ISSN 1725-2490 |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 179E |
|
Suomenkielinen laitos |
Tiedonantoja ja ilmoituksia |
49. vuosikerta |
Ilmoitusnumero |
Sisältö |
Sivu |
|
I Tiedonantoja |
|
|
Neuvosto |
|
2006/C 179E/1 |
||
FI |
|
I Tiedonantoja
Neuvosto
1.8.2006 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
CE 179/1 |
Neuvoston 9 päivänä maaliskuuta 2006 vahvistama
YHTEINEN KANTA (EY) N:o 9/2006
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o …/2006 antamiseksi … päivänä …kuuta … teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistamisesta siviili-ilmailun alalla annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 muuttamisesta
(2006/C 179 E/01)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 80 artiklan 2 kohdan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
ovat kuulleet alueiden komiteaa,
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Asetuksessa (ETY) N:o 3922/91 (3) säädetään sen liitteessä II luetelluista yhteisistä turvallisuusmääräyksistä, jotka koskevat erityisesti ilma-alusten suunnittelua, valmistusta, käyttöä ja huoltoa sekä näitä tehtäviä hoitavia henkilöitä ja laitoksia. Kyseisiä yhdenmukaistettuja turvallisuutta koskevia vaatimuksia sovelletaan kaikkiin yhteisön lentotoiminnan harjoittajien liikennöimiin ilma-aluksiin, riippumatta siitä, onko ilma-alus rekisteröity jossakin jäsenvaltiossa vai kolmannessa maassa. |
(2) |
Mainitun asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa edellytetään niitä aloja koskevien yhteisten teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen hyväksymistä perustamissopimuksen 80 artiklan 2 kohdan nojalla, joita ei ole lueteltu tuon asetuksen liitteessä II. |
(3) |
Yhteisön lentoliikenteen harjoittajien toimiluvista 23 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2407/92 (4) 9 artiklassa säädetään, että liikenneluvan myöntämisen ja voimassaolon edellytyksenä on aina, että lentoliikenteen harjoittajalla on voimassa oleva ansiolentolupa, jossa täsmennetään liikenneluvan piiriin kuuluva toiminta ja joka täyttää säädettävässä asetuksessa vahvistettavat vaatimukset. Tällaiset vaatimukset olisi nyt vahvistettava. |
(4) |
Euroopan ilmailuviranomaisten yhteistyöjärjestö (Joint Aviation Authorities, JAA) on antanut joukon kaupallisia ilmakuljetuksia koskevia yhdenmukaistettuja sääntöjä (Joint Aviation Requirements — Commercial Air Transportation (Aeroplanes), JAR-OPS 1). Näissä säännöissä (8. muutos 1 päivänä tammikuuta 2005) vahvistetaan turvallisuusvaatimusten vähimmäistaso, ja siksi ne tarjoavat hyvän perustan lentokoneiden toimintaa koskevalle yhteisön lainsäädännölle. Kyseiseen JAR-OPS 1 -tekstiin on pitänyt tehdä muutoksia, jotta se on saatu yhteisön lainsäädännön ja politiikan mukaiseksi ottaen huomioon sen monet taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Tätä uutta tekstiä ei voida siirtää yhteisön lainsäädäntöön pelkästään viittaamalla JAR-OPS 1 -vaatimuksiin asetuksessa (ETY) N:o 3922/91. Tämän vuoksi kyseiseen asetukseen olisi lisättävä uusi liite, joka sisältää yhteiset säännöt. |
(5) |
Lentotoiminnan harjoittajien olisi saatava riittävästi toimintavaraa toimia kiireellisissä ennakoimattomissa toimintaolosuhteissa, huolehtia lyhytkestoisista toimintatarpeista tai osoittaa, että ne voivat saavuttaa vastaavan turvallisuustason muilla keinoin kuin soveltamalla liitteessä esitettyjä yhteisiä sääntöjä, jäljempänä ’liite III’. Tämän vuoksi jäsenvaltioille olisi annettava oikeus myöntää yhteisiä teknisiä sääntöjä ja hallinnollisia menettelyjä koskevia vapautuksia tai ottaa käyttöön niitä koskevia poikkeuksia. Koska tällaiset vapautukset ja poikkeukset voisivat tietyissä tapauksissa haitata yhteisiä turvallisuusmääräyksiä tai aiheuttaa markkinoiden vääristymistä, niiden soveltamisalaa olisi rajoitettava tiukasti ja niiden antamisen edellytyksenä olisi oltava asianmukainen yhteisön valvonta. Tältä osin komissio olisi valtuutettava päättämään suojatoimenpiteistä. |
(6) |
Tietyissä tarkoin määritellyissä tapauksissa jäsenvaltioiden olisi saatava antaa tai pitää voimassa lento- ja työaikarajoituksia ja lepovaatimuksia koskevat kansalliset säädökset, jos ne ovat yhteisesti vahvistettujen menettelyjen mukaisia, siihen asti, kunnes tieteelliseen tietoon ja parhaisiin käytäntöihin perustuvat yhteisön määräykset on vahvistettu. |
(7) |
Asetuksen (ETY) N:o 3922/91 komiteamenettelyä koskevat säännökset olisi mukautettava menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (5) huomioon ottamiseksi. |
(8) |
Asetuksen (ETY) N:o 3922/91 säännöksiä, jotka koskevat sen soveltamisalaa, olisi muutettava, jotta otettaisiin huomioon yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta 15 päivänä heinäkuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1592/2002 (6), kyseisen asetuksen täytäntöönpanosäännöt, jotka vahvistetaan ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuus- ja ympäristöhyväksyntää sekä suunnittelu- ja tuotanto-organisaatioiden hyväksyntää koskevista täytäntöönpanosäännöistä 24 päivänä syyskuuta 2003 annettussa komission asetuksessa (EY) N:o 1702/2003 (7), sekä lentokelpoisuuden ja ilmailutuotteiden, osien ja laitteiden ylläpidosta, ja näihin tehtäviin osallistuvien organisaatioiden ja henkilöstön hyväksymisestä 20 päivänä marraskuuta 2003 annettu komission asetus (EY) N:o 2042/2003 (8). |
(9) |
Tässä asetuksessa, erityisesti liitteen III luvussa Q olevissa säännöksissä lento- ja työaikarajoituksista ja lepovaatimuksista, otetaan huomioon rajat ja vähimmäisvaatimukset, jotka on jo vahvistettu direktiivissä 2000/79/EY (9). Kyseisessä direktiivissä vahvistettuja rajoja on noudatettava aina, kun on kyse siviili-ilmailun liikkuvista työntekijöistä. Liitteen III luvun Q säännökset ja muut tämän asetuksen nojalla hyväksytyt säännökset eivät missään tapauksessa saisi olla väljempiä ja sen vuoksi suojella vähemmän kyseisiä työntekijöitä. |
(10) |
Jäsenvaltioiden olisi voitava jatkaa miehistön jäsenten lento- ja työaikarajoituksia ja lepovaatimuksia koskevien kansallisten säännösten soveltamista, jos kyseisissä kansallisissa säännöksissä vahvistetut rajat ovat alhaisempia kuin tämän asetuksen liitteen III luvussa Q vahvistetut ylärajat ja korkeampia kuin mainitussa luvussa vahvistetut alarajat. |
(11) |
Jäsenvaltioiden olisi voitava jatkaa miehistön jäsenten lento- ja työaikarajoituksia ja lepovaatimuksia koskevien kansallisten säännösten soveltamista aloilla, jotka eivät nykyään kuulu tämän asetuksen liitteen III luvun Q soveltamisalaan; näitä ovat esimerkiksi pisin sallittu päivittäinen lentotyöjakso yhden ohjaajan miehistöllä harjoitettavan lentotoiminnan ja kiireellisen lääkintälentotoiminnan osalta sekä säännökset, jotka koskevat lentotyöjaksojen lyhentämistä tai lepoaikojen pidentämistä ylitettäessä useampia aikavyöhykkeitä. |
(12) |
Lento- ja työaikarajoituksia ja lepovaatimuksia koskevia säännöksiä ja tarvittaessa matkustamomiehistöä koskevia säännöksiä käsittelevä tieteellinen ja lääketieteellinen arviointi olisi tehtävä kolmen vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. |
(13) |
Tämä asetus ei vaikuta niihin tarkastuksia koskeviin määräyksiin ja säännöksiin, jotka on annettu kansainvälisestä siviili-ilmailusta vuonna 1944 Chicagossa tehdyssä yleissopimuksessa sekä yhteisön lentoasemia käyttävien kolmansien maiden ilma-alusten turvallisuudesta 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/36/EY (10). |
(14) |
Espanjan kuningaskunta ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat Lontoossa 2 päivänä joulukuuta 1987 sopineet ulkoministereidensä yhteisellä julkilausumalla Gibraltarin lentoaseman käyttöä koskevista tiiviimmän yhteistyön järjestelyistä. Näitä järjestelyjä ei ole vielä otettu käyttöön. |
(15) |
Tämän vuoksi asetusta (ETY) N:o 3922/91 olisi muutettava vastaavasti, |
OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (ETY) N:o 3922/91 seuraavasti:
1) |
Korvataan johdanto-osan viimeinen kappale seuraavasti: ”Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (11) mukaisesti. |
2) |
Muutetaan 1 artikla seuraavasti:
|
3) |
Lisätään 2 artiklaan seuraava määritelmä:
|
4) |
Korvataan 3 artikla seuraavasti: ”3 artikla 1. Kaupallisiin lentokoneella suoritettaviin ilmakuljetuksiin yhteisössä sovelletaan liitteessä III tarkoitettuja yhteisiä teknisiä sääntöjä ja hallinnollisia menettelyjä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan soveltamista. 2. Viittauksia liitteen III lukuun M tai sen säännöksiin pidetään viittauksina lentokelpoisuuden ja ilmailutuotteiden, osien ja laitteiden ylläpidosta, ja näihin tehtäviin osallistuvien organisaatioiden ja henkilöstön hyväksymisestä 20 päivänä marraskuuta 2003 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2042/2003 (12) osaan M tai sen asianomaisiin säännöksiin. |
5) |
Korvataan 4 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1. Liitteeseen III kuulumattomia aloja koskevat yhteiset tekniset säännöt ja hallinnolliset menettelyt hyväksytään perustamissopimuksen 80 artiklan 2 kohdan nojalla. Komissio tekee tarvittaessa ja mahdollisimman pian asianmukaiset näitä aloja koskevat ehdotukset.”. |
6) |
Korvataan 6 artikla seuraavasti: ”6 artikla Jäsenvaltion myöntämällä luvalla yhteisten teknisten sääntöjen ja hallinnollisten toimenpiteiden mukaisesti käytettyä ilma-alusta voidaan käyttää samoilla ehdoilla muissa jäsenvaltioissa ilman kyseisten muiden jäsenvaltioiden teknisiä lisävaatimuksia tai lisäarviointia.”. |
7) |
Korvataan 7 artikla seuraavasti: ”7 artikla Jäsenvaltioiden on tunnustettava toisen jäsenvaltion tai sen nimissä toimivan laitoksen tämän asetuksen nojalla antamat sen toimivaltaan kuuluvien sellaisten laitosten tai henkilöiden luvat, jotka vastaavat tuotteiden huollosta ja ilma-alusten käytöstä.”. |
8) |
Korvataan 8 artikla seuraavasti: ”8 artikla 1. Sen estämättä, mitä 3—7 artiklassa säädetään, jäsenvaltio saa välittömästi toteuttaa toimenpiteet sellaisen turvallisuusongelman ratkaisemiseksi, joka koskee tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvaa tuotetta, henkilöä tai organisaatiota. Jos turvallisuusongelma johtuu yhteisissä teknisissä säännöissä ja hallinnollisissa menettelyissä säädetyn turvallisuustason riittämättömyydestä tai näissä säännöissä ja menettelyissä olevista puutteista, jäsenvaltion on viipymättä ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille toteuttamistaan toimenpiteistä ja niihin johtaneista syistä. Komissio päättää 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, edellyttääkö riittämätön turvallisuustaso tai puutteet yhteisissä teknisissä säännöissä ja hallinnollisissa menettelyissä tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti käyttöönotettujen toimenpiteiden soveltamisen jatkamista. Tällaisessa tapauksessa komissio toteuttaa tarvittavat toimet kyseisten yhteisten teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen muuttamiseksi 4 tai 11 artiklan mukaisesti. Jos katsotaan, etteivät jäsenvaltion toimenpiteet ole perusteltuja, jäsenvaltion on kumottava kyseiset toimenpiteet. 2. Jäsenvaltio voi myöntää tässä asetuksessa esitettyjä yhteisiä teknisiä sääntöjä ja hallinnollisia menettelyjä koskevia vapautuksia ennakoimattomissa ja kiireellisissä toimintaolosuhteissa tai lyhytkestoisista toiminnallisista syistä. Komissiolle ja muille jäsenvaltioille on ilmoitettava mahdollisimman pian myönnetyistä vapautuksista, jos ne ovat toistuvia tai jos ne myönnetään kahta kuukautta pidemmäksi ajaksi. Kun komissiolle ja muille jäsenvaltioille ilmoitetaan jäsenvaltion toisen alakohdan mukaisesti myöntämistä vapautuksista, komissio tutkii, ovatko vapautukset tämän asetuksen yleisten turvallisuustavoitteiden tai muun yhteisön lainsäädännön säännön mukaisia. Jos komissio toteaa, että myönnetyt vapautukset eivät ole tämän asetuksen yleisten turvallisuustavoitteiden tai jonkin muun yhteisön lainsäädännön säännön mukaisia, komissio päättää siitä 12 a artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Tässä tapauksessa asianomaisen jäsenvaltion on kumottava vapautus. 3. Tapauksissa, joissa liitteessä III esitettyjä yhteisiä teknisiä sääntöjä ja hallinnollisia menettelyjä soveltamalla saavutettavaa turvallisuustasoa vastaava turvallisuustaso voidaan saavuttaa muilla keinoin, jäsenvaltiot voivat myöntää poikkeuksen näistä säännöksistä, syrjimättä hakijoita kansallisuuden perusteella ja ottaen huomioon tarpeen estää kilpailun vääristäminen. Näissä tapauksissa asianomaisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle aikomuksestaan myöntää kyseinen poikkeus, poikkeuksen perusteet sekä esitettävä suunnitellut edellytykset vastaavan turvallisuustason saavuttamisen varmistamiseksi. Kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenvaltio on tehnyt ilmoituksen, komissio aloittaa 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn päättääkseen, voidaanko ehdotettu poikkeus myöntää. Tässä tapauksessa komissio ilmoittaa päätöksestään kaikille jäsenvaltioille, jotka saavat oikeuden soveltaa kyseistä toimenpidettä. Liitteen III asianomaisia säännöksiä voidaan myös muuttaa tällaista toimenpidettä vastaaviksi. Kyseiseen toimenpiteeseen sovelletaan 6 ja 7 artiklaa. 4. Sen estämättä, mitä 1, 2 ja 3 kohdassa säädetään, jäsenvaltio voi antaa tai pitää voimassa säännöksiä, jotka liittyvät liitteessä III olevan luvun Q kohtiin OPS 1.1105 alakohta 6, OPS 1.1110 alakohta 1.3 ja 1.4.1, OPS 1.1115 ja OPS 1.1125 alakohta 2.1, kunnes tieteelliseen tietämykseen ja parhaisiin käytäntöihin pohjautuvat yhteisön säännöt on laadittu. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle säännöksistä, jotka se aikoo pitää voimassa. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista OPS 1 -säännöksistä poikkeavien kansallisten säännösten osalta, joita jäsenvaltiot aikovat antaa liitteen III soveltamispäivämäärän jälkeen, komissio aloittaa kolmen kuukauden kuluessa jäsenvaltion toimittamasta ilmoituksesta 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn päättääkseen, ovatko mainitut säännökset tämän asetuksen turvallisuustavoitteiden ja yhteisön lainsäädännön muiden sääntöjen mukaisia ja voidaanko kyseisiä säännöksiä alkaa soveltaa. Tässä tapauksessa komissio ilmoittaa päätöksestään hyväksyä toimenpide kaikille jäsenvaltioille, jotka saavat oikeuden soveltaa kyseistä toimenpidettä. Liitteen III asianomaisia säännöksiä voidaan myös muuttaa tällaista toimenpidettä vastaaviksi. Kyseiseen toimenpiteeseen sovelletaan 6 ja 7 artiklaa.”. |
9) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”8 a artikla 1. Euroopan lentoturvallisuusvirasto saattaa päätökseen viimeistään … (13) tieteellisen ja lääketieteellisen arvioinnin liitteen III luvun Q, ja tarvittaessa luvun O, säännöksistä. 2. Euroopan lentoturvallisuusvirasto avustaa komissiota liitteen III luvun Q sovellettavien teknisten säännösten muuttamista koskevien ehdotusten valmistelussa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta 15 päivänä heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1592/2002 (14) 7 artiklan soveltamista. |
10) |
Korvataan 11 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1. Komissio tekee 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tieteen ja tekniikan kehityksen edellyttämät muutokset liitteessä III lueteltuihin yhteisiin teknisiin sääntöihin ja hallinnollisiin menettelyihin.”. |
11) |
Korvataan 12 artikla seuraavasti: ”12 artikla 1. Komissiota avustaa lentoturvallisuuskomitea, jäljempänä ’komitea’. 2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan neuvoston päätöksen 1999/486/EY (15) 5 ja 7 artiklaa, ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset. Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan kolme kuukautta. 3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä. |
12) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”12 a artikla Jos tähän artiklaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 6 artiklassa säädettyä suojamenettelyä. Ennen päätöksen tekemistä komissio kuulee komiteaa. Päätöksen 1999/468/EY 6 artiklan b alakohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan kolme kuukautta. Jos jäsenvaltio saattaa komission päätöksen neuvoston käsiteltäväksi, neuvosto voi määräenemmistöllä päättää asiasta toisin kolmen kuukauden kuluessa.”. |
13) |
Lisätään tämän asetuksen liitteenä oleva teksti liitteeksi III. |
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Liitettä III sovelletaan … (16) alkaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (ETY) N:o 3922/91 11 artiklan soveltamista.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
…
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
…
(1) EYVL C 14, 16.1.2001, s. 33.
(2) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 3. syyskuuta 2002 (EUVL C 272 E, 13.11.2003, s. 103), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 9. maaliskuuta 2006, ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ... (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(3) EYVL L 373, 31.12.1991, s. 4, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1592/2002 (EYVL L 240, 7.9.2002, s. 1).
(4) EYVL L 240, 24.8.1992, s. 1.
(5) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.
(6) EYVL L 240, 7.9.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1701/2003 (EUVL L 243, 27.9.2003, s. 5).
(7) EUVL L 243, 27.9.2003, s. 6.
(8) EUVL L 315, 28.11.2003, s. 1.
(9) Neuvoston direktiivi 2000/79/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, Euroopan lentoyhtiöiden liiton (AEA), Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF), Euroopan ohjaamomiehistöyhdistyksen (ECA), Euroopan alueellisten lentoyhtiöiden yhdistyksen (ERA) ja Kansainvälisen tilauslentoyhtiöiden järjestön (IACA) tekemän, siviili-ilmailun liikkuvien työntekijöiden työajan järjestämistä koskevan eurooppalaisen sopimuksen täytäntöönpanosta (EYVL L 302, 1.12.2000, s. 57).
(10) EUVL L 143, 30.4.2004, s. 76.
(11) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.”
(12) EUVL L 315, 28.11.2003, s. 1.”
(13) Kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä.
(14) EYVL L 240, 7.9.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1701/2003 (EUVL L 243, 27.9.2003, s. 5).”
(15) ΕYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.”
(16) 18 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.
LIITE
”LIITE III
YLEISET KAUPALLISESSA ILMAKULJETUKSESSA SOVELLETTAVAT TEKNISET VAATIMUKSET JA HALLINNOLLISET MENETTELYT
OPS 1: KAUPALLINEN ILMAKULJETUS (LENTOKONEET)
Sisältö
LUKU A |
|
||
LUKU B |
|
||
LUKU C |
|
||
LUKU D |
|
||
LUKU E |
|
||
LUKU F |
|
||
LUKU G |
|
||
LUKU H |
|
||
LUKU I |
|
||
LUKU J |
|
||
LUKU K |
|
||
LUKU L |
|
||
LUKU M |
|
||
LUKU N |
|
||
LUKU O |
|
||
LUKU P |
|
||
LUKU Q |
|
||
LUKU R |
|
||
LUKU S |
|
LUKU A
SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT
OPS 1.001
Soveltamisala
OPS 1:ssä määrätään niistä vaatimuksista, joita on noudatettava käytettäessä siviililentokoneita kaupalliseen ilmakuljetukseen, kun lentotoiminnan harjoittajan päätoimipaikka ja mahdollinen rekisteröity kotipaikka sijaitsevat jossakin jäsenvaltiossa; jäljempänä ’lentotoiminnan harjoittajalla’ tarkoitetaan nimenomaan tällaista lentotoiminnan harjoittajaa. OPS 1:tä ei sovelleta
1) |
sotilas-, tulli- tai poliisikäytössä oleviin lentokoneisiin; eikä |
2) |
laskuvarjohyppy- ja palonsammutuslentoihin tai niihin liittyviin siirto- ja paluulentoihin, joilla kuljetettavat henkilöt ovat samoja, joita normaalisti kuljetetaan laskuvarjohyppy- ja palonsammutuslennoilla; eikä |
3) |
lentotyötä (aerial work) välittömästi edeltäviin sekä sen aikana tai välittömästi sen jälkeen suoritettaviin lentoihin, jotka liittyvät kyseiseen lentotyöhön ja joilla kuljetetaan miehistön jäsenten lisäksi enintään 6:ta henkilöä, jotka ovat välttämättömiä lentotyön kannalta. |
OPS 1.003
Määritelmät
a) |
Tässä liitteessä
|
b) |
Tässä liitteessä tarkoitetut osa M ja osa 145 ovat 20 päivänä marraskuuta 2003 annetussa asetuksessa (EY) N:o 2042/2003 olevat osat. |
LUKU B
YLEISTÄ
OPS 1.005
Yleistä
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta kaupalliseen ilmakuljetukseen muutoin kuin OPS 1:n mukaisesti. Suoritusarvoluokkaan B kuuluvien lentokoneiden käyttöä koskevat lievennetyt vaatimukset ovat OPS 1.005(a):n liitteessä 1. |
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on noudatettava sovellettavia taannehtivia lentokelpoisuusvaatimuksia kaupallisessa ilmakuljetuksessa käytettävien lentokoneiden osalta. |
c) |
Jokaista lentokonetta on käytettävä sen lentokelpoisuustodistuksen ehtojen ja lentokäsikirjan hyväksyttyjen rajoitusten mukaisesti. |
d) |
Kaikkien synteettisten koulutuslaitteiden, kuten lentosimulaattorien ja lentokoulutuslaitteiden, joita käytetään koulutuksessa ja/tai tarkastuslennoilla lentokoneen sijasta, on oltava synteettisiä koulutuslaitteita koskevien vaatimusten mukaisesti kelpuutettuja. Lentotoiminnan harjoittajan, joka aikoo käyttää tällaisia synteettisiä koulutuslaitteita, on saatava hyväksyntä viranomaiselta. |
OPS 1.020
Lait, määräykset ja menetelmät — Lentotoiminnan harjoittajan velvollisuudet
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että
1) |
kaikki työntekijät ovat tietoisia siitä, että heidän on noudatettava niissä valtioissa voimassa olevia tehtäviään koskevia lakeja, määräyksiä ja menetelmiä, joissa toimintaa harjoitetaan; ja |
2) |
kaikki miehistön jäsenet tuntevat tehtäviään koskevat lait, määräykset ja menetelmät. |
OPS 1.025
Yhteinen kieli
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikki miehistön jäsenet kykenevät viestimään yhteisellä kielellä. |
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikki operatiiviseen henkilöstöön kuuluvat ymmärtävät sitä kieltä, jolla heidän tehtäviään ja velvollisuuksiaan koskevat toimintakäsikirjan osat on kirjoitettu. |
OPS 1.030
Minimivarusteluettelot — Lentotoiminnan harjoittajan velvollisuudet
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava jokaiselle lentokoneelle minimivarusteluettelo (Minimum Equipment List, MEL) ja hyväksytettävä se viranomaisella. Tämän luettelon on perustuttava vastaavaan viranomaista tyydyttävään perusminimivarusteluetteloon (Master Minimum Equipment List, MMEL), jos se on olemassa. Lentotoiminnan harjoittajan laatima luettelo ei kuitenkaan saa olla vähemmän rajoittava kuin MMEL. |
b) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta muutoin kuin MEL:n mukaisesti, ellei viranomainen anna tähän lupaa. Tällaisella luvalla ei missään olosuhteissa saa sallia MMEL:n vaatimusten vastaista käyttöä. |
OPS 1.035
Laatujärjestelmä
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on otettava käyttöön yksi laatujärjestelmä ja nimitettävä yksi laatujohtaja valvomaan niiden menetelmien noudattamista, joiden avulla varmistetaan toiminnan turvallisuus ja lentokoneiden lentokelpoisuus, sekä kyseisten menetelmien riittävyyttä. Tähän valvontaan on kuuluttava järjestelmä palautteen antamiseksi vastuulliselle johtajalle (katso myös OPS 1.175(h)), jotta korjaavien toimien toteuttaminen voidaan tarvittaessa varmistaa. |
b) |
Laatujärjestelmään on sisällyttävä laadunvarmistusohjelma, johon kuuluvat menetelmät sen varmistamiseksi, että kaikki toiminta tapahtuu asiaa koskevien vaatimusten, normien ja menetelmien mukaisesti. |
c) |
Laatujärjestelmän ja laatujohtajan on oltava viranomaista tyydyttäviä. |
d) |
Laatujärjestelmä on kuvattava asiaankuuluvissa asiakirjoissa. |
e) |
Sen estämättä, mitä edellä a alakohdassa määrätään, viranomainen voi sallia kahden laatujohtajan nimittämisen, toisen lentotoimintaan ja toisen huoltotoimintaan, edellyttäen että lentotoiminnan harjoittaja on nimennyt yhden laadunhallintayksikön varmistamaan laatujärjestelmän yhdenmukaisen soveltamisen kaikessa toiminnassa. |
OPS 1.037
Onnettomuuksien ehkäisy- ja lentoturvallisuusohjelma
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava onnettomuuksien ehkäisy- ja lentoturvallisuusohjelma ja ylläpidettävä sitä. Se voidaan yhdistää laatujärjestelmään ja siihen on kuuluttava muun muassa
|
b) |
Onnettomuuksien ehkäisy- ja lentoturvallisuusohjelmasta vastaava henkilö vastaa myös korjaavien toimenpiteiden ehdottamisesta. |
c) |
Laatujohtaja valvoo niiden toimenpiteiden tehokkuutta, joihin on ryhdytty onnettomuuksien ehkäisy- ja lentoturvallisuusohjelman tuottamien korjaustoimenpide-esitysten johdosta. |
OPS 1.040
Miehistön jäsenet
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikki lennolla mukana olevat ohjaamo- ja matkustamomiehistön jäsenet ovat koulutettuja ja päteviä suorittamaan heille määrätyt tehtävät. |
b) |
Jos matkustamomiehistön jäsenien lisäksi on muita miehistön jäseniä, jotka toimivat lentokoneen matkustamossa, lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että
|
OPS 1.050
Etsintä- ja pelastustiedot
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että aiottuun lentoon liittyvät etsintä- ja pelastuspalvelun kannalta olennaiset tiedot ovat helposti saatavilla ohjaamossa.
OPS 1.055
Tiedot mukana olevista hätä- ja pelastautumisvarusteista
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että sen kaikissa lentokoneissa olevista hätä- ja pelastautumisvarusteista on saatavilla luettelot, jotka voidaan välittömästi ilmoittaa lentopelastuskeskuksille. Näihin tietoihin on soveltuvin osin sisällyttävä pelastuslauttojen ja hätärakettien lukumäärä, väri ja tyyppi, yksityiskohtaiset tiedot hätätilannetta varten tarkoitetuista lääke- ja vesivarastoista sekä kannettavan hätäradiolaitteen tyyppi ja taajuudet.
OPS 1.060
Pakkolasku veteen
Jos lentokoneen suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on yli 30, eikä se täytä sitä koskevien lentokelpoisuusmääräysten vaatimuksia veteen tehtävän pakkolaskun osalta, lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta vesialueen yläpuolella suoritettavilla lennoilla kauempana pakkolaskuun soveltuvasta maa-alueesta kuin etäisyydellä, joka vastaa 120 minuutin lentoa matkalentonopeudella, ei kuitenkaan kauempana kuin 400 meripeninkulman etäisyydellä tällaisesta maa-alueesta.
OPS 1.065
Sota-aseiden ja sotatarvikkeiden kuljettaminen
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa kuljettaa lentoteitse sota-aseita ja -tarvikkeita, elleivät kaikki asianosaiset valtiot ole antaneet tähän hyväksyntäänsä. |
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että sota-aseet ja sotatarvikkeet
|
c) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että ilma-aluksen päällikölle annetaan ennen lennon alkua yksityiskohtaiset tiedot kuljetettaviksi tarkoitetuista sota-aseista ja sotatarvikkeista sekä ilmoitetaan niiden sijainti lentokoneessa. |
OPS 1.070
Urheiluaseiden ja ampumatarvikkeiden kuljettaminen
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, että sille ilmoitetaan kaikista urheiluaseista, joita aiotaan kuljettaa lentoteitse. |
b) |
Urheiluaseita kuljetettavaksi ottavan lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että aseet
|
c) |
Urheiluaseiden ampumatarvikkeita on luvallista kuljettaa matkustajan kuljetettavaksi jättämänä matkatavarana tiettyjä rajoituksia noudattaen ja kohdassa OPS 1.1150(a)(15) määritellyn kuljetussäännöstön (ICAO-TI) mukaisesti (katso OPS 1.1160(b)(5)). |
OPS 1.075
Henkilöiden kuljettaminen
Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin toimiin sen varmistamiseksi, ettei kukaan ole lennon aikana missään lentokoneen osassa, jota ei ole tarkoitettu henkilöiden kuljettamiseen, ellei ilma-aluksen päällikkö ole myöntänyt tilapäistä pääsylupaa
1) |
kyseiseen lentokoneen osaan lentokoneen tai siinä olevan henkilön, eläimen tai tavaran turvallisuuden kannalta välttämättömän toiminnan suorittamiseksi; tai |
2) |
lentokoneen osaan, jossa kuljetetaan rahtia tai matkatavaraa ja johon pääsyn lennon aikana on tarkoitettu olevan mahdollista. |
OPS 1.080
Vaarallisten aineiden tarjoaminen ilmakuljetukseen
Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, että kukaan ei tarjoa tai ota vastaan vaarallisia aineita ilmakuljetukseen, ellei kyseinen henkilö ole saanut siihen koulutusta ja aineet ole asiaankuuluvalla tavalla luokiteltuja, dokumentoituja, hyväksyttyjä, kuvailtuja, pakattuja, merkittyjä ja varoituslipukkeilla varustettuja sekä asianmukaisessa kuljetuskunnossa, siten kuin ICAO-TI:ssä ja asiaa koskevassa yhteisön lainsäädännössä määrätään.
OPS 1.085
Miehistön velvollisuudet
a) |
Miehistön jäsen on vastuussa niiden tehtäviensä asianmukaisesta hoitamisesta, jotka
|
b) |
Miehistön jäsenen on
|
c) |
Edellä oleva kohta (b) ei velvoita miehistön jäsentä tekemään ilmoitusta sellaisesta poikkeuksellisesta tapahtumasta, jonka toinen miehistön jäsen on jo ilmoittanut. |
d) |
Miehistön jäsen ei saa suorittaa tehtäviä lentokoneessa
|
e) |
Miehistön jäseniä koskevat lentotoiminnan harjoittajan asettamat ja viranomaista tyydyttävät asianomaiset alkoholin käytön rajoitukset, joiden on täytettävä vähintään seuraavat vaatimukset:
|
f) |
Ilma-aluksen päällikkö
|
g) |
Ilma-aluksen päällikön on sellaisessa hätätilanteessa, joka edellyttää välitöntä päätöksentekoa ja toimintaa, ryhdyttävä kaikkiin kyseisessä tilanteessa tarpeellisina pitämiinsä toimiin. Tällaisissa tapauksissa hän saa poiketa säännöistä, menettelytavoista ja menetelmistä, jos se on tarpeen turvallisuuden vuoksi. |
OPS 1.090
Ilma-aluksen päällikön määräysvalta
Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, että kaikki lentokoneessa olevat henkilöt noudattavat kaikkia ilma-aluksen päällikön antamia laillisia määräyksiä, joiden tarkoituksena on lentokoneen ja siinä olevien henkilöiden tai omaisuuden turvallisuuden varmistaminen.
OPS 1.095
Lupa rullata lentokonetta
Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, ettei sen hallussa olevaa lentokonetta rullaa lentopaikan kenttäalueella muu kuin ohjaamomiehistön jäsen, ellei ohjaimissa oleva henkilö
1) |
ole lentotoiminnan harjoittajan tai sen nimetyn edustajan asianmukaisesti valtuuttama ja pätevä
|
2) |
ole saanut ohjeistusta lentopaikan asemataso-, rullaustie- ja kiitotiejärjestelyistä, kylteistä, merkinnöistä, valoista, lennonjohdonmerkeistä ja ohjeista, vakiosanonnoista ja menetelmistä, ja ellei hän pysty noudattamaan niitä toimintatapoja, joita lentokoneen turvallinen liikkuminen lentopaikalla edellyttää. |
OPS 1.100
Pääsy ohjaamoon
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei muita henkilöitä kuin lennolle määrättyjä ohjaamomiehistön jäseniä päästetä ohjaamoon eikä kuljeteta siellä, ellei kyseinen henkilö ole
|
b) |
Ilma-aluksen päällikön on varmistettava, että
|
c) |
Lopullisen päätöksen ohjaamoon pääsystä tekee ilma-aluksen päällikkö. |
OPS 1.105
Salamatkustus ja luvaton kuljetus
Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, ettei kukaan piiloudu lentokoneeseen eikä kätke siihen mitään.
OPS 1.110
Kannettavat elektroniset laitteet
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa sallia kenenkään käyttävän, ja sen on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, ettei kukaan käytä lentokoneessa sellaista kannettavaa elektronista laitetta, joka voi vaikuttaa haitallisesti lentokoneen järjestelmien ja laitteiden toimintaan.
OPS 1.115
Alkoholi ja huumaavat aineet
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa sallia sellaisen henkilön nousevan lentokoneeseen tai olevan siellä, joka on alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena siinä määrin, että lentokoneen tai siinä olevien henkilöiden turvallisuus todennäköisesti vaarantuisi, ja sen on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, ettei tällainen henkilö nouse lentokoneeseen tai ole siellä.
OPS 1.120
Turvallisuuden vaarantaminen
Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, ettei kukaan toimi välinpitämättömästi tai huolimattomasti taikka laiminlyö toimenpiteitä siten, että
1) |
lentokoneen tai siinä olevan henkilön turvallisuus vaarantuu; |
2) |
lentokone voi vaarantaa henkilön tai omaisuuden turvallisuuden. |
OPS 1.125
Mukana pidettävät asiakirjat
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokaisella lennolla ovat mukana seuraavat asiakirjat tai niiden jäljennökset:
|
b) |
Kunkin ohjaamomiehistön jäsenen on jokaisella lennolla pidettävä mukanaan voimassa oleva ilmailulupakirja, jossa on kyseistä lentoa varten vaadittavat kelpuutukset. |
OPS 1.130
Mukana pidettävät käsikirjat
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että
1) |
miehistön tehtäviä koskevat voimassa olevat toimintakäsikirjan osat ovat mukana jokaisella lennolla; |
2) |
ne toimintakäsikirjan osat, joita tarvitaan lennon suorittamiseen, ovat lentokoneessa miehistön helposti saatavissa; ja |
3) |
voimassa oleva lentokäsikirja on mukana lentokoneessa, ellei viranomainen ole vahvistanut, että OPS 1.1045:n liitteen 1 osassa B tarkoitettu toimintakäsikirja sisältää tarvittavat tiedot kyseisestä lentokoneesta. |
OPS 1.135
Mukana pidettävät lisätiedot ja lomakkeet
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että OPS 1.125:ssä ja OPS 1.130:ssä määrättyjen asiapapereiden ja käsikirjojen lisäksi jokaisella lennolla pidetään mukana seuraavat toiminta-alueen ja toiminnan laadun mukaiset tiedot ja lomakkeet:
|
b) |
Viranomainen voi sallia edellä kohdassa (a) eriteltyjen tietojen tai niiden osien esittämisen muulla tavoin kuin kirjallisena. Tietojen riittävä saatavuus, käyttökelpoisuus ja luotettavuus on kuitenkin varmistettava. |
OPS 1.140
Maassa säilytettävät tiedot
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että vähintään kunkin lennon tai lentosarjan kestoaikana
|
b) |
Edellä kohdassa (a) tarkoitettuihin tietoihin kuuluvat
|
OPS 1.145
Tarkastusvaltuudet
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että viranomaisen valtuuttaman henkilön sallitaan milloin tahansa nousta mihin tahansa lentokoneeseen, jota käytetään kyseisen viranomaisen myöntämän ansiolentoluvan mukaisesti, olla mukana lennolla sekä päästä ohjaamoon ja olla siellä. Ilma-aluksen päällikkö voi kuitenkin kieltää pääsyn ohjaamoon, jos lentokoneen turvallisuus hänen mielestään tämän vuoksi vaarantuisi.
OPS 1.150
Asiakirjojen ja tietojen toimittaminen
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on
|
b) |
Ilma-aluksen päällikön on kohtuullisessa ajassa jonkin viranomaisen valtuuttaman henkilön pyynnöstä toimitettava tälle ne asiakirjat, jotka vaaditaan pidettäviksi lentokoneessa. |
OPS 1.155
Asiakirjojen säilyttäminen
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että
1) |
kaikkia säilytettäviksi vaadittavia alkuperäisiä asiakirjoja tai niiden jäljennöksiä säilytetään vaaditun ajan, vaikka hän ei enää olisi kyseistä lentokonetta käyttävä lentotoiminnan harjoittaja; ja |
2) |
jos sellainen miehistön jäsen, josta lentotoiminnan harjoittaja on pitänyt lento- sekä työ- ja lepoaikaan liittyvää kirjaa, siirtyy toisen lentotoiminnan harjoittajan miehistön jäseneksi, kyseinen kirjanpito annetaan uuden lentotoiminnan harjoittajan käyttöön. |
OPS 1.160
Lennonrekisteröintilaitteen tallenteiden säilyttäminen, toimittaminen ja käyttö
a) |
Tallenteiden säilyttäminen
|
b) |
Tallenteiden toimittaminen Sellaista lentokonetta käyttävän lentotoiminnan harjoittajan, jossa on lennonrekisteröintilaite, on kohtuullisen ajan kuluessa viranomaisen pyynnöstä toimitettava lennonrekisteröintilaitteen tallenteet, jotka ovat saatavissa tai säilytettyinä. |
c) |
Tallenteiden käyttäminen
|
OPS 1.165
Vuokraaminen
a) |
Määritelmiä Tässä kohdassa käytettyjen termien merkitykset ovat seuraavat:
|
b) |
Lentokoneiden vuokraaminen yhteisön lentotoiminnanharjoittajien välillä
|
c) |
Lentokoneiden vuokraaminen yhteisön lentotoiminnan harjoittajan ja muun osapuolen kuin toisen yhteisön lentotoiminnan harjoittajan välillä
|
OPS 1.005(a), liite 1
Toiminta suoritusarvoluokan B lentokoneilla
a) |
Määritelmät
|
b) |
Tämän liitteen soveltamisalaan kuuluvaa lentotoimintaa voidaan harjoittaa seuraavien lievennettyjen vaatimusten mukaisesti:
|
LUKU C
LENTOTOIMINNAN HARJOITTAJIEN HYVÄKSYMINEN JA VALVONTA
OPS 1.175
Lentotoiminnan harjoittajien hyväksymisen yleiset ehdot
Huomautus 1: Tämän kohdan liitteessä 1 määritellään ansiolentoluvan sisältö ja ehdot.
Huomautus 2: Tämän kohdan liitteessä 2 määritellään johtoa ja organisaatiota koskevat vaatimukset.
