ISSN 1725-2490

Euroopan unionin

virallinen lehti

C 238E

European flag  

Suomenkielinen laitos

Tiedonantoja ja ilmoituksia

49. vuosikerta
3. lokakuuta 2006


Ilmoitusnumero

Sisältö

Sivu

 

I   Tiedonantoja

 

Neuvosto

2006/C 238E/1

Neuvoston 27 päivänä kesäkuuta 2006 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistama yhteinen kanta (EY) N:o 10/2006 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi ympäristöalan rahoitusvälineestä (Life+)

1

2006/C 238E/2

Neuvoston 18 päivänä heinäkuuta 2006 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistama yhteinen kanta (EY) N:o 11/2006 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen tekemiseksi Kulttuuri-ohjelman perustamisesta (2007—2013)

18

2006/C 238E/3

Neuvoston 18 päivänä heinäkuuta 2006 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistama yhteinen kanta (EY) N:o 12/2006 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen tekemiseksi työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevan yhteisön Progress-ohjelman perustamisesta

31

FI

 


I Tiedonantoja

Neuvosto

3.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 238/1


Neuvoston 27 päivänä kesäkuuta 2006 vahvistama

YHTEINEN KANTA (EY) N:o 10/2006

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o …/2006 antamiseksi ympäristöalan rahoitusvälineestä (Life+)

(2006/C 238 E/01)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Ympäristönsuojelu on yksi Eurooppa-neuvoston kestävän kehityksen pääperiaatteista antamissa julkilausumissa mainituista keskeisistä tavoitteista. Ympäristönsuojelu on yksi yhteisön yhteisrahoituksen painopistealueista, ja se tulisi rahoittaa ensisijaisesti yhteisön horisontaalisista rahoitusvälineistä, kuten Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmasta, Euroopan kalatalousrahastosta ja seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta.

(2)

Nämä yhteisön rahoitusvälineet eivät kuitenkaan kata kaikkia ympäristöalan painopistealueita. Sen vuoksi tarvitaan ympäristöalan rahoitusvälinettä (Life+) erityisen tuen antamiseksi yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanoa ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston 22 päivänä heinäkuuta 2002 tekemällä päätöksellä N:o 1600/2002/EY (4) vahvistetun kuudennen ympäristöä koskevan yhteisön toimintaohjelman tavoitteita varten.

(3)

Tuki olisi annettava Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (5) mukaisten avustussopimusten ja julkisia hankintoja koskevien sopimusten perusteella.

(4)

Life+ -välineen nojalla rahoitettavien toimenpiteiden ja hankkeiden olisi täytettävä tukikelpoisuusvaatimukset, jotta yhteisön varojen paras mahdollinen käyttö voitaisiin varmistaa. Erityisesti sellaisten toimenpiteiden ja hankkeiden, jotka rahoitetaan siirretyn hallinnoinnin alaisesta talousarvion osasta, olisi täytettävä ylimääräiset tukikelpoisuusvaatimukset eurooppalaisen lisäarvon varmistamiseksi ja toistuvien toimien, kuten päivittäisten toimien rahoittamisen välttämiseksi.

(5)

Luonnon ja biologisen monimuotoisuuden alalla yhteisön politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpano tarjoaa jo sellaisenaan puitteet eurooppalaiselle lisäarvolle. Parhaisiin käytäntöihin tai demonstrointiin liittyviin toimenpiteisiin ja hankkeisiin, myös Natura 2000 -suojelualueiden hoitoon sekä nimeämiseen liittyviin toimenpiteisiin ja hankkeisiin luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY (6) ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2 päivänä huhtikuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY (7) mukaisesti, olisi voitava saada yhteisön rahoitusta Life+ -välineestä, paitsi jos niihin voidaan saada rahoitusta yhteisön muista rahoitusvälineistä.

(6)

Yhteisön ympäristötavoitteisiin liittyviin innovatiivisiin toimenpiteisiin ja hankkeisiin tai demonstrointitoimenpiteisiin ja -hankkeisiin, mukaan luettuina parhaiden käytäntöjen, osaamisen tai teknologian kehittäminen tai levittäminen, sekä valistuskampanjoihin ja metsäpalojen ehkäisytoimiin osallistuvien henkilöiden erikoiskoulutukseen liittyviin toimenpiteisiin ja hankkeisiin olisi voitava saada yhteisön rahoitusta Life+ -välineestä, paitsi jos niihin voidaan saada rahoitusta yhteisön muista rahoitusvälineistä.

(7)

Toimenpiteisiin ja hankkeisiin, joilla kehitetään ja toteutetaan yhteisön tavoitteita, jotka liittyvät laajapohjaiseen, yhdenmukaistettuun ja kokonaisvaltaiseen metsien ja ympäristövuorovaikutusten pitkän aikavälin seurantaan, olisi voitava saada yhteisön rahoitusta Life+ -välineestä, paitsi jos niihin voidaan saada rahoitusta yhteisön muista rahoitusvälineistä.

(8)

Haasteisiin, jotka tuloksekkaan politiikan valmistelu ja toteutus asettavat kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman yhteydessä, voidaan vastata ainoastaan seuraavin toimenpitein: tuetaan parhaita käytäntöjä tai demonstrointiin liittyviä toimenpiteitä ja hankkeita yhteisön ympäristöpolitiikan kehittämiseksi ja toteuttamiseksi; tuetaan innovatiivisten toimintatapojen, teknologioiden, menetelmien ja välineiden demonstrointia; lujitetaan tietämysperustaa; rakennetaan toteutuskapasiteettia; edistetään hyvää hallintoa, tuetaan verkostoitumista, toisilta oppimista ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä tehostetaan tiedon levittämistä, tietoisuuden lisäämistä ja viestintää. Tämän asetuksen nojalla annettavan rahoitustuen olisi sen vuoksi edistettävä ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön kehittämistä, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia sekä sitä koskevaa tiedottamista ja tiedon levittämistä koko yhteisössä.

(9)

Life+:n tulisi koostua kolmesta osa-alueesta: luonnon ja biologisen monimuotoisuuden Life+ -tuesta, ympäristöpolitiikan ja -hallinnon Life+ -tuesta sekä tiedotuksen ja viestinnän Life+ -tuesta. Life+ -välineestä rahoitettavilla toimenpiteillä ja hankkeilla olisi voitava edistää useamman kuin yhden osa-alueen erityistavoitteita, niihin olisi voitava osallistua useamman kuin yhden jäsenvaltion ja niillä olisi voitava myös myötävaikuttaa strategisten lähestymistapojen kehittelyyn ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.

(10)

Jotta komissio voisi hoitaa tehtävänsä politiikan kehittämisessä ja toteuttamisessa, sen olisi käytettävä varoja Life+ -välineestä tutkimusten ja arviointien loppuun saattamiseen, sellaisten palvelujen toteuttamiseen, joita ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpano ja huomioon ottaminen muissa politiikoissa edellyttää, kokousten, seminaarien ja työpajojen pitämiseen asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa, verkkojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen sekä tietokonejärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Lisäksi komission olisi käytettävä Life+ -välineen talousarvion keskitetysti hallinnoitua osaa tiedotus-, julkaisu- ja levitystoimien toteuttamiseen, mukaan luettuina tapahtumat, näyttelyt ja vastaavat tietoisuuden lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet, audiovisuaalisen aineiston valmistelu- ja tuotantokustannusten kattamiseen sekä tekniseen ja hallinnolliseen apuun ohjelmien ja hankkeiden kartoituksessa, valmistelussa, hallinnoinnissa, seurannassa, auditoinnissa ja valvonnassa.

(11)

Valtioista riippumattomat järjestöt edistävät yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön kehittämistä ja täytäntöönpanoa. Tästä syystä on asianmukaista, että Life+ -välineen keskitetysti hallinnoidusta talousarvion osasta tuetaan joidenkin asianmukaiset kriteerit täyttävien ympäristöalan valtioista riippumattomien järjestöjen toimia myöntämällä niille kilpailun perusteella ja avoimesti vuosittaisia toiminta-avustuksia. Tällaisten järjestöjen olisi oltava riippumattomia ja voittoa tavoittelemattomia, ja niiden pitäisi harjoittaa toimintaa vähintään kolmessa Euroopan maassa joko yksinään tai yhdistyksen muodossa.

(12)

Nykyisistä ja aiemmista välineistä saadut kokemukset ovat osoittaneet, että suunnitelmat ja ohjelmat on tarpeen laatia monivuotisiksi ja että ympäristön suojeluun tähtääviä toimia on keskitettävä asettamalla etusijalle ne toiminnan alueet, joille koituu todellista hyötyä yhteisön yhteisrahoituksesta, ja kohdentamalla toimet niille.

(13)

Jäsenvaltioiden olisi valmisteltava kansalliset vuosittaiset työohjelmat, jotka eroavat sekä suunnitelmista ja ohjelmista, joita valmistellaan eri aloja varten ja joissa vahvistetaan puitteet hankkeiden tulevalle hyväksymiselle, että suunnitelmista ja ohjelmista, jotka edellyttävät direktiivin 92/43/ETY mukaista arviointia, eikä mainittuja työohjelmia tulisi pitää suunnitelmina tai ohjelmina, joihin sovelletaan tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2001/42/EY (8).

(14)

Ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset olisi sisällytettävä yhteisön politiikan ja toiminnan sekä sen rahoitusvälineiden määrittelyyn ja toteuttamiseen. Life+ -välineen olisi tästä syystä täydennettävä muita yhteisön rahoitusvälineitä, ja komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava täydentävyys yhteisön, kansallisella, alue- ja paikallistasolla.

(15)

Ehdokasmaiden sekä vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvien Länsi-Balkanin maiden olisi Luxemburgin (joulukuu 1997) ja Thessalonikin (kesäkuu 2003) Eurooppa-neuvostojen päätelmien mukaisesti voitava osallistua yhteisön ohjelmiin kyseisten maiden kanssa tehdyissä, asiaa koskevissa kahdenvälisissä sopimuksissa vahvistetuin ehdoin.

(16)

On tarpeen yhdistää joitakin nykyisiä ympäristöalan välineitä sekä yksinkertaistaa ohjelmasuunnittelua ja hallinnointia luomalla yksi pelkistetty ympäristöalan rahoitusväline.

(17)

On myös tarpeen huolehtia siitä, että siirtyminen uuden välineen käyttöön tapahtuu sujuvasti, ja jatkaa nykyisistä ohjelmista rahoitettavien toimien seurantaa, tarkastuksia ja laadun arviointia ohjelmien voimassaolon päättymisen jälkeen.

(18)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (9) 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(19)

Life+ -välineen yleisenä tavoitteena on edistää yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanoa, päivittämistä ja kehittämistä ja erityisesti tukea kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman toteutusta. Jäsenvaltiot voivat saada Euroopan tason lisäarvoa siitä, että ne työskentelevät yhdessä yhteisön välineiden avulla kansallisten ja paikallisten tulosten parantamiseksi, yhteisön tavoitteiden saavuttamiseksi tai yhteisön laajuisen tietojenvaihdon aikaansaamiseksi. Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän Life+ -välineen tavoitetta, vaan se voidaan näin ollen saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(20)

Toimenpiteet, jotka komissiolla on valtuudet toteuttaa sille tällä päätöksellä siirretyn täytäntöönpanovallan nojalla, ovat pääasiallisesti menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (10) 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja budjettivaikutuksiltaan huomattavien ohjelmien toteuttamiseen liittyviä hallintotoimenpiteitä. Tietyt täytäntöönpanoa koskevat toimenpiteet olisi siksi hyväksyttävä kyseisen päätöksen 4 artiklassa tarkoitetun hallintomenettelyn mukaisesti. Tässä asetuksessa säädetään kuitenkin yleisistä puitteista, ja sitä sovelletaan seitsemän vuotta. Yhteisön ja jäsenvaltioiden päätavoitteissa tapahtuu todennäköisesti huomattavia muutoksia kyseisenä aikana. Tämän asetuksen nojalla monia keskeisiä päätöksiä myös siirretään monivuotisten strategiaohjelmien ja vuotuisten kansallisten työohjelmien puitteisiin. Kyseiset asiat ovat yksittäisten jäsenvaltioiden kannalta erityisen tärkeitä ja hyvin merkittäviä niiden kansallisten ympäristöpolitiikkojen kannalta. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaisempaa, että tietyt muut menettelyt hyväksytään päätöksen 1999/468/EY 5 artiklassa säädetyn sääntelymenettelyn mukaisesti, jotta jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus saattaa ehdotetut toimenpiteet neuvoston harkittaviksi. Sääntelymenettely soveltuu myös niihin tämän asetuksen liitteisiin tehtävien muutosten hyväksymiseen, joissa täsmennetään olennaiset säädökset, erityisesti rahoituskelpoiset toimenpiteet, ja määritellään muut täytäntöönpanosäännöt kuin tässä asetuksessa suoraan mainitut tekniset toimenpiteet,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tarkoitus

1.   Tällä asetuksella perustetaan ympäristöalan rahoitusväline (”Life+ -väline”).

2.   Life+ -välineen yleisenä tavoitteena on edistää yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanoa, päivittämistä ja kehittämistä, mihin kuuluu myös ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen muissa politiikoissa, ja edistää tällä tavoin kestävää kehitystä.

Life+ -välineen tarkoituksena on erityisesti tukea kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman toteutusta, aihekohtaiset strategiat mukaan luettuina, ja sillä rahoitetaan toimenpiteitä ja hankkeita, joilla on eurooppalaista lisäarvoa jäsenvaltioissa.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

’kuudennella ympäristöä koskevalla toimintaohjelmalla’ päätöksellä N:o 1600/2002/EY vahvistettua kuudetta ympäristöä koskevaa yhteisön toimintaohjelmaa;

2)

’varainhoitoasetuksella’ asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002;

3)

’kansallisilla toimistoilla’ kansallisia julkisoikeudellisia yhteisöjä tai julkisen palvelun tehtäviä suorittavia yksityisoikeudellisia yhteisöjä, joille on annettu talousarvion toteutukseen liittyviä tehtäviä 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

3 artikla

Tukikelpoisuusvaatimukset

1.   Life+ -välineestä rahoitettujen toimenpiteiden ja hankkeiden on tuettava 1 artiklan 2 kohdassa asetetun yleisen tavoitteen saavuttamista. Life+ -välineestä rahoitettujen toimenpiteiden ja hankkeiden on mahdollisuuksien mukaan edistettävä kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman eri painopistealueiden välistä yhteisvaikutusta ja ympäristönäkökohtien huomioon ottamista muissa politiikoissa.

2.   Jäljempänä 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti laadituissa monivuotisissa strategisissa ohjelmissa, 6 artiklan 5 kohdan mukaisesti hyväksytyissä vuotuisissa kansallisissa työohjelmissa sekä kyseisten ohjelmien nojalla toteutetuissa hankkeissa ehdotettujen toimenpiteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)

niiden on oltava yhteisön edun mukaisia siten, että ne edistävät merkittävästi 1 artiklan 2 kohdassa asetetun Life+ -välineen yleisen tavoitteen saavuttamista ja

b)

niiden on oltava teknisesti ja taloudellisesti johdonmukaisia, toteuttamiskelpoisia ja kustannustehokkaita.

3.   Eurooppalaisen lisäarvon varmistamiseksi ja toistuvien toimien rahoittamisen välttämiseksi vuotuisissa kansallisissa työohjelmissa ehdotettujen toimenpiteiden sekä kyseisten ohjelmien nojalla toteutettujen hankkeiden on lisäksi täytettävä vähintään yksi seuraavista vaatimuksista. Niiden on oltava:

a)

parhaisiin käytäntöihin liittyviä toimenpiteitä ja hankkeita tai demonstrointitoimenpiteitä ja -hankkeita, joilla pannaan täytäntöön direktiivi 79/409/ETY tai direktiivi 92/43/ETY;

b)

innovatiivisia toimenpiteitä ja hankkeita tai demonstrointitoimenpiteitä ja-hankkeita, jotka liittyvät yhteisön ympäristötavoitteisiin, mukaan luettuina parhaiden käytäntöjen, osaamisen tai teknologian kehittäminen tai levittäminen;

c)

valistuskampanjoita ja metsäpalojen ehkäisytoimiin osallistuvien henkilöiden erikoiskoulutus;

d)

toimenpiteitä ja hankkeita, joilla kehitetään ja toteutetaan yhteisön tavoitteita, jotka liittyvät laajapohjaiseen, yhdenmukaistettuun ja kokonaisvaltaiseen metsien ja ympäristövuorovaikutusten pitkän aikavälin seurantaan.

4 artikla

Erityistavoitteet

1.   Life+ -väline koostuu kolmesta osa-alueesta:

luonnon ja biologisen monimuotoisuuden Life+ -tuesta,

ympäristöpolitiikan ja -hallinnon Life+ -tuesta,

tiedotuksen ja viestinnän Life+ -tuesta.

2.   Luonnon ja biologisen monimuotoisuuden Life+ -tuen erityistavoitteilla:

a)

edistetään luontoa ja biologista monimuotoisuutta koskevan yhteisön politiikan ja lainsäädännön, erityisesti direktiivin 79/409/ETY ja direktiivin 92/43/ETY täytäntöönpanoa, myös paikallis- ja aluetasolla, ja tuetaan Natura 2000 -verkoston edelleen kehittämistä ja täytäntöönpanoa, rannikko- ja merialueiden luontotyypit ja lajit mukaan luettuina;

b)

lujitetaan tietämysperustaa, jota tarvitaan kehitettäessä, seurattaessa ja arvioitaessa luontoa ja biologista monimuotoisuutta koskevaa yhteisön politiikkaa ja lainsäädäntöä;

c)

tuetaan luonnon ja biologisen monimuotoisuuden ja niihin vaikuttavien osatekijöiden, paineiden ja reaktioiden seurannassa ja arvioinnissa käytettävien toimintatapojen ja välineiden suunnittelua ja toteutusta, erityisesti jotta saavutettaisiin tavoitteena oleva biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen vuoteen 2010 mennessä;

d)

tuetaan ympäristöhallinnon kehittämistä lisäämällä sidosryhmien, mukaan luettuina valtioista riippumattomat järjestöt, kuulemista luontoa ja biologista monimuotoisuutta koskevaan politiikkaan ja lainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä sekä niiden osallistumista politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpanoon.

3.   Ympäristöpolitiikan ja -hallinnon Life+ -tuen erityistavoitteilla kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman tavoitteiden, mukaan luettuina painopistealueina olevien ilmastonmuutoksen, ympäristön ja terveyden ja elämänlaadun sekä luonnonvarojen ja jätteiden, osalta:

a)

edistetään innovatiivisten toimintatapojen, teknologioiden, menetelmien ja välineiden kehittämistä ja demonstrointia;

b)

lujitetaan tietämysperustaa, jota tarvitaan kehitettäessä, seurattaessa ja arvioitaessa ympäristöpolitiikkaa ja -lainsäädäntöä;

c)

tuetaan ympäristön tilan ja siihen vaikuttavien osatekijöiden, paineiden ja reaktioiden seurannassa ja arvioinnissa käytettävien toimintatapojen suunnittelua ja toteutusta;

d)

edistetään yhteisön ympäristöpolitiikan toteutusta erityisesti paikallis- ja aluetasolla;

e)

tuetaan ympäristöhallinnon kehittämistä lisäämällä sidosryhmien, mukaan luettuina valtioista riippumattomat järjestöt, kuulemista politiikkaan liittyvissä kysymyksissä sekä niiden osallistumista politiikan toteutukseen.

4.   Tiedotuksen ja viestinnän Life+ -tuen erityistavoitteilla:

a)

levitetään tietoa ja lisätään tietoisuutta ympäristökysymyksistä, metsäpalojen ehkäisy mukaan luettuna;

b)

tuetaan liitännäistoimia, kuten tiedottamista, viestintätoimia ja -kampanjoita, konferensseja ja koulutusta, metsäpalojen ehkäisyyn liittyvä koulutus mukaan luettuna.

5.   Liitteessä I on luettelo rahoituskelpoisista toimenpiteistä.

5 artikla

Toimintatyypit

1.   Yhteisön rahoitus voidaan toteuttaa seuraavissa oikeudellisissa muodoissa:

a)

avustussopimukset;

b)

julkisia hankintoja koskevat sopimukset.

2.   Yhteisön avustuksia annettaessa voidaan käyttää erityisiä toimintamuotoja, kuten kumppanuutta koskevia puitesopimuksia, osallistumista rahoitusmekanismeihin ja rahastoihin tai yhteisrahoitusta, joka annetaan toiminta-avustuksina tai yksittäistoimiin myönnettävinä avustuksina. Toiminta-avustukseen, joka annetaan yhteisöille, joiden toiminta tähtää Euroopan yleiseen etuun, ei sovelleta tuen asteittaista alenemista koskevia varainhoitoasetuksen säännöksiä.

