1.6.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 128/2

Kaasumaisia polttoaineita käyttäviä laitteita koskevien jäsenmaiden lakien lähentämisestä 29 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/396/ETY täytäntöönpanoon liittyvä komission tiedonanto

(2006/C 128/02)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(Direktiivin soveltamisalaan kuuluvien yhdenmukaistettujen standardien nimet ja viitenumerot)

ESO:n viitenumero (1)	Yhdenmukaistetun standardin viitenumero ja nimi (ja viiteasiakirja)	Korvattavan standardin viitenumero	Päivä, jona korvattavan standardin noudattamisesta johtuva vaatimustenmukaisuusolettamus lakkaa Huomautus 1
CEN	EN 26:1997 Saniteettikäyttöön tarkoitetut kaasukäyttöiset vedenlämmittimet, jotka on varustettu atmosfääripolttimella	—
	EN 26:1997/A1:2000	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (30.4.2001)
	EN 26:1997/AC:1998
CEN	EN 30-1-1:1998 Kotitalouskäyttöön tarkoitetut kaasukäyttöiset keittolaitteet. Osa 1-1: Turvallisuusvaatimukset. Yleistä	—
	EN 30-1-1:1998/A1:1999	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (30.9.1999)
	EN 30-1-1:1998/A2:2003	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (29.2.2004)
	EN 30-1-1:1998/A3:2005	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.12.2005)
	EN 30-1-1:1998/A2:2003/AC:2004
CEN	EN 30-1-2:1999 Kotitalouskäyttöön tarkoitetut kaasukäyttöiset keittolaitteet. Osa 1-2: Turvallisuusvaatimukset. Kiertoilmauunit ja/tai -grillit	—
CEN	EN 30-1-3:2003 Kotitalouskäyttöön tarkoitetut kaasukäyttöiset keittolaitteet. Osa 1-3: Turvallisuusvaatimukset. Keraamisella paistolevyllä varustetut laitteet	—
CEN	EN 30-1-3:2003/AC:2004
CEN	EN 30-1-4:2002 Kotitalouskäyttöön tarkoitetut kaasukäyttöiset keittolaitteet. Osa 1-4: Turvallisuusvaatimukset. Yhdellä tai useammalla polttimella varustetut laitteet, joissa on automaattinen liekinvalvontalaite	—
CEN	EN 30-2-1:1998 Kotitalouskäyttöön tarkoitetut kaasukäyttöiset keittolaitteet. Osa 2-1: Energian käyttötehokkuus. Yleistä	—
	EN 30-2-1:1998/A1:2003	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.3.2004)
	EN 30-2-1:1998/A2:2005	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.10.2005)
	EN 30-2-1:1998/A1:2003/AC:2004
CEN	EN 30-2-2:1999 Kotitalouskäyttöön tarkoitetut kaasukäyttöiset keittolaitteet. Osa 2-2: Energian käyttötehokkuus. Kiertoilmauunit ja/tai -grillit	—
CEN	EN 88:1991 Kaasulaitteiden paineensäätimet, tulopaine enintään 200 mbar	—
CEN	EN 88:1991/A1:1996	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.12.1996)
CEN	EN 89:1999 Kotitalouskäyttöön tarkoitetut varaavat kaasukäyttöiset vedenlämmittimet	—
	EN 89:1999/A1:1999	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (30.4.2000)
	EN 89:1999/A2:2000	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (28.2.2001)
CEN	EN 125:1991 Liekinvalvontalaitteet kaasun käyttölaitteille. Lämpösähköiset liekinvalvontalaitteet	—
CEN	EN 125:1991/A1:1996	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.12.1996)
CEN	EN 126:2004 Kaasulaitteiden monitoimiset säätö-, ohjaus ja turvalaitteet	EN 126:1995	Voimassaolo lakkaa (30.9.2004)
CEN	EN 161:2001 Automaattiset sulkuventtiilit kaasupolttimille ja kaasulaitteille	EN 161:1991	Voimassaolo lakkaa (31.5.2002)
CEN	EN 203-1:2005 Kaasukäyttöiset suurkeittiölaitteet. Osa 1: Turvallisuusvaatimukset	EN 203-1:1992	31.12.2008
CEN	EN 203-2-1:2005 Kaasukäyttöiset suurkeittiölaitteet. Osa 2-1: Erityisvaatimukset avoliekki- ja wokkipolttimille	EN 203-2:1995	31.12.2008
CEN	EN 203-2-3:2005 Kaasukäyttöiset suurkeittiölaitteet. Osa 2-3: Erityisvaatimukset keittokattilalle	EN 203-2:1995	31.12.2008
CEN	EN 203-2-4:2005 Kaasukäyttöiset suurkeittiölaitteet. Osa 2-4: Erityisvaatimukset rasvakeittimelle	EN 203-2:1995	31.12.2008
CEN	EN 203-2-6:2005 Kaasukäyttöiset suurkeittiölaitteet. Osa 2-6: Erityisvaatimukset juomien kuumavesilämmittimille	EN 203-2:1995	31.12.2008
CEN	EN 203-2-8:2005 Kaasukäyttöiset suurkeittiölaitteet. Osa 2-8: Erityisvaatimukset pienelle ja isolle laakealle kasarille	EN 203-2:1995	31.12.2008
CEN	EN 203-2-9:2005 Kaasukäyttöiset suurkeittiölaitteet. Osa 2-9: Erityisvaatimukset kiinteille uunin holveille, lämpöalustoille ja seuloille	EN 203-2:1995	31.12.2008
CEN	EN 257:1992 Kaasulaitteiden mekaaniset termostaatit	—
CEN	EN 257:1992/A1:1996	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.12.1996)
CEN	EN 297:1994 Kaasua käyttävät keskuslämmityskattilat. Tyypin B11 ja B11BS atmosfääripolttimilla varustetut kattilat. Nimellinen polttoaineteho enintään 70 kW	—
	EN 297:1994/A2:1996	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (30.11.1996)
	EN 297:1994/A3:1996	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (30.4.1997)
	EN 297:1994/A5:1998	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.12.1998)
	EN 297:1994/A6:2003	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (30.9.2003)
	EN 297:1994/A4:2004	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (30.4.2005)
CEN	EN 298:2003 Poltinautomatiikat puhaltimilla varustetuille tai ilman niitä oleville kaasupolttimille ja kaasulaitteille	EN 298:1993	30.9.2006
CEN	EN 303-3:1998 Lämmityskattilat. Osa 3: Kaasua käyttävät keskuslämmityskattilat. Kattilan ja puhallinpolttimen muodostama kokoonpano	—
CEN	EN 303-3:1998/A2:2004	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.10.2004)
CEN	EN 377:1993 Palavia kaasuja käyttäviin laitteisiin ja niiden oheislaitteisiin soveltuvat voiteluaineet pois lukien teollisuuskäyttöön tarkoitetut laitteet	—
CEN	EN 377:1993/A1:1996	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.1.1997)
CEN	EN 416-1:1999 Yhdellä polttimella varustetut kaasukäyttöiset säteilyputkilämmittimet. Osa 1: Turvallisuusvaatimukset	—
	EN 416-1:1999/A1:2000	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (30.4.2001)
	EN 416-1:1999/A2:2001	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.1.2002)
	EN 416-1:1999/A3:2002	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.10.2002)
CEN	EN 419-1:1999 Muuhun kuin kotitalouskäyttöön tarkoitetut kaasukäyttöiset hehkuvat säteilylämmittimet. Osa 1: Turvallisuusvaatimukset	—
	EN 419-1:1999/A1:2000	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (30.4.2001)
	EN 419-1:1999/A2:2001	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.1.2002)
	EN 419-1:1999/A3:2002	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (30.6.2003)
CEN	EN 437:2003 Testikaasut. Testipaineet. Laiteluokat	EN 437:1993	Voimassaolo lakkaa (30.11.2003)
CEN	EN 449:2002 Erityiset nestekaasulaitteet. Rakennemääräykset. Kotitalouskäyttöön tarkoitetut sisätilalämmittimet, joita ei yhdistetä savukaasuhormiin (mukaan lukien lämmittimet, joissa on diffuusiokatalyyttipoltin)	EN 449:1996	Voimassaolo lakkaa (31.5.2003)
CEN	EN 461:1999 Erityiset nestekaasulaitteet. Vaatimukset muuhun kuin kotitalouskäyttöön tarkoitetuille sisätilalämmittimille, joiden nimellinen lämmönsyöttö on enintään 10 kW ja joita ei yhdistetä savukaasuhormiin	—
CEN	EN 461:1999/A1:2004	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (30.9.2004)
CEN	EN 483:1999 Kaasua käyttävät keskuslämmityskattilat. Tyypin C kattilat. Nimellinen polttoaineteho enintään 70 kW	—
CEN	EN 483:1999/A2:2001	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.1.2002)
CEN	EN 484:1997 Erityiset nestekaasulaitteet. Ulkona käytettävät erilliset paistolevyt mukaan lukien laitteet, joiden yhteydessä on grilli	—
CEN	EN 497:1997 Erityiset nestekaasulaitteet. Ulkona käytettävät monitoimikeittimet	—
CEN	EN 498:1997 Erityiset nestekaasulaitteet. Ulkona käytettävät grillit	—
CEN	EN 509:1999 Kaasukäyttöiset koristetakat	—
	EN 509:1999/A1:2003	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.12.2003)
	EN 509:1999/A2:2004	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (30.6.2005)
CEN	EN 521:2006 Erityiset nestekaasulaitteet. Vaatimukset kaasun höyrynpaineella toimiville kannettaville kaasulaitteille	EN 521:1998	31.8.2006
CEN	EN 525:1997 Muuhun kuin kotitalouskäyttöön tarkoitetut suoralämmitteiset kaasukäyttöiset kiertoilmalämmittimet, joiden polttoaineteho on enintään 300 kW	—
CEN	EN 549:1994 Kaasulaitteiden ja -laitteistojen tiivisteissä ja kalvoissa käytettävät kumimateriaalit	EN 279:1991 EN 291:1992	Voimassaolo lakkaa (31.12.1995)
CEN	EN 613:2000 Lämmittimet. Kaasukäyttöiset huonetilojen konvektiolämmittimet	—
CEN	EN 613:2000/A1:2003	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.10.2003)
