22.6.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 146/1

Neuvoston päätelmät Euroopan unionin terveysjärjestelmien yhteisistä arvoista ja periaatteista

(2006/C 146/01)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

1.	TOTEAA, että Euroopan komissio on päättänyt muutetussa ehdotuksessaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla poistaa direktiivin soveltamisalasta terveydenhuoltopalvelut sisällyttämällä ehdotukseen Euroopan parlamentin tarkistukset.

TOTEAA Euroopan komission todenneen, että se kehittää turvallisia, korkealaatuisia ja tehokkaita terveyspalveluja koskevan yhteisön kehyksen lujittamalla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä selkeyttämällä terveyspalveluja ja terveydenhuoltoa koskevaa yhteisön lainsäädäntöä ja varmistamalla sen soveltamisen.

3.	TOTEAA, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen viimeaikaiset tuomiot ovat tuoneet esille sen, että vuorovaikutusta EY:n perustamissopimuksen määräysten välillä on selkeytettävä erityisesti palvelujen vapaan liikkuvuuden ja kansallisten terveysjärjestelmien tarjoamien terveyspalvelujen osalta.

4.	KATSOO, että terveysjärjestelmät kuuluvat keskeisenä osana Euroopan korkeatasoiseen sosiaaliseen suojeluun ja vaikuttavat merkittävästi sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

5.	MUISTUTTAA, että universaalisuus, hyvälaatuisen hoidon saanti, oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuullisuus ovat kaiken kattavia arvoja.

6.	HYVÄKSYY oheisen lausuman yhteisistä arvoista ja periaatteista, joille Euroopan unionin jäsenvaltioiden terveysjärjestelmät perustuvat (liite).

7.	PYYTÄÄ Euroopan komissiota varmistamaan, että lausumassa olevia yhteisiä arvoja ja periaatteita noudatetaan laadittaessa terveyspalveluja koskevia ehdotuksia.

8.	PYYTÄÄ Euroopan unionin toimielimiä huolehtimaan siitä, että lausumassa olevia yhteisiä arvoja ja periaatteita noudatetaan niiden työssä.

LIITE

Lausuma yhteisistä arvoista ja periaatteista

Euroopan unionin 25 terveysministeriä antoivat seuraavan lausuman Euroopan terveysjärjestelmiä tukevista yhteisistä arvoista ja periaatteista: Uskomme, että tämä lausuma on tärkeä asioiden selkeyttämisessä Euroopan kansalaisille ja oikea-aikainen, koska Euroopan parlamentti äänesti asiasta hiljattain ja komission ehdotusta tarkistettiin terveydenhuollon poistamiseksi direktiiviehdotuksesta, jotka annettiin palveluista sisämarkkinoilla. Uskomme vakaasti, että tämän alan kehityksen olisi johduttava poliittisesta yhteisymmärryksestä eikä pelkästään oikeuskäytännöstä.

Katsomme myös, että on tärkeää turvata jäljempänä esitetyt yhteiset arvot ja periaatteet kyseisiä arvoja ja periaatteita täytäntöönpanevia järjestelmiä koskevien kilpailusääntöjen soveltamisen osalta.

Tämä lausuma perustuu keskusteluihin, joita käytiin neuvostossa ja komission kanssa osana avointa koordinointimenetelmää ja potilaiden liikkuvuutta ja terveydenhuoltoalan kehityssuuntauksia EU:ssa koskevaa korkean tason pohdintaprosessia. Lausumassa otetaan huomioon myös eurooppalaiset tai kansainväliset oikeusvälineet, joilla on vaikutusta terveyden alalla.

Tässä lausumassa vahvistetaan yhteiset arvot ja periaatteet, jotka ovat yhtäläiset Euroopan unionissa ja jotka koskevat sitä, miten terveysjärjestelmät vastaavat niiden väestöjen ja potilaiden tarpeisiin, joita ne palvelevat. Siitä käy myös ilmi se, että käytännön tavat, joilla kyseiset arvot ja periaatteet toteutuvat EU:n terveysjärjestelmissä, eroavat merkittävästi toisistaan eri jäsenvaltioissa ja näin tulee olemaan jatkossakin. Erityisesti päätökset siitä, millaiseen terveydenhuoltoon kansalaisilla on oikeus, ja siitä, miten kyseinen terveydenhuolto rahoitetaan ja toteutetaan; kansallisissa yhteyksissä on otettava huomioon esimerkiksi se, missä määrin terveysjärjestelmien hallinnoinnissa on sopivaa tukeutua markkinajärjestelmiin ja kilpailupaineisiin.

Yhteiset arvot ja periaatteet

Euroopan unionin terveysjärjestelmät ovat keskeinen osa Euroopan sosiaalisen suojelun korkeaa tasoa ja edistävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä kestävää kehitystä.

Universaalisuuden, hyvälaatuisen hoidon saannin, oikeudenmukaisuuden ja yhteisvastuullisuuden kaiken kattavat arvot on laajasti hyväksytty EU:n eri toimielinten työssä. Ne muodostavat yhdessä arvokokonaisuuden, joka on yhteinen koko Euroopalle. Universaalisuus tarkoittaa sitä, että ketään ei estetä saamasta terveydenhoitoa. Yhteisvastuullisuus liittyy kiinteästi kansallisten terveysjärjestelmiemme rahoitusjärjestelyihin ja siihen, että kyseisten terveysjärjestelmien piiriin pääsy on varmistettava kaikille. Oikeudenmukaisuus liittyy yhtäläisiin mahdollisuuksiin saada tarvittaessa terveydenhoitoa etniseen ryhmään kuulumisesta, sukupuolesta, iästä, yhteiskunnallisesta asemasta tai maksukyvystä riippumatta. EU:n terveysjärjestelmät pyrkivät lisäksi vähentämään terveyteen liittyvää epätasa-arvoa, joka aiheuttaa huolta EU:n jäsenvaltiossa. Tähän liittyy läheisesti työ, jota tehdään sairauksien ja tautien ehkäisyä koskevissa jäsenvaltioiden järjestelmissä muun muassa edistämällä terveitä elämäntapoja.

Kaikissa EU:n terveysjärjestelmissä pyritään toimimaan potilaskeskeisesti ja täyttämään yksilölliset tarpeet.

Eri jäsenvaltioilla on kuitenkin erilaiset lähestymistavat niiden toteuttaessa edellä mainittuja arvoja käytännössä: ne suhtautuvat esimerkiksi eri tavalla sellaisiin kysymyksiin kuin olisiko yksittäisten henkilöiden osallistuttava henkilökohtaisesti terveydenhuoltonsa osatekijöiden kustannuksiin vai onko käytössä yleinen maksu ja onko tämä maksettava täydentävästä vakuutuksesta. Jäsenvaltiot ovat soveltaneet eri säännöksiä oikeudenmukaisuuden takaamiseksi: jotkut ilmaisevat sen potilaiden oikeuksina, toiset terveydenhuollon tarjoajien velvollisuuksina. Myös täytäntöönpano toteutetaan eri tavalla — joissakin jäsenvaltioissa täytäntöönpano tapahtuu tuomioistuimien kautta, toisissa lautakuntien, oikeusaisamiesten jne avulla.

Kaikki järjestelmämme pyrkivät olemaan rahoituksellisesti kestäviä tavalla, joka turvaa edellä mainitut arvot myös tulevaisuudessa.

Se, että omaksutaan lähestymistapa, jossa painopistettä siirretään kohti ehkäiseviä toimenpiteitä, on olennainen osa jäsenvaltioiden strategiaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien taloudellisen taakan vähentämiseksi, koska ennaltaehkäisy alentaa merkittävästi terveydenhuollon kustannuksia ja lisää siten rahoituksellista kestävyyttä koska vältytään taudeilta ja näin ollen niiden seurannasta johtuvilta kustannuksilta.

Näiden kaiken kattavien arvojen lisäksi on myös joukko toimintaperiaatteita, jotka ovat yhteisiä koko Euroopan unionille siinä mielessä, että kaikki EU:n kansalaiset odottavat löytävänsä ne ja niitä tukevat rakenteet mistä tahansa terveysjärjestelmästä EU:ssa. Näitä toimintaperiaatteita ovat

— Laatu

Kaikki EU:n terveysjärjestelmät pyrkivät tarjoamaan hyvälaatuista hoitoa. Tämä saadaan aikaan erityisesti velvoittamalla terveydenhuoltohenkilöstö jatkuvaan, selkeästi määriteltyihin kansallisiin vaatimuksiin perustuvaan koulutukseen ja huolehtimalla siitä, että henkilöstöllä on mahdollisuus saada tietoa parhaista laatukäytännöistä, edistämällä innovointia ja levittämällä parhaita käytäntöjä, kehittämällä hyvän sairaalahallinnon takaavia järjestelmiä ja seuraamalla laatua terveysjärjestelmässä. Lisäksi tämän ohjelman yksi tärkeä osa koskee turvallisuusperiaatetta.

— Turvallisuus

Potilaat voivat odottaa, että kaikki EU:n terveysjärjestelmät sisältävät järjestelmällisen lähestymistavan potilaan turvallisuuden varmistamiseksi. Tähän kuuluvat riskitekijöiden seuranta ja terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu riittävä koulutus sekä suojelu terveydenhoitotuotteita ja terveydenhoitoa koskevalta harhauttavalta mainonnalta.