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta kaupalliseen ilmakuljetukseen muutoin kuin ansiolentoluvan (AOC) perusteella ja sen rajoitusten ja ehtojen mukaisesti. |
b) |
Ansiolentoluvan tai sen muutoksen hakijan on sallittava viranomaisen tutkia kaikki aiotun toiminnan turvallisuusnäkökohdat. |
c) |
Ansiolentoluvan saamisen edellytyksenä on, että
|
d) |
Jos lentotoiminnan harjoittajalla on useissa eri jäsenmaissa rekisteröityjä lentokoneita, on laadittava asianmukaiset järjestelyt asianmukaisen turvallisuusvalvonnan varmistamiseksi. |
e) |
Lentotoiminnan harjoittajan on OPS 1:n jatkuvan noudattamisen selvittämiseksi annettava viranomaiselle mahdollisuus tutkia lentotoiminnan harjoittajan organisaation toimintaa ja päästä sen lentokoneisiin sekä varmistettava, että viranomainen pääsee tutkimaan kaikkia sen käyttämiä osan 145 huolto-organisaatioita. |
f) |
Ansiolentolupaa muutetaan tai se peruutetaan kokonaan tai määräajaksi, jos viranomainen ei enää ole vakuuttunut siitä, että lentotoiminnan harjoittaja kykenee harjoittamaan turvallista lentotoimintaa. |
g) |
Lentotoiminnan harjoittajan on osoitettava viranomaiselle, että
|
h) |
Lentotoiminnan harjoittajan on nimettävä viranomaista tyydyttävä vastuullinen johtaja, jolla on yrityksen sisäiset valtuudet varmistaa, että kaikki lento- ja huoltotoiminta voidaan rahoittaa ja suorittaa viranomaisen vaatimusten mukaisesti. |
i) |
Lentotoiminnan harjoittajan on nimettävä viranomaista tyydyttävät vastuuhenkilöt, jotka vastaavat seuraavien toiminnan osa-alueiden johtamisesta ja valvonnasta:
|
j) |
Sama henkilö voidaan nimetä useamman kuin yhden osa-alueen vastuuhenkilöksi, jos järjestely on viranomaista tyydyttävä. Kuitenkin jos lentotoiminnan harjoittajalla on palveluksessaan vähintään 21 kokopäivätoimista työntekijää, edellä mainittuja neljää toiminnan osa-aluetta varten on nimettävä yhteensä vähintään kaksi vastuuhenkilöä. |
k) |
Jos lentotoiminnan harjoittajan kokopäivätoimisten työntekijöiden määrä on 20 tai vähemmän, vastuullinen johtaja voi itse toimia yhdessä tai useammassa nimetyn vastuuhenkilön tehtävässä, mikäli järjestely on viranomaista tyydyttävä. |
l) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen lento suoritetaan toimintakäsikirjan määräysten mukaisesti. |
m) |
Lentotoiminnan harjoittajan on järjestettävä asianmukaiset välineet ja tilat lentojensa turvallista maahuolintaa varten. |
n) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että sen lentokoneiden varustus ja miehistöjen pätevyys ovat niiden vaatimusten mukaisia, joita on noudatettava kyseisellä toiminta-alueella ja harjoitettavan lentotoiminnan lajissa. |
o) |
Lentotoiminnan harjoittajan on noudatettava osan M vaatimuksia kaikkien sen ansiolentoluvan alaisessa toiminnassa käytettävien lentokoneiden huollossa. |
p) |
Lentotoiminnan harjoittajan on toimitettava viranomaiselle luvun P mukainen toimintakäsikirja sekä kaikki sen lisäykset ja muutokset. |
q) |
Lentotoiminnan harjoittajan on pidettävä kotilentopaikalla yllä toiminta-alueen ja lentotoiminnan lajin kannalta asianmukaisia lentotoiminnan tukitoimintoja. |
OPS 1.180
Ansiolentoluvan myöntäminen, muuttaminen ja voimassapitäminen
a) |
Lentotoiminnan harjoittajalle voidaan myöntää ansiolentolupa tai sen muutos ja ansiolentolupa voidaan pitää voimassa ainoastaan, jos
|
b) |
Sen estämättä, mitä OPS 1.185(f):ssä määrätään, lentotoiminnan harjoittajan on ilmoitettava viranomaiselle mahdollisimman nopeasti kaikista jäljempänä olevan kohdan OPS 1.185(a) mukaisesti annettujen tietojen muutoksista. |
c) |
Jollei viranomainen ole vakuuttunut siitä, että kohdan (a) vaatimukset täyttyvät, se voi näytön saamiseksi vaatia suoritettavaksi yhden tai useamman lennon, joilla toimitaan siten kuin ne olisivat kaupallista ilmakuljetusta. |
OPS 1.185
Hallinnolliset vaatimukset
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että ensimmäisessä ansiolentolupahakemuksessa ja soveltuvin osin sen muutos- tai uusimishakemuksessa on seuraavat tiedot:
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan huoltojärjestelyjen osalta ensimmäisessä ansiolentolupahakemuksessa ja soveltuvin osin sen muutos- tai uusimishakemuksessa on oltava jokaisesta käytettävästä lentokonetyypistä seuraavat tiedot:
|
c) |
Ensimmäinen ansiolentolupahakemus on jätettävä vähintään 90 päivää ennen aiotun toiminnan aloittamispäivää. Toimintakäsikirja voidaan toimittaa myöhemmin, kuitenkin vähintään 60 päivää ennen aiotun toiminnan aloittamista. |
d) |
Ansiolentoluvan muutoshakemus on jätettävä vähintään 30 päivää tai sovittua aikaa ennen aiotun toiminnan aloittamista. |
e) |
Ansiolentoluvan uusimishakemus on jätettävä vähintään 30 päivää tai sovittua aikaa ennen luvan voimassaoloajan päättymistä. |
f) |
Lukuun ottamatta poikkeuksellisia olosuhteita viranomaiselle on ilmoitettava nimetyn vastuuhenkilön aiotusta vaihtamisesta vähintään 10 päivää ennen vaihdon suunniteltua ajankohtaa. |
OPS 1.175, liite 1
Ansiolentoluvan sisältö ja ehdot
Ansiolentoluvassa on mainittava
a) |
lentotoiminnan harjoittajan nimi ja sijainti (pääasiallinen toimipaikka); |
b) |
myöntämispäivä ja voimassaoloaika; |
c) |
kuvaus hyväksytyn lentotoiminnan lajista; |
d) |
käyttöön hyväksytyt lentokonetyypit; |
e) |
käyttöön hyväksyttyjen lentokoneiden rekisteritunnukset; lentotoiminnan harjoittaja voi kuitenkin saada hyväksynnän järjestelmälle, jolla viranomaiselle ilmoitetaan sen ansiolentoluvan perusteella käytettävien lentokoneiden rekisteritunnukset; |
f) |
hyväksytyt toiminta-alueet; |
g) |
erityiset rajoitukset; sekä |
h) |
erityiset luvat ja hyväksynnät, kuten
|
OPS 1.175, liite 2
Ansiolentoluvan haltijan johto ja organisaatio
a) |
Yleistä Lentotoiminnan harjoittajan johto on järjestettävä järkevästi ja tehokkaasti, jotta lentotoiminnan turvallisuus voidaan varmistaa. Nimetyillä vastuuhenkilöillä on oltava johtamiskykyä sekä asianmukainen tekninen tai lentotoiminnallinen pätevyys ilmailun alalta. |
b) |
Nimetyt vastuuhenkilöt
|
c) |
Henkilöstön riittävyys ja valvonta
|
d) |
Työskentelytilat
|
e) |
Asiakirjat Lentotoiminnan harjoittajan on järjestettävä käsikirjojen, muutosasiakirjojen ja muiden asiakirjojen tuottaminen. |
LUKU D
TOIMINTAMENETELMÄT
OPS 1.195
Lentotoiminnan valvonta
Lentotoiminnan harjoittajan on
a) |
otettava käyttöön viranomaisen hyväksymä lentotoiminnan valvontamenetelmä ja pidettävä sitä yllä; ja |
b) |
valvottava lentotoimintaa kaikilla sen ansiolentoluvan mukaisesti suoritettavilla lennoilla. |
OPS 1.200
Toimintakäsikirja
Lentotoiminnan harjoittajan on annettava operatiivisen henkilöstön käyttöön ja ohjeeksi luvun P mukainen toimintakäsikirja.
OPS 1.205
Operatiivisen henkilöstön pätevyys
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikki maa- ja lentotoimintatehtäviin määrätyt tai niihin suoraan osallistuvat henkilöt ovat saaneet asianmukaisen opastuksen, osoittaneet kykynsä erityisiin tehtäviinsä ja ovat tietoisia velvollisuuksistaan sekä tehtäviensä merkityksestä toiminnan kokonaisuuden kannalta.
OPS 1.210
Menetelmien laatiminen
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava jokaista lentokonetyyppiä varten menetelmät ja ohjeet, joihin sisältyvät maahenkilöstön ja miehistön jäsenten tehtävät toiminnan laadun mukaan maassa ja lennon aikana. |
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava tarkistuslistajärjestelmä, jota miehistön jäsenten on noudatettava lentokoneen käytön kaikissa vaiheissa normaaleissa, poikkeuksellisissa ja hätätilanteissa sen varmistamiseksi, että toimintakäsikirjan lentomenetelmiä noudatetaan. |
c) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa vaatia miehistön jäsentä suorittamaan lennon kriittisten vaiheiden aikana mitään muita tehtäviä kuin sellaisia, jotka ovat lentokoneen turvallisen käytön kannalta välttämättömiä. |
OPS 1.215
Ilmaliikennepalvelujen käyttö
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että ilmaliikennepalveluja käytetään kaikilla lennoilla aina, kun niitä on saatavissa.
OPS 1.216
Lennon aikana annettavat toimintaohjeet
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että sen lennon aikana antamat toimintaohjeet, joihin liittyy ATS-lentosuunnitelman muutos, koordinoidaan asianmukaisen ilmaliikennepalveluyksikön kanssa ennen niiden lähettämistä lentokoneeseen, mikäli tämä on käytännössä mahdollista.
OPS 1.220
Lentopaikkojen hyväksyminen
Lentotoiminnan harjoittaja saa hyväksyä ainoastaan sellaisten lentopaikkojen käytön, jotka ovat kyseisen lentokonetyypin ja lentotoiminnan kannalta riittäviä.
OPS 1.225
Lentopaikan toimintaminimit
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on määritettävä OPS 1.430:n mukaisesti lentopaikan toimintaminimit kullekin lähtö-, määrä- ja varalentopaikalle, joka on hyväksytty käytettäväksi OPS 1.220:n mukaisesti. |
b) |
Kaikki viranomaisen vaatimat lisäykset on sisällytettävä edellä kohdan (a) mukaisesti eriteltyihin toimintaminimeihin. |
c) |
Tietyn lähestymis- ja laskumenetelmän minimejä voidaan käyttää, jos
|
OPS 1.230
Mittarilähtö- ja mittarilähestymismenetelmät
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentopaikan sijaintivaltion määrittelemiä mittarilähtö- ja mittarilähestymismenetelmiä käytetään. |
b) |
Sen estämättä, mitä edellä kohdassa (a) määrätään, ilma-aluksen päällikkö voi hyväksyä julkaistusta lähtö- tai tuloreitistä poikkeavan lennonjohtoselvityksen edellyttäen, että estevarakriteereitä noudatetaan ja toimintaolosuhteet otetaan täysin huomioon. Loppulähestyminen on lennettävä näkölähestymisenä tai vahvistetun mittarilähestymismenetelmän mukaisesti. |
c) |
Lentotoiminnan harjoittaja voi ottaa käyttöön muita kuin edellä kohdassa (a) tarkoitettuja menetelmiä ainoastaan, jos niillä on lentopaikan sijaintivaltion hyväksyntä, milloin se vaaditaan, ja ne ovat viranomaista tyydyttäviä. |
OPS 1.235
Melunvaimennusmenetelmät
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on otettava käyttöön menetelmät melun torjumiseksi mittarilentotoiminnan aikana ICAO PANS OPS Volume 1:n (asiak. 8168-OPS/611) mukaisesti. |
b) |
Alkunousuun liittyvien melunvaimennusmenetelmien, jotka lentotoiminnan harjoittaja on määrännyt kullekin lentokonetyypille, olisi oltava samat kaikilla lentopaikoilla. |
OPS 1.240
Reitit ja toiminta-alueet
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentotoimintaa harjoitetaan ainoastaan sellaisilla reiteillä tai alueilla, joilla
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentotoimintaa harjoitetaan viranomaisen asettamien reittejä tai toiminta-alueita koskevien rajoitusten mukaisesti. |
OPS 1.241
Toiminta RVSM-ilmatilassa (pienennetty korkeusporrastusminimi)
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa ilman viranomaisen eri hyväksyntää (RVSM-hyväksyntä) käyttää lentokonetta erikseen määritellyissä ilmatilan osissa, joissa alueellisen sopimuksen (Regional Air Navigation Agreement) perusteella käytetään 300 metrin (1 000 jalkaa) korkeusporrastusminimiä (katso myös OPS 1.872).
OPS 1.243
Toiminta alueilla, joita koskevat erityiset suunnistustarkkuusvaatimukset
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa ilman viranomaisen eri hyväksyntää (MNPS/RNP/RNAV-hyväksyntä) käyttää lentokonetta erikseen määritellyillä alueilla tai tietyn ilmatilan erikseen määritellyssä osassa, joita varten on alueellisten sopimusten perusteella asetettu minimisuunnistustarkkuusvaatimukset (katso myös OPS 1.865(c)(2) ja OPS 1.870).
OPS 1.245
Suurin sallittu etäisyys riittävästä lentopaikasta toimittaessa kaksimoottorisilla lentokoneilla ilman ETOPS-hyväksyntää
a) |
Ellei viranomainen ole antanut erityistä hyväksyntää OPS 1.246(a):n mukaisesti (ETOPS-hyväksyntä), lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää kaksimoottorista lentokonetta sellaisella reitillä, johon kuuluu kohta, joka sijaitsee kauempana riittävästä lentopaikasta kuin seuraavilla etäisyyksillä:
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on määritettävä jokaista käyttämäänsä kaksimoottorista lentokonetyyppiä tai -versiota varten nopeus, jota käytetään laskettaessa suurin sallittu etäisyys riittävään lentopaikkaan. Tämä nopeus ei saa olla suurempi kuin VMO, ja sen on perustuttava siihen todelliseen ilmanopeuteen, jonka lentokone pystyy säilyttämään yhden moottorin ollessa epäkunnossa:
|
c) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että toimintakäsikirjaan sisältyvät jokaisesta tyypistä tai versiosta erikseen seuraavat tiedot:
|
Huomautus: Edellä mainitut nopeudet ja korkeudet (lentopinnat) on tarkoitettu ainoastaan käytettäviksi määritettäessä suurinta sallittua etäisyyttä riittävästä lentopaikasta.
OPS 1.246
Pitkän matkan lennot kaksimoottorisilla lentokoneilla (ETOPS)
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa ilman viranomaisen eri hyväksyntää (ETOPS-hyväksyntä) harjoittaa toimintaa kauempana kuin OPS 1.245:n mukaisesti määritetyllä etäisyydellä riittävästä lentopaikasta. |
b) |
Ennen ETOPS-lennon aloittamista lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että käytettävissä on riittävä ja säävaatimukset täyttävä ETOPS-reittivaralentopaikka, joka sijaitsee joko ETOPS-hyväksynnän mukaisen lentoajan sisällä tai MEL:n perusteella määritettyyn lentokoneen toimintakuntoisuuteen perustuvan lentoajan sisällä sen mukaan, kumpi näistä on lyhyempi (katso OPS 1.297(d)). |
OPS 1.250
Minimilentokorkeuksien määrittäminen
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on annettava kaikille lennettävän reitin osille minimilentokorkeudet ja niiden määritysmenetelmät, joilla varmistetaan vaadittava korkeusvara maastoon lukujen F–I vaatimusten mukaisesti. |
b) |
Kaikki minimilentokorkeuksien määritysmenetelmät on oltava viranomaisen hyväksymiä. |
c) |
Jos niiden valtioiden, joiden yli lennetään, vahvistamat minimilentokorkeudet ovat lentotoiminnan harjoittajan määräämiä korkeammat, pätevät korkeammat arvot. |
d) |
Lentotoiminnan harjoittajan on minimilentokorkeuksia määrittäessään otettava huomioon seuraavat tekijät:
|
e) |
Edellä kohdassa (d) tarkoitettuja vaatimuksia täytettäessä on otettava asianmukaisesti huomioon
|
OPS 1.255
Polttoainevaatimukset
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava lentojen suunnittelua ja lennon aikana tapahtuvaa uudelleensuunnittelua varten polttoainevaatimukset sen varmistamiseksi, että jokaisella lennolla on mukana riittävästi polttoainetta suunniteltua lentoa varten sekä varapolttoainetta suunnitellusta toiminnasta poikkeamisesta aiheutuvaan lisätarpeeseen. |
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentojen suunnittelu perustuu vähintään alla olevissa alakohdissa (1) ja (2) mainittuihin asioihin:
|
c) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että ennen lentoa tehtävään laskelmaan käytettävissä olevan polttoaineen tarpeesta sisältyvät
|
d) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lennon aikana tehtävään uuteen laskelmaan käytettävissä olevan polttoaineen tarpeesta silloin, kun lentoa on jatkettava muuta kuin alun perin suunniteltua reittiä tai toiselle määräpaikalle, sisältyvät
|
OPS 1.260
Liikuntarajoitteisten henkilöiden kuljettaminen
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät liikuntarajoitteisten henkilöiden kuljettamista varten. |
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei liikuntarajoitteisia henkilöitä sijoiteta ja etteivät tällaiset henkilöt asetu sellaisille paikoille, joilla ollessaan he saattaisivat
|
c) |
Ilma-aluksen päällikölle on ilmoitettava lentokoneessa kuljetettavista liikuntarajoitteisista henkilöistä. |
OPS 1.265
Karkotettujen tai pidätettyjen henkilöiden sekä sellaisten matkustajien kuljettaminen, joiden pääsy maahan on kielletty
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava lentokoneen ja siinä olevien henkilöiden turvallisuuden varmistamiseksi menetelmät karkotettujen tai pidätettyjen henkilöiden sekä sellaisten matkustajien kuljettamista varten, joiden pääsy maahan on kielletty. Ilma-aluksen päällikölle on ilmoitettava edellä tarkoitettujen henkilöiden kuljettamisesta lentokoneessa.
OPS 1.270
Matkatavaran ja rahdin sijoittaminen
(Katso OPS 1.270, liite 1)
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät sen varmistamiseksi, että matkustamoon otetaan ainoastaan sellaista käsimatkatavaraa, joka voidaan sijoittaa asianmukaisesti ja turvallisesti. |
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät sen varmistamiseksi, että kaikki sellainen matkatavara tai rahti, joka voi paikaltaan siirtyessään aiheuttaa vammoja tai vahinkoa tai tukkia käytäviä ja uloskäyntejä, sijoitetaan sellaisiin säilytyspaikkoihin, jotka on suunniteltu estämään sen liikkumisen. |
OPS 1.275
Tyhjä
OPS 1.280
Matkustajien sijoittaminen
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät sen varmistamiseksi, että matkustajat sijoitetaan sellaisille paikoille, joilla he voivat mahdollisessa hätäevakuointitilanteessa parhaiten myötävaikuttaa lentokoneen evakuointiin eivätkä ole sen esteenä.
OPS 1.285
Ohjeiden antaminen matkustajille
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että
a) |
Yleistä
|
b) |
Ennen lentoonlähtöä
|
c) |
Lentoonlähdön jälkeen
|
d) |
Ennen laskua
|
e) |
Laskun jälkeen
|
f) |
Jos lennon aikana joudutaan hätätilanteeseen, matkustajia opastetaan toimimaan siten kuin kyseisessä tilanteessa on asianmukaista. |
OPS 1.290
Lennon valmistelu
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokaisesta aiotusta lennosta laaditaan operatiivinen lentosuunnitelma. |
b) |
Ilma-aluksen päällikkö saa aloittaa lennon vasta varmistuttuaan siitä, että
|
OPS 1.295
Lentopaikkojen valinta
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava ohjeet määrä- ja/tai varalentopaikkojen valitsemiseksi suunniteltaessa lentoa OPS 1.220:n mukaisesti. |
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on valittava lähtövaralentopaikka ja ilmoitettava se operatiivisessa lentosuunnitelmassa, ellei lähtölentopaikalle palaaminen ole säähän tai suoritusarvoihin liittyvistä syistä mahdollista. Lähtövaralentopaikan on sijaittava
|
c) |
Lentotoiminnan harjoittajan on valittava jokaiselle IFR-lennolle vähintään yksi määrävaralentopaikka, paitsi jos
|
d) |
Lentotoiminnan harjoittajan on valittava kaksi määrävaralentopaikkaa, jos
|
e) |
Lentotoiminnan harjoittajan on ilmoitettava kaikki vaadittavat varalentopaikat operatiivisessa lentosuunnitelmassa. |
OPS 1.297
IFR-lentojen suunnitteluminimit
a) |
Lähtövaralentopaikkojen suunnitteluminimit. Lentotoiminnan harjoittaja ei saa valita lentopaikkaa lähtövaralentopaikaksi, elleivät asianmukaiset sääsanomat tai -ennusteet tai ne yhdessä osoita, että aikana, joka alkaa tuntia ennen arvioitua saapumisaikaa lentopaikalle ja päättyy tunnin kuluttua siitä, sääolosuhteet täyttävät OPS 1.225:n mukaisesti määritetyt käytettävät laskuminimit. Pilvikorkeus on otettava huomioon silloin, kun ainoat mahdolliset lähestymistavat ovat ei-tarkkuuslähestyminen tai kiertolähestyminen. Lentotoimintaa yhden moottorin ollessa epäkunnossa koskevat rajoitukset on otettava huomioon. |
b) |
Määrälentopaikkojen ja määrävaralentopaikkojen suunnitteluminimit. Lentotoiminnan harjoittaja saa valita tietyn määrälentopaikan tai määrävaralentopaikan ainoastaan, jos asianmukaiset sääsanomat tai -ennusteet tai ne yhdessä osoittavat, että aikana, joka alkaa tuntia ennen arvioitua saapumisaikaa lentopaikalle ja päättyy tunnin kuluttua siitä, sääolosuhteet täyttävät käytettävät suunnitteluminimit.
|
c) |
Reittivaralentopaikan suunnitteluminimit. Lentotoiminnan harjoittaja ei saa valita lentopaikkaa reittivaralentopaikaksi, elleivät asianmukaiset sääsanomat tai -ennusteet tai ne yhdessä osoita, että aikana, joka alkaa tuntia ennen arvioitua saapumisaikaa lentopaikalle ja päättyy tunnin kuluttua siitä, sääolosuhteet täyttävät yllä olevan taulukon 1 mukaiset suunnitteluminimit. |
d) |
ETOPS-reittivaralentopaikan suunnitteluminimit. Lentotoiminnan harjoittaja ei saa valita lentopaikkaa ETOPS-reittivaralentopaikaksi, elleivät asianmukaiset sääsanomat tai -ennusteet tai ne yhdessä osoita, että aikana, joka alkaa tuntia ennen arvioitua saapumisaikaa lentopaikalle ja päättyy tunnin kuluttua siitä, sääolosuhteet täyttävät alla olevassa taulukossa 2 määrätyt suunnitteluminimit ja ovat lentotoiminnan harjoittajan ETOPS-hyväksynnän mukaiset. Taulukko 2 Suunnitteluminimit — ETOPS
|
OPS 1.300
ATS-lentosuunnitelman esittäminen
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei lentoa aloiteta ennen kuin ATS-lentosuunnitelma on esitetty tai riittävät tiedot jätetty, jotta hälytyspalvelu voidaan tarvittaessa käynnistää.
OPS 1.305
Polttoainetankkaus ja polttoaineen poisto matkustajien noustessa lentokoneeseen, ollessa lentokoneessa tai poistuessa siitä
(Katso OPS 1.305, liite 1)
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei lentokoneen polttoainetankkausta tai polttoaineen poistoa suoriteta matkustajien noustessa lentokoneeseen, ollessa lentokoneessa tai poistuessa siitä silloin, kun käytetään lentobensiiniä tai laajajakeista polttoainetta (esim. Jet-B tai vastaava), tai kun tällaiset polttoainetyypit saattaisivat sekoittua. Muissa tapauksissa on ryhdyttävä tarvittaviin varotoimiin ja lentokoneessa on oltava asianmukainen ja pätevä henkilöstö, joka on valmis aloittamaan lentokoneen evakuoinnin ja johtamaan sitä mahdollisimman käytännöllisesti ja ripeästi.
OPS 1.307
Polttoainetankkaus ja polttoaineen poisto käytettäessä laajajakeista polttoainetta
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät, joita noudatetaan polttoainetankkauksessa ja polttoaineen poistossa käytettäessä laajajakeista polttoainetta (esim. Jet-B tai vastaava), jos se on tarpeen.
OPS 1.308
Työntö ja hinaus
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikki työntö- ja hinausmenetelmät ovat asianmukaisten ilmailunormien ja -menetelmien mukaisia. |
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentokonetta ei siirretä ennen rullausta tai sen jälkeen hinaamalla ilman hinaustankoa, ellei jokin seuraavista ehdoista täyty:
|
OPS 1.310
Miehistön jäsenten paikat
a) |
Ohjaamomiehistön jäsenet
|
b) |
Matkustamomiehistön jäsenet. Vaadittujen matkustamomiehistön jäsenten on kaikissa matkustamon osastoissa, joissa on matkustajia, oltava määrätyillä paikoillaan lennon kriittisten vaiheiden ajan. |
OPS 1.315
Hätäevakuoinnin apuvälineet
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät sen varmistamiseksi, että automaattisesti toimivat hätäevakuoinnin apuvälineet on viritetty toimintavalmiiksi ennen rullausta, lentoonlähtöä ja laskua, milloin se on turvallista ja mahdollista.
OPS 1.320
Istuimet sekä istuin- ja olkavyöt
a) |
Miehistön jäsenet
|
b) |
Matkustajat
|
OPS 1.325
Matkustamon ja tarjoomon varmistaminen
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät, joilla varmistetaan, että kaikki uloskäynnit ja poistumistiet ovat esteettömiä ennen rullausta, lentoonlähtöä ja laskua. |
b) |
Ilma-aluksen päällikön on varmistettava, että kaikki varusteet ja matkatavarat on asianmukaisesti varmistettu ennen lentoonlähtöä ja laskua sekä muulloin, kun sen katsotaan olevan tarpeen turvallisuuden vuoksi. |
OPS 1.330
Hätävarusteiden saatavuus
Ilma-aluksen päällikön on varmistettava, että tarvittavat hätävarusteet ovat aina helposti saatavilla välittömästi käytettäviksi.
OPS 1.335
Tupakointi lentokoneessa
a) |
Ilma-aluksen päällikön on varmistettava, ettei kenenkään lentokoneessa olevan sallita tupakoida
|
OPS 1.340
Sääolosuhteet
a) |
IFR-lennolla ilma-aluksen päällikkö ei saa
|
b) |
IFR-lennolla ilma-aluksen päällikkö ei saa ohittaa
|
c) |
IFR-lennolla ilma-aluksen päällikkö ei saa jatkaa kohti suunniteltua määrälentopaikkaa, elleivät uusimmat saatavilla olevat tiedot osoita sääolosuhteiden olevan määrälentopaikalla tai vähintään yhdellä määrävaralentopaikalla aiottuna saapumisajankohtana yhtä hyvät tai paremmat kuin käytettävät lentopaikan toimintaminimit. |
d) |
VFR-lennolla ilma-aluksen päällikkö ei saa aloittaa lentoonlähtöä, elleivät ajan tasalla olevat sääsanomat tai ajan tasalla olevat sääsanomat ja -ennusteet yhdessä osoita sääolosuhteiden olevan näkölentosääntöjen mukaisesti lennettäväksi tarkoitetulla reitillä tai reitin osalla kyseisenä aikana sellaiset, että näiden sääntöjen noudattaminen on mahdollista. |
OPS 1.345
Jään ja muiden epäpuhtauksien huomioon ottaminen maassa
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät, joita on noudatettava silloin, kun jäänesto ja jäänpoisto maassa sekä niihin liittyvät lentokoneen tarkastukset ovat tarpeen. |
b) |
Ilma-aluksen päällikkö ei saa aloittaa lentoonlähtöä, jos lentokoneen ulkopinnoilla on sellaisia epäpuhtauksia, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti lentokoneen suoritusarvoihin tai ohjattavuuteen, ellei lentokäsikirjassa toisin sallita. |
OPS 1.346
Jään ja muiden epäpuhtauksien huomioon ottaminen lennolla
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät, joita noudatetaan lennoilla odotettavissa olevissa ja todellisissa jäätävissä olosuhteissa. |
b) |
Ilma-aluksen päällikkö ei saa aloittaa lentoa eikä tarkoituksellisesti lentää odotettavissa oleviin tai todellisiin jäätäviin olosuhteisiin, ellei lentokonetta ole hyväksytty ja varustettu lentämään tällaisissa olosuhteissa. |
OPS 1.350
Poltto- ja voiteluainemäärät
Ilma-aluksen päällikkö ei saa aloittaa lentoa, ellei hän ole vakuuttunut siitä, että lentokoneessa on vähintään se määrä poltto- ja voiteluainetta, joka suunnitelman mukaan tarvitaan turvalliseen lentoon odotettavissa olevat lentotoimintaolosuhteet huomioon ottaen.
OPS 1.355
Lentoonlähtöolosuhteet
Ennen lentoonlähdön aloittamista ilma-aluksen päällikön on varmistuttava siitä, että lentopaikan sääolosuhteet ja käytettäväksi aiotun kiitotien kunto ovat hänen saatavillaan olevien tietojen mukaan sellaiset, ettei niiden pitäisi olla turvallisen lentoonlähdön ja nousun esteenä.
OPS 1.360
Lentoonlähtöminimien noudattaminen
Ennen lentoonlähdön aloittamista ilma-aluksen päällikön on varmistuttava siitä, että kiitotienäkyvyys tai näkyvyys lentokoneen lentoonlähtösuunnassa on yhtä hyvä tai parempi kuin käytettävä minimi.
OPS 1.365
Minimilentokorkeudet
Ilma-aluksen päällikkö tai ohjaaja, jonka tehtäväksi lennon suorittaminen on siirretty, ei saa lentää määrättyjen minimilentokorkeuksien alapuolella, paitsi milloin se on välttämätöntä lentoonlähdön tai laskun vuoksi.
OPS 1.370
Poikkeus- ja häiriötilanteiden jäljittely lennolla
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät sen varmistamiseksi, ettei poikkeus-, häiriö- tai hätätilanteita, jotka edellyttävät tavallisuudesta poikkeavien tai hätämenetelmien noudattamista kokonaan tai osittain, eikä mittarisääolosuhteita jäljitellä keinotekoisesti kaupallisen ilmakuljetuksen lentojen aikana.
OPS 1.375
Polttoaineen kulutuksen seuranta ja käytön hallinta lennon aikana
(Katso OPS 1.375, liite 1)
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmä polttoainemäärän tarkistusten ja polttoaineen käytön hallinnan varmistamiseksi. |
b) |
Ilma-aluksen päällikön on varmistettava, ettei käytettävissä olevan polttoaineen määrä ole lennon aikana pienempi kuin se määrä, joka tarvitaan sellaiselle lentopaikalle pääsemiseen, jolle lasku voidaan suorittaa turvallisesti siten, että loppuvarapolttoaine jää vielä jäljelle. |
c) |
Ilma-aluksen päällikön on annettava hätäilmoitus, jos laskettu lentokoneessa käytettävissä olevan polttoaineen määrä lentokoneen laskeutuessa on pienempi kuin loppuvarapolttoaine. |
OPS 1.380
Tyhjä
OPS 1.385
Lisähapen käyttö
Ilma-aluksen päällikön on varmistettava, että lentokoneen turvallisen käytön kannalta olennaisiin tehtäviin osallistuvat ohjaamomiehistön jäsenet käyttävät jatkuvasti lisähappea aina matkustamon painekorkeuden ylittäessä 10 000 jalkaa pidempään kuin 30 minuutin ajan, ja aina silloin, kun matkustamon painekorkeus on yli 13 000 jalkaa.
OPS 1.390
Kosminen säteily
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on otettava huomioon kaikkien miehistön jäsenten lennonaikainen altistuminen kosmiselle säteilylle työtehtävissään (mukaan lukien siirtolennot). Niiden miehistön jäsenten osalta, joiden saama säteilyannos on todennäköisesti yli 1 mSv vuodessa, on ryhdyttävä seuraaviin toimenpiteisiin:
|
b) |
|
OPS 1.395
Maan läheisyyden havaitseminen
Ohjaamomiehistön jäsenen tai maan läheisyydestä varoittavan järjestelmän havaitessa etäisyyden maahan olevan liian pieni ilma-aluksen päällikön tai ohjaajan, jonka tehtäväksi lennon suorittaminen on siirretty, on varmistettava, että korjaavat toimet aloitetaan viipymättä turvallisten lento-olosuhteiden palauttamiseksi.
OPS 1.398
Yhteentörmäysvaarasta ilmassa varoittavan järjestelmän (ACAS) käyttö
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät sen varmistamiseksi, että
a) |
kun ACAS-järjestelmä on asennettu ja toimintakuntoinen, lennon aikana käytetään sellaista laitteen moodia, jossa väistöohjeiden (Resolution Advisory, RA) saaminen on mahdollista, ellei tämä moodi ole kyseisissä olosuhteissa epätarkoituksenmukainen; |
b) |
kun ACAS-järjestelmä havaitsee toisen ilma-aluksen olevan liian lähellä ja antaa väistöohjeen, ilma-aluksen päällikön tai ohjaajan, jonka tehtäväksi lennon suorittaminen on siirretty, on varmistettava, että turvallisen porrastuksen palauttamiseksi ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin, ellei varoituksen aiheuttajaa ole näköhavainnoin tunnistettu ja todettu, ettei yhteentörmäysvaaraa ole. |
OPS 1.400
Lähestymis- ja laskuolosuhteet
Ennen lähestymisen aloittamista laskua varten ilma-aluksen päällikön on varmistuttava siitä, että lentopaikan sääolosuhteet ja käytettäväksi aiotun kiitotien kunto ovat hänen saatavillaan olevien tietojen mukaan sellaiset, ettei niiden pitäisi olla turvallisen lähestymisen, laskun tai keskeytetyn lähestymisen esteenä toimintakäsikirjan suoritusarvotiedot huomioon ottaen.
OPS 1.405
Lähestymisen aloittaminen ja jatkaminen
a) |
Ilma-aluksen päällikkö tai ohjaaja, jonka tehtäväksi lennon suorittaminen on siirretty, voi aloittaa mittarilähestymisen ilmoitetusta kiitotie- tai meteorologisesta näkyvyydestä riippumatta, mutta lähestymistä ei saa jatkaa ulkomerkkiä tai sitä vastaavaa kohtaa pidemmälle, jos ilmoitettu kiitotie- tai meteorologinen näkyvyys on käytettävää minimiä huonompi. |
b) |
Mikäli kiitotienäkyvyyttä ei ole saatavilla, RVR-arvo voidaan johtaa ilmoitetusta näkyvyydestä OPS 1.430:n liitteen 1 alakohdan (h) mukaisesti. |
c) |
Mikäli ilmoitettu kiitotie- tai meteorologinen näkyvyys huononee alle käytettävän minimin sen jälkeen, kun ulkomerkki tai sitä vastaava kohta on ohitettu edellä olevan kohdan (a) mukaisesti, lähestymistä voidaan jatkaa ratkaisukorkeuteen (DA/H) tai minimilaskeutumiskorkeuteen (MDA/H) asti. |
d) |
Jos ulkomerkkiä tai sitä vastaavaa kohtaa ei ole, ilma-aluksen päällikön tai ohjaajan, jonka tehtäväksi lennon suorittaminen on siirretty, on päätettävä lähestymisen jatkamisesta tai keskeyttämisestä ennen laskeutumista loppulähestymissegmentissä 1 000 jalan alapuolelle lentopaikan korkeustasosta mitattuna. Jos minimilaskeutumiskorkeus (MDA/H) on vähintään 1 000 jalkaa lentopaikan korkeustasosta mitattuna, lentotoiminnan harjoittajan on määritettävä jokaista lähestymismenetelmää varten korkeus, jonka alapuolelle lähestymistä ei saa jatkaa, jos kiitotie- tai meteorologinen näkyvyys on käytettävää minimiä huonompi. |
e) |
Lähestymistä voidaan jatkaa ratkaisukorkeuden (DA/H) tai minimilaskeutumiskorkeuden (MDA/H) alapuolelle ja lasku voidaan suorittaa, jos ratkaisukorkeudessa tai minimilaskeutumiskorkeudessa saadaan näkyviin riittävästi ulkoisia vertailukohtia ja näköyhteys säilyy. |
f) |
Kosketuskohta-alueen kiitotienäkyvyys on aina määräävä. Jos kiitotien keskikohdan ja loppuosan kiitotienäkyvyydet on ilmoitettu ja ne ovat merkityksellisiä, myös ne ovat määrääviä. Kiitotien keskikohdan RVR-minimiarvo on 125 metriä tai kosketuskohta-alueen vaadittu RVR-arvo, jos viimeksi mainittu on pienempi. Kiitotien loppuosan RVR-minimiarvo on 75 metriä. Jos lentokoneessa on laskukiidon opastus- tai automaattiohjausjärjestelmä, kiitotien keskikohdan RVR-minimiarvo on 75 metriä. |
Huom. Tässä yhteydessä ’merkityksellinen’ tarkoittaa sitä, että kyseistä kiitotien osaa käytetään laskun siinä vaiheessa, jossa lentokoneen nopeus on suuri, eli noin 60 solmun nopeuteen asti.
OPS 1.410
Lentomenetelmät — Kynnyksen ylityskorkeus
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava menetelmät, joilla varmistetaan, että tarkkuuslähestymiseen käytettävä lentokone ylittää kynnyksen turvalliselta etäisyydeltä lentokoneen ollessa laskuasussa ja -asennossa.
OPS 1.415
Matkapäiväkirja
Ilma-aluksen päällikön on varmistettava, että matkapäiväkirja täytetään.
OPS 1.420
Poikkeamailmoitukset
a) |
Määritelmät
|
b) |
Vaaratilanteiden ilmoittaminen. Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava vaaratilanteiden ilmoitusmenetelmät, joissa otetaan huomioon seuraavissa alakohdissa määritellyt velvollisuudet ja jäljempänä kohdassa (d) kuvatut erityistapaukset.
|
c) |
Onnettomuuksien ja vakavien vaaratilanteiden ilmoittaminen Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava onnettomuuksien ja vakavien vaaratilanteiden ilmoitusmenetelmät, joissa otetaan huomioon seuraavissa alakohdissa määritellyt velvollisuudet ja jäljempänä kohdassa (d) kuvatut erityistapaukset.
|
d) |
Erityiset ilmoitukset Seuraavien alakohtien mukaiset poikkeukselliset tapahtumat edellyttävät erityisiä ilmoitusmenettelyjä:
|
OPS 1.425
p.m.