CEN	EN 621:1998 Muuhun kuin kotitalouskäyttöön tarkoitetut kaasukäyttöiset kiertoilmalämmittimet, joiden nettolämmönsyöttö on enintään 300 kW. Laitteessa ei ole palamisilma- tai savukaasupuhallinta	—
CEN	EN 621:1998/A1:2001	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.3.2002)
CEN	EN 624:2000 Erityiset nestekaasulaitteet. Suljetun järjestelmän mukaiset sisälämmittimet ajoneuvoihin ja veneisiin	—
CEN	EN 625:1995 Kaasua käyttävät keskuslämmityskattilat. Erityisvaatimukset lämmintä käyttövettä tuottaville lämminvesikattiloille. Nimellinen polttoaineteho enintään 70 kW	—
CEN	EN 656:1999 Kaasua käyttävät keskuslämmityskattilat. Tyypin B kattilat. Nimellinen polttoaineteho yli 70 kW, mutta enintään 300 kW	—
CEN	EN 676:2003 Automaattiset puhallinpolttimet kaasumaisille polttoaineille	EN 676:1996	Voimassaolo lakkaa (29.2.2004)
CEN	EN 677:1998 Kaasua käyttävät keskuslämmityskattilat. Erityisvaatimukset kondenssikattiloille. Nimellinen polttoaineteho enintään 70 kW	—
CEN	EN 732:1998 Erityiset nestekaasulaitteet. Vaatimukset absorptioperiaatteella toimiville jäähdytyslaitteille	—
CEN	EN 751-1:1996 Metallisille kierreliitoksille tarkoitetut tiivisteaineet, jotka joutuvat kosketuksiin 1., 2. ja 3. kaasuryhmän kaasujen ja kuuman veden kanssa. Osa 1: Anaerobiset saumausaineet	—
CEN	EN 751-2:1996 Metallisille kierreliitoksille tarkoitetut tiivisteaineet, jotka joutuvat kosketuksiin 1., 2. ja 3. kaasuryhmän kaasujen ja kuuman veden kanssa. Osa 2: Kovettumattomat saumausaineet	—
CEN	EN 751-3:1996 Metallisille kierreliitoksille tarkoitetut tiivisteaineet, jotka joutuvat kosketuksiin 1., 2. ja 3. kaasuryhmän kaasujen ja kuuman veden kanssa. Osa 3: Sintraamattomat PTFE-teipit	—
CEN	EN 751-3:1996/AC:1997
CEN	EN 777-1:1999 Teolliseen käyttöön tarkoitetut kaasukäyttöiset säteilyputkilämmittimet. Osa 1: Järjestelmä D, turvallisuusvaatimukset	—
	EN 777-1:1999/A1:2001	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.8.2001)
	EN 777-1:1999/A2:2001	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.1.2002)
	EN 777-1:1999/A3:2002	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.10.2002)
CEN	EN 777-2:1999 Teolliseen käyttöön tarkoitetut kaasukäyttöiset säteilyputkilämmittimet. Osa 2: Järjestelmä E, turvallisuusvaatimukset	—
	EN 777-2:1999/A1:2001	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.8.2001)
	EN 777-2:1999/A2:2001	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.1.2002)
	EN 777-2:1999/A3:2002	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.10.2002)
CEN	EN 777-3:1999 Teolliseen käyttöön tarkoitetut kaasukäyttöiset säteilyputkilämmittimet. Osa 3: Järjestelmä F, turvallisuusvaatimukset	—
	EN 777-3:1999/A1:2001	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.8.2001)
	EN 777-3:1999/A2:2001	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.1.2002)
	EN 777-3:1999/A3:2002	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.10.2002)
CEN	EN 777-4:1999 Teolliseen käyttöön tarkoitetut kaasukäyttöiset säteilyputkilämmittimet. Osa 4: Järjestelmä H, turvallisuusvaatimukset	—
	EN 777-4:1999/A1:2001	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.8.2001)
	EN 777-4:1999/A2:2001	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.1.2002)
	EN 777-4:1999/A3:2002	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.10.2002)
CEN	EN 778:1998 Kotitalouskäyttöön tarkoitetut kaasukäyttöiset kiertoilmalämmittimet, joiden nettolämmönsyöttö on enintään 70 kW. Laitetta ei ole varustettu palamisilma- tai savukaasupuhaltimella	—
CEN	EN 778:1998/A1:2001	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.3.2002)
CEN	EN 1020:1997 Muuhun kuin kotitalouskäyttöön tarkoitetut kaasukäyttöiset kiertoilmalämmittimet, joiden nettolämmönsyöttö on enintään 300 kW. Laite varustettu palamisilma- ja/tai savukaasupuhaltimella	—
CEN	EN 1020:1997/A1:2001	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.3.2002)
CEN	EN 1106:2001 Kaasunpolttolaitteiden käsikäyttöiset sulkuventtiilit	—
CEN	EN 1196:1998 Kaasukäyttöiset ilmalämmittimet. Lisävaatimukset kondensaatiojärjestelmällä varustetuille laitteille	—
CEN	EN 1266:2002 Erilliset kaasukäyttöiset konvektiolämmittimet. Laite varustettu palamisilma- ja/tai savukaasupuhaltimella	—
CEN	EN 1266:2002/A1:2005	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (28.2.2006)
CEN	EN 1319:1998 Kotitalouskäyttöön tarkoitetut kaasukäyttöiset kiertoilmalämmittimet, joissa poltin on varustettu puhaltimella, ja joiden polttoaineteho on enintään 70 kW	—
	EN 1319:1998/A2:1999	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (29.2.2000)
	EN 1319:1998/A1:2001	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.3.2002)
CEN	EN 1458-1:1999 Kotitalouskäyttöön tarkoitetut suoralämmitteiset kaasukäyttöiset rumpukuivaimet, joita ei yhdistetä kiinteään savukaasuhormiin ja joiden nimellinen polttoaineteho on enintään 6 kW. Osa 1: Turvallisuusmääräykset	—
CEN	EN 1458-2:1999 Kotitalouskäyttöön tarkoitetut suoralämmitteiset kaasukäyttöiset laitetyyppien B22D ja B23D mukaiset rumpukuivaimet, joiden nimellinen polttoaineteho on enintään 6 kW. Osa 2: Energian käyttötehokkuus	—
CEN	EN 1596:1998 Erityiset nestekaasulaitteet. Kannettavat ja siirrettävät suoralämmitteiset muuhun kuin kotitalouskäyttöön tarkoitetut ilmanlämmittimet, jotka on varustettu puhaltimella	—
CEN	EN 1596:1998/A1:2004	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (30.9.2004)
CEN	EN 1643:2000 Tiiviydentestausjärjestelmät kaasupolttimien ja kaasulaitteiden yhteydessä käytettäville automaattisille sulkuventtiileille	—
CEN	EN 1854:1997 Paineenvalvontalaitteet kaasupolttimille ja kaasulaitteille	—
CEN	EN 1854:1997/A1:1998	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.5.1999)
CEN	EN 12067-1:1998 Kaasu-ilmasuhteen säätölaitteet kaasupolttimille ja -laitteille. Osa 1: Pneumaattiset laitteet	—
CEN	EN 12067-1:1998/A1:2003	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.10.2003)
CEN	EN 12067-2:2004 Kaasu-ilmasuhteen säätölaitteet kaasupolttimille ja -laitteille. Osa 2: Sähkölaitteet	—
CEN	EN 12078:1998 Nollapainesäätimet kaasupolttimille ja kaasulaitteille	—
CEN	EN 12244-1:1998 Kaasulämmitteiset pesukoneet, joiden lämmönsyöttö on enintään 20 kW. Osa 1: Turvallisuusvaatimukset	—
CEN	EN 12244-2:1998 Kaasulämmitteiset pesukoneet, joiden lämmönsyöttö on enintään 20 kW. Osa 2: Energian käyttötehokkuus	—
CEN	EN 12309-1:1999 Kaasukäyttöiset absorptio ja adsorptio ilmastointilaitteet ja/tai lämpöpumppulaitteistot, joiden polttoaineteho on enintään 70 kW. Osa 1: Turvallisuusvaatimukset	—
CEN	EN 12309-2:2000 Kaasukäyttöiset absorptio ja adsorptio ilmastointilaitteet ja/tai lämpöpumppulaitteistot, joiden polttoaineteho on enintään 70 kW. Osa 2: Energian käyttötehokkuus	—
CEN	EN 12669:2000 Kasvihuone ja muiden kuin kotitaloustilojen lisälämmitykseen tarkoitetut kaasukäyttöiset kuumailmapuhaltimet	—
CEN	EN 12752-1:1999 Kaasukäyttöiset rumpukuivaimet tyyppiä B, joiden polttoaineteho on enintään 20 kW. Osa 1: Turvallisuusvaatimukset	—
CEN	EN 12752-2:1999 Kaasukäyttöiset rumpukuivaimet tyyppiä B, joiden polttoaineteho on enintään 20 kW. Osa 2: Energian käyttötehokkuus	—
CEN	EN 12864:2001 Vakiopaineella toimivat pienpainesäätimet sekä niiden varolaitteet butaanille, propaanille ja niiden seoksille. Suurin ulostulopaine enintään 200 mbar ja suurin kapasiteetti enintään 4 kg/h	—
	EN 12864:2001/A1:2003	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (31.3.2004)
	EN 12864:2001/A2:2005	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (28.2.2006)
CEN	EN 13278:2003 Edestä avoimet erilliset kaasukäyttöiset sisätilalämmittimet	—
CEN	EN 13611:2000 Kaasupoltinten ja kaasunpolttolaitteiden varo- ja säätölaitteet. Yleiset vaatimukset	—
CEN	EN 13611:2000/A1:2004	Huomautus 3	Voimassaolo lakkaa (30.6.2005)
CEN	EN 13785:2005 Paineensäätimet sekä niiden varolaitteet butaanille, propaanille ja niiden seoksille, suurin kapasiteetti enintään 100 kg/h ja suurin ulostulopaine enintään 4 bar. Ei sovelleta EN 12864 käsittelemiin laitteisiin	—
CEN	EN 13786:2004 Automaattiset vaihtoventtiilit sekä niiden varalaitteet butaanille, propaanille ja niiden seoksille, suurin ulostulopaine enintään 4 bar ja suurin kapasiteetti enintään 100 kg/h	—
CEN	EN 14543:2005 Erityiset nestekaasulaitteet. Ulkona tai ilmastoiduissa tiloissa käytettävät nestekaasulla toimivat patiolämmittimet, joita ei yhdistetä savukaasuhormiin	—