— Näyttöön ja etiikkaan perustuva hoito

Väestönkehitykseen liittyvät haasteet ja uusi lääketieteellinen teknologia voivat herättää hankalia (etiikkaan ja kohtuuhintaisuuteen liittyviä) kysymyksiä, joihin kaikkien EU:n jäsenvaltioiden on vastattava. Sekä korkealaatuisen hoidon tarjoamisen että pitkän aikavälin kestävyyden takaamisen kannalta on tärkeää varmistaa, että terveydenhuoltojärjestelmät perustuvat näyttöön. Kaikkien järjestelmien on vastattava terveydenhuollon priorisointia koskevaan haasteeseen tavalla, joka pitää yksittäisten potilaitten tarpeet tasapainossa koko väestön hoitoon käytettävissä olevien resurssien kanssa.

— Potilaitten osallistuminen

Kaikki EU:n terveysjärjestelmät pyrkivät olemaan potilaskeskeisiä. Tämä tarkoittaa sitä, että niiden tavoitteena on saada potilaat mukaan omaan hoitoonsa, toimia avoimesti potilaiden kanssa ja tarjota heille mahdollisuuksien mukaan valinnanvaraa (esim. valinta eri terveydenhuoltopalvelujen tarjoajien välillä). Kaikki järjestelmät pyrkivät antamaan potilaalle tietoa tämän terveydentilasta sekä oikeuden olla täysin perillä hänelle tarjottavasta hoidosta ja suostua kyseiseen hoitoon. Kaikkien järjestelmien olisi lisäksi oltava julkisessa valvonnassa sekä varmistettava hyvä hallintotapa ja avoimuus.

— Korvauksen hakeminen

Potilailla olisi oltava oikeus hakea korvausta, jos asiat menevät vikaan. Tähän kuuluu avoin ja oikeudenmukainen valitusmenettely ja selkeiden tietojen saaminen korvausvelvollisuuksista ja esim. erityisistä kyseisen terveysjärjestelmän mukaisista korvauksenhakumenettelyistä.

— Yksityisyys ja luottamuksellisuus

EU-lainsäädännössä ja kansallisessa lainsäädännössä tunnustetaan kaikkien EU:n kansalaisten oikeus henkilötietojen luottamuksellisuuteen.

Terveysministereinä toteamme kiinnostuksen lisääntyneen markkinamekanismien (kilpailupaineet mukaan lukien) asemaan terveysjärjestelmien hallinnoinnissa. Euroopan unionin terveysjärjestelmissä on parhaillaan meneillään paljon tämän alan toimintaperiaatteita koskevaa kehitystä, jolla pyritään edistämään moniarvoisuutta ja valinnanvaraa sekä tehostamaan resurssien käyttöä. Voimme ottaa oppia toistemme toimintaperiaatteita koskevasta kehityksestä tällä alalla, mutta yksittäiset jäsenvaltiot päättävät itse omasta lähestymistavastaan kyseiselle terveysjärjestelmälle räätälöityine toimenpiteineen.

Vaikka terveysjärjestelmien standardointi ei olekaan aiheellista EU:n tasolla, tehdään Euroopan tasolla valtavan arvokasta terveydenhuoltoon liittyvää työtä. Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet työskentelemään yhdessä kokemusten ja tiedon vaihtamiseksi lähestymistavoista ja hyvistä käytännöistä esimerkiksi terveyspalveluja ja sairaanhoitoa käsittelevän komission korkean tason ryhmän tai käynnissä olevan terveydenhoitoa ja pitkäaikaishoitoa koskevan avoimen koordinointimenettelyn avulla tehokkaamman ja helpommin saatavilla olevan korkealaatuisen terveydenhoidon edistämistä Euroopassa koskevan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Uskomme, että erityisen arvokkaita ovat kaikki terveyspalveluja koskevat aloitteet, jotka selkeyttävät Euroopan kansalaisille heidän oikeuksiaan heidän siirtyessään jäsenvaltiosta toiseen, ja jotka kirjaavat nämä arvot ja periaatteet lainsäädäntöön oikeusvarmuuden takaamiseksi.

Lopuksi todettakoon, että Euroopan terveysjärjestelmät ovat olennainen osa Euroopan sosiaalista infrastruktuuria. Emme aliarvioi edessä olevia haasteita, jotka liittyvät yksittäisten tarpeiden sovittamiseen yhteen käytettävissä olevien varojen kanssa, koska Euroopan väestö ikääntyy, odotukset kasvavat ja lääketiede edistyy. Tulevista strategioista keskusteltaessa yhteisenä huolenaiheenamme olisi oltava EU:n terveysjärjestelmiä tukevien arvojen ja periaatteiden suojelu. Euroopan unionin 25 jäsenvaltion terveysministereinä pyydämme unionin toimielimiä varmistamaan, että niiden työ suojelee näitä arvoja, kun työssä siirrytään tutkimaan Euroopan unionin vaikutuksia terveysjärjestelmiin sekä terveysnäkökohtien sisällyttämistä kaikkiin politiikkoihin.

22.6.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 146/4

Neuvoston päätelmät naisten terveydestä

(2006/C 146/02)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

1.	TOTEAA, että Euroopan unioni, jonka kansalaisista puolet on naisia, pitää hyvin tärkeänä ihmisten terveyden mahdollisimman korkeaa tasoa ja katsoo, että se on korkean elämänlaadun olennainen edellytys.

PALAUTTAA MIELEEN, että

—	Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 3 artiklan 2 kohdassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 23 artiklassa määrätään, että naisten ja miesten välinen tasa-arvo varmistetaan kaikilla politiikan aloilla.

—

EY:n perustamissopimuksen 152 artiklassa todetaan, että kaikkien yhteisön politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu, ja määrätään, että yhteisön toiminta täydentää kansallista politiikkaa ja suuntautuu kansanterveyden parantamiseen, ihmisten sairauksien ja tautien ehkäisemiseen sekä ihmisten terveyttä vaarantavien tekijöiden torjuntaan.

—	Neuvosto antoi 4. joulukuuta 1997 päätöslauselman (1) naisten terveydentilaa Euroopan yhteisössä käsittelevästä kertomuksesta (2).

—	Euroopan parlamentti antoi 9. maaliskuuta 1997 päätöslauselman komission kertomuksesta naisten terveyden tilasta Euroopan yhteisössä (3).

—	Euroopan parlamentti antoi 28. huhtikuuta 2005 päätöslauselman sosiaalisen suojelun uudistamisesta ja laadukkaan terveydenhoidon kehittämisestä, jossa se kehotti komissiota toimittamaan uuden kertomuksen naisten terveyden tilasta Euroopan unionissa (4).

PALAUTTAA MIELEEN puheenjohtajavaltio Luxemburgin tammikuussa 2005 laatiman selvityksen Pekingin toimintaohjelman täytäntöönpanon edistymisestä Euroopan unionissa. Tässä selvityksessä korostettiin, että naisten terveys on edelleen huolta herättävä alue, ja painotettiin, että asiaan liittyvien tietojen kerääminen on tärkeää.

4.	PALAUTTAA MIELEEN naisten terveyttä Euroopan unionissa koskevan strategisen toimintasuunnitelman, joka hyväksyttiin WHO:n kokouksessa Kööpenhaminassa 5.—7. helmikuuta 2001.

5.	ON TIETOINEN SIITÄ, että sosiaaliset ja terveyteen vaikuttavat taustatekijät, kliiniset oireet, terapeuttiset lähestymistavat, sairauksien ja häiriötilojen hoidon tehokkuus ja sivuoireet voivat vaihdella miesten ja naisten välillä.

6.	PAINOTTAA, että on tärkeää lisätä kansalaisten sekä terveydenhuoltoalan ammattilaisten tietoisuutta siitä, että sukupuoli on terveyteen vaikuttava avaintekijä.

7.	ON TIETOINEN siitä, että on tärkeää käsitellä mahdollista epätasa-arvoa jäsenvaltioissa ja jäsenvaltioiden välillä kiinnittämällä huomiota sosiaalisiin ja taloudellisiin terveyteen vaikuttaviin tekijöihin.

8.	ON TYYTYVÄINEN komission tiedonantoon naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelmasta (2006—2010) (5), jossa otetaan huomioon terveyden sukupuoliulottuvuus muun muassa pyrkimällä vahvistamaan naisten ja miesten tasa-arvon valtavirtaistamista terveyspolitiikassa.

9.	PANEE MERKILLE, että yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelman (2003—2008) (6) päämääränä on ihmisten terveyden suojeleminen ja kansanterveyden parantaminen ja siten tasa-arvoa edistäminen terveysasioissa.

10.

ON TYYTYVÄINEN SIIHEN, että ehdotuksessa neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007—2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Yhteistyö” (7) pyritään sisällyttämään sukupuolinäkökohdat terveyteen liittyvään tutkimukseen.

11.	TIEDOSTAA, että tarvitaan sekä sukupuolisidonnaista biolääketieteellistä tutkimusta että sosiaalis-taloudellisiin tekijöihin liittyvää tutkimusta.

12.

