen meno- ja paluulento 1. tammikuuta — 30. kesäkuuta sekä 1. lokakuuta — 31. joulukuuta välisinä aikoina.

Vähimmäistiheys on kaksi (2) päivittäistä edestakaista lentoa aikana 1. heinäkuuta — 30. syyskuuta.

Lentoliikenteen harjoittajat voivat kaikkina kausina käyttää kysyntään sopivaa ilma-alustyyppiä, jossa on vähintään 19 paikkaa.

Jos kaudella heinäkuusta syyskuuhun käytetään ilma-aluksia, joiden kapasiteetti on suurempi kuin 19 matkustajapaikkaa, päivittäisten meno- ja paluulentojen vähimmäistiheyttä voidaan pienentää enintään 50 prosenttia, kunhan määritetty matkustajapaikkojen vähimmäiskapasiteetti säilyy.

Tarjottava matkustajapaikkojen vähimmäismäärä molempiin suuntiin on seuraava:

IATA:n talvikautena: 6 000 paikkaa;

IATA:n kesäkautena: 16 000 paikkaa.

g)

Gran Canarian ja La Palman välillä

Vähimmäistiheys on kaksi (2) päivittäistä edestakaista lentoa 1. tammikuuta — 30. kesäkuuta sekä 1. lokakuuta — 31. joulukuuta välisinä aikoina, toinen aamulla ja toinen illalla.

Vähimmäistiheys on kolme (3) päivittäistä edestakaista lentoa aikana 1. heinäkuuta — 30. syyskuuta.

Aikataulujen on oltava sellaisia, että matkustajat voivat tehdä edestakaisen matkan samana päivänä ja viipyä seitsemän tuntia kohdepaikkakunnalla klo 7:n ja klo 20:n välillä käyttämällä aamun ja illan lentoja.

Tarjottava matkustajapaikkojen vähimmäismäärä molempiin suuntiin on seuraava:

IATA:n talvikautena: 43 000 paikkaa;

IATA:n kesäkautena: 74 000 paikkaa.

h)

Tenerife Norten ja Fuerteventuran välillä

Vähimmäistiheys on kolme (3) päivittäistä edestakaista lentoa 1. tammikuuta — 30. kesäkuuta sekä 1. lokakuuta — 31. joulukuuta välisinä aikoina.

Vähimmäistiheys on kuusi (6) päivittäistä edestakaista lentoa aikana 1. heinäkuuta — 30. syyskuuta.

Aikataulujen on oltava sellaisia, että matkustajat voivat tehdä edestakaisen matkan samana päivänä ja viipyä seitsemän tuntia kohdepaikkakunnalla klo 7:n ja klo 20:n välillä, käyttämällä aamun, keskipäivän ja illan lentoja.

Tarjottava matkustajapaikkojen vähimmäismäärä molempiin suuntiin on seuraava:

IATA:n talvikautena: 65 000 paikkaa;

IATA:n kesäkautena: 132 000 paikkaa.

i)

Tenerife Norten ja El Hierron välillä

Vähimmäistiheys on kolme (3) päivittäistä edestakaista lentoa 1. tammikuuta — 30. kesäkuuta sekä 1. lokakuuta — 31. joulukuuta välisinä aikoina.

Vähimmäistiheys on neljä (4) päivittäistä edestakaista lentoa aikana 1. heinäkuuta — 30. syyskuuta.

Aikataulujen on oltava sellaisia, että matkustajat voivat tehdä edestakaisen matkan samana päivänä ja viipyä seitsemän tuntia kohdepaikkakunnalla klo 7:n ja klo 20:n välillä, käyttämällä aamun, keskipäivän ja illan lentoja.

Tarjottava matkustajapaikkojen vähimmäismäärä molempiin suuntiin on seuraava:

IATA:n talvikautena: 60 000 paikkaa;

IATA:n kesäkautena: 100 000 paikkaa.

j)

Tenerife Norten ja La Palman välillä

Vähimmäistiheys on kolmetoista (13) päivittäistä edestakaista lentoa 1. tammikuuta — 30. kesäkuuta sekä 1. lokakuuta — 31. joulukuuta välisinä aikoina.

Vähimmäistiheys on neljätoista (14) päivittäistä edestakaista lentoa aikana 1. heinäkuuta — 30. syyskuuta.