Huomautus 1

Yleensä korvattavan standardin noudattamisesta johtuva vaatimustenmukaisuusolettamus lakkaa päivänä, jona eurooppalainen standardointielin poistaa kyseisen standardin käytöstä. Tällaisten standardien käyttäjiä pyydetään kuitenkin kiinnittämään huomiota siihen, että joissakin poikkeustapauksissa asia voi olla toisin.

Huomautus 3

Kun kyseessä ovat muutokset, viitattuna standardina on EN CCCCC:YYYY ja sen mahdolliset aikaisemmat muutokset sekä tämä uusi muutos. Kumotuksi standardiksi (sarake 3) käsitetään EN CCCCC:YYYY ja sen mahdolliset aikaisemmat muutokset mutta ei tätä uutta muutosta. Ilmoitetusta päivästä lähtien korvattu standardi ei enää anna olettamusta direktiivin oleellisten vaatimusten mukaisuudesta.

HUOM:

—	Tietoja standardien saatavuudesta saa joko Euroopan standardointielimiltä tai kansallisilta standardointilaitoksilta, joita koskeva luettelo on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY (2), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/48/EY (3), liitteenä.

—	Viitetietojen julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä ei tarkoita sitä, että standardit ovat saatavana kaikilla yhteisökielillä.

—	Tämä luettelo korvaa kaikki aiemmin Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistut luettelot. Komissio huolehtii kyseisen luettelon ajan tasalle saattamisesta.

Lisätietoja yhdenmukaistetuista standardeista saa Internet-osoitteesta

http://europa.eu.int/comm/enterprise/newapproach/standardization/harmstds/

(1) ESO: Eurooppalaiset standardointielimet:

—	CEN: rue de Stassart 36, B-1050 Brussels, puhelin (32-2) 550 08 11; faksi (32-2) 550 08 19 (http://www.cenorm.be)

—	CENELEC: rue de Stassart 35, B-1050 Brussels, puhelin (32-2) 519 68 71; faksi (32-2) 519 69 19 (http://www.cenelec.org)

—	ETSI: 650, route des Lucioles, F-06921 Sophia Antipolis, puhelin (33) 492 94 42 00; faksi (33) 493 65 47 16 (http://www.etsi.org)

(2) EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37.

(3) EYVL L 217, 5.8.1998, s. 18.

1.6.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 128/11

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen

(2006/C 128/03)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTEENVETO

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

5 artiklassa ja 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemus

EXAIRETIKO PARTHENO ELAIOLADO ”TROIZINIA”

(EY) N:o: EL/0206/24.9.2001

SAN ( X ) SMM ( )

Tämä yhteenveto on laadittu ainoastaan tiedotustarkoituksiin. Hakemuksen täydelliset tiedot löytyvät eritelmästä, joka on saatavissa kohdassa 1 ilmoitetuilta kansallisilta viranomaisilta ja Euroopan komissiolta (1).

1. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen:

Nimi:	ΥΠΟΥΡΓΕΙΟ ΑΓΡΟΤΙΚΗΣ ΑΝΑΠΤΥΞΗΣ & ΤΡΟΦΙΜΩΝ (Maatalous-ja elintarvikeministeriö)
	Δ/ΝΣΗ ΒΙΟΛΟΓΙΚΗΣ ΓΕΩΡΓΙΑΣ (Luomuviljelyosasto)
	Osasto SAN, SMM, APT
Osoite:	Aharnon 29,101 76 ΑΘΗΝΑ (Ateena)
Puhelin:	(30) 210 823 20 25
Faksi:	(30) 210 882 12 41
Sähköposti:	yg3popge@otenet.gr.

2. Hakijaryhmittymä:

Nimi:	”Ομάδα Παραγωγών Ελαιολάδου Τροιζηνίας” (Trizinian oliiviöljyntuottajien ryhmittymä) Voittoatuottamaton siviilioikeudellinen yritys
Osoite:	Γαλατάς Τροιζηνίας (Galatas Trizinias) 180 20 KREIKKA
Puhelin:	(30) 22980 26 140
Faksi:	(30) 22980 22 602
Sähköposti:	rastoni@hol.gr.
Kokoonpano:	tuottaja/jalostaja ( X ) Muu ( )

3. Tuotelaji:

Luokka 1.5 Rasvat — Ekstra-neitsytoliiviöljy

4. Eritelmä

(4 artiklan 2 kohdan mukaan)

4.1 Nimi: Exairetiko partheno elaiolado ”Troizinia”

4.2 Kuvaus: Ekstra-neitsytoliiviöljy, jota valmistetaan yksinomaan manaki-lajikkeesta tai jossa voi olla enintään 50 % koroneiki-lajiketta.

Aistinvaraiset ominaisuudet:

Väri: keltaisesta vihreänkeltaiseen riippuen luumarjan kypsyysasteesta poiminnan hetkellä.

Maku: miellyttävä, makea tai karvas (karvas maku haihtuu muutamassa kuukaudessa).

Tuoksu: vallitsevana vasta poimittujen oliivien hedelmäinen tuoksu.

4.3 Maantieteellinen alue: Trizinian alueen rajojen sisään jäävä alue, jolla oliiveja kasvatetaan ja öljy valmistetaan ja joka koostuu seuraavista kunnista:

4.4 Alkuperätodisteet: Tuotanto, jalostus, varastointi ja pullotus tapahtuvat rajoitetulla maantieteellisellä alueella. Tuottajat ilmoittavat oliivitarhansa rekisteriin, jota pidetään ajan tasalla. Jalostus- ja pullotuslaitokset kirjataan myös erityiseen rekisteriin. Maatalouden kehityksen virasto hoitaa rekisterejä ja pitää ne ajan tasalla. Vuosittain laaditaan taulukot oliiviöljyn tuotanto- ja jalostusmääristä. Kaikki asianomaiset ovat kirjattuina rekistereihin. Valvotaan, että kaikki täyttävät velvollisuutensa, ja näin varmistetaan tuotteen jäljitettävyys.

4.5 Tuotantomenetelmä:

a) Viljelymenetelmä

Maa muokataan mekaanisesti, eikä torjunta-aineita käytetä.

Neljännes oliivitarhoista kastellaan letkuilla tai tippa- tai kastelulaitteilla.

Puut leikataan sopivaan aikaan ja sopivalla tavalla, kastelu ja lannoitus tehdään sopivasti ja näin varmistetaan, että Trizinian oliivitarhojen vuosituotanto on lähes vakio.

Lannoitus ja kasviensuojelu toteutetaan ympäristöystävällisillä menetelmillä (orgaaninen lannoitus, oliivikärpäspyydykset, syöttisumutukset jne.)

b) Sadonkorjuu

Melkein kaikki oliivit kerätään värin muuttuessa vihreästä tummanvioletiksi. Sadonkorjuu kestää marraskuusta (jolloin oliivit eivät vielä ole aivan kypsiä) helmikuuhun. Suurin osa sadosta korjataan joulu- ja tammikuussa. Oliivien ei anneta ylikypsyä puissa. Tämä johtaisi painon ja tilavuuden laskuun, huonompaan aromiin ja öljyn suurempaan happoisuuteen.

Oliivit kerätään perinteisellä tavalla kammoilla tai joskus harvoin käsin. Tämän ansiosta tuotteen laatu ja kasvien terveys on parempi.

c) Kerääminen ja varastointi

Korjatut oliivit pussitetaan heti kasvikuiduista (juutista) tehtyihin säkkeihin (mikä helpottaa ilmankiertoa) ja viedään puristamoon samana päivänä. Jos oliiveja joskus harvoin on varastoitava vuorokausi, säkit sijoitetaan kuormalavoille katetuille alueille, jotta ilmankierto varmistetaan mutta säkit ovat suojassa auringolta ja sateelta.

d) Luumarjojen käsittely ja oliiviöljyn uuttaminen

Vaiheet ovat vastaanotto, syöttö jalostusketjulle, lehtien poisto, pesu, rikkominen, jauhaminen, sekoittaminen, öljyn uuttaminen massasta ja lopullinen erotus.

Samalla noudatetaan tarkoituksenmukaisia puhtautta, sekoitusnopeutta (17—19 kierrosta/min.), sekoitusaikaa (20—30 min.) ja ennen kaikkea lämpötilaa (joka ei missään tapauksessa saa nousta yli 28–29 οC:een) koskevia sääntöjä.

e) Pakkaus

Ennen markkinoille saattamista ja myyntiä kuluttajille Trizinian oliiviöljy varastoidaan ruostumattomasta teräksestä valmistettuihin säiliöihin ja pakataan 5 litran peltiastioihin ja 0,1 — 1 litran tummiin lasipulloihin.

Lopputuote pakataan vain kyseisen maantieteellisen alueen sisällä. Näin voidaan laatu varmistaa ja lopputuote kontrolloida. Samalla otetaan huomioon taloudelliset näkökohdat ja hyödyt, jotka saadaan siitä, että tuote pakataan kyseisellä alueella.

Pidetään tarpeellisena, että toiminta kokonaisuudessaan tapahtuu kyseisellä maantieteellisellä alueella, jotta varmistetaan nimityksen suojelu sekä tuotteen laatu ja autenttisuus.

4.6 Yhteys maantieteelliseen alkuperään: Trizinian alueen öljyn erinomainen laatu johtuu pääosin maaperästä ja ilmastosta, viljelytekniikasta, sadonkorjuumenetelmistä ja -ajasta sekä jalostus- ja pakkausmenetelmistä, jotka ovat joko perinteisiä tai uudenaikaisia ja samalla teknisesti ja tieteellisesti päteviä.

Alueen vuorinen ja mäkinen maasto (joka suosii epätavallisen kirkasta valoa ja puiden ilmansaantia, jotka ovat tunnetusti määrääviä tekijöitä erinomaisen laadun tuottamisessa), kohtuullinen sademäärä (noin 550 mm), leuto talvi, suhteellisen kuiva ja kuuma kesä (jolloin saadaan kuitenkin 15 prosenttia vuotuisesta sademäärästä), runsas auringonpaiste ja kohtuullisen voimakkaat pohjoistuulet auttavat omalta osaltaan tuottamaan öljyä, jonka väri on rikas ja maku miellyttävän herkkä. Hieman kalkkipitoinen maaperä, jonka pH on neutraali tai hieman emäksinen ja jossa on yleensä suuria pitoisuuksia fosforia, kaliumia, booria jne. on hyvin merkittävää tuotettaessa öljyä, joka on luontaisen läpikuultavaa ja jossa on paljon aromaattisia aineita.

4.7 Valvontaelin:

Α)

Nimi:	Νομαρχιακή Αυτοδιοίκηση Αθηνών — Πειραιώς (Ateenan itsehallintoalue — Pireus)
	Νομαρχιακό Διαμέρισμα Πειραιώς (Pireuksen hallintoalue)
	Διεύθυνση Γεωργίας Πειραιώς (Pireuksen maatalousvirasto)
Osoite:	Δημοσθένους 1 (Demostenes 1) 18531 Pireus
Puhelin:	(30) 210 412 47 72
Faksi:	(30) 210 412 61 43
Sähköposti:	u15614@minagric.gr

Nimi:	Οργανισμός Πιστοποίησης και Επίβλεψης Γεωργικών Προϊόντων (Maataloustuotteiden sertifiointi- ja valvontalaitos) (Ο.Π.Ε.ΓΕ.Π.)
Osoite:	Άνδρου 1 & Πατησίων (Androu ja Patision) 112 57 ΑΘΗΝΑ (Ateena)
Puhelin:	(30) 210 823 12 53
Faksi:	(30) 210 823 14 38
Sähköposti:	agrocert@otenet.gr

4.8 Merkintä: Tuotteen pakkauksessa on oltava merkintä ΕΞΑΙΡΕΤΙΚΟ ΠΑΡΘΕΝΟ ΕΛΑΙΟΛΑΔΟ ”ΤΡΟΙΖΗΝΙΑ” Π.Ο.Π. sekä presidentin asetuksen 61/93 4 artiklan 8 kohdassa ja ministeriöiden yhteispäätöksessä nro 2823003/12.1.2004 määrätyt merkinnät.