ON TIETOINEN siitä, että vaikka naiset elävät miehiä pidempään, he kärsivät miehiä pidempään sairasvuosista. Tiettyjen sairauksien kuten osteoporoosin ilmaantuvuus ja esiintyvyys on suurempaa naisilla. Sairaudet kuten sydän- ja verisuonitaudit, syöpä ja mielenterveysongelmat vaikuttavat eri tavoin miehiin ja naisiin. Tietyt synnytys- ja sukupuolielimiin liittyvät sairaudet kuten endometrioosi ja kohdunkaulansyöpä koskevat yksinomaan naisia.

13.	KOROSTAA, että sydän- ja verisuonitaudit ovat naisten yleinen kuolinsyy ja elämän laatua heikentävä tekijä Euroopan unionissa, vaikka ne joissakin jäsenvaltioissa edelleen mielletään pääosin miesten taudeiksi.

14.	PANEE HUOLESTUNEENA MERKILLE, että naisten lisääntynyt tupakointi joissakin jäsenvaltioissa lisää huomattavasti keuhkosyövän ja sydän- ja verisuonitautien riskiä.

15.	PANEE HUOLESTUNEENA MERKILLE, että masennuksen ennustetaan joissakin jäsenvaltioissa olevan naisten suurin sairaustaakka vuoteen 2020 mennessä. Huono mielenterveys vaikuttaa elämän laatuun ja voi näin ollen aiheuttaa sairastuvuutta ja kuolleisuutta.

16.	TIEDOSTAA, että epäterveelliset elämäntavat vaikuttavat merkittävästi hyvin monien tautien syntyyn ja että esimerkiksi terveellisen ruokavalion ja liikunnan edistäminen voi vähentää sydän- ja verisuonitauteja ja tiettyjä syövän muotoja.

17.	ON YHTÄ MIELTÄ siitä, että sukupuolisidonnaiset ennaltaehkäisytoimet, terveyden edistäminen ja hoitaminen auttavat vähentämään naisten sairastuvuutta ja kuolleisuutta merkittävimpiin sairauksiin ja näin ollen parantavat heidän elämän laatuaan.

18.

PANEE MERKILLE, että luotettavat, yhdenmukaiset ja vertailukelpoiset naisten terveyttä koskevat tiedot ovat olennaisen tärkeitä kansalaisille suunnatun tiedottamisen ja terveyden suojelun korkean tason varmistamiseen tähtäävien asianmukaisten strategioiden, politiikkojen ja toimien kehittämisen kannalta, ja että sukupuoleen liittyvät tiedot ja selvitykset ovat merkittäviä päätöksenteon kannalta.

19.	KOROSTAA, että melkein vuosikymmen edellisen kertomuksen ilmestymisen jälkeen tarvitaan uusi kertomus naisten terveydentilasta laajentuneessa Euroopan unionissa.

20.

KEHOTTAA jäsenvaltioita

—	keräämään sukupuoleen liittyviä tietoja terveydestä sekä erittelemään ja analysoimaan tilastoja sukupuolen perusteella;

—	tekemään aloitteita suuren yleisön ja terveydenhoidon ammattilaisten tiedon lisäämiseksi sukupuolen ja terveyden välisestä suhteesta;

—	edistämään terveyttä ja ehkäisemään tauteja ottamalla sukupuolierot tarvittaessa huomioon;

—	kannustamaan sukupuolikysymysten valtavirtaistamista terveydenhuollossa;

—	tarkastelemaan ja torjumaan mahdollista terveyttä koskevaa eriarvoisuutta terveyserojen kaventamiseksi sekä samanarvoisuuden varmistamiseksi hoidon ja hoitoon pääsyn osalta.

21.

KEHOTTAA Euroopan komissiota

—	sisällyttämään sukupuolinäkökohdat terveyteen liittyvään tutkimukseen;

—	tukemaan sellaisten tietojen ja kokemusten vaihtoa, jotka koskevat hyviä käytäntöjä sukupuolinäkökohdat huomioivassa terveyden edistämisessä ja ennaltaehkäisyssä;

—	avustamaan jäsenvaltioita kehittämään tehokkaita strategioita sukupuoleen liittyvien eriarvoisuuksien kaventamiseksi;

—	edistämään ja vahvistamaan sukupuolisidonnaisten terveystietojen vertailtavuutta ja yhteensopivuutta jäsenvaltioissa ja yhteisön tasolla kehittämällä asiaan liittyviä tietoja;

—	esittämään toisen kertomuksen naisten terveydestä Euroopan unionissa.

22.	KEHOTTAA Euroopan komissiota turvautumaan EUROSTATin ja tulevan Euroopan tasa-arvoinstituutin asiantuntemukseen tietojen keräämisen ja analysoinnin sekä parhaiden käytäntöjen edistämiseksi.

23.	KEHOTTAA Euroopan komissiota jatkamaan yhteistyötä asianmukaisten kansainvälisten ja hallitustenvälisten järjestöjen, erityisesti WHO:n ja OECD:n kanssa toimien tehokkaan koordinaation varmistamiseksi.

(1) EYVL C 394, 30.12.1997, s. 1.

(2) Asiak. 8537/97, KOM(97) 224 lopullinen.

(3) EYVL C 175, 21.6.1999, s. 68.

(4) A6-0085/2005.

(5) Asiak. 7034/06, KOM(2006) 92 lopullinen.

(6) EUVL L 271, 9.10.2002, s. 1.

(7) Asiak. 12736/05.

22.6.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 146/6

Euron kurssi (1)

21. kesäkuuta 2006

(2006/C 146/03)

1 euro=

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,2632
JPY	Japanin jeniä	145,22
DKK	Tanskan kruunua	7,4534
GBP	Englannin puntaa	0,68550
SEK	Ruotsin kruunua	9,2023
CHF	Sveitsin frangia	1,5618
ISK	Islannin kruunua	94,21
NOK	Norjan kruunua	7,9140
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CYP	Kyproksen puntaa	0,5750
CZK	Tšekin korunaa	28,563
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	279,26
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,6959
MTL	Maltan liiraa	0,4293
PLN	Puolan zlotya	4,0965
RON	Romanian leuta	3,5855
SIT	Slovenian tolaria	239,64
SKK	Slovakian korunaa	38,530
TRY	Turkin liiraa	2,1075
AUD	Australian dollaria	1,7181
CAD	Kanadan dollaria	1,4051
HKD	Hongkongin dollaria	9,8112
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	2,0474
SGD	Singaporin dollaria	2,0112
KRW	Etelä-Korean wonia	1 207,37
ZAR	Etelä-Afrikan randia	9,1011
CNY	Kiinan juan renminbiä	10,1043
HRK	Kroatian kunaa	7,2550
IDR	Indonesian rupiaa	11 826,71
MYR	Malesian ringgitiä	4,632
PHP	Filippiinien pesoa	67,202
RUB	Venäjän ruplaa	34,1130
THB	Thaimaan bahtia	48,488

(1)

Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

22.6.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 146/9

SIIRTOTYÖLÄISTEN SOSIAALITURVAN HALLINTOTOIMIKUNTA

(2006/C 146/06)

Vuosittaisissa keskimääräisissä kustannuksissa ei oteta huomioon asetuksen (ETY) N:o 574/72 94 artiklan 2 kohdassa ja 95 artiklan 2 kohdassa säädettyä 20 prosentin vähennystä.

Kuukausittaisia keskimääräisiä nettokustannuksia on alennettu 20 prosenttia.

LUONTOISETUUKSIEN KESKIMÄÄRÄISET KUSTANNUKSET VUONNA 1996 (1)

I. Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 94 artiklan soveltaminen

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin perheenjäsenille vuonna 1996 annettuihin luontoisetuuksiin liittyvät korvattavat määrät määritetään seuraavien keskimääräisten kustannusten perusteella:

	Vuodessa	Nettomäärä kuukaudessa
Liechtenstein	Ei pyydetty	Ei pyydetty

II. Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 95 artiklan soveltaminen

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 28 ja 28a artiklan nojalla vuonna 1996 annettuihin luontoisetuuksiin liittyvät korvattavat määrät määritetään seuraavien keskimääräisten kustannusten perusteella:

Vuodessa

Nettomäärä kuukaudessa

Liechtenstein

—	perhettä kohti

CHF 5 710,08

CHF 380,67

LUONTOISETUUKSIEN KESKIMÄÄRÄISET KUSTANNUKSET VUONNA 1997 (2)

I. Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 94 artiklan soveltaminen

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin perheenjäsenille vuonna 1997 annettuihin luontoisetuuksiin liittyvät korvattavat määrät määritetään seuraavien keskimääräisten kustannusten perusteella:

	Vuodessa	Nettomäärä kuukaudessa
Liechtenstein	Ei pyydetty	Ei pyydetty

II. Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 95 artiklan soveltaminen

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 28 ja 28a artiklan nojalla vuonna 1997 annettuihin luontoisetuuksiin liittyvät korvattavat määrät määritetään seuraavien keskimääräisten kustannusten perusteella:

Vuodessa

Nettomäärä kuukaudessa

Liechtenstein

—	perhettä kohti

CHF 6 116,94

CHF 407,80

LUONTOISETUUKSIEN KESKIMÄÄRÄISET KUSTANNUKSET VUONNA 1998 (3)

I. Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 94 artiklan soveltaminen

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin perheenjäsenille vuonna 1998 annettuihin luontoisetuuksiin liittyvät korvattavat määrät määritetään seuraavien keskimääräisten kustannusten perusteella:

	Vuodessa	Nettomäärä kuukaudessa
Liechtenstein	Ei pyydetty	Ei pyydetty

II. Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 95 artiklan soveltaminen

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 28 ja 28a artiklan nojalla vuonna 1998 annettuihin luontoisetuuksiin liittyvät korvattavat määrät määritetään seuraavien keskimääräisten kustannusten perusteella:

Vuodessa

Nettomäärä kuukaudessa

Liechtenstein

—	perhettä kohti

CHF 6 693,41

CHF 446,23

—	henkilöä kohti

CHF 6 255,52

CHF 417,03

LUONTOISETUUKSIEN KESKIMÄÄRÄISET KUSTANNUKSET VUONNA 1999 (4)

I. Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 94 artiklan soveltaminen

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin perheenjäsenille vuonna 1999 annettuihin luontoisetuuksiin liittyvät korvattavat määrät määritetään seuraavien keskimääräisten kustannusten perusteella:

	Vuodessa	Nettomäärä kuukaudessa
Liechtenstein	Ei pyydetty	Ei pyydetty

II. Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 95 artiklan soveltaminen

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 28 ja 28a artiklan nojalla vuonna 1999 annettuihin luontoisetuuksiin liittyvät korvattavat määrät määritetään seuraavien keskimääräisten kustannusten perusteella:

Vuodessa

Nettomäärä kuukaudessa

Liechtenstein

—	perhettä kohti

CHF 7 055,38

CHF 470,36

—	henkilöä kohti

CHF 6 656,02

CHF 443,73

LUONTOISETUUKSIEN KESKIMÄÄRÄISET KUSTANNUKSET VUONNA 2000 (5)

I. Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 94 artiklan soveltaminen

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin perheenjäsenille vuonna 2000 annettuihin luontoisetuuksiin liittyvät korvattavat määrät määritetään seuraavien keskimääräisten kustannusten perusteella:

	Vuodessa	Nettomäärä kuukaudessa
Liechtenstein	Ei pyydetty	Ei pyydetty

II. Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 95 artiklan soveltaminen

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 28 ja 28a artiklan nojalla vuonna 2000 annettuihin luontoisetuuksiin liittyvät korvattavat määrät määritetään seuraavien keskimääräisten kustannusten perusteella:

Vuodessa

Nettomäärä kuukaudessa

Liechtenstein

—	perhettä kohti

CHF 7 428,71

CHF 495,25

—	henkilöä kohti

CHF 6 942,72

CHF 462,85

LUONTOISETUUKSIEN KESKIMÄÄRÄISET KUSTANNUKSET VUONNA 2002 (6)

I. Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 94 artiklan soveltaminen

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin perheenjäsenille vuonna 2002 annettuihin luontoisetuuksiin liittyvät korvattavat määrät määritetään seuraavien keskimääräisten kustannusten perusteella:

	Vuodessa	Nettomäärä kuukaudessa
Kreikka	EUR 670,52	EUR 44,70
Norja	NOK 26 668	NOK 1 778

II. Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 95 artiklan soveltaminen

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 28 ja 28a artiklan nojalla vuonna 2002 annettuihin luontoisetuuksiin liittyvät korvattavat määrät määritetään seuraavien keskimääräisten kustannusten perusteella (vuodesta 2002 alkaen vain eläkkeensaajaa kohti):

	Vuodessa	Nettomäärä kuukaudessa
Kreikka	EUR 1 276,62	EUR 85,11
Norja	NOK 48 745	NOK 3 250

LUONTOISETUUKSIEN KESKIMÄÄRÄISET KUSTANNUKSET VUONNA 2003 (7)

I. Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 94 artiklan soveltaminen

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin perheenjäsenille vuonna 2003 annettuihin luontoisetuuksiin liittyvät korvattavat määrät määritetään seuraavien keskimääräisten kustannusten perusteella:

	Vuodessa	Nettomäärä kuukaudessa
Luxemburg	EUR 2 234,06	EUR 148,94
Kreikka	EUR 766,13	EUR 51,08
Yhdistynyt kuningaskunta	GBP 1 724,50	GBP 114,97

II. Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 95 artiklan soveltaminen

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 28 ja 28a artiklan nojalla vuonna 2003 annettuihin luontoisetuuksiin liittyvät korvattavat määrät määritetään seuraavien keskimääräisten kustannusten perusteella (vuodesta 2002 alkaen vain eläkkeensaajaa kohti):

	Vuodessa	Nettomäärä kuukaudessa
Luxemburg	EUR 6 019,65	EUR 401,31
Kreikka	EUR 1 490,78	EUR 99,39
Yhdistynyt kuningaskunta	GBP 2 605,81	GBP 173,72

LUONTOISETUUKSIEN KESKIMÄÄRÄISET KUSTANNUKSET VUONNA 2004 (8)

I. Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 94 artiklan soveltaminen

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin perheenjäsenille vuonna 2004 annettuihin luontoisetuuksiin liittyvät korvattavat määrät määritetään seuraavien keskimääräisten kustannusten perusteella:

Vuodessa

Nettomäärä kuukaudessa

Tšekki

—	alle 65-vuotiaat vakuutetut ja eläkkeensaajat

CZK 11 398,00

CZK 759,85

Luxemburg

EUR 2 362,70

EUR 157,51

Saksa

—	henkilöä kohti

EUR 1 034,73

EUR 68,98

Liechtenstein

CHF 3 607,62

CHF 240,51

Ruotsi

SEK 14 557,99

SEK 970,53

Slovakia

—	alle 65-vuotiaat vakuutetut ja eläkkeensaajat

SKK 8 721,33

SKK 581,42

Ranska

EUR 1 834,34

EUR 122,29

Malta

MTL 230,25

MTL 15,35

II. Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 95 artiklan soveltaminen

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 28 ja 28a artiklan nojalla vuonna 2004 annettuihin luontoisetuuksiin liittyvät korvattavat määrät määritetään seuraavien keskimääräisten kustannusten perusteella (vuodesta 2002 alkaen vain eläkkeensaajaa kohti):

Vuodessa

Nettomäärä kuukaudessa

Tšekki

—	65 vuotta täyttäneet eläkkeensaajat ja 65 vuotta täyttäneiden eläkkeensaajien perheenjäsenet

36 037,41 CZK

2 402,49 CZK

Luxemburg

7 161,42 EUR

477,43 EUR

Saksa

—	henkilöä kohti

4 184,79 EUR

278,99 EUR

Liechtenstein

7 812,50CHF

520,83 CHF

Ruotsi

39 006,75 SEK

2 600,45 SEK

Slovakia

—	65 vuotta täyttäneet eläkkeensaajat ja 65 vuotta täyttäneiden eläkkeensaajien perheenjäsenet

25 653,29 SKK

1 710,22 SKK

Ranska

4 621,96 EUR

308,13 EUR

Malta

595,48 MTL

39,70 MTL

(1) Keskimääräiset kustannukset vuonna 1996:

Espanja ja Luxemburg (EYVL C 303, 2.10.1998);

Belgia, Irlanti, Alankomaat ja Portugali (EYVL C 56, 26.2.1999);

Saksa, Itävalta ja Yhdistynyt kuningaskunta (EYVL C 228, 11.8.1999);

Kreikka, Ranska ja Ruotsi (EYVL C 27, 29.1.2000);

Italia (EYVL C 211, 28.7.2001);

Norja (EYVL C 182, 31.7.2002).

(2) Keskimääräiset kustannukset vuonna 1997:

Espanja (EYVL C 228, 11.8.1999);

Belgia, Kreikka, Irlanti, Luxemburg, Yhdistynyt kuningaskunta, Alankomaat ja Portugali (EYVL C 27, 29.1.2000);

Saksa, Ranska ja Itävalta (EYVL C 207, 20.7.2000);

Ruotsi (EYVL C 76, 8.3.2001);

Italia (EYVL C 211, 28.7.2001);

Norja (EYVL C 182, 31.7.2002).

(3) Keskimääräiset kustannukset vuonna 1998:

Espanja ja Luxemburg (EYVL C 27, 29.1.2000);

Alankomaat ja Itävalta (EYVL C 207, 20.7.2000);

Belgia, Saksa ja Portugali (EYVL C 76, 8.3.2001);

Yhdistynyt kuningaskunta (EYVL C 211, 28.7.2001);

Kreikka, Ranska ja Ruotsi (EYVL C 20, 23.1.2002), (oikaisu: EYVL C 34, 7.2.2002);

Italia (EYVL C 182, 31.7.2002);

Irlanti (EYVL C 3, 8.1.2003);

Norja (EUVL C 163,12.7.2003).

(4) Keskimääräiset kustannukset vuonna 1999:

Espanja ja Itävalta (EYVL C 76, 8.3.2001);

Saksa (EYVL C 211, 28.7.2001);

Belgia, Kreikka, Ranska, Luxemburg, Alankomaat, Portugali ja Yhdistynyt kuningaskunta (EYVL C 20, 23.1.2002), (oikaisu: EYVL C 34, 7.2.2002);

Italia ja Ruotsi (EYVL C 182, 31.7.2002);

Irlanti ja Norja (EUVL C 163, 12.7.2003).