3.   Yksittäistoimiin myönnettävien avustusten osalta yhteisrahoituksen enimmäisosuus on 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Luonnon ja biologisen monimuotoisuuden Life+ -välineen yhteisrahoituksen enimmäisosuus voi kuitenkin poikkeuksellisesti olla 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, kun kyse on ensisijaisia luontotyyppejä ja lajeja koskevista toimenpiteistä ja hankkeista direktiivin 79/409/ETY tai direktiivin 92/43/ETY täytäntöön panemiseksi ja kun tämä on tarpeen suojelutavoitteen saavuttamiseksi.

4.   Julkisia hankintoja koskevien sopimusten osalta yhteisön rahoitusta voidaan myöntää palvelujen ja hyödykkeiden ostamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Näitä kustannuksia voivat olla muun muassa kustannukset, jotka liittyvät tiedotukseen ja viestintään sekä hankkeiden, politiikkojen, ohjelmien ja lainsäädännön valmisteluun, toteutukseen, seurantaan, tarkastamiseen ja arviointiin.

5.   Jos jäsenvaltio niin päättää, henkilöstömenot voivat saada yhteisön yhteisrahoitusta seuraavin edellytyksin:

a)

kansallisille toimistoille myönnettävä yhteisön rahoitus saa olla enintään 2 prosenttia yhteisön maksuosuudesta kyseisen jäsenvaltion asianomaista vuotta koskevaan vuotuiseen kansalliseen työohjelmaan. Kyseisen henkilöstön on suoritettava sellaisia ylimääräisiä tehtäviä, joita kansalliset hallinnot eivät ole aiemmin suorittaneet yhteisön ohjelmien täytäntöönpanon yhteydessä;

b)

virkamiesten palkkakustannuksia voidaan rahoittaa vain siltä osin kuin ne liittyvät sellaisten hankkeen täytäntöönpanoa koskevien toimien kustannuksiin, joita asianomainen viranomainen ei olisi toteuttanut, ellei kyseiseen hankkeeseen olisi ryhdytty. Kyseisen henkilöstön on oltava varta vasten hankkeeseen siirrettyä ja sen on merkittävä lisäkustannusta olemassa olevaan pysyvään henkilöstöön nähden.

6 artikla

Ohjelmasuunnittelu

1.   Komissio laatii ensimmäisen monivuotisen strategisen ohjelman vuosiksi 2007—2010 ja toisen monivuotisen strategisen ohjelman vuoksiksi 2011—2013. Näissä ohjelmissa määritellään päätavoitteet, toiminnan painopistealueet, toimenpidetyypit sekä tavoiteltavat tulokset yhteisön rahoitusta varten 1, 3 ja 4 artiklassa määritettyjen tavoitteiden ja vaatimusten osalta. Niihin on sisällyttävä varojen jakaminen jäsenvaltioiden kesken, ja niissä on osoitettava ne osat talousarviota, jotka ovat keskitetyn suoran hallinnoinnin ja 7 artiklan 2 kohdan mukaisen siirretyn hallinnoinnin alaisia.

Vähintään 80 prosenttia talousarviosta on hoidettava siirretyllä hallinnoinnilla.

2.   Siirretyn hallinnoinnin alaisten talousarvion osien osalta jäsenvaltioille jaetut varat eivät rajoita 11 artiklan 3 kohdassa säädettyä vuosittaista talousarviomenettelyä. Komission on jaettava varat seuraavin perustein:

a)

väestö:

i)

kunkin jäsenvaltion kokonaisväestö. Tähän perusteeseen sovelletaan 50 prosentin painotusta; ja

ii)

kunkin jäsenvaltion väestöntiheys siihen määrään saakka, joka vastaa enintään kaksinkertaista EU:n keskimääräistä väestöntiheyttä. Tähän perusteeseen sovelletaan 5 prosentin painotusta;

b)

luonto ja biologinen monimuotoisuus:

i)

kunkin jäsenvaltion osalta yhteisön tärkeinä pitämien alueiden kokonaispinta-ala ilmaistuna osuutena yhteisön tärkeinä pitämien alueiden kokonaispinta-alasta. Tähän perusteeseen sovelletaan 25 prosentin painotusta; ja

ii)

yhteisön tärkeinä pitämien alueiden kattaman jäsenvaltion alueen osuus suhteessa osuuteen yhteisön alueesta, jonka yhteisön tärkeinä pitäminä alueet kattavat. Tähän perusteeseen sovelletaan 20 prosentin painotusta.

Heti kun tiedot ovat saatavilla kaikista jäsenvaltioista, komissio tekee laskelmat luonnon ja biologisen monimuotoisuuden osalta sekä yhteisön tärkeinä pitämien alueiden että erityissuojelualueiden osalta välttäen kuitenkin kaksinkertaista laskentaa.

Lisäksi komissio voi jakaa lisävaroja sisämaajäsenvaltioille. Näin jaettujen varojen kokonaismäärä ei saa ylittää 3 prosenttia siirretyn hallinnoinnin alaisen kokonaisbudjetin varoista.

Komissio on huolehtii kuitenkin, ettei minkään jäsenvaltion osuus ole pienempi kuin asianmukainen vähimmäismäärä, joka on yhden ja kolmen miljoonan euron välillä vuodessa, ottaen huomioon väestöntiheyden, ympäristöön liittyvät menot, ympäristöalan tarpeet sekä vastaanottokyvyn.

3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle siirretyn hallinnoinnin alaisten talousarvion osien osalta ehdotukset vuotuisiksi kansallisiksi työohjelmiksi kultakin vuodelta vuosina 2007—2010 ja 2011—2013 edellä 1 kohdassa tarkoitettujen monivuotisten strategisten ohjelmien perusteella. Niissä on kunkin vuoden osalta ainakin:

a)

kartoitettava painopistealueet ottaen huomioon todetut pitkän aikavälin tarpeet;

b)

esiteltävä kansalliset erityistavoitteet;

c)

kuvattava rahoitettavat toimenpiteet ja se, miten ne täyttävät 3 artiklassa asetetut tukikelpoisuusvaatimukset;

d)

esitettävä kustannusarviot, ja

e)

kuvattava ehdotettu seurantajärjestelmä.

Jäsenvaltiot voivat sisällyttää vuotuisia kansallisia työohjelmia koskeviin ehdotuksiinsa kansainvälisiä toimenpiteitä.

4.   Komissio kuulee jäsenvaltioita monivuotisia strategisia ohjelmia koskevista ehdotuksista 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa komiteassa. Ohjelmat hyväksytään 15 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti. Vuosia 2007–2010 koskeva monivuotinen strateginen ohjelma hyväksytään mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

5.   Komissio kuulee jäsenvaltioita kahdenvälisesti vuotuisia kansallisia työohjelmia koskevista ehdotuksista, jotta vuotuiset kansalliset työohjelmat voidaan hyväksyä 15 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti. Jäsenvaltiot toimittavat ehdotukset vuotta 2007 koskeviksi vuotuisiksi kansallisiksi työohjelmiksi komissiolle mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisen monivuotisen strategisen ohjelman hyväksymisestä. Niiden on tarvittaessa toimitettava myös seuraavia vuosia koskevat vuotuiset kansalliset työohjelmat sekä päivitettävä jo toimitettuja ehdotuksia 15 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti asetettua aikataulua noudattaen.

Jäsenvaltiot voivat halutessaan toimittaa ehdotukset joitakin tai kaikkia tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia vuosia koskeviksi vuotuisiksi kansallisiksi työohjelmiksi samaan aikaan.

6.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että kansalliset toimistot panevat 15 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti hyväksytyt vuotuiset kansalliset työohjelmat täytäntöön. Kansallisten toimistojen on pyydettävä hankehakemuksia vuotuisissa kansallisissa työohjelmissa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi. Niiden on varmistettava, että hankkeet täyttävät 3 artiklassa asetetut vaatimukset, ja annettava etusija hankkeille, jotka edistävät parhaiten tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista.

7.   Kansallisten toimistojen on raportoitava komissiolle vuotuisten kansallisten työohjelmien täytäntöönpanosta. Niiden on asetettava 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut hankkeista tehdyt loppukertomukset tai niistä laaditut yhteenvedot yleisön saataville. Komissio julkaisee säännöllisesti Life+ -välineestä rahoitettujen hankkeiden luettelot, joihin sisältyy lyhyt kuvaus tavoitteista ja saavutetuista tuloksista sekä yhteenveto käytetyistä varoista. Tätä varten se käyttää asianmukaisia välineitä ja tekniikoita, myös Internetiä.

7 artikla

Rahoitusmenettelyt ja talousarvion toteuttamisen siirtäminen

1.   Komissio panee tämän asetuksen täytäntöön varainhoitoasetuksen mukaisesti.

2.   Komissio voi antaa osan talousarvion toteutuksesta yhteisymmärryksessä asianomaisen jäsenvaltion kanssa nimettyjen kansallisten toimistojen tehtäväksi varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan c alakohdan nojalla ja tämän asetuksen liitteessä II esitettyjä valintaperusteita noudattaen.

8 artikla

Tuensaajat

Life+ -välineestä voivat saada rahoitusta julkiset ja/tai yksityiset yhteisöt, toimijat ja laitokset.

9 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen

Life+ -välineestä rahoitettaviin ohjelmiin voivat osallistua seuraavat maat edellyttäen, että lisämäärärahoja saadaan:

a)

Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA) kuuluvat valtiot, joista on tullut Euroopan ympäristökeskuksen jäseniä Euroopan ympäristökeskuksen sekä ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkoston perustamisesta annetun asetuksen (ETY) N:o 1210/90 muuttamisesta 29 päivänä huhtikuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 933/1999 mukaisesti (11);

b)

Euroopan unionin jäsenehdokasvaltiot;

c)

vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvat Länsi-Balkanin maat.

10 artikla

Rahoitusvälineiden keskinäinen täydentävyys

Tällä asetuksella ei rahoiteta toimenpiteitä, jotka kuuluvat jonkin muun yhteisön rahoitusvälineen, kuten Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahaston, koheesiorahaston, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman, Euroopan kalatalousrahaston ja seitsemännen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelman tukikelpoisuusvaatimusten piiriin, tai saavat tällaisesta rahoitusvälineestä avustusta samaan tarkoitukseen. Tämän asetuksen mukaisten tuensaajien on annettava tiedot yhteisön talousarviosta saamastaan rahoituksesta sekä vireillä olevista rahoitushakemuksista keskitetysti rahoitettujen toimenpiteiden osalta komissiolle ja siirrettyjen toimenpiteiden osalta kansallisille toimistoille. Toteutuksessa pyritään yhteisvaikutukseen ja täydentävyyteen muiden yhteisön välineiden kanssa.

11 artikla

Kesto ja budjettivarat

1.   Tämän asetuksen täytäntöönpano alkaa 1 päivänä tammikuuta 2007 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013.

2.   Rahoituspuitteet Life+ -välineen täytäntöönpanoa varten 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä kautena ovat 1 854 372 000 euroa.

3.   Tässä asetuksessa säädettyihin toimiin osoitetut budjettivarat sisällytetään Euroopan unionin yleisen talousarvion vuosittaisiin määrärahoihin.

Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituspuitteiden rajoissa.

4.   Vähintään 40 prosenttia Life+ -välineen budjettivaroista osoitetaan toimenpiteisiin, joilla tuetaan luonnon ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä.

12 artikla

Seuranta

1.   Tuensaajan on toimitettava kaikista Life+ -välineestä rahoitetuista toimenpiteistä ja hankkeista — keskitetysti rahoitettujen toimenpiteiden osalta komissiolle ja siirrettävien toimenpiteiden osalta kansalliselle toimistolle — työn edistymistä koskevat tekniset kertomukset ja rahoituskertomukset. Lisäksi on toimitettava loppukertomus kolmen kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä.

2.   Komission virkamiesten ja muun henkilöstön on tehtävä Life+ -välineestä rahoitettujen hankkeiden tarkastuksia paikan päällä, myös pistotarkastuksina, erityisesti varmistaakseen 3 artiklassa asetettujen tukikelpoisuusvaatimusten noudattamisen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tilintarkastustuomioistuimen yhdessä kansallisten toimivaltaisten tilintarkastusviranomaisten kanssa suorittamia yhteisön perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisia tarkastuksia tai perustamissopimuksen 279 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaista valvontaa.

3.   Tämän asetuksen nojalla tehtäviin sopimuksiin, kansallisten toimistojen kanssa tehtävät sopimukset mukaan luettuina, on erityisesti sisällytettävä määräykset komission tai sen mahdollisesti valtuuttaman edustajan suorittamasta varainhoidon ja muusta valvonnasta sekä tilintarkastustuomioistuimen suorittamista tarkastuksista, jotka voidaan tarvittaessa tehdä paikan päällä.

4.   Tuensaajan on säilytettävä komission saatavilla kaikki hankkeeseen liittyviä menoja koskevat asiakirjat viiden vuoden ajan viimeisen hanketta koskevan maksun suorittamisesta.

5.   Komissio mukauttaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen kertomusten ja tarkastusten perusteella tarvittaessa alun perin myönnetyn rahoitustuen määrää tai ehtoja sekä maksuaikataulua.

6.   Komissio toteuttaa kaikki muut tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että rahoitetut toimenpiteet ja hankkeet toteutetaan asianmukaisesti ja tämän asetuksen sekä varainhoitoasetuksen säännöksiä noudattaen.

13 artikla

Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen

1.   Komissio varmistaa tämän asetuksen nojalla rahoitettujen toimenpiteiden toteutuksen yhteydessä, että yhteisön taloudelliset edut suojataan petoksia, korruptiota ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja perusteettomasti maksettujen määrien takaisinperinnällä ja, jos väärinkäytöksiä havaitaan, tehokkailla, oikeasuhteisilla ja varoittavilla seuraamuksilla Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (12), komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (13) sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 (14) mukaisesti.

2.   Life+ -välineestä rahoitettujen yhteisön toimenpiteiden yhteydessä pidetään asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna väärinkäytöksenä jokaista yhteisön oikeuden säännöksen tai määräyksen taikka sopimusvelvoitteen rikkomista, joka johtuu taloudellisen toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja jonka tuloksena on tai voisi olla perusteettomasta menosta aiheutuva vahinko yhteisön yleiselle talousarviolle tai yhteisöjen hallinnoimille talousarvioille.

3.   Komissio voi lykätä hanketta varten myönnetyn rahoitustuen antamista, vähentää tuen määrää tai periä sen takaisin, jos se havaitsee väärinkäytöksiä, mukaan luettuna tämän asetuksen tai asianomaisen rahoitustuen myöntämistä koskevan päätöksen tai sopimuksen säännösten tai määräysten noudattamatta jättäminen, tai jos ilmenee, että hanketta on komission hyväksyntää pyytämättä muutettu tavalla, joka on ristiriidassa sen luonteen tai toteutusta koskevien ehtojen kanssa.

4.   Jos määräaikoja ei noudateta tai jos hankkeen toteutuksen edistyminen antaa perusteet vain osaan myönnetystä rahoitustuesta, komissio pyytää tuensaajaa esittämään komissiolle selvityksen asiasta tietyssä määräajassa. Jos tuensaaja ei anna tyydyttävää vastausta, komissio voi peruuttaa rahoitustuen loppuosan ja vaatia jo maksettujen erien palauttamista.

5.   Kaikki perusteettomasti maksetut erät on palautettava komissiolle. Kaikkiin määriin, joita ei makseta takaisin ajoissa, lisätään korko varainhoitoasetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

14 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa komitea.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

4.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

15 artikla

Täytäntöönpanoa koskevat päätökset

1.   Edellä 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tehdään seuraavat täytäntöönpanoa koskevat päätökset, joilla

a)

hyväksytään 6 artiklan 1 kohdan mukaiset monivuotiset strategiset ohjelmat ja tarvittaessa muutetaan niitä;

b)

hyväksytään vuotuiset kansalliset työohjelmat jäsenvaltioiden 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimittamien ehdotusten pohjalta ja tarvittaessa muutetaan niitä;

c)

lisätään toimenpiteitä liitteeseen I tai muutetaan liitettä II; ja

d)

säädetään muista tarvittavista säännöistä tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi.

2.   Edellä 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tehdään täytäntöönpanoa koskevat päätökset, joilla

a)

päätetään siirtää talousarvion toteuttaminen kansalliselle toimistolle tai kansallisille toimistoille 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja vahvistetaan se, että toimisto tai toimistot täyttävät liitteessä II asetetut valintaperusteet;

b)

määritetään 6 artiklan 3 kohdassa säädettyjä tarkoituksia varten vuotuisten kansallisten työohjelmien sekä 6 artiklan 7 kohdassa tarkoitettujen raporttien muoto, sisältö ja toimitusajat;

c)

määritetään 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kertomusten muoto, sisältö ja vastaanottajat, ja

d)

vahvistetaan indikaattorit, joiden avulla tuetaan Life+ -välineestä rahoitettujen toimenpiteiden seurantaa.

16 artikla

Arviointi

1.   Komissio varmistaa, että monivuotisia ohjelmia seurataan säännöllisesti, jotta niiden vaikutuksia voidaan arvioida.

2.   Komissio antaa Life+ -välineestä väliarvioinnin Euroopan parlamentille ja 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle 30 päivään syyskuuta 2010 mennessä. Väliarvioinnissa arvioidaan tämän asetuksen täytäntöönpanoa vuosina 2007—2009. Komissio ehdottaa tarvittaessa muutoksia täytäntöönpanoa koskeviin päätöksiin 15 artiklan mukaisesti.

3.   Komissio huolehtii tämän asetuksen täytäntöönpanosta tehtävästä loppuarvioinnista, jossa arvioidaan asetuksen vaikutusta yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön toteutukseen, päivitykseen ja kehitykseen sekä määrärahojen käyttöä. Komissio toimittaa tämän loppuarvioinnin Euroopan parlamentille ja neuvostolle 31 päivään joulukuuta 2012 mennessä sekä tarvittaessa ehdotuksen rahoitusvälineen edelleen kehittämisestä yksinomaan ympäristöalalla vuodesta 2014 alkaen.

17 artikla

Kumoaminen ja siirtymäkautta koskevat säännökset

1.   Kumotaan seuraavat säädökset lainsäädännön yksinkertaistamiseksi ja kodifioimiseksi:

(a)

ympäristöalan rahoitusvälineestä (LIFE) 17 päivänä heinäkuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1655/2000 (15);

(b)

kaupunkien kestävää kehitystä edistävästä yhteisön yhteistyöjärjestelmästä 27 päivänä kesäkuuta 2001 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1411/2001/EY (16);

(c)

yhteisön toimintaohjelmasta sellaisten valtioista riippumattomien järjestöjen tukemiseksi, jotka toimivat ensisijaisesti ympäristönsuojelun alalla 1 päivänä maaliskuuta 2002 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 466/2002/EY (17);

(d)

metsien ja ympäristövuorovaikutusten seurannasta yhteisössä (Forest Focus) 17 päivänä marraskuuta 2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2152/2003 (18).

2.   Toimenpiteitä, jotka on käynnistetty ennen 31 päivää joulukuuta 2006 1 kohdassa tarkoitettujen säädösten nojalla, hallinnoidaan kyseisten säädösten mukaisesti siihen asti, kun ne on saatettu päätökseen. Komiteat, joista säädetään näissä säädöksissä, korvataan 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla komitealla. Kyseisten säädösten mukaiset pakolliset seuranta- ja arviointitoimet rahoitetaan säädösten voimassaolon päättymisen jälkeen tätä asetusta varten varatuista määrärahoista. Toimenpiteiden on oltava 1 kohdassa tarkoitetuissa säädöksissä määriteltyjen teknisten säännösten mukaisia siihen asti, kun ne on saatettu päätökseen.

18 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)  EUVL C 255, 14.10.2005, s. 52.

(2)  EUVL C 231, 20.9.2005, s. 72.

(3)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 7. heinäkuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 27. kesäkuuta 2006 ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu … (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4)  EYVL L 242, 10.9.2002, s. 1.

(5)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(6)  EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

(7)  EYVL L 103, 25.4.1979, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 807/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003, s. 36).

(8)  EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30.

(9)  EUVL C …

(10)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(11)  EYVL L 117, 5.5.1999, s. 1.

(12)  EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

(13)  EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

(14)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

(15)  EYVL L 192, 28.7.2000, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1682/2004 (EUVL L 308, 5.10.2004, s. 1).

(16)  EYVL L 191, 13.7.2001, s. 1, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 786/2004/EY (EUVL L 138, 30.4.2004, s. 7).

(17)  EYVL L 75, 16.3.2002, s. 1, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 786/2004/EY.

(18)  EUVL L 324, 11.12.2003, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 788/2004 (EUVL L 138, 30.4.2004, s. 17).