4.9 Kansalliset vaatimukset: On sovellettava lain nro 2040/92, presidentin asetuksen 61/93 ja ministeriöiden yhteispäätöksen 2823003/12.1.2004 voimassaolevia säännöksiä.

(1) Euroopan komissio, Maatalouden ja maaseudun kehittämien pääosasto, Maataloustuotteiden laatupolitiikan yksikkö, B-1049 Bryssel.

1.6.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 128/15

(2006/C 128/04)

YHTEENVETO

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

5 artiklassa ja 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemus

”AZEITE DO ALENTEJO INTERIOR”

EY nro: PT/0234/16.5.2002

SAN ( X ) SMM ( )

1. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen:

Nimi:	Instituto de Desenvolvimento Rural e Hidráulica
Osoite:	Av. Afonso Costa, n.o 3 — P-1949-002 Lisboa
Puhelin:	(351) 218 44 22 00
Faksi:	(351) 218 44 22 02
Sähköposti:	idrha@idrha.min-agricultura.pt

2. Hakijaryhmittymä:

Nimi:	UCAAI — União das Cooperativas Agrícolas do Alentejo Interior
Osoite:	Rua 5 de Outubro, 7 — P-7595 Torrão
Puhelin:	(351) 265 66 92 52
Faksi:	(351) 265 66 92 52
Sähköposti:	azeites_alentejo_interior@iol.pt
Kokoonpano:	tuottaja/jalostaja ( X ) Muu: ( )

3. Tuotelaji:

Luokka1.5: Rasvat (voi, margariini, öljyt jne.) Neitsyt- ja ekstra-neitsytoliiviöljy

4. Eritelmä

(yhteenveto 4 artiklan 2 kohdan edellytyksistä)

4.1 Tuotteen nimi: ”AZEITE DO ALENTEJO INTERIOR”

4.2 Tuotteen kuvaus: Neitsyt- ja ekstra-neitsytoliiviöljy, joka on puristettu mekaanisesti Olea europea sativa Hoffg -lajin lajikkeista Galega Vulgar (vähintään 60 %), Cordovil de Serpa ja/tai Cobrançosa (enintään 40 %); muiden lajikkeiden osuus saa olla enintään 5 prosenttia, eikä se missään tapauksessa saa sisältää Picual- tai Maçanilha-lajikkeita. Väri kullankeltainen tai vihertävä, hedelmäinen pehmeä aromi, jossa tuntuu kypsän ja/tai vihreän oliivin sekä muiden hedelmien ja erityisesti omenan ja/tai viikunan tuoksu, erittäin miellyttävä maku. Paneelitestin tulos vähintään 6,5. Kemialliset ominaisuudet: absorbanssi K232 enintään 2,40, absorbanssi K270 enintään 0,20 ja Delta K enintään 0,00; vahapitoisuus enintään 200 mg/kg, sterolipitoisuus ( %): kolesteroli enintään 0,3; brassikasteroli enintään 0,1; kampesteroli enintään 3,5; stigmasterolipitoisuus kampesterolipitoisuutta alhaisempi; beetasitosteroli vähintään 93,0; Delta 7- stigmasteroli enintään 0,5. Sterolien kokonaismäärä vähintään 1 600 mg/kg; erytrodioli- ja uvaolipitoisuus ( %) enintään 4,5; rasvahappojen kokonaispitoisuus ( %) C14:0 enintään 0,03; C16:0 — 14,020.0; C16:1 — 2,0–3,0; C18:0 — 1,5–2,5; C18:1 — vähintään 70,0; C18:2 — 4,0–7,0; C18:3 — enintään 1,0. Transrasvahappojen pitoisuus ( %): transoleiinihapot enintään 0,03; translinoli- ja translinoleenihappojen yhteispitoisuus enintään 0,03.

4.3 Maantieteellinen alue: Maantieteellinen tuotanto-, jalostus- ja pakkausalue kuuluu Alentejon ydinalueeseen, joka tunnetaan yleisesti nimellä ”Alentejo Interior”, ja se rajoittuu kokonaisuudessaan seuraaviin kuntiin: Portel, Vidigueira, Cuba, Alvito, Viana do Alentejo, Ferreira do Alentejo ja Beja sekä Aljustrelin, S. João de Negrilhosin ja Ervidelin taajamat Aljustrelin kunnassa, Entradasin taajama Castro Verden kunnassa, Alcaria Ruivan taajama Mértolan kunnassa ja Torrãon taajama Alcácer do Salin kunnassa.

4.4 Alkuperätodisteet: Tuotteen omien erityisominaisuuksien lisäksi alkuperästä kertoo myös jäljitettävyysjärjestelmä. Maatiloilla sekä jalostuslaitoksilla ja pakkaamoilla on oltava toimilupa ja hyväksyntä, jonka tuottajaryhmittymä myöntää valvontaelimen etukäteen antaman lausunnon perusteella. Lisäksi niiden on sijaittava edellä tarkoitetulla maantieteellisellä alueella. Koko tuotantoprosessia raaka-aineen tuottavilta tiloilta lopputuotteen myyntipaikalle valvotaan sen varmistamiseksi, että kaikkia viljelyyn, kuljetukseen, jalostukseen ja pakkaamiseen liittyviä sääntöjä noudatetaan.

SAN-merkintää saadaan käyttää ainoastaan sellaista neitsyt- tai ekstra-neitsytoliiviöljyä sisältävissä pakkauksissa, jonka ilmoitettuja analyyttisiä ominaisuuksia ja tuotantoprosessia on valvottu.

Varmennusmerkki numeroidaan, jotta voidaan varmistaa tuotteen täydellinen jäljitettävyys tuotantotilalle asti. Tuotteen alkuperä voidaan todeta milloin tahansa kaikissa tuotantoketjun vaiheissa.

4.5 Valmistusmenetelmä: Rekisteröidyistä oliivitarhoista ja edellä mainituista lajikkeista peräisin olevat oliivit korjataan riittävän kypsinä, eritelmän mukaisina prosenttiosuuksina ja erilllään muista oliiveista. Ne kuljetetaan jalostuslaitoksiin, joissa ne lajitellaan, pestään, murskataan, sekoitetaan ja puristetaan tai lingotaan. Näin saatu oliiviöljy dekantoidaan ja varastoidaan asianmukaisiin tiloihin odottamaan pakkaamista. Tuotannossa noudatetaan oliiviöljyn hyvän tuotantotavan mukaisia vaatimuksia, jotka koskevat erityisesti tuholaisten ja tautien torjuntaan käytettäviä kasvinsuojeluaineita, korjuumenetelmiä, tapaa, jolla oliivit kuljetetaan korjuupaikalta varastoon sekä kuljetuksen kestoa, oliivien varastointia ja varastoinnin enimmäiskestoa korjuun ja oliivien murskaamisen ja massan sekoittamisen välillä. Toisesta puristamisesta saatua öljyä ei hyväksytä, eikä myöskään enstyymien tai talkin käyttöä. Neitsyt- ja ekstra-neitsytoliiviöljy pakataan asianmukaisiin astioihin ja merkitään asiaankuuluvalla tavalla. Kaikki edellä luetellut toimenpiteet tapahtuvat maantieteellisellä alueella, koska oliiviöljy on helposti muuta alkuperää oleviin vastaaviin tuotteisiin sekoitettavissa oleva tuote, eikä sen erottaminen muista vastaavista tuotteista olisi enää mahdollista myöhemmässä vaiheessa. Siksi tämä onkin asianmukainen käytäntö valvonnan ja tuotteen jäljitettävyysketjun jatkuvuuden varmistamiseksi, ja sen avulla voidaan taata kuluttajalle tuotteen alkuperä ja aitous.

4.6 Yhteys maantieteelliseen alkuperään: Oliiviöljyn tuotannolla on läheinen yhteys Alentejo Interiorin alueeseen, jonka kaikki ilmasto- ja maaperäolosuhteet ovat omiaan edistämään neitsyt- ja ekstra-neitsytoliiviöljyn tuotantoon soveltuvien oliivipuiden ja oliivien kehittymistä ja hyödyntämistä. Sen seurauksena vuosien saatossa ovat valikoituneet sopivimmat lajikkeet ja vastaavasti karsiutuneet sellaiset lajikkeet, jotka poikkeavat ominaisuuksiltaan paikallisten oliivien öljylle antamasta tyypillisestä hedelmäisestä aromista ja mausta. Hyvien käytäntöjen täydellinen noudattaminen on vakiintunut tapa. Tuotteen ja alueen historiallinen ja sosiaalis-kulttuurinen yhteys ilmenee lukemattomissa muistomerkeissä (joista eräät ovat peräisin jo roomalaiskaudelta), kansanlauluissa, erityisesti oliivien jalostusta varten kehitetyssä esineistössä, alueen paikannimissä, ruokaperinteessä, sukunimissä, tutkimuksissa ja kirjallisuusviittauksissa. Sen lisäksi Azeite do Alentejo Interior on tuote, joka tunnetaan ja erotetaan kemiallisten ja aistinvaraisten ominaisuuksiensa ansiosta muista vastaavista tuotteista. Vaikka käytetyt lajikkeet eivät olekaan ominaisia yksinomaan kyseiselle alueelle, oliivitarhojen lajikekoostumus ja ekosysteemi vaikuttavat olennaisella tavalla oliiviöljyyn ja sen erityisominaisuuksiin.

4.7 Valvontaelin:

Nimi:	Certialentejo — Certificação de Produtos Agrícolas, LDA
Osoite:	Av. General Humberto Delgado, 34 — 1.a Esq — P-7000–900 Évora
Puhelin:	(351) 266 76 95 64/5
Faksi:	(351) 266 76 95 66
Sähköposti:	geral@certialentejo.pt

4.8 Merkintä: Pakollinen maininta ”Azeite do Alentejo Interior — Denominação de Origem Protegida” (Azeite do Alentejo Interior — suojattu alkuperänimitys) sekä vastaava yhteisön tunnus, kun tuote on merkitty yhteisön rekisteriin. Päällysmerkinnöissä on lisäksi oltava varmennusmerkki, jossa on ehdottomasti mainittava tuotteen nimi ja sitä vastaava merkintä, valvontaelimen nimi sekä sarjanumero (numeerinen tai aakkosnumeerinen koodi, jonka avulla voidaan varmistaa tuotteen jäljitettävyys).

4.9 Kansalliset vaatimukset: —

(1) Euroopan komissio, Maatalouden ja maaseudun kehittämien pääosasto, Maataloustuotteiden laatupolitiikan yksikkö, B-1049 Bryssel.