OPS 1.270, liite 1
Matkatavaran ja rahdin sijoittaminen
Lentotoiminnan harjoittajan laatimissa menetelmissä sen varmistamiseksi, että käsimatkatavarat ja rahti sijoitetaan asianmukaisesti ja turvallisesti, on otettava huomioon seuraavat seikat:
1) |
jokainen matkustamossa kuljetettava esine on sijoitettava sellaiseen paikkaan, jossa se pysyy paikoillaan; |
2) |
säilytystiloihin tai niiden läheisyyteen merkittyjä massarajoituksia ei saa ylittää; |
3) |
istuimien alla olevia säilytystiloja voidaan käyttää ainoastaan, jos istuimessa on matkatavaran liikkumista rajoittava tanko ja jos tavara on kooltaan sellainen, että se pysyy kyseisen varusteen avulla riittävän hyvin paikoillaan; |
4) |
tavaroita ei saa sijoittaa WC:hen eikä sellaisia väliseiniä vasten, jotka eivät estä niiden liikkumista eteen, sivulle tai ylöspäin ja ellei väliseinissä ole kylttiä, jossa ilmoitetaan suurin massa, joka voidaan sijoittaa kyseiseen paikkaan; |
5) |
lokeroihin sijoitettavat matkatavarat ja rahti eivät saa olla niin suuria, että ne estävät lukollisten ovien pitävän sulkeutumisen; |
6) |
matkatavaraa ja rahtia ei saa sijoittaa paikkaan, jossa se voi estää hätävarusteiden käyttöön saamisen; |
7) |
ennen lentoonlähtöä ja laskua sekä aina, kun turvavöiden kiinnittämisen merkkivalot sytytetään tai muutoin niin määrätään, on tarkastamalla varmistettava, ettei matkatavaraa ole sijoitettuna paikkoihin, joissa se voisi lennon vaiheesta riippuen joko estää lentokoneen evakuoinnin tai aiheuttaa vammoja pudotessaan tai muutoin liikkuessaan. |
OPS 1.305, liite 1
Polttoainetankkaus ja polttoaineen poisto matkustajien noustessa lentokoneeseen, ollessa lentokoneessa tai poistuessa siitä
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava toimintamenetelmät noudatettaviksi silloin, kun polttoainetta tankataan tai poistetaan matkustajien noustessa lentokoneeseen, ollessa lentokoneessa tai poistuessa siitä, sen varmistamiseksi, että seuraavat varotoimet suoritetaan:
1) |
yhden pätevän henkilön on jatkuvasti oltava määrätyssä paikassa polttoainetankkauksen ja polttoaineen poiston aikana, kun lentokoneessa on matkustajia. Kyseisen henkilön on kyettävä suorittamaan palontorjuntaan ja sammutustyöhön liittyvät hätämenetelmät, hoitamaan viestintää sekä aloittamaan evakuoinnin ja johtamaan sitä; |
2) |
tankkausta valvovan maahenkilöstön ja lentokoneessa olevan pätevän henkilöstön välille on järjestettävä kaksisuuntainen viestiyhteys ja pidettävä sitä yllä lentokoneen sisäpuhelinjärjestelmän kautta tai muulla soveltuvalla tavalla; |
3) |
miehistöä, henkilöstöä ja matkustajia on varoitettava siitä, että polttoainetankkaus tai polttoaineen poisto suoritetaan; |
4) |
turvavöiden kiinnittämisen merkkivalojen on oltava sammutettuina; |
5) |
tupakointikiellon merkkivalojen on oltava sytytettyinä, samoin kuin sisävalaistuksen, jonka avulla varauloskäynnit voidaan tunnistaa; |
6) |
matkustajia on kehotettava avaamaan turvavyönsä ja olemaan tupakoimatta; |
7) |
lentokoneessa on oltava riittävästi pätevää henkilöstöä, joka on heti valmiina suorittamaan hätäevakuoinnin; |
8) |
jos lentokoneen sisätiloissa havaitaan polttoainehöyryä tai jos polttoainetankkauksen tai polttoaineen poiston aikana ilmenee muu vaaratilanne, toiminta on lopetettava viipymättä; |
9) |
hätäevakuointiin käytettäväksi aiottujen uloskäyntien alla oleva maa-alue sekä pelastusliukumäkien avautumisalueet on pidettävä tyhjinä; ja |
10) |
on varauduttava turvallisen ja nopean evakuoinnin suorittamiseen. |
OPS 1.375, liite 1
Polttoaineen kulutuksen seuranta ja käytön hallinta lennon aikana
a) |
Lennon aikana tehtävät polttoainemäärän tarkistukset
|
b) |
Polttoaineen kulutuksen seuranta ja käytön hallinta lennon aikana
|
LUKU E
LENTOTOIMINTA ERI SÄÄOLOSUHTEISSA
OPS 1.430
Lentopaikan toimintaminimit — Yleistä
(Katso OPS 1.430, liite 1)
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava kutakin käytettäväksi aiottua lentopaikkaa varten toimintaminimit, jotka eivät saa olla liitteessä 1 annettuja arvoja pienempiä. Näiden minimien määritysmenetelmän on oltava viranomaista tyydyttävä. Lentotoiminnan harjoittajan minimit eivät saa olla pienempiä kuin ne, jotka lentopaikan sijaintivaltio on vahvistanut kyseistä lentopaikkaa varten, ellei asianomainen valtio ole tätä erikseen hyväksynyt. Huom. Poiketen siitä, mitä edellä määrätään, minimien laskeminen ennalta suunnittelematonta varalentopaikkaa varten lennon aikana on sallittua, jos se tapahtuu viranomaista tyydyttävän menetelmän mukaisesti. |
b) |
Laatiessaan lentopaikan minimejä tiettyä toimintaa varten lentotoiminnan harjoittajan on otettava täysin huomioon
|
c) |
Tässä luvussa tarkoitetut lentokoneiden nopeusluokat on määritettävä OPS 1.430(c):n liitteessä 2 kuvattua menetelmää noudattaen. |
OPS 1.435
Määritelmät
Tässä luvussa käytettävien termien merkitykset ovat seuraavat:
1) |
Kiertolähestyminen (Circling). Mittarilähestymisen näkölento-osuus, jonka tarkoituksena on saada lentokone oikeaan asemaan laskua varten silloin, kun kiitotien sijainti ei ole sopiva suoraan lähestymiseen. |
2) |
Huonon näkyvyyden toimintamenetelmät (Low Visibility Procedures, LVP). Menetelmät, joita lentopaikalla noudatetaan lentotoiminnan turvallisuuden varmistamiseksi kategorian II ja III lähestymisten ja huonon näkyvyyden lentoonlähtöjen aikana. |
3) |
Huonon näkyvyyden lentoonlähtö (Low visibility Take-Off, LVTO). Lentoonlähtö silloin, kun kiitotienäkyvyys (RVR) on alle 400 metriä. |
4) |
Automaattiohjaus (Flight control system). Järjestelmä, johon kuuluu automaattinen ja/tai hybridinen laskujärjestelmä. |
5) |
Vikaantuessa passiivinen automaattiohjaus (Fail-Passive flight control system). Automaattiohjaus on vikaantuessa passiivinen, jos vian sattuessa ei ilmene huomattavaa viritystarvetta tai lentoradan tai lentokoneen asennon muutosta, mutta lasku ei tapahdu automaattisesti. Vikaantuessa passiivisen automaattiohjauksen vikaannuttua ohjaaja ryhtyy ohjaamaan lentokonetta. |
6) |
Vikaantuessa toimintakykyinen automaattiohjaus (Fail-Operational flight control system). Automaattiohjaus on vikaantuessa toimintakykyinen, jos vian sattuessa varoitusrajakorkeuden (alert height) alapuolella lähestyminen, loppuloivennus ja lasku voidaan suorittaa automaattisesti. Vian sattuessa automaattinen laskujärjestelmä toimii vikaantuessa passiivisena järjestelmänä. |
7) |
Vikaantuessa toimintakykyinen hybridinen laskujärjestelmä (Fail-operational hybrid landing system). Järjestelmä, joka koostuu ensisijaisesta vikaantuessa passiivisesta automaattisesta laskujärjestelmästä ja toissijaisesta itsenäisestä lennonohjausjärjestelmästä, jonka avulla ohjaaja voi ensisijaisen järjestelmän vikaannuttua suorittaa laskun käsinohjauksella. Huom. Tyypillinen toissijainen itsenäinen lennonohjausjärjestelmä koostuu valvotusta tuulilasinäytöstä (head-up display), jonka näyttö on normaalisti käskevä mutta voi myös olla sijaintia (tai poikkeamaa) osoittava. |
8) |
Näkölähestyminen (Visual approach). Lähestyminen, jossa mittarilähestymismenetelmää tai osaa siitä ei suoriteta, ja lähestyminen tapahtuu näköyhteydessä maahan. |
OPS 1.440
Huonon näkyvyyden lentotoiminta — Yleiset toimintasäännöt
(Katso OPS 1.440, liite 1)
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja saa harjoittaa kategorian II tai III toimintaa ainoastaan, jos
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa suorittaa huonon näkyvyyden lentoonlähtöjä alle 150 metrin (nopeusluokan A, B ja C lentokoneilla) tai alle 200 metrin kiitotienäkyvyydessä (nopeusluokan D lentokoneilla), ellei viranomainen ole tätä hyväksynyt. |
OPS 1.445
Huonon näkyvyyden lentotoiminta — Lentopaikat
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja saa käyttää lentopaikkaa kategorian II tai III toimintaan ainoastaan, jos lentopaikan sijaintivaltio on hyväksynyt sen käytettäväksi tällaiseen toimintaan. |
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on tarkistettava, että huonon näkyvyyden toimintamenetelmät (LVP) on laadittu ja niitä noudatetaan niillä lentopaikoilla, joilla huonon näkyvyyden lentotoimintaa aiotaan harjoittaa. |
OPS 1.450
Huonon näkyvyyden lentotoiminta — Koulutus- ja kelpoisuusvaatimukset
(Katso OPS 1.450, liite 1)
Lentotoiminnan harjoittajan on ennen huonon näkyvyyden lentoonlähdön tai kategorian II tai III toiminnan aloittamista varmistettava, että
1) |
jokainen ohjaamomiehistön jäsen
|
2) |
koulutus ja tarkastuslennot suoritetaan viranomaisen hyväksymän ja toimintakäsikirjaan sisältyvän yksityiskohtaisen koulutusohjelman mukaisesti. Tämä koulutus on annettava luvussa N määrätyn koulutuksen lisäksi; ja |
3) |
ohjaamomiehistön kelpoisuus on kyseisen lentotoiminnan ja lentokonetyypin edellyttämä. |
OPS 1.455
Huonon näkyvyyden lentotoiminta — Toimintamenetelmät
(Katso OPS 1.455, liite 1)
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava huonon näkyvyyden lentoonlähdössä ja kategorian II ja III toiminnassa noudatettavat menetelmät ja ohjeet. Näiden menetelmien on sisällyttävä toimintakäsikirjaan ja niissä on oltava tarvittavat ohjaamomiehistön jäsenten tehtävät rullauksen, lentoonlähdön, lähestymisen, loppuloivennuksen, laskun, laskukiidon ja keskeytetyn lähestymisen aikana. |
b) |
Ilma-aluksen päällikön on ennen huonon näkyvyyden lentoonlähdön tai kategorian II tai III lähestymisen aloittamista varmistuttava siitä, että
|
OPS 1.460
Huonon näkyvyyden lentotoiminta — Vähimmäisvarustus
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on mainittava toimintakäsikirjassa se vähimmäisvarustus, jonka on lentokäsikirjan tai muun hyväksytyn asiakirjan mukaan oltava toimintakunnossa aloitettaessa huonon näkyvyyden lentoonlähtö tai kategorian II tai III lähestyminen. |
b) |
Ilma-aluksen päällikön on varmistuttava siitä, että lentokoneen ja sen tarvittavien järjestelmien kunto on asianmukainen kyseistä toimintaa varten. |
OPS 1.465
VFR-toimintaminimit
(Katso OPS 1.465, liite 1)
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että
1) |
VFR-lennot suoritetaan näkölentosääntöjen sekä OPS 1.465:n liitteessä 1 olevan taulukon mukaisesti; |
2) |
erityis-VFR-lentoja ei aloiteta näkyvyyden ollessa alle 3 kilometriä eikä muutoin suoriteta näkyvyyden ollessa alle 1,5 kilometriä. |
OPS 1.430, liite 1
Lentopaikan toimintaminimit
a) |
Lentoonlähtöminimit
|
b) |
Ei-tarkkuuslähestyminen
|
c) |
Tarkkuuslähestyminen — Kategorian I toiminta
|
d) |
Tarkkuuslähestyminen — Kategorian II toiminta
|
e) |
Tarkkuuslähestyminen — Kategorian III toiminta
|
f) |
Kiertolähestyminen
|
g) |
Näkölähestyminen. Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää näkölähestymiseen alle 800 metrin kiitotienäkyvyyttä. |
h) |
Ilmoitetun meteorologisen näkyvyyden muuntaminen kiitotienäkyvyydeksi
|
OPS 1.430(c), liite 2
Lentokoneiden nopeusluokat — Lentotoiminta eri sääolosuhteissa
a) |
Lentokoneiden luokittelu Lentokoneiden luokitteluperusteena käytetään mittarinopeutta kynnyksellä (VAT), joka saadaan kertomalla sakkausnopeus (VSO) 1,3:lla tai VS1G 1,23:lla laskuasussa suurimmalla sallitulla laskumassalla. Jos sekä VSO että VS1G ovat saatavilla, käytetään sitä arvoa, jolla VAT on suurempi. VAT-arvoja vastaavat nopeusluokat esitetään seuraavassa taulukossa:
Laskuasun määrittelee lentotoiminnan harjoittaja tai lentokoneen valmistaja. |
b) |
Pysyvä nopeusluokan vaihto (suurin sallittu laskumassa)
|
OPS 1.440, liite 1
Huonon näkyvyyden lentotoiminta — Yleiset toimintasäännöt
a) |
Yleistä. Huonon näkyvyyden toimintamenetelmät otetaan käyttöön ja hyväksytään seuraavien menetelmien mukaisesti. |
b) |
Toimivuuden osoittaminen. Toimivuuden osoittamisen tarkoituksena on määrittää tai vahvistaa siihen kategorian II tai III toimintaan liittyvien lennonohjausjärjestelmien, koulutuksen, ohjaamomiehistön menetelmien, huolto-ohjelman ja käsikirjojen käyttökelpoisuus ja tarkoituksenmukaisuus, jota varten hyväksyntää haetaan.
|
c) |
Tietojen kerääminen toimivuuden osoittamisen yhteydessä. Jokaisen hakijan on laadittava tiedonkeruumenetelmä (esim. ohjaamomiehistön käyttöön tarkoitettu lomake), johon kirjataan lähestymisten ja laskujen onnistuminen. Tulokseksi saadut tiedot ja yhteenveto toimivuuden osoittamisesta on annettava viranomaisen arvioitavaksi. |
d) |
Tietojen analysointi. Epätyydyttäviä lähestymisiä ja automaattilaskuja koskevat tiedot on kirjattava ja analysoitava. |
e) |
Jatkuva seuranta
|
f) |
Siirtymäajat
|
g) |
Kategorian II, kategorian III ja LVTO-laitteiden huolto. Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava lentokoneen lennonohjausjärjestelmien huolto-ohjeet yhteistyössä valmistajan kanssa. Niiden on sisällyttävä lentotoiminnan harjoittajan lentokoneiden huolto-ohjelmaan, josta määrätään OPS 1.910:ssä ja jonka on oltava viranomaisen hyväksymä. |
h) |
Käytettävät lentopaikat ja kiitotiet
|
OPS 1.450, liite 1
Huonon näkyvyyden lentotoiminta — Koulutus- ja kelpoisuusvaatimukset
a) |
Yleisesti: Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että huonon näkyvyyden toimintamenetelmiä koskeviin ohjaamomiehistön koulutussuunnitelmiin kuuluu tietopuolista koulutusta, lentosimulaattori- ja/tai lentokoulutusta selkeästi jäsenneltyinä kursseina. Lentotoiminnan harjoittaja voi lyhentää kurssia siten kuin jäljempänä alakohdissa (2) ja (3) määrätään edellyttäen, että lyhennetyn kurssin sisältö on viranomaista tyydyttävä.
|
b) |
Teoriakoulutus. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että huonon näkyvyyden lentotoiminnan peruskurssi kattaa vähintään
|
c) |
Lentosimulaattori- ja/tai lentokoulutus
|
d) |
Siirtymäkoulutusvaatimukset huonon näkyvyyden lentoonlähtöjä sekä kategorian II ja III toimintaa varten. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen ohjaamomiehistön jäsen saa seuraavan koulutuksen huonon näkyvyyden toimintamenetelmiin, kun hän siirtyy uuteen lentokonetyyppiin tai -versioon, jolla suoritetaan huonon näkyvyyden lentoonlähtöjä ja kategorian II ja III toimintaa. Ohjaamomiehistön jäsenten kokemusvaatimukset lyhennetyn kurssin suorittamiseksi esitetään edellä alakohdissa (a)(2) ja (a)(3).
|
e) |
Tyyppi- ja päällikkökokemus. Niiden ilma-aluksen päälliköiden tai ohjaajien, joiden tehtäväksi lennon suorittaminen on siirretty, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta kyseisestä lentokonetyypistä, on ennen kategorian II/III lentotoiminnan aloittamista täytettävä seuraavat lisävaatimukset:
|
f) |
Huonon näkyvyyden lentoonlähtö kiitotienäkyvyyden ollessa alle 150/200 metriä
|
g) |
Määräaikaiskoulutus ja tarkastuslennot — Huonon näkyvyyden lentotoiminta
Huom. Vaadittava viimeaikainen kokemus huonon näkyvyyden lentoonlähdöistä ja kategorian II/III toiminnasta, joka perustuu automaattiohjauksen käyttöön lähestymisessä ja/tai laskussa, säilyy tässä kohdassa tarkoitetun määräaikaiskoulutuksen ja tarkastuslentojen avulla. |
OPS 1.455, liite 1
Huonon näkyvyyden lentotoiminta — Toimintamenetelmät
a) |
Yleistä. Huonon näkyvyyden lentotoimintaan kuuluvat
Huom. 1: Hybridistä järjestelmää voidaan käyttää kaikissa edellä mainituissa toiminnoissa. Huom. 2: Muunlaisia lennonohjausjärjestelmiä tai näyttöjä voidaan hyväksyä. |
b) |
Menetelmät ja toimintaohjeet
|
OPS 1.465, liite 1
Miniminäkyvyys VFR-lentotoiminnassa
OPS 1.465, liite 1
Miniminäkyvyys VFR-lentotoiminnassa
Ilmatilaluokka |
|
A B C D E (Huom. 1) |
F G |
|||||||
|
Yli 900 m (3 000 ft) AMSL tai yli 300 m (1 000 ft) maastosta, sen mukaan kumpi näistä on ylempi |
Enintään 900 m (3 000 ft) AMSL tai 300 m (1 000 ft) maastosta, sen mukaan kumpi näistä on ylempi |
||||||||
Etäisyys pilvestä |
|
Vaakasuoraan: 1 500 m Pystysuoraan: 300 m (1 000 ft) |
Selvästi erossa pilvestä ja maan tai veden pinta näkyvissä |
|||||||
Lentonäkyvyys |
3 050 m (10 000 ft) AMSL ja sen yläpuolella: 8 km (Huom. 2) Alle 3 050 m (10 000 ft) AMSL: 5 km |
5 km (Huom. 3) |
||||||||
|
LUKU F
SUORITUSARVOT, YLEISTÄ
OPS 1.470
Soveltamisala
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että potkuriturbiinikäyttöisiä monimoottorisia lentokoneita, joiden suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on enemmän kuin 9 tai suurin sallittu lentoonlähtömassa yli 5 700 kg, sekä kaikkia suihkumoottorikäyttöisiä monimoottorisia lentokoneita käytetään luvun G mukaisesti (suoritusarvoluokka A). |
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että potkurilentokoneita, joiden suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on enintään 9 ja suurin sallittu lentoonlähtömassa enintään 5 700 kg, käytetään luvun H mukaisesti (suoritusarvoluokka B). |
c) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että mäntämoottorikäyttöisiä lentokoneita, joiden suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on enemmän kuin 9 tai suurin sallittu lentoonlähtömassa yli 5 700 kg, käytetään luvun I mukaisesti (suoritusarvoluokka C). |
d) |
Jos kyseisen luvun vaatimuksia ei voida täysin noudattaa erityisten rakenteellisten ominaisuuksien vuoksi (esim. ääntä nopeammat lentokoneet ja vesilentokoneet), lentotoiminnan harjoittajan on käytettävä sellaisia hyväksyttyjä suoritusarvostandardeja, joilla varmistetaan vastaava turvallisuustaso. |
OPS 1.475
Yleistä
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei lentokoneen massa ole
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että sovellettavan luvun vaatimusten täyttymistä selvitettäessä käytetään lentokäsikirjan hyväksyttyjä suoritusarvotietoja, joita täydennetään tarvittaessa muilla viranomaista tyydyttävillä tiedoilla siten kuin kyseisessä luvussa vaaditaan. Kyseisessä luvussa vaadittuja kertoimia sovellettaessa voidaan ottaa huomioon kaikki lentokäsikirjan suoritusarvotietoihin jo sisältyvät kertoimet, jotta vältettäisiin kertoimien kaksinkertainen vaikutus. |
c) |
Vaatimusten täyttymistä osoitettaessa on otettava asianmukaisella tavalla huomioon lentokoneen lentoasu, vallitsevat olosuhteet sekä sellaisten järjestelmien käyttö, jotka vaikuttavat huonontavasti suoritusarvoihin. |
d) |
Suoritusarvojen määrittämisen kannalta kosteaa kiitotietä voidaan pitää kuivana, ellei kyseessä ole nurmipintainen kiitotie. |
e) |
Lentotoiminnan harjoittajan on otettava huomioon karttojen tarkkuus arvioidessaan sovellettavan luvun lentoonlähtövaatimusten täyttymistä. |
OPS 1.480
Määritelmät
a) |
Seuraavien luvuissa F, G, H, I ja J käytettävien termien merkitykset ovat seuraavat:
|
b) |
Termien ’kiihdytys- ja pysäytysmatka’, ’lentoonlähtömatka’, ’lähtökiito’, ’lentoonlähdön nettolentorata’, ’matkalennon nettolentorata yhden moottorin ollessa epäkunnossa’ ja ’matkalennon nettolentorata kahden moottorin ollessa epäkunnossa’ merkitykset on määritelty niissä lentokelpoisuusvaatimuksissa, joiden mukaisesti lentokoneelle on myönnetty tyyppihyväksyntä. Viranomainen voi kuitenkin määritellä termien merkityksen, jos se pitää lentokelpoisuusvaatimusten määritelmää riittämättömänä osoittamaan, että suoritusarvoihin liittyviä toimintarajoituksia noudatetaan. |
LUKU G
SUORITUSARVOLUOKKA A
OPS 1.485
Yleistä
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että tämän luvun vaatimusten täyttymistä selvitettäessä lentokäsikirjan hyväksyttyjä suoritusarvotietoja täydennetään tarvittaessa muilla viranomaista tyydyttävillä tiedoilla, jos lentokäsikirjan hyväksytyt suoritusarvotiedot ovat riittämättömät esimerkiksi seuraavilta osin:
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että märkää tai epäpuhdasta kiitotietä varten käytetään suuriin lentokoneisiin sovellettavien hyväksyntävaatimusten mukaisesti määritettyjä tai vastaavia, viranomaista tyydyttäviä suoritusarvotietoja. |
OPS 1.490
Lentoonlähtö
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei lentoonlähtömassa ylitä suurinta lentoonlähtömassaa, joka lentokäsikirjassa määrätään sitä painekorkeutta ja lämpötilaa varten, joka lentoonlähtöön käytettävällä lentopaikalla vallitsee. |
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on suurinta sallittua lentoonlähtömassaa määrittäessään noudatettava seuraavia vaatimuksia:
|
c) |
Osoittaessaan, että edellä olevan kohdan (b) vaatimukset täyttyvät, lentotoiminnan harjoittajan on otettava huomioon
|
OPS 1.495
Estevara lentoonlähdössä
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentoonlähdön nettolentorata ohittaa kaikki esteet pystysuunnassa vähintään 35 jalan etäisyydeltä tai sivusuunnassa vähintään etäisyydeltä 90 m + 0,125 x D. Kaavassa D tarkoittaa vaakasuoraa matkaa, jonka lentokone on kulkenut lentoonlähtöön käytettävissä olevan matkan päätekohdasta tai, jos aiotaan tehdä kaarto ennen lentoonlähtöön käytettävissä olevan matkan päättymistä, lentoonlähtömatkan päätekohdasta. Lentokoneilla, joiden siipien kärkiväli on alle 60 metriä, vaakasuuntaisena estevarana voidaan käyttää etäisyyttä: 0,5 x siipien kärkiväli + 60 m + 0,125 x D. |
b) |
Osoittaessaan, että edellä olevan kohdan (a) vaatimukset täyttyvät, lentotoiminnan harjoittajan on otettava huomioon
|
c) |
Edellä olevan kohdan (a) vaatimusten täyttymistä osoitettaessa
|
d) |
Osoittaessaan, että edellä olevan kohdan (a) vaatimukset täyttyvät silloin, kun aiottu lentorata ei edellytä yli 15°:n lentosuunnan muutoksia, lentotoiminnan harjoittajan ei tarvitse ottaa huomioon esteitä, joihin etäisyys on sivusuunnassa suurempi kuin
|
e) |
Osoittaessaan, että edellä olevan kohdan (a) vaatimukset täyttyvät silloin, kun aiottu lentorata edellyttää yli 15°:n lentosuunnan muutoksia, lentotoiminnan harjoittajan ei tarvitse ottaa huomioon esteitä, joihin etäisyys on sivusuunnassa suurempi kuin
|
f) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava varamenetelmät, jotka täyttävät kohdan OPS 1.495 vaatimukset ja joilla varmistetaan turvallinen reitti esteiden väistämiseksi siihen asti, kunnes lentokoneella voidaan joko noudattaa kohdan OPS 1.500 matkalentovaatimuksia tai suorittaa lasku lähtölentopaikalle tai lähtövaralentopaikalle. |
OPS 1.500
Matkalento — Yksi moottori epäkunnossa
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentokäsikirjassa annetut tiedot matkalennon nettolentoradasta yhden moottorin ollessa epäkunnossa täyttävät reitin joka kohdassa joko kohdan (b) tai (c) vaatimukset niissä sääolosuhteissa, jotka lennolla ovat odotettavissa. Nettolentoradan gradientin on oltava positiivinen 1 500 jalan korkeudessa sen lentopaikan yläpuolella, jolle oletetaan suoritettavan lasku moottorin vikaannuttua. Jos sääolosuhteet edellyttävät jäänesto- tai jäänpoistojärjestelmien käyttöä, niiden vaikutus nettolentorataan on otettava huomioon. |
b) |
Nettolentoradan gradientin on oltava positiivinen vähintään 1 000 jalan korkeudessa maastosta ja esteistä, jotka sijaitsevat reitin varrella enintään 9,3 kilometrin (5 nm) etäisyydellä aiotusta lentoreitistä. |
c) |
Lentokoneella on voitava nettolentoradan mukaan jatkaa lentoa matkalentokorkeudesta lentopaikalle, jolle on mahdollista suorittaa lasku kohdan OPS 1.515 tai 1.520 mukaisesti, siten että nettolentorata ylittää maaston ja kaikki reitin varrella enintään 9,3 kilometrin (5 nm) etäisyydellä aiotusta lentoreitistä sijaitsevat esteet vähintään 2 000 jalan korkeusvaralla seuraavien alakohtien (1)—(4) mukaisesti:
|
d) |
Osoittaessaan kohdan OPS 1.500 vaatimusten täyttymistä lentotoiminnan harjoittajan on suurennettava edellä kohdissa (b) ja (c) tarkoitettu sivuttaisvara 18,5 kilometriin (10 nm), ellei vaadittu suunnistustarkkuus säily vähintään 95 prosentilla lentoajasta. |
OPS 1.505
Matkalento — Kolmi- tai useampimoottoriset lentokoneet, kaksi moottoria epäkunnossa
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei kolmi- tai useampimoottorinen lentokone ole aiotun lentoreitin missään kohdassa kauempana sellaisesta lentopaikasta, jolla suoritusarvovaatimukset täyttyvät laskumassan ollessa arvioidun suuruinen, kuin etäisyydellä, joka vastaa 90 minuutin lentoaikaa pitkän toimintamatkan lentonopeudella (long range cruising speed) standardilämpötilassa tyynellä kaikkien moottorien toimiessa, ellei se täytä seuraavien kohtien (b)–(f) vaatimuksia. |
b) |
Matkalennon nettolentorata-arvojen mukaan lentokoneella on voitava odotettavissa olevissa sääolosuhteissa jatkaa lentoa kahden moottorin ollessa epäkunnossa, siitä kohdasta, jossa kahden moottorin oletetaan vikaantuvan samanaikaisesti, sellaiselle lentopaikalle, jolle on mahdollista suorittaa lasku ja pysähtyä käyttäen menetelmää, jota on noudatettava kahden moottorin ollessa epäkunnossa. Nettolentoradan on ylitettävä maasto ja kaikki reitin varrella enintään 9,3 kilometrin (5 nm) etäisyydellä aiotusta lentoreitistä sijaitsevat esteet vähintään 2 000 jalan korkeusvaralla. Jos lentokorkeus tai sääolosuhteet edellyttävät, että jäänesto- tai jäänpoistojärjestelmien on oltava toiminnassa, niiden vaikutus nettolentorata-arvoihin on otettava huomioon. Ellei vaadittu suunnistustarkkuus säily vähintään 95 prosentilla lentoajasta, lentotoiminnan harjoittajan on suurennettava edellä tarkoitettu sivuttaisvara 18,5 kilometriin (10 nm). |
c) |
Kahden moottorin oletetaan vikaantuvan sen reittiosuuden kriittisimmässä kohdassa, jossa lentokone on kauempana lentopaikasta, jolla suoritusarvovaatimukset täyttyvät laskumassan ollessa arvioidun suuruinen, kuin etäisyydellä, joka vastaa 90 minuutin lentoaikaa pitkän toimintamatkan lentonopeudella standardilämpötilassa tyynellä kaikkien moottorien toimiessa. |
d) |
Nettolentoradan gradientin on oltava positiivinen 1 500 jalan korkeudessa sen lentopaikan yläpuolella, jolle oletetaan suoritettavan lasku kahden moottorin vikaannuttua. |
e) |
Polttoainetta voidaan poistaa turvallista menetelmää käyttäen niin paljon, että vaadittu varapolttoaine on lentopaikalle saavuttaessa jäljellä. |
f) |
Lentokoneen arvioituun massaan siinä kohdassa, jossa kahden moottorin oletetaan vikaantuvan, on sisällyttävä vähintään se polttoainemäärä, joka riittäisi oletetulle laskulentopaikalle lentämiseen siten, että saavutaan suoraan laskualueen yläpuolelle vähintään 1 500 jalan korkeudelle siitä, ja tämän jälkeen 15 minuutin vaakalentoon. |
OPS 1.510
Lasku — Määrä- ja varalentopaikat
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei kohdan OPS 1.475(a) mukaisesti määritetty lentokoneen laskumassa ylitä suurinta laskumassaa, joka on määrätty sitä korkeutta ja lämpötilaa varten, jotka ovat arvioituna laskuajankohtana odotettavissa määrä- ja varalentopaikalla. |
b) |
Kun suoritetaan mittarilähestymisiä, joissa keskeytetyn lähestymisen gradientti on yli 2,5 prosenttia, lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentokoneen odotettavissa oleva laskumassa on sellainen, jolla lentokone pystyy lähestymisen keskeytyksessä saavuttamaan vähintään vaaditun nousugradientin lähestymisen keskeytykseen käytettävällä nopeudella ja lentoasulla silloin, kun yksi moottori on epäkunnossa (katso suuriin lentokoneisiin sovellettavat vaatimukset). Muun menetelmän käyttöön vaaditaan viranomaisen hyväksyntä. |
c) |
Kun suoritetaan mittarilähestymisiä alle 200 jalan ratkaisukorkeutta käyttäen, lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentokoneen odotettavissa oleva laskumassa on sellainen, jolla lentokone pystyy kriittisen moottorin vikaannuttua saavuttamaan keskeytetyssä lähestymisessä vähintään 2,5 prosentin nousugradientin tai julkaistun gradientin, mikäli tämä on suurempi, ylösvetoon käytettävällä nopeudella ja lentoasulla (katso CS AWO 243). Muun menetelmän käyttöön vaaditaan viranomaisen hyväksyntä. |
OPS 1.515
Lasku — Kuiva kiitotie
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kohdan OPS 1.475(a) mukaisesti määritetty lentokoneen laskumassa on sellainen, että arvioituna laskuajankohtana on mahdollista suorittaa lasku määrälentopaikalle tai mille tahansa varalentopaikalle 50 jalan korkeudelta kynnyksen yläpuolelta ja pysähtyä seuraavilla matkoilla:
|
b) |
Osoittaessaan, että edellä olevan kohdan (a) vaatimukset täyttyvät, lentotoiminnan harjoittajan on otettava huomioon
|
c) |
Edellä olevan kohdan (a) vaatimusten täyttymistä osoitettaessa on oletettava, että
|
d) |
Jos lentotoiminnan harjoittaja ei pysty noudattamaan edellä olevaa alakohtaa (c)(1), kun määrälentopaikalla on yksi kiitotie ja lasku riippuu tietystä tuulikomponentista, lento voidaan aloittaa, jos on valittu kaksi varalentopaikkaa, joilla kohtia (a), (b) ja (c) voidaan täysin noudattaa. Ennen lähestymisen aloittamista määrälentopaikalle laskua varten ilma-aluksen päällikön on varmistuttava siitä, että lasku voidaan suorittaa täysin kohdan OPS 1.510 ja edellä olevien kohtien (a) ja (b) mukaisesti. |
e) |
Jos lentotoiminnan harjoittaja ei pysty noudattamaan edellä olevaa alakohtaa (c)(2) määrälentopaikalla, lento voidaan aloittaa, jos on valittu varalentopaikka, jolla kohtia (a), (b) ja (c) voidaan täysin noudattaa. |
OPS 1.520
Lasku — Märkä tai epäpuhdas kiitotie
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jos asianmukaiset sääsanomat tai -ennusteet tai ne yhdessä osoittavat kiitotien saattavan olla arvioituna saapumisajankohtana märkä, laskuun käytettävissä oleva matka on vähintään 115 prosenttia kohdan OPS 1.515 mukaisesti määritetystä vaadittavasta laskumatkasta. |
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jos asianmukaiset sääsanomat tai -ennusteet tai ne yhdessä osoittavat kiitotien saattavan olla arvioituna saapumisajankohtana epäpuhdas, laskuun käytettävissä oleva matka on vähintään sama kuin edellä olevan kohdan (a) mukaisesti määritetty laskumatka. Matka ei kuitenkaan saa olla lyhyempi kuin 115 prosenttia hyväksyttyjen epäpuhtaan kiitotien laskumatka-arvojen tai vastaavien viranomaista tyydyttävien arvojen perusteella määritetystä laskumatkasta. |
c) |
Kiitotien ollessa märkä voidaan käyttää edellä kohdassa (a) vaadittua lyhyempää, mutta kuitenkin vähintään kohdan OPS 1.515(a) vaatimusten mukaista laskumatkaa, jos lentokäsikirjassa annetaan erityisiä lisätietoja laskumatkoista märällä kiitotiellä. |
d) |
Erikoiskäsitellyllä epäpuhtaalla kiitotiellä voidaan käyttää edellä kohdassa (b) vaadittua lyhyempää, mutta kuitenkin vähintään kohdan OPS 1.515(a) vaatimusten mukaista laskumatkaa, jos lentokäsikirjassa annetaan erityisiä lisätietoja laskumatkoista epäpuhtaalla kiitotiellä. |
e) |
Osoitettaessa, että edellä olevien kohtien (b), (c) ja (d) vaatimukset täyttyvät, on tapauksen mukaan käytettävä kohdassa OPS 1.515 mainittuja kriteereitä. OPS 1.515:n alakohtia (a)(1) ja (2) ei kuitenkaan noudateta edellä olevan kohdan (b) tapauksessa. |
OPS 1.495(c)(3), liite 1
Suurempien kallistuskulmien hyväksyminen
a) |
Erityistä hyväksyntää edellyttävien suurempien kallistuskulmien käyttöä varten on täytettävä seuraavat vaatimukset:
|
OPS 1.515(a)(3), liite 1
Jyrkän lähestymisen menetelmät
a) |
Viranomainen voi hyväksyä käytettävän jyrkän lähestymisen menetelmiä, joissa liukukulma on vähintään 4,5° ja kynnyksenylityskorkeus alle 50 jalkaa, mutta kuitenkin vähintään 35 jalkaa, jos seuraavat vaatimukset täyttyvät:
|
OPS 1.515(a)(4), liite 1
Lyhyen laskumatkan toiminta
a) |
Kohdassa OPS 1.515(a)(4) tarkoitetussa toiminnassa sallitun laskumassan määritykseen voidaan käyttää etäisyyttä, joka saadaan laskemalla yhteen käytettävissä oleva ilmoitettu turvallisen alueen pituus ja ilmoitettu laskuun käytettävissä oleva matka. Viranomainen voi hyväksyä tällaisen toiminnan seuraavin edellytyksin:
|
OPS 1.515(a)(4), liite 2
Lyhyen laskumatkan toimintaan käytettäviä lentopaikkoja koskevat vaatimukset
a) |
Lentopaikkaa valvovan viranomaisen on hyväksyttävä turvallisen alueen käyttö. |
b) |
Kohdan 1.515(a)(4) ja tämän liitteen vaatimusten mukaisesta ilmoitetusta turvallisesta alueesta laskennassa käytettävä pituus ei saa olla yli 90 metriä. |
c) |
Ilmoitetun turvallisen alueen leveyden on oltava vähintään kaksi kertaa kiitotien leveys tai kaksi kertaa siipien kärkiväli, jos viimeksi mainittu on suurempi, ja sen keskikohdan on sijaittava kiitotien keskilinjan jatkeella. |
d) |
Ilmoitetulla turvallisella alueella ei saa olla esteitä tai painumia, jotka aiheuttaisivat vaaraa lentokoneelle laskun jäädessä vajaaksi, eikä ilmoitetulle turvalliselle alueelle saa päästää mitään liikkuvaa esinettä silloin, kun kiitotietä käytetään lyhyen laskumatkan toimintaan. |
e) |
Ilmoitetun turvallisen alueen kaltevuus laskusuunnassa ei saa olla yli 5:tä prosenttia ylämäkeen tai 2:ta prosenttia alamäkeen. |
f) |
Kohdan OPS 1.480(a)(5) kantavuusvaatimus ei tässä toiminnassa koske ilmoitettua turvallista aluetta. |
LUKU H
SUORITUSARVOLUOKKA B
OPS 1.525
Yleistä
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää yksimoottorista lentokonetta
Huom. Yksimoottoristen lentokoneiden käytön rajoitukset käsitellään kohdassa OPS 1.240(a)(6). |
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on käytettävä kaksimoottorisia lentokoneita, jotka eivät täytä OPS 1.525(b):n liitteen 1 nousuvaatimuksia, samoin kuin yksimoottorisia lentokoneita. |
OPS 1.530
Lentoonlähtö
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei lentoonlähtömassa ylitä suurinta lentoonlähtömassaa, joka määrätään lentokäsikirjassa sitä painekorkeutta ja lämpötilaa varten, joka lentoonlähtöön käytettävällä lentopaikalla vallitsee. |
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei lentokäsikirjan mukainen kertoimilla muuttamaton lentoonlähtömatka ylitä
|
c) |
Osoittaessaan, että edellä olevan kohdan (b) vaatimukset täyttyvät, lentotoiminnan harjoittajan on otettava huomioon
|
OPS 1.535
Estevara lentoonlähdössä — Monimoottoriset lentokoneet
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että tämän kohdan mukaisesti määritetty kaksi- tai useampimoottoristen lentokoneiden lentoonlähdön lentorata ohittaa kaikki esteet pystysuunnassa vähintään 50 jalan etäisyydeltä tai sivusuunnassa vähintään etäisyydeltä 90 m + 0,125 x D. Kaavassa D tarkoittaa vaakasuoraa matkaa, jonka lentokone on kulkenut lentoonlähtöön käytettävissä olevan matkan päätekohdasta tai, jos aiotaan tehdä kaarto ennen lentoonlähtöön käytettävissä olevan matkan päättymistä, lentoonlähtömatkan päätekohdasta, ellei alla olevista kohdista (b) ja (c) muuta johdu. Lentokoneilla, joiden siipien kärkiväli on alle 60 metriä, vaakasuuntaisena estevarana voidaan käyttää etäisyyttä: 0,5 x siipien kärkiväli + 60 m + 0,125 x D. Tämän kohdan vaatimusten täyttymistä osoitettaessa on oletettava, että
|
b) |
Osoittaessaan, että edellä olevan kohdan (a) vaatimukset täyttyvät silloin, kun aiottu lentorata ei edellytä yli 15°:n lentosuunnan muutoksia, lentotoiminnan harjoittajan ei tarvitse ottaa huomioon esteitä, joihin etäisyys on sivusuunnassa suurempi kuin
|
c) |
Osoittaessaan, että edellä olevan kohdan (a) vaatimukset täyttyvät silloin, kun aiottu lentorata edellyttää yli 15°:n lentosuunnan muutoksia, lentotoiminnan harjoittajan ei tarvitse ottaa huomioon esteitä, joihin etäisyys on sivusuunnassa suurempi kuin
|
d) |
Osoittaessaan, että edellä olevien kohtien (a), (b) ja (c) vaatimukset täyttyvät, lentotoiminnan harjoittajan on otettava huomioon
|
OPS 1.540
Matkalento — Monimoottoriset lentokoneet
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentokoneella voidaan lennolla odotettavissa olevissa sääolosuhteissa silloin, kun yksi moottori on vikaantunut ja muut moottorit toimivat suurimmalla sallitulla jatkuvalla teholla, jatkaa lentoa toimintakäsikirjan mukaisessa alimmassa turvallisessa lentokorkeudessa tai sitä ylempänä 1 000 jalan korkeuteen sellaisen lentopaikan yläpuolelle, jolla suoritusarvovaatimukset täyttyvät. |
b) |
Edellä olevan kohdan (a) vaatimusten täyttymistä osoitettaessa
|
OPS 1.542
Matkalento — Yksimoottoriset lentokoneet
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentokoneella voidaan odotettavissa olevissa sääolosuhteissa moottorin vikaannuttua lentää paikkaan, jossa on mahdollista tehdä turvallinen pakkolasku. Maalentokoneita varten vaaditaan maalla sijaitseva paikka, ellei viranomainen toisin hyväksy. |
b) |
Edellä olevan kohdan (a) vaatimusten täyttymistä osoitettaessa
|
OPS 1.545
Lasku — Määrä- ja varalentopaikat
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei kohdan OPS 1.475(a) mukaisesti määritetty lentokoneen laskumassa ylitä suurinta laskumassaa, joka on määrätty sitä korkeutta ja lämpötilaa varten, jotka ovat arvioituna laskuajankohtana odotettavissa määrä- ja varalentopaikalla.
OPS 1.550
Lasku — Kuiva kiitotie
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kohdan OPS 1.475(a) mukaisesti määritetty lentokoneen laskumassa on sellainen, että arvioituna laskuajankohtana on mahdollista suorittaa lasku 50 jalan korkeudelta kynnyksen yläpuolelta ja pysähtyä siten, että määrälentopaikalla ja millä tahansa varalentopaikalla laskuun käytettävissä olevasta matkasta käytetään enintään 70 prosenttia.
|
b) |
Osoittaessaan, että edellä olevan kohdan (a) vaatimukset täyttyvät, lentotoiminnan harjoittajan on otettava huomioon
|
c) |
Kun lennonvalmistelu tehdään edellä olevan kohdan (a) mukaisesti, on oletettava, että
|
d) |
Jos lentotoiminnan harjoittaja ei pysty noudattamaan edellä olevaa alakohtaa (c)(2) määrälentopaikalla, lento voidaan aloittaa, jos on valittu varalentopaikka, jolla kohtia (a), (b) ja (c) voidaan täysin noudattaa. |
OPS 1.555
Lasku — Märkä tai epäpuhdas kiitotie
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jos asianmukaiset sääsanomat tai -ennusteet tai ne yhdessä osoittavat kiitotien saattavan olla arvioituna saapumisajankohtana märkä, laskuun käytettävissä oleva matka on vähintään kohdan OPS 1.550 mukaisesti määritetty vaadittu laskumatka kerrottuna luvulla 1,15. |
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jos asianmukaiset sääsanomat tai -ennusteet tai ne yhdessä osoittavat kiitotien saattavan olla arvioituna saapumisajankohtana epäpuhdas, laskumatka on määritetty kyseisiä olosuhteita koskevien viranomaista tyydyttävien arvojen perusteella eikä ylitä laskuun käytettävissä olevaa matkaa. |
c) |
Kiitotien ollessa märkä voidaan käyttää edellä kohdassa (a) vaadittua lyhyempää, mutta kuitenkin vähintään kohdan OPS 1.550(a) vaatimusten mukaista laskumatkaa, jos lentokäsikirjassa annetaan erityisiä lisätietoja laskumatkoista märällä kiitotiellä. |
OPS 1.525(b), liite 1
Yleistä — Lentoonlähtönousu ja nousu laskuasussa
(Tämän liitteen vaatimukset perustuvat kohtiin JAR-23.63(c)(1) ja JAR-23.63(c)(2), jotka tulivat voimaan 11. maaliskuuta 1994.)
a) |
Lentoonlähtönousu
|
b) |
Nousu laskuasussa
|
OPS 1.535(b)(1) ja (c)(1), liite 1
Lentoonlähdön lentorata — Suunnistus näköhavaintojen perusteella
Jotta suunnistus näköhavaintojen perusteella olisi mahdollista, lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lennon aikana vallitsevat sellaiset sääolosuhteet, pilvikorkeus ja näkyvyys mukaan lukien, joissa esteet ja/tai maassa olevat kiintopisteet voidaan nähdä ja tunnistaa. Toimintakäsikirjassa on määrättävä käytettäville lentopaikoille minimisääolosuhteet, joissa ohjaamomiehistön on mahdollista jatkuvasti määrittää ja säilyttää oikea lentorata maassa olevien kiintopisteiden perusteella siten, että varmistetaan turvallinen etäisyys esteisiin ja maastoon seuraavasti:
a) |
menetelmän on oltava tarkasti määritelty maassa olevien kiintopisteiden mukaan siten, että lennettävä reitti voidaan analysoida estevaravaatimusten kannalta; |
b) |
menetelmän on oltava lentokoneen suorituskyvyn mukainen ottaen huomioon lentonopeuden, kallistuskulman ja tuulen vaikutuksen; |
c) |
miehistön käytössä on oltava kirjallinen tai kuvallinen esitys menetelmästä; ja |
d) |
rajoittavat ympäristöolosuhteet on määriteltävä (esim. tuuli, pilvisyys, näkyvyys, päivä/yö, valoisuus, esteiden valaistus). |
OPS 1.550(a), liite 1
Jyrkän lähestymisen menetelmät
a) |
Viranomainen voi hyväksyä käytettävän jyrkän lähestymisen menetelmiä, joissa liukukulma on vähintään 4,5° ja kynnyksenylityskorkeus alle 50 jalkaa, mutta kuitenkin vähintään 35 jalkaa, jos seuraavat vaatimukset täyttyvät:
|
OPS 1.550(a), liite 2
Lyhyen laskumatkan toiminta
a) |
Kohdassa OPS 1.550(a)(2) tarkoitetussa toiminnassa sallitun laskumassan määritykseen voidaan käyttää etäisyyttä, joka saadaan laskemalla yhteen käytettävissä oleva ilmoitettu turvallisen alueen pituus ja ilmoitettu laskuun käytettävissä oleva matka. Viranomainen voi hyväksyä tällaisen toiminnan seuraavin edellytyksin:
|
LUKU I
SUORITUSARVOLUOKKA C
OPS 1.560
Yleistä
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että tämän luvun vaatimusten täyttymistä selvitettäessä lentokäsikirjan hyväksyttyjä suoritusarvotietoja täydennetään tarvittaessa muilla viranomaista tyydyttävillä tiedoilla, jos lentokäsikirjan hyväksytyt suoritusarvotiedot ovat riittämättömät.
