1.

Vahvistetaan yhteiset prioriteetit EU:n toiminnan kohdentamiseksi aiempaa paremmin. EU:n toiminnan tehostaminen.

a)

Jäsenvaltiot toimittavat luettelot tärkeimmistä lähtö- ja kauttakulkumaista ja useimmin käytetyistä reiteistä.

b)

EU:n rahoitusta (esim. Agis ja muut nykyiset asianmukaiset rahoitusohjelmat) ohjataan ensisijaisesti hankkeisiin, jotka vastaavat toimintasuunnitelmassa painotettuja aloja.

c)

Ihmiskaupan estäminen ja torjunta otetaan keskeiseksi aihekohtaiseksi tavoitteeksi EU:n tulevissa rahoitusjärjestelyissä/-ohjelmissa oikeus- ja sisäasioiden alalla.

Näihin järjestelyihin ja ohjelmiin tulisi sisältyä joustavat rahoitusjärjestelyt, joiden avulla rahoitustukea voidaan asettaa käyttöön jäsenvaltioiden operatiiviseksi tukemiseksi ja alueellisen poliisiyhteistyön lujittamiseksi.

Tässä yhteydessä olisi harkittava sellaisten hankkeiden rahoittamista, jotka koskevat vain yhden jäsenvaltion toteuttamia operatiivisia toimia. Olisi myös harkittava, millä tavoin kestävää rahoitusta saataisiin valtioista riippumattomien tuki- ja uudelleen-sopeuttamispalvelujen käyttöön.

2.

Huolehditaan asiaa koskevan keskustelun jatkamisesta, mukaan lukien ihmisoikeus-kysymykset.

a)

Olisi järjestettävä poliittinen keskustelu ihmiskaupan vastaisesta EU:n politiikasta ja siitä, noudatetaanko siinä ihmisoikeusnormeja. Olisi myös arvioitava jatkotoimien tarpeellisuus.

3.

Yhteisten vaatimusten vahvistaminen koko EU:ssa.

a)

Neuvosto hyväksyy ehdotuksen päätökseksi ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten kaupan ehkäisemistä, torjumista ja rankaisemista koskevan kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen lisäpöytäkirjan tekemisestä EY:n puolesta.

b)

Laaditaan ehdotuksia EU:n tasolla tarvittavista koordinointi- ja yhteistyömekanismeista.

c)

Jäsenvaltiot pitävät ensisijaisena ihmiskaupan vastaista toimintaa koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen allekirjoitusta ja ratifiointia.

1.

Parannetaan tietämystä EU:ta koskevan ihmiskaupan laajuudesta ja luonteesta (mukaan lukien yhteydet muuntyyppiseen rikollisuuteen), jotta EU:n toimet voitaisiin kohdentaa paremmin.

a)

Laaditaan yhteiset suuntaviivat tietojen keräämistä varten (mukaan lukien vertailukelpoiset indikaattorit). Otetaan huomioon ihmiskaupan eri muotojen erot ja erityyppiset uhrit. Tällöin olisi myös otettava huomioon ”jälleenmyydyt” uhrit.

b)

Tarkastellaan uudelleen nykyistä EU:n laajuista työtä ongelman laajuuden arvioimiseksi tavoitteena kohdistaa toiminta kaikkiin ihmiskaupan eri muotoihin.

c)

Laaditaan yhteinen tutkimuslomakemalli jäsenvaltioiden käyttöön tietyillä aloilla tehtävän tutkimuksen lisäämiseksi, aloittaen lapsiin kohdistuvasta ihmiskaupasta.

d)

Kutsutaan koolle kokous, johon osallistuu kansallisten koordinointirakenteiden edustajia (esim. mahdollisia kansallisia esittelijöitä), lainvalvonta- ja maahanmuuttoasiantuntijat mukaan lukien, kansallisten järjestelyjen mukaisesti. Tarkastellaan EU:n ulkopuolelta tapahtuvan ihmiskaupan lisäksi EU:n sisäpuolella tapahtuvan ihmiskaupan laajuutta ja siihen liittyviä kysymyksiä.

1)

Puututaan ihmiskaupan perussyihin.

a)

Jäsenvaltiot ja EU:n toimielimet tukevat ihmiskaupan vastaisia aloitteita sekä laajempia toimenpiteitä, joilla puututaan perussyihin, kuten erityisesti köyhyyteen, turvattomuuteen ja syrjintään ja sukupuolten eriarvoisuuteen.

b)

Kehitysyhteistyöhön sisällytetään myös sukupuolen mukaan eriytettyjä ennaltaehkäisystrategioita ja strategioita, joilla pyritään parantamaan naisten ja lasten taloudellista, oikeudellista ja poliittista asemaa.