1.6.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 128/18

(2006/C 128/05)

YHTEENVETO

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

5 artiklassa ja 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemus

”PAIO DE BEJA”

EY nro: PT/0230/08.04.2002

SAN ( ) SMM ( X )

1. Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen:

Nimi:	Instituto de Desenvolvimento Rural e Hidráulica
Osoite:	Av. Afonso Costa, n.ο 3, P-1949-002 Lisboa
Puhelin:	(351) 218 44 22 00
Faksi:	(351) 218 44 22 02
Sähköposti:	idrha@idrha.min-agricultura.pt

2. Hakijaryhmittymä:

Nimi:	Cooperativa Agrícola de Beja, CRL
Osoite:	Rua Mira Fernandes, n.o 2
	Apartado 14
	P-7801-901 Beja
Puhelin:	(351) 284 32 20 51
Faksi:	(351) 284 32 28 97
Sähköposti:	coopagri.beja@mail.telepac.pt
Kokoonpano:	tuottaja/jalostaja ( X ) Muu ( )

3. Tuotelaji:

Luokka 1.2 — Lihajalosteet

4. Eritelmä

(yhteenveto 4 artiklan 2 kohdan edellytyksistä)

4.1 Tuotteen nimi: ”PAIO DE BEJA”

4.2 Tuotteen kuvaus: Pääasiassa tammisavustettu makkara, joka on valmistettu Alentejana-rodun sikojen ruhoista leikatusta lihasta ja kiinteästä rasvasta. Liha- ja rasvapaloihin lisätään suolaa, paprikatahnaa, kuivattua valkosipulijauhetta, kuminaa ja chiliä. Kuorena käytetään luonnollista suolattua siansuolta. Makkara on paksu, suora, poikkileikkaukseltaan pyöreä, pituudeltaan 12–20 senttimetriä ja halkaisijaltaan 6–15 senttimetriä. Pinta on kiiltävä ja hieman epätasainen. Makkara on väriltään punertavan ja valkoisen kirjava ja koostumukseltaan puolikova tai kova. Se sidotaan molemmista päistään puuvillalangalla. Leikkauspinta on väriltään punertavasta ruusunpunaiseen, ja siinä näkyy myös valkoista. Massa on täysin kiinteää ja yhtenäistä. Rasva on helmiäisenvalkoista, kiiltävää, maukasta ja miellyttävän tuoksuista. Makkara on maultaan miellyttävä, pehmeä, kevyesti suolainen ja toisinaan hieman tulinen. Kevyesti savuinen tuoksu on miellyttävä.

4.3 Maantieteellinen alue: Paio de Bejan valmistukseen tarkoitettujen raaka-aineiden maantieteellinen tuotantoalue rajoittuu luonnollisella tavalla seuraaviin tammimetsävyöhykkeen (montado) kuntiin: Abrantes, Alandroal, Alcácer do Sal (lukuun ottamatta Santa Maria do Castelon taajamaa), Alcoutim, Aljezur (Odeceixen, Bordeiran, Rogilin ja Aljezurin taajamat), Aljustrel, Almodôvar, Alter do Chão, Alvito, Arraiolos, Arronches, Avis, Barrancos, Beja, Borba, Campo Maior, Castelo Branco, Castelo de Vide, Castro Marim (Odeleiten ja Azinhalin taajamat), Castro Verde, Chamusca, Coruche, Crato, Cuba, Elvas (lukuun ottamatta Caia e S. Pedron taajamaa), Estremoz, Évora, Ferreira do Alentejo, Fronteira, Gavião, Grândola (lukuun ottamatta Melidesin taajamaa), Idanha-a-Nova, Lagos (Bensafrimin taajama), Loulé (Ameixialin, Salirin, Alten, Benafimin ja Querençan taajamat), Marvão, Mértola, Monchique (Monchiquen, Marmeleten ja Alfercen taajamat), Monforte, Montemor-o-Novo, Mora, Moura, Mourão, Nisa, Odemira (lukuun ottamatta Vila Nova de Mil Fontesin ja S. Teotónion taajamia), Ourique, Penamacor, Ponte de Sôr, Portalegre, Portel, Redondo, Reguengos de Monsaraz, Sabugal, Santiago do Cacém (lukuun ottamatta Santo Andrén taajamaa), Sardoal, São Brás de Alportel, Serpa, Sines, Silves (S. Marcosin, S. Bartolomeu de Messinesin ja Silvesin taajamat), Sousel, Tavira, (Cachopon taajama), Vendas Novas, Viana do Alentejo, Vidigueira, Vila Velha de Ródão ja Vila Viçosa. Käytettyjen mausteiden, paikallisten tuotantomenetelmien ja tuotteen aistinvaraisten ominaisuuksien perusteella maantieteellinen alue, jolla tuote jalostetaan, kypsytetään, leikataan ja pakataan, rajoittuu luonnollisella tavalla Bejan kuntaan.

4.4 Alkuperätodisteet: Paio de Beja -makkaraa voidaan valmistaa ainoastaan jalostusalueella sijaitsevissa, asianmukaisen toimiluvan omaavissa ja hakijaryhmittymän hyväksymissä jalostuslaitoksissa. Raaka-aine on peräisin Alentejana-rotuisista sioista, jotka on kasvatettu pääosin vapaina rauta- ja korkkitammivyöhykkeellä sijaitsevilla sikatiloilla oloissa, jotka soveltuvat osittain tai kokonaan laajaperäisiin tuotantomenetelmiin. Eläimet merkitään Alentejana-rodun kantakirjaan. Sikojen teurastus ja ruhojen leikkaaminen tapahtuvat hyväksytyissä laitoksissa maantieteellisellä tuotantoalueella. Sikatilat, teurastamot, leikkaamot ja Paio de Bejan tuotantolaitokset on merkittävä hakijaryhmittymän pitämiin rekistereihin, ja niiden toimintaa valvoo riippumaton elin. Näin voidaan varmistaa tuotteen jäljitettävyys, koska numeroidulla varmennusmerkillä varustetun tuotteen alkuperä voidaan todeta kaikissa tuotantovaiheissa tilalta myyntipisteisiin.

4.5 Valmistusmenetelmä: Makkara valmistetaan Alentejana-rotuisten sikojen kylkilihasta, kinkusta, lavasta ja rasvasta, jotka jauhetaan koneellisesti tai käsin suhteessa 70–90 prosenttia lihaa ja 10–30 prosenttia rasvaa. Jauhamisen jälkeen sekoitetaan liha, rasva ja mausteet, joita on ensin liotettu vedessä alueelle tyypillisen tavan mukaan. Massan annetaan seistä 1–2 päivää kylmähuoneessa, jonka lämpötila ei saa ylittää 10 celsiusastetta ja jonka suhteellinen kosteus on 80–90 prosenttia. Sen jälkeen massa täytetään suolaveteen säilöttyyn siansuoleen, ja makkarat tiivistetään ja sidotaan huolellisesti. Makkaroiden täyttämisen jälkeen ne savustetaan vähintään kolmen ja enintään 12 päivän ajan (5–10 päivää kesällä ja 8–12 päivää talvella). Aina alkuperäpaikassa esipakattu tuote pidetään kaupan kokonaisena, paloina tai siivuina. Mahdollinen myöhempi pakkaaminen on tehtävä käyttäen asianmukaista vaaratonta ja tuotteeseen lähikosketuksessa reagoimatonta materiaalia. Pakkaaminen tapahtuu joko normaalipaineisissa, paineeltaan säädellyissä tai alipaineistetuissa tiloissa. Leikkaamisen ja pakkaamisen on tapahduttava ainoastaan maantieteellisellä jalostusalueella, jotta voidaan varmistaa tuotteen jäljitettävyys, valvonta ja sen aistinvaraisten ja mikrobiologisten ominaisuuksien säilyminen muuttumattomina.

4.6 Yhteys maantieteelliseen alkuperään: Merkkejä sianlihan käytöstä ihmisravinnoksi Baixo Alentejossa on todettu jo pronssikautisissa löydöksissä, esimerkiksi haudoissa ja muissa megaliittiajan rakennelmissa. Viittauksia sianlihan kulutukseen alueella on olemassa myös 4. vuosisadalta eKr, jolloin alue oli kelttien hallinnassa. Näillä kansoilla oli merkittävä vaikutus Baixo Alentejon väestön ravintotottumusten monipuolistumiseen. Myöhemmin — roomalaisten vallattua alueen — sianlihan kulutus lisääntyi entisestään roomalaisten ruokaperinteiden ansiosta. Valloittajat törmäsivät alueella myös heille uusiin ilmiöihin, kuten tammenterhojen käyttöön sikojen ruokinnassa ja paikallisten yrttien käyttöön elintarvikkeiden valmistuksessa. Ajanlaskumme ensimmäisellä vuosituhannella alueelle saapuivat arabivalloittajat. Koraanin kiellot eivät ilmeisesti kuitenkaan vaikuttaneet paikallisiin tapoihin, ja kyseisen aikakauden merkittävin vaikutus oli mausteiden käytön yleistyminen osana paikallista ruokaperinnettä. Vuosisatojen varrelta on säilynyt lukuisia viittauksia tammenterhoilla ruokittuihin sikoihin, joiden liha sekä tuoreena että säilöttynä on alueen ruokavalion tärkein ainesosa. Eläimet kasvatettiin laajaperäisesti ja toisinaan myös eräänlaisissa yhteissikaloissa (adúas), jollaisia tavattiin Alentejossa vielä muutamia vuosia sitten. Sianliha onkin ammoisista ajoista meidän päiviimme saakka ollut olennainen osa Alentejon keittiötä. Tarve säilöä sianlihaa koko vuodeksi johti makkaranvalmistustaidon kehittymiseen, ja Paio de Beja on tärkeä osa tätä perinnettä. Sen yhteys maantieteelliseen alkuperäalueeseen voidaan perustella lyhyesti kolmella tekijällä: valmistuksessa käytettävä liha on peräisin kotoperäiseen rotuun kuuluvista eläimistä; kyseiset eläimet kasvatetaan alueen tammimetsissä; liha käsitellään, jalostetaan ja maustetaan erityisellä tavalla, jonka ansiosta aistinvaraiset ominaisuudet erottavat Paio de Bejan Alentejon muista vastaavista tuotteista.

4.7 Valvontaelin:

Nimi:	Certialentejo — Certificação de Produtos Agrícolas, LDA
Osoite:	Av. General Humberto Delgado, N.o 34 1.a Esq
Osoite:	P-7000-900 Évora
Puhelin:	(351) 266 76 95 64
Faksi:	(351) 266 76 95 66
Sähköposti:	certialentejo@net.sapo.pt

Valvontaelin on hyväksytty standardin 45011:2001 vaatimukset täyttäväksi.