LIITE I

RAHOITUSKELPOISET TOIMENPITEET

Rajoittamatta 10 artiklan soveltamista Life+ -välineestä voidaan rahoittaa seuraavanlaisia toimenpiteitä, jos ne täyttävät 3 artiklassa asetetut tukikelpoisuusvaatimukset:

1.

keskitetyn suoran hallinnoinnin alaisen talousarvion osalta:

a)

sellaisten valtioista riippumattomien järjestöjen tietyt operatiiviset toimet, jotka huolehtivat ensisijaisesti ympäristönsuojelusta ja ympäristön parantamisesta Euroopan tasolla;

b)

yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanoon suoraan liittyvien verkkojen ja tietokonejärjestelmien kehittäminen ja ylläpitäminen;

2.

joko keskitetyn suoran tai siirretyn hallinnoinnin alaisen talousarvion osalta:

a)

selvitykset, kartoitukset, mallintaminen ja skenaarioiden laatiminen;

b)

seuranta, myös metsien valvonta;

c)

apu valmiuksien kehittämiseen;

d)

koulutus, työpajat ja kokoukset, mukaan luettuna metsäpalojen ehkäisyä koskeviin aloitteisiin osallistuvien henkilöiden kouluttaminen;

e)

verkottuminen ja parhaiden toimintatapojen vaihtamiseen tarkoitetut järjestelmät;

f)

tiedotus- ja viestintätoimet, mukaan luettuina tietoisuuden lisäämiseen tähtäävät kampanjat ja erityisesti metsäpaloihin liittyvät yleisön tietoisuuden lisäämiseen tähtäävät kampanjat;

g)

innovatiivisten toimintatapojen, teknologioiden, menetelmien ja välineiden demonstrointi;

h)

kansallisten toimistojen henkilöstömenot; ja

i)

erityisesti luonnon ja biologisen monimuotoisuuden osa-alueen osalta:

suojelualueiden ja lajien hoito ja suojelualueiden suunnittelu, mukaan luettuna Natura 2000 -verkon ekologisen yhtenäisyyden parantaminen;

suojelun tason seuranta, mukaan luettuna menettelyjen ja rakenteiden luominen tällaista seurantaa varten;

lajien ja luontotyyppien säilyttämiseen liittyvien toimintasuunnitelmien kehittäminen ja toteuttaminen;

Natura 2000 -verkon laajentaminen merialueilla;

maan osto edellyttäen, että:

osto edistäisi Natura 2000 -suojelualueen yhtenäisyyden säilyttämistä tai palauttamista,

maan osto on ainoa tai tehokkain tapa saavuttaa haluttu suojelutulos,

ostettu maa varataan pitkällä aikavälillä käyttötarkoituksiin, jotka ovat yhteensopivia 4 artiklan 2 kohdassa asetettujen tavoitteiden kanssa, ja

kyseinen jäsenvaltio varmistaa joko siirrolla tai muulla tavoin, että tällainen maa varataan pitkällä aikavälillä luonnonsuojelutarkoituksiin.


LIITE II

TALOUSARVION TOTEUTTAMISEEN LIITTYVIEN TEHTÄVIEN SIIRTÄMISTÄ KOSKEVAT PERIAATTEET

1.

Komissio nimeää kansalliset toimistot yhteisymmärryksessä kunkin jäsenvaltion kanssa. Jäsenvaltio voi myös itse nimetä kansalliset toimistot varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja 56 artiklan sekä asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (1) 38 ja 39 artiklan säännösten mukaisesti. Jäsenvaltioiden on vahvistettava hallinnolliset ja rahoitussäännökset kansallisia toimistoja varten, jotta vuotuiset kansalliset työohjelmat voidaan panna tehokkaasti täytäntöön.

2.

Komissio varmistaa, että tehtävien siirtämisessä noudatetaan taloudellisuuden, vaikuttavuuden ja tehokkuuden periaatteita. Ennen tehtävien siirtämistä komissio varmistaa ennakkoarvioinnin avulla, että varojen siirtäminen kansallisille toimistoille on moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaista ja lisää yhteisön toimen näkyvyyttä.

3.

Kansalliseksi toimistoksi nimetyn elimen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

sen on oltava oikeushenkilö, ja siihen on sovellettava kyseisen jäsenvaltion lainsäädäntöä;

sillä on oltava riittävästi henkilöstöä, jolla on osaamista ympäristöpolitiikan alalla;

sillä on oltava asianmukainen infrastruktuuri erityisesti tietotekniikan ja viestinnän osalta;

se on hallinnollisesti sellaisessa asemassa, että se kykenee hoitamaan tehtävänsä asianmukaisesti ja välttämään eturistiriidat;

se kykenee soveltamaan yhteisön tasolla vahvistettuja varainhoitoa koskevia sääntöjä ja sopimusehtoja;

se esittää riittävät, mieluiten viranomaisen antamat taloudelliset vakuudet, ja sen hallintokapasiteetti on riittävä sen hallinnoitaviksi annettavien yhteisön varojen määrään nähden.

4.

Komissio tekee kunkin kansallisen toimiston kanssa sopimuksen asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 41 artiklan mukaisesti, ja sopimuksen määräyksissä määritetään yksityiskohtaisesti muun muassa tehtävät, raportointia koskevat säännöt, vastuiden jako sekä valvontajärjestelyt. Kansallisten toimistojen on noudatettava avoimuuden ja tasa-arvoisen kohtelun periaatteita. Niiden on vältettävä päällekkäisyyttä muista yhteisön rahoituslähteistä saatavan rahoituksen kanssa. Niiden on seurattava hankkeita ja perittävä takaisin kaikki varat, jotka tuensaajien on määrä palauttaa.

5.

Lisäksi komissio varmistaa, että jäsenvaltiot toteuttavat tarvittavat toimet, joilla varmistetaan kansallisten toimistojen asianmukaiset tarkastukset ja rahoitusvalvonta. Jäsenvaltioiden on ennen tehtävien siirtämistä annettava komissiolle tarvittavat takeet siitä, että asianomaisessa kansallisessa toimistossa ovat käytössä moitteettoman varainhoidon sääntöjen mukaiset asianmukaiset ja toimivat menettelyt.

6.

Kukin kansallinen toimisto vastaa mahdollisesti perimättä jääneistä varoista tapauksissa, joissa sääntöjenvastaisuuden, laiminlyönnin tai petoksen voidaan katsoa kuuluvan kansallisen toimiston vastuulle.

7.

Komissio huolehtii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa siitä, että siirtyminen aiempien ympäristöalan ohjelmien yhteydessä toteutetuista toimenpiteistä tämän asetuksen mukaisesti toteutettaviin toimiin tapahtuu sujuvasti.


(1)  EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1261/2005 (EUVL L 201, 2.8.2005, s. 3).


NEUVOSTON PERUSTELUT

I   JOHDANTO

Komissio antoi ehdotuksensa (1) asetukseksi ympäristöalan rahoitusvälineestä (Life+) syyskuussa 2004.

Euroopan parlamentti antoi ensimmäisen käsittelyn lausuntonsa heinäkuussa 2005. (2)

Alueiden komitea (3) ja talous- ja sosiaalikomitea (4) antoivat lausuntonsa huhtikuussa 2005.

Neuvosto vahvisti yhteisen kantansa 27 päivänä kesäkuuta 2006.

II   TAVOITE

Asetusehdotus on yksi monista, jotka liittyvät vuosien 2007—2013 rahoituskehykseen, mutta ainoa erityisesti ympäristöalaa koskeva ehdotus. Sen tavoitteena on:

antaa erityistä tukea yhteisön tasolla toimenpiteille ja hankkeille, joilla on eurooppalaista lisäarvoa, yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanoa, päivittämistä ja kehittämistä ja erityisesti kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman täytäntöönpanoa varten (kun taas ympäristöä hyödyttävät sijoitukset ja hallinnointitoimenpiteet erityisesti Natura 2000 -verkoston osalta rahoitettaisiin muista rahoitusvälineistä);

korvata joukko olemassa olevia ohjelmia (joitakin nykyisen Life-välineen osia taas sisällytettäisiin muihin rahoitusvälineisiin).

Tällaisen ”yhtenäistetyn lähestymistavan” tavoitteena on laajentaa yhteisrahoituksen käyttöä, rohkaista yhteisön politiikkaa ja mahdollistaa se, että rahoituksessa näkyvät paremmin kansalliset ja alueelliset painopisteet.

III   YHTEISEN KANNAN ERITTELY

1.   Yleistä

Yhteiseen kantaan on sisällytetty puolet Euroopan parlamentin ensimmäisen käsittelyn tarkistuksista joko sanatarkasti, osittain tai sisältönsä osalta. Siinä otetaan huomioon erityinen luonnon ja biologisen monimuotoisuuden osa-alue ja määritetään yleiset tukikelpoisuusvaatimukset eurooppalaisen lisäarvon varmistamiseksi.

Siinä ei ole otettu huomioon muita tarkistuksia, koska neuvosto on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että ne ovat tarpeettomia ja/tai epäasianmukaisia.

Yhteiseen kantaan on sisällytetty myös muita muutoksia kuin Euroopan parlamentin ensimmäisen käsittelyn lausunnossa on esitetty. Seuraavassa on esitetty sisältöä koskevat muutokset. Lisäksi on tehty sanamuodon muutoksia tekstin selkeyttämiseksi tai asetuksen yleisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

2.   Tarkoitus, määritelmät ja tukikelpoisuusvaatimukset (1, 2, ja 3 artikla)

Yhteinen kanta ei vastaa Euroopan parlamentin tarkistusta 11. Neuvosto katsoo, että on tehtävä ero 1 artiklassa esitetyn yleisen tavoitteen ja 4 artiklassa esitettyjen erityistavoitteiden välillä. Se katsoo myös, ettei ole tarpeen toistaa kuudennen ympäristöä koskevan yhteisön toimintaohjelman tavoitteita ja ettei olisi asianmukaista yrittää tehdä muutoksia ensisijaisiin toimiin, joista kolme toimielintä sopi kaudelle 2002–2012 ja jotka on esitetty päätöksessä N:o 1600/2002/EY, muuten kuin kyseisen päätöksen 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelun yhteydessä.

Neuvosto on lisännyt 2 artiklan, jossa annetaan kolmen asetuksessa usein käytetyn termin määritelmät.

3 artikla vastaa siltä osin tarkistuksia 12 ja 42, 15 ja 34, että siinä esitetään yleiset tukikelpoisuusvaatimukset sen varmistamiseksi, että Life+ -välineen kautta annettava yhteisön rahoitus tuottaa eurooppalaista lisäarvoa. Life+ -välineestä ei rahoiteta varsinkaan toistuvia toimia, kuten päivittäisiä toimia.

3.   Erityistavoitteet (4 artikla ja liite I)

4 artiklaan on sisällytetty muita tarkistusten 12 ja 42 osia, erityisesti luomalla uusi nimenomaan luontoa ja biologista monimuotoisuutta koskeva osa-alue ja lisäämällä viittaukset ympäristöteknologiaan ja metsiin.

Yhteisessä kannassa muutetaan myös liitteen I asemaa siten, että ohjeellisesta rahoituskelpoisten toimenpiteiden luettelosta tulee kattava luettelo. Liitteessä I ei enää ole aihealueita koskevaa jaksoa. Neuvosto katsoo, että 1, 3 ja 4 artiklassa esitetyt tavoitteet ja vaatimukset sekä liitteessä I oleva rahoituskelpoisten toimenpiteiden luettelo riittävät määrittämään Life + -välineen soveltamisalan.

4.   Rahoitussäännökset (5 ja 8–13 artikla)

Neuvosto ei voi hyväksyä Life+ -välineen talousarviota koskevaa tarkistusta 43. Yhteisessä kannassa vahvistetaan rahoituskehykseksi1 854 372 000 euroa, joka on komission muutetussa ehdotuksessa esitetty luku (ehdotus tehtiin yleisestä rahoituskehyksestä vuosiksi 2007—2013 toukokuun 17 päivänä 2006 tehdyn sopimuksen jälkeen). (5)

Yhteinen kanta vastaa täysin tarkistusta 44, sillä siihen ei ole sisällytetty liitettä, jossa esitetään Life+ -välineen talousarvion ohjeellinen jakautuminen osa-alueiden välillä. Kuitenkin sen sijaan, että annettaisiin prosentuaalinen luku kunkin kolmen osa-alueen osalta, kuten tarkistuksessa 26 esitetään, joustavuuden lisäämiseksi 11 artiklan 4 kohdassa varataan 40 prosenttia talousarviosta nimenomaan toimenpiteisiin, joilla tuetaan luonnon ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä.

5 artikla vastaa tarkistusta 34 siltä osin, että siinä asetetaan yhteisrahoituksen yleiseksi enimmäisosuudeksi 50 prosenttia. Se vastaa osittain tarkistusta 13 siinä, että yhteisrahoitusosuus voi tiettyjen luonnonsuojeluhankkeiden osalta nousta aina 75 prosenttiin. 5 artiklaan sisältyy myös henkilöstömenojen yhteisrahoitusta koskeva selvennys (vastaa nykyistä käytäntöä ja varainhoitoasetusta).

Neuvosto katsoo, että esimerkkien antaminen mahdollisista Life+ -rahoitustuen saajista ei ole tarpeen. 8 artikla ei siten vastaa tarkistusta 21.

Neuvosto on täydentävyysperiaatteen mukaisesti samaa mieltä siitä, että Life+ -välineestä ei pidä rahoittaa toimenpiteitä, jotka kuuluvat yhteisön muiden rahoitusvälineiden tukikelpoisuusvaatimusten piiriin. Yhteisen kannan 10 artikla vastaa tarkistuksen 23 tavoitetta.

Seurannan osalta yhteisessä kannassa tiukennetaan vaatimusta, jonka mukaan komission on suoritettava tarkastuksia paikalla. Luettuna yhdessä 17 artiklan 2 kohdan c alakohdan kanssa 12 artiklan 1 kohta vastaa tarkistuksessa 27 esitettyjä tavoitteita.

5.   Ohjelmasuunnittelua koskeva lähestymistapa (6 ja 7 artikla ja liite II)

Komission ehdotuksen mukaan huomattava osa talousarvion toteuttamisesta siirrettäisiin jäsenvaltioiden tehtäväksi. Neuvosto hyväksyy tämän lähestymistavan, mutta se on lisännyt yhteiseen kantaan huomattavan määrän yksityiskohtia, jotka koskevat sovellettavia menettelyjä. Tällä tavoin on selkeytetty jäsenvaltioiden ja komission tehtäväjakoa ja sitä, minkä tyyppiset menot kuuluvat keskitetysti hallinnoituun talousarvion osaan (erityisesti valtioista riippumattomien järjestöjen osalta, mikä vastaa tarkistusta 36).

Yhteisessä kannassa on myös yksityiskohtaiset perusteet siirretyn hallinnoinnin alaisen talousarvion osan jakamiselle jäsenvaltioiden välillä. Perusteita on kaksi: väestö, väestöntiheys mukaan luettuna, koska se on monien ympäristöllisten paineiden aiheuttaja, ja luonto ja biologinen monimuotoisuus (nimettyjen alueiden absoluuttisen ja suhteellisen koon perusteella). Liitteenä oleva taulukko antaa suuntaa näiden periaatteiden vaikutuksista.

6 artikla vastaa osittain tarkistusta 14, sillä siinä säädetään selvästi (3 kohdan toinen alakohta), että Life+-välineestä voidaan rahoittaa kansainvälisiä toimenpiteitä. Vuotuisten kansallisten työohjelmien hyväksymismenettely vastaa tarkistusta 16, sillä jäsenvaltiot voisivat sen mukaan ottaa joustavasti huomioon kansalliset ja alueelliset ensisijaiset seikat.

Neuvosto ei voi hyväksyä tarkistuksen 15 ensimmäistä osaa eikä tarkistuksia 17 ja 18. Monivuotisten strategisten ohjelmien hyväksyminen yhteispäätösmenettelyllä viivästyttäisi aiheettomasti ympäristöhankkeiden rahoitusta. Yhteisessä kannassa sisällytetään yhteispäätösmenettelyllä sovittuun asetustekstiin kuitenkin huomattavasti enemmän yksityiskohtia.

6.   Komiteamenettely (14 ja 17 artikla)

Yhteinen kanta vastaa yleisesti ottaen tarkistusta 29, sillä kaikki keskeiset päätökset kuuluisivat sääntelymenettelyn piiriin. Tämä on asianmukaista, koska asetuksessa vahvistetaan yleinen kehys seitsemäksi vuodeksi. On todennäköistä, että siinä ajassa yhteisön ja kansalliset painopisteet kehittyvät huomattavasti. Monivuotiset strategiset ohjelmat ja vuotuiset kansalliset työohjelmat koskevat asioita, jotka ovat yksittäisten jäsenvaltioiden kannalta erityisen tärkeitä ja hyvin merkittäviä niiden kansallisten ympäristöpolitiikkojen kannalta. Eräiden teknisempien päätösten olisi kuitenkin kuuluttava hallintomenettelyn piiriin.

Neuvosto ei voi hyväksyä tarkistuksia 28, 30 ja 31, sillä ne poikkeaisivat päätöksen 1999/468/EY mukaisista menettelyistä. Kaikista muutoksista olisi neuvoteltava horisontaalisesti eikä yhden erityisen välineen yhteydessä.

7.   Muuta

Lisäksi yhteisen kannan

johdanto-osaa on hieman laajennettu asetuksen artiklaosan keskeisten säännösten selventämiseksi. Johdanto-osan kappaleisiin sisältyy Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä tekemä tarkistus 9 (mutta ei tarkistuksia 1–8, sillä ehdotettu teksti ei olisi ollut minkään artiklaosan tai liitteiden säännöksen kannalta perusteltu eikä niitä vastaava). Lisäksi johdanto-osan 15 kappale vastaa osittain tarkistuksen 24 tavoitetta,

6 artiklan 7 kohdassa ja 12 artiklan 2 kohdassa on komissiota koskevia vaatimuksia seurantatoimenpiteiden toteuttamisesta ja niistä raportoimisesta, mikä vastaa tarkistuksen 19 tavoitetta,

15 artikla vastaa tarkistusten 32 ja 33 tavoitteita, sillä siinä selvennetään arviointikertomusten tarkoitusta ja aikataulua,

tekstiin ei ole sisällytetty tarkistusta 20, sillä komissio ei pystyisi varmistamaan, että Life+-ohjelman täytäntöönpano johtaisi uusien työpaikkojen luomiseen.

IV   JOHTOPÄÄTÖS

Neuvosto uskoo, että yhteinen kanta on tasapainoinen kokonaisuus, joka mahdollistaa kohdennetun yhteisön yhteisrahoituksen muiden yhteisön rahoitusvälineiden ja kansallisten ja alueellisten ympäristöön liittyvien menositoumusten täydennykseksi. Se odottaa rakentavien keskustelujen käymistä Euroopan parlamentin kanssa, jotta asetus voitaisiin antaa joutuisasti.


(1)  EUVL C 12, 18.1.2005, s. 25.

(2)  Asiak. 10814/05.

(3)  EUVL C 231, 20.9.2005, s. 72.

(4)  EUVL C 255, 14.10.2005, s. 52.

(5)  1 854 372 000 euroa on vuoden 2004 hintoina (vastaa 2 097 880 000 euroa käypinä hintoina). Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta tehdyn toimielinten välisen sopimuksen kohdassa 37 määrätään, että budjettivallan käyttäjä pitää tätä määrää ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

Neuvosto on myös antanut lausuman komission muutetussa ehdotuksessa esitetystä luvusta.

