6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/1

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO,

(kolmas jaosto)

16 päivänä kesäkuuta 2005,

asiassa C-123/02: Euroopan parlamentti vastaan Royal & Sun Alliance Insurance (1)

(Välityslauseke - Vakuutussopimukset - Irtisanominen vakuutetun vaaran lisääntymisen vuoksi - Lainvastaisuus - Sopimukseen perustuva vastuu - Vahingonkorvaus)

(2005/C 193/01)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asiassa C-123/02, jossa on kyse EY 238 artiklaan perustuvasta kanteesta, joka on nostettu 5.4.2002, Euroopan parlamentti (asiamiehinään D. Petersheim, O. Caisou-Rousseau ja M. Ecker) vastaan Royal & Sun Alliance Insurance (asianajajat J.-L. Fagnart ja L. Vael), yhteisöjen tuomioistuin (kolmas jaosto), toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja A. Rosas sekä tuomarit R. Schintgen (esittelevä tuomari) ja K. Schiemann, julkisasiamies: P. Léger, kirjaaja: johtava hallintovirkamies M. Múgica Arzamendi, on antanut 16.6.2005 tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

1)	Siinä, että Royal & Sun Alliance Insurance on irtisanonut sopimuksiinsa nro 5.013.347 ja 1F516.071 perustuvat vakuutusturvansa, mikä on annettu tiedoksi 9.10.2001 ja 6.11.2001 Euroopan parlamentille, on kyse näiden sopimusten lainvastaisesta irtisanomisesta.

2)	Royal & Sun Alliance Insurance velvoitetaan korvaamaan Euroopan parlamentille sopimusten nro 5.013.347 ja 1F516.071 lainvastaisesta irtisanomisesta aiheutunut vahinko.

Royal & Sun Alliance Insurancen Euroopan parlamentille aiheuttaman vahingon korvaamiseksi maksettava määrä vuodelta 2001 saadaan kertomalla 205 131,75 euron summa niiden vakuutusmaksujen prosenttimäärällä, jotka kyseinen yhtiö on saanut vakuutusmaksujen kokonaissummasta, joka parlamentin on ollut maksettava neljälle rinnakkaisvakuutuksen antajalle, ja kertomalla 178 453,01 euron summa mainitulla prosenttiluvulla ja murtoluvulla 44/46, joka vastaa suhteutusta kuluneeseen aikaan. Näiden tulojen summasta on sen jälkeen vähennettävä määrä, jonka mainittu toimielin on maksanut tai joka sen olisi tullut maksaa Royal & Sun Alliance Insurancelle sen Belgiassa ja Luxemburgissa sijaitsevaa omaisuutta koskevan ”työriidat — attentaatit” vakuutusturvan perusteella 5.11.2001 ja 31.12.2001 väliseltä ajalta ja kaikkien Ranskassa sijaitsevaa omaisuutta koskevien vakuutusturvien perusteella 18.11.2001 ja 31.12.2001 väliseltä ajalta.

Royal & Sun Alliance Insurancen Euroopan parlamentille aiheuttaman vahingon korvaamiseksi maksettava määrä vuodelta 2002 saadaan kertomalla 389 291,73 euron summa niiden vakuutusmaksujen prosenttimäärällä, jotka Royal & Sun Alliance Insurance olisi saanut niiden vakuutusmaksujen kokonaissummasta, jotka Euroopan parlamentin olisi tullut maksaa neljälle rinnakkaisvakuutuksen antajalle vuoden 2002 vakuutusturvasta ja vähentämällä näin saadusta tulosta määrä, joka tämän toimielimen olisi ollut maksettava Royal & Sun Alliance Insurancelle kaikkien Ranskassa sijaitsevaa omaisuutta koskevien aineellisten vahinkojen kattamisen perusteella vuodelta 2002.

5)	Määrät, jotka Royal & Sun Alliance Insurancen on maksettava Euroopan parlamentille, kasvavat laissa määrättyä korkoa 4.4.2002 lukien.

6)	Royal & Sun Alliance Insurance velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EYVL C 144, 15.6.2002.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/2

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO,

(kolmas jaosto)

16 päivänä kesäkuuta 2005,

asiassa C-124/02: Euroopan parlamentti vastaan AIG Europe (1)

(Oikeuspaikkalauseke - Vakuutussopimukset - Sopimuksen irtisanominen vakuutustapahtuman sattumisen vaaran kasvamisen vuoksi - Kohtuuton irtisanominen - Sopimusperusteinen vastuu - Vahingonkorvaus)

(2005/C 193/02)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asiassa C-124/02, jossa on kyse EY 238 artiklaan perustuvasta kanteesta, joka on nostettu 5.4.2002, Euroopan parlamentti (asiamiehinään D. Petersheim, O. Caisou-Rousseau ja M. Ecker) vastaan AIG Europe (edustajinaan asianajajat J.-L. Fagnart ja L. Vael), yhteisöjen tuomioistuin (kolmas jaosto), toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja A. Rosas sekä tuomarit R. Schintgen (esittelevä tuomari) ja K. Schiemann, julkisasiamies: P. Léger, kirjaaja: johtava hallintovirkamies M. Múgica Arzamendi, on antanut 16.6.2005 tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

1)	Sopimuksen nro 5.013.347 suojien irtisanomisesta, jonka AIG Europe antoi Euroopan parlamentille tiedoksi 8.10 ja 5.11.2001, muodostuu tämän sopimuksen kohtuuton irtisanominen.

2)	AIG Europe velvoitetaan korvaamaan vahinko, joka Euroopan parlamentille on aiheutunut sopimuksen nro 5.013.347 kohtuuttomasta irtisanomisesta.