4.8 Merkintä: Etiketissä on oltava merkintä ”PAIO de BEJA — Indicação Geográfica Protegida” (suojattu maantieteellinen merkintä) sekä vastaava yhteisön tunnus. Päällysmerkinnöissä on myös oltava varmennusmerkki, jossa on ehdottomasti oltava tuotteen nimi ja sitä vastaava merkintä, valvontaelimen nimi sekä sarjanumero (numeerinen tai alfanumeerinen koodi, jonka avulla voidaan varmistaa tuotteen jäljitettävyys).

4.9 Kansalliset vaatimukset: —

(1) Euroopan komissio, Maatalouden ja maaseudun kehittämien pääosasto, Maataloustuotteiden laatupolitiikan yksikkö, B-1049 Bryssel.

1.6.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 128/27

ETA-sopimuksen liitteessä XIII olevan 64 kohdan a alakohdassa tarkoitetun säädöksen (yhteisön lentoliikenteen harjoittajien pääsystä yhteisön sisäisen lentoliikenteen reiteille 23 päivänä heinäkuuta 1992 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2408/92) 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukainen EFTAn valvontaviranomaisen antama tiedonanto

(2006/C 128/11)

Julkisen palvelun velvoitteiden asettaminen säännölliselle lentoliikenteelle seuraavilla edestakaisilla reiteillä:

1.	Gjögur—Reykjavík

2.	Bíldudaldur—Reykjavík

3.	Sauðárkrókur—Reykjavík

4.	Grímsey—Akureyri—Grímsey

5.	Vopnafjörður—Þórshöfn—Akureyri

6.	Höfn–Reykjavík

1. JOHDANTO

Islanti on päättänyt yhteisön lentoliikenteen harjoittajien pääsystä yhteisön sisäisen lentoliikenteen reiteille 23 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2408/92 (http://europa.eu.int/eur-lex/lex/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31992R2408:FI:HTML) 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti asettaa 1. tammikuuta 2007 alkaen uudet julkisen palvelun velvoitteet säännölliselle lentoliikenteelle seuraavilla edestakaisilla reiteillä:

1.	Gjögur—Reykjavík

2.	Bíldudaldur—Reykjavík

3.	Sauðárkrókur—Reykjavík

4.	Grímsey—Akureyri

5.	Vopnafjörður—Þórshöfn—Akureyri

6.	Höfn—Reykjavík

2. JULKISEN PALVELUN VELVOITTEESEEN SISÄLTYY SEURAAVAA

2.1 Vähimmäisvuorotiheys, paikkakapasiteetti, reitit ja aikataulut

Vaatimukset ovat voimassa toimintakaudella 1. tammikuuta 2007—31. joulukuuta 2009 (3 vuotta).

Vähimmäisvuorotiheys

—	Reykjavík—Gjögur—Reykjavík: kaksi edestakaista lentoa viikossa

—	Reykjavík—Bíldudalur—Reykjavík: kuusi edestakaista lentoa viikossa

—	Reykjavík—Sauðárkrókur—Reykjavík: viisi edestakaista lentoa viikossa

—	Akureyri—Grímsey—Akureyri: kolme edestakaista lentoa viikossa

—	Akureyri—Vopnafjörður—Þórshöfn—Akureyri: viisi edestakaista lentoa viikossa

—	Reykjavík—Höfn—Reykjavík: seitsemän edestakaista lentoa viikossa

Reititys

—	Vaadittujen lentojen on oltava välilaskuttomia.

Aikataulu

—	Reykjavík—Gjögur—Reykjavík: lähtö Reykjavíkista aikaisintaan klo 9.00. Tulo Reykjavíkiin viimeistään klo 17.00.

—	Reykjavík—Bíldudalur—Reykjavík: lähtö Reykjavíkista aikaisintaan klo 9.00. Tulo Reykjavíkiin viimeistään klo 19.00.

—	Reykjavík—Sauðárkrókur—Reykjavík: lähtö Reykjavíkista aikaisintaan klo 8.00. Tulo Reykjavíkiin viimeistään klo 19.00.

—	Akureyri—Grímsey—Akureyri: lähtö Akureyrista aikaisintaan klo 9.00. Tulo Akureyriin viimeistään klo 17.00.

—	Akureyri—Vopnafjörður—Þórshöfn—Akureyri: lähtö Akureyrista aikaisintaan klo 9.00. Tulo Akureyriin viimeistään klo 17.00.

—	Reykjavík—Höfn—Reykjavík: lähtö Reykjavíkista aikaisintaan klo 8.00. Tulo Reykjavíkiin viimeistään klo 18.00.

Paikkakapasiteetti

—	Reykjavík—Gjögur—Reykjavík: Jokaisella lennolla on tarjottava vähintään 9 paikkaa kumpaankin suuntaan.

—	Reykjavík—Bíldudalur—Reykjavík: Jokaisella lennolla on tarjottava vähintään 9 paikkaa kumpaankin suuntaan.

—	Reykjavík—Sauðárkrókur—Reykjavík: Jokaisella lennolla on tarjottava vähintään 15 paikkaa kumpaankin suuntaan.

—	Akureyri—Grímsey—Akureyri: Jokaisella lennolla on tarjottava vähintään 9 paikkaa kumpaankin suuntaan aikavälillä 1. syyskuuta–30. huhtikuuta. Jokaisella lennolla on tarjottava vähintään 15 paikkaa kumpaankin suuntaan aikavälillä 1. toukokuuta–31. elokuuta.

—	Akureyri—Vopnafjörður—Þórshöfn—Akureyri: Jokaisella lennolla on tarjottava vähintään 9 paikkaa kumpaankin suuntaan aikavälillä 1. syyskuuta—30. huhtikuuta. Jokaisella lennolla on tarjottava vähintään 15 paikkaa kumpaankin suuntaan aikavälillä 1. toukokuuta—31. elokuuta.

—	Reykjavík—Höfn—Reykjavík: Jokaisella lennolla on tarjottava vähintään 15 paikkaa kumpaankin suuntaan.

2.2 Ilma-alusluokka

—

Reykjavík—Gjögur—Reykjavík: Vaadituilla lennoilla on käytettävä aikavälillä 1. marraskuuta—31. toukokuuta vähintään 9 matkustajalle ja 600 kilolle rahtia rekisteröityä monimoottorista potkuturbiinikonetta. Vaadituilla lennoilla on käytettävä aikavälillä 1. kesäkuuta—31. lokakuuta vähintään 9 matkustajalle ja 200 kilolle rahtia rekisteröityä monimoottorista potkuturbiinikonetta.

—	Reykjavík—Bíldudalur—Reykjavík: Vaadituilla lennoilla on käytettävä vähintään 9 matkustajalle rekisteröityä monimoottorista potkuturbiinikonetta.

—	Reykjavík—Sauðárkrókur—Reykjavík: Vaadituilla lennoilla on käytettävä vähintään 15 matkustajalle rekisteröityä monimoottorista potkuturbiinikonetta.

—

Akureyri—Grímsey—Akureyri: Vaadituilla lennoilla on käytettävä aikavälillä 1. syyskuuta—30. huhtikuuta vähintään 9 matkustajalle rekisteröityä monimoottorista potkuturbiinikonetta. Vaadituilla lennoilla on käytettävä aikavälillä 1. toukokuuta—31. elokuuta vähintään 15 matkustajalle rekisteröityä monimoottorista potkuturbiinikonetta.

—

Akureyri—Vopnafjörður—Þórshöfn—Akureyri: Vaadituilla lennoilla on käytettävä aikavälillä 1. syyskuuta—30. huhtikuuta vähintään 9 matkustajalle rekisteröityä monimoottorista potkuturbiinikonetta. Vaadituilla lennoilla on käytettävä aikavälillä 1. toukokuuta—31. elokuuta vähintään 15 matkustajalle rekisteröityä monimoottorista potkuturbiinikonetta.

—	Reykjavík—Höfn—Reykjavík: Vaadituilla lennoilla on käytettävä vähintään 15 matkustajalle rekisteröityä monimoottorista potkuturbiinikonetta.

Liikenteenharjoittajia pyydetään ottamaan erityisesti huomioon lentokenttien tekniset ja operatiiviset olosuhteet.

2.3 Hinnat

Täysin muutettavissa olevien menolippujen perushinnat (ilman lentokenttäveroa ja vakuutusmaksua) saavat olla enintään (tammikuun 2006 kuluttajahintaindeksi):

1.	Reykjavík–Gjögur

9 280 ISK (+ 930 ISK)

2.	Reykjavík–Bíldudalur

9 280 ISK (+ 930 ISK)

3.	Reykjavík–Sauðárkrókur

9 280 ISK (+ 930 ISK)

4.	Akureyri–Grímsey

8 090 ISK (+ 930 ISK)

5.	Akureyri–Vopnafjörður

10 190 ISK (+ 930 ISK)

6.	Akureyri–Þórshöfn

10 190 ISK (+ 930 ISK)

7.	Reykjavík–Höfn

11 520 ISK (+ 930 ISK)

Liikenteenharjoittajan on tarjottava normaalin käytännön mukaisia sosiaalisia alennuksia.

Matkalippujen hintoja voidaan muuttaa kuluttajahintaindeksin muutosten mukaisesti enintään kerran kuudessa kuukaudessa.

2.4 Rahtimaksut

Reykjavík–Gjögur–Reykjavík: Rahdinkäsittelymaksu saa olla enintään 680 Islannin kruunua (ilman arvonlisäveroa) ja rahtikiloa kohti veloitettava maksu saa olla enintään 19 Islannin kruunua (ilman arvonlisäveroa) aikavälillä 1. marraskuuta—31. toukokuuta (tammikuun 2006 hintataso).

2.5 Palvelujen jatkuvuus

Suoranaisesti liikenteenharjoittajasta johtuvista syistä peruutettujen lentojen määrä ei saa ylittää neljää prosenttia suunnitellusta lentojen määrästä vuodessa.

2.6 Yhteistyöjärjestelyt

Seuraavilla edestakaisilla reiteillä järjestetään tarjouskilpailu:

1.	Gjögur—Reykjavík

2.	Bíldudaldur—Reykjavík

3.	Sauðárkrókur—Reykjavík

4.	Grímsey—Akureyri

5.	Vopnafjörður—Þórshöfn—Akureyri

6.	Höfn—Reykjavík

Liikennöintioikeus rajoitetaan yhteen liikenteenharjoittajaan, ja valittua liikenteenharjoittajaa sitovat seuraavat ehdot:

Hinnat

Kaikki muihin reitteihin liittyvät jatkoyhteyshinnat on tarjottava yhtäläisin ehdoin kaikille liikenteenharjoittajille. Poikkeusta sovelletaan tarjouksen tekijän liikennöimiin muihin reitteihin liittyviin jatkoyhteyshintoihin, jos hinta on enintään 40 prosenttia täysin muutettavissa olevan lipun hinnasta.