OPS 1.565
Lentoonlähtö
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei lentoonlähtömassa ylitä suurinta lentoonlähtömassaa, joka määrätään lentokäsikirjassa sitä painekorkeutta ja lämpötilaa varten, joka lentoonlähtöön käytettävällä lentopaikalla vallitsee. |
b) |
Jos lentokoneen lentokäsikirjaan sisältyvissä lentoonlähtöpaikan pituustiedoissa ei oteta huomioon moottorihäiriötä, lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei se matka lähtökiidon alusta, joka tarvitaan 50 jalan korkeuden saavuttamiseen maan pinnasta kaikkien moottorien toimiessa suurimmalla sallitulla lentoonlähtöteholla, kerrottuna
ylitä lähtökiitoon käytettävissä olevaa matkaa sillä lentopaikalla, jolta lentoonlähtö aiotaan suorittaa. |
c) |
Jos lentokoneen lentokäsikirjaan sisältyvissä lentoonlähtöpaikan pituustiedoissa otetaan huomioon moottorihäiriö, lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että seuraavat vaatimukset täyttyvät lentokäsikirjan määräysten mukaisesti:
|
d) |
Osoittaessaan, että edellä olevien kohtien (b) ja (c) vaatimukset täyttyvät, lentotoiminnan harjoittajan on otettava huomioon
|
OPS 1.570
Estevara lentoonlähdössä
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentoonlähdön lentorata ohittaa kaikki esteet pystysuunnassa vähintään etäisyydeltä 50 ft + 0,01 x D tai sivusuunnassa vähintään etäisyydeltä 90 m + 0,125 x D. Kaavoissa D tarkoittaa vaakasuoraa matkaa, jonka lentokone on kulkenut lentoonlähtöön käytettävissä olevan matkan päätekohdasta. Lentokoneilla, joiden siipien kärkiväli on alle 60 metriä, vaakasuuntaisena estevarana voidaan käyttää etäisyyttä: 0,5 x siipien kärkiväli + 60 m + 0,125 x D. |
b) |
Lentoonlähdön lentoradan on alettava 50 jalan korkeudelta maan pinnasta kohdassa OPS 1.565(b) tai (c) vaaditun lentoonlähtömatkan päätekohdasta ja päätyttävä 1 500 jalan korkeuteen maan pinnasta. |
c) |
Osoittaessaan, että edellä olevan kohdan (a) vaatimukset täyttyvät, lentotoiminnan harjoittajan on otettava huomioon
|
d) |
Edellä olevan kohdan (a) vaatimusten täyttymistä osoitettaessa lentosuunnan muutokset eivät ole sallittuja ennen kuin lentoonlähdön lentoradalla on saavutettu 50 jalan korkeus maan pinnasta. Tämän jälkeen lentokoneen kallistuskulma saa olla 400 jalan korkeuteen asti enintään 15°. Yli 400 jalan korkeudessa kallistuskulma voi olla yli 15°, mutta kuitenkin enintään 25°. Kallistuskulman vaikutus lentonopeuksiin ja lentorataan on otettava riittävästi huomioon, mukaan lukien lentonopeuden kasvusta johtuvat matkan lisäykset. |
e) |
Osoittaessaan, että edellä olevan kohdan (a) vaatimukset täyttyvät silloin, kun ei edellytetä yli 15°:n lentosuunnan muutoksia, lentotoiminnan harjoittajan ei tarvitse ottaa huomioon esteitä, joihin etäisyys on sivusuunnassa suurempi kuin
|
f) |
Osoittaessaan, että edellä olevan kohdan (a) vaatimukset täyttyvät silloin, kun edellytetään yli 15°:n lentosuunnan muutoksia, lentotoiminnan harjoittajan ei tarvitse ottaa huomioon esteitä, joihin etäisyys on sivusuunnassa suurempi kuin
|
g) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava varamenetelmät, jotka täyttävät kohdan OPS 1.570 vaatimukset ja joilla varmistetaan turvallinen reitti esteiden väistämiseksi siihen asti, kunnes lentokoneella voidaan joko noudattaa kohdan OPS 1.580 matkalentovaatimuksia tai suorittaa lasku lähtölentopaikalle tai lähtövaralentopaikalle. |
OPS 1.575
Matkalento — Kaikki moottorit toiminnassa
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentokoneella on odotettavissa olevissa sääolosuhteissa reitin joka kohdassa ja silloin, kun reitiltä poiketaan suunnitelman mukaisesti, mahdollista saavuttaa vähintään kohoamisnopeus 300 jalkaa minuutissa, kun kaikki moottorit toimivat enintään suurimmalla sallitulla jatkuvalla teholla
|
OPS 1.580
Matkalento — Yksi moottori epäkunnossa
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentokoneella voidaan odotettavissa olevissa sääolosuhteissa, jos moottori vikaantuu missä tahansa reitin kohdassa tai silloin, kun reitiltä on poikettu suunnitelman mukaisesti, ja toinen moottori tai muut moottorit toimivat enintään suurimmalla sallitulla jatkuvalla teholla, jatkaa lentoa matkalentokorkeudesta sellaiselle lentopaikalle, jolle voidaan suorittaa lasku kohdan OPS 1.595 tai OPS 1.600 mukaisesti. Tällöin on enintään 9,3 kilometrin (5 nm) etäisyydellä aiotusta lentoreitistä sijaitsevat esteet ylitettävä vähintään
|
b) |
Lentoradan on oltava nouseva 450 metrin (1 500 jalan) korkeudessa sen lentopaikan yläpuolella, jolle oletetaan suoritettavan lasku yhden moottorin vikaannuttua. |
c) |
Tässä kohdassa lentokoneella saavutettavan kohoamisnopeuden on katsottava olevan 150 jalkaa minuutissa pienempi kuin määritetty kokonaiskohoamisnopeus. |
d) |
Osoittaessaan tämän kohdan vaatimusten täyttymistä lentotoiminnan harjoittajan on suurennettava edellä kohdassa (a) tarkoitettu sivuttaisvara 18,5 kilometriin (10 nm), ellei vaadittu suunnistustarkkuus säily vähintään 95 prosentilla lentoajasta. |
e) |
Polttoainetta voidaan poistaa turvallista menetelmää käyttäen niin paljon, että vaadittu varapolttoaine on lentopaikalle saavuttaessa jäljellä. |
OPS 1.585
Matkalento — Kolmi- tai useampimoottoriset lentokoneet, kaksi moottoria epäkunnossa
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei kolmi- tai useampimoottorinen lentokone ole aiotun lentoreitin missään kohdassa kauempana sellaisesta lentopaikasta, jolla suoritusarvovaatimukset täyttyvät laskumassan ollessa arvioidun suuruinen, kuin etäisyydellä, joka vastaa 90 minuutin lentoaikaa pitkän toimintamatkan lentonopeudella standardilämpötilassa tyynellä kaikkien moottorien toimiessa, ellei se täytä seuraavien kohtien (b)—(e) vaatimuksia. |
b) |
Esitetyllä lentoradalla, jota pystytään noudattamaan kahden moottorin ollessa epäkunnossa, lentokoneen on oltava mahdollista jatkaa lentoa odotettavissa olevissa sääolosuhteissa siten, että kaikki enintään 9,3 kilometrin (5 nm) etäisyydellä aiotusta lentoreitistä sijaitsevat esteet ylitetään vähintään 2 000 jalan korkeusvaralla, sellaiselle lentopaikalle, jolla suoritusarvovaatimukset täyttyvät laskumassan ollessa arvioidun suuruinen. |
c) |
Kahden moottorin oletetaan vikaantuvan sen reittiosuuden kriittisimmässä kohdassa, jossa lentokone on kauempana lentopaikasta, jolla suoritusarvovaatimukset täyttyvät laskumassan ollessa arvioidun suuruinen, kuin etäisyydellä, joka vastaa 90 minuutin lentoaikaa pitkän toimintamatkan lentonopeudella standardilämpötilassa tyynellä kaikkien moottorien toimiessa. |
d) |
Lentokoneen arvioituun massaan siinä kohdassa, jossa kahden moottorin oletetaan vikaantuvan, on sisällyttävä vähintään se polttoainemäärä, joka riittäisi oletetulle laskulentopaikalle lentämiseen siten, että saavutaan suoraan laskualueen yläpuolelle vähintään 450 metrin (1 500 jalan) korkeudelle siitä, ja tämän jälkeen 15 minuutin vaakalentoon. |
e) |
Tässä kohdassa lentokoneella saavutettavan kohoamisnopeuden on katsottava olevan 150 jalkaa minuutissa pienempi kuin määritetty nopeus. |
f) |
Osoittaessaan tämän kohdan vaatimusten täyttymistä lentotoiminnan harjoittajan on suurennettava edellä kohdassa (a) tarkoitettu sivuttaisvara 18,5 kilometriin (10 nm), ellei vaadittu suunnistustarkkuus säily vähintään 95 prosentilla lentoajasta. |
g) |
Polttoainetta voidaan poistaa turvallista menetelmää käyttäen niin paljon, että vaadittu varapolttoaine on lentopaikalle saavuttaessa jäljellä. |
OPS 1.590
Lasku — Määrä- ja varalentopaikat
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei kohdan OPS 1.475(a) mukaisesti määritetty lentokoneen laskumassa ylitä suurinta laskumassaa, joka määrätään lentokäsikirjassa sitä korkeutta ja, jos lentokäsikirjassa otetaan huomioon lämpötila, sitä lämpötilaa varten, jotka ovat arvioituna laskuajankohtana odotettavissa määrä- ja varalentopaikalla.
OPS 1.595
Lasku — Kuiva kiitotie
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kohdan OPS 1.475(a) mukaisesti määritetty lentokoneen laskumassa on sellainen, että arvioituna laskuajankohtana on mahdollista suorittaa lasku 50 jalan korkeudelta kynnyksen yläpuolelta ja pysähtyä siten, että määrälentopaikalla ja millä tahansa varalentopaikalla laskuun käytettävissä olevasta matkasta käytetään enintään 70 prosenttia. |
b) |
Osoittaessaan, että edellä olevan kohdan (a) vaatimukset täyttyvät, lentotoiminnan harjoittajan on otettava huomioon
|
c) |
Kun lennonvalmistelu tehdään edellä olevan kohdan (a) mukaisesti, on oletettava, että
|
d) |
Jos lentotoiminnan harjoittaja ei pysty noudattamaan edellä olevaa alakohtaa (c)(2) määrälentopaikalla, lento voidaan aloittaa, jos on valittu varalentopaikka, jolla kohtia (a), (b) ja (c) voidaan täysin noudattaa. |
OPS 1.600
Lasku — Märkä tai epäpuhdas kiitotie
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jos asianmukaiset sääsanomat tai -ennusteet tai ne yhdessä osoittavat kiitotien saattavan olla arvioituna saapumisajankohtana märkä, laskuun käytettävissä oleva matka on vähintään kohdan OPS 1.595 mukaisesti määritetty vaadittu laskumatka kerrottuna luvulla 1,15. |
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jos asianmukaiset sääsanomat tai -ennusteet tai ne yhdessä osoittavat kiitotien saattavan olla arvioituna saapumisajankohtana epäpuhdas, laskumatka on määritetty kyseisiä olosuhteita koskevien viranomaista tyydyttävien arvojen perusteella eikä ylitä laskuun käytettävissä olevaa matkaa. |
LUKU J
MASSA JA MASSAKESKIÖ
OPS 1.605
Yleistä
(Katso OPS 1.605, liite 1)
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentokoneen kuorma, massa ja massakeskiö ovat kaikissa lentotoiminnan vaiheissa niiden rajoitusten mukaisia, joista määrätään hyväksytyssä lentokäsikirjassa tai toimintakäsikirjassa, jos viimeksi mainittu on rajoittavampi. |
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on määritettävä kaikkien lentokoneidensa massa ja massakeskiö punnitsemalla ennen ensimmäistä käyttöönottoa. Tämän jälkeen punnitus on suoritettava neljän vuoden välein, jos käytetään yksittäisten lentokoneiden massoja, tai yhdeksän vuoden välein, jos käytetään laivastomassoja. Muutosten ja korjausten yhteisvaikutus massaan ja massakeskiöön on otettava huomioon ja merkittävä asiakirjoihin. Lisäksi lentokoneet on punnittava uudelleen, jos muutosten vaikutusta massaan ja massakeskiöön ei tarkasti tunneta. |
c) |
Lentotoiminnan harjoittajan on määritettävä kaikkien lentokoneen operatiiviseen kuivamassaan sisältyvien tarvikkeiden ja miehistön jäsenten massat punnitsemalla tai käyttämällä standardimassoja. Myös sijoituspaikan vaikutus lentokoneen massakeskiöön on selvitettävä. |
d) |
Lentotoiminnan harjoittajan on määritettävä hyötykuorman massa, painolasti mukaan lukien, punnitsemalla tai laskemalla matkustajien ja matkatavaran standardimassojen perusteella siten kuin kohdassa OPS 1.620 vaaditaan. |
e) |
Lentotoiminnan harjoittajan on määritettävä polttoaineen massa todellisen tiheyden tai, jos se ei ole tiedossa, toimintakäsikirjassa määrätyn menetelmän mukaisesti lasketun tiheyden perusteella. |
OPS 1.607
Määritelmät
a) |
Operatiivinen kuivamassa (Dry Operating Mass). Lentokoneen kokonaismassa sen ollessa valmiina tietynlajiseen lentotoimintaan, lukuun ottamatta käytettävissä olevaa polttoainetta ja hyötykuormaa. Operatiiviseen kuivamassaan sisältyvät esimerkiksi
|
b) |
Suurin sallittu massa ilman polttoainetta (Maximum Zero Fuel Mass). Lentokoneen suurin sallittu massa ilman käytettävissä olevaa polttoainetta. Määrätyissä säiliöissä olevan polttoaineen massa on sisällytettävä massaan ilman polttoainetta, kun näin nimenomaisesti mainitaan lentokäsikirjan rajoituksissa. |
c) |
Suurin sallittu rakenteellinen laskumassa (Maximum Structural Landing Mass). Lentokoneen suurin sallittu kokonaismassa laskussa normaaleissa olosuhteissa. |
d) |
Suurin sallittu rakenteellinen lentoonlähtömassa (Maximum Structural Take Off Mass). Lentokoneen suurin sallittu kokonaismassa lähtökiidon alkaessa. |
e) |
Matkustajien luokittelu
|
f) |
Hyötykuorma (Traffic Load). Matkustajien, matkatavaran ja rahdin yhteismassa, mukaan lukien myös muu kuin kaupallinen kuorma. |
OPS 1.610
Kuormaus, massa ja massakeskiö
Lentotoiminnan harjoittajan on määrättävä toimintakäsikirjassa kuormaukseen sekä massan ja massakeskiön määritysjärjestelmään liittyvät periaatteet ja menetelmät, jotka täyttävät kohdan OPS 1.605 vaatimukset. Järjestelmän on katettava kaikki aiotun lentotoiminnan lajit.
OPS 1.615
Miehistömassat
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on operatiivista kuivamassaa määrittäessään käytettävä seuraavia miehistömassoja:
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on korjattava operatiivinen kuivamassa siten, että kaikki lisämatkatavarat otetaan huomioon. Lisämatkatavaroiden sijoituspaikka on otettava huomioon lentokoneen massakeskiötä määritettäessä. |
OPS 1.620
Matkustajien ja matkatavaran massat
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laskettava matkustajien ja kuljetettavaksi jätetyn matkatavaran massa käyttäen joko kaikkien henkilöiden ja matkatavaroiden todellista punnittua massaa tai jäljempänä taulukoissa 1—3 annettuja standardimassoja. Jos käytettävissä olevien matkustajaistuinten lukumäärä on alle 10, matkustajien massa voidaan kuitenkin määrittää kunkin matkustajan antaman tai hänen puolestaan annetun suullisen ilmoituksen perusteella ja lisäämällä siihen ennalta määrätty vakioluku käsimatkatavaran ja vaatteiden huomioon ottamiseksi. (Toimintakäsikirjassa on oltava ohjeet, joiden mukaan päätetään todellisten tai standardimassojen käytöstä, sekä menettely, jota on noudatettava, kun määritys perustuu suulliseen ilmoitukseen.) |
b) |
Jos massa määritetään punnitsemalla, lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että matkustajien henkilökohtaiset tavarat ja käsimatkatavarat ovat mukana punnituksessa. Punnitus on tehtävä lentokoneen lähellä juuri ennen siihen nousemista. |
c) |
Jos matkustajien massa määritetään standardimassojen perusteella, on käytettävä jäljempänä taulukoissa 1 ja 2 annettuja standardimassoja. Standardimassaan sisältyvät käsimatkatavarat sekä sellaisen alle 2-vuotiaan sylilapsen massa, jota aikuinen pitää sylissään samalla matkustajaistuimella. Erilliselle matkustajaistuimelle sijoitettavia sylilapsia pidetään tässä kohdassa lapsina. |
d) |
Matkustajien massat — vähintään 20 matkustajaistuinta
|
e) |
Matkustajien massat — enintään 19 matkustajaistuinta
|
f) |
Matkatavaran massa
|
g) |
Jos lentotoiminnan harjoittaja haluaa käyttää muita kuin edellä taulukoissa 1–3 annettuja standardimassoja, sen on ilmoitettava viranomaiselle syyt tähän ja hankittava sitä varten etukäteen viranomaisen hyväksyntä. Lisäksi lentotoiminnan harjoittajan on jätettävä viranomaisen hyväksyttäväksi yksityiskohtainen punnitustutkimussuunnitelma ja käytettävä kohdan OPS 1.620(g):n liitteessä 1 esitettyä tilastollista analyysimenetelmää. Sen jälkeen kun viranomainen on tarkistanut ja hyväksynyt punnitustutkimuksen tulokset, tarkistetut standardimassat koskevat ainoastaan kyseistä lentotoiminnan harjoittajaa. Tarkistettuja standardimassoja voidaan käyttää yksinomaan niitä olosuhteita vastaavissa olosuhteissa, joissa tutkimus tehtiin. Jos tarkistetut standardimassat ovat taulukoissa 1—3 annettuja suurempia, on käytettävä näitä tarkistettuja arvoja. |
h) |
Jos lennolle havaitaan olevan tulossa huomattava määrä matkustajia, joiden massan käsimatkatavarat mukaan lukien arvellaan olevan standardimassaa suurempi, lentotoiminnan harjoittajan on määritettävä tällaisten matkustajien todellinen massa punnitsemalla tai tekemällä riittävän suuri massalisäys. |
i) |
Jos käytetään kuljetettavaksi jätetyn matkatavaran standardimassoja ja lähtöselvityksessä ilmenee, että huomattavan monien matkustajien matkatavaran massan voidaan olettaa olevan standardimassaa suurempi, lentotoiminnan harjoittajan on määritettävä tällaisen matkatavaran todellinen massa punnitsemalla tai tekemällä riittävän suuri massalisäys. |
j) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että ilma-aluksen päällikölle ilmoitetaan, jos kuorman massan määritykseen on käytetty tavanomaisesta poikkeavaa menetelmää, ja että kyseinen menetelmä mainitaan massa- ja massakeskiöasiakirjoissa. |
OPS 1.625
Massa- ja massakeskiöasiakirjat
(Katso OPS 1.625, liite 1)
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava ennen jokaista lentoa massa- ja massakeskiöasiakirjat, joista ilmenee kuorma ja sen sijoitus. Näiden asiakirjojen perusteella ilma-aluksen päällikön on voitava varmistua siitä, etteivät kuorma ja sen sijoitus aiheuta lentokoneen massa- ja massakeskiörajoitusten ylittymistä. Asiakirjoissa on mainittava niiden laatijan nimi. Lentokoneen kuormausta valvovan henkilön on allekirjoituksellaan vahvistettava, että kuorma ja sen sijoitus ovat massa- ja massakeskiöasiakirjojen mukaiset. Asiakirjojen on oltava ilma-aluksen päällikön hyväksymät, ja hänen hyväksyntänsä on osoitettava allekirjoituksella tai muulla vastaavalla tavalla (katso myös OPS 1.1055(a)(12)). |
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava ohjeet viime hetkellä tapahtuvia kuorman muutoksia varten. |
c) |
Jos viranomainen sen hyväksyy, lentotoiminnan harjoittaja voi käyttää muita kuin edellä kohdissa (a) ja (b) vaadittuja menetelmiä. |
OPS 1.605, liite 1
Massa ja massakeskiö — Yleistä
(Katso OPS 1.605)
a) |
Lentokoneen operatiivisen kuivamassan määrittäminen
|
b) |
Erityiset hyötykuorman standardimassat. Matkustajien ja kuljetettavaksi jätetyn matkatavaran standardimassojen lisäksi lentotoiminnan harjoittaja voi hankkia viranomaisen hyväksynnän muiden kuorman osien standardimassoille. |
c) |
Lentokoneen kuormaus
|
d) |
Massakeskiön raja-arvo
|
OPS 1.620(f), liite 1
Euroopan sisäisten lentojen alueen määritelmä
Kohdassa OPS 1.620(f) Euroopan sisäisillä lennoilla, jotka eivät ole kotimaanlentoja, tarkoitetaan seuraavassa lueteltujen pisteiden välisten kompassiviivojen rajoittamalla alueella suoritettavia lentoja:
|
E04500 |
||
|
E04500 |
||
|
E03700 |
||
|
E03700 |
||
|
W00600 |
||
|
W00900 |
||
|
W03000 |
||
|
W03000 |
||
|
W01000 |
||
|
E04500 |
kuten alla olevassa kaaviossa 1 esitetään:
Kaavio 1
Euroopan sisäisten lentojen alue
OPS 1.620(g), liite 1
Matkustajien ja matkatavaran tarkistettujen standardimassojen määritysmenetelmä
a) |
Matkustajat
|
b) |
Kuljetettavaksi jätetty matkatavara. Kuljetettavaksi jätetyn matkatavaran tarkistetut standardimassat määritetään vaadittavan vähimmäisotoksen keskimassojen perusteella. Määritykseen käytetään pääosin samaa tilastollista menetelmää kuin matkustajien massojen määrittämiseen, josta määrätään alakohdassa (a)(1). Matkatavaran osalta suhteellinen luotettavuus (tarkkuus) on 1 prosentti. Tutkimuksessa on punnittava vähintään 2 000 kuljetettavaksi jätettyä matkatavarakollia. |
c) |
Matkustajien ja kuljetettavaksi jätetyn matkatavaran tarkistettujen standardimassojen määrittäminen
|
OPS 1.625, liite 1
Massa- ja massakeskiöasiakirjat
a) |
Massa- ja massakeskiöasiakirjat
|
b) |
Tietokonejärjestelmät. Jos massa- ja massakeskiöasiakirjat laaditaan tietokoneistetun massan ja massakeskiön määritysjärjestelmän avulla, lentotoiminnan harjoittajan on tarkistettava tulostetietojen todenmukaisuus. Lisäksi on otettava käyttöön järjestelmä sen varmistamiseksi, että syöttötietojen muutokset tulevat järjestelmässä asianmukaisesti huomioon otetuiksi ja että tietokonejärjestelmä toimii jatkuvasti moitteettomasti. Tätä varten lentotoiminnan harjoittajan on tarkistettava tulostetiedot 6 kuukauden välein tai useammin. |
c) |
Lentokoneessa olevat massan ja massakeskiön määritysjärjestelmät. Jos lentotoiminnan harjoittaja haluaa käyttää lentokoneessa olevaa tietokoneistettua massan ja massakeskiön määritysjärjestelmää ensisijaisena tietolähteenä lennonvalmistelussa, sen on hankittava tähän viranomaisen hyväksyntä. |
d) |
Tiedonsiirtoyhteys. Jos massa- ja massakeskiöasiakirjat lähetetään lentokoneisiin tiedonsiirtoyhteyden välityksellä, ilma-aluksen päällikön hyväksymistä lopullisista massa- ja massakeskiöasiakirjoista on oltava jäljennös maassa. |
LUKU K
MITTARIT JA VARUSTEET
OPS 1.630
Yleistä
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentoa ei aloiteta, elleivät tässä luvussa vaaditut mittarit ja varusteet ole
|
b) |
Mittarien ja varusteiden toimintaa koskevat minimivaatimukset ovat eurooppalaisiin teknisiin standardeihin sovellettavissa vaatimuksissa lueteltujen eurooppalaisten teknisten standardien (ETSO) vaatimukset, ellei lentotoiminta- tai lentokelpoisuusmääräyksissä määrätä muista toimintavaatimuksista. Sellaisia mittareita ja varusteita, jotka ovat OPS:n voimaantulopäivänä muiden rakenne- ja toimintavaatimusten kuin ETSO:n mukaisia, voidaan edelleen käyttää tai asentaa, ellei tässä luvussa määrätä lisävaatimuksista. Aiemmin hyväksyttyjen mittarien ja varusteiden ei tarvitse olla muutetun ETSO:n tai muun muutetun määrittelyn mukaisia, ellei vaatimus ole taannehtiva. |
c) |
Laitehyväksyntää ei vaadita seuraaville:
|
d) |
Jos laite on tarkoitettu yhden ohjaamomiehistön jäsenen käytettäväksi omalla paikallaan lennon aikana, sen on oltava helposti käytettävissä hänen paikaltaan. Jos useamman ohjaamomiehistön jäsenen on käytettävä samaa laitetta, se on sijoitettava niin, että laitetta voidaan helposti käyttää kaikilta paikoilta, joilta sitä vaaditaan käytettävän. |
e) |
Ohjaamomiehistön jäsenen käyttämät mittarit on järjestettävä siten, että hän voi selvästi nähdä niiden lukemat omalta paikaltaan poiketen mahdollisimman vähän siitä asennosta ja katseen suunnasta, jota hän normaalisti käyttää katsoessaan eteenpäin lentoradan suuntaisesti. Jos lentokoneeseen, jonka ohjaamomiehistöön kuuluu useampi kuin yksi henkilö, vaaditaan yksi mittari, se on sijoitettava niin, että se on nähtävissä kaikkien sitä käyttävien ohjaamomiehistön jäsenten paikoilta. |
OPS 1.635
Ylivirtasuojat
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, jossa käytetään sulakkeita, ellei lennon aikana ole saatavilla varasulakkeita vähintään 10:tä prosenttia kunkin vahvuisten sulakkeiden määrästä, kuitenkin vähintään kolme kutakin vahvuutta.
OPS 1.640
Lentokoneen valot
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, ellei siinä ole seuraavia valolaitteita:
a) |
päivällä lennettäessä
|
b) |
Yöllä lennettäessä vaaditaan edellä kohdassa (a) mainittujen lisäksi
|
OPS 1.645
Tuulilasinpyyhkimet
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää suurimmalta sallitulta lentoonlähtömassaltaan yli 5 700 kg:n painoista lentokonetta, ellei siinä ole jokaista ohjaajanpaikkaa kohden tuulilasinpyyhintä tai vastaavaa laitetta, jolla osa tuulilasista voidaan pitää puhtaana sateella.
OPS 1.650
VFR-lentotoiminta päivällä — Lento- ja suunnistusmittarit ja niihin liittyvät varusteet
Lentotoiminnan harjoittaja saa käyttää lentokonetta päivällä näkölentosääntöjen (VFR) mukaisesti ainoastaan, jos siinä on seuraavissa kohdissa vaaditut lento- ja suunnistusmittarit ja niihin liittyvät varusteet, ja vain kyseisissä kohdissa mainituin ehdoin:
a) |
magneettikompassi; |
b) |
tarkka kello, joka näyttää ajan tunteina, minuutteina ja sekunteina; |
c) |
tarkkuuskorkeusmittari, joka näyttää korkeuden jalkoina ja jonka asetusasteikossa on hehtopascal- tai millibaarijaotus; mittarin on oltava säädettävissä mihin tahansa ilmanpaineeseen, joka lennon aikana todennäköisesti joudutaan korkeusmittariin asettamaan; |
d) |
nopeusmittari, joka näyttää ilmanopeuden solmuina; |
e) |
pystynopeusmittari; |
f) |
kaarto- ja luisumittari, tai kaartokoordinaattori, jossa on luisumittari; |
g) |
keinohorisontti; |
h) |
stabiloitu suuntamittari (suuntahyrrä); ja |
i) |
lämpömittari, joka näyttää ohjaamoon ulkoilman lämpötilan celsiusasteina; |
j) |
enintään 60 minuuttia kestävillä lennoilla, joilla lentoonlähtö ja lasku suoritetaan samalla lentopaikalla ja joilla pysytään enintään 50 meripeninkulman etäisyydellä kyseisestä lentopaikasta, voidaan kaikki edellä kohdissa (f), (g) ja (h) sekä jäljempänä alakohdissa (k)(4), (k)(5) ja (k)(6) vaaditut mittarit korvata joko kaarto- ja luisumittarilla, luisumittarin sisältävällä kaartokoordinaattorilla tai sekä keinohorisontilla että luisumittarilla; |
k) |
silloin, kun lentokoneessa on vaatimusten mukaan oltava kaksi ohjaajaa, myös toisella ohjaajanpaikalla on oltava seuraavat erilliset mittarit:
|
l) |
Jokaisessa ilmanopeuden mittausjärjestelmässä on oltava pitot-putken lämmitys tai muu vastaava keino, jolla ehkäistään kosteuden tiivistymisestä tai jäätymisestä johtuvat toimintahäiriöt, jos
|
m) |
Aina kun vaaditaan kaksi mittaria, kumpaakin ohjaajaa varten on oltava erilliset näytöt, valitsimet ja muut tarvittavat laitteet. |
n) |
Kaikissa lentokoneissa on oltava laitteet sen osoittamiseksi, jos vaadittavat lentomittarit eivät saa riittävästi käyttövoimaa. |
o) |
Kaikissa lentokoneissa, joita koskevia ilman kokoonpuristuvuusrajoituksia vaadittavat nopeusmittarit eivät muutoin ilmaise, on oltava Mach-mittari jokaisella ohjaajanpaikalla. |
p) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta VFR-lentotoimintaan päivällä, ellei siinä ole kuuloke- ja puomimikrofoniyhdistelmää tai vastaavaa laitetta jokaista ohjaamotehtävissä olevaa ohjaamomiehistön jäsentä varten. |
OPS 1.652
IFR- tai yölentotoiminta — Lento- ja suunnistusmittarit ja niihin liittyvät varusteet
Lentotoiminnan harjoittaja saa käyttää lentokonetta mittarilentosääntöjen (IFR) mukaisesti tai yöllä näkölentosääntöjen (VFR) mukaisesti ainoastaan, jos siinä on seuraavissa kohdissa vaaditut lento- ja suunnistusmittarit ja niihin liittyvät varusteet, ja vain kyseisissä kohdissa mainituin ehdoin:
a) |
magneettikompassi; |
b) |
tarkka kello, joka näyttää ajan tunteina, minuutteina ja sekunteina; |
c) |
kaksi tarkkuuskorkeusmittaria, jotka näyttävät korkeuden jalkoina ja joiden asetusasteikoissa on hehtopascal- tai millibaarijaotus; mittarien on oltava säädettävissä mihin tahansa ilmanpaineeseen, joka lennon aikana todennäköisesti joudutaan korkeusmittariin asettamaan. Korkeusmittareissa on oltava laskurirumpunäytön ja osoitinnäytön yhdistelmä tai vastaava näyttö; |
d) |
ilmanopeuden mittausjärjestelmä, johon kuuluu pitot-putken lämmitys tai jossa kosteuden tiivistymisestä tai jäätymisestä johtuvat toimintahäiriöt ehkäistään muulla tavoin, sekä pitot-putken lämmityksen vian ilmaisu. Pitot-putken lämmityksen vian ilmaisua ei kuitenkaan tarvitse olla lentokoneissa, joiden suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on enintään 9 tai suurin sallittu lentoonlähtömassa enintään 5 700 kg ja joille on myönnetty lentokonekohtainen lentokelpoisuustodistus ennen 1. huhtikuuta 1998; |
e) |
pystynopeusmittari; |
f) |
kaarto- ja luisumittari; |
g) |
keinohorisontti; |
h) |
stabiloitu suuntamittari (suuntahyrrä); |
i) |
lämpömittari, joka näyttää ohjaamoon ulkoilman lämpötilan celsiusasteina; ja |
j) |
kaksi erillistä staattisen paineen järjestelmää. Potkurilentokoneissa, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on enintään 5 700 kg, voidaan kuitenkin käyttää yhtä staattisen paineen järjestelmää ja yhtä staattisen paineen varajärjestelmää; |
k) |
silloin, kun lentokoneessa on vaatimusten mukaan oltava kaksi ohjaajaa, myös toisella ohjaajanpaikalla on oltava seuraavat erilliset mittarit:
|
l) |
Lentokoneissa, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 5 700 kg tai suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku yli 9, on lisäksi oltava varakeinohorisontti, jota voidaan käyttää kummaltakin ohjaajanpaikalta ja joka
Edellä esitetyt vaatimukset eivät koske lentokoneita, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on enintään 5 700 kg, jotka on rekisteröity jäsenvaltiossa ennen 1. huhtikuuta 1995 ja joissa on varakeinohorisontti vasemmanpuoleisessa mittaritaulussa. |
m) |
Ohjaamomiehistön on voitava selvästi havaita, milloin edellä kohdassa (l) vaadittu varakeinohorisontti toimii varasähköllä. Jos varakeinohorisonttia varten on oma virtalähde, mittarissa tai mittaritaulussa on oltava merkki, joka osoittaa tämän virtalähteen olevan käytössä. |
n) |
Kartanpidin paikassa, jossa kartta on helposti luettavissa ja yölennoilla valaistavissa. |
o) |
Jos varakeinohorisontti on hyväksytty CS 25.1303(b)(4):n tai vastaavan vaatimuksen mukaisesti, kaarto- ja luisumittarit voidaan korvata luisumittareilla. |
p) |
Aina kun vaaditaan kaksi mittaria, kumpaakin ohjaajaa varten on oltava erilliset näytöt, valitsimet ja muut tarvittavat laitteet. |
q) |
Kaikissa lentokoneissa on oltava laitteet sen osoittamiseksi, jos vaadittavat lentomittarit eivät saa riittävästi käyttövoimaa. |
r) |
Kaikissa lentokoneissa, joita koskevia ilman kokoonpuristuvuusrajoituksia vaadittavat nopeusmittarit eivät muutoin ilmaise, on oltava Mach-mittari jokaisella ohjaajanpaikalla. |
s) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta IFR- tai yölentotoimintaan, ellei siinä ole kuuloke- ja puomimikrofoniyhdistelmää tai vastaavaa laitetta jokaista ohjaamotehtävissä olevaa ohjaamomiehistön jäsentä varten sekä ohjaussauvaan sijoitettua tangenttipainiketta jokaiselle vaaditulle ohjaajalle. |
OPS 1.655
Yhden ohjaajan miehistön IFR- tai yölentotoimintaan vaadittavat lisävarusteet
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta yhden ohjaajan miehistön IFR-lentotoimintaan, ellei siinä ole automaattiohjausta, johon kuuluu vähintään korkeudenpito- ja ohjaussuuntatoiminto.
OPS 1.660
Korkeusvaroitusjärjestelmä
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää potkuriturbiinikäyttöistä lentokonetta, jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 5 700 kg tai suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku yli 9, eikä suihkumoottorikäyttöistä lentokonetta, ellei siinä ole korkeusvaroitusjärjestelmää, joka
|
OPS 1.665
Maan läheisyydestä varoittavat järjestelmät (GPWS ja TAWS)
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää turbiinikäyttöistä lentokonetta, jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 5 700 kg tai suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku yli 9, ellei siinä ole maan läheisyydestä varoittavaa järjestelmää, joka antaa ennakkovaroituksen maastoesteistä (Terrain Awareness and Warning System, TAWS). |
b) |
Maan läheisyydestä varoittavan järjestelmän on automaattisesti annettava ohjaamomiehistölle oikea-aikainen ja selvästi erottuva varoitus vajoamisnopeudesta, maan läheisyydestä, korkeuden menetyksestä lentoonlähdön tai ylösvedon jälkeen, virheellisestä laskuasusta ja poikkeamisesta liukupolun alapuolelle. Varoitukset on annettava äänimerkein, ja niiden lisäksi voidaan käyttää myös näkömerkkejä. |
c) |
TAWS-järjestelmän on automaattisesti varoitettava ohjaamomiehistöä näkö- ja äänimerkein sekä karttanäytön avulla niin, että ohjaajille jää riittävästi aikaa välttää ohjattavissa olevan lentokoneen törmäys maastoon (CFIT). Järjestelmän on varoitettava edessä olevista maastoesteistä ja riittämättömästä estevarasta. |
OPS 1.668
Yhteentörmäysvaarasta ilmassa varoittava järjestelmä (ACAS)
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää turbiinikäyttöistä lentokonetta, jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 5 700 kg tai suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku yli 19, ellei siinä ole yhteentörmäysvaarasta ilmassa varoittavaa järjestelmää, jonka minimisuorituskyky on vähintään ACAS II -tasoinen.
OPS 1.670
Lentokoneen säätutka
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää
|
b) |
Suurimmalta sallitulta lentoonlähtömassaltaan yli 5 700 kg:n painoisissa paineistetuissa potkurilentokoneissa, joiden suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on enintään 9, säätutka voidaan viranomaisen hyväksyessä korvata muilla laitteilla, jotka pystyvät havaitsemaan ukkoset ja muut vaaralliset sääolosuhteet, joiden katsotaan olevan lentokoneen säätutkan avulla havaittavia. |
OPS 1.675
Jäätävissä olosuhteissa lentämiseen tarvittava varustus
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta jäätävissä olosuhteissa tai jos jäätymistä on odotettavissa, ellei sitä ole hyväksytty ja varustettu lentämään jäätävissä olosuhteissa. |
b) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta yöllä jäätävissä olosuhteissa tai jos jäätymistä on odotettavissa, ellei siinä ole valaistusta jään muodostumisen havaitsemiseksi tai jäätymisen ilmaisinta. Käytettävä valaistus ei saa aiheuttaa sellaista häikäisyä tai heijastuksia, jotka haittaisivat miehistön jäsenten tehtävien suorittamista. |
OPS 1.680
Kosmisen säteilyn mittauslaitteet
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että yli 15 000 metrin (49 000 jalan) korkeudessa käytettäviksi tarkoitetuissa lentokoneissa on laite, joka jatkuvasti mittaa ja ilmaisee saatavan kosmisen säteilyn annostehon (avaruudesta ja auringosta peräisin olevan ionisoivan ja neutronisäteilyn kokonaismäärän) sekä kullakin lennolla kertyvän säteilyannoksen.
OPS 1.685
Ohjaamomiehistön sisäpuhelinjärjestelmä
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, jonka ohjaamomiehistöön kuuluu vaatimusten mukaan useampi kuin yksi jäsen, ellei siinä ole sisäpuhelinjärjestelmää jokaisen ohjaamomiehistön jäsenen käytettävissä. Järjestelmään on kuuluttava kuulokkeet ja mikrofoni, joka ei saa olla kädessä pidettävää tyyppiä.