Aikataulujen on oltava sellaisia, että matkustajat voivat tehdä edestakaisen matkan samana päivänä ja viipyä kahdeksan tuntia kohdepaikkakunnalla, ja aikataulut on porrastettava klo 7:n ja klo 22.30:n välille siten, että palvelut sopeutetaan aamun ja myöhäisillan kysyntään.

Tarjottava matkustajapaikkojen vähimmäismäärä molempiin suuntiin on seuraava:

IATA:n talvikautena: 274 000 paikkaa;

IATA:n kesäkautena: 402 000 paikkaa.

k)

La Palman ja Lanzaroten välillä

Vähimmäistiheys on kolme (3) viikoittaista edestakaista lentoa heinä-, elo- ja syyskuun aikana.

Kumpaankin suuntaan tarjottava vähimmäiskapasiteetti on 6 800 paikkaa.

l)

Gran Canarian ja La Gomeran välillä

Vähimmäistiheys on kaksi (2) päivittäistä edestakaista lentoa koko vuoden ajan.

Lentoliikenteen harjoittajat voivat kaikkina kausina käyttää kysyntään sopivaa ilma-alustyyppiä, jossa on vähintään 19 paikkaa.

Tarjottava matkustajapaikkojen vähimmäismäärä molempiin suuntiin on seuraava:

IATA:n talvikautena: 11 000 paikkaa;

IATA:n kesäkautena: 16 000 paikkaa.

m)

Tenerife Norten ja La Gomeran välillä

Vähimmäistiheys on kaksi (2) päivittäistä edestakaista lentoa koko vuoden ajan.

Lentoliikenteen harjoittajat voivat kaikkina kausina käyttää kysyntään sopivaa ilma-alustyyppiä, jossa on vähintään 19 paikkaa.

Tarjottava matkustajapaikkojen vähimmäismäärä molempiin suuntiin on seuraava:

IATA:n talvikautena: 11 000 paikkaa.

IATA:n kesäkautena: 16 000 paikkaa.

2.

Lipunhinnat

2.1.

Asetettavien julkisen palvelun velvoitteiden mukaiset menolippujen vahvistetut viitehinnat kullekin reitille ovat seuraavat:

a)

:

Gran Canaria — Tenerife Norte:

:

52 euroa

b)

:

Gran Canaria — Tenerife Sur:

:

52 euroa

c)

:

Gran Canaria — Fuerteventura:

:

60 euroa

d)

:

Gran Canaria — El Hierro:

:

88 euroa

e)

:

Gran Canaria — Lanzarote:

:

67 euroa

f)

:

Gran Canaria — La Palma:

:

82 euroa

g)

:

Tenerife Norte — Fuerteventura:

:

83 euroa

h)

:

Tenerife Norte — El Hierro:

:

60 euroa

i)

:

Tenerife Norte — Lanzarote:

:

88 euroa

j)

:

Tenerife Norte — La Palma:

:

55 euroa

k)

:

La Palma — Lanzarote:

:

88 euroa

l)

:

Gran Canaria — La Gomera:

:

82 euroa

m)

:

Tenerife Norte — La Gomera:

:

60 euroa.

2.2

Siviili-ilmailun pääosasto hyväksyy kunkin vuoden tammikuussa aiempien viitehintojen päivityksen.

Jos muutos tarkoittaa mainittujen hintojen korotusta, se hyväksytään niiden lentoliikenteen harjoittajien aloitteesta, jotka toimivat reiteillä, joita julkisen palvelun velvoite koskee, kun sen on todettu olevan tämän osan 2.4 kohdan säännösten mukainen.

Viitehintoja muutetaan määrällä, joka vastaa kansallisen kuluttajahintaindeksin (Indice General Nacional del Sisterna de Indices de Precios de Consumo) nousun tai mahdollisen laskun vaikutuksia niihin kustannuksiin, joita tällaiset vuosittaiset vaihtelut suoraan koskevat. Näiden kustannusten arvioidaan olevan 73 prosenttia lentoliikenteen harjoittajien koko kustannusrakenteesta.