Summa, joka on maksettava korvauksena AIG Europen Euroopan parlamentille aiheuttamasta vahingosta vuoden 2001 osalta, lasketaan kertomalla yhtäältä 205 131,75 euron summa prosenttimäärällä, joka vastaa AIG Europelle maksettujen vakuutusmaksujen osaa niiden vakuutusmaksujen kokonaissummasta, jotka parlamentin on maksettava neljälle rinnakkaisvakuuttajalle, ja toisaalta 178 453,01 euron summa tällä samalla prosenttimäärällä. Näiden kahden tulon summasta vähennetään seuraavaksi määrä, jonka tämä toimielin maksoi, tai joka se olisi pitänyt maksaa, AIG Europelle suojasta, joka kattoi sen Belgiassa ja Luxemburgissa sijaitsevat tavarat ”työriitojen — hyökkäysten” varalta 5.11.2001 ja 31.12.2001 välisenä aikana, ja koko suojasta, joka kattoi sen Ranskassa sijaitsevat tavarat 16.11.2001 ja 31.12.2001 välisenä aikana.

Summa, joka on maksettava korvauksena AIG Europen Euroopan parlamentille aiheuttamasta vahingosta vuoden 2002 osalta, lasketaan kertomalla 389 291,73 euron summa prosenttimäärällä, joka vastaa AIG Europelle maksettujen vakuutusmaksujen osaa niiden vakuutusmaksujen kokonaissummasta, jonka Euroopan parlamentin olisi pitänyt maksaa neljälle rinnakkaisvakuuttajalle vuoden 2002 suojasta, kun täten saadusta tulosta vähennetään summa, jonka tämän toimielimen olisi pitänyt maksaa AIG Europelle suojasta, joka kattoi sen Ranskassa sijaitsevat tavarat kaikkien aineellisten vahinkojen varalta vuonna 2002.

5)	Summiin, jotka AIG Europen on maksettava Euroopan parlamentille, on lisättävä laillisen korkokannan mukaan maksettava korko 4.4.2002 alkaen.

6)	AIG Europe velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EYVL C 144, 15.6.2002.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/2

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO,

(kolmas jaosto)

16 päivänä kesäkuuta 2005,

asiassa C-125/02: Euroopan parlamentti vastaan HDI International (1)

(Välityslauseke - Vakuutussopimukset - Irtisanominen vakuutetun vaaran lisääntymisen vuoksi - Lainvastainen irtisanominen - Sopimukseen perustuva vastuu - Vahingonkorvaus)

(2005/C 193/03)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asiassa C-125/02, jossa on kyse EY 238 artiklaan perustuvasta kanteesta, joka on nostettu 5.4.2002, Euroopan parlamentti (asiamiehinään D. Petersheim, O. Caisou-Rousseau ja M. Ecker) vastaan HDI International (edustajinaan asianajajat J.-L. Fagnart ja L. Vael), yhteisöjen tuomioistuin (kolmas jaosto), toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja A. Rosas sekä tuomarit. R. Schintgen (esittelevä tuomari) ja K. Schiemann, julkisasiamies: P. Léger, kirjaaja: johtava hallintovirkamies M. Múgica Arzamendi, on antanut 16.6.2005 tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

1)	Sopimuksen nro 5.013.347 mukaisten vakuutusturvien irtisanominen, josta HDI International ilmoitti Euroopan parlamentille 30.10. sekä 13. ja 20.11.2001, merkitsee tämän sopimuksen lainvastaista irtisanomista.

2)	HDI International velvoitetaan korvaamaan vahinko, joka Euroopan parlamentille on aiheutunut sopimuksen nro 5.013.347 lainvastaisesta irtisanomisesta.

Summa, joka on maksettava korvaukseksi HDI Internationalin Euroopan parlamentille aiheuttamasta vahingosta, lasketaan kertomalla 389 291,73 euron suuruinen summa niiden vakuutusmaksujen prosenttimäärällä, jotka HDI International olisi saanut, niiden vakuutusmaksujen kokonaissummasta, jotka Euroopan parlamentin olisi pitänyt maksaa neljälle rinnakkaisvakuutuksen antajalle vuotta 2002 koskevien vakuutusturvien perusteella, ja vähentämällä näin saadusta tulosta summa, jonka kyseisen toimielimen olisi pitänyt maksaa HDI Internationalille sen Ranskassa sijaitsevan omaisuuden vakuuttamiseksi vuoden 2002 osalta kaikkien aineellisten vahinkojen varalta.

4)	Summille, jotka HDI Internationalin on maksettava Euroopan parlamentille, lasketaan korkoa 4.4.2002 alkaen Ranskassa sovellettavan laillisen korkokannan mukaan.

5)	HDI International velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EYVL C 144, 15.6.2002.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/3

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO,

(kolmas jaosto)

9 päivänä kesäkuuta 2005,

asiassa C-287/02: Espanjan kuningaskunta vastaan Euroopan yhteisöjen komissio (1)

(EMOTR - Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen - Varainhoitovuosi 2001 - Soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt)

(2005/C 193/04)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asiassa C 287/02, jossa on kyse EY 230 artiklaan perustuvasta kumoamiskanteesta, joka on nostettu 9.8.2002, Espanjan kuningaskunta (asiamiehenään L. Fraguas Gadea) vastaan Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehinään M. Niejahr ja S. Pardo Quintillán), yhteisöjen tuomioistuin (kolmas jaosto), toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja A. Rosas sekä tuomarit A. Borg Barthet, J. P. Puissochet, S. von Bahr ja J. Malenovský (esittelevä tuomari), julkisasiamies: F.G. Jacobs, kirjaaja: R. Grass, on antanut 9.6.2005 tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tukiosastosta varainhoitovuonna 2001 rahoitettuja jäsenvaltioiden menoja koskevien tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä 12 päivänä kesäkuuta 2002 tehty komission päätös 2002/461/EY kumotaan siltä osin kuin sen liitteessä I olevaan Espanjan kuningaskunnalta perittävään määrään sisältyy Kastilia-La Manchan maksajaviraston tileihin kohdistuva rahoituskorjaus, joka vastaa tasaushyvitysten määrää.

2)	Kanne hylätään muilta osin.