OPS 1.690
Miehistön jäsenten sisäpuhelinjärjestelmä
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 15 000 kg tai suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku yli 19, ellei siinä ole miehistön jäsenten sisäpuhelinjärjestelmää. Vaatimus ei kuitenkaan koske lentokoneita, joille on ensimmäisen kerran myönnetty lentokonekohtainen lentokelpoisuustodistus ennen 1. huhtikuuta 1965 ja jotka on rekisteröity jäsenvaltiossa ennen 1. huhtikuuta 1995. |
b) |
Tässä kohdassa vaaditun miehistön jäsenten sisäpuhelinjärjestelmän on
|
OPS 1.695
Matkustamokuulutusjärjestelmä
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää suurimmalta hyväksytyltä matkustajapaikkaluvultaan yli 19-paikkaista lentokonetta, ellei siihen ole asennettu matkustamokuulutusjärjestelmää. |
b) |
Tässä kohdassa vaaditun matkustamokuulutusjärjestelmän on
|
OPS 1.700
Ohjaamoäänittimet — 1
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, jolle on ensimmäisen kerran myönnetty lentokonekohtainen lentokelpoisuustodistus 1. huhtikuuta 1998 tai sen jälkeen ja joka
|
b) |
Ohjaamoäänittimen on säilytettävä tallentuneet tiedot vähintään sen kahden viimeisen toimintatunnin ajalta. Suurimmalta sallitulta lentoonlähtömassaltaan enintään 5 700 kg:n painoisissa lentokoneissa tämä aika voidaan kuitenkin vähentää 30 minuuttiin. |
c) |
Ohjaamoäänittimen on aloitettava tallennus automaattisesti ennen kuin lentokone alkaa liikkua omalla voimallaan ja jatkettava tallennusta, kunnes lentokone ei lennon päätyttyä enää voi liikkua omalla voimallaan. Lisäksi ohjaamoäänittimen on aloitettava tallennus sähkövirran saatavuuden mukaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa niiden ohjaamotarkistusten aikana, jotka tehdään lennon alkaessa ennen moottorien käynnistämistä, ja jatkettava tallennusta niihin ohjaamotarkistuksiin asti, jotka tehdään lennon päätyttyä heti moottorien sammuttamisen jälkeen. |
d) |
Ohjaamoäänittimessä on oltava laite, joka helpottaa sen paikantamista vedessä. |
OPS 1.705
Ohjaamoäänittimet — 2
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää monimoottorista turbiinikäyttöistä lentokonetta, jolle on ensimmäisen kerran myönnetty lentokonekohtainen lentokelpoisuustodistus 1. tammikuuta 1990 ja 31. maaliskuuta 1998 välisenä aikana ja jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on enintään 5 700 kg ja suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku yli 9, ellei siinä ole ohjaamoäänitintä (CVR), joka tallentaa
|
b) |
Ohjaamoäänittimen on säilytettävä tallentuneet tiedot vähintään viimeisten 30 minuutin ajalta, jotka äänitin on ollut toiminnassa. |
c) |
Ohjaamoäänittimen on aloitettava tallennus ennen kuin lentokone alkaa liikkua omalla voimallaan ja jatkettava tallennusta, kunnes lentokone ei lennon päätyttyä enää voi liikkua omalla voimallaan. Lisäksi ohjaamoäänittimen on aloitettava tallennus sähkövirran saatavuuden mukaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa lentoa edeltävien ohjaamotarkistusten aikana ja jatkettava tallennusta niihin ohjaamotarkistuksiin asti, jotka tehdään lennon päätyttyä heti moottorien sammuttamisen jälkeen. |
d) |
Ohjaamoäänittimessä on oltava laite, joka helpottaa sen paikantamista vedessä. |
OPS 1.710
Ohjaamoäänittimet — 3
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää suurimmalta sallitulta lentoonlähtömassaltaan yli 5 700 kg:n painoista lentokonetta, jolle on ensimmäisen kerran myönnetty lentokonekohtainen lentokelpoisuustodistus ennen 1. huhtikuuta 1998, ellei siinä ole ohjaamoäänitintä (CVR), joka tallentaa
|
b) |
Ohjaamoäänittimen on säilytettävä tallentuneet tiedot vähintään viimeisten 30 minuutin ajalta, jotka äänitin on ollut toiminnassa. |
c) |
Ohjaamoäänittimen on aloitettava tallennus ennen kuin lentokone alkaa liikkua omalla voimallaan ja jatkettava tallennusta kunnes lentokone ei lennon päätyttyä enää voi liikkua omalla voimallaan. |
d) |
Ohjaamoäänittimessä on oltava laite, joka helpottaa sen paikantamista vedessä. |
OPS 1.715
Lentoarvotallentimet — 1
(Katso OPS 1.715, liite 1)
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, jolle on ensimmäisen kerran myönnetty lentokonekohtainen lentokelpoisuustodistus 1. huhtikuuta 1998 tai sen jälkeen ja joka
ellei siinä ole lentoarvotallenninta, joka tallentaa ja säilyttää tiedot digitaalisesti. Lisäksi on oltava käytettävissä menetelmä, jolla laitteeseen tallentuneet tiedot voidaan helposti purkaa. |
b) |
Lentoarvotallentimen on säilytettävä tallentuneet tiedot vähintään sen 25 viimeisen toimintatunnin ajalta. Suurimmalta sallitulta lentoonlähtömassaltaan enintään 5 700 kg:n painoisissa lentokoneissa tämä aika voidaan kuitenkin lyhentää 10 tuntiin. |
c) |
Lentoarvotallentimen on tallennettava seuraavat parametrit ja vastaavat aikamerkit:
|
d) |
Tiedot on otettava sellaisista lentokoneessa olevista lähteistä, joiden avulla saadaan tarkasti ohjaamomiehistön nähtävissä oleva tieto. |
e) |
Lentoarvotallentimen on aloitettava tietojen tallennus automaattisesti ennen kuin lentokone voi liikkua omalla voimallaan ja lopetettava tallennus automaattisesti sen jälkeen, kun lentokone ei enää voi liikkua omalla voimallaan. |
f) |
Lentoarvotallentimessa on oltava laite, joka helpottaa sen paikantamista vedessä. |
g) |
Lentokoneiden, joille on ensimmäisen kerran myönnetty lentokonekohtainen lentokelpoisuustodistus 1. huhtikuuta 1998 tai sen jälkeen, mutta kuitenkin viimeistään 1. huhtikuuta 2001, ei tarvitse täyttää kohdan OPS 1.715(c) vaatimuksia, jos niistä poikkeamiseen on saatu viranomaisen hyväksyntä ja
|
OPS 1.720
Lentoarvotallentimet — 2
(Katso OPS 1.720, liite 1)
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, jolle on ensimmäisen kerran myönnetty lentokonekohtainen lentokelpoisuustodistus 1. kesäkuuta 1990 ja 31. maaliskuuta 1998 välisenä aikana ja jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 5 700 kg, ellei siinä ole lentoarvotallenninta (FDR), joka tallentaa ja säilyttää tiedot digitaalisesti. Lisäksi on oltava käytettävissä menetelmä, jolla laitteeseen tallentuneet tiedot voidaan helposti purkaa. |
b) |
Lentoarvotallentimen on säilytettävä tallentuneet tiedot vähintään sen 25 viimeisen toimintatunnin ajalta. |
c) |
Lentoarvotallentimen on tallennettava seuraavat parametrit ja vastaavat aikamerkit:
|
d) |
Lentokoneissa, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on enintään 27 000 kg, ei tarvitse tallentaa OPS 1.720:n liitteen 1 taulukossa A vaadittuja parametrejä 14 ja 15b, mikäli viranomainen sallii niiden tallentamatta jättämisen ja jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:
|
e) |
Lentokoneissa, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 27 000 kg, ei tarvitse tallentaa OPS 1.720:n liitteen 1 taulukossa A vaadittua parametriä 15b eikä liitteen 1 taulukossa B vaadittuja parametrejä 23, 24, 25, 26, 27, 28, 29, 30 ja 31, mikäli viranomainen sallii niiden tallentamatta jättämisen ja jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:
|
f) |
Yksittäisiä parametrejä, jotka voidaan johtaa laskemalla muista tallennetuista parametreistä, ei tarvitse tallentaa, mikäli viranomainen sallii niiden tallentamatta jättämisen. |
g) |
Tiedot on otettava sellaisista lentokoneessa olevista lähteistä, joiden avulla saadaan tarkasti ohjaamomiehistön nähtävissä oleva tieto. |
h) |
Lentoarvotallentimen on aloitettava tietojen tallennus ennen kuin lentokone voi liikkua omalla voimallaan ja lopetettava tallennus sen jälkeen, kun lentokone ei enää voi liikkua omalla voimallaan. |
i) |
Lentoarvotallentimessa on oltava laite, joka helpottaa sen paikantamista vedessä. |
OPS 1.725
Lentoarvotallentimet — 3
(Katso OPS 1.725, liite 1)
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää turbiinimoottorilla varustettua lentokonetta, jolle on ensimmäisen kerran myönnetty lentokonekohtainen lentokelpoisuustodistus ennen 1. kesäkuuta 1990 ja jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 5 700 kg, ellei siinä ole lentoarvotallenninta (FDR), joka tallentaa ja säilyttää tiedot digitaalisesti. Lisäksi on oltava käytettävissä menetelmä, jolla laitteeseen tallentuneet tiedot voidaan helposti purkaa. |
b) |
Lentoarvotallentimen on säilytettävä tallentuneet tiedot vähintään sen 25 viimeisen toimintatunnin ajalta. |
c) |
Lentoarvotallentimen on tallennettava seuraavat parametrit ja vastaavat aikamerkit:
|
d) |
Yksittäisiä parametrejä, jotka voidaan johtaa laskemalla muista tallennetuista parametreistä, ei tarvitse tallentaa, mikäli viranomainen sallii niiden tallentamatta jättämisen. |
e) |
Tiedot on otettava sellaisista lentokoneessa olevista lähteistä, joiden avulla saadaan tarkasti ohjaamomiehistön näkyvissä oleva tieto. |
f) |
Lentoarvotallentimen on aloitettava tietojen tallennus ennen kuin lentokone voi liikkua omalla voimallaan ja lopetettava tallennus sen jälkeen, kun lentokone ei enää voi liikkua omalla voimallaan. |
g) |
Lentoarvotallentimessa on oltava laite, joka helpottaa sen paikantamista vedessä. |
OPS 1.727
Yhdistetyt rekisteröintilaitteet
a) |
Ohjaamoäänitintä ja lentoarvotallenninta koskevat vaatimukset voidaan täyttää käyttämällä
|
b) |
Yhdistetyllä rekisteröintilaitteella tarkoitetaan lennonrekisteröintilaitetta, joka tallentaa
|
OPS 1.730
Istuimet, istuin- ja olkavyöt sekä lasten turvavarusteet
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, ellei siinä ole seuraavaa varustusta:
|
b) |
Kaikkien olkavöillä varustettujen turvavöiden on oltava yhdestä kohdasta avattavia. |
c) |
Suurimmalta sallitulta lentoonlähtömassaltaan enintään 5 700 kg:n painoisissa lentokoneissa voidaan olkavöillä varustettujen turvavöiden sijasta sallia käytettävän viistolla olkavyöllä varustettuja turvavöitä ja suurimmalta sallitulta lentoonlähtömassaltaan enintään 2 730 kg:n painoisissa lentokoneissa pelkkiä istuinvöitä, jos olkavyöllisten turvavöiden asentaminen ei ole kohtuudella mahdollista. |
OPS 1.731
Turvavöiden kiinnittämisen ja tupakointikiellon merkkivalot
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, jossa kaikkia matkustajaistuimia ei voi nähdä ohjaamosta, ellei siinä ole laitteita, joiden avulla kaikille matkustajille ja matkustamomiehistölle voidaan ilmoittaa, milloin turvavyöt on kiinnitettävä ja milloin tupakointi ei ole sallittua.
OPS 1.735
Sisäovet ja jakoverhot
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, ellei siinä ole seuraavaa varustusta:
a) |
suurimmalta hyväksytyltä matkustajapaikkaluvultaan yli 19-paikkaisissa lentokoneissa matkustamon ja ohjaamon välinen ovi, jossa on miehistöön kuulumattomilta pääsyn kieltävä kyltti (’crew only’) sekä lukituslaitteet, jotka estävät matkustajia avaamasta ovea ilman ohjaamomiehistön jäsenen lupaa; |
b) |
varustus kaikkien ovien avaamiseen, jotka erottavat jonkin matkustamon osaston toisesta osastosta, jossa on varauloskäynti. Avaamiseen tarvittavan varustuksen on oltava helposti saatavilla; |
c) |
jos joltakin matkustajaistuimelta on vaaditulle varauloskäynnille pääsemiseksi kuljettava sellaisen oviaukon tai jakoverhon kautta, joka erottaa matkustamon muista alueista, varustus oven tai verhon kiinnittämiseksi avoimeen asentoon; |
d) |
jokaisessa sisäovessa tai sellaisen jakoverhon vieressä, jonka kautta on kulku matkustajien varauloskäynnille, kyltti, jossa ilmoitetaan, että ovi tai verho on kiinnitettävä avoimeen asentoon lentoonlähdön ja laskun ajaksi; ja |
e) |
varustus, jolla kuka tahansa miehistön jäsen voi avata kaikki lukitut ovet, joista matkustajat normaalisti pääsevät kulkemaan ja jotka matkustajien on mahdollista lukita. |
OPS 1.745
Ensiapupakkaukset
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, ellei siinä ole seuraavassa taulukossa esitettyä määrää ensiapupakkauksia, jotka ovat helposti saatavissa käyttöön:
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että ensiapupakkaukset
|
OPS 1.755
Hätälääkintäpakkaus
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, jonka suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on yli 30, ellei siinä ole hätälääkintäpakkausta. Tämä vaatimus on kuitenkin voimassa vain silloin, kun suunnitellun lentoreitin jokin kohta sijaitsee kauempana sellaiselta lentopaikalta, jolla pätevää lääkinnällistä apua voidaan olettaa olevan saatavilla, kuin etäisyydellä, joka vastaa 60 minuutin lentoaikaa normaalilla matkalentonopeudella. |
b) |
Ilma-aluksen päällikön on varmistettava, että lääkkeitä antavat vain lääkärit, sairaanhoitajat tai muu vastaava koulutettu henkilöstö. |
c) |
Kuljetusehdot
|
OPS 1.760
Ensiapuhappi
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää paineistettua lentokonetta yli 25 000 jalan korkeudessa silloin, kun lentokoneessa on vaatimusten mukaan oltava matkustamomiehistöä, ellei siinä ole saatavilla puhdasta happea sellaisille matkustajille, jotka fysiologisista syistä saattaisivat tarvita happea matkustamon paineistuksen menetyksen jälkeen. Hapen määrä on laskettava keskimääräisen virtausnopeuden mukaan, joka on vähintään 3 litraa minuutissa henkilöä kohti standardilämpötilassa ja -paineessa kuivana. Happea on varattava koko sitä paineistuksen menetyksen jälkeistä lentoaikaa varten, jolloin matkustamon painekorkeus olisi yli 8 000 jalkaa, ainakin 2 prosentille matkustajista, mutta kuitenkin vähintään yhdelle henkilölle. Hapenantolaitteita on oltava riittävästi, mutta kuitenkin vähintään kaksi, siten että myös matkustamomiehistöllä on mahdollisuus käyttää happivarastoa. |
b) |
Lentoa varten vaadittavan ensiapuhapen määrä on määritettävä matkustamon painekorkeuden ja lennon kestoajan perusteella niin, että huomioon otetaan kyseisen lentotoiminnan ja reitin toimintamenetelmät. |
c) |
Happilaitteiden on tuotettava jokaiselle käyttäjälle vähintään neljän litran massavirtaus minuutissa standardilämpötilassa ja -paineessa kuivana. Lisäksi voidaan käyttää laitteita, joilla virtausta voidaan vähentää missä tahansa korkeudessa kahteen litraan minuutissa asti. |
OPS 1.770
Lisähappi — Paineistetut lentokoneet
(Katso OPS 1.770, liite 1)
a) |
Yleistä
|
b) |
Happilaitteet ja hapen määrä
|
OPS 1.775
Lisähappi — Paineistamattomat lentokoneet
(Katso OPS 1.775, liite 1)
a) |
Yleistä
|
b) |
Hapen määrä
|
OPS 1.780
Miehistön suojaavat hengityslaitteet (PBE)
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää paineistettua lentokonetta eikä paineistamatonta lentokonetta, jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 5 700 kg tai suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku yli 19, ellei siinä ole
|
b) |
Ohjaamomiehistön käyttöön tarkoitetut suojaavat hengityslaitteet on sijoitettava ohjaamoon tarkoituksenmukaisesti, ja jokaisella vaaditulla ohjaamomiehistön jäsenellä on oltava määrätyllä työskentelypaikallaan mahdollisuus saada ne helposti välittömään käyttöön. |
c) |
Matkustamomiehistön käyttöön tarkoitetut suojaavat hengityslaitteet on sijoitettava jokaisen vaaditun matkustamomiehistön jäsenen työskentelypaikan läheisyyteen. |
d) |
Lisäksi kohdissa OPS 1.790(c) ja (d) vaadittujen käsisammuttimien yhteyteen tai läheisyyteen on sijoitettava helposti saataville ylimääräiset kannettavat suojaavat hengityslaitteet. Kuitenkin silloin, kun sammutin on rahtitilassa, suojaava hengityslaite on sijoitettava kyseisen tilan sisäänkäynnin läheisyyteen sen ulkopuolelle. |
e) |
Suojaavan hengityslaitteen käyttö ei saa estää kohtien OPS 1.685, OPS 1.690, OPS 1.810 ja OPS 1.850 vaatimusten mukaista viestintää. |
OPS 1.790
Käsisammuttimet
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, ellei siinä ole käsisammuttimia, jotka on varattu käytettäviksi miehistö- ja matkustajatiloissa sekä mahdollisissa rahtitiloissa ja tarjoomoissa seuraavien vaatimusten mukaisesti:
a) |
Sammutusaineen on oltava tyypiltään ja määrältään soveltuva sellaisiin paloihin, joita todennäköisimmin syttyy siinä tilassa, jossa sammutinta on tarkoitus käyttää. Ihmisten oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa on käytettävä ainetta, jolla myrkyllisten kaasujen ilmaan kertymisen vaara on mahdollisimman pieni. |
b) |
Ohjaamoon on tarkoituksenmukaisesti sijoitettava ohjaamomiehistön käyttöön vähintään yksi käsisammutin, jossa sammutusaineena on Halon 1211 (bromikloridi-fluorimetaani, CBrCIF2) tai vastaava aine. |
c) |
Jokaiseen tarjoomoon, joka sijaitsee muualla kuin päämatkustamon tasolla, on sijoitettava tai siinä käytettäväksi on oltava helposti saatavilla vähintään yksi käsisammutin. |
d) |
Jokaista luokan A tai B rahti- tai matkatavaratilaa ja jokaista luokan E rahtitilaa varten, johon miehistön jäsenet pääsevät lennon aikana, on oltava helposti saatavilla vähintään yksi käsisammutin. |
e) |
Matkustamoon tai matkustamoihin on tarkoituksenmukaisesti sijoitettava vähintään seuraavassa taulukossa esitetty määrä käsisammuttimia:
Jos sammuttimia on vaatimusten mukaan oltava kaksi tai enemmän, ne on sijoiteltava matkustamoon tasaisesti. |
f) |
Vähintään yhdessä vaadituista sammuttimista, joka on sijoitettu suurimmalta hyväksytyltä matkustajapaikkaluvultaan vähintään 31-paikkaisen, mutta kuitenkin enintään 60-paikkaisen lentokoneen matkustamoon, ja vähintään kahdessa sammuttimessa, jotka on sijoitettu suurimmalta hyväksytyltä matkustajapaikkaluvultaan vähintään 61-paikkaisen lentokoneen matkustamoon, on oltava sammutusaineena Halon 1211 (bromikloridi-fluorimetaani, CBrCIF2) tai vastaava aine. |
OPS 1.795
Palokirveet ja sorkkaraudat
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 5 700 kg tai suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku yli 9, ellei siinä ole vähintään yhtä palokirvestä tai sorkkarautaa ohjaamoon sijoitettuna. Jos suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on yli 200, lentokoneessa on oltava myös toinen palokirves tai sorkkarauta, joka sijoitetaan taimpana sijaitsevaan tarjoomoon tai sen läheisyyteen. |
b) |
Matkustamoon sijoitetut palokirveet ja sorkkaraudat eivät saa olla matkustajien näkyvillä. |
OPS 1.800
Sisäänmurtautumiskohtien merkitseminen
Jos lentokoneeseen on merkitty ne rungon alueet, jotka soveltuvat pelastushenkilöstön sisään murtautumiseen hätätilanteessa, lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että merkinnät ovat seuraavien ohjeiden mukaiset. Merkinnät on tehtävä punaisella tai keltaisella värillä ja tarvittaessa ympäröitävä valkoisella, jotta ne erottuvat taustastaan. Jos kulmamerkkien välinen etäisyys on yli 2 metriä, niiden väliin on lisättävä 9 cm x 3 cm kokoiset viivat siten, että vierekkäiset merkit ovat enintään 2 metrin etäisyydellä toisistaan.
OPS 1.805
Hätäevakuointivälineet
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, jossa matkustajien varauloskäynnit
|
b) |
Edellä tarkoitettuja välineitä tai laitteita ei tarvita siiven yläpuolella sijaitsevilla uloskäynneillä, jos se lentokoneen kohta, johon poistumistie päättyy, sijaitsee alle 1,83 metrin (6 jalan) korkeudella maasta silloin, kun lentokone on maassa laskuteline alhaalla ja laskusiivekkeet lentoonlähtö- tai laskuasennossa, sen mukaan kummassa asennossa siivekkeet ovat korkeammalla. |
c) |
Jos lentokoneessa on vaatimusten mukaan oltava erillinen varauloskäynti ohjaamomiehistöä varten ja
|
OPS 1.810
Megafonit
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, jonka suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on yli 60 ja jossa on vähintään yksi matkustaja, ellei siinä ole kannettavia paristokäyttöisiä megafoneja, jotka ovat helposti saatavilla miehistön jäsenten käyttöön hätäevakuoinnin aikana.
|
OPS 1.815
Hätävalaistus
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää matkustajien kuljetukseen lentokonetta, jonka suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on yli 9, ellei siinä ole erillisellä virtalähteellä toimivaa hätävalaistusjärjestelmää evakuoinnin helpottamiseksi. Hätävalaistusjärjestelmään on kuuluttava
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää yöllä matkustajien kuljetukseen lentokonetta, jonka suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on 9 tai vähemmän, ellei siinä ole matkustamon yleisvalaistusta evakuoinnin helpottamiseksi. Järjestelmässä voidaan käyttää hyväksi kattovaloja tai muuta lentokoneeseen jo asennettua valaistusta, joka pysyy toiminnassa myös sen jälkeen, kun lentokoneen akusta on katkaistu virta. |
OPS 1.820
Hätäpaikannuslähetin (ELT)
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, jolle on ensimmäisen kerran myönnetty lentokonekohtainen lentokelpoisuustodistus 1. tammikuuta 2002 tai sen jälkeen, ellei siinä ole automaattista hätäpaikannuslähetintä, joka toimii taajuuksilla 121,5 MHz ja 406 MHz. |
b) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, jolle on ensimmäisen kerran myönnetty lentokonekohtainen lentokelpoisuustodistus ennen 1. tammikuuta 2002, ellei siinä ole minkä tahansa tyyppistä hätäpaikannuslähetintä, joka toimii taajuuksilla 121,5 MHz ja 406 MHz. |
c) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikki hätäpaikannuslähettimet, jotka toimivat taajuudella 406 MHz, koodataan ICAOn liitteen 10 mukaisesti ja merkitään sen kansallisen viranomaisen rekisteriin, joka vastaa etsintä- ja pelastuspalvelun käynnistämisestä, tai muun tarkoitusta varten nimetyn viranomaisen rekisteriin. |
OPS 1.825
Pelastusliivit
a) |
Maalentokoneet. Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää maalentokonetta
ellei siinä ole paikannusvalolla varustettua pelastusliiviä jokaista lentokoneessa olevaa henkilöä varten. Pelastusliivit on sijoitettava siten, että ne ovat helposti saatavilla sen henkilön istuimelta tai makuupaikalta, jonka käyttöön ne on tarkoitettu. Sylilapsia varten voidaan pelastusliivien sijasta varata muita hyväksyttyjä kelluntavälineitä, joissa on paikannusvalo. |
b) |
Vesi- ja amfibiolentokoneet. Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää vesi- tai amfibiolentokonetta vedessä, ellei siinä ole paikannusvalolla varustettua pelastusliiviä jokaista lentokoneessa olevaa henkilöä varten. Pelastusliivit on sijoitettava siten, että ne ovat helposti saatavilla sen henkilön istuimelta tai makuupaikalta, jonka käyttöön ne on tarkoitettu. Sylilapsia varten voidaan pelastusliivin sijasta varata muita hyväksyttyjä kelluntavälineitä, joissa on paikannusvalo. |
OPS 1.830
Pelastuslautat ja hätäpaikannuslähettimet pitkillä lennoilla veden yllä
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta veden yllä suoritettavilla lennoilla kauempana pakkolaskuun soveltuvasta maa-alueesta kuin etäisyydellä, joka vastaa
|
b) |
Lentokoneessa on oltava riittävästi pelastuslauttoja kaikkia siinä olevia henkilöitä varten. Ellei varustukseen kuulu kapasiteetiltaan riittäviä ylimääräisiä lauttoja, on lauttojen kantavuuden ja tilan oltava niin paljon nimelliskapasiteettia suurempi, että kaikki lentokoneessa olevat henkilöt mahtuvat lauttoihin, jos yksi suurimman kapasiteetin pelastuslautoista menetetään. Pelastuslautoissa on oltava
|
c) |
vähintään kaksi hätäpaikannuslähetintä (ELT(S)), jotka toimivat ICAOn liitteen 10 osan V luvussa 2 määrätyillä hätätaajuuksilla. |
OPS 1.835
Pelastautumisvarusteet
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta alueilla, joilla etsintä- ja pelastuspalvelun katsotaan olevan poikkeuksellisen vaikeaa, ellei siinä ole seuraavia varusteita:
a) |
ICAOn liitteessä 2 kuvattujen hätämerkkien antamiseen tarvittavat pyrotekniset merkinantolaitteet; |
b) |
vähintään yksi hätäpaikannuslähetin (ELT), joka toimii ICAOn liitteen 10 osan V luvussa 2 määrätyillä hätätaajuuksilla; ja |
c) |
muut pelastautumisvarusteet lennettävän reitin ja lentokoneessa olevien henkilöiden määrän mukaan. Näitä kohdassa (c) tarkoitettuja varusteita ei kuitenkaan tarvitse pitää mukana, jos joko
|
OPS 1.840
Vesi- ja amfibiolentokoneet — Muu varustus
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää vesi- tai amfibiolentokonetta vedessä, ellei siinä ole
|
OPS 1.715, liite 1
Lentoarvotallentimet — 1: Tallennettavien parametrien luettelo
Taulukko A1
Lentokoneet, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 5 700 kg
Huom. Vasemman sarakkeen numerointi noudattaa julkaisussa EUROCAE Document ED55 käytettyjä numeroita.
Nro |
Parametri |
1. |
Aika tai suhteellinen aikalaskelma |
2. |
Painekorkeus |
3. |
Mittarinopeus |
4. |
Ohjaussuunta |
5. |
Normaalikiihtyvyys |
6. |
Pituuskallistus |
7. |
Sivuttaiskallistus |
8. |
Manuaalinen radiolähetyksen aloittaminen (tangentin painaminen) |
9. |
Kunkin moottorin työntövoima tai teho ja, jos mahdollista, ohjaamon tehovivun asento |
10. |
Jättöreunalaippojen tai ohjaamon valitsimen asento |
11. |
Etureunasolakoiden tai ohjaamon valitsimen asento |
12. |
Reverssin käyttö |
13. |
Maaspoilerien asento ja/tai lentojarrujen valinta |
14. |
Patoilman tai ulkoilman lämpötila |
15. |
Automaattiohjauksen, automaattisen tehonsäädön ja AFCS:n moodi ja kytkentätila |
16. |
Pituussuuntainen kiihtyvyys (rungon pituusakselin suuntainen) |
17. |
Sivuttaiskiihtyvyys |
Taulukko A2
Lentokoneet, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on enintään 5 700 kg
Huom. Vasemman sarakkeen numerointi noudattaa julkaisussa EUROCAE Document ED55 käytettyjä numeroita.
Nro |
Parametri |
1. |
Aika tai suhteellinen aikalaskelma |
2. |
Painekorkeus |
3. |
Mittarinopeus |
4. |
Ohjaussuunta |
5. |
Normaalikiihtyvyys |
6. |
Pituuskallistus |
7. |
Sivuttaiskallistus |
8. |
Manuaalinen radiolähetyksen aloittaminen (tangentin painaminen) |
9. |
Kunkin moottorin työntövoima tai teho ja, jos mahdollista, ohjaamon tehovivun asento |
10. |
Jättöreunalaippojen tai ohjaamon valitsimen asento |
11. |
Etureunasolakoiden tai ohjaamon valitsimen asento |
12. |
Reverssin käyttö |
13. |
Maaspoilerien asento ja/tai lentojarrujen valinta |
14. |
Patoilman tai ulkoilman lämpötila |
15. |
Automaattiohjauksen tai automaattisen tehonsäädön kytkentätila |
16. |
Kohtauskulma (jos sopiva anturi on käytettävissä) |
17. |
Pituussuuntainen kiihtyvyys (rungon pituusakselin suuntainen) |
Taulukko B
Lisäparametrit, jotka on tallennettava suurimmalta sallitulta lentoonlähtömassaltaan yli 27 000 kg:n painoisissa lentokoneissa
Huom. Vasemman sarakkeen numerointi noudattaa julkaisussa EUROCAE Document ED55 käytettyjä numeroita.
Nro |
Parametri |
18. |
Pääohjaimet: ohjainpinnan asento ja/tai ohjaajan ohjausliikkeet (korkeus-, kallistus- ja suuntaohjaus) |
19. |
Korkeusohjaintrimmin asento |
20. |
Radiokorkeus |
21. |
Pystysuuntainen poikkeama (ILS:n liukupolusta tai MLS:n opastamasta korkeudesta) |
22. |
Sivusuuntainen poikkeama (ILS:n suuntasäteestä tai MLS:n opastamasta sivusuunnasta) |
23. |
Merkkimajakan ylitys |
24. |
Varoitukset |
25. |
Varattu (suositellaan NAV-vastaanottimen taajuusvalintaa) |
26. |
Varattu (suositellaan DME-etäisyyttä) |
27. |
Laskutelineen joustintuen katkaisimen asento tai maassa/ilmassa -tila |
28. |
Maan läheisyydestä varoittava järjestelmä (GPWS) |
29. |
Kohtauskulma |
30. |
Alhaisen paineen varoitus (hydraulinen ja pneumaattinen paine) |
31. |
Maanopeus |
32. |
Laskutelineen tai telinevalitsimen asento |
Taulukko C
Elektronisilla näyttöjärjestelmillä varustetut lentokoneet
Huom. Keskimmäisen sarakkeen numerointi noudattaa EUROCAE Document ED55:n taulukossa A1.5 käytettyjä numeroita.
Nro |
Nro |
Parametri |
33. |
6 |
Valittu ilmanpaineasetus (jokaiselta ohjaajanpaikalta) |
34. |
7 |
Valittu korkeus merenpinnasta |
35. |
8 |
Valittu nopeus |
36. |
9 |
Valittu MACHin luku |
37. |
10 |
Valittu pystynopeus |
38. |
11 |
Valittu ohjaussuunta |
39. |
12 |
Valittu lentorata |
40. |
13 |
Valittu ratkaisukorkeus |
41. |
14 |
FIS-näyttömuoto |
42. |
15 |
Monitoimi-/moottori-/varoitusnäyttömuoto |
OPS 1.720, liite 1
Lentoarvotallentimet — 2: Tallennettavien parametrien luettelo
Taulukko A
Lentokoneet, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 5 700 kg
Nro |
Parametri |
1. |
Aika tai suhteellinen aikalaskelma |
2. |
Painekorkeus |
3. |
Mittarinopeus |
4. |
Ohjaussuunta |
5. |
Normaalikiihtyvyys |
6. |
Pituuskallistus |
7. |
Sivuttaiskallistus |
8. |
Manuaalinen radiolähetyksen aloittaminen (tangentin painaminen), ellei FDR:n ja CVR:n tallenteiden synkronointiin ole käytettävissä muuta keinoa |
9. |
Kunkin moottorin teho |
10. |
Jättöreunalaippojen tai ohjaamon valitsimen asento |
11. |
Etureunasolakoiden tai ohjaamon valitsimen asento |
12. |
Reverssin asento (vain suihkumoottorilentokoneissa) |
13. |
Maaspoilerien asento ja/tai lentojarrujen valinta |
14. |
Ulkoilman tai patoilman lämpötila |
15a |
Automaattiohjauksen kytkentätila |
15b |
Automaattiohjauksen toimintamoodit, automaattisen tehonsäädön ja AFCS:n kytkentätila ja toimintamoodit |
Taulukko B
Lisäparametrit, jotka on tallennettava suurimmalta sallitulta lentoonlähtömassaltaan yli 27 000 kg:n painoisissa lentokoneissa
Nro |
Parametri |
16. |
Pituussuuntainen kiihtyvyys |
17. |
Sivuttaiskiihtyvyys |
18. |
Pääohjaimet: ohjainpinnan asento ja/tai ohjaajan ohjausliikkeet (korkeus-, kallistus- ja suuntaohjaus) |
19. |
Korkeusohjaintrimmin asento |
20. |
Radiokorkeus |
21. |
Poikkeama liukupolusta |
22. |
Poikkeama suuntasäteestä |
23. |
Merkkimajakan ylitys |
24. |
Päävaroitus |
25. |
NAV 1- ja NAV 2 -taajuusvalinnat |
26. |
DME 1- ja DME 2 -etäisyydet |
27. |
Laskutelineen joustintuen katkaisimen asento |
28. |
Maan läheisyydestä varoittava järjestelmä (GPWS) |
29. |
Kohtauskulma |
30. |
Hydrauliikka, kukin järjestelmä (alhainen paine) |
31. |
Suunnistustiedot |
32. |
Laskutelineen tai telinevalitsimen asento |
OPS 1.725, liite 1
Lentoarvotallentimet — 3: Tallennettavien parametrien luettelo
Taulukko A
Lentokoneet, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 5 700 kg
Nro |
Parametri |
1. |
Aika tai suhteellinen aikalaskelma |
2. |
Painekorkeus |
3. |
Mittarinopeus |
4. |
Ohjaussuunta |
5. |
Normaalikiihtyvyys |
Taulukko B
Lisäparametrit, jotka on tallennettava suurimmalta sallitulta lentoonlähtömassaltaan yli 27 000 kg:n painoisissa lentokoneissa
Nro |
Parametri |
6. |
Pituuskallistus |
7. |
Sivuttaiskallistus |
8. |
Manuaalinen radiolähetyksen aloittaminen (tangentin painaminen), ellei FDR:n ja CVR:n tallenteden synkronointiin ole käytettävissä muuta keinoa |
9. |
Kunkin moottorin teho |
10. |
Jättöreunalaippojen tai ohjaamon valitsimen asento |
11. |
Etureunasolakoiden tai ohjaamon valitsimen asento |
12. |
Reverssin asento (vain suihkumoottorilentokoneissa) |
13. |
Maaspoilerien asento ja/tai lentojarrujen valinta |
14. |
Ulkoilman tai patoilman lämpötila |
15a |
Automaattiohjauksen kytkentätila |
15b |
Automaattiohjauksen toimintamoodit, automaattisen tehonsäädön ja AFCS:n kytkentätila ja toimintamoodit |
16. |
Pituussuuntainen kiihtyvyys |
17. |
Sivuttaiskiihtyvyys |
18. |
Pääohjaimet: ohjainpinnan asento ja/tai ohjaajan ohjausliikkeet (korkeus-, kallistus- ja suuntaohjaus) |
19. |
Korkeusohjaintrimmin asento |
20. |
Radiokorkeus |
21. |
Poikkeama liukupolusta |
22. |
Poikkeama suuntasäteestä |
23. |
Merkkimajakan ylitys |
24. |
Päävaroitus |
25. |
NAV 1- ja NAV 2 -taajuusvalinnat |
26. |
DME 1- ja DME 2 -etäisyydet |
27. |
Laskutelineen joustintuen katkaisimen asento |
28. |
Maan läheisyydestä varoittava järjestelmä (GPWS) |
29. |
Kohtauskulma |
30. |
Hydrauliikka, kukin järjestelmä (alhainen paine) |
31. |
Suunnistustiedot (leveysaste, pituusaste, maanopeus ja sortokulma) |
32. |
Laskutelineen tai telinevalitsimen asento |
OPS 1.770, liite 1
Happi — Lisähappea koskevat vähimmäisvaatimukset paineistetuissa lentokoneissa nopean korkeudenvähennyksen aikana ja sen jälkeen
Taulukko 1
(a) |
(b) |
||||||||||
Happea oltava: |
Kestoaika ja matkustamon painekorkeus |
||||||||||
|
Koko sitä lentoaikaa varten, jolloin matkustamon painekorkeus on yli 13 000 jalkaa, ja koko sitä puolen tunnin ylittävää lentoaikaa varten, jolloin matkustamon painekorkeus on yli 10 000, mutta ei yli 13 000 jalkaa; kuitenkin vähintään
|
||||||||||
|
Koko sitä lentoaikaa varten, jolloin matkustamon painekorkeus on yli 13 000 jalkaa, mutta kuitenkin vähintään 30 minuutiksi (Huom. 2), ja koko sitä puolen tunnin ylittävää lentoaikaa varten, jolloin matkustamon painekorkeus on yli 10 000, mutta ei yli 13 000 jalkaa. |
||||||||||
|
Koko sitä lentoaikaa varten, jolloin matkustamon painekorkeus on yli 15 000 jalkaa, mutta kuitenkin vähintään 10 minuutiksi (Huom. 4). |
||||||||||
|
Koko sitä lentoaikaa varten, jolloin matkustamon painekorkeus on yli 14 000, mutta ei yli 15 000 jalkaa. |
||||||||||
|
Koko sitä puolen tunnin ylittävää lentoaikaa varten, jolloin matkustamon painekorkeus on yli 10 000, mutta ei yli 14 000 jalkaa. |
||||||||||
|
OPS 1.775, liite 1
Lisähappi paineistamattomissa lentokoneissa
Taulukko 1
(a) |
(b) |
||
Happea oltava: |
Kestoaika ja painekorkeus |
||
|
Koko sitä lentoaikaa varten, jolloin painekorkeus on yli 10 000 jalkaa. |
||
|
Koko sitä lentoaikaa varten, jolloin painekorkeus on yli 13 000 jalkaa, ja koko sitä puolen tunnin ylittävää lentoaikaa varten, jolloin painekorkeus on yli 10 000, mutta ei yli 13 000 jalkaa. |
||
|
Koko sitä lentoaikaa varten, jolloin painekorkeus on yli 13 000 jalkaa. |
||
|
Koko sitä puolen tunnin ylittävää lentoaikaa varten, jolloin painekorkeus on yli 10 000, mutta ei yli 13 000 jalkaa. |
||
|
LUKU L
YHTEYDENPITO- JA SUUNNISTUSLAITTEET
OPS 1.845
Yleistä
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentoa ei aloiteta, elleivät tässä luvussa vaaditut yhteydenpito- ja suunnistuslaitteet ole
|
b) |
Yhteydenpito- ja suunnistuslaitteiden toimintaa koskevat minimivaatimukset ovat eurooppalaisiin teknisiin standardeihin sovellettavissa vaatimuksissa (CS-TSO) lueteltujen eurooppalaisten teknisten standardien vaatimukset (ETSO), ellei lentotoiminta- tai lentokelpoisuusmääräyksissä määrätä muista toimintavaatimuksista. Yhteydenpito- ja suunnistuslaitteita, jotka ovat OPS:n voimaantulopäivänä muiden rakenne- ja toimintavaatimusten kuin ETSO:n mukaisia, voidaan edelleen käyttää tai asentaa, ellei tässä luvussa määrätä lisävaatimuksista. Aiemmin hyväksyttyjen yhteydenpito- ja suunnistuslaitteiden ei tarvitse olla muutetun ETSO:n tai muun muutetun määrittelyn mukaisia, ellei vaatimus ole taannehtiva. |
OPS 1.850
Radiolaitteet
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, ellei siinä ole kyseessä olevaa lentotoimintaa varten vaadittavia radiolaitteita. |
b) |
Kun lentokoneessa on tämän luvun vaatimusten mukaan oltava kaksi toisistaan riippumatonta (erillistä ja täydellistä) radiojärjestelmää, kummassakin järjestelmässä on oltava oma antenni. Jos kuitenkin käytetään tukevarakenteisia muuntyyppisiä antenneja kuin lanka- tai piiska-antenneja tai toimintavarmuudeltaan vastaavia antenniasennuksia, vaaditaan vain yksi antenni. |
c) |
Edellä kohdassa (a) vaadittujen radioviestintälaitteiden avulla on voitava viestiä myös ilmailun hätätaajuudella 121,5 MHz. |
OPS 1.855
Audiovalintapaneeli
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta mittarilentosääntöjen (IFR) mukaisesti, ellei siinä ole audiovalintapaneelia jokaisen vaaditun ohjaamomiehistön jäsenen ulottuvilla.