LIITE

MYÖNNETTÄVIEN VAROJEN ALUSTAVA JAKO JÄSENVALTIOIDEN KESKEN VUODEKSI 2007

Member State

Surface area

(km2)

Population

(thousands)

% of total EU population

Population density

Ratio MS density: EU density

Normalised ratio population density

SCI surface area

(km2)

Ratio SCI:total

% SCI total

Ratio MS %: EU total %

Normalised ratio SCIs

Budget allocation

(%)

Budget allocation

(€ mio)

Corrected budget allocation

(€ mio)

Member State

A

B

C

D

E

F

G

H

I

L

M

N

O

P

Q

R

 

 

 

(C/Total C)

(C*1000/B)

(E/Total E)

(F/Total F)

 

(H/Total H)

(H/B)

(J/Total J)

(K/Total K)

(0,5*D+0,05*G

+0,25*I+,2*L)

(D42*M)

 

 

BE

30 528,00

10 396,40

2,14 %

226,56

2,00

7,23 %

3 220,88

0,54 %

10,55 %

0,76

2,67 %

2,10 %

3,991

3,968

BE

CZ

78 866,00

10 211,50

2,10 %

129,48

1,14

4,13 %

7 241,36

1,22 %

9,18 %

0,67

2,32 %

2,03 %

3,851

3,829

CZ

DK

43 093,00

5 397,60

1,11 %

125,25

1,11

4,00 %

11 135,95

1,88 %

25,84 %

1,87

6,54 %

2,53 %

4,813

4,785

DK

DE

357 031,00

82 531,70

16,97 %

226,56

2,00

7,23 %

53 293,92

9,00 %

14,93 %

1,08

3,78 %

11,85 %

22,517

22,388

DE

EE

45 226,00

1 351,00

0,28 %

29,87

0,26

0,95 %

10 591,08

1,79 %

23,42 %

1,70

5,93 %

1,82 %

3,456

3,437

EE

EL

131 940,00

11 041,10

2,27 %

83,68

0,74

2,67 %

27 640,97

4,67 %

20,95 %

1,52

5,30 %

3,50 %

6,642

6,604

EL

ES

504 782,00

42 345,30

8,71 %

83,89

0,74

2,68 %

119 104,03

20,11 %

23,60 %

1,71

5,97 %

10,71 %

20,347

20,230

ES

FR

549 192,00

59 900,70

12,32 %

109,07

0,96

3,48 %

48 809,61

8,24 %

8,89 %

0,64

2,25 %

8,84 %

16,800

16,704

FR

IE

70 280,00

4 027,70

0,83 %

57,31

0,51

1,83 %

10 560,74

1,78 %

15,03 %

1,09

3,80 %

1,71 %

3,253

3,234

IE

IT

301 333,00

57 888,20

11,90 %

192,11

1,70

6,13 %

43 977,33

7,43 %

14,59 %

1,06

3,69 %

8,85 %

16,820

16,723

IT

CY

9 250,00

730,4

0,15 %

78,96

0,70

2,52 %

509,52

0,09 %

8,88 %

0,64

2,25 %

0,67 %

1,277

2,000

CY

LV

64 589,00

2 319,20

0,48 %

35,91

0,32

1,15 %

7 651,27

1,29 %

11,85 %

0,86

3,00 %

1,22 %

2,315

2,500

LV

LT

65 200,00

3 445,90

0,71 %

52,85

0,47

1,69 %

6 663,58

1,13 %

10,22 %

0,74

2,59 %

1,24 %

2,351

2,500

LT

LU

2 597,00

451,6

0,09 %

173,89

1,54

5,55 %

383,11

0,06 %

14,75 %

1,07

3,73 %

1,09 %

2,065

2,053

LU

HU

93 030,00

10 116,70

2,08 %

108,75

0,96

3,47 %

13 929,21

2,35 %

14,97 %

1,09

3,79 %

2,56 %

4,863

4,835

HU

MT

316,00

399,4

0,08 %

226,56

2,00

7,23 %

39,35

0,01 %

12,45 %

0,90

3,15 %

1,03 %

1,966

1,954

MT

NL

41 526,00

16 258,00

3,34 %

226,56

2,00

7,23 %

7 510,00

1,27 %

18,09 %

1,31

4,58 %

3,27 %

6,204

6,169

NL

AT

83 859,00

8 140,10

1,67 %

97,07

0,86

3,10 %

8 883,93

1,50 %

10,59 %

0,77

2,68 %

1,90 %

3,616

3,595

AT

PL

312 685,00

38 190,60

7,85 %

122,14

1,08

3,90 %

13 123,86

2,22 %

4,20 %

0,30

1,06 %

4,89 %

9,286

9,233

PL

PT

91 990,00

10 474,70

2,15 %

113,87

1,01

3,63 %

16 502,94

2,79 %

17,94 %

1,30

4,54 %

2,86 %

5,440

5,409

PT

SI

20 273,00

1 996,40

0,41 %

98,48

0,87

3,14 %

6 359,62

1,07 %

31,37 %

2,27

7,94 %

2,22 %

4,216

4,192

SI

SK

48 845,00

5 380,10

1,11 %

110,15

0,97

3,51 %

5 739,36

0,97 %

11,75 %

0,85

2,97 %

1,57 %

2,975

2,958

SK

FI

338 145,00

5 219,70

1,07 %

15,44

0,14

0,49 %

48 551,64

8,20 %

14,36 %

1,04

3,63 %

3,34 %

6,341

6,305

FI

SE

414 864,00

8 975,70

1,85 %

21,64

0,19

0,69 %

62 356,23

10,53 %

15,03 %

1,09

3,80 %

4,35 %

8,265

8,218

SE

UK

244 820,00

59 673,10

12,27 %

226,56

2,00

7,23 %

25 102,47

4,24 %

10,25 %

0,74

2,60 %

8,07 %

15,342

15,254

UK

BG

110 910,00

7 801,3

1,60 %

70,34

0,62

2,24 %

15 299,25

2,58 %

13,79 %

1,00

3,49 %

2,26 %

4,291

4,266

BG

RO

238 391,00

21 711,3

4,46 %

91,07

0,80

2,91 %

18 085,00

3,05 %

7,59 %

0,55

1,92 %

3,52 %

6,697

6,658

RO

EU + BG + RO

4 293 561,00

486 375,40

100,00 %

113,28

27,67

100,00 %

592 266,18

100,00 %

13,79 %

28,64

100,00 %

100,00 %

190

190

EU

Selitykset

Komission yksiköt ovat laatineet edellä esitetyn taulukon. Esitetty varojen jakaminen on ohjeellinen. Tosiasiallinen varojen jakaminen vahvistetaan komiteamenettelyllä asetuksen antamisen jälkeen. Tietyt tekijät saattavat johtaa siihen, että tosiasiallinen varojen jakautuminen on jossain määrin erilainen.

1.

Taulukossa esitetään varojen jakaminen vuoden 2007 osalta ja se perustuu kyseiselle vuodelle varattuun 190 miljoonan euron talousarvioon. Komission rahoitussuunnitelman mukaan sekä Life+-talousarvio ja jäsenvaltioille osoitettava osuus talousarviosta kasvaisivat vuosi vuodelta.

2.

Taulukossa käytetään viimeisimpiä komission käytössä olevia tietoja (esimerkiksi jäsenvaltioiden väestöä koskevat tiedot on otettu vuotta 2005 koskevasta Eurostatin vuosikirjasta ja SCI-alueita koskevat tiedot ovat 15 päivältä toukokuuta 2006). Tiedot ja näin ollen myös osoitettavat varat muuttuvat Life+-välineen soveltamisen myötä. Erityisesti 6 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, että heti kun tiedot ovat saatavilla kaikista jäsenvaltioista, komissio tekee laskelmat luonnon ja biologisen monimuotoisuuden osalta sekä yhteisön tärkeinä pitämien alueiden että erityissuojelualueiden osalta välttäen kuitenkin kaksinkertaista laskentaa.

3.

Asetuksen 6 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaan komissio voi jakaa lisävaroja sisämaajäsenvaltioille. Taulukossa oletetaan, että tällaisia lisävaroja ei jaeta vuonna 2007.

4.

Bulgarian SCI-alueiden pinta-ala on arvioitu nykyisten jäsenvaltioiden ja Romanian keskiarvon pohjalta. Kyproksen SCI-alueiden pinta-ala koskee ainoastaan sen alueen pinta-alaa, johon sovelletaan luontotyppidirektiiviä.

5.

Asetuksen 6 artiklan 2 kohdan neljännen alakohdan mukaan on huolehdittava siitä, ettei minkään jäsenvaltion osuus ole pienempi kuin asianmukainen vähimmäismäärä, joka on yhden ja kolmen miljoonan euron välillä vuodessa, ottaen huomioon väestöntiheyden, ympäristöön liittyvät menot, ympäristöalan tarpeet sekä vastaanottokyvyn. Taulukossa oletetaan, että tätä säännöstä käytetään Kyproksen osuuden lisäämiseen 2 miljoonaan euroon ja Latvian ja Liettuan osuuksien lisäämiseen 2,5 miljoonaan euroon.


3.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 238/18


Neuvoston 18 päivänä heinäkuuta 2006 vahvistama

YHTEINEN KANTA (EY) N:o 11/2006

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o …/2006/EY tekemiseksi Kulttuuri-ohjelman perustamisesta (2007—2013)

(2006/C 238 E/02)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 151 artiklan 5 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (1),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

1)2)3)4)5)6)7)8)9)10)11)12)13)14)15)16)17)18)19)20)21)22)23)24)25)26)27)28)29)30)31)

On olennaisen tärkeää kannustaa kulttuuriyhteistyötä ja kulttuurivaihtoa Euroopan kulttuurien ja kielten monimuotoisuuden kunnioittamiseksi ja edistämiseksi sekä parantaa Euroopan kansalaisten tietoisuutta Euroopan muista kulttuureista ja samanaikaisesti lisätä tietoisuutta heidän yhteisestä eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstään. Kulttuureja ja kieliä koskevan yhteistyön ja monimuotoisuuden edistäminen auttaakin osaltaan tekemään Euroopan kansalaisuudesta konkreettista todellisuutta kannustamalla Euroopan kansalaisia osallistumaan suoraan yhdentymisprosessiin.Aktiivisella kulttuuripolitiikalla, jolla pyritään säilyttämään Euroopan kulttuurien monimuotoisuus ja edistämään sen yhteisiä kulttuurisia osatekijöitä ja yhteistä kulttuuriperintöä, voidaan parantaa Euroopan unionin näkyvyyttä sen ulkopuolella.Kansalaisten täysi tuki Euroopan yhdentymiselle ja heidän täysipainoinen osallistumisensa siihen edellyttää, että kansalaisten yhteisiä kulttuuriarvoja ja kulttuurisia juuria korostetaan entistä enemmän olennaisena osana heidän identiteettiään ja kuulumistaan yhteiskuntaan, joka perustuu vapauteen, oikeudenmukaisuuteen, demokratiaan, ihmisarvon ja koskemattomuuden kunnioittamiseen, suvaitsevaisuuteen ja solidaarisuuteen, Euroopan unionin perusoikeuskirjaa täysin noudattaen.On olennaisen tärkeää, että kulttuuriala edistää osaltaan Euroopan laajempaa poliittista kehitystä ja osallistuu siihen aktiivisesti. Kulttuuriala on itsessään tärkeä työllistäjä, ja lisäksi on olemassa selvä yhteys kulttuuri-investointien ja talouskehityksen välillä, mistä syystä on tärkeää vahvistaa kulttuuripolitiikkaa alueellisesti, kansallisesti ja Euroopan tasolla. Tämän vuoksi olisi lujitettava kulttuuriteollisuuden asemaa osana Lissabonin strategian mukaista kehitystä, sillä tällä teollisuudenalalla on yhä suurempi vaikutus Euroopan talouteen.On myös tarpeen edistää aktiivista kansalaisuutta ja vahvistaa kaikenlaisen syrjinnän torjumista, rasismi ja muukalaisviha mukaan luettuina. Kulttuurin saavutettavuuden parantaminen voi toimia keinona torjua sosiaalista syrjäytymistä.Perustamissopimuksen 3 artiklassa määrätään, että toteuttaessaan kyseisessä artiklassa tarkoitettua toimintaa yhteisö pyrkii poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa.Kulttuuriohjelmat Kaleidoskooppi, Ariane, Rafael ja Kulttuuri 2000, jotka perustettiin päätöksillä N:o 719/96/EY (3), N:o 2085/97/EY (4), N:o 2228/97/EY (5) ja N:o 508/2000/EY (6), ovat olleet myönteisiä vaiheita kulttuuria tukevien yhteisön toimien täytäntöönpanossa. Näin on saatu huomattavaa kokemusta, erityisesti näiden kulttuuriohjelmien arvioinnin avulla. Yhteisön kulttuuritoimintaa olisi järkeistettävä ja vahvistettava näiden arviointien tulosten, kaikkien asianomaisten osapuolten kuulemisen ja unionin toimielinten viimeaikaisen työn pohjalta. On siis syytä perustaa ohjelma tätä tarkoitusta varten.Unionin toimielimet ovat monissa yhteyksissä ilmaisseet kantansa aiheista, jotka liittyvät yhteisön kulttuuritoimintaan sekä kulttuuriyhteistyön haasteisiin: erityisesti neuvosto 25 päivänä kesäkuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa kulttuurialan eurooppalaista yhteistyötä koskevasta uudesta työsuunnitelmasta (7) ja 19 päivänä joulukuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa kulttuurialan eurooppalaista yhteistyötä koskevan työsuunnitelman täytäntöönpanosta (8), Euroopan parlamentti 5 päivänä syyskuuta 2001 antamassaan päätöslauselmassa kulttuuriyhteistyöstä Euroopan unionissa (9), 28 päivänä helmikuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa Kulttuuri 2000 -ohjelman toteuttamisesta (10), 22 päivänä lokakuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa teatterin ja esittävien taiteiden merkityksestä ja dynamiikasta laajentuneessa Euroopan unionissa (11) ja 4 päivänä syyskuuta 2003 antamassaan päätöslauselmassa kulttuuriteollisuudesta (12) sekä alueiden komitea 9 päivänä lokakuuta 2003 antamassaan lausunnossa, joka koski Kulttuuri 2000 -ohjelman jatkamista.Neuvosto on painottanut edellä mainituissa päätöslauselmissaan, että yhteisössä on omaksuttava johdonmukaisempi lähestymistapa kulttuuriin ja että eurooppalainen lisäarvo on eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön määrittävä tekijä ja yhteisön kulttuuritoiminnan yleinen edellytys.Jotta Euroopan kansojen yhteisestä kulttuurialueesta tulisi todellisuutta, on tärkeää edistää kulttuurialan toimijoiden sekä taideteosten, kulttuuriesineiden ja taide- ja kulttuurituotteiden kansalliset rajat ylittävää liikkuvuutta ja kannustaa vuoropuhelua ja kulttuurivaihtoa.Neuvosto kulttuurialan työsuunnitelmasta (2005—2006) 16 päivänä marraskuuta 2004 antamissaan päätelmissä, Euroopan parlamentti kulttuuriteollisuudesta 4 päivänä syyskuuta 2003 antamassaan päätöslauselmassa sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Euroopan kulttuuriteollisuudesta 28 päivänä tammikuuta 2004 antamassaan lausunnossa ovat todenneet, että muun kuin audiovisuaalisen kulttuuriteollisuuden taloudellinen ja sosiaalinen erityislaatu on otettava aiempaa paremmin huomioon. Uudessa ohjelmassa olisi lisäksi otettava huomioon vuosina 2002–2004 tehdyt kulttuurialan yhteistyötä koskevat valmistelutoimet.Tässä yhteydessä on syytä edistää yhteistyön lisäämistä kulttuurialan toimijoiden välillä kannustamalla näitä muodostamaan monivuotisia yhteistyöhankkeita, joiden avulla voidaan kehittää yhteisiä toimia, antaa tukea todellista eurooppalaista lisäarvoa tuottaville kohdennetuille toimille, tukea kulttuuritapahtumia, joilla on symbolinen merkitys, tukea eurooppalaisia kulttuuriyhteistyötä tekeviä organisaatioita, kannustaa tutkimusta, joka koskee Euroopan tasolla kiinnostavia aiheita, sekä kannustaa tiedon keruuta ja levitystä ja toimia, joiden tarkoituksena on maksimoida hankkeiden vaikutus eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön ja eurooppalaisen kulttuuripolitiikan kehittämisen alalla.Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumaa koskevasta yhteisön toiminnasta vuosina 2005—2019 25 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 1419/1999/EY (13) soveltamiseksi olisi myönnettävä merkittävästi rahoitusta tälle eurooppalaisten keskuudessa hyvin näkyvälle tapahtumalle, joka osaltaan vahvistaa tunnetta kuulumisesta yhteiseen eurooppalaiseen kulttuurialueeseen. Tässä tapahtumassa päähuomio on kiinnitettävä rajatylittävään eurooppalaiseen kulttuuriyhteistyöhön.Olisi annettava tukea sellaisten organisaatioiden toimintaan, jotka toimivat kulttuuriyhteistyön alalla Euroopan laajuisesti ja ovat siten eurooppalaisen kulttuurin lähettiläitä. Tätä tukea olisi annettava niiden kokemusten pohjalta, jotka Euroopan unioni on saanut yhteisön toimintaohjelmasta kulttuurialalla Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden tukemiseksi 21 päivänä huhtikuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 792/2004/EY (14) soveltamisesta.Ohjelman on sananvapauden periaatetta noudattaen edistettävä Euroopan unionin pyrkimyksiä kestävän kehityksen edistämiseksi ja kaikenlaisen syrjinnän torjumiseksi.Euroopan unionin jäsenehdokasvaltioiden ja ETA-sopimuksen tehneiden EFTA-maiden olisi voitava osallistua yhteisön ohjelmiin näiden maiden kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.Thessalonikissa 19 ja 20 päivänä kesäkuuta 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi asiakirjan ”Länsi-Balkania koskeva Thessalonikin toimintasuunnitelma: kohti yhdentyvää Eurooppaa”, jonka mukaan vakautus- ja assosiaatioprosessiin kuuluvien maiden olisi voitava osallistua yhteisön ohjelmiin yhteisön ja näiden maiden välillä tehtävien puitesopimusten pohjalta. Näiden maiden olisi voitava halutessaan ja budjettinäkökohtien ja poliittisten painopistealueiden salliessa osallistua ohjelmaan tai hyötyä rajoitetummasta yhteistyön muodosta lisämäärärahojen ja asianomaisten osapuolten välillä sovittavien erityisten menettelyjen pohjalta.Ohjelman yhteydessä olisi myös voitava tehdä yhteistyötä muiden sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka ovat allekirjoittaneet yhteisön kanssa kulttuuriosuuden sisältäviä sopimuksia, ja tätä varten on määriteltävä noudatettavat menettelyt.Yhteisön toiminnan lisäarvon kasvattamiseksi on tarpeen varmistaa tämän päätöksen ja muiden asiaan liittyvien yhteisön politiikan alojen, toimien ja välineiden mukaisesti toteutettavien toimien johdonmukaisuus ja keskinäinen täydentävyys perustamissopimuksen 151 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä yhteisön kulttuuri- ja koulutusalan toimien välisiin liittymäkohtiin ja toimiin, joilla edistetään parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja tiiviimpää yhteistyötä Euroopan tasolla.Yhteisön tuen osalta olisi otettava huomioon kulttuurialan erityisluonne Euroopassa ja erityisesti huolehdittava siitä, että hallinnollisia ja rahoitukseen liittyviä menettelyjä yksinkertaistetaan mahdollisimman paljon ja että ne mukautetaan asetettuihin tavoitteisiin sekä kulttuurialan käytäntöihin ja kehitykseen.Komission, jäsenvaltioiden ja kulttuurin yhteyspisteiden olisi pyrittävä edistämään pienten toimijoiden osallistumista monivuotisiin yhteistyöhankkeisiin sekä sellaisen toiminnan järjestämistä, jonka tarkoituksena on saattaa yhteen mahdollisia hankekumppaneita.Ohjelmalla olisi koottava yhteen eri puolilta Eurooppaa peräisin olevien kulttuuritoimijoiden erityiset ominaisuudet ja asiantuntemus. Jos jonkin jäsenvaltion tai osallistuvan maan kulttuuritoimijoiden osallistumistaso on alhainen, komission ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittaessa toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi.Komission ja jäsenvaltioiden yhteistyöllä olisi varmistettava tämän ohjelman jatkuva seuranta ja arviointi, jotta siihen voitaisiin tehdä tarkistuksia erityisesti toimenpiteiden täytäntöönpanon tärkeysjärjestyksen suhteen. Arviointiin olisi sisällyttävä ulkopuolisten, riippumattomien elinten suorittama arviointi.Ohjelman seuranta- ja arviointimenettelyissä olisi käytettävä erityisiä, mitattavissa ja saavutettavissa olevia, asianmukaisia ja aikataulusidonnaisia tavoitteita ja indikaattoreita.Olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten estämiseksi ja kadonneiden tai väärin maksettujen tai käytettyjen varojen perimiseksi takaisin.On suotavaa perustaa kulttuuriyhteistyötä varten yhtenäinen rahoitus- ja ohjelmointiväline, nimeltään Kulttuuri-ohjelma, 1 päivänä tammikuuta 2007 alkavaksi ja 31 päivänä joulukuuta 2013 päättyväksi kaudeksi.Tässä päätöksessä vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (15) 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.Tämän päätöksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (16) mukaisesti.Tämän päätöksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (17) (jäljempänä ’varainhoitoasetus’) ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (18) mukaisesti.Yhteisön toiminta täydentää kulttuuriyhteistyön alalla toteutettavia kansallisen ja alueellisen tason toimia. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän päätöksen tavoitetta eli yhteiseen kulttuuriperintöömme perustuvan Euroopan kulttuurialueen edistämistä (kulttuurialan toimijoiden rajatylittävä liikkuvuus Euroopassa, taideteosten, kulttuuriesineiden ja kulttuuri- ja taidetuotteiden rajatylittävä levitys sekä kulttuurien välinen vuoropuhelu) niiden kansalliset rajat ylittävän luonteen vuoksi, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteenmukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.On syytä antaa siirtymäsäännöksiä, jotta varmistetaan ongelmaton siirtyminen toisaalta päätöksillä N:o 508/2000/EY ja N:o 792/2004/EY perustettujen ohjelmien ja toisaalta tällä päätöksellä perustetun ohjelman välillä,

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

1 artikla

Perustaminen ja kesto

1.   Tällä päätöksellä perustetaan Kulttuuri-ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, joka on kaikille kulttuurialoille ja kaikenlaisille kulttuuritoimijoille avoin monivuotinen yhtenäinen ohjelma yhteisön kulttuuritoimia varten.

2.   Ohjelma pannaan täytäntöön 1 päivänä tammikuuta 2007 alkavana ja 31 päivänä joulukuuta 2013 päättyvänä kautena.

2 artikla

Talousarvio

1.   Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi 1 artiklassa tarkoitetuksi kaudeksi ovat 354 miljoonaa euroa (19).

2.   Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituspuitteiden rajoissa.