3)	Espanjan kuningaskunta ja Euroopan yhteisöjen komissio vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EYVL C 233, 28.9.2002.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/3

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO,

(suuri jaosto)

16 päivänä kesäkuuta 2005,

asiassa C-105/03 (Tribunale di Firenzen esittämä ennakkoratkaisupyyntö): rikosasia, jossa vastaajana on Maria Pupino (1)

(Poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa - EU 34 ja EU 35 artikla - Puitepäätös 2001/220/YOS - Uhrin asema rikosoikeudenkäyntimenettelyissä - Haavoittuvaisten henkilöiden suojelu - Alaikäisten kuuleminen todistajina - Puitepäätöksen vaikutukset)

(2005/C 193/05)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asiassa C-105/03, jossa on kyse EU 35 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Tribunale di Firenzen (Italia) tutkintatuomari on esittänyt 3.2.2003 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 5.3.2003, saadakseen ennakkoratkaisun rikosasiassa, jossa vastaajana on Maria Pupino, yhteisöjen tuomioistuin (suuri jaosto), toimien kokoonpanossa: presidentti V. Skouris, jaostojen puheenjohtajat P. Jann, C. W. A. Timmermans, A. Rosas, R. Silva de Lapuerta ja M. A. Borg Barthet sekä tuomarit N. Colneric, S. von Bahr, J. N. Cunha Rodrigues (esittelevä tuomari) P. Kūris, E. Juhász, G. Arestis ja M. Ilešič, julkisasiamies: J. Kokott, kirjaaja: johtava hallintovirkamies L. Hewlett, on antanut 16.6.2005 tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

Uhrin asemasta rikosoikeudenkäyntimenettelyissä 15 päivänä maaliskuuta 2001 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS 2 ja 3 artiklaa sekä 8 artiklan 4 kohtaa on tulkittava siten, että kansallisella tuomioistuimella on oltava mahdollisuus sallia pikkulasten, joiden, kuten pääasiassa, väitetään joutuneen pahoinpitelyn kohteeksi, todistaa sellaisten menettelytapojen mukaisesti, joilla voidaan taata näille lapsille asianmukainen suoja, esimerkiksi julkisen oikeudenkäynnin ulkopuolella ja ennen sen pitämistä.

2.	Kansallisen tuomioistuimen on otettava huomioon kaikki kansallisen oikeuden säännöt ja tulkittava niitä mahdollisimman pitkälle kyseisen puitepäätöksen sanamuodon ja tarkoituksen valossa.

(1) EUVL C 146, 21.6.2003.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/4

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO,

(ensimmäinen jaosto)

9 päivänä kesäkuuta 2005,

yhdistetyissä asioissa C-211/03, C-299/03 ja C-316/03–C-318/03 (Oberverwaltungsgericht für das Land Nordrhein-Westfalenin esittämät ennakkoratkaisupyynnöt): HLH Warenvertriebs GmbH, Orthica BV vastaan Saksan valtio (1)

(Tavaroiden vapaa liikkuvuus - Lääkkeiden ja elintarvikkeiden välinen ero - Tuote, jota myydään alkuperäjäsenvaltiossa ravintolisänä, mutta jota pidetään lääkkeenä siinä jäsenvaltiossa, johon tuote tuodaan - Myyntilupa)

(2005/C 193/06)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Yhdistetyissä asioissa C-211/03, C-299/03 ja C-316/03–C-318/03, joissa on kyse EY 234 artiklaan perustuvista ennakkoratkaisupyynnöistä, jotka Oberverwaltungsgericht für das Land Nordrhein-Westfalen (Saksa) on esittänyt 7.5. sekä 4., 3., 7. ja 8.7.2003 tekemillään päätöksillä, jotka ovat saapuneet yhteisöjen tuomioistuimeen 15.5., 11. ja 24.7.2003, saadakseen ennakkoratkaisun asioissa HLH Warenvertriebs GmbH (C-211/03), Orthica BV (C-299/03 ja C-316/03–C-318/03) vastaan Saksan valtio, Der Vertreter des öffentlichen Interesses beim Observerwaltungsgericht für das Land Nordrhein-Westfalenin osallistuessa asian käsittelyyn, yhteisöjen tuomioistuin (ensimmäinen jaosto), toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja P. Jann sekä tuomarit N. Colneric, J. N. Cunha Rodrigues (esittelevä tuomari), M. Ilešič ja E. Levits, julkisasiamies: L. A. Geelhoed, kirjaaja: hallintovirkamies K. Sztranc, on antanut 9.6.2005 tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

1)	Tuotteen luokittelussa lääkkeeksi tai elintarvikkeeksi on otettava huomioon tuotteen kaikki ominaisuudet sekä silloin, kun tuote on alkuperäisessä olomuodossaan, että silloin, kun se on käyttöohjeen mukaisesti sekoitettuna veteen tai jogurttiin.

Elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28 päivänä tammikuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002 on täydentävää lainsäädäntöä suhteessa ravintolisiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 10 päivänä kesäkuuta 2002 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2002/46/EY ja tätä asetusta ei voida soveltaa sikäli kuin mainitun direktiivin kaltaiseen yhteisön lainsäädäntöön sisältyy tiettyjä elintarvikeluokkia koskevia erityissäännöksiä.

3)	Sekä elintarvikkeen että lääkkeen tunnusmerkistön täyttävään tuotteeseen sovelletaan ainoastaan yhteisön oikeuden lääkkeitä koskevia erityissäännöksiä.

Tuotteen farmakologiset ominaisuudet ovat se tekijä, jonka perusteella jäsenvaltioiden viranomaisten tehtävänä on arvioida lähtökohtanaan kyseisellä tuotteella olevat potentiaaliset vaikutukset, voidaanko sitä ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6 päivänä marraskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY 1 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetulla tavalla antaa ihmiselle sairauden syyn selvittämiseksi taikka elintoimintojen palauttamiseksi, korjaamiseksi tai muuttamiseksi ihmisessä. Tuotteen käytöstä mahdollisesti aiheutuva terveydellinen vaara on itsenäinen tekijä, joka toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on myös otettava huomioon kyseisen tuotteen lääkkeeksi luokittelussa.

5)	Tuotetta, joka on direktiivissä 2001/83 tarkoitettu lääke, voidaan tuoda toiseen jäsenvaltioon ainoastaan kyseisen direktiivin säännösten mukaisesti myönnetyn markkinoille saattamista koskevan luvan perusteella, vaikka kyseistä tuotetta myydään laillisesti elintarvikkeena toisessa jäsenvaltiossa.