OPS 1.860
Radiolaitteet VFR-lentotoimintaa varten reiteillä, joilla suunnistetaan näkyvien kiintopisteiden avulla
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta näkölentosääntöjen (VFR) mukaisesti reiteillä, joilla voidaan suunnistaa näkyvien kiintopisteiden avulla, ellei siinä ole radioviestintälaitteita, joilla normaaleissa lentotoimintaolosuhteissa pystytään seuraaviin toimintoihin:
a) |
yhteydenpito maa-asemien kanssa; |
b) |
yhteydenpito lennonjohtoelinten kanssa sen valvotun ilmatilan kaikista kohdista, jossa on tarkoitus lentää; ja |
c) |
säätietojen saaminen. |
OPS 1.865
Yhteydenpito- ja suunnistuslaitteet IFR-lentotoimintaa varten sekä VFR-lentotoimintaa varten reiteillä, joilla ei suunnisteta näkyvien kiintopisteiden avulla
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta mittarilentosääntöjen (IFR) mukaisesti, eikä näkölentosääntöjen (VFR) mukaisesti sellaisilla reiteillä, joilla ei voida suunnistaa näkyvien kiintopisteiden avulla, ellei siinä ole kyseisen alueen ilmaliikennepalvelun vaatimusten mukaisia radiolaitteita, yhteydenpitolaitteita ja toisiotutkavastainta sekä suunnistuslaitteita. |
b) |
Radiolaitteet. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että radiolaitteisiin kuuluu vähintään
|
c) |
Suunnistuslaitteet. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että
|
d) |
Lentotoiminnan harjoittaja saa käyttää lentokonetta, jossa ei ole ADF-järjestelmää tai edellä alakohdissa (c)(1)(vi) ja/tai (c)(1)(vii) tarkoitettuja suunnistuslaitteita, jos siinä on muu varustus, jonka viranomainen on hyväksynyt lennettävällä reitillä käytettäväksi. Varustuksen on oltava toimintavarmuudeltaan ja tarkkuudeltaan sellainen, että aiotulla lentoreitillä voidaan sen avulla suunnistaa turvallisesti. |
e) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että IFR-toiminnassa käytettäviin lentokoneisiin asennetut VHF-yhteydenpitolaitteet sekä ILS-suuntasäde- ja VOR-vastaanottimet ovat hyväksyttyä tyyppiä, joka täyttää FM-häiriönsietovaatimukset |
OPS 1.866
Toisiotutkavastaimet
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta, ellei siinä ole
|
OPS 1.870
Lentotoimintaan MNPS-ilmatilassa vaadittavat lisäsuunnistuslaitteet
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa käyttää lentokonetta MNPS-ilmatilassa, elleivät lentokoneen suunnistuslaitteet täytä ICAO Doc 7030:n alueellisissa lisävaatimuksissa (Regional Supplementary Procedures) määrättyjä suunnistustarkkuuden vähimmäisvaatimuksia. |
b) |
Tässä kohdassa tarkoitettujen suunnistuslaitteiden on oltava kummankin ohjaajan nähtävissä ja käytettävissä heidän istuessaan omilla työskentelypaikoillaan. |
c) |
Jotta lentokonetta voitaisiin rajoituksetta käyttää MNPS-ilmatilassa, siinä on oltava kaksi erillistä pitkän matkan suunnistusjärjestelmää (LRNS). |
d) |
Jotta lentokonetta voitaisiin käyttää MNPS-ilmatilassa julkaistuilla erityisreiteillä, siinä on oltava yksi pitkän matkan suunnistusjärjestelmä, ellei toisin ilmoiteta. |
OPS 1.872
Varustus toimintaan RVSM-ilmatilassa
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että RVSM-ilmatilassa käytettävissä lentokoneissa on
|
LUKU M
LENTOKONEEN HUOLTO
OPS 1.875
Yleistä
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja saa käyttää lentokonetta ainoastaan, jos sitä huoltaa ja sille antaa huoltotodisteen osan 145 mukaisesti hyväksytty organisaatio. Lentoa edeltävään tarkastukseen ei kuitenkaan vaadita osan 145 mukaista organisaatiota. |
b) |
Lentokoneen huoltovaatimukset, joita on noudatettava, jotta ansiolentolupien myöntämiselle kohdassa OPS 1.180 asetetut vaatimukset täyttyisivät, ovat osassa M esitetyt vaatimukset. |
LUKU N
OHJAAMOMIEHISTÖ
OPS 1.940
Ohjaamomiehistön kokoonpano
(Katso OPS 1.940, liitteet 1 ja 2)
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että
|
b) |
Ohjaamomiehistön vähimmäismäärä IFR- ja yölentotoiminnassa. IFR- tai yölentotoimintaa varten lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että
|
JAR — OPS 1.943
Lentotoiminnan harjoittajan miehistöyhteistyön (CRM) peruskoulutus
a) |
Jos ohjaamomiehistön jäsen ei ole aikaisemmin saanut lentotoiminnan harjoittajan järjestämää miehistöyhteistyön (CRM) peruskoulutusta, lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että hän suorittaa miehistöyhteistyön peruskurssin. Tämä koskee sekä uusia työntekijöitä että vanhaa henkilöstöä. Uusien työntekijöiden on saatava lentotoiminnan harjoittajan miehistöyhteistyön peruskoulutus vuoden kuluessa siitä, kun he tulevat lentotoiminnan harjoittajan palvelukseen. |
b) |
Jos ohjaamomiehistön jäsen ei ole aikaisemmin saanut koulutusta inhimillisten tekijöiden vaikutuksista, hänen on suoritettava teoriakurssi, joka perustuu liikennelentäjän koulutusohjelman ihmisen suorituskykyä ja rajoituksia käsittelevään osaan (katso ohjaamomiehistön lupakirjavaatimukset), ennen lentotoiminnan harjoittajan miehistöyhteistyön peruskoulutusta tai sen yhteydessä. |
c) |
Miehistöyhteistyön peruskoulutuksessa on oltava opettajana vähintään yksi viranomaista tyydyttävä CRM-kouluttaja. Hänen apunaan voidaan käyttää erityisalojen asiantuntijoita. |
d) |
Miehistöyhteistyön peruskoulutus annetaan toimintakäsikirjaan sisältyvän yksityiskohtaisen kurssiohjelman mukaisesti. |
OPS 1.945
Siirtymäkoulutus, tarkastuslennot ja kokeet
(Katso OPS 1.945, liite 1)
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että
|
b) |
Kun ohjaaja siirtyy lentokonetyypistä tai -luokasta toiseen, voidaan kohdassa OPS 1.965(b) vaadittu tarkastuslento yhdistää lentokokeeseen, joka vaaditaan ohjaamomiehistön lupakirjavaatimusten mukaan tyyppi- tai luokkakelpuutusta varten. |
c) |
Lentotoiminnan harjoittajan siirtymäkurssi ja ohjaamomiehistön lupakirjavaatimusten mukainen tyyppi- tai luokkakelpuutuskurssi voidaan yhdistää. |
OPS 1.950
Eroavuuskoulutus ja perehdyttämiskoulutus
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että ohjaamomiehistön jäsen saa
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on määrättävä toimintakäsikirjassa, milloin eroavuus- tai perehdyttämiskoulutusta vaaditaan. |
OPS 1.955
Nimittäminen ilma-aluksen päälliköksi
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että perämiehestä ilma-aluksen päälliköksi ylennettäviä ja ilma-aluksen päälliköiksi palvelukseen otettavia ohjaajia varten
|
b) |
Edellä alakohdassa (a)(2) tarkoitetun päällikkökurssin sisältö on määrättävä toimintakäsikirjassa, ja siihen on kuuluttava vähintään
|
OPS 1.960
Ilma-aluksen päälliköt, joilla on ansiolentäjän lupakirja
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että
|
OPS 1.965
Määräaikaiskoulutus, tarkastuslennot ja kokeet
(Katso OPS 1.965, liitteet 1 ja 2)
a) |
Yleistä. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan tarkastuslennot
|
c) |
Reittitarkastuslennot. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen ohjaamomiehistön jäsen lentää reittitarkastuslennon lentokoneella osoittaakseen, että hän kykenee suorittamaan normaalin reittilennon toimintakäsikirjan menetelmien mukaisesti. Reittitarkastuslennon voimassaoloaika on 12 kalenterikuukautta sen kuukauden lopusta lukien, jonka aikana tarkastuslento on suoritettu. Jos tarkastuslento on suoritettu edellisen reittitarkastuslennon kolmen viimeisen voimassaolokuukauden aikana, voimassaoloaika jatkuu suorituspäivästä siihen asti, kunnes edellisen reittitarkastuslennon voimassaolon päättymispäivästä on kulunut 12 kalenterikuukautta. |
d) |
Hätä- ja turvallisuusvarustekoulutus ja -kokeet. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen ohjaamomiehistön jäsen suorittaa koulutuksen ja kokeet kaikkien lentokoneessa olevien hätä- ja turvallisuusvarusteiden sijainnista ja käytöstä. Hätä- ja turvallisuusvarustekokeen voimassaoloaika on 12 kalenterikuukautta sen kuukauden lopusta lukien, jonka aikana koe on suoritettu. Jos koe on suoritettu edellisen hätä- ja turvallisuusvarustekokeen kolmen viimeisen voimassaolokuukauden aikana, voimassaoloaika jatkuu suorituspäivästä siihen asti, kunnes edellisen hätä- ja turvallisuusvarustekokeen voimassaolon päättymispäivästä on kulunut 12 kalenterikuukautta. |
e) |
Miehistöyhteistyö (CRM). Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että
|
f) |
Maakoulutus ja kertauskoulutus. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen ohjaamomiehistön jäsen saa maakoulutuksen ja kertauskoulutuksen 12 kalenterikuukauden välein tai sitä useammin. Jos koulutus suoritetaan tämän 12 kalenterikuukauden jakson päättymistä edeltävien kolmen kuukauden aikana, seuraava maakoulutus ja kertauskoulutus on suoritettava 12 kuukauden kuluessa edellisen maakoulutuksen ja kertauskoulutuksen alkuperäisestä voimassaolon päättymispäivästä. |
g) |
Lentokoneella tai synteettisellä koulutuslaitteella annettava koulutus. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen ohjaamomiehistön jäsen saa koulutuksen lentokoneella tai synteettisellä koulutuslaitteella 12 kalenterikuukauden välein tai sitä useammin. Jos koulutus suoritetaan tämän 12 kalenterikuukauden jakson päättymistä edeltävien kolmen kuukauden aikana, seuraava lentokoneella tai synteettisellä koulutuslaitteella annettava koulutus on suoritettava 12 kuukauden kuluessa edellisen koulutuksen alkuperäisestä voimassaolon päättymispäivästä. |
OPS 1.968
Ohjaajan kelpuuttaminen toimimaan kummalla tahansa ohjaajan istuimella
(Katso OPS 1.968, liite 1)
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että
|
OPS 1.970
Viimeaikainen kokemus
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että
|
b) |
Edellä alakohdissa (a)(1) ja (2) tarkoitettu 90 vuorokauden jakso voidaan pidentää enintään 120 vuorokauteen lentämällä reittilento tyyppikouluttajan tai tyyppitarkastuslentäjän valvonnassa. Jos aikaa on kulunut yli 120 vuorokautta, viimeaikaisen kokemuksen vaatimus täytetään lentämällä koululento tai käyttämällä kyseisen lentokonetyypin simulaattoria. |
OPS 1.975
Reitti- ja lentopaikkakelpoisuus
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että ennen kuin ohjaaja määrätään ilma-aluksen päälliköksi tai ohjaajaksi, jonka tehtäväksi ilma-aluksen päällikkö voi siirtää lennon suorittamisen, hän on hankkinut riittävät tiedot lennettävästä reitistä sekä käytettävistä lentopaikoista (mukaan lukien varalentopaikat), laitteista ja menetelmistä. |
b) |
Reitti- ja lentopaikkakelpoisuuden voimassaoloaika on 12 kalenterikuukautta
|
c) |
Reitti- ja lentopaikkakelpoisuuden voimassaoloa jatketaan lentämällä kyseisellä reitillä tai kyseiselle lentopaikalle edellä kohdassa (b) tarkoitetun voimassaoloajan kuluessa. |
d) |
Jos reitti- ja lentopaikkakelpoisuuden voimassaoloa on jatkettu edellisen kelpoisuuden kolmen viimeisen voimassaolokuukauden aikana, kelpoisuus on voimassa jatkamispäivästä siihen asti, kunnes edellisen reitti- ja lentopaikkakelpoisuuden voimassaolon päättymispäivästä on kulunut 12 kalenterikuukautta. |
OPS 1.978
Tehostettu koulutussuunnitelma
a) |
Kohdissa OPS 1.965 ja 1.970 tarkoitettuja voimassaoloaikoja voidaan pidentää, jos viranomainen on hyväksynyt lentotoiminnan harjoittajan laatiman tehostetun koulutussuunnitelman. |
b) |
Tehostettuun koulutussuunnitelmaan on sisällyttävä koulutus, tarkastuslennot ja kokeet, joiden avulla saavutetaan ja pidetään yllä vähintään kohtien OPS 1.945, 1.965 ja 1.970 vaatimusten mukainen pätevyys. |
OPS 1.980
Toiminta useammassa kuin yhdessä lentokonetyypissä tai -versiossa
(Katso OPS 1.980, liite 1)
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei ohjaamomiehistön jäsen toimi useammassa kuin yhdessä lentokonetyypissä tai -versiossa, ellei hänellä ole siihen tarvittavaa pätevyyttä. |
b) |
Kun lentotoiminnan harjoittaja harkitsee ohjaamomiehistön jäsenten toimintaa useammassa kuin yhdessä lentokonetyypissä tai -versiossa, sen on varmistettava, että tällainen toiminta on perusteltua kyseisten lentokoneiden erojen ja/tai yhtäläisyyksien vuoksi, ottaen huomioon
|
c) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että useammassa kuin yhdessä lentokonetyypissä tai -versiossa toimiva ohjaamomiehistön jäsen täyttää kaikki luvun N vaatimukset jokaisen tyypin tai version osalta, ellei viranomainen ole hyväksynyt muilla tyypeillä tai versioilla suoritetun koulutuksen, tarkastuslentojen tai viimeaikaisen kokemuksen hyvittämistä. |
d) |
Lentotoiminnan harjoittajan on määrättävä toimintakäsikirjassa asianmukaiset menetelmät ja/tai toimintarajoitukset, jotka koskevat toimintaa useammassa kuin yhdessä lentokonetyypissä tai -versiossa. Niiden on oltava viranomaisen hyväksymiä ja määriteltävä
|
OPS 1.981
Toiminta helikopterissa ja lentokoneessa
a) |
Kun ohjaamomiehistön jäsen toimii sekä helikoptereissa että lentokoneissa
|
OPS 1.985
Koulutuskirjanpito
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on
|
OPS 1.940, liite 1
Ohjaamomiehistön jäsenten vuorottelu lennon aikana
a) |
Ohjaamomiehistön jäsenen tilalla voi lennon aikana toimia ohjaimissa toinen ohjaamomiehistön jäsen, jolla on tarvittava pätevyys. |
b) |
Ilma-aluksen päällikön sijainen
|
c) |
Ilma-aluksen päällikön sijaisena toimivan ohjaajan vähimmäisvaatimukset
|
d) |
Perämiehen sijainen
|
e) |
Perämiehen matkalentosijaisen vähimmäisvaatimukset
|
f) |
Järjestelmiä hoitavan ohjaamomiehistön jäsenen sijainen. Järjestelmiä hoitavan ohjaamomiehistön jäsenen tilalla voi lennon aikana toimia miehistön jäsen, jolla on lentomekaanikon lupakirja, tai ohjaamomiehistön jäsen, jolla on viranomaista tyydyttävä pätevyys. |
OPS 1.940, liite 2
IFR- tai yölentotoiminta yhden ohjaajan miehistöä käyttäen
a) |
Kohdassa OPS 1.940(b)(2) tarkoitetuilla lentokoneilla voidaan harjoittaa IFR- tai yölentotoimintaa yhden ohjaajan miehistöä käyttäen, jos seuraavat vaatimukset täyttyvät:
|
OPS 1.945, liite 1
Lentotoiminnan harjoittajan siirtymäkurssi
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan siirtymäkurssiin on kuuluttava
|
b) |
Siirtymäkurssi on suoritettava edellä kohdassa (a) esitetyssä järjestyksessä. |
c) |
Kokonaan simulaattorilla suoritetun siirtymäkurssin jälkeen ohjaajan on
|
d) |
Siirtymäkurssilla on käsiteltävä myös miehistöyhteistyöasiat, ja kouluttajilla on oltava siihen tarvittava pätevyys. |
e) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että ohjaamomiehistön jäsen, joka ei ole aiemmin suorittanut lentotoiminnan harjoittajan siirtymäkurssia, saa edellä kohdassa (a) vaaditun koulutuksen lisäksi yleisen ensiapukoulutuksen ja tarvittaessa koulutuksen menetelmiin, joita noudatetaan pakkolaskussa veteen. Tähän koulutukseen on kuuluttava myös varusteiden käyttö vedessä. |
OPS 1.965, liite 1
Määräaikaiskoulutus, tarkastuslennot ja kokeet — Ohjaajat
a) |
Määräaikaiskoulutus. Määräaikaiskoulutukseen on kuuluttava
|
b) |
Määräaikaiset tarkastuslennot. Määräaikaisiin tarkastuslentoihin on kuuluttava
|
OPS 1.965, liite 2
Määräaikaiskoulutus, tarkastuslennot ja kokeet — Järjestelmiä hoitavat ohjaamomiehistön jäsenet
a) |
Järjestelmiä hoitavien ohjaamomiehistön jäsenten määräaikaiskoulutuksen, tarkastuslentojen ja kokeiden on täytettävä ohjaajien vastaavat vaatimukset sekä heidän tehtäviinsä liittyvät erityisvaatimukset. Ne kohdat, jotka eivät koske järjestelmiä hoitavia ohjaamomiehistön jäseniä, jätetään kuitenkin suorittamatta. |
b) |
Järjestelmiä hoitavien ohjaamomiehistön jäsenten määräaikaiskoulutus, tarkastuslennot ja kokeet on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä ohjaajien määräaikaiskoulutuksen, tarkastuslentojen ja kokeiden yhteydessä. |
c) |
Reittitarkastuslennon vastaanottajan on oltava lentotoiminnan harjoittajan nimeämä ja viranomaista tyydyttävä ilma-aluksen päällikkö, tai järjestelmiä hoitavien ohjaamomiehistön jäsenten tyyppikouluttaja tai -tarkastaja. |
OPS 1.968, liite 1
Ohjaajan kelpuuttaminen toimimaan kummalla tahansa ohjaajan istuimella
a) |
Jos ilma-aluksen päällikön on toimittava myös oikeanpuoleisella istuimella perämiehenä tai suoritettava koulutus- tai tarkastustehtäviä oikeanpuoleiselta istuimelta, hänen on suoritettava toimintakäsikirjassa määrätty lisäkoulutus ja tarkastuslennot kohdassa OPS 1.965(b) vaadittujen lentotoiminnan harjoittajan tarkastuslentojen yhteydessä. Lisäkoulutukseen on kuuluttava vähintään
|
b) |
Jos moottorihäiriötilanteen toimenpiteitä suoritetaan lentokoneessa, moottorin vikaantuminen on simuloitava. |
c) |
Kun ohjaaja toimii oikeanpuoleisella istuimella, myös niiden tarkastuslentojen, jotka OPS:n mukaan vaaditaan vasemmanpuoleisella istuimella toimimiseen, on oltava voimassa. |
d) |
Ilma-aluksen päällikön sijaisena toimivan ohjaajan on kohdassa OPS 1.965(b) vaadittujen lentotoiminnan harjoittajan tarkastuslentojen yhteydessä oltava osoittanut, että hän hallitsee myös ne toimenpiteet ja menetelmät, jotka eivät normaalisti kuuluisi sijaisena toimivalle ohjaajalle. Tehtävät, joissa vasemman- ja oikeanpuoleisen istuinpaikan väliset erot eivät ole merkittäviä esimerkiksi automaattiohjauksen käytön vuoksi, voidaan suorittaa kummalta tahansa istuimelta. |
e) |
Muun vasemmanpuoleisella istuimella olevan ohjaajan kuin ilma-aluksen päällikön on kohdassa OPS 1.965(b) vaadittujen lentotoiminnan harjoittajan tarkastuslentojen yhteydessä osoitettava, että hän hallitsee myös ne toimenpiteet ja menetelmät, jotka muutoin olisivat ilma-aluksen päällikön vastuulla tämän toimiessa avustavana ohjaajana. Tehtävät, joissa vasemman- ja oikeanpuoleisen istuinpaikan väliset erot eivät ole merkittäviä esimerkiksi automaattiohjauksen käytön vuoksi, voidaan suorittaa kummalta tahansa istuimelta. |
OPS 1.980, liite 1
Toiminta useammassa kuin yhdessä lentokonetyypissä tai -versiossa
a) |
Kun ohjaamomiehistön jäsen toimii useammassa kuin yhdessä lentokoneluokassa, -tyypissä tai -versiossa, jotka luetellaan ohjaamomiehistön lupakirjoja koskevien vaatimusten mukaisesti mutta jotka eivät sisälly samaan lupakirjamerkintään, lentotoiminnan harjoittajan on noudatettava seuraavia vaatimuksia:
|
b) |
Kun ohjaamomiehistön jäsen toimii useammassa kuin yhdessä lentokonetyypissä tai -versiossa, jotka sisältyvät yhteen tai useampaan ohjaamomiehistön lupakirjavaatimuksissa (usean ohjaajan lentokonetyypit) määriteltyyn lupakirjamerkintään, lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että
Huom. Jos kyseessä on useampi kuin yksi lupakirjamerkintä, katso jäljempänä olevat kohdat (c) ja (d). |
c) |
Kun ohjaamomiehistön jäsen toimii useammassa kuin yhdessä lentokonetyypissä tai -versiossa, jotka luetellaan ohjaamomiehistön lupakirjavaatimuksissa (yhden ohjaajan ja usean ohjaajan lentokonetyypit) mutta jotka eivät sisälly samaan lupakirjamerkintään, lentotoiminnan harjoittajan on noudatettava
|
d) |
Kun ohjaamomiehistön jäsen toimii useammassa kuin yhdessä lentokonetyypissä tai -versiossa, jotka luetellaan ohjaamomiehistön lupakirjavaatimuksissa (usean ohjaajan lentokonetyypit) mutta jotka eivät sisälly samaan lupakirjamerkintään, lentotoiminnan harjoittajan on
|
e) |
Kun ohjaamomiehistön jäsen toimii ohjaamomiehistön lupakirjavaatimuksissa määritellyissä lentokonetyyppien tai -versioiden yhdistelmissä (yhden ohjaajan lentokoneiden luokat ja usean ohjaajan lentokonetyypit), lentotoiminnan harjoittajan on osoitettava käyttävänsä hyväksyttyjä erityismenetelmiä ja/tai toimintarajoituksia kohdan OPS 1.980(d) mukaisesti. |
LUKU O
MATKUSTAMOMIEHISTÖ
OPS 1.988
Soveltamisala
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikki matkustamomiehistön jäsenet noudattavat tämän luvun vaatimuksia ja muita matkustamomiehistöön sovellettavia turvallisuussääntöjä.
Tässä asetuksessa ’matkustamomiehistön jäsenellä’ tarkoitetaan ohjaamomiehistöön kuulumatonta miehistön jäsentä, joka hoitaa lentotoiminnan harjoittajan tai ilma-aluksen päällikön määräämiä matkustajien turvallisuuteen liittyviä tehtäviä lentokoneen matkustamossa.
OPS 1.989
Tunnistaminen
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikki matkustamomiehistön jäsenet käyttävät lentotoiminnan harjoittajan matkustamomiehistön virkapukua ja että matkustajat voivat tunnistaa heidät selvästi matkustamomiehistön jäseniksi. |
b) |
Muu henkilöstö, kuten lääkintähenkilöstö, turvahenkilöstö, lastenhoitajat, saattajat, tekninen henkilöstö, esiintyjät ja tulkit, jotka hoitavat tehtäviä matkustamossa, eivät saa käyttää virkapukua, jonka perusteella matkustajat voisivat pitää heitä matkustamomiehistön jäseninä, elleivät he täytä tässä luvussa asetettuja vaatimuksia ja muita soveltuvia tässä asetuksessa asetettuja vaatimuksia. |
OPS 1.990
Matkustamomiehistön lukumäärä ja kokoonpano
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja saa käyttää suurimmalta sallitulta matkustajapaikkaluvultaan yli 19-paikkaista lentokonetta yhden tai useamman matkustajan kuljettamiseen ainoastaan, jos miehistöön kuuluu vähintään yksi matkustamomiehistön jäsen, jonka tehtävänä on hoitaa toimintakäsikirjassa määrätyt tehtävät matkustajien turvallisuudesta huolehtimiseksi. |
b) |
Edellä olevaa kohtaa (a) noudattaessaan lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että matkustamomiehistön vähimmäismäärä on suurempi seuraavista:
|
c) |
Viranomainen voi poikkeuksellisissa olosuhteissa vaatia lentotoiminnan harjoittajaa sisällyttämään miehistöön ylimääräisiä matkustamomiehistön jäseniä. |
d) |
Odottamattomissa tilanteissa matkustamomiehistön vaadittua vähimmäismäärää voidaan pienentää, jos
|
e) |
Jos lentotoiminnan harjoittaja käyttää sellaisia matkustamomiehistön jäseniä, jotka ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia tai toimivat freelance-periaatteella tai osa-aikaisina työntekijöinä, sen on varmistettava, että luvun O vaatimuksia noudatetaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niiden ilma-alustyyppien tai -versioiden kokonaismäärään, joissa matkustamomiehistön jäsen saa työskennellä kaupallisessa ilmakuljetuksessa: se ei saa ylittää kohdan OPS 1.1030 rajoituksia silloinkaan, kun hän toimii myös muiden lentotoiminnan harjoittajien palveluksessa. |
OPS 1.995
Vähimmäisvaatimukset
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen matkustamomiehistön jäsen
a) |
on täyttänyt 18 vuotta; |
b) |
on säännöllisin väliajoin läpäissyt viranomaisen edellyttämän lääkärintarkastuksen tai terveydentilan arvioinnin ja todettu terveydeltään soveltuvaksi hoitamaan tehtäviään; |
c) |
on suorittanut hyväksytysti kohdan OPS 1.1005 mukaisen peruskoulutuksen ja että hänellä on todistus turvallisuuskoulutuksen suorittamisesta; |
d) |
on suorittanut siirtymä- ja/tai eroavuuskoulutuksen, joka käsittää ainakin kohdassa OPS 1.1010 luetellut aiheet; |
e) |
suorittaa kohdan OPS 1.1015 mukaisen määräaikaiskoulutuksen; |
f) |
on pätevä hoitamaan tehtävänsä toimintakäsikirjassa määrättyjen menettelyjen mukaisesti. |
OPS 1.1000
Matkustamomiehistön vastaavat
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on nimettävä matkustamomiehistön vastaava aina, kun lennolle on määrätty useampi kuin yksi matkustamomiehistön jäsen. Jos lennolle on määrätty useampi kuin yksi matkustamomiehistön jäsen, mutta vaaditaan vain yksi, lentotoiminnan harjoittajan on nimettävä yksi matkustamomiehistön jäsen, joka vastaa tehtävistä ilma-aluksen päällikölle. |
b) |
Matkustamomiehistön vastaava vastaa ilma-aluksen päällikölle toimintakäsikirjassa määrättyjen matkustamon normaalien ja hätätilannetoimenpiteiden johtamisesta ja koordinoinnista. Jos lennolla joudutaan turbulenssiin, eikä ohjausmiehistöltä ole saatu muunlaisia ohjeita, matkustamomiehistön vastaavalla on oikeus keskeyttää muiden kuin turvallisuuteen liittyvien tehtäviensä hoitaminen ja ilmoittaa ohjaamomiehistölle havaitun turbulenssin vakavuus sekä pyytää tarvittaessa sytyttämään turvavöiden kiinnittämisen merkkivalot. Tämän jälkeen matkustamomiehistön on varmistettava matkustamon ja tarpeen mukaan muiden alueiden turvallisuus. |
c) |
Kun lennolle kohdan OPS 1.990 mukaan vaaditaan useampi kuin yksi matkustamomiehistön jäsen, lentotoiminnan harjoittaja saa nimittää matkustamomiehistön vastaavaksi vain sellaisen henkilön, jolla on vähintään vuoden kokemus työskentelystä matkustamomiehistön jäsenenä ja joka on suorittanut asiaankuuluvan kurssin, joka kattaa vähintään seuraavat aiheet:
|
d) |
Lentotoiminnan harjoittajan on määriteltävä periaatteet, joiden mukaan seuraavaksi pätevin matkustamomiehistön jäsen valitaan toimimaan matkustamomiehistön vastaavana silloin, jos tehtävään nimetty henkilö on estynyt toimimasta. Periaatteiden on oltava viranomaista tyydyttäviä ja niissä on otettava huomioon matkustamomiehistön jäsenen työkokemus. |
e) |
Miehistöyhteistyökoulutus (CRM): Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että koulutukseen sisältyvät kaikki asiaankuuluvat aihekokonaisuudet, jotka luetellaan OPS 1.1005/1.1010/1015:n liitteessä 2 olevan taulukon 1 sarakkeessa (a), ja ne käsitellään sen tasoisesti kuin taulukon sarakkeessa (f) (Matkustamomiehistön vastaavan koulutus) vaaditaan. |
OPS 1.1002
Toiminta ainoana matkustamomiehistön jäsenenä
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen matkustamomiehistön jäsen, jolla ei ole aikaisempaa kokemusta toimimisesta ainoana matkustamomiehistön jäsenenä tai vastaavissa tehtävissä, saa seuraavan koulutuksen ennen tällaisia tehtäviä:
|
b) |
Ennen matkustamomiehistön jäsenen määräämistä toimimaan ainoana matkustamomiehistön jäsenenä lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kyseinen matkustamomiehistön jäsen on pätevä suorittamaan tehtävänsä toimintakäsikirjassa määrätyllä tavalla. Soveltuvuus toimintaan ainoana matkustamomiehistön jäsenenä on otettava huomioon niissä kriteereissä, joihin matkustamomiehistön valinta, työhönotto, koulutus ja pätevyyden arviointi perustuu. |
OPS 1.1005
Turvallisuuskoulutuksen peruskurssi
(Katso OPS 1.1005, liite 1)
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen matkustamomiehistön jäsen on ennen osallistumista siirtymäkoulutukseen suorittanut hyväksytysti turvallisuuskoulutuksen peruskurssin, joka käsittää ainakin kohdan OPS 1.1005 liitteessä 1 luetellut aiheet. |
b) |
Koulutuksen antaa viranomaisen harkinnan mukaan ja sen hyväksynnän perusteella joko
|
c) |
Peruskurssien ohjelman ja rakenteen on oltava sovellettavien vaatimusten mukaisia, ja viranomaisen on hyväksyttävä ne etukäteen. |
d) |
Viranomainen, lentotoiminnan harjoittaja tai koulutuksen antava hyväksytty koulutusorganisaatio antaa viranomaisen harkinnan mukaan turvallisuuskoulutuksen peruskurssin ja hyväksytysti kohdassa OPS 1.1025 tarkoitetun kokeen suorittaneelle matkustamomiehistön jäsenelle todistuksen turvallisuuskoulutuksen suorittamisesta. |
e) |
Jos viranomainen valtuuttaa lentotoiminnan harjoittajan tai hyväksytyn koulutusorganisaation antamaan matkustamomiehistön jäsenelle todistuksen turvallisuuskoulutuksen suorittamisesta, todistuksessa on selkeästi mainittava viranomaisen hyväksyntä. |
OPS 1.1010
Siirtymä- ja eroavuuskoulutus
(Katso OPS 1.1010, liite 1)
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen matkustamomiehistön jäsen on saanut sovellettavien sääntöjen mukaisesti asianmukaisen siirtymä- ja eroavuuskoulutuksen, joka käsittää ainakin kohdan 1.1010 liitteessä 1 luetellut aiheet. Kurssi on eriteltävä toimintakäsikirjassa. Viranomaisen on etukäteen hyväksyttävä koulutuskurssin ohjelma ja rakenne.
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittaja määrittelee siirtymä- ja eroavuuskoulutuksen sisällön ottaen huomioon matkustamomiehistön jäsenenaikaisemman OPS 1.1035:n mukaiseen koulutuskirjanpitoon merkityn koulutuksen. |
c) |
Peruskoulutuksen (OPS 1.1005) ja siirtymä- ja eroavuuskoulutuksen (OPS 1.1010) toisiinsa liittyvät osat voidaan yhdistää, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta kohdan OPS 1.995 kohdan (c) soveltamiseen. |
d) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että
|
e) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen matkustamomiehistön jäsen suorittaa lentotoiminnan harjoittajan miehistöyhteistyökoulutuksen ja lentokonetyyppikohtaisen miehistöyhteistyökoulutuksen OPS 1.1010:n liitteen 1 kohdan (j) mukaisesti, ennen kuin hänet ensimmäisen kerran määrätään hoitamaan tehtäviään. Jos henkilö jo toimii matkustamomiehistön jäsenenä jonkin lentotoiminnan harjoittajan palveluksessa, mutta ei ole aikaisemmin suorittanut lentotoiminnan harjoittajan miehistöyhteistyökoulutusta, hänen on suoritettava tämä koulutus ennen seuraavaa vaadittua määräaikaiskoulutusta ja -kokeita OPS 1.1010:n liitteen 1 kohdan (j) mukaisesti. Tällöin on suoritettava myös lentokonetyyppikohtaisen miehistöyhteistyökoulutuksen asiaankuuluvat osat. |
OPS 1.1012
Perehdyttäminen
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen matkustamomiehistön jäsen perehdytetään tehtäviinsä siirtymäkoulutuksen jälkeen ennen kuin hän aloittaa työskentelyn OPS 1.990:n mukaisen vähimmäismatkustamomiehistön jäsenenä.
OPS 1.1015
Määräaikaiskoulutus
(Katso OPS 1.1015, liite 1)
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen matkustamomiehistön jäsen saa OPS 1.1015:n liitteen 1 mukaisen määräaikaiskoulutuksen, jossa käsitellään kullekin miehistön jäsenelle normaaleissa ja hätätilanteissa kuuluvat menetelmät ja toimenpiteet siinä lentokonetyypissä tai -versiossa, jossa hän toimii. |
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että viranomaisen hyväksymään määräaikaiskoulutussuunnitelmaan sisältyy tietopuolista ja käytännön opetusta sekä henkilökohtaista harjoittelua, siten kuin OPS 1.1015:n liitteessä 1 vaaditaan. |
c) |
Kohdassa OPS 1.1025 vaaditun määräaikaiskoulutuksen ja siihen liittyvien kokeiden voimassaoloaika on 12 kalenterikuukautta sen kuukauden lopusta lukien, jonka aikana ne on suoritettu. Jos koe on suoritettu edellisen kokeen kolmen viimeisen voimassaolokuukauden aikana, voimassaoloaika jatkuu suorituspäivästä siihen asti, kunnes edellisen kokeen voimassaolon päättymispäivästä on kulunut 12 kalenterikuukautta. |
OPS 1.1020
Kertauskoulutus
(Katso OPS 1.1020, liite 1)
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen matkustamomiehistön jäsen, joka on ollut poissa lentotehtävistä yli 6 kuukauden ajan, mutta jonka edellinen kohdassa OPS 1.1025(b)(3) vaadittu koe on vielä voimassa, saa toimintakäsikirjassa määrätyn, OPS 1.1020:n liitteen 1 mukaisen kertauskoulutuksen. |
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että matkustamomiehistön jäsen, joka ei ole ollut poissa kaikista lentotehtävistä mutta ei ole viimeksi kuluneiden 6 kuukauden aikana toiminut OPS 1.990(b):n mukaan vaadittuna matkustamomiehistön jäsenenä tietyssä lentokonetyypissä, täyttää seuraavat vaatimukset ennen siinä työskentelemistä:
|
OPS 1.1025
Kokeet
a) |
Viranomaisen, lentotoiminnan harjoittajan tai koulutuksen antavan hyväksytyn koulutusorganisaation on viranomaisen harkinnan mukaan varmistettava, että jokainen matkustamomiehistön jäsen suorittaa kohdissa OPS 1.1005, 1.1010, 1.1015 ja 1.1020 vaaditun koulutuksen aikana tai sen jälkeen kokeen, joka kattaa saadun koulutuksen ja jolla tarkistetaan hänen pätevyytensä turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä normaaleissa ja hätätilanteissa. Viranomaisen, lentotoiminnan harjoittajan tai koulutuksen antavan hyväksytyn koulutusorganisaation on viranomaisen harkinnan mukaan varmistettava, että henkilöstöllä, joka pitää nämä kokeet, on asianmukainen pätevyys. |
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen matkustamomiehistön jäsen suorittaa kokeet, johon kuuluvat
|
OPS 1.1030
Työskentely useammassa kuin yhdessä lentokonetyypissä tai -versiossa
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei matkustamomiehistön jäsen työskentele useammassa kuin kolmessa eri lentokonetyypissä. Matkustamomiehistön jäsen voi kuitenkin työskennellä neljässä eri lentokonetyypissä, jos viranomainen sen hyväksyy ja jos vähintään kahdessa näistä tyypeistä
|
b) |
Edellä olevassa kohdassa (a) lentokonetyypin eri versioita pidetään eri tyyppeinä, elleivät ne ole samankaltaisia seuraavilta osin:
|
OPS 1.1035
Koulutuskirjanpito
Lentotoiminnan harjoittajan on
1) |
pidettävä kirjaa kaikesta kohdissa OPS 1.1005, 1.1010, 1.1015, 1.1020 ja 1.1025 vaaditusta koulutuksesta ja kokeista; ja |
2) |
säilytettävä kopio turvallisuuskoulutusta koskevasta todistuksesta; ja |
3) |
pidettävä koulutuskirjanpito ja lääkärintarkastuksia tai terveydentilan arviointeja koskeva kirjanpito ajan tasalla niin, että koulutuskirjanpidosta käy ilmi siirtymä-, eroavuus- ja määräaikaiskoulutuksen suorittamisen päivämäärät ja sisältö; ja |
4) |
annettava pyynnöstä matkustamomiehistön jäsenen saataville häntä koskevat tiedot perus-, siirtymä- ja määräaikaiskoulutuksesta sekä kokeista. |
OPS 1.1005, liite 1
Turvallisuuskoulutuksen peruskurssi
Kohdassa OPS 1.1005 tarkoitetulla turvallisuuskoulutuksen peruskurssilla on käsiteltävä ainakin seuraavat aiheet:
a) |
Palo- ja savukoulutus:
|
b) |
Vesipelastautumiskoulutus Henkilökohtaisten kelluntavälineiden pukeminen ja käyttö vedessä. Ennen kuin matkustamomiehistön jäsen aloittaa työskentelyn lentokoneessa, jossa on pelastuslautat tai muu vastaava varustus, hänen on saatava koulutus näiden varusteiden käyttöön ja harjoiteltava niiden käyttöä vedessä. |
c) |
Pelastautumiskoulutus Pelastautumiskoulutuksen on oltava toiminta-alueiden mukaista (esim. napaseutu, autiomaa, viidakko tai meri). |
d) |
Lääkintä ja ensiapu:
|
e) |
Matkustajien käsittely:
|
f) |
Yhteydenpito: Koulutuksessa on korostettava ohjaamo- ja matkustamomiehistön välisen tehokkaan yhteydenpidon merkitystä, mukaan lukien käytettävät menetelmät sekä yhteisen kielen ja terminologian käyttö. |
g) |
Kuri ja velvollisuudet:
|
h) |
Miehistöyhteistyö (CRM)
|
OPS 1.1010, liite 1
Siirtymä- ja eroavuuskoulutus
a) |
Yleistä: Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että
|
b) |
Palo- ja savukoulutus: Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että
|
c) |
Ovien ja uloskäyntien käyttö: Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että
|
d) |
Evakuointiliukumäen käyttökoulutus: Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että
|
e) |
Evakuointimenetelmät ja muut hätätilanteet: Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että
|
f) |
Ihmisjoukon hallinta: Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että ihmisjoukon käytännön hallintaan erilaisissa hätätilanteissa annetaan koulutusta lentokonetyypin mukaan. |
g) |
Ohjaajan toimintakyvyn menetys: Ellei ohjaamomiehistön vähimmäismäärä ole enemmän kuin kaksi, lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokainen matkustamomiehistön jäsen on saanut koulutuksen menettelystä, jota käytetään ohjaajan menettäessä toimintakykynsä, ja osaa käyttää istuimen säätömekanismia sekä istuin- ja olkavöitä. Koulutuksessa on näytettävä käytännössä ohjaamomiehistön happijärjestelmän käyttö, sekä lisäksi ohjaamomiehistön tarkistuslistojen käyttö, jos lentotoiminnan harjoittajan vakiotoimintamenetelmät edellyttävät tarkistuslistoja. |
h) |
Turvallisuusvarusteet: Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokaiselle matkustamomiehistön jäsenelle annetaan todenmukainen koulutus ja havainnollinen esitys muun muassa seuraavien turvallisuusvarusteiden sijainnista ja käytöstä:
|
i) |
Ohjeiden antaminen matkustajille/turvallisuusvarusteiden käytön esittäminen: Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että koulutusta annetaan OPS 1.285:n mukaisten ohjeiden antamiseen matkustajille normaaleja ja hätätilanteita varten. |
j) |
Miehistöyhteistyö (CRM). Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että
|
OPS 1.1015, liite 1
Määräaikaiskoulutus
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että määräaikaiskoulutuksen antajilla on tarvittava pätevyys. |
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että käytännön koulutukseen sisältyvät 12 kalenterikuukauden välein
|
c) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että määräaikaiskoulutukseen sisältyy kolmen vuoden välein tai useammin myös
|
d) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että matkustamomiehistön koulutukseen sisältyvät OPS 1:n liitteen III mukaiset asiaankuuluvat vaatimukset. |
OPS 1.1020, liite 1
Kertauskoulutus
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kertauskoulutuksen antajilla on tarvittava pätevyys ja jokaisen matkustamomiehistön jäsenen kertauskoulutukseen sisältyvät vähintään
1) |
hätätilannemenetelmät, mukaan lukien ohjaajan toimintakyvyn menetys; |
2) |
evakuointimenetelmät, mukaan lukien ihmisjoukon hallinta; |
3) |
matkustajien evakuointiin käytettävien normaalien ja varauloskäyntien käyttö ja avaaminen lentokoneessa tai todenmukaisessa koulutuslaitteessa; |
4) |
kaikkien muiden uloskäyntien käytön näyttäminen, mukaan lukien ohjaamon ikkunat; ja |
5) |
hätävarusteiden sijainti ja käyttö, mukaan lukien happilaitteet, sekä pelastusliivien, kannettavien happilaitteiden ja suojaavien hengityslaitteiden pukeminen ylle. |
OPS 1.1005/1.1010/1.1015, liite 2
Koulutus
1. |
Miehistöyhteistyökoulutuksen koulutusohjelmat sekä siinä käytettävät menetelmät ja käsitteet on esitettävä toimintakäsikirjassa. |
2. |
Taulukosta 1 ilmenee, mitkä miehistöyhteistyökoulutuksen aihekokonaisuudet on käsiteltävä kunkin tyyppisessä koulutuksessa. Taulukko 1 CRM-koulutus
|
LUKU P
KÄSIKIRJAT, MATKAPÄIVÄKIRJAT JA TIETOJEN TALLENTAMINEN
OPS 1.1040
Toimintakäsikirjoja koskevat yleiset säännöt
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että toimintakäsikirjaan sisältyvät kaikki ohjeet ja tiedot, joita operatiivinen henkilöstö tarvitsee tehtävissään. |
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei toimintakäsikirjan sisältö, mukaan lukien lisäykset ja muutokset, ole ristiriidassa ansiolentoluvan (AOC) ehtojen tai muiden asiaa koskevien määräysten kanssa ja että se on viranomaista tyydyttävä tai, niiltä osin kuin vaaditaan, viranomaisen hyväksymä. |
c) |
Ellei viranomainen muuta hyväksy tai kansallisessa lainsäädännössä toisin määrätä, lentotoiminnan harjoittajan on laadittava toimintakäsikirja englannin kielellä. Lisäksi lentotoiminnan harjoittaja voi kääntää käsikirjan tai sen osia muulle kielelle ja käyttää sitä kyseisellä kielellä. |
d) |
Jos lentotoiminnan harjoittajan on tarpeen laatia uusi toimintakäsikirja tai sen osa, se on laadittava edellä olevan kohdan (c) vaatimuksia noudattaen. |
e) |
Lentotoiminnan harjoittaja voi julkaista toimintakäsikirjan erillisinä osina. |
f) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikilla operatiiviseen henkilöstöön kuuluvilla on helposti saatavillaan kaikki toimintakäsikirjan osat, jotka liittyvät heidän tehtäviinsä. Lisäksi lentotoiminnan harjoittajan on annettava jokaiselle miehistön jäsenelle oma kappale toimintakäsikirjan osista A ja B tai näiden osien niistä kohdista, jotka on tarkoituksenmukaista antaa henkilökohtaiseen käyttöön. |
g) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että toimintakäsikirjaan tehdään lisäyksiä ja muutoksia niin, että siinä olevat ohjeet ja tiedot pysyvät ajan tasalla. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että operatiiviselle henkilöstölle ilmoitetaan niistä muutoksista, jotka liittyvät heidän tehtäviinsä. |
h) |
Jokaisen toimintakäsikirjan tai sen asiaankuuluvien osien haltijan on pidettävä se ajan tasalla lentotoiminnan harjoittajan toimittamien lisäysten ja muutosten mukaisesti. |
i) |
Lentotoiminnan harjoittajan on toimitettava aiotut lisäykset ja muutokset viranomaiselle ennen niiden voimaantulopäivää. Jos muutos koskee sellaista toimintakäsikirjan osaa, joka on OPS:n mukaan hyväksytettävä, tämä hyväksyntä on hankittava ennen muutoksen voimaantuloa. Jos lisäyksiä tai muutoksia on turvallisuussyistä tehtävä heti, ne voidaan julkaista ja toteuttaa välittömästi, mikäli vaadittua hyväksyntää on haettu. |
j) |
Lentotoiminnan harjoittajan on sisällytettävä toimintakäsikirjaan kaikki viranomaiset vaatimat lisäykset ja muutokset. |
k) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että hyväksyttyihin asiakirjoihin perustuvat tiedot ja tällaisten asiakirjojen muutokset otetaan toimintakäsikirjassa oikein huomioon ja ettei toimintakäsikirjassa ole hyväksyttyjen asiakirjojen kanssa ristiriitaisia tietoja. Tämä vaatimus ei kuitenkaan estä lentotoiminnan harjoittajaa käyttämästä tietoja ja menetelmiä, jotka johtavat suurempaan varmuuteen. |
l) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että toimintakäsikirjan sisältö esitetään sellaisessa muodossa, jossa sitä voidaan vaikeuksitta käyttää. Toimintakäsikirjan suunnittelussa on otettava huomioon inhimillisiä tekijöitä koskevat periaatteet. |
m) |
Viranomainen voi sallia lentotoiminnan harjoittajan laativan toimintakäsikirjan tai sen osia muussa muodossa kuin paperille painettuna. Tällöin on varmistettava riittävä saatavuus, käytettävyys ja luotettavuus. |
n) |
Toimintakäsikirjan lyhennetyn muodon käyttö ei vapauta lentotoiminnan harjoittajaa OPS 1.130:n vaatimusten noudattamisesta. |
OPS 1.1045
Toimintakäsikirja — rakenne ja sisältö
(Katso OPS 1.1045, liite 1)
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että toimintakäsikirjan yleisrakenne on seuraava:
|
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että toimintakäsikirjan sisältö on OPS 1.1045:n liitteen 1 mukainen sekä toiminta-alueeseen ja lentotoiminnan lajiin soveltuva. |
c) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että toimintakäsikirjan yleisrakenne on viranomaista tyydyttävä. |
OPS 1.1050
Lentokäsikirja
Lentotoiminnan harjoittajalla on oltava jokaisen käyttämänsä lentokoneen voimassa oleva hyväksytty lentokäsikirja tai vastaava asiakirja.