(5) Keskimääräiset kustannukset vuonna 2000:

Espanja ja Luxemburg (EYVL C 20, 23.1.2002);

Belgia, Saksa, Alankomaat ja Itävalta (EYVL C 182, 31.7.2002);

Italia, Portugali ja Ruotsi (EYVL C 3, 8.1.2003);

Norja ja Yhdistynyt kuningaskunta (EUVL C 163, 12.7.2003);

Kreikka, Ranska ja Irlanti (EUVL C 37, 11.2.2004).

(6) Keskimääräiset kustannukset vuonna 2002:

Luxemburg ja Itävalta (EUVL C 37, 11.2.2004);

Belgia, Ranska, Portugali ja Ruotsi (EUVL C 27, 3.2.2005, s. 4);

Saksa, Italia ja Yhdistynyt kuningaskunta (EUVL C 232, 21.9.2005, s. 3);

Liechtenstein (EUVL C 17, 24.1.2006).

(7) Keskimääräiset kustannukset vuonna 2003:

Itävalta, Espanja ja Sveitsi (EUVL C 27, 3.2.2005, s. 4);

Saksa, Ranska ja Alankomaat (EUVL C 232, 21.9.2005, s. 3);

Belgia, Portugali, Ruotsi ja Liechtenstein (EUVL C 17, 24.1.2006).

(8) Keskimääräiset kustannukset vuonna 2004:

Latvia (EUVL C 232, 21.9.2005) ;

Espanja, Itävalta, Sveitsi ja Slovenia (EUVL C 17, 24.1.2006).

22.6.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 146/15

EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen

Tapaukset, joita komissio ei vastusta

(2006/C 146/08)

Päätöksen tekopäivä:

Jäsenvaltio: Saksa (Rheinland-Pfalz)

Tuen numero: N 470/2005

Nimike: Osavaltion maatalouden takausohjelma

Tarkoitus: Investointitakausten täydentäminen ja laajentaminen yhteishanketta ”maatalouden rakenteiden ja rannikonsuojelun kehittäminen” koskevan puitesuunnitelman maatalouden investointitukiohjelman mukaisesti

Oikeusperusta: Verwaltungsvorschrift des rheinland-pfälzischen Ministers der Finanzen ”Übernahme von Bürgschaften zur Förderung der Landwirtschaft”

Talousarvio: 20 miljoonan euron takaus

Tuen intensiteetti tai määrä: Bruttoavustusekvivalentti 0,225 %

Kesto: Ohjelma päättyy 31. joulukuuta 2006

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä:

Jäsenvaltio: Espanja

Tuen numero: N 476/05

Nimike: Tuet laadukkaille maatalouselintarvikkeille

Tarkoitus: Kehittää maatalouselintarvikkeiden laatupolitiikkaa luomalla ja kehittämällä erillisten laatutunnusten suojeluelimiä.

Oikeusperusta: Orden APA/…/2005, de … de …, por la que se establecen las bases reguladoras para la concesión de subvenciones para potenciar la creación, funcionamiento y desarrollo de las estructuras de los productos agroalimentarios protegidos con signos de calidad diferenciada

Talousarvio: 205 000 EUR

Tuen intensiteetti tai määrä: Tuen enimmäismäärä on enintään 70 % kunkin toimen kokonaiskustannuksista.

Kesto: 2005

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä:

Jäsenvaltio: Irlanti

Tuen numero: N 486/05

Nimike: Maatalouden jätehuollon investointitukiohjelma

Tarkoitus: Investointituki, jolla edistetään nitraattidirektiivin mukaisesti käyttöön otettavien toimintaohjelman toimenpiteiden noudattamista maatiloilla

Oikeusperusta: Approved programme under Title II, Chapter I, of Council Regulation (EC) No 1257/1999 on support for rural development from the European Guidance and Guarantee Fund (EAGGF)

Talousarvio: 248 miljoonaa EUR

Tuen intensiteetti tai määrä: Tuen enimmäisintensiteetti on 75 prosenttia epäsuotuisilla alueilla ja 60 prosenttia muilla alueilla

Kesto: 2006—2008. Hakemusten esittämisen määräaika päättyy 31.12.2006

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä:

Jäsenvaltio: Italia (Lombardia)

Tuen numero: N 514/05

Nimike: Alueelliset toimenpiteet lintuinfluenssasta kärsivien siipikarjaa ja riistaa kasvattavien tilojen tukemiseksi — menetettyjen tulojen korvaaminen. Alueellinen asetus 470, 4.8.2005.

Tarkoitus: Korvata lintuinfluenssasta kärsivien siipikarjan ja riistan kasvattajien tulonmenetyksiä.

Oikeusperusta: Deliberazione della Giunta Regionale della Regione Lombardia n. 470 del 4.8.2005, riguardante: Legge Regionale n. 7/2000 — «Misure regionali di sostegno a favore degli allevatori avicoli e fauna selvatica colpiti dall'influenza aviaria» — Indennizzi per mancato reddito

Talousarvio: Noin 1 800 000 miljoonaa EUR vuodessa

Tuen intensiteetti tai määrä: Enintään 100 prosenttia tulonmenetyksistä

Kesto: 6 vuotta

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä:

Jäsenvaltio: Liettua

Tuen numero: N 571/2005

Nimike: Valtion tuki haitallisten sääolosuhteiden korvaamiseksi osittain maatalousalalla

Tarkoitus: Korvaus huonosta säästä

Oikeusperusta:

—	2002 m. birželio 25 d. Lietuvos Respublikos žemės ūkio ir kaimo plėtros įstatymas Nr. IX-987 (Valstybės žinios, Nr. 72-3009).

—	Lietuvos Respublikos žemės ūkio ministro 2005 m. spalio 19 d. įsakymas Nr. 3D-491 „Dėl pagalbos žemės ūkio subjektams, patyrusiems nuostolius dėl hidrometeorologinių reiškinių nukentėjusiose teritorijose laikotarpiu nuo 2005 m. liepos 30 d. iki rugpjūčio 15 d., teikimo taisyklių patvirtinimo“

Talousarvio: Kokonaistalousarvio: 11 250 000 LTL (noin 3 260 000 EUR)

Tuen intensiteetti tai määrä: Enintään 100 %

Kesto: 1 vuosi

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä:

Jäsenvaltio: Liettua

Tuen numero: N586/2005

Nimike: Tuki siitoseläinten hankintaan

Tarkoitus: Investointituki geneettiseltä perimältään korkealuokkaisten eläinten hankintaan

Oikeusperusta:

—	Žemės ūkio ir kaimo plėtros įstatymas (Valstybės žinios, 2002, Nr. 73–3009)

—	Gyvulių veislininkystės įstatymas (Valstybės žinios, 1994, Nr. 14–226: 1998, Nr. 110–3023)

—	Žemės ūkio ministro įsakymas dėl veislininkystės rėmimo taisyklių ir paramos 2005 m. veisliniams gyvūnams įsigyti teikimo taisyklių patvirtinimo (Valstybės žinios, 2005, Nr. 50–1656)

Talousarvio: Vuosittain 6 200 000 LTL (noin 1 800 000 EUR)

Tuen intensiteetti tai määrä: 50 %

Kesto: Rajoittamaton

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä:

Jäsenvaltio: Itävalta

Tuen numero: N 600/2005

Nimike: Kansallisen palveludirektiivin (Dienstleistungsrichtlinie) muuttaminen

Tarkoitus: Tuki maatalousalan palveluihin

Oikeusperusta: Sonderrichtlinie für die Förderung von nicht-investiven Maßnahmen in der Landwirtschaft (Dienstleistungsrichtlinie)

Talousarvio: Itävallan viranomaisten mukaan muutokset eivät vaikuta talousarvioon

Tuen intensiteetti tai määrä: Vaihtelee

Kesto: Rajoittamaton

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä:

Jäsenvaltio: Espanja (Kastilia ja León)

Tuen numero: N 655/2005

Nimike: Tuki uusien työpaikkojen luomiseen maaseudulla

Tarkoitus: Maaseudun työllisyyden ja maataloudessa toimivan väestön tulotason parantaminen lujittamalla osuustoimintajärjestelmää taloudellisen toiminnan ylläpitämiseksi ja vauhdittamiseksi alueella, jonka maaseudulle on ominaista alle 50,5 prosentin työllisyys ja kylien autioituminen.

Oikeusperusta: Orden AYG/…/2005 de … de …, por la que se establece un régimen de ayudas para fomentar la creación de empleo en el medio rural en la Comunidad autónoma de Castilla y León

Talousarvio: 500 000 EUR

Tuen intensiteetti tai määrä: Tuen enimmäismäärä on 12 000 EUR yhtä uutta palkattua työntekijää kohti ja tuen enimmäisintensiteetti 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista (60 % vammaisten työntekijöiden osalta).

Kesto: Yksi vuosi

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä:

Jäsenvaltio: Saksa (Hampuri)

Tuen numero: NN 45/2005 (ex N 109/2005)

Nimike: Kuolleiden eläinten kuljettaminen ja hävittäminen Hampurissa

Tarkoitus: Kuolleiden eläinten kuljettamiseen ja hävittämiseen myönnettävä tuki: 100 % kustannuksista vuoteen 2003 asti ja 75 prosenttia kustannuksista vuodesta 2004 alkaen. 25 % kustannuksista maksetaan vuonna 2004 vähämerkityksisenä tukena.