2.

Torjutaan ihmiskauppaa lähtö-, kauttakulku- ja kohdemaissa lisäämällä tietoisuutta asiaan liittyvistä vaaroista ja tekemällä tunnetuksi EU:n rikoksentorjuntaa ja rikosoikeutta, mm. tuloksellisia syytetoimia, ihmiskaupan harjoittajien toiminnan estämiseksi (…).

a)

Kehitetään EU:n tiedotusmateriaalia yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa. Tiedotuskampanjat

Tiedotuskampanjoiden tehokkuutta arvioidaan.

b)

Luodaan yhteysverkosto tiedotusvälineiden kanssa EU:ssa ja sen ulkopuolella toteutettujen menestyksellisten ihmiskaupan torjuntatoimien tunnetuksi tekemiseksi.

3.

Mahdolliset uhrit pystytään tunnistamaan ajoissa hyväksikäytön estämiseksi.

a)

Järjestetään seminaari ensin lentoliikennealan kanssa. Otetaan mukaan asiaankuuluvat lainvalvontaviranomaiset ja maahanmuuttoalan yhteyshenkilöt.

Tutkitaan alueellisen/kansallisen yhteistyön ja yhteisen toiminnan malleja, joilla on voitu tehokkaasti valmistella jäsenvaltioiden järjestämää jatkotoimintaa kansallisella /alueellisella tasolla.

b)

Saatetaan yhteinen viisumitietojärjestelmä täysin valmiiksi mahdollisimman pian.

c)

Järjestetään maahanmuutto-, sosiaali- ja muiden asiaankuuluvien viranomaisten kanssa seminaari, jotta voidaan jakaa parhaat toimintatavat vaarassa olevien lasten, erityisesti ilman saattajaa olevien alaikäisten, tunnistamiseksi.

d)

Lähtömaissa sijaitsevien jäsenvaltioiden konsulaattien henkilöstö ja maahanmuuttoalan yhteyshenkilöt tarkastelevat ihmiskauppaa paikallisissa konsuliasioita käsittelevissä työryhmissä ja maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden kokouksissa tarkoituksenaan vaihtaa tietoja ja tehostaa sellaisten hakemusten tunnistamista, joihin saattaa liittyä ihmiskauppaa.

e)

EU:n rajaturvallisuusviraston hallintoneuvoston tarkastelun ja yhteisymmärryksen pohjalta ihmiskauppaa koskevien kysymysten valtavirtaistaminen EU:n rajaturvallisuusviraston toiminnassa tapahtuu:

EU:n rajaturvallisuusviraston työssä otetaan huomioon haavoittuvimpien uhrien, erityisesti lasten ja naisten, erityisolosuhteet.

f)

Otetaan käyttöön biometriset tunnisteet EU:n oleskelulupia ja viisumeja myönnettäessä ja tarkastettaessa.

1.

Kehitetään asiantuntemusta työvoiman hyväksikäytön kysynnän vähentämiseksi.

a)

Perustetaan asiantuntijaryhmä käsittelemään asiaankuuluvia kysymyksiä, jotka koskevat työlainsäädäntöä ja sen vaikutusta ihmiskauppaan. Ryhmän olisi pohdittava yksityisten työnvälityspalveluiden asemaa ja sellaisen asianmukaisen materiaalin kehittämistä, jolla voidaan lisätä ihmiskaupan uhrien potentiaalisten työllistäjien tietoisuutta.

2.

Vähennetään ihmiskaupan kohteeksi joutuneiden henkilöiden kysyntää kohdemaissa.

a)

Jäsenvaltiot raportoivat parhaista toimintatavoista, jotka koskevat paikallisyhteisöjen toimia ja poliisistrategioita, joiden tarkoituksena on estää ihmiskauppaa, jota voi esiintyä epävirallisesti yhteisöissä, kuten ihmiskauppaa kotitaloustyötä varten. Tämän prosessin olisi katettava ihmiskaupan kaikkiin muotoihin ja tarkoituksiin (seksuaalinen hyväksikäyttö ja laajemmat tarkoitukset) sovellettavat strategiat, erityiset uhriryhmät kuten naiset ja lapset mukaan lukien.

1.