OPS 1.1055
Matkapäiväkirja
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on säilytettävä matkapäiväkirjassa jokaisesta lennosta seuraavat tiedot:
|
b) |
Viranomainen voi antaa lentotoiminnan harjoittajalle luvan olla pitämättä matkapäiväkirjaa kokonaan tai osittain, jos tarvittavat tiedot ovat saatavissa muista asiakirjoista. |
c) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikki merkinnät tehdään viipymättä ja ovat pysyviä. |
OPS 1.1060
Operatiivinen lentosuunnitelma
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että käytettävä operatiivinen lentosuunnitelma ja siihen lennon aikana tehtävät merkinnät sisältävät seuraavat tiedot:
|
b) |
Operatiivisesta lentosuunnitelmasta voidaan jättää pois sellaiset tiedot, jotka ovat helposti saatavissa muista asiakirjoista tai muusta hyväksyttävästä lähteestä tai joilla ei ole merkitystä kyseisenlaisessa lentotoiminnassa. |
c) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että operatiivinen lentosuunnitelma ja sen käyttö kuvataan toimintakäsikirjassa. |
d) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että operatiivisen lentosuunnitelman kaikki merkinnät tehdään viipymättä ja ovat pysyviä. |
OPS 1.1065
Asiakirjojen säilytysajat
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että jokaista yksittäistä lentoa koskeva koko kirjanpito ja kaikki lentoon liittyvät lentotoiminnalliset ja tekniset tiedot säilytetään OPS 1.1065:n liitteessä 1 määrätyn ajan.
OPS 1.1070
Jatkuvan lentokelpoisuuden hallinnan selvitys
Lentotoiminnan harjoittajalla on oltava ajan tasalla oleva hyväksytty jatkuvan lentokelpoisuuden hallinnan selvitys kuten osan M kohdassa M.A.704 määrätään.
OPS 1.1071
Lentokoneen tekninen matkapäiväkirja
Lentotoiminnan harjoittajan on pidettävä lentokoneen teknistä matkapäiväkirjaa siten kuin kohdassa OPS 1.915 määrätään.
OPS 1.1045, liite 1
Toimintakäsikirjan sisältö
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että toimintakäsikirja sisältää seuraavat tiedot:
A. YLEISTÄ/PERUSTEET
0. TOIMINTAKÄSIKIRJAN YLLÄPITO JA VALVONTA
0.1 Johdanto
a) |
Vakuutus siitä, että käsikirja on kaikkien sovellettavien määräysten sekä kyseessä olevan ansiolentoluvan rajoitusten ja ehtojen mukainen. |
b) |
Määräys siitä, että henkilöstön on noudatettava käsikirjan toimintaohjeita. |
c) |
Luettelo ja lyhyt kuvaus käsikirjan eri osista, niiden sisällöstä, soveltamisalasta ja käytöstä. |
d) |
Käsikirjan käytön kannalta tarpeelliset termien ja sanojen selitykset ja määritelmät. |
0.2 Lisäys- ja muutosmenettelyt
a) |
Tiedot lisäysten ja muutosten julkaisemisesta ja käsikirjaan viemisestä vastaavasta henkilöstä (vastaavista henkilöistä). |
b) |
Luettelo lisäyksistä ja muutoksista sekä päivämääristä, jolloin ne on viety käsikirjaan, ja päivämääristä, jolloin ne tulevat voimaan. |
c) |
Määräys siitä, ettei lisäysten ja muutosten tekeminen käsin ole sallittua muutoin kuin tilanteissa, joissa lisäys tai muutos on turvallisuuden vuoksi tehtävä heti. |
d) |
Kuvaus sivujen numerointijärjestelmästä ja voimaantulopäivän merkinnästä. |
e) |
Voimassa olevien sivujen luettelo. |
f) |
Muuttuneiden kohtien merkintä (tekstisivuilla ja mahdollisuuksien mukaan kartoissa ja kaavioissa). |
g) |
Tilapäiset muutokset. |
Käsikirjojen, lisäysten ja muutosten jakelujärjestelmän kuvaus.
1. ORGANISAATIO JA TEHTÄVÄT
1.1 |
Organisaatiorakenne. Organisaatiorakenteen kuvaus, mukaan lukien koko yhtiön ja lentotoimintaosaston organisaatiokaaviot. Organisaatiokaaviosta on ilmettävä lentotoimintaosaston ja muiden yhtiön osastojen välinen suhde. Erityisesti on esitettävä niiden toimistojen, osastojen yms. alaisuus- ja raportointisuhteet, joiden toiminta liittyy lentoturvallisuuteen. |
1.2 |
Nimetyt vastuuhenkilöt. Jokaisen OPS 1.175(i):ssa vaaditun lentotoiminnasta, huoltojärjestelyistä, miehistön koulutuksesta ja maatoiminnasta vastaavan nimetyn vastuuhenkilön nimi, sekä kuvaus tämän vastuuhenkilön tehtävistä ja vastuista. |
1.3 |
Lentotoiminnan johtohenkilöstön vastuut ja tehtävät. Kuvaus niiden johtohenkilöiden tehtävistä, vastuista ja toimivallasta, joiden tehtävät liittyvät lentoturvallisuuteen sekä sovellettavien määräysten noudattamiseen. |
1.4 |
Ilma-aluksen päällikön toimivalta, tehtävät ja vastuu. Ilma-aluksen päällikön toimivallan, tehtävien ja vastuiden määrittely. |
1.5 |
Muiden miehistön jäsenten tehtävät ja vastuut. |
2. TOIMINNAN OHJAUS JA VALVONTA
2.1 |
Lentotoiminnan harjoittajan suorittama valvonta. Kuvaus järjestelmästä, jolla lentotoiminnan harjoittaja valvoo toimintaa (katso OPS 1.175(g)). Tästä kuvauksesta on ilmettävä, miten lentotoiminnan turvallisuutta ja henkilöstön pätevyyttä valvotaan. Erityisesti on kuvattava seuraaviin seikkoihin liittyvät menetelmät:
|
2.2 |
Toiminnan lisäohjeiden ja -tietojen antaminen. Kuvaus menettelystä, jolla annetaan toimintakäsikirjaa täydentäviä tietoja, jotka voivat olla luonteeltaan operatiivisia. Lisäksi on selvitettävä näiden tietojen käyttö, sitovuus ja vastuu niiden julkaisemisesta. |
2.3 |
Onnettomuuksien ehkäisy ja lentoturvallisuusohjelma. Kuvaus lentoturvallisuusohjelman pääkohdista. |
2.4 |
Toiminnan ohjaus. Menetelmät ja velvollisuudet, jotka ovat tarpeen toiminnan ohjauksessa lentoturvallisuuden kannalta. |
2.5 |
Viranomaisen valtuudet. Kuvaus viranomaisen valtuuksista ja ohjeet henkilöstölle viranomaisen tarkastustyön helpottamiseksi. |
3. LAATUJÄRJESTELMÄ
Käytettävän laatujärjestelmän kuvaus, johon on kuuluttava vähintään
a) |
laatupolitiikka; |
b) |
laatujärjestelmän rakenteen kuvaus; ja |
c) |
tehtävien ja vastuun jakautuminen. |
4. MIEHISTÖN KOKOONPANO
4.1 |
Miehistön kokoonpano. Selvitys menetelmästä, jota käytetään miehistön kokoonpanoista päätettäessä, ottaen huomioon seuraavat seikat:
|
4.2 |
Ilma-aluksen päällikön nimeäminen. Ilma-aluksen päällikön nimeämisessä noudatettavat säännöt. |
4.3 |
Ohjaamomiehistön jäsenen toimintakyvyn menetys. Ohjeet päällikkyyden siirtymisestä ohjaamomiehistön jäsenen menetettyä toimintakykynsä. |
4.4 |
Toiminta useammassa kuin yhdessä lentokonetyypissä. Määräys siitä, mitkä lentokoneet katsotaan samaan tyyppiin kuuluviksi seuraavia tarkoituksia varten:
|
5. KELPOISUUSVAATIMUKSET
5.1 |
Selvitys operatiivisen henkilöstön tehtäviin vaadittavista lupakirjoista, kelpuutuksista, kelpoisuudesta/pätevyydestä (esim. reiteille ja lentopaikoille), kokemuksesta, koulutuksesta, kokeista, tarkastuslennoista ja viimeaikaisesta kokemuksesta. Huomioon on otettava lentokoneen tyyppi, toiminnan laji ja miehistön kokoonpano. |
5.2 |
Ohjaamomiehistö
|
5.3 |
Matkustamomiehistö
|
5.4 |
Koulutus-, tarkastus- ja valvontahenkilöstö
|
5.5 |
Muu operatiivinen henkilöstö |
6. MIEHISTÖN TERVEYS
6.1 |
Miehistön terveyttä koskevat varotoimet. Asiaankuuluvat määräykset ja miehistön jäsenille annettavat ohjeet terveyteen liittyvistä seikoista, mukaan lukien
|
7. LENTOAIKARAJOITUKSET
7.1 |
Lento- ja työaikarajoitukset ja lepovaatimukset. Suunnitelma, jonka lentotoiminnan harjoittaja on laatinut voimassa olevien määräysten mukaisesti. |
7.2 |
Lento- ja työaikarajoitusten ylitykset ja lepoaikojen lyhennykset. Lento- ja työaikarajoitusten ylittämisen ja lepoaikojen lyhentämisen ehdot sekä ohjeet näiden poikkeamien ilmoittamisesta. |
8. TOIMINTAMENETELMÄT
8.1 Lennonvalmisteluohjeet. Kyseessä olevan lentotoiminnan lajin mukaan:
8.1.1 |
Minimilentokorkeudet. Minimilentokorkeuksien määrittämisen ja käytön selvitys, mukaan lukien
|
8.1.2 |
Lentopaikkojen hyväksyminen käyttöön; arviointiperusteet ja hyväksymisvastuu. Lukujen D, E, F, G, H, I ja J vaatimukset on otettava huomioon. |
8.1.3 |
Lentopaikan toimintaminimien määritysmenetelmät. Menetelmä, jolla määritetään lentopaikan toimintaminimit IFR-lennoille OPS 1:n luvun E mukaisesti. Lisäksi on annettava ohjeet näkyvyyden ja/tai kiitotienäkyvyyden määrittämisestä sekä siitä, miten ohjaajien havaitsemaa todellista näkyvyyttä, ilmoitettua näkyvyyttä ja ilmoitettua kiitotienäkyvyyttä sovelletaan. |
8.1.4 |
Matkalennon toimintaminimit VFR-lennoille tai lennon VFR-osuuksille. Yksimoottorisia lentokoneita käytettäessä on myös annettava ohjeet reitin valinnasta siten, että käytettävissä on paikkoja, joille on mahdollista tehdä turvallinen pakkolasku. |
8.1.5 |
Lentopaikalla ja matkalennolla noudatettavien toimintaminimien ilmoittaminen ja käyttö |
8.1.6 |
Säätietojen tulkinta. Ohjeet toiminta-alueella kysymykseen tulevien koodimuotoisten MET-ennusteiden ja -tiedotteiden lukemisesta, mukaan lukien muutostietojen soveltaminen. |
8.1.7 |
Lentokoneen polttoaine-, voiteluaine- ja vesimetanolimäärien määrittäminen. Menetelmät, joita käytetään lentokoneen polttoaine-, voiteluaine- ja vesimetanolimäärien määrittämiseen ja seurantaan lennon aikana. Tässä kohdassa on myös annettava ohjeet lentokoneessa olevan nesteen mittauksesta ja sijoittamisesta. Näissä ohjeissa on otettava huomioon kaikki lennolla todennäköisesti kohdattavat olosuhteet, kuten mahdollinen lentosuunnitelman muutos lennon aikana ja yhden tai useamman voimalaitteen vikaantuminen. Myös poltto- ja voiteluainemäärän kirjausjärjestelmä on kuvattava. |
8.1.8 |
Massa ja massakeskiö. Yleiset massan ja massakeskiön määritysperiaatteet, mukaan lukien
|
8.1.9 |
ATS-lentosuunnitelma. ATS-lentosuunnitelman laadintaan ja esittämiseen liittyvät ohjeet ja vastuut. Tarpeen mukaan on selvitettävä sekä yksittäisten että toistuvaislentosuunnitelmien esittämistavat. |
8.1.10 |
Operatiivinen lentosuunnitelma. Operatiivisen lentosuunnitelman laadintaan ja hyväksymiseen liittyvät menetelmät ja vastuut. Operatiivisen lentosuunnitelman käyttö on kuvattava ja annettava käytettävien operatiivisten lentosuunnitelmalomakkeiden mallikappaleet. |
8.1.11 |
Lentotoiminnan harjoittajan tekninen matkapäiväkirja. Lentotoiminnan harjoittajan teknisen matkapäiväkirjan käyttö ja siihen liittyvät vastuut on kuvattava ja annettava käytettävien lomakkeiden mallikappaleet. |
8.1.12 |
Luettelo mukana pidettävistä asiakirjoista, lomakkeista ja muista tiedoista. |
8.2 Maahuolintaohjeet
8.2.1 |
Tankkausmenetelmät. Kuvaus tankkausmenetelmistä, mukaan lukien
|
8.2.2 |
Turvallisuuden kannalta merkitykselliset lentokoneen, matkustajien ja rahdin käsittelymenetelmät. Menetelmät, joita noudatetaan matkustajien sijoittamisessa, matkustajien noustessa lentokoneeseen ja poistuessa siitä sekä lentokonetta kuormattaessa ja kuormaa purettaessa. Tämän ohella on kuvattava muut menetelmät, joiden avulla pyritään varmistamaan turvallisuus lentokoneen ollessa asematasolla. Menetelmiin on sisällyttävä
|
8.2.3 |
Ohjeet siitä, milloin lentokoneeseen nousu on kiellettävä. Ohjeet sen varmistamiseksi, että sellaisen henkilön, joka vaikuttaa päihtyneeltä tai jonka käytös tai olemus osoittavat hänen olevan huumaavan aineen vaikutuksen alaisena, lukuun ottamatta asianmukaisessa hoidossa ja valvonnassa olevia potilaita, lentokoneeseen nousu estetään. |
8.2.4 |
Jäänesto ja jään poisto maassa. Periaatteet ja menetelmät, joita noudatetaan jäänestossa ja jään poistossa lentokoneen ollessa maassa. Myös jään ja muiden epäpuhtauksien laadut ja vaikutukset lentokoneen ollessa paikoillaan sekä maassa liikkumisen ja lentoonlähdön aikana on esitettävä. Lisäksi on annettava käytettävät nestelaadut, mukaan lukien
|
8.3 Lentomenetelmät
8.3.1 |
VFR/IFR-periaatteet. Kuvaus siitä, milloin VFR-lento sallitaan, milloin vaaditaan lentämistä mittarilentosääntöjen (IFR) mukaisesti tai on siirryttävä VFR-lennosta IFR-lentoon, sekä milloin voidaan siirtyä IFR-lennosta VFR-lentoon. |
8.3.2 |
Suunnistusmenetelmät. Toiminnan lajin ja toiminta-alueen mukaisten suunnistusmenetelmien kuvaus. Huomioon on otettava
|
8.3.3 |
Korkeusmittarin asetusmenetelmät sekä tarvittaessa
|
8.3.4 |
Korkeusvaroitusjärjestelmän käyttö |
8.3.5 |
Maan läheisyydestä varoittavat järjestelmät (GPWS ja TAWS). Menetelmät ja ohjeet, joilla pyritään estämään ohjattavissa olevan lentokoneen törmäys maastoon (CFIT). Vajoamisnopeuden rajoittaminen maan- tai vedenpinnan läheisyydessä on myös esitettävä (koulutusvaatimukset: katso kohta D.2.1). |
8.3.6 |
TCAS/ACAS:n käytön periaatteet ja menetelmät |
8.3.7 |
Polttoainemäärän seurantaan lennon aikana käytettävät periaatteet ja menetelmät |
8.3.8 |
Epäsuotuisat ja mahdollisesti vaaralliset ilmakehän olosuhteet. Menetelmät vaarallisissa ilmakehän olosuhteissa toimimiseksi ja/tai niiden välttämiseksi, mukaan lukien
|
8.3.9 |
Jättöpyörteet. Pyörrevanaporrastuksen kriteerit, ottaen huomioon lentokonetyypit, tuuliolosuhteet ja kiitotien sijainnin. |
8.3.10 |
Miehistön jäsenten paikat. Vaatimukset siitä, milloin miehistön jäsenten on oltava määrätyillä paikoillaan tai istuimillaan lennon eri vaiheiden aikana ja siitä, että he ovat paikoillaan aina, kun sen katsotaan olevan tarpeen turvallisuuden vuoksi, mukaan lukien menettelyt, joita käytetään valvotun levon järjestämiseen ohjaamossa. |
8.3.11 |
Miehistön ja matkustajien turvavöiden käyttö. Vaatimukset siitä, milloin miehistön jäsenten ja matkustajien on käytettävä istuin- ja/tai olkavöitä lennon eri vaiheiden aikana ja siitä, että vöitä käytetään aina, kun sen katsotaan olevan tarpeen turvallisuuden vuoksi. |
8.3.12 |
Pääsy ohjaamoon. Ehdot, joiden mukaisesti ohjaamoon voidaan päästää muita kuin ohjaamomiehistöön kuuluvia henkilöitä. Myös viranomaisen tarkastajien pääsystä ohjaamoon on annettava ohjeet. |
8.3.13 |
Vapaiden miehistöistuinten käyttö. Vapaiden miehistöistuinten käyttöä koskevat ehdot ja ohjeet. |
8.3.14 |
Miehistön jäsenen toimintakyvyn menetys. Menetelmät, joita on noudatettava miehistön jäsenen menetettyä toimintakykynsä lennon aikana. Lisäksi on annettava esimerkkejä toimintakyvyn menetyksistä ja ohjeet niiden tunnistamiseksi. |
8.3.15 |
Matkustamon turvallisuusvaatimukset. Menetelmät, joihin kuuluvat
|
8.3.16 |
Ohjeiden antaminen matkustajille. OPS 1.285:n mukaisten ohjeiden sisältö sekä niiden antamistavat ja -ajankohdat. |
8.3.17 |
Menetelmät, joita on noudatettava silloin, kun lentokoneessa on vaaditut kosmisen tai auringon säteilyn mittauslaitteet. Kosmisen tai auringon säteilyn mittauslaitteiden käytössä ja niiden lukemien kirjaamisessa noudatettavat menetelmät, mukaan lukien toimet, joihin on ryhdyttävä toimintakäsikirjassa määrättyjen raja-arvojen ylittyessä. Lisäksi on kuvattava menetelmät, joita on noudatettava, kun päätetään vähentää korkeutta tai muuttaa reittiä, mukaan lukien ATS-menetelmät. |
8.3.18 |
Automaattiohjauksen ja automaattisen tehonsäädön käyttöperiaatteet |
8.4 |
Lentotoiminta eri sääolosuhteissa (AWO). Lentotoimintaan eri sääolosuhteissa liittyvät toimintamenetelmät (katso myös OPS:n luvut D ja E). |
8.5 |
ETOPS. ETOPS-toimintamenetelmien kuvaus. |
8.6 |
Minimivarusteluettelon (MEL) ja puuttuvien osien luettelon (CDL) käyttö |
8.7 Muut kuin kaupalliset lennot. Menetelmät ja rajoitukset, joita on noudatettava
a) |
koululennoilla; |
b) |
koelennoilla; |
c) |
uuden tai huollosta tuotavan lentokoneen siirtolennoilla; |
d) |
viallisen lentokoneen siirtolennoilla; |
e) |
esittelylennoilla; ja |
f) |
muilla kuin alakohdissa (c) ja (d) tarkoitetuilla siirtolennoilla; mukaan lukien henkilöt, joita näillä lennoilla saa kuljettaa. |
8.8 Happivaatimukset
8.8.1 |
Selvitys olosuhteista, joissa happea on oltava saatavilla ja käytettävä. |
8.8.2 |
Happivaatimukset, jotka koskevat
|
9. VAARALLISET AINEET JA ASEET
9.1 |
Tiedot sekä yksityiskohtaiset ja yleiset ohjeet vaarallisten aineiden kuljettamisesta, mukaan lukien
|
9.2 |
Ehdot, joiden mukaan aseita, sotatarvikkeita ja urheiluaseita saa kuljettaa. |
10. TURVAMENETELMÄT
10.1 |
Ne turvaohjeet ja -säännöt, joita ei ole pidettävä luottamuksellisina. Niihin on sisällyttävä operatiivisen henkilöstön toimivalta ja velvollisuudet. Lisäksi on annettava lentokoneessa tapahtuneiden rikosten, kuten laittoman lentoon puuttumisen, sabotaasin, pommiuhkausten ja kaappausten ilmoittamiseksi ja tällaisista tilanteista selviytymiseksi noudatettavat periaatteet ja menetelmät. |
10.2 |
Ehkäisevät turvatoimet ja koulutus. Huom. Osa turvaohjeista ja -säännöistä voidaan pitää luottamuksellisina. |
11. LENTOTURVALLISUUSPOIKKEAMIEN KÄSITTELY JA NIISTÄ ILMOITTAMINEN
Poikkeamien käsittelyä ja ilmoittamista koskevaan kohtaan on sisällyttävä
a) |
poikkeaman määritelmä sekä osallisina olleiden velvollisuudet; |
b) |
kuvaus erityyppisten poikkeamien ilmoittamista varten käytetyistä lomakkeista (tai kopiot lomakkeista), täyttöohjeet, ilmoituksen tekemisen määräaika sekä osoite, johon ilmoitus on toimitettava; |
c) |
selvitys siitä, mille yhtiön osastoille, viranomaisille ja muille organisaatioille on ilmoitettava onnettomuudesta sekä miten ja missä järjestyksessä ilmoitus on annettava; |
d) |
menetelmät, joita käytetään ilmoitettaessa ilmaliikennepalveluelimelle suullisesti vaaratilanteista, joihin on liittynyt ACAS-väistöohje, lintutörmäysvaara, vaarallisia aineita tai vaarallisia olosuhteita; |
e) |
menetelmät, joita käytetään tehtäessä kirjallinen ilmoitus yhteentörmäysvaarasta tai ilmaliikennepalvelun häiriöstä, ACAS-väistöohjeesta, lintutörmäyksestä, vaarallisten aineiden kuljetuksessa sattuneesta onnettomuudesta tai vaaratilanteesta ja laittomasta puuttumisesta lentoon; |
f) |
kohtien OPS 1.085(b) ja 1.420 mukaiset ilmoitusmenettelyt. Niihin on kuuluttava yhtiön sisäiset miehistön jäsenten ilmoitusmenettelyt, jotka varmistavat, että ilma-aluksen päällikölle ilmoitetaan välittömästi kaikista tapauksista, joissa lennon turvallisuus on vaarantunut tai olisi saattanut vaarantua, ja että ilma-aluksen päällikkö saa kaikki tarvittavat tiedot. |
12. LENTOSÄÄNNÖT
Lentosäännöt, mukaan lukien
a) |
näkö- ja mittarilentosäännöt; |
b) |
lentosääntöjen alueellinen soveltaminen; |
c) |
yhteydenpitomenetelmät, mukaan lukien toiminta radioyhteyden katketessa; |
d) |
tiedot ja ohjeet, jotka liittyvät siviililentokoneen lentoon puuttumiseen tunnistamista ja mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten; |
e) |
tilanteet, joissa radiokuuntelua on ylläpidettävä; |
f) |
merkit; |
g) |
lentotoiminnassa käytettävä aika; |
h) |
lennonjohtoselvitykset, lentosuunnitelman noudattaminen ja paikkailmoitukset; |
i) |
näkömerkit, joita käytetään rajoitus-, kielto- tai vaara-alueella luvatta lentävän tai tällaiselle alueelle saapumassa olevan lentokoneen varoittamiseen; |
j) |
menetelmät, joita ohjaajien on noudatettava havaitessaan onnettomuuden tai vastaanottaessaan hätäviestin; |
k) |
pelastettavien käyttämät maastohätämerkit sekä merkinantovälineiden kuvaus ja käyttö; ja |
l) |
hätä- ja pakkotilamerkit. |
13. VUOKRAUS
Kuvaus lentokoneiden pitkäaikaiseen vuokraukseen (leasing) liittyvistä toimintajärjestelyistä, menettelyistä ja johdon velvollisuuksista.
B. LENTOKONEEN KÄYTTÖ — TYYPPIKOHTAISET TIEDOT
Tiedot on esitettävä seuraavaa otsikointia käyttäen ja ottaen huomioon lentokonetyyppien ja -versioiden väliset erot.
0. YLEISET TIEDOT JA MITTAYKSIKÖT
0.1 |
Yleiset tiedot (esim. lentokoneen mitat), mukaan lukien kyseisessä lentokonetyypissä käytettävät mittayksiköt ja muuntotaulukot. |
1. RAJOITUKSET
1.1 |
Tyyppihyväksynnän mukaiset ja lentotoimintaan liittyvät rajoitukset, mukaan lukien
|
2. NORMAALIT MENETELMÄT
2.1 |
Menetelmät ja miehistön tehtävät normaaleissa tilanteissa, tarkistuslistat ja niiden käyttö sekä selvitys tarvittavista ohjaamo- ja matkustamomiehistön yhteistoimintamenetelmistä. Näihin on sisällyttävä seuraavissa tilanteissa käytettävät normaalit menetelmät ja tehtävät:
|
3. POIKKEUS- JA HÄTÄTILANNEMENETELMÄT
3.1 |
Menetelmät ja miehistön tehtävät poikkeus- ja hätätilanteissa, näihin liittyvät tarkistuslistat ja niiden käyttö sekä selvitys tarvittavista ohjaamo- ja matkustamomiehistön yhteistoimintamenetelmistä. Näihin on sisällyttävä seuraavissa poikkeus- ja hätätilanteissa käytettävät menetelmät ja tehtävät:
|
4. SUORITUSARVOT
4.0 |
Suoritusarvotiedot on annettava muodossa, jossa niitä voidaan vaikeuksitta käyttää. |
4.1 |
Suoritusarvot. Näihin on sisällyttävä OPS 1:n lukujen F, G, H ja I suoritusarvovaatimusten noudattamiseen tarvittavat tiedot seuraavien määrittämiseksi:
|
4.1.1 |
Jäätävissä olosuhteissa lentämiseen tarvittavat lisätiedot. Sallittuun asuun tai asun poikkeamaan, kuten luistonesto epäkunnossa, liittyvät hyväksytyt suoritusarvot on annettava. |
4.1.2 |
Jos hyväksytyssä lentokäsikirjassa ei ole kyseistä suoritusarvoluokkaa varten vaadittavia suoritusarvotietoja, on annettava muut viranomaista tyydyttävät tiedot. Vaihtoehtoisesti toimintakäsikirjassa voidaan viitata lentokäsikirjassa annettuihin hyväksyttyihin tietoihin, mikäli näitä tietoja ei todennäköisesti käytetä usein eikä hätätilanteessa. |
4.2 |
Muut suoritusarvotiedot. Muut tarvittavat suoritusarvotiedot, mukaan lukien
|
5. LENNON SUUNNITTELU
5.1 |
Tiedot ja ohjeet, jotka tarvitaan lentoa edeltävään ja lennon aikana tapahtuvaan suunnitteluun, mukaan lukien käytettävät nopeudet ja tehoasetukset. Tarvittaessa on kuvattava myös menetelmät, joita noudatetaan yhden tai useamman moottorin ollessa epäkunnossa, ETOPS-lentotoiminnassa (erityisesti OPS 1.245:n mukaisesti määritetty matkalentonopeus yhden moottorin ollessa epäkunnossa ja suurin sallittu etäisyys riittävään lentopaikkaan) ja syrjäisille lentopaikoille suuntautuvilla lennoilla. |
5.2 |
Lennon eri vaiheissa tarvittavan polttoainemäärän laskemiseen käytettävä menetelmä OPS 1.255:n mukaisesti. |
6. MASSA JA MASSAKESKIÖ
Massan ja massakeskiön laskemiseen tarvittavat ohjeet ja tiedot, mukaan lukien
a) |
laskentajärjestelmä (esim. indeksijärjestelmä); |
b) |
massa- ja massakeskiöasiakirjojen laatimiseen tarvittavat tiedot ja ohjeet, mukaan lukien käsin ja tietokoneella tehtävät asiakirjat; |
c) |
massan ja massakeskiön raja-arvot lentotoiminnan harjoittajan käyttämissä lentokonetyypeissä, -versioissa tai yksittäisissä lentokoneissa; ja |
d) |
operatiivinen kuivamassa ja sitä vastaava massakeskiö tai indeksi. |
7. KUORMAUS
Lentokoneen kuormauksessa ja kuorman kiinnittämisessä käytettävät menetelmät ja välineet.
8. PUUTTUVIEN OSIEN LUETTELO (CDL)
Käytettävien lentokonetyyppien ja -versioiden mukainen puuttuvien osien luettelo (tai luettelot), jos valmistaja on sen toimittanut. Lisäksi on kuvattava menetelmät, joita on noudatettava silloin, kun lentokone aloittaa lennon CDL:n rajoitusten mukaisesti.
9. MINIMIVARUSTELUETTELO (MEL)
Käytettävien lentokonetyyppien ja -versioiden, lentotoiminnan lajin ja toiminta-alueiden mukainen minimivarusteluettelo. MEL:iin on sisällyttävä suunnistuslaitteet, ja siinä on otettava huomioon kyseisen reitin ja toiminta-alueen suunnistustarkkuusvaatimukset.
10. PELASTAUTUMIS- JA HÄTÄVARUSTEET, MUKAAN LUKIEN HAPPI
10.1 |
Luettelo lennettävillä reiteillä mukana pidettävistä pelastautumisvarusteista ja niiden toimintakuntoisuuden tarkistamiseen ennen lentoonlähtöä käytettävät menetelmät. Lisäksi on annettava ohjeet pelastautumis- ja hätävarusteiden sijainnista, esille saamisesta ja käytöstä sekä niihin liittyvistä tarkistuslistoista. |
10.2 |
Menetelmät, joilla määritetään vaadittavan hapen ja käytettävissä olevan hapen määrät. Huomioon on otettava lennon profiili, lentokoneessa olevien henkilöiden lukumäärä ja mahdollinen matkustamon paineistuksen menetys. Tiedot on annettava muodossa, jossa niitä voidaan vaikeuksitta käyttää. |
11. HÄTÄEVAKUOINTIMENETELMÄT
11.1 |
Hätäevakuoinnin valmisteluohjeet, mukaan lukien miehistön yhteistoiminta ja niiden paikkojen määrääminen, joilla kunkin on oltava hätätilanteessa. |
11.2 |
Hätäevakuointimenetelmät. Kuvaus miehistön jäsenten tehtävistä, jotka liittyvät lentokoneen nopeaan evakuointiin ja matkustajien ohjaamiseen pakkolaskun tai muun hätätilanteen yhteydessä. |
12. LENTOKONEEN JÄRJESTELMÄT
Kuvaus lentokoneen järjestelmistä, niihin liittyvistä hallintalaitteista ja näytöistä sekä käyttöohjeet.
C. REITTEJÄ JA LENTOPAIKKOJA KOSKEVAT OHJEET JA TIEDOT
1. |
Yhteydenpitoon, suunnistukseen ja lentopaikkoihin liittyvät ohjeet ja tiedot, mukaan lukien kunkin lennettävän reitin alimmat lentopinnat ja korkeudet sekä kunkin käytettäväksi aiotun lentopaikan toimintaminimit, mukaan lukien
|
D. KOULUTUS
1. |
Lennon valmisteluun ja/tai suorittamiseen osallistuvan operatiivisen henkilöstön koulutusohjelmat ja suoritettavat kokeet. |
2. |
Koulutusohjelmiin ja suoritettaviin kokeisiin on sisällyttävä |
2.1 |
ohjaamomiehistöä varten; luvuissa E ja N määrätyt kysymykseen tulevat asiat; |
2.2 |
matkustamomiehistöä varten; luvussa O määrätyt kysymykseen tulevat asiat; |
2.3 |
Operatiivista henkilöstöä, mukaan lukien miehistön jäseniä varten
|
2.4 |
Muu operatiivinen henkilöstö kuin miehistön jäsenet (lennonselvittäjät, maahuolintahenkilöstö jne.). Muut OPS:ssa määrätyt kysymykseen tulevat asiat, joilla on merkitystä heidän tehtäviensä kannalta. |
3. |
Menettelyt |
3.1 |
Koulutus- ja koemenettelyt. |
3.2 |
Toimenpiteet, joihin on ryhdyttävä, jos henkilöstö ei saavuta tai säilytä vaadittua tasoa. |
3.3 |
Menettelyt sen varmistamiseksi, ettei kaupallisen ilmakuljetuksen lentojen aikana jäljitellä poikkeus-, häiriö- tai hätätilanteita, jotka edellyttävät tavallisuudesta poikkeavien tai hätämenetelmien noudattamista kokonaan tai osittain, eikä jäljitellä mittarisääolosuhteita keinotekoisesti. |
4. |
Säilytettävät asiakirjat ja niiden säilytysajat (katso OPS 1.1065, liite 1). |
OPS 1.1065, liite 1
Asiakirjojen säilytysajat
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että seuraavat tiedot ja asiakirjat säilytetään hyväksyttävässä muodossa viranomaisen saatavilla seuraavissa taulukoissa esitetyn ajan.
Huom. Huoltokirjanpidosta annetaan lisätietoja osassa M.
Taulukko 1
Lennon valmistelussa ja suorittamisessa käytettävät tiedot
Lennon valmistelussa ja suorittamisessa käytettävät tiedot, jotka kuvataan kohdassa OPS 1.135 |
|
Operatiivinen lentosuunnitelma |
3 kuukautta |
Lentokoneen tekninen matkapäiväkirja |
36 kuukautta viimeisen merkinnän päivämäärästä osan M kohdan M.A. 306(c) mukaisesti |
Reittikohtaiset NOTAM/AIS-lennonvalmisteluasiakirjat, jos lentotoiminnan harjoittaja on muokannut niitä |
3 kuukautta |
Massa- ja massakeskiöasiakirjat |
3 kuukautta |
Ilmoitus erityisestä rahdista, mukaan lukien vaaralliset aineet |
3 kuukautta |
Taulukko 2
Ilmoitukset
Ilmoitukset |
|
Matkapäiväkirja |
3 kuukautta |
Ilmoitukset kohdassa OPS 1.420 tarkoitetuista poikkeamista tai muista tapauksista, jotka ilma-aluksen päällikkö katsoo aiheelliseksi ilmoittaa tai taltioida |
3 kuukautta |
Ilmoitukset työaikarajoitusten ylittämisestä ja/tai lepoaikojen lyhentämisestä |
3 kuukautta |
Taulukko 3
Ohjaamomiehistön tiedot
Ohjaamomiehistön tiedot |
|
Lento-, työ- ja lepoaika |
15 kuukautta |
Lupakirja |
Niin kauan kuin ohjaamomiehistön jäsen toimii lentotoiminnan harjoittajan palveluksessa tehtävissä, joihin vaaditaan lupakirja |
Siirtymäkoulutus, kokeet ja tarkastuslennot |
3 vuotta |
Päällikkökurssi (mukaan lukien kokeet ja tarkastuslennot) |
3 vuotta |
Määräaikaiskoulutus, kokeet ja tarkastuslennot |
3 vuotta |
Koulutus ja tarkastuslennot, jotka vaaditaan toimimiseen kummalta tahansa ohjaajan istuimelta |
3 vuotta |
Viimeaikainen kokemus (OPS 1.970) |
15 kuukautta |
Kelpoisuus reiteille ja lentopaikoille (OPS 1.975) |
3 vuotta |
Koulutus ja kelpoisuus erityiseen lentotoimintaan, milloin se OPS:n mukaan vaaditaan (esim. ETOPS, CAT II/III) |
3 vuotta |
Koulutus vaarallisten aineiden kuljetukseen |
3 vuotta |
Taulukko 4
Matkustamomiehistön tiedot
Matkustamomiehistön tiedot |
|
Lento-, työ- ja lepoaika |
15 kuukautta |
Perus-, siirtymä- ja eroavuuskoulutus (mukaan lukien kokeet) |
Niin kauan kuin matkustamomiehistön jäsen on lentotoiminnan harjoittajan palveluksessa |
Määräaikais- ja kertauskoulutus (mukaan lukien kokeet) |
12 kuukauden ajan sen jälkeen, kun matkustamomiehistön jäsen on poistunut lentotoiminnan harjoittajan palveluksesta |
Koulutus vaarallisten aineiden kuljetukseen |
3 vuotta |
Taulukko 5
Muun operatiivisen henkilöstön tiedot
Muun operatiivisen henkilöstön tiedot |
|
Koulutus- ja kelpoisuustiedot muusta henkilöstöstä, jota varten on OPS:n mukaan laadittava hyväksytty koulutussuunnitelma |
Tiedot kahdesta viimeksi suoritetusta koulutuksesta |
Taulukko 6
Muut tiedot
Muut tiedot |
|
Tiedot saadusta kosmisen ja auringon säteilyn annoksesta |
12 kuukauden ajan sen jälkeen, kun miehistön jäsen on poistunut lentotoiminnan harjoittajan palveluksesta |
Laatujärjestelmään liittyvät asiakirjat |
5 vuotta |
Vaarallisten aineiden kuljetusasiakirja |
3 kuukautta lennon päätyttyä |
Vaarallisten aineiden vastaanottotarkastuslista |
3 kuukautta lennon päätyttyä |
LUKU Q
LENTO- JA TYÖAIKARAJOITUKSET JA LEPOVAATIMUKSET
OPS 1.1090
Tavoite ja soveltamisala
1. |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava suunnitelma miehistön jäsenten lento- ja työaikarajoituksista ja lepoajoista. |
2. |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava kaikkien lentojensa osalta, että |
2.1 |
lento- ja työaikarajoituksia ja lepoaikoja koskeva suunnitelma on
|
2.2 |
Lennot suunnitellaan niin, että ne voidaan suorittaa sallitun lentotyöajan ylittymättä, ottaen huomioon lennon valmisteluun tarvittava aika, lentoaika ja lentokoneen kääntöaika. |
2.3 |
Työvuorolistat laaditaan ja julkaistaan hyvissä ajoin etukäteen, jotta miehistön jäsenet voivat suunnitella riittävän levon. |
3. |
Lentotoiminnan harjoittajan velvollisuudet |
3.1 |
Lentotoiminnan harjoittajan on nimettävä jokaiselle miehistön jäsenelle kotiasema. |
3.2 |
Lentotoiminnan harjoittajan olisi kiinnitettävä huomiota lentotyö- ja lepojaksojen toistumistiheyteen ja sijoitteluun. Myös pitkien työaikojen ja minimilepojaksojen kumulatiiviset vaikutukset olisi otettava huomioon. |
3.3 |
Lentotoiminnan harjoittajan on järjestettävä työjaksot niin, että vältetään häiritseviä tekijöitä, kuten päivä- ja yötyön vuorottelua tai miehistön jäsenten sijoittamista niin, että vakiintunut uni- ja työrytmi häiriintyy pahasti. |
3.4 |
Lentotoiminnan harjoittajan on suunniteltava työtehtävistä vapaita paikallisia vuorokausia ja ilmoitettava niistä miehistön jäsenille etukäteen. |
3.5 |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lepojaksot antavat miehistölle riittävästi aikaa toipua niitä edeltävän työn vaikutuksista ja levätä hyvin ennen seuraavaa lentotyöjaksoa. |
3.6 |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentotyöjaksot suunnitellaan niin, että miehistön jäsenet eivät ole liian väsyneitä vaan voivat toimia riittävän turvallisesti kaikissa olosuhteissa. |
4. |
Miehistön jäsenen velvollisuudet |
4.1 |
Miehistön jäsen ei saa työskennellä lentokoneessa, jos hän tietää tai epäilee olevansa väsynyt tai todennäköisesti kärsivänsä väsymyksestä tai tuntee itsensä huonokuntoiseksi siinä määrin, että lennon turvallisuus saattaa vaarantua. |
4.2 |
Miehistön jäsenten olisi hyödynnettävä heille tarjotut lepomahdollisuudet ja -tilat mahdollisimman hyvin sekä suunniteltava ja käytettävä lepojaksonsa asianmukaisesti. |
5. |
Siviili-ilmailuviranomaisen velvollisuudet |
5.1 |
Poikkeukset |
5.1.1 |
Viranomainen voi myöntää poikkeuksia tämän luvun vaatimuksista kyseisissä jäsenvaltioissa sovellettavien lakien ja menettelyjen mukaisesti ja asianomaisia osapuolia kuullen, jollei 8 artiklan säännöksistä muuta johdu. |
5.1.2 |
Lentotoiminnan harjoittajan on osoitettava viranomaiselle toimintakokemusten ja muiden asiaan kuuluvien tekijöiden, esimerkiksi nykyisen tieteellisen tietämyksen perusteella, että sen pyytämällä poikkeuksella saavutetaan vaadittu turvallisuustaso. |
Poikkeuksia täydennetään tarvittaessa asianmukaisilla lieventämistoimilla.