3 artikla

Tavoitteet

1.   Ohjelman yleistavoitteena on edistää eurooppalaisille yhteistä ja yhteiseen kulttuuriperintöön perustuvaa kulttuurialuetta kehittämällä ohjelmaan osallistuvien valtioiden luovien taiteilijoiden, kulttuurialan toimijoiden ja kulttuurilaitosten välistä kulttuuriyhteistyötä, jotta edistettäisiin Euroopan kansalaisuuden kehittymistä. Ohjelmaan voivat osallistua muut kuin audiovisuaalisen alan kulttuuriteollisuuden toimijat, erityisesti pienet kulttuuriyritykset, jos ne toimivat voittoa tavoittelemattomana kulttuuritoimijana.

2.   Ohjelman erityistavoitteina on:

a)

edistää kulttuurialan toimijoiden kansalliset rajat ylittävää liikkuvuutta;

b)

kannustaa teosten ja taide- ja kulttuurituotteiden kansalliset rajat ylittävää levittämistä;

c)

edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua.

4 artikla

Toimintalinjat

1.   Ohjelman tavoitteet pyritään toteuttamaan panemalla täytäntöön seuraavat toimet, sellaisina kuin ne kuvataan liitteessä:

a)

kulttuuritoimien tukeminen

monivuotiset yhteistyöhankkeet

yhteistyötoimet

erityistoimet

b)

kulttuurialalla Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden tukeminen

c)

analysoinnin, tiedon keruun ja levityksen tukeminen sekä sellaisten toimien tukeminen, joilla maksimoidaan hankkeiden vaikutus eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön ja eurooppalaisen kulttuuripolitiikan kehittämisen alalla.

2.   Nämä toimet toteutetaan liitteessä vahvistettujen säännösten mukaisesti.

5 artikla

Kolmansia maita koskevat säännökset

1.   Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat maat:

a)

Euroopan talousalueeseen kuuluvat Efta-maat ETA-sopimuksen määräysten mukaisesti;

b)

ehdokasmaat, joita varten on laadittu unioniin liittymistä valmisteleva strategia, kunkin maan osalta puitesopimuksessa vahvistettujen yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden sekä yleisten edellytysten ja menettelyjen mukaisesti;

c)

Länsi-Balkanin maat niiden menettelyjen mukaisesti, jotka määritellään näiden maiden kanssa niiden osallistumista yhteisön ohjelmiin koskevien puitesopimusten perusteella.

Tässä kohdassa mainitut maat osallistuvat täysimääräisesti ohjelmaan, edellyttäen että vaaditut edellytykset täyttyvät ja lisämäärärahoja maksetaan.

2.   Ohjelma mahdollistaa myös yhteistyön muiden kolmansien maiden kanssa, jotka ovat tehneet yhteisön kanssa kulttuuria koskevia lausekkeita sisältäviä assosiaatio- tai yhteistyösopimuksia, lisämäärärahojen pohjalta ja sovittavien erityismenettelyjen mukaisesti.

Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut Länsi-Balkanin maat, jotka eivät halua osallistua täysimääräisesti ohjelmaan, voivat tehdä yhteistyötä ohjelman kanssa tässä kohdassa säädetyin edellytyksin.

6 artikla

Yhteistyö kansainvälisten järjestöjen kanssa

Ohjelma mahdollistaa yhteistyön toimivaltaisten kulttuurialan kansainvälisten järjestöjen kanssa, kuten Unescon tai Euroopan neuvoston kanssa, yhteisrahoituksen pohjalta ja siten, että noudatetaan jokaisen toimielimen ja järjestön omia, 4 artiklassa lueteltujen toimien toteuttamista koskevia sääntöjä.

7 artikla

Täydentävyys muiden yhteisön välineiden kanssa

Komissio varmistaa ohjelman niveltämisen yhteisön muihin toimenpiteisiin, erityisesti rakennerahastoihin liittyviin toimiin sekä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, tutkimuksen, tietoyhteiskunnan, kansalaisuuden, nuorison, urheilun, kielten, sosiaalisen osallisuuden, EU:n ulkosuhteiden ja kaikenlaisen syrjinnän torjumisen alalla toteutettaviin toimiin.

8 artikla

Täytäntöönpano

1.   Komissio varmistaa tämän ohjelman kohteena olevien yhteisön toimien täytäntöönpanon liitteen mukaisesti.

2.   Seuraavista toimenpiteistä päätetään 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen:

a)

vuotuinen työsuunnitelma, mukaan luettuna painopisteet, valintaperusteet ja -menettelyt;

b)

vuotuinen talousarvio ja varojen jakautuminen ohjelman eri toimien välillä;

c)

ohjelman seuranta- ja arviointitoimenpiteet;

d)

yhteisön antama rahoitustuki, joka liittyy 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti ehdotettuun toimenpiteeseen, jossa yhteisön rahoitusosuus on yli 200 000 euroa: sen määrä, kesto, jakautuminen ja edunsaajat.

3.   Kaikista muista tämän päätöksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä päätetään 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

9 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa komitea.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kahdeksi kuukaudeksi.

3.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

4.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

10 artikla

Kulttuurin yhteyspisteet

1.   Liitteessä olevan I osan 3.1 kohdassa määritellyt kulttuurin yhteyspisteet toimivat täytäntöönpanoeliminä, jotka tiedottavat ohjelmasta kansallisella tasolla varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan c alakohtaa ja 3 kohtaa noudattaen.

2.   Kulttuurin yhteyspisteiden on noudatettava seuraavia periaatteita:

a)

Yhteyspisteellä on oltava riittävä henkilöstö, jolla on alan kansainvälisessä yhteistyöympäristössä tehtävään työhön soveltuva ammatti- ja kielitaito.

b)

Yhteyspisteellä on oltava soveltuvat tilat ja laitteet, erityisesti viestinnän ja tietotekniikan osalta.

c)

Yhteyspisteen on toimittava hallinnollisessa ympäristössä, joka mahdollistaa tehtävien asianmukaisen hoitamisen ja eturistiriitojen välttämisen.

11 artikla

Varainhoitosäännökset

1.   Rahoitustuki annetaan avustusten muodossa oikeushenkilöille. Avustuksia voidaan tietyissä tapauksissa myöntää luonnollisille henkilöille varainhoitoasetuksen 114 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Komissio voi myös myöntää luonnollisille tai oikeushenkilöille palkintoja ohjelman yhteydessä toteutetuista toimista tai hankkeista. Toimen luonteen perusteella voidaan sallia kiinteämääräisten summien maksaminen ja/tai yksikkökustannustaulukoiden käyttäminen.

2.   Komissio voi tuensaajien ominaisuuksien ja toimien luonteen mukaan päättää tarvittaessa poikkeuksista sen tarkistamisessa, onko hakijalla riittävä ammatillinen tutkintotaso ja pätevyys ehdotetun toimen tai toimintasuunnitelman toteuttamiseen.

3.   Päätöksen N:o 1419/1999/EY nojalla nimettyjen Euroopan kulttuuripääkaupunkien tiettyihin yksittäistoimiin voidaan myöntää avustuksia tai palkintoja.

12 artikla

Vaikutus muihin yhteisön tavoitteisiin

Ohjelma vahvistaa yhteisön laaja-alaisia tavoitteita, erityisesti

a)

edistämällä sananvapauden perusperiaatetta;

b)

kannustamalla ottamaan huomioon kestävän kehityksen edistämisen merkitys;

c)

pyrkimällä edistämään keskinäistä ymmärtämystä ja suvaitsevaisuutta Euroopan unionissa;

d)

edistämällä kaikenlaisen sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän poistamista.

Erityistä huomiota kiinnitetään johdonmukaisuuteen ja keskinäiseen täydentävyyteen ohjelman sekä kolmansien maiden kanssa tehtävää kulttuuriyhteistyötä koskevien yhteisön politiikkojen välillä.

13 artikla

Seuranta ja arviointi

1.   Komissio varmistaa ohjelman säännöllisen seurannan ohjelmalle asetettujen tavoitteiden pohjalta. Seuranta- ja arviointiprosessin tulokset otetaan huomioon ohjelman täytäntöönpanossa.

Seurantaan kuuluu 3 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettujen raporttien laadinta.

Ohjelman yksittäisiä tavoitteita voidaan tarkistaa seurantaraporttien tulosten pohjalta perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.

2.   Komissio varmistaa ohjelman säännöllisen, ulkopuolisen ja riippumattoman arvioinnin.

3.   Komissio toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle:

a)

väliarvioinnin saaduista tuloksista ja ohjelman täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä näkökohdista viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010;

b)

tiedonannon ohjelman jatkamisesta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011;

c)

jälkiarvioinnin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015.

14 artikla

Siirtymäsäännökset

Toimia, jotka on aloitettu ennen 31 päivää joulukuuta 2006 päätösten N:o 508/2000/EY tai N:o 792/2004/EY nojalla, hallinnoidaan niiden päättymiseen saakka kyseisten päätösten säännösten mukaisesti.

Päätöksen N:o 508/2000/EY 5 artiklassa tarkoitettu komitea korvataan tämän päätöksen 9 artiklassa tarkoitetulla komitealla.

15 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)  EUVL C 164, 5.7.2005, s. 65.

(2)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 25. lokakuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 18. heinäkuuta 2006 ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ... (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 719/96/EY, tehty 29 päivänä maaliskuuta 1996, taide- ja kulttuuritoimintaa koskevasta Euroopan laajuisesta tukiohjelmasta (EYVL L 99, 20.4.1996, s. 20), päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 477/1999/EY (EYVL L 57, 5.3.1999, s. 2).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 2085/97/EY, tehty 6 päivänä lokakuuta 1997, kirjan ja lukemisen alaa koskevasta kääntämisen kattavasta tukiohjelmasta (EYVL L 291, 24.10.1997, s. 26), päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 476/1999/EY (EYVL L 57, 5.3.1999, s. 1)

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 2228/97/EY, tehty 13 päivänä lokakuuta 1997, kulttuuriperintöä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta (EYVL L 305, 8.11.1997, s. 31), päätös on kumottu päätöksellä N:o 508/2000/EY (EYVL L 63, 10.3.2000, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 508/2000/EY, tehty 14 päivänä helmikuuta 2000, Kulttuuri 2000 -ohjelman perustamisesta (EYVL L 63, 10.3.2000, s. 1), päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 885/2004 (EUVL L 168, 1.5.2004, s. 1).

(7)  EYVL C 162, 6.7.2002, s. 5.

(8)  EYVL C 13, 18.1.2003, s. 5.

(9)  EYVL C 72 E, 21.3.2002, s. 142.

(10)  EYVL C 293 E, 28.11.2002, s. 105.

(11)  EUVL C 300 E, 11.12.2003, s. 156.

(12)  EUVL C 76 E, 25.3.2004, s. 459.

(13)  EYVL L 166, 1.7.1999, s. 1, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 649/2005/EY (EUVL L 117, 4.5.2005, s. 20).

(14)  EUVL L 138, 30.4.2004, s. 40.

(15)  EYVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(16)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(17)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(18)  EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1261/2005 (EUVL L 201, 2.8.2005, s. 3).

(19)  Määrä perustuu vuoden 2004 lukuihin, ja siihen tehdään teknisiä mukautuksia inflaation huomioon ottamiseksi.


LIITE

I   TOIMIEN JA TAPAHTUMIEN KUVAUS

1.   Ensimmäinen toimintalohko: kulttuuritoimien tukeminen

1.1   Monivuotiset yhteistyöhankkeet

Ohjelmasta tuetaan pitkäjänteisiä ja rakenteellisia kulttuuriyhteistyöhankkeita kulttuurialan toimijoiden erityisominaisuuksien ja ammattitaidon saattamiseksi yhteen Euroopan laajuisesti. Tuen tarkoituksena on auttaa näitä yhteistyöhankkeita niiden käynnistys- ja organisointivaiheessa tai maantieteellisen laajentumisen vaiheessa. Hankkeita kannustetaan luomaan toiminnalleen kestävä perusta ja saavuttamaan rahoituksellinen riippumattomuus.

Kuhunkin yhteistyöhankkeeseen kuuluu vähintään kuusi toimijaa kuudesta eri maasta, jotka osallistuvat ohjelmaan. Hankkeen tarkoituksena on koota yhteen joukko yhden tai usean alan toimijoita erilaisiin monivuotisiin toimiin, jotka voivat olla alakohtaisia tai monialaisia mutta joilla on oltava yhteinen tavoite.

Kunkin yhteistyöhankkeen pyrkimyksenä on toteuttaa useita organisoituja ja monivuotisia kulttuuritoimia. Nämä toimet on pantava täytäntöön koko sinä aikana, jonka yhteisön rahoitus kestää. Toimilla on pyrittävä vähintään kahteen 3 artiklassa mainituista kolmesta erityistavoitteesta. Etusija annetaan niille yhteistyöhankkeille, jotka aikovat toteuttaa toimia, jotka vastaavat mainitussa artiklassa asetettuihin kolmeen erityistavoitteeseen.

Yhteistyöhankkeet valitaan ehdotuspyyntöjen perusteella varainhoitoasetuksen mukaisesti. Valinnan perusteina ovat muun muassa järjestäjäorganisaatioiden toiminta-alallaan osoittama asiantuntemus, näiden taloudelliset ja toiminnalliset valmiudet toteuttaa ehdotetut toimet sekä näiden toimien laatu ja asianmukaisuus ohjelman yleisen tavoitteen ja erityistavoitteiden kannalta siten kuin ne on esitetty 3 artiklassa.

Yhteistyöhankkeet on perustettava yhteistyösopimuksella eli yhteisellä asiakirjalla, jolla on oikeudellinen muoto jossakin osallistuvista maista ja jonka kaikki hankkeen järjestäjäorganisaatiot allekirjoittavat.

Yhteisön tuki saa olla enintään 50 prosenttia hankkeen talousarviosta, ja se on luonteeltaan aleneva. Se saa olla enintään 500 000 euroa vuodessa yhteistyöhankkeiden kaikkien toimien osalta. Tämä tuki annetaan kaudeksi, joka kestää kolmesta viiteen vuotta.

Ohjeellisena määränä noin 32 prosenttia ohjelmalle osoitetusta kokonaistalousarviosta käytetään tähän tukityyppiin.

1.2   Yhteistyötoimet

Ohjelmasta tuetaan alakohtaista tai monialaista kulttuuriyhteistyötä eurooppalaisten toimijoiden välillä. Ohjelmassa painotetaan luovuutta ja innovaatioita. Erityisesti kannustetaan toimia, joiden tarkoituksena on tutkia yhteistyötapoja niiden kehittämiseksi pitkäjänteisesti.

Kukin toimi on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä vähintään kolmen kulttuuritoimijan kanssa, jotka ovat kolmesta eri osallistujamaasta, olivatpa nämä toimijat yhden tai usean alan toimijoita.

Toimet valitaan ehdotuspyyntöjen perusteella varainhoitoasetuksen mukaisesti. Valinnan perusteina ovat muun muassa järjestäjäorganisaatioiden toiminta-alallaan osoittama asiantuntemus, niiden taloudelliset ja toiminnalliset valmiudet toteuttaa ehdotetut toimet sekä näiden toimien laatu ja asianmukaisuus ohjelman yleistavoitteen ja erityistavoitteiden kannalta siten kuin ne on esitetty 3 artiklassa.

Yhteisön tuki saa olla enintään 50 prosenttia hankkeen talousarviosta. Sen on oltava vähintään 50 000 ja enintään 200 000 euroa. Tämä tuki annetaan enintään 24 kuukauden ajaksi.

Ehtoja, jotka koskevat tähän toimeen osallistuvien toimijoiden vähimmäismäärää, joka vaaditaan hankkeiden esittämiseksi, sekä yhteisön tuen vähimmäis- ja enimmäismääriä, voidaan mukauttaa kirjallisuuden kääntämisen erityistarpeiden huomioimiseksi.

Ohjeellisena määränä noin 29 prosenttia ohjelmalle osoitetusta kokonaistalousarviosta käytetään tähän tukityyppiin.

1.3   Erityistoimet

Ohjelmasta tuetaan myös erityistoimia. Nämä toimet ovat erityistoimia sikäli, että niiden on oltava laajuudeltaan ja kattavuudeltaan merkittäviä, niillä on oltava laaja vaikutuspiiri Euroopan kansojen keskuudessa ja niiden on edistettävä tietoisuutta kuulumisesta samaan yhteisöön ja lisättävä tietoa jäsenvaltioiden kulttuurisesta monimuotoisuudesta sekä edistettävä kulttuurienvälistä ja kansainvälistä vuoropuhelua. Erityistoimilla on pyrittävä vähintään kahteen 3 artiklassa mainituista kolmesta erityistavoitteesta.

Erityistoimien on lisäksi edistettävä yhteisön kulttuuritoiminnan näkyvyyden lisäämistä sekä Euroopan unionin alueella että sen ulkopuolella. Niillä on myös lisättävä maailmanlaajuisesti tietoisuutta Euroopan kulttuurin rikkaudesta ja monimuotoisuudesta.

Lisäksi annetaan merkittävää tukea ”Euroopan kulttuuripääkaupungeille”, jotta autettaisiin sellaisten toimien toteutusta, jotka lisäävät näkyvyyttä Euroopan tasolla ja kansalliset rajat ylittävää kulttuuriyhteistyötä Euroopassa.

Erityistoimina voidaan tukea myös palkintojen jakamista, silloin kun niillä tuodaan näkyviin taiteilijoita, teoksia tai kulttuuri- tai taidetuotteita, tehdään heitä tai niitä tunnetuksi kansallisten rajojen ulkopuolella ja edistetään näin liikkuvuutta ja vaihtoa.

Tämäntyyppistä tukea voidaan myös antaa kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa toteutettaville yhteistyötoimille, joista säädetään 5 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklassa.

Edellä mainitut esimerkit eivät muodosta tyhjentävää luetteloa toimista, joita voidaan tukea tästä ohjelman toimintalohkosta.

Erityistoimien yksityiskohtaiset valintasäännöt riippuvat asianomaisesta toimesta. Rahoitus myönnetään ehdotuspyyntöjen ja tarjouspyyntöjen perusteella, paitsi niissä tapauksissa, jotka kuuluvat varainhoitoasetuksen 54 ja 168 artiklan soveltamisalaan. Lisäksi otetaan huomioon toiminnan asianmukaisuus ohjelman yleisen tavoitteen ja erityistavoitteiden kannalta siten kuin ne on esitetty tämän päätöksen 3 artiklassa.

Yhteisön tuki saa olla enintään 60 prosenttia hankkeen talousarviosta.

Ohjeellisena määränä noin 16 prosenttia ohjelmalle osoitetusta kokonaistalousarviosta käytetään tähän tukityyppiin.

2.   Toinen toimintalohko: tuki kulttuurialalla Euroopan laajuisesti toimiville organisaatioille

Tämä tuki annetaan toiminta-avustuksena, joka on tarkoitettu sellaisen organisaation pysyvään toimintaohjelmaan liittyvien kulujen osarahoitukseen, joka pyrkii yleistä eurooppalaista etua koskevaan tavoitteeseen kulttuurialalla tai tavoitteeseen, joka on unionin tätä alaa koskevan politiikan mukainen.

Nämä avustukset on tarkoitus myöntää vuosittaisten ehdotuspyyntöjen perusteella.

Ohjeellisena määränä noin 10 prosenttia ohjelmalle osoitetusta kokonaistalousarviosta käytetään tähän toimintalohkoon.

Tukea voidaan antaa elimille, jotka toimivat kulttuuriyhteistyön hyväksi yhdellä tai usealla seuraavista tavoista:

huolehtimalla edustustehtävistä yhteisön tasolla,

keräämällä ja levittämällä tietoa, jolla helpotetaan yhteisön kulttuuriyhteistyötä Euroopan laajuisesti,

luomalla Euroopan laajuisia verkostoja kulttuuritoimijoille,

osallistumalla kulttuuriyhteistyöhankkeiden toteutukseen tai toimimalla eurooppalaisen kulttuurin lähettiläinä.

Näillä organisaatioilla on oltava todellinen eurooppalainen ulottuvuus. Sen vuoksi niiden on harjoitettava toimintaansa Euroopan tasolla, yksin tai erilaisten koordinoitujen järjestöjen muodossa, ja niiden rakenteella (kirjatut jäsenet) ja toiminnalla on voitava olla vaikutus Euroopan unionin tasolla tai niiden on katettava vähintään seitsemän eurooppalaista maata.

Tällaisten toiminta-avustusten edunsaajaorganisaatiot valitaan ehdotuspyynnön perusteella. Valinta perustuu organisaatioiden toimintaohjelman asianmukaisuuteen 3 artiklassa mainittujen erityistavoitteiden kannalta.

Tämän toimintalohkon mukaisesti myönnetty toiminta-avustus saa olla enintään 80 prosenttia organisaation tukikelpoisista kustannuksista sinä vuotena, jolle avustus myönnetään.

3.   Kolmas toimintalohko: analysoinnin ja tiedon keruun ja levityksen sekä hankkeiden vaikutuksen maksimoimisen tukeminen kulttuuriyhteistyön alalla

Ohjeellisena määränä noin 5 prosenttia ohjelmalle osoitetusta kokonaistalousarviosta käytetään tähän toimintalohkoon.