Muutettaessa ilma-aluksilta perittyjä maksuja (laskeutumismaksut, lähestymismaksut ja lentosuunnistuslaiteverkoston käytöstä perittävät maksut) otetaan huomioon kyseisenä vuonna talousarviolain (Ley de Presupuestos Generales del Estado) tai sitä koskevan erityislainsäädännön perusteella näihin maksuihin sallitut korotukset tai mahdolliset alennukset ja ne siirretään viitehintoihin siten, että enintään neljää prosenttia kustannusrakenteesta painotetaan näillä muutoksilla kunkin mainitun maksutyypin osalta.

Edellä toisessa kohdassa tarkoitettu ehdotus hintojen muuttamiseksi voidaan tehdä aikaisintaan kunkin vuoden tammikuun 1. päivänä, ja se katsotaan hyväksytyksi, jos 15 päivän kuluessa kyseisen pyynnön esittämisestä ei ole erikseen ilmoitettu muusta päätöksestä. Tällainen mahdollinen arviointi ei kuitenkaan rajoita kansallisen kuluttajahintaindeksin (Indice General Nacional del Sisterna de Indices de Precios de Consumo) lopullisesti määritetyn vaihtelun aiheuttamia muutoksia.

Jos lentoliikenteen kustannukset nousevat poikkeuksellisesti, ennakoimatta ja liikenteenharjoittajista riippumattomista syistä, alueellisen kehityksen ministeri (Ministro de Fomento) voi lentoliikenteen harjoittajien pyynnöstä korottaa viitehintoja suhteessa kustannusten kohoamiseen, jolloin huomioon otetaan hintojen kumulatiivinen kohoaminen vuositasolla.

Muutetusta hinnasta ilmoitetaan mainituista palveluista vastaaville liikenteenharjoittajille. Muutettu hinta annetaan tiedoksi Euroopan komissiolle, joka julkaisee sen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.3.

Joustavien hintojen, tarjoushintojen ja sosiaalisin perustein myönnettävien hintojen osalta lentoliikenteen harjoittajien on noudatettava seuraavia perusteita ja menettelyjä:

a)

Osassa II olevassa 5 kohdassa mainittu 75 prosentin käyttöaste voidaan ylittää, jos tähän lisätarjontaan sovellettavat tarjoushinnat ja sosiaalisin perustein myönnettävät hinnat ovat vähintään 15 prosenttia alhaisempia kuin viitehinta.

b)

Lentoliikenteen harjoittajat voivat hakea siviili-ilmailun pääosastolta joustavien hintojen määrittämistä, jos näin saatava hinta ylittää viitehinnan enintään jäljempänä annettavalla prosenttiosuudella. Vuoden 2006 aikana hinta voi olla korkeintaan 20 prosenttia suurempi; ja vuodesta 2007 lähtien 25 prosenttia suurempia. Tällaisiin hintoihin kullekin lennolle myytyjen paikkojen määrä voi olla enintään 50 prosenttia tarjotuista paikoista.

c)

Lentoliikenteen harjoittajien on tarjottava viitehintaan nähden alennettuja, sosiaalisin perustein myönnettäviä hintoja vähintäänkin seuraaville matkustajaryhmille: alle 20-vuotiaat nuoret, alle 27-vuotiaat korkeakouluopiskelijat, joiden asuinpaikka on kyseisillä saarilla muualla kuin provinssien pääsaarilla, 65-vuotta täyttäneille sekä joukkueille, jotka osallistuvat virallisiin kilpailuihin Kanariansaarten autonomisella alueella. Näihin hintoihin sovellettavien alennusten on oltava vähintään 10 prosenttia viitehinnoista. Monilapsisille perheille myönnettävän alennetun hinnan osalta noudatetaan voimassaolevan lainsäädännön säännöksiä. Näiden hintojen käyttöä koskevat ehdot määrittelee liikenteenharjoittaja, ja ne ovat vastaavat kuin tarjoushintoihin sovellettavat ehdot.

d)

Jos suoria välilaskuttomia lentoja ei ole tarjolla kahden eri provinssiin kuuluvan saaren välillä, lentoliikenteen harjoittajien on Kanariansaarten asukkaiden liikkuvuuden helpottamiseksi tarjottava tällainen palvelu hintaan, joka on enintään kuusikymmentä prosenttia koko lentomatkan muodostavien kahden erillisen lennon viitehintojen summasta, pyöristettynä ylös- tai alaspäin lähimpään yksikköön. Tällaiset hinnat eivät voi missään tapauksessa ylittää viitehintaa, joka on aina voimassa Lanzaroten ja La Palman välisellä suoralla lennolla.