Tarkennetaan strategiseen ja taktiseen tiedusteluun perustuvaa kuvaa ihmiskaupasta ja mahdollistetaan tiedustelujohtoinen toimintatapa.

a)

Jäsenvaltiot sopivat tietojenvaihdosta I/24/7:n sekä ihmiskaupan ja salakuljetuksen alalla käytettävän Interpolin viestintäpalvelun välityksellä sekä asiaankuuluvien tietojen ja tiedustelutietojen jakamisesta Europolin kanssa. Europol tehostaa yhteyksiään Interpoliin.

b)

Käytetään järjestäytyneen rikollisuuden uhkien arviointia tukemaan EU:n laajuista arviointia ja toimien priorisointia.

c)

EU vahvistaa virallisia yhteyksiä kansainvälisiin järjestöihin reittejä, lähteitä ja menetelmiä koskevien tietojen keräämiseksi.

d)

Jäsenvaltiot tallentavat tiedustelutietoja kyseiseen Europolin analyysitietokantaan.

e)

2.

Parannetaan jäsenvaltioiden valmiuksia tutkia tehokkaasti ihmiskauppaa.

a)

Euroopan poliisiakatemia (CEPOL) ottaa johtavan aseman Agis-ohjelmasta rahoitettavien resurssien (uudet ohjekirjat ja muu lähdemateriaali, kuten Interpolin käsikirja) kehittämisessä ylempien poliisiviranomaisten koulutusohjelmaksi, jota tarvittaessa voidaan laajentaa. CEPOL organisoi säännöllisesti lainvalvontahenkilöstölle annettavaa erityiskoulutusta ihmiskaupan alalla. Koulutuksessa olisi käsiteltävä ihmiskauppaa myös laittoman maahantulon järjestämisen osalta.

3.

Ihmiskauppaa koskevan jäsenvaltioiden välisen operatiivisen yhteistyön tehostaminen

a)

Jäsenvaltiot harkitsevat, miten voidaan laajemmin levittää tietoa ihmiskaupan torjuntaa koskevaan toimintaan tiiviisti osallistuvista jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisista, joilla on erityinen kielitaito (esim. itämaiset tai Afrikan kielet) (jos eri jäsenvaltiot muodostavat yhteisiä kahden- tai monenvälisiä tutkintaryhmiä, ne voivat harkita tällaisten viranomaisten ottamista kyseiseen ryhmään, sikäli kuin kyseisten viranomaisten kansalliset operatiiviset velvollisuudet sen sallivat).

b)

Euroopan poliisipäälliköiden operatiivinen toimintaryhmä ja Europol raportoivat vuosittain, miten ne ovat edistyneet ihmiskauppakysymyksessä työohjelmiensa puitteissa.

c)

EU:n poliisipäälliköiden operatiivinen toimintaryhmä seuraa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ihmiskaupan torjumiseksi ja antaa tarvittaessa suosituksia sen parantamiseksi.

d)

Laaditaan EU:n lainvalvontaviranomaisille yhteystietojen käsikirja, joka sisältää yhteystiedot virka-ajan ulkopuolisia yhteyksiä varten ja tietoja kussakin jäsenvaltiossa käytössä olevista menettelyistä.

4.

Tehokkaammat yhteistyömahdollisuudet ihmiskauppaa koskevan tutkinnan ja syytteeseenpanon yhteydessä.

a)

Jäsenvaltiot käyttävät ihmiskauppaa koskevan tutkinnan ja syytteeseenpanon yhteydessä mahdollisimman paljon hyväkseen Eurojustia ja sen koordinointimahdollisuuksia sekä Euroopan oikeudellista verkostoa.

b)

Luodaan oikeusalan toimijoiden erikoistunut verkosto, jonka jäsenillä on erikoisasiantuntemusta ihmiskaupparikosten syytteeseenpanosta, mukaan lukien lapsikauppa. Verkosto saattaisi harkita syyttäjäkoulutuksen kehittämistä aikanaan.

c)

Lisätään jäsenvaltioiden oikeuslaitosten piirissä tietoisuutta ihmiskauppaa koskevista erityiskysymyksistä, muun muassa lapsia koskevista kysymyksistä.

d)

Ihmiskaupan torjuntaa koskevan puitepäätöksen arvioinnin yhteydessä tarkistetaan jäsenvaltioiden nykyinen lainsäädäntö ihmiskaupan, erityisesti lapsikaupan, torjumiseksi.

e)

Laaditaan selvitys ihmiskaupan kriminalisoivaa nykyistä lainsäädäntöä täydentävästä lainsäädännöstä, esimerkiksi lainsäädännöstä, joka koskee uhrien asemaa, välittäjien (”gangmasters”) kriminalisointia ja rikoksista saatavaa hyötyä.