3.1   Kulttuurin yhteyspisteiden tukeminen

Jotta ohjelmaa koskevia tietoja levitettäisiin kohdennetusti, tehokkaasti ja käytännönläheisesti, ohjelmasta tuetaan kulttuurin yhteyspisteitä. Nämä kansallisella tasolla toimivat elimet perustetaan vapaaehtoisuuden pohjalta asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 39 artiklan mukaisesti.

Kulttuurin yhteyspisteiden tehtävänä on:

tehdä ohjelmaa tunnetuksi,

helpottaa osallistumista ohjelmaan ja rohkaista mahdollisimman monia kulttuurialan ammattilaisia ja toimijoita osallistumaan sen toimiin jakamalla tietoa tehokkaasti ja kehittämällä asianmukaisia keskinäisiä verkottumiseen liittyviä aloitteita,

pitää yllä tehokkaita yhteyksiä jäsenvaltioiden kulttuurialalle tukea myöntävien instituutioiden kanssa edistäen näin ohjelman toimien ja kansallisten tukitoimenpiteiden keskinäistä täydentävyyttä,

huolehtia tarvittaessa tiedotuksesta, joka koskee muita yhteisön kulttuurihankkeita tukevia ohjelmia.

3.2   Analysointiin liittyvän työn tukeminen kulttuuriyhteistyön alalla

Ohjelmasta tuetaan tutkimusten tekemistä ja analysointiin liittyvää työtä eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön ja eurooppalaisen kulttuuripolitiikan kehittämisen alalla. Tuen tarkoituksena on lisätä tietojen määrää ja laatua Euroopan tasolla tehtävää kulttuuriyhteistyötä koskevien vertailukelpoisten tietojen ja analyysin kehittämiseksi, erityisesti siltä osin kuin on kyse luovien taiteilijoiden ja kulttuurialan toimijoiden liikkuvuudesta, taideteosten ja taide- ja kulttuurituotteiden levityksestä sekä kulttuurien välisestä vuoropuhelusta.

Tästä toimintalohkosta voidaan tukea tutkimuksia ja analysointityötä, joilla lisätään rajatylittävän eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön tuntemusta ja luodaan sen menestykselle suotuisa toimintaympäristö. Erityisesti kannustetaan hankkeita, joiden tarkoituksena on kerätä ja analysoida tilastotietoja.

3.3   Tiedon keruun ja levityksen sekä hankkeiden vaikutuksen maksimoimisen tukeminen kulttuuriyhteistyön alalla

Ohjelmasta tuetaan tiedon keruuta ja levitystä sekä toimia, joiden tarkoituksena on maksimoida hankkeiden vaikutus ja jotka toteutetaan kehittämällä Internetissä toimiva väline, joka on kohdennettu vastaamaan kulttuurialan ammattihenkilöiden tarpeita rajatylittävän eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön alalla.

Tämän välineen avulla olisi voitava vaihtaa kokemuksia ja hyviä käytänteitä ja levittää ohjelmaa sekä rajatylittävää eurooppalaista kulttuuriyhteistyötä laajasti koskevaa tietoa.

II   OHJELMAN HALLINNOINTI

Ohjelman määrärahoilla voidaan kattaa myös sellaiset kulut, jotka liittyvät ohjelman hallinnoinnin ja sen tavoitteiden toteuttamisen kannalta välittömästi tarpeellisiin valmistaviin toimenpiteisiin, seurantaan, valvontaan, tarkastuksiin ja arviointiin, esimerkiksi tutkimuksiin, kokouksiin ja tiedotus- ja julkaisutoimintaan. Lisäksi määrärahoilla voidaan kattaa tietojenvaihtoon tarkoitettuihin tietoverkkoihin liittyviä kuluja sekä mahdollisia muita kuluja, jotka liittyvät tekniseen ja hallinnolliseen apuun, jota komissio tarvitsee ohjelman hallinnoinnissa.

III   VALVONTA JA TARKASTUKSET

Edellä olevan 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti valittujen hankkeiden osalta otetaan käyttöön otoksiin perustuva tarkastusjärjestelmä.

Avustuksen saaja säilyttää komission saatavilla kaikki tositteet menotapahtumista viiden vuoden ajan viimeisestä maksusta. Avustuksen saaja valvoo, että tarvittaessa myös tositteet, joita sen kumppanit tai jäsenet mahdollisesti säilyttävät, annetaan komission saataville.

Komissiolla on oikeus suorittaa avustuksen käyttöä koskeva tarkastus. Tarkastuksen toteuttaa joko suoraan komission henkilöstö tai mikä tahansa komission valitsema pätevä ulkopuolinen organisaatio. Nämä tarkastukset voidaan suorittaa milloin tahansa sopimuksen voimassaoloaikana sekä viiden vuoden kuluessa avustuksen loppumaksun suorittamisesta. Komissio voi näiden tarkastusten tulosten perusteella tarvittaessa tehdä päätöksiä varojen takaisinperinnästä.

Komission henkilöstöllä sekä komission valtuuttamilla ulkopuolisilla henkilöillä on pääsy avustuksen saajan tiloihin sekä oikeus saada kaikki, myös sähköiset, tiedot, joita he tarvitsevat näiden tarkastusten toimittamiseksi.

Tilintarkastustuomioistuimella sekä Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on samat oikeudet kuin komissiolla, erityisesti oikeus päästä avustuksen saajan tiloihin ja oikeus tietojen saantiin.

Yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseksi petoksia ja muita väärinkäytöksiä vastaan komissio voi suorittaa itse paikalla tarkastuksia tämän ohjelman puitteissa neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (1) mukaisesti. Tarkastukset tekee tarvittaessa OLAF Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 (2) mukaisesti.

IV   TIEDOTUS- JA VIESTINTÄTOIMET SEKÄ TOIMET, JOIDEN TARKOITUKSENA ON MAKSIMOIDA HANKKEIDEN VAIKUTUS

1.   Komissio

Komissio voi järjestää seminaareja, symposiumeja ja kokouksia ohjelman täytäntöönpanon helpottamiseksi ja toteuttaa soveltuvia tiedotus-, mainos-, levitys- sekä muita toimia, joiden tarkoituksena on maksimoida hankkeiden vaikutus, ja ohjelman seuranta- ja arviointitoimia. Tällaiset toimet voidaan rahoittaa avustuksin tai sopimusmenettelyin tai komissio voi järjestää ja rahoittaa ne suoraan.

2.   Yhteyspisteet

Komissio ja jäsenvaltiot järjestävät vapaaehtoisuuden pohjalta ohjelman täytäntöönpanoa koskevien hyödyllisten tietojen vaihdon ja vahvistavat sitä kulttuurin yhteyspisteiden välityksellä, jotka toimivat täytäntöönpanoeliminä kansallisella tasolla, varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja 3 kohdan mukaisesti.

3.   Jäsenvaltiot

Rajoittamatta perustamissopimuksen 87 artiklan soveltamista jäsenvaltiot voivat tarvittaessa perustaa tukijärjestelmiä kulttuurialan toimijoiden liikkuvuutta varten, jos heidän osallistumisensa ohjelmaan on vähäistä. Tätä tukea voidaan antaa kulttuurialan toimijoiden matka-avustuksina kansalliset rajat ylittävien kulttuurihankkeiden valmisteluvaiheen helpottamiseksi.

V   BUDJETTIVAROJEN JAKAUTUMINEN

Ohjelman vuotuisten budjettivarojen ohjeellinen jakautuminen

 

Prosenttia budjetista

Toimintalohko 1 (tuki hankkeille)

noin 77 %

monivuotiset yhteistyöhankkeet

noin 32 %

yhteistyötoimet

noin 29 %

erityistoimet

noin 16 %

Toimintalohko 2 (tuki kulttuurialalla Euroopan laajuisesti toimiville organisaatioille)

noin 10 %

Toimintalohko 3 (tuki tiedon analysoinnille, keruulle ja levitykselle)

noin 5 %

Toimintamenot yhteensä

noin 92 %

Ohjelman hallinnointi

noin 8 %

Prosenttiluvut ovat ohjeellisia ja 9 artiklassa tarkoitetun komitean muutettavissa 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.


(1)  EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

(2)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.


NEUVOSTON PERUSTELUT

I   JOHDANTO

1.

Komissio toimitti 15.7.2004 Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen päätökseksi Kulttuuri-ohjelman perustamisesta (2007—2013). Ehdotus perustuu EY:n perustamissopimuksen 151 artiklaan.

2.

Alueiden komitea antoi lausuntonsa 23.2.2005.

3.

Euroopan parlamentti antoi lausuntonsa ensimmäisessä käsittelyssä 25.10. 2005.

4.

Neuvosto vahvisti 18.7.2006 yhteisen kantansa EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

II   TAVOITE

Ehdotuksen tavoitteena on korvata nykyinen Kulttuuri 2000 -ohjelma ja päätös kulttuurialalla Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden tukemisesta. Ehdotuksen päätavoitteet ovat:

edistää kulttuurialalla työskentelevien henkilöiden kansalliset rajat ylittävää liikkuvuutta,

kannustaa taideteosten sekä taide- ja kulttuurituotteiden levitystä yli rajojen,

edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua.

III   YHTEISEN KANNAN ERITTELY

1.   Yleistä

Neuvoston yhteisessä kannassa noudatetaan pitkälti komission alkuperäistä ehdotusta. Neuvosto säilytti ohjelman kolme päätavoitetta ja totesi samalla, että ohjelman pitäisi olla avoin kaikille kulttuurialoille ja kaikenlaisille kulttuuritoimijoille. Se korosti tekstin useissa kohdin kulttuuriperinnön merkitystä, mutta piti tärkeänä ohjelman avoimen ja yleisen luonteen säilyttämistä.

Kolme toimielintä hyväksyivät 354 miljoonan euron talousarvion (vuoden 2004 hintoina, mikä on 400 miljoonaa euroa käypinä hintoina) kauden 2007—2013 rahoituskehystä koskevaan toimielinten väliseen sopimukseen liittyen.

2.   Yhteiseen kantaan sisältyvät uudet seikat komission ehdotukseen verrattuna

Neuvosto on yhteisymmärryksessä komission ja Euroopan parlamentin kanssa siirtänyt muistomerkkien säilyttämistoimiin tarkoitetun tuen ehdotetun ”Kansalaisten Eurooppa” -ohjelman tukemiseen.

Neuvosto on pyrkinyt löytämään sopivan tasapainon pienten ja suurten hankkeiden välillä ja helpottamaan pienten toimijoiden mahdollisuuksia hyödyntää ohjelmaa. Tätä varten ja Euroopan parlamentin toimintatapaa noudattaen neuvosto pienensi yhteisön vähimmäistuen 60 000 eurosta 50 000 euroon ja vähensi toimijoiden vähimmäismäärän neljästä kolmeen yhteistyötoimien osalta.

Neuvoston yhteisen kannan budjettivarojen ohjeellisessa jakautumisessa varataan enemmän varoja yhteistyötoimille (pienimuotoisille hankkeille) verrattuna monivuotisiin yhteistyöhankkeisiin (laajamittaiset hankkeet). Tässäkin tavoitteena on antaa pienille kulttuuritoimijoille mahdollisuus osallistua ohjelmaan. Saadut prosenttiluvut, 32 prosenttia monivuotisten yhteistyöhankkeiden osalta ja 29 prosenttia yhteistyötoimien osalta, edustavat sopuratkaisua komission alkuperäisen ehdotuksen ja Euroopan parlamentin lausunnon välillä.

Euroopan parlamentin lausunnon mukaisesti neuvosto on soveltanut suurempaa joustavuutta sekä monivuotisten yhteistyöhankkeiden kestoon (kolmesta viiteen vuoteen) että yhteistyötoimien kestoon (yhdestä vuodesta kahteen vuoteen).

Neuvosto on ottanut käyttöön hallintokomiteamenettelyn sellaisten hankkeiden osalta, joissa yhteisön kokonaisrahoitusosuus ylittää 200 000 euroa.

3.   Euroopan parlamentin tarkistukset

3.1.   Osittain, kokonaan tai periaatteessa hyväksytyt tarkistukset

Neuvosto saattoi hyväksyä huomattavan määrän Euroopan parlamentin tarkistuksia kokonaan tai osittain.

Tarkistukset 1, 2, 3, 4, 6, 7, 11, 13, 15, 20, 23, 27, 33, 41, 43, 47, 51 ja 52 hyväksyttiin kokonaan. Tarkistukset 14, 19, 26 (joka lisättiin 7 artiklaan), 34, 53, 55, 56 ja 59 on muotoiltu uudestaan.

Neuvosto hyväksyi osittain tarkistukset 8, 10, 16 (lukuun ottamatta hankkeita koskevaa erityismainintaa), 24 (lukuun ottamatta toiminta-aloja koskevaa erityismainintaa), 62 ja 49 (lukuun ottamatta organisaatioita koskevaa erityismainintaa), 38 ja 42 (molempien tarkistusten hankkeiden kestoa koskeva osa hyväksyttiin).

3.2.   Tarkistukset, joita ei hyväksytty

Vaikka neuvosto ei voinut hyväksyä budjettivarojen ohjeellista jakautumista Euroopan parlamentin tarkistuksissa 39, 44, 47, 48, 54 ja 60 ehdotettujen eri toimintalohkojen välillä, se pyrki lähentämään kantoja Euroopan parlamentin kanssa verrattuna komission alkuperäiseen ehdotukseen edellä esitetyn mukaisesti. Organisaatioiden tukemista koskevan 2 toimintalohkon osalta neuvosto katsoo, että 14 prosentin osoittaminen budjettivaroista kyseiselle toimintalohkolle olisi liikaa, erityisesti koska yksi 2 toimintalohkoon kuuluva toimi (muistomerkit) siirrettiin toiseen ohjelmaan. Kokonaisbudjettia koskeva tarkistus 21 hylättiin edellä mainitun rahoituskehystä koskevan toimielinten välisen sopimuksen perusteella.

Yhteistyöhankkeita koskevan vähimmäisbudjetin pienentämistä 30 000 euroon, kuten tarkistuksessa 42 ehdotettiin, pidettiin liiallisena, koska enimmäismäärä oli jo asetettu 50 000 euroon nykyisessä ohjelmassa. Neuvosto lähentyi kuitenkin parlamentin kantaa alentamalla enimmäismäärää 60 000 eurosta 50 000 euroon.

Neuvosto hylkäsi tarkistuksen 36, jonka mukaan monivuotisiin yhteistyöhankkeisiin eri maista osallistuvien toimijoiden vähimmäismäärää vähennetään kuudesta neljään. Näin haluttiin hankkeiden monenvälinen luonteen säilyvän. Sitä vastoin pienempien yhteistyötoimien osalta se hyväksyi toimijoiden lukumäärän vähentämistä koskevan tarkistuksen 41.

Kaikki tarkistukset, jotka koskivat alakohtaisia painopistealueita tai joissa lisättiin alakohtaisia tavoitteita taikka korostettiin tukea erityisaloille tai -järjestöille (tarkistukset 61, 5, 9, 12, 64, 65 ja niihin liittyvät tarkistukset 37 ja 45, 25, 40 ja 46) hylättiin, jotta voitiin säilyttää johdonmukaisuus ohjelman tavoitteiden kanssa sekä ohjelman avoin luonne antamalla etusija kulttuuritoimien eri aloille. Sama perustelu koski tarkistuksia 16, 24 ja 49, jotka hyväksyttiin osittain.

Yhteisön tukiosuuden lisäämistä 50 prosentista 70 prosenttiin, kuten esitettiin tarkistusten 38 ja 42 ensimmäisessä osassa, pidettiin liiallisena.

Neuvosto katsoi, että tarkistukset 29, 31 ja 32 (vaikutus muihin yhteisön tavoitteisiin) sisältyivät jo johdanto-osan kappaleisiin tai muihin lainsäädäntötekstin säännöksiin, vaikka olikin yhtä mieltä tarkistusten olennaisen sisällön kanssa. Samoin neuvosto katsoi, että tarkistusta 18 (riittävät resurssit) ei sisällytetä lainsäädäntötekstiin ja että tarkistus 17 (Unescon yleissopimus kulttuurisesta monimuotoisuudesta) jäi päätöksen soveltamisalan ulkopuolelle.

Neuvosto ei pitänyt tarpeellisena hyväksyä tarkistuksia 28 ja 50 avoimuutta koskevista toimenpiteistä sekä monivuotista kumppanuutta koskevia tarkistuksia, sillä kyseiset säännökset sisältyvät varainhoitoasetukseen, ja johdanto-osan 29 kappaleessa säädetään jo varainhoitoasetuksen mukaisesti hyväksyttävien päätösten täytäntöönpanosta. Arviointia koskevaa tarkistusta 35 pidettiin tarpeettomana, sillä itse arvioinnin on oltava ulkopuolinen ja riippumaton. Tarkistusta 72 Euroopan naapuruuspolitiikan kohdemaiden osallistumisesta ohjelmaan ei voitu hyväksyä ja tarkistusta 57 kulttuurin yhteyspisteiden tiloista pidettiin vaikeina panna täytäntöön, koska kyseiset tilat ovat yleensä osa kansallisia rakenteita.

IV   LOPUKSI

Neuvosto katsoo, että sen yhteinen kanta on tasapainoinen teksti ja hyvä perusta tämän välineen käyttöönottamiseksi; näin helpotetaan yhteistyötä kulttuurin alalla koko Euroopassa. Tämän perusteella neuvosto toivoo pääsevänsä yhteisymmärrykseen Euroopan parlamentin kanssa lähitulevaisuudessa, jotta päätös voitaisiin tehdä pikaisesti.


3.10.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 238/31


Neuvoston 18 päivänä heinäkuuta 2006 vahvistama

YHTEINEN KANTA (EY) N:o 12/2006

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o …/2006/EY tekemiseksi työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevan yhteisön Progress-ohjelman perustamisesta

(2006/C 238 E/03)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 13 artiklan 2 kohdan, 129 artiklan ja 137 artiklan 2 kohdan a alakohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa otettiin työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen kiinteäksi osaksi unionin kokonaisstrategiaa, jotta saavutettaisiin ensi vuosikymmenen strateginen tavoite tulla maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi tietoon perustuvaksi taloudeksi, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua ja luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Siinä asetettiin unionille kunnianhimoisia tavoitteita ja päämääriä, jotta luotaisiin uudelleen täystyöllisyyden edellytykset, parannettaisiin työn laatua ja tuottavuutta sekä edistettäisiin sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja luotaisiin osallisuutta edistävät työmarkkinat. Lisäksi strategiaa tarkistettiin Brysselissä 22 ja 23 päivänä maaliskuuta 2005 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa.

(2)

Komission vakaana aikomuksena on vahvistaa ja järkeistää yhteisön rahoitusvälineitä, ja tämän mukaisesti tällä päätöksellä perustetaan yksi yhtenäinen ohjelma, jolla taataan syrjinnän torjumista koskevan yhteisön toimintaohjelman perustamisesta (vuosiksi 2001—2006) 27 päivänä marraskuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/750/EY (4), naisten ja miesten tasa-arvoon liittyvää yhteisön strategiaa koskevan toimintaohjelman perustamisesta (2001—2005) 20 päivänä joulukuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2001/51/EY (5) sekä yhteisön toimintaohjelman perustamisesta sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevan jäsenvaltioiden yhteistyön edistämiseksi 7 päivänä joulukuuta 2001 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 50/2002/EY (6), työllisyyden alalla toteutettavista yhteisön edistämistoimista 10 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1145/2002/EY (7) sekä yhteisön toimintaohjelman perustamisesta miesten ja naisten tasa-arvon alalla toimivien eurooppalaisten järjestöjen toiminnan edistämiseksi 29 päivänä huhtikuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 848/2004/EY (8) perusteella käynnistettyjen toimien samoin kuin työoloja koskevien yhteisön tasolla toteutettujen toimien jatkuvuus ja kehittäminen.

(3)

Luxemburgissa 20 ja 21 päivänä marraskuuta 1997 kokoontunut ylimääräinen työllisyyttä käsitellyt Eurooppa-neuvosto käynnisti Euroopan työllisyysstrategian, jonka mukaisesti jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkaa koordinoidaan yhteisesti sovittujen työllisyyden suuntaviivojen ja työllisyyspolitiikkaa koskevien suositusten perusteella. Euroopan työllisyysstrategia on nyt tärkein Euroopan tason väline pantaessa täytäntöön Lissabonin strategiaan sisältyviä työllisyys- ja työmarkkinatavoitteita.

(4)

Lissabonissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto katsoi, että liian monet unionin asukkaat elävät köyhyysrajan alapuolella ja sosiaalisesti syrjäytyneinä ja että on riittäviä tavoitteita asettamalla toteutettava toimenpiteitä, jotka ratkaisevasti edistävät köyhyyden poistamista. Nizzassa 7, 8 ja 9 päivänä joulukuuta 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto sopi näistä tavoitteista. Lisäksi kyseinen Eurooppa-neuvosto sopi, että sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen tähtäävän politiikan olisi perustuttava avoimeen koordinointimenetelmään, jossa yhdistetään toisiinsa kansalliset toimintasuunnitelmat ja komission yhteistyöaloite.