Oikeusperusta:

—

Gesetz über die Beseitigung von Tierkörpern, Tierkörperteilen und tierischen Erzeugnissen (Tierkörperbeseitigungsgesetz) in der jeweils gültigen Fassung: BGBl. I 1975, S. 2313, BGBl. I 1975, S. 2610 (Änderung), BGBl. I 2001, S. 226 (Änderung), BGBl. I 2001, S. 524 (Neufassung), BGBl. I 2001, S. 1215 (Änderung).

—	Gesetz zur Durchführung gemeinschaftsrechtlicher Vorschriften über die Verarbeitung und Beseitigung von nicht für den menschlichen Verkehr bestimmten tierischen Nebenprodukten (Tierische Nebenprodukte-Beseitigungsgesetz), BGBl. I 2004, S. 82.

—	Gebührengesetz, Gebührenordnung für das öffentliche Gesundheitswesen und Hamburgisches Gesetz zur Ausführung des Viehseuchengesetzes, jeweils in der geltenden Fassung

Talousarvio: 727 985,11 EUR

Tuen intensiteetti tai määrä: 100 %:iin asti

Kesto: 1994—2013

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä:

Jäsenvaltio: Saksa (Schleswig-Holstein)

Tuen numero: NN 46/04

Nimike: Lampaiden ja vuohien TSE-taudin torjunta

Tarkoitus: Eläinten terveyden edistäminen

Oikeusperusta: TSE-Beihilfe Richtlinien

Talousarvio: 40 000 EUR (2002), 12 310 EUR (2003), 12 310 EUR (2004), 5 200 EUR (2005), 2 600 EUR (2006 alkaen)

Tuen intensiteetti: Enintään 100 %

Kesto: 1.1.2003—31.12.2013

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

Päätöksen tekopäivä:

Jäsenvaltio: Saksa (Berliini)

Tuen numero: NN 74/2004 (ex N 437/2004)

Nimike: Kuolleiden eläinten kuljettaminen ja hävittäminen Berliinissä

Tarkoitus: Kuolleiden eläinten kuljettamiseen ja hävittämiseen myönnettävä tuki: 100 % kustannuksista vuoteen 2003 asti ja 50 % kustannuksista vuodesta 2004 alkaen

Oikeusperusta: Gesetz über die Beseitigung von Tierkörpern, Tierkörperteilen und tierischen Erzeugnissen; Verordnung über Tierkörperbeseitigungsanstalten und Sammelstellen, Gesetz zur Ausführung des Tierkörperbeseitigungsgesetzes (Berlin), Verordnung über die Erhebung von Entgelten für die Inanspruchnahme von Leistungen im Rahmen der Tierkörperbeseitigung

Talousarvio: 414 045,12 EUR

Tuen intensiteetti tai määrä: Vaihteleva

Kesto: 1993—2013

Päätöksen teksti (ilman luottamuksellisia tietoja) on julkaistu todistusvoimaisella kielellä/todistusvoimaisilla kielillä seuraavalla Internet-sivulla:

http://ec.europa.eu/community_law/state_aids/

22.6.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 146/18

VALTIONTUKI — ITALIA

Valtiontuki C 18/2006 (ex N 524/2005) — Yrityskeskittymiä koskeva kannustin

Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti

(2006/C 146/09)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Komissio on ilmoittanut 16. toukokuuta 2006 päivätyllä, tätä tiivistelmää seuraavilla sivuilla todistusvoimaisella kielellä toistetulla kirjeellä Italialle päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee edellä mainittua toimenpidettä.

Asianomaiset voivat esittää huomautuksensa kuukauden kuluessa tämän tiivistelmän ja sitä seuraavan kirjeen julkaisemisesta. Huomautukset on lähetettävä osoitteeseen

Euroopan komissio

Kilpailun pääosasto

Valtiontukien kirjaamo

B-1049 Bryssel

Faksi (32-2) 296 12 42

Huomautukset toimitetaan Italialle. Huomautusten esittäjä voi pyytää kirjallisesti henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä. Tämä pyyntö on perusteltava.

TIIVISTELMÄ

1. Menettely

Toimenpiteestä ilmoitettiin komissiolle 18. lokakuuta 2005. Komission pyydettyä lisätietoja Italia toimitti viimeisimmät tiedot 27. maaliskuuta 2006.

2. Kuvaus toimenpiteestä, jota koskevan menettelyn komissio aloittaa

Toimenpiteen oikeusperusta on 17. kesäkuuta 2005 annetun asetuksen nro 106 2 §. Asetuksesta tuli 31. heinäkuuta 2005 laki nro 156. Oikeusperusta sisältää täytäntöönpanokieltoa koskevan lausekkeen. Toimenpide muodostuu (IRAP:iin perustuvasta) 10 prosentin verohyvityksestä, joka myönnetään samalla alalla toimiville mikro- ja pienille yrityksille niiden yhdistyttyä sulautuman tai yritysoston kautta. Sulautuman on oltava voimassa tai yritysosto pidettävä vähintään kolmen vuoden ajan. Ilmoitetun toimenpiteen suunniteltu talousarvio on 120 miljoonaa euroa vuonna 2006, 242 miljoonaa euroa vuonna 2007 ja 122 miljoonaa euroa vuonna 2008. Tuen kasautumisen osalta Italian viranomaiset ovat ilmoittaneet, että toimenpide voidaan yhdistää muihin tukitoimenpiteisiin. Koska kyseessä on vero-ohjelma, tukikelpoisia kustannuksia ei ole.

3. Toimenpiteen arviointi

Komissio katsoo Italian viranomaisten lailla, että toimenpide on EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Toimenpiteeseen liittyy valtion varoja. Kyseessä on valikoiva toimenpide, sillä se suosii ainoastaan pieniä ja mikroyrityksiä, jotka voivat hyötyä verohyvityksestä. Nämä yritykset toimivat tai voivat toimia aloilla, joilla käydään jäsenvaltioiden välistä kauppaa. Näin ollen toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua.

Ensiksikin pienten ja mikroyritysten kehityksen edistäminen on tunnustettu yhdeksi tavoitteeksi, sillä se sisältyy pk-yrityksille myönnetystä tuesta annettuihin sääntöihin, erityisesti asetukseen N:o 70/2001. Vaikka asetuksessa tunnustetaan, että pk-yritysten kasvu on tavoite, jota varten jäsenvaltiot voivat myöntää tukea, asetuksessa vahvistetaan edellytykset, joiden tarkoituksena on varmistaa, että tuki ei vääristä kilpailua yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Asetuksessa sallitaan erityisesti toimenpiteet, joilla tuetaan pk-yritysten kasvua investointien tai työpaikkojen luomisen kautta, ei niinkään ulkoisten yritysostojen kautta. Tämän vuoksi komissio epäilee, voidaanko kyseessä oleva toimenpide katsoa yhteismarkkinoille soveltuvaksi sillä perusteella, että se edistää pk-yritysten kasvua.

Toiseksi Italian toimittamat tiedot osoittavat, että italialaisten yritysten kokoa rajoittavat monet syyt. Nämä syyt johtuvat pääasiassa sääntelyn puutteista. Komissio ei tämän vuoksi ole varma, onko väliaikainen verotoimenpide tarpeen ja aiheellinen kyseisten rakenteellisten vaikeuksien ratkaisemiseksi.

Kolmanneksi komissio ei ole varma, onko verohuojennus oikeasuhteinen. Kannustin ei liity toimesta aiheutuviin kustannuksiin ja se saattaa tuottaa tuensaajille poikkeuksellista etua, erityisesti silloin, kun uusi yritys syntyy monen eri yrityksen yhteenliittymän tuloksena.

Neljänneksi komissio epäilee toimenpiteen soveltuvuutta, sillä tuki voi kasautua muun tuen kanssa. Komissio katsoo myös tässä vaiheessa, että se ei voi hyväksyä yrityskeskittymiin kannustavaa ohjelmaa, jos sitä sovelletaan automaattisesti yrityksiin, joiden on maksettava takaisin aikaisempaa sääntöjenvastaista ja yhteismarkkinoille soveltumatonta tukea, vaikka kyseinen tuki on myönnetty jonkin tukiohjelman puitteissa. Tämä koskee erityisesti sellaisia tapauksia, joissa perintämenettely ei ole vielä alkanut ja Italiaa vastaan on nostettu kanne yhteisöjen tuomioistuimessa laiminlyötyään velvollisuutensa. Tällainen automaattinen soveltaminen tarkoittaisi sitä, että komissio ei voisi ottaa huomioon vanhasta ja uudesta tuesta johtuvaa kilpailun kasautunutta vääristymää.

KIRJEEN TEKSTI

”1.	La Commissione desidera informarLa che intende iniziare, riguardo al provvedimento in oggetto, la procedura d'indagine di cui all'articolo 88, paragrafo 2 del trattato CE.

Procedimento

Le autorità italiane hanno notificato il provvedimento in oggetto con lettera del 18 ottobre 2005, alla quale la Commissione ha inviato una prima risposta il 10 novembre. Le autorità italiane hanno fornito altre informazioni, in particolare studi economici di supporto, con lettera del 20 dicembre 2005, protocollata presso la Commissione il 22 dicembre (A/40729). La Commissione ha chiesto ragguagli supplementari con lettera dell'8 febbraio 2006 e le autorità italiane hanno risposto con due lettere, rispettivamente del 13 marzo (A/31911) e del 27 marzo 2006 (A/32302).