6)	Direktiivin 2002/46 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa olevalla suurimman turvallisen raja-arvon käsitteellä ei ole lainkaan merkitystä eron tekemisessä lääkkeiden ja elintarvikkeiden välillä.

Jäsenvaltion väestön ravitsemuksellisen tarpeen olemassaoloa koskeva kriteeri voidaan ottaa huomioon kyseessä olevan jäsenvaltion suorittamassa arvioinnissa, joka koskee elintarvikkeista tai ravintolisistä aiheutuvaa riskiä kansanterveydelle. Yksistään tällaisen tarpeen puuttumisella ei kuitenkaan voida perustella toisessa jäsenvaltiossa laillisesti valmistettujen tai markkinoille saatettujen elintarvikkeiden tai ravintolisien myynnin ehdotonta kieltämistä joko EY 30 artiklan tai direktiivin 2002/46 12 artiklan nojalla.

Se seikka, että tuomioistuimet valvovat ainoastaan rajoitetusti jäsenvaltion viranomaisille ravitsemuksellisen tarpeen puuttumisen toteamisessa kuuluvan harkintavallan käyttöä, on sopusoinnussa yhteisön oikeuden kanssa, mikäli kyseisten viranomaisten tätä asiaa koskevien päätösten kansallisessa tuomioistuinvalvontajärjestelmässä on mahdollista, että tällaisesta päätöksestä nostettua kumoamiskannetta käsittelevä tuomioistuin voi päätöksen laillisuusvalvonnan yhteydessä tosiasiassa soveltaa asiassa merkityksellisiä yhteisön oikeuden periaatteita ja sääntöjä.

Uuselintarvikkeista ja elintarvikkeiden uusista ainesosista 27 päivänä tammikuuta 1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 258/97 1 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että elintarvikkeen tai elintarvikkeen ainesosan käyttö ihmisravintona on ollut Euroopan unionissa hyvin vähäistä, jos esillä olevaan asiaan vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen on osoitettu, että ihmiset eivät ole ennen viiteajankohtaa käyttäneet kyseistä elintarviketta tai kyseistä elintarvikkeen ainesosaa merkittävissä määrin missään jäsenvaltiossa. Viiteajankohta arvioitaessa sitä, missä määrin kyseistä elintarviketta tai elintarvikkeen ainesosaa on käytetty ihmisravintona, on 15.5.1997.

10)

Kansallinen tuomioistuin ei voi esittää Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle tuotteiden luokitusta koskevia kysymyksiä. Kyseisen viranomaisen lausunto, jonka se mahdollisesti antaa kysymyksestä, joka on kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävänä olevan oikeusriidan kohteena, voi olla todiste, joka tämän tuomioistuimen olisi otettava kyseisessä oikeudenkäynnissä huomioon.

(1) EUVL C 200, 23.8.2003.

EUVL C 275, 15.11.2003.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/5

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO,

(kolmas jaosto)

9 päivänä kesäkuuta 2005,

asiassa C-270/03: Euroopan yhteisöjen komissio vastaan Italian tasavalta (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Ympäristö - Jätehuolto - Direktiivi 75/442/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 91/156/ETY - Jätteiden kuljetus ja keräily - 12 artikla)

(2005/C 193/07)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asiassa C 270/03, jossa on kyse EY 226 artiklaan perustuvasta jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevasta kanteesta, joka on nostettu 23.6.2003, Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään L. Visaggio ja R. Amorosi, prosessiosoite Luxemburgissa, vastaan Italian tasavalta, asiamiehenään I. M. Braguglia, avustajanaan M. Fiorilli, prosessiosoite Luxemburgissa,yhteisöjen tuomioistuin (kolmas jaosto), toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja A. Rosas sekä tuomarit J. P. Puissochet (esittelevä tuomari), S. von Bahr, J. Malenovský ja U. Lõhmus, julkisasiamies: C. Stix-Hackl, kirjaaja: johtava hallintovirkamies L. Hewlett, on antanut 9.6.2005 tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

Italian tasavalta ei ole noudattanut jätteistä 15 päivänä heinäkuuta 1975 annetun neuvoston direktiivin 75/442/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna jätteistä 18 päivänä maaliskuuta 1991 annetulla neuvoston direktiivillä 91/156/ETY, 12 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska 5.2.1997 annetun asetuksen (decreto legislativo) nro 22, jolla on täytäntöönpantu direktiivi 91/156/ETY, vaarallisista jätteistä annettu direktiivi 91/689/ETY sekä pakkauksista ja pakkausjätteistä annettu direktiivi 94/62/EY, sellaisena kuin tämä asetus on muutettuna 9.12.1998 annetun lain nro 426 1 §:n 19 momentilla, 30 §:n 4 momentin mukaan yritykset voivat

—	tavanomaisesti ja säännöllisesti keräillä ja kuljettaa omia vaarattomia jätteitään ilman, että niiden olisi rekisteröidyttävä Albo nazionale delle imprese esercenti servizi di smaltimento rifiutiin (kansallinen rekisteri jätehuoltopalveluja tarjoavista yrityksistä), ja

—	kuljettaa omia vaarallisia jätteitään, joiden määrä ei ylitä 30:tä kilogrammaa tai 30:tä litraa päivässä, ilman, että niiden olisi rekisteröidyttävä mainittuun rekisteriin.