Jatkoyhteyksien ehdot

Kaikkien liikenteenharjoittajan asettamien ehtojen, jotka koskevat matkustajien kuljettamista toisten liikenteenharjoittajien reiteille tai reiteiltä mukaan lukien odotusaikoja sekä lippujen ja matkatavaroiden tarkastusta koskevat ehdot, on oltava puolueettomia ja syrjimättömiä.

3. LISÄTIETOJA ON SAATAVISSA SEURAAVASTA OSOITTEESTA:

Ríkiskaup (State Trading Centre)

Borgartún 7,

P.O. Box 5100,

IS-125 Reykjavík

puhelin (354) 530 1400

faksi (354) 530 1414

1.6.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 128/33

IS-Reykjavík: Reittilentoliikenteen harjoittaminen

Islannin julkaisema tarjouskilpailu ETA-sopimuksen liitteessä XIII olevan 64 kohdan a alakohdassa tarkoitetun säädöksen (yhteisön lentoliikenteen harjoittajien pääsystä yhteisön sisäisen lentoliikenteen reiteille 23 päivänä heinäkuuta 1992 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2408/92) 4 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaan säännöllisen lentoliikenteen harjoittamisesta seuraavilla edestakaisilla reiteillä:

1. Gjögur—Reykjavík, 2. Bíldudaldur—Reykjavík, 3. Sauðárkrókur—Reykjavík, 4. Grímsey—Akureyri—Grímsey, 5. Vopnafjörður—Þórshöfn—Akureyri, 6. Höfn—Reykjavík

(2006/C 128/13)

1. Johdanto: Islanti on päättänyt yhteisön lentoliikenteen harjoittajien pääsystä yhteisön sisäisen lentoliikenteen reiteille 23 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2408/92 (http://europa.eu.int/eur-lex/en/lif/dat/en_392R2408.html) 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti asettaa 1. tammikuuta 2007 alkaen julkisen palvelun velvoitteet säännölliselle lentoliikenteelle seuraavilla edestakaisilla reiteillä, sellaisina kuin velvoitteet on julkaistu Euroopan unionin virallisen lehden numerossa C 128, 1.6.2006, ja ETA-täydennysosan numerossa 27.

Islanti on päättänyt soveltaa mainitun asetuksen 4 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaista menettelyä, jolla se rajoittaa pääsyn kullekin reitille ainoastaan yhteen lentoliikenteen harjoittajaan, ja myöntää tarjouskilpailun perusteella reittien liikennöintioikeuden 1. tammikuuta 2007 alkaen kolmeksi vuodeksi, jos yksikään lentoliikenteen harjoittaja ei ole neljä viikkoa ennen sopimuksen aiottua voimaantuloa ilmoittanut Islannin liikenneministeriölle aloittaneensa tai aikovansa aloittaa säännöllisen lentoliikenteen mainituilla reiteillä 1. tammikuuta 2007 alkaen näille reiteille asetettujen julkisen palvelun velvoitteiden mukaisesti pyytämättä taloudellista korvausta tai markkinoiden suojelua.

2. Tarjouspyynnön tavoite: Tarjouspyynnön tarkoituksena on tarjota 1. tammikuuta 2007 alkaen säännöllisiä edestakaisia lentoja seuraavilla edestakaisilla reiteillä:

Lentojen tarjoamisessa noudatetaan Euroopan unionin virallisen lehden numerossa (ETY) N:o 2407/92, 23.7.1992 julkaistuja julkisen palvelun velvoitteita.

3. Tarjouskilpailuun osallistuminen: Tarjouskilpailuun voivat osallistua kaikki lentoliikenteen harjoittajat, joilla on yhteisön lentoliikenteen harjoittajien toimiluvista 23 päivänä heinäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2407/92 (http://europa.eu.int/eur-lex/lex/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31992R2407:FI:HTML) mukainen voimassa oleva toimilupa.

4. Tarjouskilpailumenettely: Tässä tarjouspyynnössä noudatetaan neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan 1 kohdan d—i alakohdan säännöksiä.

Islannin tielaitoksen (Vegagerðin) puolesta tarjouspyynnöstä vastaava valtion hankintakeskus (Ríkiskaup) varaa itselleen oikeuden hylätä kaikki tarjoukset. Myöhästyneet tarjoukset sekä tarjoukset, jotka eivät vastaa tarjouspyynnön ehtoja, hylätään.

Islannin tielaitoksen puolesta tarjouspyynnöstä vastaava valtion hankintakeskus pidättää itselleen oikeuden jatkoneuvotteluihin, jos kaikki jätetyt tarjoukset ovat virheellisiä tai jos tarjouksia on määräaikaan mennessä tehty ainoastaan yksi tai tarjouksia ei ole tehty lainkaan. Tällaisten neuvottelujen on oltava asetettujen julkisen palvelun velvoitteiden mukaisia, eikä niiden perusteella saa tehdä huomattavia muutoksia alkuperäisiin tarjousehtoihin.

Tarjoukset voivat koskea kaikkia reittejä tai ainoastaan reittejä 1 ja 2, ainoastaan reittiä 3, ainoastaan reittejä 4 ja 5 tai ainoastaan reittiä 6.

Tarjoukset tehdään islannin- tai englanninkielellä.

Tarjous sitoo sen tekijää kunnes tarjouskilpailu on ratkaistu. Tarjous on kuitenkin voimassa korkeintaan 12 viikkoa tarjousten avaamisen jälkeen.

5. Tarjouskilpailun ratkaiseminen: Tarjouksista valitaan se tarjous, jossa vaaditaan alhaisinta korvausta jaksolta 1. tammikuuta 2007—31. joulukuuta 2009.

6. Tarjouspyyntöä koskevat tiedot: Tarjouskilpailua koskeva tietopaketti, joka sisältää julkisen palvelun velvoitteiden asettamista koskevat tiedot ja tarjouskilpailua koskevat erityissäännöt (Islannin asetus N:o 65/1993 tarjouskilpailumenettelyistä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2408/92 4 artiklan mukaisten julkisen palvelun velvoitteiden yhteydessä) on saatavissa osoitteesta:

Ríkiskaup (the State Trading Centre), Borgartúni 7, IS-105 Reykjavik. Puhelin (354) 530 1400. Faksi (354) 530 1414. S-posti: utbod@rikiskaup.is.

Tietopaketin hinta on 3 500 Islannin kruunua.

7. Hinta ja hintojen tarkistus: Tarjouksissa on eriteltävä yhden edestakaisen lennon hinta Islannin kruunuina (ISK) kullakin reitillä nro 1, 2, 3, 4, 5 ja 6, kun otetaan huomioon, että reittiä liikennöidään kolmen vuoden ajan aiotusta aloituspäivästä 1. tammikuuta 2007 alkaen. Tarjousten on perustuttava niiden avaamispäivän hintatasoon. Lisäksi on liitettävä mukaan toimintabudjetti kahdelletoista kuukaudelle. Nämä tiedot on annettava tarjouspyyntöä koskevassa tietopaketissa esitetyssä muodossa muiden siinä edellytettyjen tietojen yhteydessä.

Hintojen tarkistus

Kaikkien hintojen määrien on perustuttava tarjousten avaamispäivän hintatasoon.

Tarjousten avaamispäivän mukaisen kultakin edestakaiselta lennolta vaadittavan hinnan määrää tarkistetaan 1. tammikuuta 2007. Tarkistettu hinnan määrä on voimassa 1. tammikuuta 2007—31. joulukuuta 2007. Ajalta 1. tammikuuta 2008—31. joulukuuta 2008 ja 1. tammikuuta 2009—31. joulukuuta 2009 maksettavan hinnan määrää tarkistetaan jakson alussa. Tarkistus tehdään seuraavan indeksin mukaisesti:

1 prosentin muutos polttoaineen (JET A-1) hinnassa muuttaa hintaa 0,2 prosentilla.

1 prosentin muutos kuluttajahintaindeksissä muuttaa hintaa 0,8 prosentilla.

Liikenteenharjoittaja voi pyytää matkalippujen hinnan ja rahtimaksujen muuttamista edellä mainitun indeksin muutosten mukaisesti, ei kuitenkaan useammin kuin kuuden kuukauden välein.

Liikenteenharjoittaja pitää itsellään kaikki toiminnasta kertyneet tulot ja vastaa täysin kuluista. Asiasta voidaan kuitenkin neuvotella uudelleen vakiosopimuksen mukaisesti, jos perusedellytykset ovat yllättäen huomattavasti muuttuneet.

8. Matkalippujen hinnat ja rahtimaksut: Jätetyissä tarjouksissa on eriteltävä matkalippujen hinnat ja rahtimaksut sekä niiden ehdot. Hintojen on oltava Euroopan unionin virallisessa lehdessä C 128, 1.6.2006 julkaistujen julkisen palvelun velvoitteiden mukaisia.

9. Sopimuksen voimassaoloaika, muuttaminen ja irtisanominen: Sopimuksen voimassaoloaika alkaa 1. tammikuuta 2007 ja päättyy 31. joulukuuta 2009.

Sopimuksen täytäntöönpanon arviointi toteutetaan yhdessä liikenteenharjoittajan kanssa sopimuskauden päättymistä seuraavien kuuden viikon aikana.

Sopimusta voidaan muuttaa ainoastaan, jos muutokset ovat julkisen palvelun velvoitteiden mukaisia. Kaikki sopimukseen tehdyt muutokset on merkittävä sen liitteeseen.

Liikenteenharjoittaja voi irtisanoa sopimuksen ainoastaan kuuden kuukauden irtisanomisajalla.

10. Sopimuksen rikkominen ja purkaminen: Jos sopimuspuoli rikkoo sopimusta oleellisesti, toinen sopimuspuoli voi purkaa sen välittömästi.

Lentoliikenteen harjoittajan on noudatettava kaikkia sopimuksessa määrättyjä velvoitteita Euroopan unionin virallisessa lehdessä C 128, 1.6.2006 julkaistujen julkisen palvelun velvoitteiden sekä tarjouspyyntöä koskevissa tiedoissa asetettujen vaatimusten mukaisesti. Jos kyseisiä velvoitteita ei noudateta, Islannin tielaitos voi keskeyttää maksut siltä osin kuin velvoitteita ei ole noudatettu.

Islannin tielaitos voi purkaa sopimuksen välittömästi, jos liikenteenharjoittaja rikkoo sopimusta oleellisesti tai jos se tulee maksukyvyttömäksi tai tekee vararikon.

Islannin tielaitos voi purkaa sopimuksen välittömästi, jos liikenteenharjoittajan liikennelupa peruutetaan tai sitä ei uusita.

Mahdollisista vahingonkorvauskanteista riippumatta taloudellista korvausta vähennetään suoraan liikenteenharjoittajasta johtuvista syistä peruutettujen sopimukseen kuuluvien lentojen määrän perusteella, jos näin peruutettujen lentojen määrä on enemmän kuin neljä prosenttia suunniteltujen lentojen määrästä.