Descrizione

3.	Scopo del provvedimento è favorire la crescita di microimprese e di piccole imprese mediante un processo di consolidamento (concentrazione o aggregazione di microimprese e piccole imprese).

4.	La base giuridica del provvedimento è l'articolo 2 del decreto-legge 17 giugno 2005, n. 106, convertito dalla legge 31 luglio 2005, n. 156. Tale base giuridica comprende una clausola di sospensione.

Il provvedimento consiste in un credito d'imposta, da accordare a microimprese e piccole imprese del medesimo settore che si consolidano mediante concentrazione o aggregazione. Il credito d'imposta è pari al 10 % della differenza tra il valore della produzione dell'impresa risultante dal processo di concentrazione e il valore della produzione dell'impresa più grande tra quelle partecipanti a tale processo. Il valore della produzione è la base imponibile ai fini dell'imposta regionale sulle attività produttive (IRAP). Tale credito può essere utilizzato come compensazione dei pagamenti di varie imposte societarie o di contributi sociali. Benché vi sia un nesso con il processo di consolidamento, l'importo del credito d'imposta non viene calcolato sulla base degli investimenti o dei costi.

L'Italia ha già applicato un provvedimento analogo nel 2005 (1), nell'ambito del regolamento che prevede l'esenzione per categoria per gli aiuti alle PMI (2). Tale precedente versione del provvedimento limita il credito d'imposta al massimale del 50 % dei costi di consulenza per il processo di concentrazione o aggregazione. Le autorità italiane hanno informato che, dato il suddetto limite, il provvedimento ha avuto un'applicazione ridotta: sono state ricevute 132 domande, per un importo totale di 3 442 261 EUR di credito d'imposta. Sono state accolte soltanto 46 domande, per l'importo totale di 415 306 EUR.

7.	Per il provvedimento ora notificato è stato previsto un bilancio di 120 milioni di EUR per il 2006, di 242 milioni di EUR per il 2007 e di 122 milioni di EUR per il 2008.

Potranno beneficiare del provvedimento imprese risultanti dalla concentrazione di microimprese e piccole imprese, ai sensi della definizione di PMI (3). Data la sua natura fiscale, il provvedimento si applica solo ad imprese con sede stabile in Italia che possono, tuttavia, concentrarsi con imprese provenienti da tutto il SEE. Il beneficio è limitato al caso delle operazioni alle quali partecipano due o più imprese del medesimo settore. Le imprese in questione potranno ottenere il credito d'imposta soltanto se la loro concentrazione o aggregazione perdurerà per almeno tre anni.

Per beneficiare del credito d'imposta, le imprese devono inoltrarne domanda al Centro operativo di Pescara dell'Agenzia delle entrate. L'esame delle domande viene effettuato secondo l'ordine cronologico di presentazione, fino a esaurimento dei fondi. Le domande vengono accolte o respinte entro il lasso di tempo di 30 giorni.

10.

Inoltre, le autorità italiane hanno informato che potranno beneficiare del provvedimento le imprese che realizzano profitti, dato che le imprese non redditizie non sarebbero in grado di avvalersi del credito d'imposta. Le autorità italiane hanno anche segnalato che tale strumento fiscale presenta il vantaggio di essere concesso a posteriori e che in tal modo si agevolano i controlli a posteriori (il credito d'imposta viene revocato, per esempio, se la concentrazione si scinde prima di tre anni).

11.	Per quanto riguarda il cumulo, le autorità italiane hanno informato che il provvedimento può cumularsi con altre misure di aiuto. Poiché si tratta di un regime fiscale, non vi sono costi ammissibili.

12.

Nella lettera dell'8 febbraio 2006, la Commissione ha chiesto alle autorità italiane di sospendere l'erogazione del nuovo aiuto previsto dal regime di premi di concentrazione alle imprese che non avevano rimborsato aiuti incompatibili, in ottemperanza a precedenti decisioni di recupero, in particolare la decisione 2000/128/CE della Commissione, dell'11 maggio 1999, relativa al regime di aiuti concessi dall'Italia per interventi a favore dell'occupazione (GU L 42 del 15.2.2000, pag. 1) e la decisione 2003/193/CE della Commissione, del 5 giugno 2002, relativa alle esenzioni fiscali e prestiti agevolati concessi dall'Italia in favore di imprese di servizi pubblici (GU L 77 del 24.3.2003, pag. 21). Le autorità italiane hanno rifiutato d'impegnarsi in tal senso e hanno inoltre dichiarato che, a loro parere, non si può applicare ai regimi la giurisprudenza della sentenza Deggendorf, in base alla quale la Commissione deve controllare il cumulo tra vecchi e nuovi aiuti.

Valutazione

13.	Le autorità italiane hanno notificato il provvedimento a norma dell'articolo 88, paragrafo 3 del trattato CE. Tale misura comprende una clausola di sospensione.

14.

Le autorità italiane dichiarano che, a loro parere, il provvedimento in oggetto costituisce un aiuto. Esso comporta l'intervento di risorse statali ed è selettivo, poiché favorisce soltanto le microimprese e piccole imprese che possono avvalersi del credito d'imposta. Queste imprese sono o possono essere operanti in settori nei quali si effettuano scambi tra gli Stati membri. Il provvedimento falsa o minaccia di falsare la concorrenza. Secondo la Commissione, risultano soddisfatte le condizioni enunciate all'articolo 87, paragrafo 1 del trattato CE per riconoscere l'esistenza di un aiuto.

15.	La Commissione ha quindi esaminato se il provvedimento possa esser ritenuto compatibile con il trattato CE.

16.	Tale provvedimento non si configura come un aiuto ai consumatori, né come un aiuto inteso a porre rimedio ai danni provocati da inondazioni o altre calamità naturali. Di conseguenza, ad esso non si applicano le deroghe previste all'articolo 87, paragrafo 2 del trattato CE.

17.

La Commissione ha poi esaminato se il provvedimento possa considerarsi compatibile con le deroghe previste all'articolo 87, paragrafo 3 del trattato CE. La Commissione osserva che lo scopo del provvedimento non consiste nel favorire lo sviluppo economico di determinate regioni, in quanto riguarda le imprese in tutto il territorio italiano.

18.

Inoltre, la Commissione osserva che il provvedimento non è inteso a promuovere la realizzazione di un importante progetto di comune interesse europeo, né a porre rimedio a una perturbazione dell'economia di uno Stato membro. Infine, la Commissione osserva che il provvedimento non si prefigge di promuovere la cultura o la conservazione del patrimonio, né rientra in altre categorie di aiuti.

19.	La Commissione osserva invece che il provvedimento può rientrare nella deroga prevista all'articolo 87, paragrafo 3, lettera c), riguardante gli aiuti intesi ad agevolare lo sviluppo di determinate attività.

20.

In particolare, il provvedimento è destinato alle aggregazioni di microimprese e piccole imprese. La promozione dello sviluppo delle microimprese e piccole imprese è riconosciuto come uno degli obiettivi degli aiuti, quale è sancito dall'adozione di norme specifiche riguardanti gli aiuti a favore delle PMI (4), in special modo nel regolamento n. 70/2001.

21.

Tale regolamento, nel riconoscere che lo sviluppo delle PMI è un obiettivo che gli Stati membri possono favorire mediante aiuti (5), stabilisce le condizioni per assicurare che simili aiuti non falsino la concorrenza in misura contraria all'interesse comune. In particolare, l'articolo 4 del regolamento consente l'erogazione di aiuti per la crescita delle PMI mediante investimenti o creazione di posti di lavoro (6), piuttosto che mediante acquisizioni esterne.

22.	Il provvedimento non rispetta né le condizioni previste dall'articolo 4, né quelle di altri articoli del regolamento. Di conseguenza, la Commissione dubita, in questa fase, che il provvedimento in esame possa essere ritenuto compatibile sulla base del fatto che promuova la crescita delle PMI.

23.	In aggiunta, e ad ogni buon fine, la Commissione ha proceduto a valutare il provvedimento sotto gli aspetti della necessità, della proporzionalità e del numero limitato di effetti negativi.

Necessità dell'aiuto

24.

Le autorità italiane hanno fatto notare che le minori dimensioni delle imprese italiane, rispetto ai partner UE, costituiscono un fallimento del mercato. L'Italia ha presentato alcuni studi volti a dimostrare tale imperfezione. Per esempio, uno studio effettuato di recente da un istituto di ricerca in materia economica (7) mostra che la struttura dimensionale delle imprese italiane esercita un'incidenza negativa sull'incremento della produttività e stima che, se in Italia vi fosse una struttura analoga a quella del resto dell'Europa, il settore manifatturiero avrebbe una produttività superiore del 20 %. Le piccole imprese tendono a investire di meno nella R&S e nell'innovazione e sono meno in grado di trasformare in maggiore produttività gli investimenti nelle tecnologie dell'informazione e delle comunicazioni, il che a sua volta porta a una minore efficienza dell'economia, a tassi inferiori d'impiego delle nuove tecnologie ed a minore produttività, creando così una sorta di circolo vizioso, una trappola dimensionale.

25.

Tuttavia, dai medesimi studi risulta che le cause di tale problema sono dovute soprattutto a questioni regolamentari, in misura tale che può sembrare opportuno parlare piuttosto di un “fallimento regolamentare”. L'Italia non è stata in grado d'indicare in qual modo il provvedimento in esame sia necessario per ovviare a tale imperfezione: ha informato che il provvedimento è stato adottato prescindendo da tali cause.