2)	Italian tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 200, 23.8.2003.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/6

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO,

(toinen jaosto)

16 päivänä kesäkuuta 2005,

yhdistetyissä asioissa C-462/03 ja C-463/03 (Bundesvergabeamtin esittämä ennakkoratkaisupyyntö): Strabag AG ja Kostmann GmbH vastaan Österreichische Bundesbahnen (1)

(Julkiset hankinnat - Direktiivi 93/38/ETY - Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alat - Sellaisten verkkojen ”ylläpidon” ja ”saataville saattamisen” käsitteet, joiden tarkoituksena on tarjota julkisia kuljetuspalveluja rautateitse - Rautatieinfrastruktuuria koskevat rakennustyöt)

(2005/C 193/08)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Yhdistetyissä asioissa C-462/03 ja C-463/03, joissa on kyse EY 234 artiklaan perustuvista ennakkoratkaisupyynnöistä, jotka Bundesvergabeamt (Itävalta) on esittänyt 27.10.2003 tekemillään päätöksillä, jotka ovat saapuneet yhteisöjen tuomioistuimeen 4.11.2003, saadakseen ennakkoratkaisun asioissa Strabag AG (C-462/03) ja Kostmann GmbH (C-463/03) vastaan Österreichische Bundesbahnen, yhteisöjen tuomioistuin (toinen jaosto), toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja C. W. A. Timmermans (esittelevä tuomari) sekä tuomarit R. Silva de Lapuerta, R. Schintgen, G. Arestis ja J. Klučka, julkisasiamies: P. Léger, kirjaaja: R. Grass, on antanut 16.6.2005 tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

Silloin kun hankintayksikkö, joka harjoittaa jotakin vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alan hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/38/ETY 2 artiklan 2 kohdassa erityisesti tarkoitettua toimintaa, suunnittelee tämän toiminnan yhteydessä palveluhankintoja, rakennusurakoita tai tavaranhankintoja koskevan sopimuksen tekemistä tai suunnittelukilpailun järjestämistä, tähän sopimukseen tai kilpailuun sovelletaan tämän direktiivin säännöksiä.

(1) EUVL C 21, 24.1.2004.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/6

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO,

(neljäs jaosto)

16 päivänä kesäkuuta 2005,

asiassa C-104/04: Euroopan yhteisöjen komissio vastaan Ranskan tasavalta (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Direktiivi 97/13/EY - Telepalvelut - Osallistuminen tutkimukseen ja kehitykseen)

(2005/C 193/09)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asiassa C-104/04, jossa on kyse EY 226 artiklaan perustuvasta jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevasta kanteesta, joka on nostettu 27.2.2004, Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehinään J.-F. Pasquier ja M. Shotter) vastaan Ranskan tasavalta (asiamiehinään G. de Bergues ja S. Ramet), yhteisöjen tuomioistuin (neljäs jaosto), toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja K. Lenaerts sekä tuomarit K. Schiemann ja E. Levits (esittelevä tuomari), on antanut 16.6.2005 tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

Ranskan tasavalta ei ole noudattanut telepalvelualan yleisten valtuutusten ja yksittäisten toimilupien yhteisistä puitteista 10 päivänä huhtikuuta 1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/13/EY mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut tämän direktiivin 3 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan 1 kohdan, kun niitä tulkitaan yhdessä sen liitteen kanssa, noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä.

2)	Ranskan tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 94, 17.4.2004.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/7

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO,

(toinen jaosto)

9 päivänä kesäkuuta 2005,

asiassa C-135/04: Euroopan yhteisöjen komissio vastaan Espanjan kuningaskunta (1)

(Eläimistön suojelu - Luonnonvaraiset linnut - Metsästyskaudet - Sepelkyyhkyn metsästys paluureitillä Guipúzcoan maakunnassa)

(2005/C 193/10)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asiassa C-135/04, jossa on kyse EY 226 artiklaan perustuvasta jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevasta kanteesta, joka on nostettu 12.3.2004, Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehinään G. Valero Jordana ja M. van Beek) vastaan Espanjan kuningaskunta (asiamiehinään N. Díaz Abad ja M. Muñoz Pérez), yhteisöjen tuomioistuin (toinen jaosto), toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja C. W. A. Timmermans sekä tuomarit R. Silva de Lapuerta, C. Gulmann (esittelevä tuomari), R. Schintgen ja G. Arestis, julkisasiamies: L. A. Geelhoed, kirjaaja: johtava hallintovirkamies M. Ferreira, on antanut 9.6.2005 tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

1)	Espanjan kuningaskunta ei ole noudattanut luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2 päivänä huhtikuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY 7 artiklan 4 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se on hyväksynyt sepelkyyhkyn metsästämisen ”a contrapasa” Guipúzcoan maakunnassa.

2)	Espanjan kuningaskunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 106, 30.4.2004.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/7

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO,

(kuudes jaosto)

16 päivänä kesäkuuta 2005,

asiassa C-191/04: Euroopan yhteisöjen komissio vastaan Ranskan tasavalta (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Saasteet ja haitat - Yhdyskuntajätevesien käsittely - Direktiivi 91/271/ETY)

(2005/C 193/11)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asiassa C-191/04, jossa on kyse EY 226 artiklaan perustuvasta jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevasta kanteesta, joka on nostettu 23.4.2004, Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehinään A. Bordes ja G. Valero Jordana) vastaan Ranskan tasavalta (asiamiehinään G. de Bergues ja C. Jurgensen-Mercier), yhteisöjen tuomioistuin (kuudes jaosto), toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja A. Borg Barthet (esittelevä tuomari) sekä tuomarit A. La Pergola ja A. Ó Caoimh, julkisasiamies: J. Kokott, kirjaaja: R. Grass, on antanut 16.6.2005 tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

Ranskan tasavalta ei ole noudattanut yhdyskuntajätevesien käsittelystä 21 päivänä toukokuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/271/ETY 15 artiklan 4 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toimittanut komissiolle tietoja, jotka toimivaltaisten viranomaisten tai asianomaisten toimielinten oli tämän direktiivin 15 artiklassa käyttöön otetun päästöjen ja jätevesilietteen tarkkailun yhteydessä kerättävä 31.12.1999 mennessä siltä osin kuin on kyse taajamista, joita eräpäivä 31.12.1998 koskee, ja koska se ei ryhtynyt näihin toimenpiteisiin kuuden kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä, joka tapahtui 18.12.2000.