e)

Kunkin lentoliikenteen harjoittajan tarjoamien joustavien hintojen määrää rajoittaa matkustajaa kohti laskettu keskihinta, joka lasketaan vuositasolla jokaiselta kunkin lentoliikenteen harjoittajan liikennöimältä reitiltä ja joka on enintään yhtä suuri kuin reitille määritetty viitehinta painotettuna sen soveltamiskaudella. Lentoliikenteen harjoittajien on toimitettava siviili-ilmailun pääosastolle tiedot, joita tarvittavat tarkastukset edellyttävät.

f)

Siviili-ilmailun pääosasto takaa sille toimittujen tietojen luottamuksellisuuden. Jos vuotuinen matkustajaa kohti laskettu keskihinta lentoliikenteen harjoittajan lentämältä reitiltä ylittää viitehinnan, liikenteenharjoittajan on korvattava matkustajille seuraavan vuoden aikana summa, joka vastaa viitehinnan ja matkustajaa kohti lasketun keskihinnan eroa painotettuna kuljetettujen matkustajien kokonaismäärällä. Jos tätä korvausta ei makseta, sovelletaan 7. heinäkuuta 2003 annetun lentoturvallisuuslain (Ley de Seguridad Aérea, 21/2003 de 7 de julio) 45.3.1 pykälää. Edellä mainitun vuosijakson soveltaminen alkaa siitä hetkestä, jolloin liikenteenharjoittaja aloittaa tämän sopimuksen ehtojen mukaisen toimintansa.

2.4.

Lentoliikenteen harjoittajien on ilmoitettava siviili-ilmailun pääosastolle kaikki viitehintansa, joustavat hintansa, sosiaalisin perustein myönnettävät hintansa sekä monilapsisille perheille mahdollisesti myönnettävät hintansa viimeistään 30 päivää ennen niiden suunniteltua voimaantuloa. Nämä hinnat katsotaan hyväksytyiksi, jos siviili-ilmailun pääosasto ei ole ilmoittanut muuta 15 päivää ennen hintojen voimaantuloa. Hinnat tulevat voimaan niiden hyväksynnän jälkeen, ja niistä ilmoitetaan Kanariansaarten hallitukselle.

Edellä 2.3 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tarjoushinnat voidaan ilmoittaa kirjaamista varten 48 tuntia ennen niiden voimaatuloa, ja ne katsotaan hyväksytyiksi, jos toisin ei ilmoiteta.

Hintojen hyväksyminen rajoittuu siihen, että niiden varmistetaan vastaavan asetettuja rajoja ja julkisen palvelun vaatimuksia.

2.5.

Voimassa olevassa lainsäädännössä Kanariansaarilla asuville Espanjan, muiden EU-maiden, Euroopan talousalueen maiden ja Sveitsin kansalaisille säädettyjä alennuksia sovelletaan tämän liitteen osassa I täsmennettyjen reittilentojen hintoihin.

2.6.

Asuinpaikkakunnan todistamista koskevien ehtojen ja aiemmin sovellettavista alennuksista lentoyhtiöille suoritettavien korvausten on oltava tämän tyyppistä julkista tukea koskevien säännösten mukaisia.

2.7.

Palveluiden jatkuminen. Suoraan lentoyhtiöstä johtuvista syistä peruutettujen lentojen määrä ei saa minkään IATA-kauden aikana ylittää 1,5 prosenttia suunniteltujen lentojen määrästä ylivoimaista estettä lukuun ottamatta. Lennoista 90 prosenttia saa myöhästyä enintään 15 minuuttia, ylivoimaista estettä lukuun ottamatta.

Jos palvelu keskeytyy poikkeuksellisesta syystä, lentoliikenteen harjoittajien, joita julkisen palvelun velvoite koskee, on yhdessä tämän sopimuksen kolmannessa kohdassa tarkoitetun komitean kanssa pyrittävä kaikin tarpeellisiksi katsotuin keinoin palauttamaan palvelu mahdollisimman pian.

2.8.

Lentojen myyminen. Lentolippujen ja palvelujen myynnissä on käytettävä jakelukanavia, joissa huomioidaan palvelujen luonne ja annetaan kuluttajalle tarkoituksenmukaista tietoa mahdollisimman edulliseen hintaan.