(5)

Väestörakenteen muutos asettaa suuria pitkän aikavälin haasteita sosiaalisen suojelun järjestelmien kyvylle tarjota riittäviä eläkkeitä, korkealaatuista terveydenhuoltoa ja kaikkien saatavilla olevaa pitkäaikaishoitoa, jotka voidaan rahoittaa pitkällä aikavälillä. On tärkeää edistää politiikkaa, jolla voidaan saavuttaa sekä riittävä sosiaalinen suojelu että sosiaalisen suojelun järjestelmien kestävyys. Lissabonissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto päätti, että tällä alalla tehtävän yhteistyön olisi perustuttava avoimeen koordinointimenetelmään.

(6)

Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä huomiota maahanmuuttajien erityistilanteeseen ja myös siihen, että on tärkeätä ryhtyä toimenpiteisiin, joilla pimeän työn tekemisestä siirrytään lailliseen työhön.

(7)

Työolojen vähimmäisstandardien turvaaminen ja jatkuva parantaminen unionissa ovat yhteisön sosiaalipolitiikan keskeisiä tekijöitä ja yhden Euroopan unionin tärkeän kokonaistavoitteen mukaisia. Yhteisöllä on merkittävä tehtävä sellaisten jäsenvaltioiden toimien tukemisessa ja täydentämisessä, jotka liittyvät työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen, työoloihin, mukaan luettuna tarve työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, työntekijöiden suojeluun työsopimuksen päättyessä, työntekijöille tiedottamiseen ja työntekijöiden osallistumiseen ja kuulemiseen sekä työntekijöiden ja työnantajien edustamiseen ja etujen kollektiiviseen puolustamiseen.

(8)

Syrjinnän torjuminen on yksi Euroopan unionin perusperiaatteista. Perustamissopimuksen 13 artiklassa säädetään toimenpiteiden toteuttamisesta sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi. Syrjintäkielto sisältyy myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklaan. Eri syrjintämuotojen erityispiirteet olisi otettava huomioon ja luotava asianmukaisia rinnakkaisia toimenpiteitä yhteen tai useampaan seikkaan perustuvan syrjinnän ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Siksi vammaisten erityistarpeet olisi otettava huomioon pohdittaessa ohjelman saavutettavuutta ja tuloksia, jotta vammaiset voivat täysimittaisesti ja tasavertaisesti osallistua ohjelmasta rahoitettaviin toimiin ja päästä osallisiksi toimien tuloksista ja arvioinnista sekä esimerkiksi saada korvauksia heille vammaisuudesta aiheutuneista lisäkustannuksista. Kokemukset, joita vuosien aikana on saatu tietynlaisen, esimerkiksi sukupuoleen perustuvan, syrjinnän torjunnasta, voivat olla hyödyksi myös muihin syihin perustuvan syrjinnän torjunnassa.

(9)

Neuvosto on antanut perustamissopimuksen 13 artiklan perusteella seuraavat direktiivit: rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29 päivänä kesäkuuta 2000 annettu direktiivi 2000/43/EY (9), jossa kielletään rotuun tai etniseen alkuperään perustuva syrjintä esimerkiksi työssä, ammatillisessa ja yleissivistävässä koulutuksessa, tavaroiden ja palveluiden saatavuudessa sekä sosiaalisessa suojelussa, yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27 päivänä marraskuuta 2000 annettu direktiivi 2000/78/EY (10), jossa kielletään uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään ja sukupuoliseen suuntautuneisuuteen perustuva syrjintä työssä ja ammatissa; sekä miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla 13 päivänä joulukuuta 2004 annettu direktiivi 2004/113/EY (11).

(10)

Miesten ja naisten yhdenvertainen kohtelu on yksi yhteisön lainsäädännön perusperiaatteista perustamissopimuksen 2 ja 3 artiklan mukaisesti. Tämän periaatteen perusteella annetut direktiivit ja muut säädökset kohentavat merkittävästi naisten asemaa unionissa. Yhteisön tasolla toteutetuista toimista saadut kokemukset ovat osoittaneet, että tasa-arvon edistäminen yhteisön politiikoissa ja syrjinnän torjuminen käytännössä edellyttävät eri keinojen — lainsäädännön, rahoitusvälineiden ja valtavirtaistamispolitiikan — yhdistelmää, jossa eri osat vahvistavat toisiaan. Miesten ja naisten tasa-arvon periaatteen mukaisesti tasa-arvon valtavirtaistamista olisi edistettävä ohjelman kaikilla osa-alueilla ja kaikissa toimissa.

(11)

Monet eri tasoilla toimivat valtioista riippumattomat järjestöt voivat merkittävällä tavalla osallistua Euroopan tason toimintaan sellaisten keskeisten verkostojen kautta, jotka myötävaikuttavat ohjelman yleisiin tavoitteisiin liittyvien politiikkalinjausten muuttamiseen.

(12)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän päätöksen tavoitteita Euroopan tasolla vaaditun tiedonvaihdon ja hyvien toimintatapojen yhteisönlaajuisen levittämisen vuoksi, vaan ne voidaan yhteisön toimien moniulotteisuuden vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(13)

Tässä päätöksessä vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (12) 37 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(14)

Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (13) mukaisesti.

(15)

Koska ohjelma on jaettu viiteen osa-alueeseen, jäsenvaltiot voivat mahdollistaa sen, että niiden kansalliset edustajat vuorottelevat sen mukaan, mitä aiheita komissiota avustavassa komiteassa käsitellään,

OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:

1 artikla

Ohjelman perustaminen ja kesto

1.   Tällä päätöksellä perustetaan työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskeva yhteisön Progress-ohjelma (jäljempänä ’ohjelma’), josta annetaan rahoitustukea työllisyys- ja sosiaalialaa koskevien, komission sosiaalipoliittista ohjelmaa koskevassa tiedonannossa esitettyjen Euroopan unionin tavoitteiden toteuttamista varten ja jolla näin ollen edistetään Lissabonin strategiassa näille aloille asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

2.   Ohjelma perustetaan 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 väliseksi ajaksi.

2 artikla

Yleiset tavoitteet

1.   Ohjelmalla pyritään saavuttamaan seuraavat yleiset tavoitteet:

(a)

parannetaan tietoa ja tietämystä jäsenvaltioissa ja muissa ohjelmaan osallistuvissa maissa vallitsevasta tilanteesta harjoitetun politiikan analyysien, arviointien ja tiiviin seurannan avulla;

(b)

tuetaan tapauksen mukaan sukupuolen ja ikäryhmän perusteella jaoteltujen tilastollisten menetelmien ja työvälineiden ja yhteisten indikaattorien kehittämistä ohjelmaan kuuluvilla aloilla;

(c)

tuetaan ja seurataan asiaankuuluvan yhteisön lainsäädännön ja yhteisön poliittisten tavoitteiden täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa ja arvioidaan niiden tehoa ja vaikutuksia;

(d)

edistetään verkottumista, vastavuoroista oppimista sekä hyvien toimintatapojen ja innovatiivisten menettelytapojen kartoittamista ja levittämistä Euroopan tasolla;

(e)

vahvistetaan sidosryhmien ja kansalaisten tietoisuutta yhteisön politiikoista ja tavoitteista kullakin ohjelman viidellä osa-alueella;

(f)

parannetaan tarpeen mukaan keskeisten Euroopan tason verkostojen valmiuksia edistää, tukea ja edelleen kehittää yhteisön politiikkoja ja tavoitteita.

2.   Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista on edistettävä ohjelman kaikilla osa-alueilla ja kaikissa toimissa.

3.   Ohjelman osa-alueiden ja toimien tulokset on levitettävä asianomaisille tahoille ja tapauksen mukaan yleisölle. Komissio järjestää tarvittaessa näkemysten vaihtoa tärkeimpien sidosryhmien kanssa.

3 artikla

Ohjelman rakenne

Ohjelma jaetaan seuraaviin viiteen osa-alueeseen:

1)

työllisyys;

2)

sosiaalinen suojelu ja sosiaalinen osallisuus;

3)

työolot;

4)

syrjinnän torjuminen ja monimuotoisuus;

5)

sukupuolten tasa-arvo.

4 artikla

Osa-alue 1: Työllisyys

Osa-alueesta 1 tuetaan Euroopan työllisyysstrategian (EES) täytäntöönpanoa seuraavasti:

(a)

parannetaan tietämystä työllisyystilanteesta ja työllisyysnäkymistä etenkin analyysien ja tutkimusten avulla sekä laatimalla tilastoja ja kehittämällä yhteisiä indikaattoreita Euroopan työllisyysstrategian puitteissa;

(b)

seurataan ja arvioidaan työllisyyden suuntaviivojen ja työllisyyspolitiikkaa koskevien suositusten täytäntöönpanoa ja vaikutuksia varsinkin yhteisen työllisyysraportin avulla ja analysoidaan Euroopan työllisyysstrategian sekä yleisen talous- ja sosiaalipolitiikan ja muiden politiikanalojen vuorovaikutusta;

(c)

järjestetään politiikkaa, hyviä toimintatapoja ja innovatiivisia menettelytapoja koskevaa tiedonvaihtoa ja edistetään vastavuoroista oppimista Euroopan työllisyysstrategian yhteydessä;

(d)

lisätään tietoisuutta, levitetään tietoa ja edistetään keskustelua työllisyyteen liittyvistä haasteista, poliittisista kysymyksistä ja kansallisten uudistusohjelmien täytäntöönpanosta muun muassa työmarkkinaosapuolten, alue- ja paikallistason toimijoiden ja muiden sidosryhmien keskuudessa.

5 artikla

Osa-alue 2: Sosiaalinen suojelu ja sosiaalinen osallisuus

Osa-alueesta 2 tuetaan avoimen koordinointimenetelmän täytäntöönpanoa sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden alalla seuraavasti:

(a)

parannetaan tietämystä sosiaaliseen syrjäytymiseen ja köyhyyteen liittyvistä kysymyksistä sekä sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden alalla harjoitettavasta politiikasta erityisesti analyysien ja tutkimusten avulla sekä laatimalla tilastoja ja kehittämällä yhteisiä indikaattoreita sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevan avoimen koordinointimenetelmän puitteissa;

(b)

seurataan ja arvioidaan avoimen koordinointimenetelmän täytäntöönpanoa sosiaalisen suojelun ja osallisuuden alalla sekä sen vaikutuksia jäsenvaltioissa ja yhteisön tasolla ja analysoidaan tämän koordinointimenetelmän ja muiden politiikanalojen vuorovaikutusta;

(c)

järjestetään politiikkaa, hyviä toimintatapoja ja innovatiivisia menettelytapoja koskevaa tiedonvaihtoa ja edistetään vastavuoroista oppimista sosiaalista suojelua ja osallisuutta koskevan strategian yhteydessä;

(d)

lisätään tietoisuutta, levitetään tietoa ja edistetään keskustelua keskeisistä haasteista ja poliittisista kysymyksistä, jotka ovat tulleet esille sosiaalisen suojelun ja osallisuuden alalla yhteisön koordinointiprosessin yhteydessä, muun muassa työmarkkinaosapuolten, alue- ja paikallistason toimijoiden, valtioista riippumattomien järjestöjen ja muiden sidosryhmien keskuudessa;

(e)

kehitetään keskeisten Euroopan tason verkostojen valmiuksia tukea ja edelleen kehittää sosiaaliseen suojeluun ja osallisuuteen liittyviä yhteisön poliittisia tavoitteita ja strategioita.

6 artikla

Osa-alue 3: Työolot

Osa-alueesta 3 tuetaan työympäristön ja työolojen parantamista, työterveys ja -turvallisuus sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen mukaan lukien, seuraavasti:

(a)

parannetaan tietämystä työoloihin liittyvästä tilanteesta erityisesti analyysien ja tutkimusten avulla sekä tarpeen mukaan laatimalla tilastoja ja kehittämällä indikaattoreita sekä arvioidaan nykyisen lainsäädännön, politiikan ja käytäntöjen tehoa ja vaikutusta;

(b)

tuetaan yhteisön työlainsäädännön täytäntöönpanoa tehokkaan seurannan avulla sekä järjestämällä koulutusta alalla työskenteleville, laatimalla oppaita ja verkottamalla asiantuntijatahoja työmarkkinaosapuolet mukaan luettuna;

(c)

käynnistetään ennaltaehkäiseviä toimia ja kannustetaan ennaltaehkäisevän kulttuurin luomista työterveyden ja -turvallisuuden alalla;

(d)

lisätään tietoisuutta, levitetään tietoa ja edistetään keskustelua työoloihin liittyvistä keskeisistä haasteista ja poliittisista kysymyksistä muun muassa työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien keskuudessa.

7 artikla

Osa-alue 4: Syrjinnän torjuminen ja monimuotoisuus

Osa-alueesta 4 tuetaan syrjintäkiellon periaatteen tehokasta täytäntöönpanoa ja edistetään sen valtavirtaistamista kaikessa yhteisön politiikassa seuraavasti:

(a)

parannetaan tietämystä syrjintään liittyvästä tilanteesta erityisesti analyysien ja tutkimusten avulla sekä tarpeen mukaan laatimalla tilastoja ja kehittämällä indikaattoreita sekä arvioidaan nykyisen lainsäädännön, politiikan ja käytäntöjen tehoa ja vaikutusta;

(b)

tuetaan yhteisön syrjinnänvastaisen lainsäädännön täytäntöönpanoa tehokkaan seurannan avulla sekä järjestämällä koulutusta alalla työskenteleville ja verkottamalla syrjinnän torjunnan alalla toimivia asiantuntijatahoja;

(c)

lisätään tietoisuutta, levitetään tietoa ja edistetään keskustelua syrjintään ja syrjinnän torjunnan valtavirtaistamiseen kaikessa yhteisön politiikassa liittyvistä keskeisistä haasteista ja poliittisista kysymyksistä muun muassa työmarkkinaosapuolten, valtioista riippumattomien järjestöjen ja muiden sidosryhmien keskuudessa;

(d)

kehitetään keskeisten Euroopan tason verkostojen valmiuksia edistää ja edelleen kehittää yhteisön poliittisia tavoitteita ja strategioita syrjinnän torjumiseksi.

8 artikla

Osa-alue 5: Sukupuolten tasa-arvo.

Osa-alueesta 5 tuetaan sukupuolten tasa-arvon periaatteen tehokasta täytäntöönpanoa ja edistetään sen valtavirtaistamista kaikessa yhteisön politiikassa seuraavasti:

(a)

parannetaan tietämystä tasa-arvokysymyksiin ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen liittyvästä tilanteesta erityisesti analyysien ja tutkimusten avulla sekä laatimalla tilastoja ja tarvittaessa kehittämällä indikaattoreita sekä arvioidaan nykyisen lainsäädännön, politiikan ja käytäntöjen tehoa ja vaikutusta;

(b)

tuetaan yhteisön tasa-arvolainsäädännön täytäntöönpanoa tehokkaan seurannan avulla sekä järjestämällä koulutusta alalla työskenteleville ja verkottamalla tasa-arvon alalla toimivia asiantuntijatahoja;

(c)

lisätään tietoisuutta, levitetään tietoa ja edistetään keskustelua sukupuolten tasa-arvoon ja sen valtavirtaistamiseen liittyvistä keskeisistä haasteista ja poliittisista kysymyksistä työmarkkinaosapuolten, valtioista riippumattomien järjestöjen ja muiden sidosryhmien keskuudessa;

(d)

kehitetään keskeisten Euroopan tason verkostojen valmiuksia tukea ja edelleen kehittää sukupuolten tasa-arvoon liittyviä yhteisön poliittisia tavoitteita ja strategioita.

9 artikla

Toimet

1.   Ohjelmasta rahoitetaan seuraavanlaisia toimia, joita voidaan soveltuvin osin toteuttaa kansainvälisesti:

(a)

Analyyttiset toimet

(i)

tietojen ja tilastojen keruu, kehittäminen ja levittäminen;

(ii)

yhteisten menetelmien ja tarvittaessa indikaattoreiden/vertailuarvojen kehittäminen ja levittäminen;

(iii)

tutkimusten ja analyysien tekeminen ja niiden tulosten levittäminen;

(iv)

arviointien ja vaikutusarviointien tekeminen ja niiden tulosten levittäminen;

(v)

oppaiden, raporttien ja oppimateriaalien laatiminen ja julkaiseminen Internetin tai muiden tiedotuskanavien kautta.

(b)

Vastavuoroista oppimista, tietämyksen lisäämistä ja levittämistä koskevat toimet

(i)

hyvien käytäntöjen, innovatiivisten menettelytapojen ja kokemusten kartoittaminen ja vaihto sekä vertaisarviointien tekeminen ja vastavuoroisen oppimisen edistäminen järjestämällä kokouksia, työpajoja tai seminaareja Euroopan tasolla, kansainvälisesti tai kansallisella tasolla niin, että otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon kansalliset erityisolosuhteet;

(ii)

puheenjohtajakauteen liittyvien konferenssien/seminaarien järjestäminen;

(iii)

yhteisön lainsäädännön ja poliittisten tavoitteiden kehittämistä ja täytäntöönpanoa tukevien konferenssien/seminaarien järjestäminen;

(iv)

tiedotuskampanjojen ja -tapahtumien järjestäminen;

(v)

ohjelmaan liittyvän tiedon ja sen tulosten levittämiseen tarkoitetun aineiston kokoaminen ja julkaiseminen.

(c)

Tuki keskeisille toimijoille:

(i)

niiden keskeisten Euroopan tason verkostojen toimintakulujen tukeminen, joiden toimet liittyvät tämän ohjelman tavoitteiden täytäntöönpanoon;

(ii)

kansallisista viranomaisista koostuvien työryhmien organisointi yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanon seuraamiseksi;

(iii)

alalla työskenteleville, keskeisille virkamiehille ja muille asiaankuuluville toimijoille tarkoitettujen erityisseminaarien rahoitus;

(iv)

asiantuntijatahojen verkottuminen Euroopan tasolla;

(v)

asiantuntijaverkkojen rahoitus;

(vi)

Euroopan tason seurantakeskusten rahoitus;

(vii)

kansallisten hallintovirkamiesten vaihto;

(viii)

yhteistyö kansainvälisten organisaatioiden kanssa.

2.   Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuilla toimilla on oltava vahva eurooppalainen ulottuvuus ja asianmukainen laajuus todellisen eurooppalaisen lisäarvon saavuttamiseksi, ja niiden toteuttajina olisi oltava kansalliset taikka alue- tai paikallisviranomaiset, yhteisön oikeuden mukaiset asiantuntijaelimet tai alallaan keskeisinä pidetyt toimijat.

3.   Ohjelmasta ei rahoiteta mitään eurooppalaisten teemavuosien valmisteluun tai toteuttamiseen tarkoitettuja toimia.

10 artikla

Ohjelmaan osallistuminen

1.   Ohjelmaan voivat osallistua kaikki julkiset ja/tai yksityiset tahot, toimijat ja laitokset, kuten:

(a)

jäsenvaltiot;

(b)

julkiset työvoimapalvelut ja työvoimatoimistot;

(c)

paikallis- ja alueviranomaiset;

(d)

yhteisön lainsäädännön mukaiset asiantuntijaelimet;

(e)

työmarkkinaosapuolet;

(f)

valtioista riippumattomat järjestöt, varsinkin Euroopan tasolla järjestäytyneet;

(g)

korkeakoulut ja tutkimuslaitokset;

(h)

arvioinnin asiantuntijat;

(i)

kansalliset tilastotoimistot;

(j)

tiedotusvälineet.

2.   Komissio voi lisäksi osallistua suoraan ohjelmaan 9 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan mukaisten toimien osalta.

11 artikla

Tuen hakeminen

1.   Edellä 9 artiklassa tarkoitettuja toimia voidaan rahoittaa seuraavasti:

(a)

tarjouspyynnön perusteella tehty palvelusopimus; kansallisten tilastotoimistojen kanssa tehtävässä yhteistyössä sovelletaan Eurostatin menettelyjä;

(b)

ehdotuspyynnön perusteella myönnettävä osittainen tuki; tällöin yhteisön osarahoitus ei voi yleisesti ottaen olla yli 80 prosenttia tuensaajan kokonaismenoista; tämän enimmäismäärän ylittävää rahoitustukea voidaan myöntää vain poikkeustilanteissa ja perusteellisen tarkastelun jälkeen.

2.   Edellä 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille toimille voidaan myöntää rahoitustukea esimerkiksi jäsenvaltioiden tekemien tukihakemusten perusteella Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (14), erityisesti sen 110 artiklan ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (15), erityisesti sen 168 artiklan asiaa koskevien säännösten mukaisesti.

12 artikla

Täytäntöönpanosäännökset

1.   Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista, jäljempänä mainittuja seikkoja koskevista toimenpiteistä päätetään 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen:

(a)

ohjelman täytäntöönpanoa koskevat yleiset suuntaviivat;

(b)

eri osa-alueisiin jaettu ohjelman täytäntöönpanoa koskeva vuotuinen työohjelma;

(c)

yhteisön myöntämä rahoitustuki;

(d)

vuosittainen talousarvio, jollei 17 artiklasta muuta johdu;

(e)

yhteisön tukemien toimien valintamenettelyt sekä komission ehdottama luettelo tällaista tukea saavista toimista;

(f)

ohjelman arviointiperusteet, muun muassa perusteet, jotka liittyvät kustannustehokkuuteen ja tulosten levittämistä ja siirtämistä koskeviin järjestelyihin.