11. Lentoyhtiöiden tunnukset: Lentoja ei saa merkitä minkään muun lentoyhtiön tunnuksella kuin tarjouksen tekijän omalla, eikä niitä saa sisällyttää mihinkään yhteistunnusten käyttöä koskevaan sopimukseen.

12. Tarjousten toimittaminen: Tarjoukset on lähetettävä postitse vastaanottoilmoituksella varustettuna kirjattuna kirjeenä, mistä postileimaa pidetään osoituksena, tai ne voidaan jättää suoraan valtion hankintakeskukseen viimeistään 6.7.2006 (klo 14.00). Tarjoukset avataan hankintakeskuksessa 6.7.2006 (klo 14.00) niiden tarjouksentekijöiden läsnäollessa, jotka ovat läsnäoloa pyytäneet. Tarjouksia, jotka on toimitettu 6.7.2006 (klo 14.00) jälkeen, ei oteta huomioon.

Tarjoukset on toimitettava suljetussa kirjekuoressa seuraavaan osoitteeseen:

Ríkiskaup (The State Trading Centre), Borgartúni 7, IS-105 Reykjavik. Puhelin (354) 530 14 00. Faksi (354) 530 14 14.

Tarjousasiakirjat sisältäviin kirjekuoriin on tehtävä seuraava merkintä:

Ríkiskaup (The State Trading Centre), Tenders No 13783, Áætlunarflug 2007-2009.

(Kirjekuoriin on merkittävä tarjouksen tekijän nimi).

13. Tarjouspyynnön voimassaolo: Tämä tarjouspyyntö on voimassa vain, jos yksikään ETA-alueen lentoliikenteen harjoittaja (ETA-alueen lentoliikenteen harjoittajalla tarkoitetaan yhteisön lentoliikenteen harjoittajaa tai sellaista lentoliikenteen harjoittajaa, jolla on jonkin ETA-sopimuksen jäsenenä olevan EFTA-valtion antama ETA-sopimuksen liitteessä XIII olevan 66 kohdan b alakohdassa tarkoitetun asiakirjan (lentoliikenteen harjoittajien toimiluvista annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2407/92) mukainen voimassa oleva toimilupa) ei ole ilmoittanut Islannin liikenne- ja tietoliikenneministeriölle vähintään neljää viikkoa ennen sopimuksen aiottua voimaantuloa, että se aloittaa jollakin kyseisistä reiteistä reittiliikenteen ilman taloudellista tukea tai markkinasuojaa julkisen palvelun velvoitteiden mukaisesti.

		ISSN 1725-2490
Euroopan unionin virallinen lehti		C 128

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	49. vuosikerta 1. kesäkuu 2006

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	I Tiedonantoja
	Komissio
2006/C 128/1	Euron kurssi	1

2006/C 128/2	Kaasumaisia polttoaineita käyttäviä laitteita koskevien jäsenmaiden lakien lähentämisestä 29 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/396/ETY täytäntöönpanoon liittyvä komission tiedonanto ( 1 )	2

2006/C 128/3	Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen	11

2006/C 128/4	Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen	15

2006/C 128/5	Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen	18

2006/C 128/6	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.4246 — Merill Lynch/Farallon/Barceló/Playa) — Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )	21

2006/C 128/7	Jälki-ilmoitus Eurostatin vuonna 2005 myöntämistä avustuksista	22

2006/C 128/8	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.4179 — Huntsman/Ciba Specialty Chemicals) ( 1 )	23

2006/C 128/9	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.4226 — DSGI/Fotovista) ( 1 )	24

	EUROOPAN TALOUSALUE
	ETA:n sekakomitea
2006/C 128/0	ETA:n sekakomitean päätökset, joiden osalta ETA-sopimuksen 103 artiklassa tarkoitetut valtiosäännössä asetetut vaatimukset on täytetty	25

	EFTAn valvontaviranomainen
2006/C 128/1	ETA-sopimuksen liitteessä XIII olevan 64 kohdan a alakohdassa tarkoitetun säädöksen (yhteisön lentoliikenteen harjoittajien pääsystä yhteisön sisäisen lentoliikenteen reiteille 23 päivänä heinäkuuta 1992 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2408/92) 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukainen EFTAn valvontaviranomaisen antama tiedonanto	27

	III Tiedotteita
	Komissio
2006/C 128/2	Ehdotuspyyntö — DG EAC/36/2006 — EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyö korkea-asteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen alalla — ATLANTIS-ohjelma (Transatlanttisia suhteita koskevat toimet ja akateemiset yhteistyöverkostot koulutuksen ja yhteistutkimusten alalla) — Ehdotuspyyntöä koskeva ilmoitus Internetissä	31

2006/C 128/3	IS-Reykjavík: Reittilentoliikenteen harjoittaminen — Islannin julkaisema tarjouskilpailu ETA-sopimuksen liitteessä XIII olevan 64 kohdan a alakohdassa tarkoitetun säädöksen (yhteisön lentoliikenteen harjoittajien pääsystä yhteisön sisäisen lentoliikenteen reiteille 23 päivänä heinäkuuta 1992 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2408/92) 4 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaan säännöllisen lentoliikenteen harjoittamisesta seuraavilla edestakaisilla reiteillä: — 1. Gjögur—Reykjavík, 2. Bíldudaldur—Reykjavík, 3. Sauðárkrókur—Reykjavík, 4. Grímsey—Akureyri—Grímsey, 5. Vopnafjörður—Þórshöfn—Akureyri, 6. Höfn—Reykjavík	33

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,2868
JPY	Japanin jeniä	144,32
DKK	Tanskan kruunua	7,4578
GBP	Englannin puntaa	0,68590
SEK	Ruotsin kruunua	9,2757
CHF	Sveitsin frangia	1,5600
ISK	Islannin kruunua	92,33
NOK	Norjan kruunua	7,8155
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CYP	Kyproksen puntaa	0,5750
CZK	Tšekin korunaa	28,208
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	262,09
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,6960
MTL	Maltan liiraa	0,4293
PLN	Puolan zlotya	3,9367
RON	Romanian leuta	3,5400
SIT	Slovenian tolaria	239,65
SKK	Slovakian korunaa	37,770
TRY	Turkin liiraa	2,0039
AUD	Australian dollaria	1,6953
CAD	Kanadan dollaria	1,4107
HKD	Hongkongin dollaria	9,9826
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	2,0141
SGD	Singaporin dollaria	2,0284
KRW	Etelä-Korean wonia	1 216,93
ZAR	Etelä-Afrikan randia	8,5459
CNY	Kiinan juan renminbiä	10,3186
HRK	Kroatian kunaa	7,2650
IDR	Indonesian rupiaa	11 909,33
MYR	Malesian ringgitiä	4,672
PHP	Filippiinien pesoa	68,072
RUB	Venäjän ruplaa	34,6750
THB	Thaimaan bahtia	49,051

Päätöksen numero	Tekopäivä	Julkaisuviite	Sopimuksen osaksi otettu säädös	Voimaan-tulopäivä
32/2005	11.3.2005	EUVL L 198, 28.7.2005, s. 22 ja ETA-täydennysosa nro 38, s. 14	Komission direktiivi 2004/33/EY, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2004, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/98/EY täytäntöönpanosta veren ja sen komponenttien tiettyjen teknisten vaatimusten osalta	1.8.2005
71/2005	29.4.2005	EUVL L 239, 15.9.2005, s. 62 ja ETA-täydennysosa nro 46, s. 38	Komission asetus (EY) N:o 2236/2004, annettu 29 päivänä joulukuuta 2004, tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1725/2003 muuttamisesta standardien IFRS 1 ja 3–5, IAS 1, 10, 12, 14, 16–19, 22, 27, 28 ja 31–41 sekä pysyvän tulkintakomitean (SIC) tulkintojen 9, 22, 28 ja 32 sisällyttämiseksi siihen Komission asetus (EY) N:o 2237/2004, annettu 29 päivänä joulukuuta 2004, tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1725/2003 muuttamisesta IAS 32:n ja IFRIC 1:n sisällyttämiseksi siihen Komission asetus (EY) N:o 2238/2004, annettu 29 päivänä joulukuuta 2004, tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun komission asetuksen (EY) N:o 1725/2003 muuttamisesta standardien IFRS 1, IAS 1–10, IAS 12–17, IAS 19–24, IAS 27–38 ja IAS 40–41 sekä SIC-tulkintojen 1–7, 11–14, 18–27 ja 30–33 osalta Komission asetus (EY) N:o 2086/2004, annettu 19 päivänä marraskuuta 2004, tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun komission asetuksen (EY) N:o 1725/2003 muuttamisesta IAS 39:n sisällyttämiseksi siihen	1.8.2005
75/2005	29.4.2005	EUVL L 239, 15.9.2005, s. 68 ja ETA-täydennysosa nro 46, s. 43	Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 845/2004/EY, tehty 29 päivänä huhtikuuta 2004, eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten kehittämisen, levityksen ja myynninedistämisen tukemista koskevan ohjelman täytäntöönpanosta (Media Plus —kehittäminen, levitys ja myynninedistäminen) (2001—2005) tehdyn neuvoston päätöksen 2000/821/EY muuttamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 846/2004/EY, tehty 29 päivänä huhtikuuta 2004, eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten kehittämisen, levityksen ja myynninedistämisen tukemista koskevan ohjelman täytäntöönpanosta (Media Plus — Kehittäminen, levitys ja myynninedistäminen) (2001—2005) tehdyn neuvoston päätöksen 2000/821/EY muuttamisesta	20.12.2005
82/2005	10.6.2005	EUVL L 268, 13.10.2005, s. 13 ja ETA-täydennysosa nro 52, s. 7	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 881/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan rautatieviraston perustamisesta	1.2.2006
103/2005	8.7.2005	EUVL L 306, 24.11.2005, s. 36 ja ETA-täydennysosa nro 60, s. 23	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 460/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston perustamisesta	1.2.2006
116/2005	30.9.2005	EUVL L 339, 22.12.2005, s. 18 ja ETA-täydennysosa nro 66, s. 10	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/23/EY, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, ihmiskudosten ja -solujen luovuttamista, hankintaa, testausta, käsittelyä, säilömistä, säilytystä ja jakelua koskevien laatu- ja turvallisuusvaatimusten vahvistamisesta	1.4.2006
119/2005	30.9.2005	EUVL L 339, 22.12.2005, s. 24 ja ETA-täydennysosa nro 66, s. 14	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/1/EY, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2005, neuvoston direktiivien 73/239/ETY, 85/611/ETY, 91/675/ETY, 92/49/ETY ja 93/6/ETY sekä direktiivien 94/19/EY, 98/78/EY, 2000/12/EY, 2001/34/EY, 2002/83/EY ja 2002/87/EY muuttamisesta rahoituspalvelualan komiteajärjestelmän uudistamiseksi	1.4.2006