2)	Ranskan tasavalta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 156, 12.6.2004.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/8

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO,

(kuudes jaosto)

16 päivänä kesäkuuta 2005,

asiassa C-349/04: Euroopan yhteisöjen komissio vastaan Luxemburgin suurherttuakunta (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Direktiivi 2002/77/EY - Sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen markkinat - Direktiivin määräajassa tapahtuvan täytäntöönpanon laiminlyönti)

(2005/C 193/12)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asiassa C-349/04, jossa on kyse EY 226 artiklaan perustuvasta jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevasta kanteesta, joka on nostettu 13.8.2004, Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehinään E. Gippini Fournier ja K. Mojzesowicz) vastaan Luxemburgin suurherttuakunta (asiamiehenään S. Schreiner), yhteisöjen tuomioistuin (kuudes jaosto), toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja A. Borg Barthet sekä tuomarit S. von Bahr ja J. Malenovský (esittelevä tuomari), julkisasiamies: D. Ruiz-Jarabo Colomer, kirjaaja: R. Grass, on antanut 16.6.2005 tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

Luxemburgin suurherttuakunta ei ole noudattanut kilpailusta sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen markkinoilla 16 päivänä syyskuuta 2002 annetun komission direktiivi 2002/77/EY 9 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toimittanut komissiolle tarpeellisia tietoja, joiden perusteella komissio olisi voinut vahvistaa, että kyseisen direktiivin säännöksiä on noudatettu.

2)	Luxemburgin suurherttuakunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut

(1) EUVL C 239, 25.9.2004.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/8

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO,

(viides jaosto)

9 päivänä kesäkuuta 2005,

asiassa C-510/04, Euroopan yhteisöjen komissio vastaan Belgian kuningaskunta (1)

(Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen - Direktiivi 2002/6/EY - Aluksia koskevat muodollisuudet - Direktiivin määräajassa tapahtuvan täytäntöönpanon laiminlyönti)

(2005/C 193/13)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asiassa C-510/04, jossa on kyse EY 226 artiklaan perustuvasta jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevasta kanteesta, joka on nostettu 13.12.2004, Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehinään K. Simonsson ja W. Wils) vastaan Belgian kuningaskunta (asiamiehenään M. Wimmer), yhteisöjen tuomioistuin (viides jaosto), toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja R. Silva de Lapuerta sekä tuomarit G. Arestis ja J. Klučka (esittelevä tuomari), julkisasiamies: P. Léger, kirjaaja: R. Grass, on antanut 9.6.2005 tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

Belgian kuningaskunta ei ole noudattanut yhteisön jäsenvaltioiden satamiin saapuvia ja/tai satamista lähteviä aluksia koskevista ilmoitusmuodollisuuksista 18 päivänä helmikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/6/EY mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut kyseisen direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä.

2)	Belgian kuningaskunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 31, 5.2.2005.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/8

High Court of Justicen (England and Wales), Chancery Divisionin (Patents Court) 20.12.2004 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö asiassa Yissum Research and Development Company of the Hebrew University of Jerusalem vastaan Comptroller-General of Patents

(Asia C-202/05)

(2005/C 193/14)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

High Court of Justice (England and Wales), Chancery Division (Patents Court) on pyytänyt 20.12.2004 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 9.5.2005, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta asiassa Yissum Research and Development Company of the Hebrew University of Jerusalem vastaan Comptroller-General of Patents ennakkoratkaisua seuraaviin kysymyksiin:

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta pyydetään ennakkoratkaisua seuraaviin kysymyksiin lääkkeiden lisäsuojatodistuksen aikaansaamisesta 18 päivänä kesäkuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1768/92 (1) (jäljempänä asetus) 1 artiklan b kohdan tulkinnasta:

1.	Mitä asetuksen 1 artiklan b kohdassa tarkoitetaan ”tuotteella” tilanteessa, jossa peruspatentti suojaa lääkeaineen toista lääketieteellistä käyttösovellusta, ja erityisesti, onko lääkeaineen käyttösovelluksella mitään merkitystä asetuksessa tarkoitetun ”tuotteen” määritelmän kannalta?

2.	Tarkoittaako ilmaisu ”lääkkeen vaikuttavien aineiden yhdistelmä” asetuksen 1 artiklan b kohdassa tarkoitetussa merkityksessä, että jokaisella tämän yhdistelmän osatekijällä on oltava lääkkeellinen vaikutus?

3.	Onko sellainen aineiden yhdistelmä, johon kuuluu kaksi osatekijää, joista toisella on tietty lääkkeellinen vaikutus ja toinen taas mahdollistaa sellaisen lääkkeen muodon, joka tehostaa lääkkeen tätä vaikutusta, ”lääkkeen vaikuttavien aineiden yhdistelmä”?

(1) EYVL L 182, 2.7.1992, s. 1.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/9

Bundessozialgerichtin 10.2.2005 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö asiassa Gertraud Hartmann vastaan Freistaat Bayern

(Asia C-212/05)

(2005/C 193/15)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Bundessozialgericht on pyytänyt 10.2.2005 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 17.5.2005, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua asiassa Gertraud Hartmann vastaan Freistaat Bayern seuraaviin kysymyksiin:

Onko työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta yhteisön alueella annetussa neuvoston asetuksessa N:o 1612/68 (1) tarkoitettuna siirtotyöntekijänä pidettävä tammikuun 1994 ja syyskuun 1998 välisenä aikana myös Saksan kansalaista, joka siirsi vuonna 1990 kotipaikkansa Saksasta Itävaltaan jatkaen samalla palvelussuhdettaan Saksassa postivirkailijana, ja joka on siitä lähtien työskennellyt rajatyöntekijänä?

Jos kysymykseen a vastataan myöntävästi:

Onko kyseessä asetuksen N:o 1612/68 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu välillinen syrjintä, kun a kohdassa mainitun henkilön Itävallassa asuvalta ja Itävallan kansalaisuuden omaavalta aviopuolisolta, joka ei ole palkattu työntekijä, suljetaan kyseisenä aikana pois oikeus Saksan kotihoidontukeen, koska a kohdassa tarkoitetulla henkilöllä ei ole Saksassa kotipaikkaa eikä vakituista asuinpaikkaa?

(1) EYVL L 257, s. 2.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/10

Euroopan yhteisöjen komission 17.5.2005 Irlantia vastaan nostama kanne

(Asia C-216/05)

(2005/C 193/17)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Euroopan yhteisöjen komissio on nostanut 17.5.2005 Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa kanteen Irlantia vastaan. Kantajan asiamiehenä on Xavier Lewis, prosessiosoite Luxemburgissa.