2.   Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista, kaikkiin muihin kuin 1 kohdassa tarkoitettuihin seikkoihin liittyvistä toimenpiteistä päätetään 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

13 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa komitea.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kahdeksi kuukaudeksi.

3.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

4.   Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

14 artikla

Yhteistyö muiden komiteoiden kanssa

1.   Komissio luo tarvittavat yhteydet sosiaalisen suojelun komiteaan ja työllisyyskomiteaan, jotta niille tiedotetaan säännöllisesti ja asianmukaisesti tässä päätöksessä tarkoitettujen toimien toteuttamisesta.

2.   Komissio tiedottaa ohjelman viiden osa-alueen yhteydessä toteutetuista toimista myös muille asianomaisille komiteoille.

3.   Komissio luo tarvittaessa säännöllistä ja jäsennettyä yhteistyötä 13 artiklassa tarkoitetun komitean ja muita alaan liittyviä politiikkoja, välineitä ja toimia varten perustettujen seurantakomiteoiden välille.

15 artikla

Johdonmukaisuus ja täydentävyys

1.   Komissio varmistaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ohjelman ja muiden unionin ja yhteisön politiikkojen, välineiden ja toimien välisen yleisen johdonmukaisuuden erityisesti perustamalla asianmukaiset mekanismit, joilla ohjelman toimet sovitetaan yhteen tutkimukseen, oikeus- ja sisäasioihin, kulttuuriin, yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen, nuorisopolitiikkaan, laajentumiseen sekä yhteisön ulkosuhteisiin liittyvien asiaa koskevien toimien sekä aluepolitiikan ja yleisen talouspolitiikan kanssa. Erityisesti huomiota on kiinnitettävä tämän ohjelman ja koulutusalan ohjelmien välisiin mahdollisiin synergiavaikutuksiin.

2.   Komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava ohjelman ja muiden asiaan liittyvien unionin ja yhteisön toimien, varsinkin rakennerahastojen ja etenkin Euroopan sosiaalirahaston puitteissa toteutettujen toimien, välinen johdonmukaisuus ja täydentävyys sekä se, että toimet eivät ole päällekkäisiä.

3.   Komissio varmistaa, että ohjelman piiriin kuuluvia ja siitä korvattavia menoja ei korvata mistään muusta yhteisön rahoitusvälineestä.

4.   Komissio tiedottaa säännöllisesti 13 artiklassa tarkoitetulle komitealle muista sosiaalipoliittisen ohjelman alaan kuuluvista yhteisön toimista, joilla edistetään Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamista.

5.   Jäsenvaltioiden on pyrittävä kaikin keinoin varmistamaan ohjelman toimien sekä kansallisen ja alue- ja paikallistason toimien välinen johdonmukaisuus ja täydentävyys.

16 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen

Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat maat:

ETA/EFTA-valtiot ETA-sopimuksessa vahvistetuin edellytyksin;

Euroopan unioniin assosioituneet liittymisneuvotteluja käyvät maat ja ehdokasmaat sekä vakaus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvat Länsi-Balkanin maat.

17 artikla

Rahoitus

1.   Tässä päätöksessä tarkoitettujen yhteisön toimien toteuttamiseksi 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä aikana varatut rahoituspuitteet ovat 657 590 000 euroa (16).

2.   Määrärahojen jakamisessa ohjelman koko keston ajaksi eri osa-alueille noudatetaan seuraavia vähimmäisosuuksia:

Osa-alue 1

Työllisyys

23 %

Osa-alue 2

Sosiaalinen suojelu ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen

30 %

Osa-alue 3

Työolot

10 %

Osa-alue 4

Syrjinnän torjunta ja monimuotoisuus

23 %

Osa-alue 5

Sukupuolten tasa-arvo

12 %

3.   Määrärahoista enintään 2 prosenttia voidaan myöntää ohjelman täytäntöönpanoon kattamaan esimerkiksi 13 artiklassa tarkoitetun komitean toimintaan liittyviä kustannuksia tai 19 artiklan mukaisesti tehtäviä arviointeja.

4.   Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituspuitteiden rajoissa.

5.   Komissio voi käyttää hyväkseen teknistä ja/tai hallinnollista apua, joka hyödyttää sekä komissiota että tuensaajia, ja tarvittavaa tukirahoitusta.

18 artikla

Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen

1.   Komissio varmistaa, että kun tämän päätöksen mukaisesti rahoitettuja toimia pannaan täytäntöön, yhteisön taloudelliset edut suojataan soveltamalla ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä petoksia, korruptiota ja muita laittomuuksia vastaan tekemällä tehokkaita tarkastuksia, perimällä perusteetta maksetut summat takaisin ja — jos väärinkäytöksiä havaitaan — soveltamalla tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia seuraamuksia Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (17), komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (18) ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 (19) mukaisesti.

2.   Tämän päätöksen mukaisia yhteisön toimia rahoitettaessa asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla väärinkäytöksellä tarkoitetaan kaikkea yhteisön oikeuden säännösten tai määräysten taikka sopimusvelvoitteiden rikkomista, joka johtuu taloudellisen toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja jonka tuloksena on tai voisi olla vahinko Euroopan unionin yleiselle talousarviolle tai unionin hoidossa oleville talousarvioille perusteettoman menon takia.

3.   Tämän päätöksen mukaisissa sopimuksissa samoin kuin ohjelmaan osallistuvien kolmansien maiden kanssa tehtävissä sopimuksissa on määrättävä komission (tai sen valtuuttamien edustajien) suorittamista tarkastuksista ja rahoituksen valvonnasta sekä tilintarkastustuomioistuimen tarvittaessa paikan päällä tekemistä tilintarkastuksista.

19 artikla

Seuranta ja arviointi

1.   Ohjelman säännöllisen seurannan varmistamiseksi ja tarvittavien uudelleensuuntausten mahdollistamiseksi komissio laatii vuosittain ohjelmasta saaduista tuloksista toimintakertomuksen, joka toimitetaan Euroopan parlamentille ja 13 artiklassa tarkoitetulle komitealle.

2.   On myös tehtävä ohjelman eri osa-alueita ja koko ohjelmaa koskeva väliarviointi, jotta saataisiin kokonaisarvio ohjelmasta ja voitaisiin mitata ohjelman tavoitteiden toteuttamisessa saavutettua edistystä, varojen käytön tehokkuutta ja sen tuomaa eurooppalaista lisäarvoa. Väliarviointia voidaan täydentää jatkuvilla arvioinneilla, jotka komissio suorittaa ulkoisten asiantuntijoiden avustamana. Arvioinneista saaduista tuloksista raportoidaan 1 kohdassa tarkoitetuissa toimintakertomuksissa.

3.   Komissio tekee ulkoisten asiantuntijoiden avustamana 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä koko ohjelmaa koskevan jälkiarvioinnin, jonka tarkoituksena on mitata ohjelman vaikutusta ja sen tuomaa eurooppalaista lisäarvoa. Komissio toimittaa asiantuntija-arvion Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle.

4.   Ohjelman yksittäisten osa-alueiden toteuttamista, tulosten esittäminen ja tulevia painotuksia koskeva keskustelu mukaan lukien, käsitellään myös sosiaalipoliittisen ohjelman täytäntöönpanoa arvioivassa foorumissa.

20 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja


(1)  EUVL C 255, 14.10.2005, s. 67.

(2)  EUVL C 164, 5.7.2005, s. 48.

(3)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 6. syyskuuta 2005 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 18. heinäkuuta 2006 ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu … (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4)  EYVL L 303, 2.12.2000, s. 23.

(5)  EYVL L 17, 19.1.2001, s. 22, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä N:o 1554/2005/EY (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 9).

(6)  EYVL L 10, 12.1.2002, s. 1, päätös sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä N:o 786/2004/EY (EUVL L 138, 30.4.2004, s. 7).

(7)  EYVL L 170, 29.6.2002, s. 1, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 786/2004/EY.

(8)  EUVL L 157, 30.4.2004, s. 18, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 1554/2005/EY.

(9)  EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22.

(10)  EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.

(11)  EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37.

(12)  EUVL C

(13)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(14)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(15)  EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1261/2005 (EUVL L 201, 2.8.2005, s. 3).

(16)  Määrä perustuu vuoden 2004 lukuihin, ja siihen tehdään teknisiä mukautuksia inflaation huomioon ottamiseksi.

(17)  EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

(18)  EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

(19)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.


NEUVOSTON PERUSTELUT

I   JOHDANTO

Komissio toimitti 27. 8.2004 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskevan yhteisön Progress-ohjelman (2007–2013) perustamisesta. Ehdotuksen oikeudellisena perustana on EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan 2 kohta, 129 artikla ja 137 artiklan 2 kohdan a alakohta. Ehdotuksen keskeinen sisältö on se, että siinä yhdistetään samaan tekstiin useita ohjelmia, joista on aiemmin tehty erilliset päätökset.

Alueiden komitea antoi lausuntonsa 23.2.2005 ja talous- ja sosiaalikomitea omansa 6. 4.2005.

Euroopan parlamentti antoi ensimmäisen käsittelyn lausuntonsa ja hyväksyi päätösehdotukseen 72 tarkistusta täysistunnossaan 5.–8.9.2005.

Komissio teki muutetun ehdotuksensa 21.10.2005. Komissio teki 24.5.2006 muutetun ehdotuksen vain 17 artiklan 1 kohdasta, joka koskee ohjelman talousarviota.

Neuvosto vahvisti yhteisen kantansa 18.7.2006 perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

II   TAVOITE

Ohjelman tavoitteena on konsolidoida yhteen yksinkertaistettuun ohjelmaan, joka koskee kautta 2007—2013, useilla aiemmilla päätöksillä aloitettuja toimia. Ohjelman toimet jaetaan viiteen osa-alueeseen: työllisyys, sosiaalinen suojelu ja sosiaalinen osallisuus, työolot, syrjinnän torjuminen ja monimuotoisuus sekä sukupuolten tasa-arvo.

III   YHTEISEN KANNAN ERITTELY

1.   Yleistä

Yleisesti ottaen neuvostolla, Euroopan parlamentilla ja komissiolla on samansuuntaiset lähestymistavat tähän ohjelmaan. Huomattava osa Euroopan parlamentin tarkistuksista on otettu tähän yhteiseen kantaan (selvitetty II osassa tarkemmin).

Ohjelman talousarviosta eli 657,59 miljoonasta eurosta (1) sovittiin kolmen toimielimen kesken rahoituskehyksistä 2007—2013 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen yhteydessä. Yhteinen kanta heijastaa tuota sopimusta (17 artiklan 1 kohta).

Suuri muutos komission ehdotukseen verrattuna on se, että yhteisen kannan 17 artiklan 2 kohdassa jaetaan ohjelman koko talousarvio sen eri osa-alueille. Komissio oli alun perin ehdottanut 10 prosentin jakamatonta varausta, joka jaettaisiin viidelle osa-alueelle ohjelman täytäntöönpanokauden aikana. Parlamentti toivoi tarkistuksessaan 67 kahden osa-alueen varojen lisäämistä, nimittäin osa-alueen 2 (sosiaalinen suojelu ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen) ja osa-alueen 5 (sukupuolten tasa-arvo). Neuvosto hyväksyy tämän tarkistuksen kokonaan, mutta haluaa lisätä myös kahden muun osa-alueen eli osa-alueen 1 (työllisyys) ja osa-alueen 3 (työolot) varoja. Näin ollen neuvosto katsoo, että on parasta myöntää kaikki varat heti ohjelman alusta, koska suhteellisen pientä varausta olisi liian hankalaa jakaa vuosittain. Neuvosto katsoo, että kaikkien varojen jakaminen ohjelman alusta on Euroopan parlamentin tavoitteen mukaista, sillä se on tarkistuksissaan korostanut avoimuuden tärkeyttä talousarviosta päätettäessä.

2.   Neuvoston hyväksymät Euroopan parlamentin tarkistukset

Neuvosto hyväksyi suuren osan parlamentin tarkistuksista. Kokonaan hyväksyttiin tarkistukset 1, 2, 3, 5, 6, 7, 8, 10, 11, 12, 15, 17, 19, 20, 21, 22, 24, 25, 26, 27, 30, 34, 36, 39, 40, 42, 43, 44, 45, 46, 53, 61, 62, 63, 65, 67, 69 ja 70, vaikka paikoin tehtiinkin pieniä kielellisiä muutoksia tai ajantasaistuksia (kuten käytettiin maaliskuussa 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston käyttöön ottamaa termiä ”kansalliset uudistusohjelmat” tarkistuksessa 22 olleen termin ”kansalliset toimintaohjelmat” sijasta).

Joitakin tarkistuksia hyväksyttiin osittain tai siirrettiin johonkin toiseen tekstin kohtaan tai hyväksyttiin sisällöltään. Näistä tarkistuksista neuvosto tekee seuraavat huomautukset:

Tarkistus 4: Neuvosto on parlamentin lailla huolissaan maahanmuuttajista ja pimeästä työstä, muttei se katso niiden olevan välttämättä yhteydessä toisiinsa. Näin ollen tarkistuksen sisältö hyväksyttiin, mutta sanamuoto muutettiin (johdanto-osan 6 kappale).

Tarkistus 9 valtioista riippumattomien järjestöjen asemasta: Neuvosto on yhtä mieltä parlamentin kanssa näiden järjestöjen tärkeästä asemasta, joten uusi johdantokappale on sisällytetty tekstiin, mutta eri sanamuodossa kuin tarkistuksessa (johdanto-osan 11 kappale).

Tarkistus 13 ohjelman yleisistä tavoitteista: Neuvosto ei hyväksy sitä, että 2 artiklassa olisi ilmaisu ”useampien ja parempien työpaikkojen luominen”, koska se ei ole tämän ohjelman etuoikeus.

Tarkistus 14 niin ikään yleisistä tavoitteista: Neuvosto hyväksyy lisäyksen ”innovatiivisten menettelytapojen”, mutta se katsoo kuitenkin, että ohjelman pitäisi keskittyä EU:n tasolle eikä sen vuoksi hyväksynyt ilmauksia ”alueellinen” tai ”kansallinen” yhteiseen kantaan (2 artiklan 1 kohdan d alakohta).

Tarkistus 16 keskeisten EU-verkostojen valmiuksien parantamisesta: Neuvosto katsoi, ettei ole tarpeellista luetella näiden verkostojen erityisiä valmiuksia (2 artiklan 1 kohdan f alakohta).

Tarkistus 18 tulosten jakamisesta: Neuvosto on yhtä mieltä parlamentin kanssa tulosten jakamisen tärkeydestä, mutta ei katso tarpeelliseksi luetella artiklassa niitä, joille tulokset jaetaan (2 artiklan 3 kohta).

Tarkistus 28 tasa-arvon valtavirtaistamisesta (6 artikla): Neuvosto on täysin samaa mieltä tästä periaatteesta, ja sitä käsitellään 2 artiklan 2 kohdassa.

Tarkistus 29 tilastoista työolojen alalla: Neuvosto ei pidä tarpeellisena kuvata indikaattorityyppejä (6 artiklan a alakohta).

Tarkistus 32 työoloista: Tarkistuksen toista osaa, joka koskee erityisiä aiheita työolojen laajemmalla alalla, ei sisällytetä kokonaan tekstiin, koska sitä katsottiin jo käsitellyn (6 artiklan d alakohta).

Tarkistus 35 syrjinnän torjunnasta ja monimuotoisuudesta: Neuvosto katsoi, että ilmaus ”ja sen torjumiseen” sisältyy jo kyseisen kohdan alkuun (7 artiklan a alakohta).

Tarkistus 37 syrjinnän torjunnasta ja monimuotoisuudesta: Neuvosto oli parlamentin kanssa samaa mieltä siitä, että luetellaan sidosryhmät, mutta muutti hieman luetteloa johdonmukaistaakseen sen ohjelman muita osa-alueita koskevien artiklojen kanssa (7 artiklan c alakohta).

Tarkistus 38 syrjinnän torjunnasta ja monimuotoisuudesta: Neuvosto on samaa mieltä komission kanssa siitä, että sanamuoto on yhdenmukaistettava muiden artiklojen samanlaisten kohtien kanssa. Kuten tarkistuksen 16 osalta, se ei pidä tarpeellisena valtiosta riippumattomia järjestöjä koskevien vaatimusten luettelemista (7 artiklan d alakohta).

Tarkistus 48: Neuvosto on noudattanut komission muutettua ehdotusta ja sisällyttänyt tämän viittauksen kansallisiin tilanteisiin 9 artiklan 1 kohdan b alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan tekstiin.

Tarkistus 49: Neuvosto on samaa mieltä komission muutetun ehdotuksen kanssa siitä, ettei ole tarpeen luetella muita asiaankuuluvia toimijoita (9 artiklan 1 kohdan c alakohdan iii alakohta).

Tarkistus 54 ja 55 ohjelmaan pääsystä: Vaikka ohjelma on avoinna myös alueellisille ja kansallisille valtiosta riippumattomille järjestöille, neuvosto haluaa korostaa EU:n tasolla järjestäytyneiden valtiosta riippumattomien järjestöjen tehtävää. Tässä yhteydessä neuvosto haluaa myös korostaa julkisten työvoimapalvelujen tärkeää roolia. Se kuitenkin toteaa, että kaikki tahot, toimijat ja laitokset voivat osallistua ohjelman, kuten 10 artiklan johdantolauseessa todetaan.

Tarkistus 64 johdonmukaisuudesta ja täydentävyydestä. Vaikka neuvosto on yhtä mieltä parlamentin kanssa tämän asian tärkeydestä, se katsoo, että 15 artiklan 2 kohdassa asia tuodaan esille, eikä ole näin ollen tarpeen luetella eri eurooppalaisia virastoja tässä.

Tarkistus 66 kokonaistalousarviosta: Ks. edellä olevat huomautukset, III osan 1 kohta.

Tarkistus 71 arvioinnista: Neuvosto on samaa mieltä parlamentin kanssa siitä, että jälkiarvioinnin olisi oltava tehtynä 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä. Parlamentin tarkistuksen muilta osin se on kuitenkin noudattanut komission muutettua ehdotusta (19 artikla).

3.   Neuvoston hylkäämät Euroopan parlamentin tarkistukset

Neuvosto teki niin kuin komissio eikä sisällyttänyt yhteiseen kantaansa seuraavia tarkistuksia: 23, 33, 50, 51, 56, 57, 59, 60 ja 72.

Neuvosto ei pitänyt suotavana sisällyttää tarkistuksia 31, 41, 47, 52, 58 ja 68 (jotka komissio oli sisällyttänyt muutettuun ehdotukseensa) yhteiseen kantaansa:

Tarkistus 31: Parlamentti halusi poistaa ilmauksen ”ennaltaehkäisevän kulttuurin … alalla” 6 artiklan 3 kohdasta, mutta neuvosto katsoi sen tarkoituksenmukaiseksi, sillä ennaltaehkäisevää kulttuuria olisi edistettävä.

Tarkistus 41: Parlamentti halusi lisätä viittaukseen ”työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen” myös 8 artiklan 3 kohtaan, mutta neuvosto katsoi sen tarpeettomaksi, sillä se on jo lisätty muualle.

Tarkistus 47 foorumista: Neuvosto ei pitänyt tarpeellisena sisällyttää viittausta ”vuosittaisen foorumin järjestämiseen, jotta voitaisiin arvioida sosiaalipoliittisen ohjelman toimeenpanoa ja ohjelmaa” 9 artiklaan (eli erityyppisiä toimia koskevaan artiklaan). Uuteen 19 artiklan 4 kohtaan sisältyy useita tarkistuksessa olevia ajatuksia, mutta siihen ei ole sisällytetty vaatimusta järjestää vuosittaista foorumia ja käyttää sitä ohjelman arviointiin.

Tarkistus 52 sosiaalipoliittisesta ohjelmasta. Koska 1 artiklan muutettuun versioon sisältyy jo viittaus Lissabonin strategiaan ja sosiaalipoliittiseen ohjelmaan, neuvosto katsoo tarpeettomaksi uuden asiaa koskevan kohdan lisäämisen 9 artiklaan.

Tarkistukset 58 ja 68 talousarviomenettelystä: Näillä tarkistuksilla ei ole enää merkitystä kun ohjelman varat on jaettu eri osa-alueille. Ks. myös III osan 1 kohta.

IV   JOHTOPÄÄTÖS

Neuvosto katsoo, että kokonaisuutena katsottuna yhteinen kanta on komission muutetun ehdotuksen tavoitteiden mukainen. Neuvosto katsoo myös, että se on ottanut huomioon Euroopan parlamentin komission alkuperäiseen ehdotukseen tekemissä tarkistuksissa ajamat tavoitteet.


(1)  Vuoden 2004 hintoina. Tämä vastaa 743,25 miljoonaa euroa indeksoituina hintoina.