OPS 1.1095
Määritelmät
Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:
1.1 |
Lisätty ohjaamomiehistö (Augmented flight crew): Ohjaamomiehistö, jonka jäsenten lukumäärä on suurempi kuin lentokoneen käyttämiseen vaadittava vähimmäismäärä ja jossa jokainen ohjaamomiehistön jäsen voi poistua työskentelypaikaltaan siten, että hänen tilalleen tulee toinen asianmukaiset kelpoisuusvaatimukset täyttävä ohjaamomiehistön jäsen. |
1.2 |
Lentoaika (Block time): Aika, joka alkaa, kun lentokone lähtee paikoitusalueelta liikkeelle lentoonlähtöä varten, ja päättyy, kun se pysähtyy osoitetulle pysäköintipaikalle ja kaikki sen moottorit tai potkurit on pysäytetty. |
1.3 |
Tauko (Break): Lepojaksoa lyhyempi aika, jolloin miehistön jäsen on vapaa kaikista työtehtävistä, mutta joka kuitenkin lasketaan työajaksi. |
1.4 |
Työ (Duty): Tehtävä, joka miehistön jäsenen edellytetään suorittavan ja joka liittyy ansiolentoluvan haltijan liiketoimintaan. Jollei tässä asetuksessa ole annettu erityisiä asiaa koskevia sääntöjä, viranomainen määrittelee, katsotaanko päivystys työksi ja missä määrin. |
1.5 |
Työjakso (Duty period): Aika, joka alkaa silloin, kun miehistön jäsenen on lentotoiminnan harjoittajan määräyksestä aloitettava työ, ja päättyy, kun miehistön jäsen on vapautunut kaikista työtehtävistä. |
1.6 |
Lentotyöjakso (Flight duty period): Aika, jolloin henkilö toimii ilma-aluksessa sen miehistön jäsenenä. Lentotyöjakso alkaa silloin, kun miehistön jäsenen on ilmoittauduttava lentoa tai lentosarjaa varten, ja päättyy viimeisen sellaisen lennon lentoajan lopussa, jolla miehistön jäsen on toiminut työssä olevana miehistön jäsenenä. |
1.7 |
Kotiasema (Home base): Lentotoiminnan harjoittajan miehistön jäsenelle nimeämä paikka, jossa miehistön jäsen tavallisesti aloittaa ja lopettaa työjakson tai peräkkäisten työjaksojen sarjan ja jossa lentotoiminnan harjoittaja ei tavallisesti vastaa hänen majoituksestaan. |
1.8 |
Paikallinen vuorokausi (Local day): 24 tunnin pituinen ajanjakso, joka alkaa kello 00.00 paikallista aikaa. |
1.9 |
Paikallinen yö (Local Night): 8 tunnin pituinen ajanjakso, joka sijoittuu aikavälille 22.00–8.00 paikallista aikaa. |
1.10 |
Yksittäinen vapaapäivä (A single day free of duty): Yksittäinen vapaapäivä käsittää kaksi paikallista yötä. Lepojakso voi olla osa yksittäistä vapaapäivää. |
1.11 |
Työssä oleva miehistön jäsen (Operating crew member): Miehistön jäsen, joka hoitaa työtehtäviään lentokoneessa lennon tai sen osan aikana. |
1.12 |
Siirtyminen (Positioning): Työstä vapaana olevan miehistön jäsenen siirtyminen paikasta toiseen lentotoiminnan harjoittajan määräyksestä, lukuun ottamatta matkustusaikaa. Matkustusaika määritellään
|
1.13 |
Lepojakso (Rest period): Keskeytymätön ja määritelty ajanjakso, jonka aikana miehistön jäsen on vapaa kaikista työtehtävistä eikä hän päivystä lentoasemalla. |
1.14 |
Päivystys (Standby): Määritelty ajanjakso, jonka aikana lentotoiminnan harjoittaja vaatii miehistön jäsenen olevan määrättävissä lennolle, siirtymiseen tai muuhun työhön ilman edeltävää lepojaksoa. |
1.15 |
Vuorokausirytmistä johtuva alentuneen vireyden jakso (Window of Circadian Low, WOCL): Vuorokausirytmistä johtuva alentuneen vireyden jakso (WOCL) on aikaväli 02.00–05.59. WOCL vastaa kotiaseman aikaa kolmen aikavyöhykkeen sisällä. Kolmen aikavyöhykkeen ulkopuolella WOCL vastaa kotiaseman aikaa ensimmäisten 48 tunnin aikana kotiaseman aikavyöhykkeeltä lähdön jälkeen ja sen jälkeen paikallista aikaa. |
OPS 1.1100
Lento- ja työaikarajoitukset
1.1 |
Kumulatiiviset työajat Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, etteivät miehistön jäsenelle määrätyt kokonaistyöjaksot ylitä seuraavia tuntimääriä:
|
1.2 |
Kokonaislentoaikoja koskevat rajoitukset Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että niiden lentojen yhteenlasketut lentoajat, joille yksittäinen ohjaamomiehistön jäsen on määrätty työssä olevaksi miehistön jäseneksi, eivät ylitä seuraavia tuntimääriä:
|
OPS 1.1105
Pisin sallittu päivittäinen lentotyöjakso (FDP)
1.1 |
Tämä OPS ei koske lentotoimintaa yhden ohjaajan miehistöllä eikä kiireellistä lääkintälentotoimintaa (EMS). |
1.2 |
Lentotoiminnan harjoittajan on määrättävä ilmoittautumisajat, jotka vastaavat sitä aikaa, joka todellisuudessa tarvitaan turvallisuuteen liittyviin maalla suoritettaviin työtehtäviin viranomaisen antaman hyväksynnän mukaisesti. |
1.3 |
Pisin sallittu päivittäinen peruslentotyöjakso on 13 tuntia. |
1.4 |
Näistä 13 tunnista vähennetään 30 minuuttia kutakin yksittäistä lentoa kohden kolmannesta lennosta alkaen siten, että lentotyöjaksosta vähennetään kokonaisuudessaan enintään kaksi tuntia. |
1.5 |
Jos lentotyöjakso alkaa WOCL:n aikana, alakohdassa 1.3 ja 1.4 ilmoitetusta pisimmästä sallitusta lentotyöjaksosta vähennetään 100 prosenttia siitä ajasta, jonka nämä jaksot menevät päällekkäin, mutta enintään kaksi tuntia. Jos lentotyöjakso päättyy WOCL:n aikana tai käsittää sen kokonaan, alakohdassa 1.3 ja 1.4 ilmoitetusta pisimmästä sallitusta lentotyöjaksosta vähennetään 50 prosenttia siitä ajasta, jonka nämä jaksot menevät päällekkäin. |
2. |
Pidennykset |
2.1 |
Pisintä sallittua päivittäistä lentotyöjaksoa voidaan pidentää enintään yhdellä tunnilla. |
2.2 |
Vähintään kuusi yksittäistä lentoa käsittävän peruslentotyöjakson pidentäminen ei ole sallittua. |
2.3 |
Jos lentotyöjakso menee WOCL:n kanssa enintään kaksi tuntia päällekkäin, pidennykset rajoitetaan koskemaan enintään neljää yksittäistä lentoa. |
2.4 |
Jos lentotyöjakso menee WOCL:n kanssa enemmän kuin kaksi tuntia päällekkäin, pidennykset rajoitetaan koskemaan enintään kahta yksittäistä lentoa. |
2.5 |
Seitsemän perättäisen päivän aikana saa olla enintään kaksi pidennystä. |
2.6 |
Jos lentotyöjaksoa aiotaan pidentää, pidennetään lentoa edeltävää ja lennon jälkeistä vähimmäislepoa kahdella tunnilla tai ainoastaan lennon jälkeistä lepoa neljällä tunnilla. Jos pidennetään peräkkäisiä lentotyöjaksoja, sekä lentoa edeltävä että lennon jälkeinen lepo pidetään peräkkäin kyseisen kahden toiminnan välisenä aikana. |
2.7 |
Jos pidennetty lentotyöjakso alkaa aikavälillä 22.00—4.59, lentotoiminnan harjoittaja rajoittaa lentotyöjakson 11.45 tuntiin. |
3. |
Matkustamomiehistö |
3.1 |
Lennolle tai lentosarjalle määrätyn matkustamomiehistön lentotyöjaksoa voidaan pidentää matkustamomiehistön ja ohjaamomiehistön ilmoittautumisajan välisellä erolla, jos ero ei ole yli tunnin mittainen. |
4. |
Toiminnan vakaus |
4.1 |
Aikataulut on suunniteltava siten, että lennot voidaan suorittaa pisimmän sallitun lentotyöjakson aikana. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi lentotoiminnan harjoittajat toteuttavat toimia muuttaakseen aikataulua tai miehistöjärjestelyjä viimeistään, jos todellisessa lentotoiminnassa pisin sallittu lentotyöjakso ylitetään yli 33 prosentissa kyseisen aikataulun lennoista sen jakson aikana, jolle aikataulut on laadittu. |
5. |
Siirtyminen |
5.1 |
Siirtymiseen käytetty aika on laskettava työajaksi. |
5.2 |
Siirtyminen ilmoittautumisen jälkeen mutta ennen työn aloittamista sisältyy lentotyöjaksoon, mutta sitä ei lasketa yksittäiseksi lennoksi. |
5.3 |
Työlentoa välittömästi seuraava siirtymislento otetaan huomioon laskettaessa vähimmäislepoaikaa, joka määritellään jäljempänä kohdan OPS 1.1110 alakohdassa 1.1 ja 1.2. |
6. |
Pidennetty lentotyöjakso (keskeytyvä työjakso, Split duty) |
6.1 |
Viranomainen voi antaa luvan lentotoimintaan, joka perustuu pidennettyyn lentotyöjaksoon, tauko mukaan luettuna, jollei 8 artiklan säännöksistä muuta johdu. |
6.2 |
Lentotoiminnan harjoittajan on osoitettava viranomaiselle toimintakokemusten ja muiden asiaankuuluvien tekijöiden kuten nykyisen tieteellisen tietämyksen perusteella, että sen pyytämällä pidennetyllä lentotyöjaksolla saavutetaan vaadittu turvallisuustaso. |
OPS 1.1110
Lepo
1. |
Vähimmäislepoaika |
1.1 |
Vähimmäislepoajan, joka on pidettävä ennen kotiasemalta alkavaa lentotyöjaksoa, on oltava vähintään yhtä pitkä kuin sitä edeltänyt työjakso ja vähintään 12 tuntia sen mukaan kumpi näistä on suurempi. |
1.2 |
Vähimmäislepoajan, joka on pidettävä ennen muualta kuin kotiasemalta alkavaa lentotyöjaksoa, on oltava vähintään yhtä pitkä kuin sitä edeltänyt työjakso ja vähintään 10 tuntia sen mukaan kumpi on suurempi. Kun vähimmäislepoaika pidetään muualla kuin kotiasemalla, lentotoiminnan harjoittajan on annettava miehistön jäsenelle mahdollisuus 8 tunnin nukkumiseen ottaen huomioon matkustamiseen liittyvät ja muut fysiologiset tarpeet. |
1.3 |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että aikavyöhyke-erojen vaikutukset miehistön jäseniin korvataan lepoajan lisäyksellä viranomaisen antamien määräysten mukaisesti ja edellyttäen, ettei 8 artiklan säännöksistä muuta johdu. |
1.4.1 |
Sen estämättä, mitä alakohdassa 1.1 ja 1.2 säädetään, viranomainen voi antaa luvan lyhennettyyn lepoaikaan, jollei 8 artiklan säännöksistä muuta johdu. |
1.4.2 |
Lentotoiminnan harjoittajan on osoitettava viranomaiselle toimintakokemusten ja muiden asiaankuuluvien tekijöiden, esimerkiksi nykyisen tieteellisen tietämyksen perusteella, että sen pyytämällä lyhennetyllä lepoajalla saavutetaan vaadittu turvallisuustaso. |
2. |
Lepojaksot |
2.1 |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että edellä määrätty vähimmäislepoaika pidennetään säännöllisesti viikoittaiseksi 36 tunnin lepoajaksi, joka käsittää kaksi paikallista yötä. Viikoittaisen lepojakson loppuhetken ja seuraavan viikoittaisen lepojakson alkuhetken välinen aika saa olla enintään 168 tuntia. Kohdan OPS 1.1095 alakohdasta 1.9 poiketen viranomainen voi päättää, että toinen paikallinen yö voi alkaa klo 20.00, jos viikoittaisen lepojakson kesto on vähintään 40 tuntia. |
OPS 1.1115
Lentotyöjakson pidentäminen lennonaikaisen lepoajan vuoksi
1. |
Jollei 8 artiklan säännöksistä muuta johdu ja edellyttäen, että lentotoiminnan harjoittaja osoittaa viranomaiselle toimintakokemusten ja muiden asiaankuuluvien tekijöiden kuten nykyisen tieteellisen tietämyksen perusteella, että sen pyytämällä pidennyksellä saavutetaan vaadittu turvallisuustaso: |
1.1 |
Lisätty ohjaamomiehistö Viranomainen määrää edellytyksistä, joiden mukaisesti ohjaamon perusmiehistöä voidaan lisätä lentotyöjakson pidentämiseksi edellä kohdassa OPS 1.1105 asetettujen rajoitusten yli. |
1.2 |
Matkustamomiehistö Viranomainen määrää laillisesta vähimmäislepoajasta, jonka matkustamomiehistön jäsen (jäsenet) tarvitsee (tarvitsevat) lennon aikana, kun lentotyöjakso ylittää edellä kohdassa OPS 1.1105 asetetut rajoitukset. |
OPS 1.1120
Todellisen lentotoiminnan odottamattomat tilanteet — ilma-aluksen päällikön harkintavalta
1. |
Ottaen huomioon tarve seurata tarkasti jäljempänä tarkoitettuja tapauksia, tämän luvun mukaisia lentotyö-, työ- ja lepojaksoja voidaan muuttaa, jos ilmoittautumisajasta alkavan todellisen lentotoiminnan aikana joudutaan odottamattomaan tilanteeseen. Tällaisten muutosten on oltava ilma-aluksen päällikön hyväksymiä, ja hänen on neuvoteltava niistä ensin kaikkien muiden miehistön jäsenten kanssa. Muutosten on aina täytettävä seuraavat vaatimukset: |
1.1 |
Kohdan OPS 1.1105 alakohdassa 1.3 tarkoitettua pisintä sallittua lentotyöjaksoa ei saa pidentää enempää kuin 2 tunnilla, ellei ohjaamomiehistöä ole lisätty, jolloin pisintä sallittua lentotyöjaksoa saa pidentää enintään 3 tunnilla. |
1.1.2 |
Jos lentotyöjakson viimeisellä lennolla sattuu lentoonlähdön jälkeen odottamaton tilanne, jonka vuoksi sallittu lentotyöjakson pidennys ylittyy, lentoa saa jatkaa suunniteltuun määräpaikkaan tai varalentopaikalle. |
1.1.3 |
Kyseisissä olosuhteissa lentotyöjakson jälkeistä lepojaksoa saa lyhentää, mutta ei alle tämän luvun kohdan OPS 1.1110 alakohdassa 1.2 määritellyn vähimmäislepoajan. |
1.2 |
Erityistilanteissa, jotka voivat aiheuttaa vakavaa väsymystä, ilma-aluksen päällikön on kyseisten miehistön jäsenten kanssa neuvoteltuaan lyhennettävä todellista lentotyöaikaa ja/tai pidennettävä lepoaikaa lentoturvallisuutta heikentävien vaikutusten ehkäisemiseksi. |
1.3 |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että |
1.3.1 |
ilma-aluksen päällikkö antaa lentotoiminnan harjoittajalle ilmoituksen aina, kun lentotyöjaksoa on pidennetty hänen harkintansa mukaan tai kun lepojaksoa on lyhennetty todellisessa lentotoiminnassa; ja |
1.3.2 |
jos lentotyöjaksoa on pidennetty tai lepojaksoa lyhennetty enemmän kuin tunnin, ilmoituksen jäljennös, johon lentotoiminnan harjoittaja on lisännyt huomautuksensa, lähetetään viranomaiselle viimeistään 28 päivän kuluttua tapauksesta. |
OPS 1.1125
Päivystys
1. |
Päivystys lentoasemalla |
1.1 |
Miehistön jäsen päivystää lentoasemalla siitä alkaen, kun hän on ilmoittautunut tavanomaiselle ilmoittautumispaikalle, ilmoitetun päivystysjakson päättymiseen asti. |
1.2 |
Päivystys lentoasemalla lasketaan kokonaan kumulatiivisiin työtunteihin. |
1.3 |
Jos lentoasemalla päivystämistä seuraa välittömästi lentotyö, viranomainen määrää lentoasemalla päivystämisen ja määrätyn lentotyön välisen suhteen. Tällaisessa tapauksessa lentoasemalla päivystäminen lisätään kohdan OPS 1.1110 alakohdassa 1.1 ja 1.2 tarkoitettuun työjaksoon vähimmäislepojakson laskemista varten. |
1.4 |
Jos lentoasemalla päivystäminen ei johda lentotyöhön määräämiseen, sen jälkeen on pidettävä ainakin viranomaisen määräämä lepojakso. |
1.5 |
Lentotoiminnan harjoittaja antaa lentoasemalla päivystävän miehistön jäsenen käyttöön rauhallisen ja viihtyisän tilan, johon ei ole yleistä pääsyä. |
2. |
Muut päivystysmuodot (mukaan luettuna päivystys hotellissa) |
2.1 |
Jollei 8 artiklan säännöksistä muuta johdu, viranomainen sääntelee kaikkia muita päivystysmuotoja ottaen huomioon seuraavat vaatimukset: |
2.1.1 |
Kaikki toiminta on merkittävä työvuorolistaan ja/tai siitä on ilmoitettava etukäteen. |
2.1.2 |
Päivystyksen alkamis- ja päättymisaika on määriteltävä ja ilmoitettava etukäteen. |
2.1.3 |
Muualla kuin määrätyssä ilmoittautumispaikassa tapahtuvan päivystyksen enimmäispituus on vahvistettava. |
2.1.4 |
Päivystyksen ja sen johdosta määrätyn lentotyön välinen suhde on määriteltävä ottaen huomioon miehistön jäsenen käytettävissä oleva lepotila ja muut merkitykselliset tekijät. |
2.1.5 |
Päivystysaikojen laskeminen kumulatiivisiin työtunteihin on määriteltävä. |
OPS 1.1130
Ravinnonsaanti
Jotta miehistön jäsenen suorituskyky ei heikkenisi, hänelle on annettava mahdollisuus ruokailla ja juoda erityisesti silloin, kun lentotyöjakso kestää yli 6 tuntia.
OPS 1.1135
Lentotyöajan, työajan ja lepoajan kirjaaminen
1. |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että miehistön jäsentä koskeviin tietoihin sisältyvät
ja että nämä tiedot tallennetaan sen varmistamiseksi, että tämän luvun vaatimukset täyttyvät. Miehistön jäsenelle annetaan pyynnöstä jäljennökset tästä kirjanpidosta. |
2. |
Jos 1 kohdassa tarkoitetut lentotoiminnan harjoittajan kirjaamat tiedot eivät kata miehistön jäsenen koko lentotyöaikaa, työaikaa ja lepoaikaa, asianomaisen miehistön jäsenen on itse kirjattava
|
3. |
Miehistön jäsenen on esitettävä pyynnöstä kirjanpitonsa ennen lentotyöjakson aloittamista jokaiselle lentotoiminnan harjoittajalle, joka käyttää hänen palveluitaan. |
4. |
Kirjanpito on säilytettävä vähintään 15 kalenterikuukautta viimeisen merkinnän kirjaamispäivästä laskettuna tai kauemmin, jos kansallisessa lainsäädännössä niin edellytetään. |
5. |
Lentotoiminnan harjoittajien on myös säilytettävä erikseen kaikki ilma-aluksen päällikön ilmoitukset hänen harkintansa mukaan pidennetyistä lentotyöjaksoista, pidennetyistä lentoajoista ja lyhennetyistä lepojaksoista vähintään kuusi kuukautta kyseisen tapahtuman jälkeen. |
LUKU R
VAARALLISTEN AINEIDEN ILMAKULJETUS
OPS 1.1150
Määritelmät
a) |
Tässä luvussa käytettyjen termien merkitykset ovat seuraavat:
|
OPS 1.1155
Vaarallisten aineiden kuljetuslupa
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa kuljettaa vaarallisia aineita ilman viranomaisen antamaa lupaa.
OPS 1.1160
Soveltamisala
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on noudatettava ICAO-TI:n määräyksiä kaikissa vaarallisten aineiden kuljetuksissa riippumatta siitä, tapahtuuko lento kokonaan tai osittain tietyn valtion alueella vai kokonaan sen ulkopuolella. |
b) |
Tämän luvun vaatimukset eivät koske muutoin vaarallisiksi aineiksi luokiteltavia esineitä ja aineita niissä tapauksissa, joista ICAO-TI:ssä erikseen määrätään, kun niitä kuljetetaan
|
c) |
Edellä alakohdissa (b)(1) ja (b)(2) tarkoitettujen esineiden ja aineiden täydennystarvikkeet on kuljetettava lentokoneessa ICAO-TI:n määräysten mukaisesti. |
OPS 1.1165
Vaarallisten aineiden kuljetusrajoitukset
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, ettei lentokoneessa kuljeteta esineitä ja aineita, jotka luokitellaan ICAO-TI:ssä nimen tai ryhmänimikkeen perusteella sellaisiksi, joiden kuljettaminen lentokoneessa on kiellettyä kaikissa olosuhteissa. |
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, että sellaisia esineitä, aineita tai muita tavaroita, joiden kuljettaminen on ICAO-TI:n mukaan normaaliolosuhteissa kielletty, kuljetetaan lentokoneessa ainoastaan, jos
|
OPS 1.1170
Luokitus
Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, että esineet ja aineet luokitellaan vaarallisiksi aineiksi ICAO-TI:n määräysten mukaisesti.
OPS 1.1175
Pakkaaminen
Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, että vaaralliset aineet pakataan ICAO-TI:n mukaisesti.
OPS 1.1180
Varoituslipukkeet ja merkinnät
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin kohtuullisiksi katsottaviin toimiin sen varmistamiseksi, että kolleissa, lisäpäällyksissä ja rahtikonteissa on ICAO-TI:n mukaiset varoituslipukkeet ja merkinnät. |
b) |
Jos vaarallisia aineita kuljetetaan lennolla, joka suoritetaan kokonaan tai osittain alkuperävaltion alueen ulkopuolella, varoituslipukkeiden ja merkintöjen on oltava englanninkielisiä. Lisäksi on noudatettava mahdollisia muita kielivaatimuksia. |
OPS 1.1185
Vaarallisten aineiden kuljetusasiakirja
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että vaarallisten aineiden mukana on vaarallisten aineiden kuljetusasiakirja, ellei ICAO-TI:ssä toisin määrätä. |
b) |
Jos vaarallisia aineita kuljetetaan lennolla, joka suoritetaan kokonaan tai osittain alkuperävaltion alueen ulkopuolella, vaarallisten aineiden kuljetusasiakirjan on oltava englanninkielinen. Lisäksi on noudatettava mahdollisia muita kielivaatimuksia. |
OPS 1.1195
Vaarallisten aineiden hyväksyminen kuljetukseen
a) |
Lentotoiminnan harjoittaja ei saa hyväksyä vaarallisia aineita kuljetukseen, ellei kollia, lisäpäällystä tai rahtikonttia ole tarkastettu ICAO-TI:n hyväksymismenetelmien mukaisesti. |
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan tai maapalveluasiamiehen on käytettävä vastaanottotarkastuslistaa. Listan on sisällettävä kaikki tarkastettavat yksityiskohdat ja oltava sellaisessa muodossa, että vastaanottotarkastuksen tulokset voidaan kirjata käsin, mekaanisesti tai tietokoneella. |
OPS 1.1200
Tarkastaminen vaurion, vuodon tai saastumisen varalta
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että
|
OPS 1.1205
Saasteen poistaminen
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että
|
OPS 1.1210
Kuormausrajoitukset
a) |
Matkustamo ja ohjaamo. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, ettei vaarallisia aineita kuljeteta lentokoneen ohjaamossa eikä matkustamossa, jossa on matkustajia, ellei ICAO-TI:ssä toisin sallita. |
b) |
Rahtitilat. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että vaaralliset aineet kuormataan, erotellaan, sijoitetaan ja kiinnitetään lentokoneessa ICAO-TI:n mukaisesti. |
c) |
Ainoastaan rahti-ilma-aluksissa kuljetettaviksi merkityt vaaralliset aineet. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että varoituslipukkeella ’Vain rahti-ilma-alukseen’ (’Cargo Aircraft Only’) varustetut vaarallisia aineita sisältävät kollit kuljetetaan rahti-ilma-aluksissa ja kuormataan ICAO-TI:n mukaisesti. |
OPS 1.1215
Tietojen antaminen
a) |
Tietojen antaminen maahenkilöstölle. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että
|
b) |
Tietojen antaminen matkustajille ja muille henkilöille
|
c) |
Tietojen antaminen miehistön jäsenille. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että toimintakäsikirjassa annetaan tiedot, jotka miehistön jäsenet tarvitsevat vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvien tehtäviensä suorittamiseen, sekä ohjeet toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä, jos vaarallisten aineiden kuljetuksen yhteydessä joudutaan hätätilanteeseen. |
d) |
Tietojen antaminen ilma-aluksen päällikölle. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että ilma-aluksen päällikölle annetaan ICAO-TI:ssä määrätyt kirjalliset tiedot. (Asiakirjojen säilytysajat määritellään OPS 1.1065:n liitteen 1 taulukossa 1.) |
e) |
Tietojen antaminen vaaratilanteen tai lento-onnettomuuden tapahduttua
|
OPS 1.1220
Koulutussuunnitelmat
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava ICAO-TI:n mukaiset henkilöstön koulutussuunnitelmat ja pidettävä ne ajan tasalla. Suunnitelmien on oltava viranomaisen hyväksymät. |
b) |
Lentotoiminnan harjoittajat, joilla ei ole pysyvää lupaa vaarallisten aineiden kuljettamiseen. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että
|
c) |
Lentotoiminnan harjoittajat, joilla on pysyvä lupa vaarallisten aineiden kuljettamiseen. Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että
|
d) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikki työntekijät, jotka saavat koulutusta, suorittavat kokeen sen varmistamiseksi, että he ymmärtävät heille kuuluvat velvollisuudet. |
e) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että kaikki työntekijät, joiden on osallistuttava vaarallisia aineita koskevaan koulutukseen, saavat määräaikaiskoulutuksen kahden vuoden välein tai sitä useammin. |
f) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että tiedot kaikkien työntekijöiden saamasta edellä alakohdassa (d) tarkoitetusta vaarallisia aineita koskevasta koulutuksesta tallennetaan ICAO-TI:n mukaisesti. |
g) |
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että sen käyttämän maapalveluasiamiehen henkilöstö koulutetaan taulukon 1 tai 2 soveltuvan sarakkeen mukaisesti. Taulukko 2
|
OPS 1.1225
Ilmoittaminen vaarallisten aineiden kuljetuksessa sattuneista vaaratilanteista ja onnettomuuksista
a) |
Lentotoiminnan harjoittajan on ilmoitettava vaarallisten aineiden kuljetuksessa sattuneista vaaratilanteista ja onnettomuuksista viranomaiselle. Alustava ilmoitus on tehtävä 72 tunnin kuluessa tapahtumasta, ellei se ole poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi mahdotonta. |
b) |
Lentotoiminnan harjoittajan on ilmoitettava viranomaiselle myös ilmoittamatta jätetyistä tai väärin ilmoitetuista vaarallisista aineista, jotka on löydetty rahdista tai matkustajien matkatavaroista. Alustava ilmoitus on tehtävä 72 tunnin kuluessa aineen löytämisestä, ellei se ole poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi mahdotonta. |
LUKU S
TURVAVAATIMUKSET
OPS 1.1235
Yleiset vaatimukset
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että henkilöstö tuntee ne lentotoiminnan harjoittajan valtion kansallisten turvaohjelmien vaatimukset, joilla on merkitystä heidän tehtäviensä kannalta, ja noudattaa niitä.
OPS 1.1240
Koulutussuunnitelmat
Lentotoiminnan harjoittajan on laadittava hyväksytyt koulutussuunnitelmat, pidettävä ne ajan tasalla ja annettava koulutus, jonka avulla miehistön jäsenet pystyvät toimimaan asianmukaisesti estääkseen laittoman lentoon puuttumisen, kuten sabotaasin tai lentokoneen kaappauksen, ja vähentääkseen tällaisista tapauksista aiheutuvia seurauksia. Koulutusohjelman on oltava yhteensopiva kansallisen ilmailun turvaohjelman kanssa. Jokaisella miehistön jäsenellä on oltava kaikkien niiden koulutusohjelman osien mukaiset tiedot ja valmiudet, joilla on merkitystä hänen tehtäviensä kannalta.
OPS 1.1245
Ilmoittaminen laittomasta lentoon puuttumisesta
Kun lentokoneessa on tapahtunut laiton puuttuminen lentoon, ilma-aluksen päällikön, tai hänen ollessaan estyneenä lentotoiminnan harjoittajan, on viipymättä ilmoitettava tapauksesta asianomaiselle paikalliselle viranomaiselle ja lentotoiminnan harjoittajan valtion viranomaiselle.
OPS 1.1250
Lentokoneessa käytettävät etsintämenetelmät
Lentotoiminnan harjoittajan on varmistettava, että lentokoneessa on ne menetelmät kattava tarkistuslista, joita on käytettävä pommin tai muun vahingoittavaksi aiotun laitteen etsintään, kun epäillään sabotaasia, ja lentokoneen tarkastukseen kätkettyjen aseiden, räjähteiden tai muiden vaarallisten esineiden varalta silloin, kun on perusteltu syy epäillä, että lentoon voitaisiin puuttua laittomasti. Tarkistuslistan lisäksi on annettava ohjeet asianmukaisista toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä, jos löydetään pommi tai epäilyttävä esine, sekä tieto vähiten vaaraa aiheuttavasta pommin sijoituspaikasta kyseisessä lentokoneessa, mikäli tyyppihyväksymistodistuksen haltija on antanut tämän tiedon.
OPS 1.1255
Ohjaamon turvaaminen
a) |
Jos lentokoneessa on ohjaamon ja matkustamon välinen ovi, se on voitava lukita. Lisäksi on järjestettävä tai laadittava viranomaista tyydyttävät keinot tai menetelmät, joilla matkustamomiehistö voi ilmoittaa ohjaamomiehistölle matkustamossa havaitusta epäilyttävästä toiminnasta tai turvamääräysten rikkomuksista. |
b) |
Kaikissa matkustajalentokoneissa, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 45 500 kg tai suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku yli 60, on oltava hyväksytty ohjaamon ja matkustamon välinen ovi, joka voidaan lukita ja avata jokaiselta ohjaajan paikalta ja joka on suunniteltu niin, että se täyttää sovellettavat taannehtivat lentokelpoisuusvaatimukset. Oven on myös oltava sellainen, ettei se haittaa hätätoimenpiteitä, siten kuin sovellettavissa taannehtivissa lentokelpoisuusvaatimuksissa vaaditaan. |
c) |
Kaikissa lentokoneissa, jotka on varustettu edellä olevan kohdan (b) mukaisesti ohjaamon ja matkustamon välisellä ovella
|
NEUVOSTON PERUSTELUT
I JOHDANTO
Neuvosto vahvisti 9. maaliskuuta 2006 yhteispäätösmenettelyn puitteissa (EY:n perustamissopimuksen 251 artikla) yhteisen kantansa, joka koskee komission muutettua ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistamisesta siviili-ilmailun alalla annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 muuttamisesta (EU-OPS).
Ehdotuksen tavoitteena on saattaa Euroopan ilmailuviranomaisten yhteistyöelimen (JAA) laatimat velvoittamattomat JAR-OPS-vaatimukset (yhteiseurooppalaiset ilmailuvaatimukset — yhdenmukaistetut säännöt) osaksi velvoittavaa EU:n (yhteisön) oikeutta. Tästä syystä ehdotettua asetusta kutsutaan usein EU-OPS-asetukseksi.
Komissio esitti alkuperäisen asetusehdotuksen maaliskuussa 2000. Komissio esitti Euroopan parlamentin tammikuussa 2001 pitämän ensimmäisen käsittelyn jälkeen ja neuvoston elimissä käytyjen keskustelujen pohjalta muutetun ehdotuksen helmikuussa 2002.
Euroopan parlamentti katsoi, että muutettu ehdotus erosi huomattavasti komission alkuperäisestä ehdotuksesta, ja päätti antaa toisen lausunnon ensimmäisessä käsittelyssä. Esittelijä Brian Simpsonin ehdotuksesta Euroopan parlamentti esitti syyskuussa 2002 vain yhden, mutta laajan tarkistuksen, joka koski lentoaikarajoituksia.
EP:n esitettyä tarkistuksen ja neuvoston ja sen elinten käsiteltyä matkustamomiehistöä koskevia säännöksiä komissio esitti helmikuussa 2004 tarkistetun muutetun ehdotuksen EU-OPS-asetukseksi.
Istunnossaan 10. joulukuuta 2004 neuvosto (liikenne, televiestintä, energia) pääsi osittaiseen poliittiseen yhteisymmärrykseen tarkistetusta muutetusta ehdotuksesta. Osittainen yhteisymmärrys koski artikloja sekä liitteen III lukuja O (matkustamomiehistö) ja Q (lentoaikarajoitukset).
Kesäkuussa 2005 neuvoston elimet pääsivät yhteisymmärrykseen liitteen III muista osista eli luvuista A–N sekä luvuista P, R ja S.
Lingvistijuristien viimeisteltyä koko tekstin neuvosto saattoi vahvistaa yhteisen kantansa. Kannassaan neuvosto otti asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä antaman lausunnon.
Neuvosto pani merkille myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon.
II YHTEISEN KANNAN ERITTELY
1. Yleistä
Neuvosto saattoi hyväksyä komission ehdotuksen sen pääosilta. Muutamissa kohdissa neuvosto päätti kuitenkin muuttaa tekstiä yleensä tehdäkseen sen selkeämmäksi, yksinkertaisemmaksi ja helppotajuisemmaksi.
Artiklaosassa neuvosto teki muutamia muutoksia joustavuutta koskeviin 8 artiklan säännöksiin. Erityisesti tämän artiklan 4 kohdassa neuvosto laajensi jäsenvaltioiden mahdollisuutta antaa tai pitää voimassa säännöksiä, jotka liittyvät tiettyihin OPS-kohtiin, kunnes tieteelliseen tietämykseen ja parhaisiin käytäntöihin perustuvat yhteisön säännöt on laadittu.
Neuvosto päätti 8 a artiklan osalta, että liitteen III luvun Q (lentoaikarajoitukset) ja tarvittaessa luvun O (matkustamomiehistö) säännöksiä olisi arvioitava tieteellisestä ja lääketieteellisestä näkökulmasta kolmen vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta. Neuvosto päätti antaa tämän Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) tehtäväksi. Lisäksi neuvosto päätti, että EASA:n olisi avustettava komissiota ehdotusten laatimiseksi luvun Q sovellettavien teknisten säännösten muuttamiseksi.
Neuvosto päätti, että ottaen huomioon uusiin teknisiin sääntöihin mukautumiseen tarvittava aika, jäsenvaltioiden olisi sovellettava liitettä III 18 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta (eikä 6 kuukauden kuluttua voimaantulosta, kuten komissio on ehdottanut).
Neuvosto teki liitteeseen III muutamia muutoksia, jotta teksti olisi täysin JAR-OPS 1 -vaatimusten muutoksen 8 mukainen ja jotta komission ehdottama teksti tulisi selvemmäksi ja tarkemmaksi.
Neuvosto on tietoinen siitä, että liitteen III tekstiä voitaisiin parantaa muutamissa kohdissa jo yhteisen kannan vahvistamisen yhteydessä tekniikan edistymisen, muuttuvien olosuhteiden ja tekstin viimeistelyyn tarvitun ajan vuoksi sen jälkeen, kun siitä päästiin poliittiseen yhteisymmärrykseen. On myös mahdollista, että tekstin huomattavan laajuuden vuoksi osa viittauksista ei ole vielä aivan oikein. Neuvoston mielestä tekstin käsittely oli kuitenkin saatava jossain vaiheessa päätökseen. Neuvosto oli sen vuoksi tyytyväinen komission ilmoitukseen, jonka mukaan komission virkamiehet alkaisivat mahdollisimman pian asetuksen voimaantulon jälkeen parantaa tekstiä edelleen ja saattaa sen ajan tasalle komiteamenettelyn mukaisesti. Tässä yhteydessä komissio harkitsisi myös perusteellisesti muutamien jäsenvaltioiden jo esittämiä muutosehdotuksia.
2. Parlamentin tarkistukset
Euroopan parlamentin 3. syyskuuta 2002 antama lausunto koski yhden merkittävän, lentoaikarajoituksia koskevan tarkistuksen sisällyttämistä tekstiin. Komissio päätti sisällyttää tämän tarkistuksen tarkistettuun muutettuun ehdotukseensa, tosin muuttaen sanamuotoa hieman. Neuvosto saattoi myös hyväksyä Euroopan parlamentin tarkistuksen, mutta päätti tehdä tekstiin pieniä muutoksia, jotta se vastaisi paremmin nykyajan ilmailun sosiaalisia ja taloudellisia olosuhteita ja jotta muutamien säännösten merkitystä selvennettäisiin.
III PÄÄTELMÄT
Neuvosto katsoo, että sen yhteisen kannan teksti on asianmukainen ja tasapuolinen. Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä ehdottaman tarkistuksen osalta neuvosto toteaa, että tarkistus on otettu kokonaan huomioon muutamin pienin muutoksin. Neuvosto katsoo näin ollen, että yhteisessä kannassa on varmistettu parlamentin tarkistuksen tavoitteen saavuttaminen.
Neuvosto kehottaa Euroopan parlamenttia hyväksymään yhteisen kannan tekstin sellaisenaan, jotta asetus voisi tulla pian voimaan. Euroopan parlamenttia pyydetään tässä yhteydessä ottamaan huomioon, että EASA suorittaa lähiaikoina erityisesti liitteen III luvun Q (lentoaikarajoitukset) ja tarvittaessa luvun O (matkustamomiehistö) tieteellisen ja lääketieteellisen arvioinnin.