Kantaja vaatii, että yhteisöjen tuomioistuin

—

toteaa, että Irlanti ei ole noudattanut tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 1985 annetun neuvoston direktiivin 85/337/ETY, (1) sellaisena kuin se on tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 85/337/ETY muuttamisesta 3 päivänä maaliskuuta 1997 annetulla neuvoston direktiivillä 97/11/EY, (2) 6 ja 8 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska yleisön täyden ja todellisen ympäristövaikutusten arviointiin osallistumisen edellytyksenä on aikaisemmin maksettu osallistumismaksu

—	velvoittaa Irlannin korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Irlannin kaavoituksesta annetussa laissa säädetään, että kaavoitusviranomaiset ja kaavoitusasioiden valituslautakunnat voivat periä yleisöltä osallistumismaksuja huomautusten esittämisestä tai mielipiteen ilmaisemisesta kaavoitusmenettelyissä ja huomautusten esittämisestä kaavoitusta koskevissa valituksissa. Komissio väittää, että tällaisten osallistumismaksujen perimisellä rikotaan direktiiviä 85/337/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 97/11/ETY, koska

—	direktiivissä ei ole nimenomaista säännöstä, jossa sallitaan tällaisten maksujen periminen

—	tällaiset maksut ovat direktiivin systematiikan ja tarkoituksen vastaisia

—	direktiivin 6 artiklan 2 ja 3 kohdassa ei sallita vapaata tulkintaa, jonka Irlanti pyrkii kyseisille säännöksille antamaan

—	Irlanti estää yleisöä käyttämästä sille direktiivin 6 artiklan 2 kohdan nojalla kuuluvia oikeuksia.

(1) EYVL L 175, 5.7.1985, s. 40

(2) EYVL L 73, 14.3.1997, s. 5

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/10

Tribunal Supremon 3.3.2005 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö asiassa Confederación Española de Empresarios de Estaciones de Servicio vastaan Compañía Española de Petróleos, S.A.

(Asia C-217/05)

(2005/C 193/18)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Tribunal Supremo on pyytänyt 3.3.2005 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen 17.5.2005, yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua asiassa Confederación Española de Empresarios de Estaciones de Servicio vastaan Compañía Española de Petróleos, S.A. seuraaviin kysymyksiin:

Onko perustamissopimuksen 85 artiklan (josta on tullut EY 81 artikla) 3 kohdan soveltamisesta yksinostosopimusten ryhmiin 22 päivänä kesäkuuta 1983 annetun komission asetuksen (ETY) 1984/83 (1) 10–13 artiklaa tulkittava siten, että niiden soveltamisalaan kuuluvat yksinoikeuden sisältävät moottori- ja lämmityspolttoaineiden jälleenmyyntisopimukset, joita kutsutaan nimellisesti komissio- tai edustussopimuksiksi ja joissa on seuraavat piirteet?

A)	Huoltoaseman omistaja sitoutuu myymään yksinomaan moottori- ja lämmityspolttoaineiden toimittajan tuotteita tämän vahvistamin vähittäismyyntihinnoin, myyntiehdoin ja -tavoin sekä toimintatavoin.

B)	Huoltoaseman omistaja vastaa tuotteisiin liittyvästä riskistä siitä hetkestä lähtien, jolloin hän vastaanottaa ne toimittajalta huoltoaseman varastosäiliöihin.

Vastaanotettuaan tuotteet huoltoaseman omistajalla on velvollisuus säilyttää ne olosuhteissa, jotka ovat tarpeen tuotteiden häviämisen tai vahingoittumisen estämiseksi, ja hän vastaa tarvittaessa sekä toimittajalle että kolmansille tuotteiden häviämisestä, vahingoittumisesta tai sekoittumisesta sekä tästä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista.

D)	Huoltoaseman omistajan on maksettava toimittajalle vastaanotettujen moottori- ja lämmityspolttoaineiden hinta yhdeksän (9) päivän kuluessa siitä, kun ne on toimitettu huoltoasemalle.

(1) EYVL L 173, 30.6.1983, s. 5. Suomenk. erityispainos, alue 17, nide 1, s. 52.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/11

Tribunal administratif de Lyonin 7.4.2005 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö asiassa Jean Auroux ym. vastaan Commune de Roanne, väliintulijana Société d'équipement du département de la Loire

(Asia C-220/05)

(2005/C 193/19)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Tribunal administratif de Lyon on pyytänyt 7.4.2005 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 19.5.2005, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua asiassa Jean Auroux ym. vastaan Commune de Roanne, väliintulijana Société d'équipement du département de la Loire, seuraaviin kysymyksiin:

Onko sellainen sopimus, jolla hankintaviranomainen antaa toisen hankintaviranomaisen tehtäväksi yleishyödyllisen kehittämishankkeen toteuttamisen ja jonka mukaan tämä viimeksi mainittu hankintaviranomainen luovuttaa ensimmäiselle hankintaviranomaiselle sen tarpeita palvelemaan tarkoitetut työt ja jonka voimassaolon päättyessä ensimmäisestä hankintaviranomaisesta tulee automaattisesti niiden muilla maa-alueilla tehtyjen töiden sekä sellaisten töiden omistaja, joita ei ole luovutettu kolmansille, 14.6.1993 annetun direktiivin 93/37/ETY, (1) sellaisena kuin se on muutettuna, 1 artiklan säännöksissä tarkoitettu julkinen rakennusurakka?

Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko tämän saman direktiivin 6 artiklassa tarkoitetun edellä mainitun 5 000 000 euron rajan arvioinnissa otettava huomioon ainoastaan hankintaviranomaiselle luovutetuista töistä vastikkeena maksettu hinta, vai tämä hinta ja maksetut osallistumisosuudet, vaikka nämä on vain osittain osoitettu näiden töiden toteuttamiseen vai kaikkien töiden kokonaisarvo, kun otetaan huomioon, että hyödykkeistä, joita ei ole sopimuksen voimassaolon päättyessä luovutettu, tulee automaattisesti ensimmäisen hankintaviranomaisen omaisuutta ja tällöin ensimmäinen hankintaviranomainen jatkaa voimassa olevien sopimusten toteuttamista ja ottaa vastatakseen toisen hankintaviranomaiset ottamat lainat?