26.	Di conseguenza, la Commissione dubita una misura fiscale temporanea sia necessaria ed appropriata a risolvere le difficoltà strutturali in questione.

Proporzionalità

27.

Le autorità italiane hanno spiegato di essersi risolte a uno sgravio fiscale del 10 % mediante una semplice soluzione, consistente anzitutto nel decidere che era necessario un incentivo a due cifre per attrarre l'interesse dei potenziali beneficiari, e nel fissarlo poi al livello minimo di tale ordine di grandezza. Inoltre, le autorità italiane hanno indicato che lo sgravio fiscale viene calcolato in base all'IRAP, che è un'imposta pagata da pressoché tutte le imprese ed è più onerosa per le imprese a impiego più intensivo di manodopera.

28.

La Commissione ha dubbi riguardo alla proporzionalità di tale sgravio fiscale. Pur riconoscendo che il sistema adottato dalle autorità italiane per stabilire il tasso dello sgravio fiscale ha il pregio della semplicità, la Commissione desidera altri chiarimenti sulla sua proporzionalità, poiché l'incentivo non è correlato ai costi causati dal processo di concentrazione o aggregazione e potrebbe esser tale da comportare inaspettati guadagni per i beneficiari. In particolare, quando l'impresa risultasse dall'aggregazione di varie imprese, il valore del beneficio, misurato dalla differenza tra il valore della produzione della nuova entità e il valore della produzione della maggiore tra le imprese partecipanti nell'aggregazione, potrebbe essere estremamente elevato.

Cumulo

29.	Le autorità italiane hanno informato che il provvedimento può cumularsi, in quanto si tratta di una misura fiscale non correlata a costi ammissibili. La Commissione osserva anzitutto che ciò appare in contraddizione con l'articolo 8, paragrafo 2 del regolamento (CE) n. 70/2001 (8).

Beneficiari aventi ricevuto aiuti illegali ed incompatibili

30.

Inoltre, la Commissione fa notare il problema del cumulo delle distorsioni risultanti dall'aiuto ricevuto nell'ambito del regime di premi di concentrazione con altre distorsioni derivanti da aiuti illegittimi e incompatibili, in particolare quelli previsti nei regimi menzionati al punto 12, che non sono ancora stati rimborsati. Nella sentenza del 15 maggio 1997, la Corte di giustizia ha statuito che “quando la Commissione esamina la compatibilità di un aiuto con il mercato comune, deve prendere in considerazione tutti gli elementi pertinenti, ivi compreso, eventualmente, il contesto già esaminato in una decisione precedente, nonché gli obblighi che tale decisione precedente abbia potuto imporre ad uno Stato membro”. Secondo la Corte di giustizia, la compatibilità di un nuovo aiuto può dipendere dall'esistenza di un precedente aiuto illegittimo che non sia stato restituito, poiché l'effetto cumulativo degli aiuti potrebbe produrre gravi distorsioni della concorrenza nel mercato comune. Di conseguenza, la Commissione, nell'esaminare la compatibilità di un aiuto di Stato con il mercato comune, ha la facoltà di prendere in considerazione al tempo stesso l'effetto cumulativo di tale aiuto con un aiuto precedente e il fatto che l'aiuto precedente non sia stato rimborsato (9).

31.

In applicazione della giurisprudenza Deggendorf, la Commissione valuta una nuova misura di aiuto tenendo conto dell'eventualità che i beneficiari non abbiano ottemperato a precedenti decisioni con le quali la Commissione stessa abbia ordinato loro di rimborsare precedenti aiuti illegittimi e incompatibili. In simili casi, la Commissione deve accertare gli effetti che esercita sui beneficiari il combinarsi del nuovo aiuto con i precedenti aiuti incompatibili che non sono stati ancora restituiti.

32.

La Commissione nota che, nel caso in esame, le autorità italiane hanno rifiutato d'impegnarsi a non erogare il nuovo aiuto previsto dal regime di premi di concentrazione alle imprese che non hanno ancora rimborsato l'aiuto incompatibile, in ottemperanza alle decisioni di recupero menzionate al punto 12. Le autorità italiane hanno dichiarato che, a loro parere, la giurisprudenza Deggendorf non si applica ai regimi.

33.	La Commissione fa notare anzitutto che la giurisprudenza Deggendorf si applica a tutti i tipi di aiuto, che siano concessi singolarmente o nell'ambito di regimi.

34.	In secondo luogo, la Commissione rammenta alle autorità italiane l'esigenza di eseguire le decisioni in materia di aiuti di Stato, in particolare quando esse impongono il recupero di aiuti illegittimi e incompatibili mediante rimborso da parte dei beneficiari.

35.

In considerazione di quanto detto sinora, e in applicazione della giurisprudenza Deggendorf, a questo stadio la Commissione ritiene di non poter approvare il regime di premi di concentrazione, se questo si applica automaticamente ad imprese che devono ripagare precedenti aiuti illegali ed incompatibili, anche se tali aiuti erano stati erogati in base ad un regime, in particolare nei casi menzionati al punto 12.

36.	Su tale aspetto, la Commissione chiede il parere delle autorità italiane e delle parti interessate.

Conclusioni

37.

In base alle precedenti considerazioni, e agendo secondo la procedura stabilita all'articolo 88, paragrafo 2 del trattato CE, la Commissione chiede all'Italia di presentarle le sue osservazioni e di trasmetterle, entro un mese dalla data alla quale avrà ricevuto la presente lettera, tutte le informazioni che possano essere utili per valutare il provvedimento.

38.	La Commissione rammenta all'Italia che l'articolo 88, paragrafo 3 del trattato CE ha effetto sospensivo e richiama l'attenzione sull'articolo 14 del regolamento (CE) n. 659/1999 del Consiglio, a norma del quale tutti gli aiuti illegittimi possono essere recuperati presso i beneficiari.

39.

La Commissione avverte l'Italia che informerà le parti interessate, pubblicando la presente lettera e una sintesi del caso nella Gazzetta ufficiale dell'Unione europea. Inoltre, la Commissione informerà le parti interessate degli Stati EFTA firmatari dell'Accordo SEE, pubblicando una comunicazione nel Supplemento SEE della Gazzetta ufficiale dell'Unione europea e informerà l'Autorità di vigilanza EFTA inviandole una copia della presente lettera. Tutti gli interessati saranno invitati a presentare osservazioni entro un mese dalla data delle suddette pubblicazioni.”

(1) Basato sull'articolo 9 del decreto-legge n. 35/2005, convertito dalla legge n. 80/2005. Tale provvedimento è stato registrato presso la Commissione il 21.4.2005, con il riferimento XS 89/05.

(2) Regolamento (CE) n. 70/2001 della Commissione, del 12 gennaio 2001, relativo all'applicazione degli articoli 87 e 88 del trattato CE agli aiuti di Stato a favore delle piccole e medie imprese (GU L 10 del 13.1.2001, pag. 33).

(3) Raccomandazione della Commissione, del 6 maggio 2003, relativa alla definizione delle microimprese, piccole e medie imprese (GU L 124 del 20.5.2003, pag. 36).

(4) Regolamento (CE) n. 70/2001 della Commissione, del 12 gennaio 2001, relativo all'applicazione degli articoli 87 e 88 del trattato CE agli aiuti di Stato a favore delle piccole e medie imprese.

(5) Vedere in particolare il considerando 5 e specialmente il considerando 13 del regolamento n. 70/2001.

(6) Vedere in particolare l'articolo 4 — Investimenti — del regolamento (CE) n. 70/2001.

(7) Prometeia/Banca Intesa: Analisi dei settori industriali, ottobre 2005.

(8) Vedere anche il considerando n. 19 del regolamento (CE) n. 70/2001.

(9) Causa C-355/95P, Textilwerke Deggendorf GmbG (TWD) contro Commissione, Racc. 1997, pag. I-2549, punti 25-27.

		ISSN 1725-2490
Euroopan unionin virallinen lehti		C 146

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	49. vuosikerta 22. kesäkuu 2006

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	I Tiedonantoja
	Neuvosto
2006/C 146/1	Neuvoston päätelmät Euroopan unionin terveysjärjestelmien yhteisistä arvoista ja periaatteista	1

2006/C 146/2	Neuvoston päätelmät naisten terveydestä	4

	Komissio
2006/C 146/3	Euron kurssi	6

2006/C 146/4	Ilmoitus jäsenvaltioiden päätöksistä myöntää tai peruuttaa toimilupia lentoliikenteen harjoittajien toimiluvista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2407/92 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti ( 1 )	7

2006/C 146/5	EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen — Tapaukset, joita komissio ei vastusta ( 1 )	8

2006/C 146/6	Siirtotyöläisten sosiaaliturvan hallintotoimikunta	9

2006/C 146/7	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.4260 — Advent/RWE Solutions) — Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	14

2006/C 146/8	EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen — Tapaukset, joita komissio ei vastusta	15

2006/C 146/9	Valtiontuki — Italia — Valtiontuki C 18/2006 (ex N 524/2005) — Yrityskeskittymiä koskeva kannustin — Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti ( 1 )	18

2006/C 146/0	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.4220 — Food Service Project/Tele Pizza) ( 1 )	22