1.

Varmistetaan, että kenttähenkilöstöllä on oikeat välineet ja asiantuntemus ihmiskaupan mahdollisten uhrien tunnistamiseksi ja asianmukaisen suojelun ja tuen antamiseksi heille lasten erityistarpeita unohtamatta.

a)

Järjestetään seminaari jäsenvaltioiden ja uhreille palveluja tarjoavien valtioista riippumattomien järjestön kanssa uhrien tunnistamista koskevien parhaiden käytäntöjen selvittämiseksi sekä harkitaan alan parhaita käytäntöjä koskevien perusteiden avoimen luettelon laatimista.

2.

Tehokkaiden yhteyksien luominen tuki- ja uudelleen-sopeuttamispalveluja tarjoavien järjestöjen ja jäsenvaltioiden välille ja näiden yhteyksien lujittaminen.

a)

Järjestetään konferenssi nykyisten yhteyksien parantamiseksi ja kiinteämmän verkoston luomiseksi uudelleensopeuttamispalveluja tarjoavien valtioista riippumattomien järjestöjen ja kansainvälisten järjestöjen välille.

b)

Laaditaan koko EU:n kattava palveluluettelo saatavissa olevien tukijärjestelmien kartoittamiseksi.

c)

EU harkitsee Etyj-käsikirjan (kansallisia yhteistyömekanismeja ”National Referral Mechanism” koskeva opas) edelleen kehittämistä sekä ehdottaa puheenjohtajavaltiolle ja komissiolle suosituksia ja muutoksia EU:n näkökulmasta laaditun yhtenäisen muutoskokonaisuuden esittämiseksi joko kyseisen käsikirjan tarkistamisen yhteydessä tai tarvittaessa erillisenä EU-asiakirjana.

d)

Laaditaan jäsenvaltioiden ja valtioista riippumattomien järjestöjen välinen mallipöytäkirja, jossa esitellään tuen vähimmäistasot, keskeisiä palveluja koskevat yhteyspisteet ja työmenetelmiä koskevat normit. Mallipöytäkirjan olisi perustuttava nykyisiin hyviin käytäntöihin ja niihin olisi tarvittaessa otettava valtioista riippumattomien järjestöjen panos.

1.

Vaihdetaan tietoja ja kokemuksia lähtövaltioissa saatavissa olevista uudelleensopeuttamis-järjestelyistä ja ennen palauttamista toteutetuista riskinarviointi-menettelyistä.

a)

Kartoitetaan saatavissa olevat järjestelmät ja menettelyt sekä mahdollisuudet palauttamisen jälkeisen avun koordinointiin kolmansissa maissa, mukaan lukien riskiarviointi paluumaassa. Prosessin tavoitteena on määrittää paras toimintatapa ja asettaa se laajemmin saataville jäsenvaltioissa, ja sen jälkeen voidaan tarvittaessa järjestää kyseistä parasta toimintatapaa koskeva seminaari.

1.

Ihmiskaupan torjuntaan liittyvän toiminnan lisääminen suhteissa kolmansiin maihin.

a)

Laaditaan maa- ja aluekohtaiset strategia-asiakirjat ja ihmiskaupan, erityisesti lapsikaupan mahdollistavien tekijöiden torjuntastrategioita tukevat maa- ja alueohjelmat.

EU aloittaa vuoropuhelun lähtömaiden kanssa muun muassa ASEMin ja Balin prosessin kaltaisten alueellisten kuulemisprosessien sekä asiaankuuluvien muita alueita (esim. Latinalaista Amerikkaa ja Karibian maita) koskevien monenvälisten prosessien välityksellä.

Kolmansien maiden kanssa tehtävillä sopimuksilla (esim. EU:n ja Venäjän toimintasuunnitelma) olisi edistettävä EU:n, alueellisiin ja kansainvälisiin lainvalvontaoperaatioihin liittyvää yhteistyötä sekä kannustettava ihmiskaupan torjumista koskevien voimavarojen kehittämistä.

b)

EU:n tulevassa YOS- ulkosuhdealan strategiassa ihmiskauppaa olisi käsiteltävä painopistealueena.

c)

Korostetaan ihmiskaupan torjuntaa koskevia monenvälisiä toimia, esim. UNODC:n (Yhdistyneiden Kansakuntien huumeiden ja rikollisuuden torjunnan toimisto) maailmanlaajuinen ihmiskaupan torjuntaan tarkoitettu rahasto.