Jos kahteen ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, voiko ensimmäinen hankintaviranomainen vapautua samassa direktiivissä säädetyn julkisen hankintamenettelyn käytöstä tällaisen sopimuksen tekemisessä siitä syystä, että tällainen sopimus voidaan tehdä vain tietynlaisten oikeushenkilöiden kanssa ja että toinen hankintaviranomainen soveltaa näitä samoja menettelyjä omissa palveluhankinnoissaan?

(1) Julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 1993 annettu neuvoston direktiivi 93/37/ETY (EYVL L 199, 9.8.1993, s. 54).

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/12

Supreme Courtin (Irlanti) 11.5.2005 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö asiassa Sam Mc Cauley Chemists (Blackpool) Limited ja Mark Sadja vastaan Pharmaceutical Society of Ireland, Irlannin terveys- ja lapsiasiainministeri ja Attorney General

(Asia C-221/05)

(2005/C 193/20)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Supreme Court (Irlanti) on pyytänyt 11.5.2005 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 19.5.2005, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua asiassa Sam Mc Cauley Chemists (Blackpool) Ltd ja Mark Sadja vastaan Pharmaceutical Society of Ireland, Irlannin terveys- ja lapsiasiainministeri ja Attorney General seuraavaan kysymykseen:

”Asetetaanko farmasian tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta sekä toimenpiteistä sijoittautumisvapauden tehokkaan käyttämisen helpottamiseksi farmasian alalla 16 päivänä syyskuuta 1985 annetulla neuvoston direktiivillä 85/433/ETY (1)

a)	yhtenäinen velvoite, joka rajoittuu siihen, että jäsenvaltion on tunnustettava direktiivin 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut pätevyystodistukset, paitsi apteekkien perustamista varten, sellaisina kuin nämä apteekit 2 artiklan 2 kohdassa määritellään, vai

asetetaanko sillä jäsenvaltioille erillinen velvoite tunnustaa direktiivin 2 asian 1 kohdassa tarkoitetut pätevyystodistukset, mutta lisäksi annetaan jäsenvaltioille harkintavalta sen suhteen, ulotetaanko tällainen tunnustaminen henkilöihin, joilla on mainittuja muodollista pätevyyttä osoittavia asiakirjoja, uusien yleisölle avoimien apteekkien perustamisen osalta, kuten 2 artiklan 2 kohdassa on määritetty?”

(1) EYVL L 253, 24.9.1985, s. 37–42.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/12

College van Beroep voor het bedrijfslevenin 17.5.2005 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö asiassa 1. J. van der Weerd, 2. Maatschap van der Bijl ja 3. J. W. Schoonhoven vastaan Minister van Landbouw, Natuur en Voedselkwaliteit

(Asia C-222/05)

(2005/C 193/21)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

College van Beroep voor het bedrijfsleven on pyytänyt 17.5.2005 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 20.5.2005, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua asiassa 1. J. van der Weerd, 2. Maatschap van der Bijl ja 3. J. W. Schoonhoven vastaan Minister van Landbouw, Natuur en Voedselkwaliteit, seuraaviin kysymyksiin:

1.	Velvoittaako yhteisön oikeus tuomioistuimen arvioimaan viran puolesta — eli arvioimaan oikeusriidan ulkopuolisten perustelujen kannalta — direktiiviin 85/511/ETY (1) perustuvia perusteita?

Mikäli kysymykseen 1 vastataan myöntävästi: Onko katsottava, että direktiivin 85/511/ETY 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa luettuna yhdessä 13 artiklan 1 kohdan toisen luetelmakohdan kanssa säädetyllä, jäsenvaltioita koskevalla velvoitteella huolehtia siitä, että suu- ja sorkkataudin esiintymisen havaitsemiseksi tehtävät laboratoriotestit suoritetaan direktiivin 85/511/ETY liitteessä B olevassa luettelossa mainitussa kansallisessa laboratoriossa, on välitön oikeusvaikutus?

a.	Onko direktiivin 85/511/ETY 11 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että siihen, että suu- ja sorkkataudin esiintyminen todetaan laboratoriossa, jota ei ole mainittu direktiivin 85/511/ETY liitteessä B, liittyy oikeudellisia seurauksia?

Mikäli kysymykseen 3a vastataan myöntävästi:

Onko direktiivin 85/511/ETY 11 artiklan 1 kohdan tarkoituksena suojella esimerkiksi pääasian valittajien kaltaisten yksityisten etuja? Mikäli näin ei ole, voivatko pääasian valittajien kaltaiset yksityiset vedota siihen, että jäsenvaltioiden viranomaiset ovat jättäneet mahdollisesti noudattamatta tästä säännöksestä seuraavia velvoitteitaan?

c.	Mikäli kysymyksen 3b vastauksesta seuraa, että yksityiset voivat vedota direktiivin 85/511/ETY 11 artiklan 1 kohtaan: Mitä oikeudellisia seurauksia on liitettävä siihen, että suu- ja sorkkataudin esiintyminen todetaan laboratoriossa, jota ei ole mainittu direktiivin 85/511/ETY liitteessä B?

Kun otetaan huomioon direktiivin 85/511/ETY 11 ja 13 artiklan säännökset, onko kyseisen direktiivin liitettä B tulkittava siten, että direktiivin 85/511/ETY liitteessä B mainittu ”Centraal Diergeneeskundig Instituut, Lelystad” voi koskea tai että sen täytyy koskea myös ID-Lelystad B.V. -nimistä yritystä?

Mikäli edellä esitettyjen kysymysten vastauksista seuraa, että suu- ja sorkkataudin esiintyminen voidaan todeta laboratoriossa, jota ei ole mainittu direktiivin 85/511/ETY liitteessä B tai että direktiivin 85/511/ETY liitettä B, on tulkittava siten, että maininta ”Centraal Diergeneeskundig Instituut, Lelystad” voi koskea tai että sen täytyy koskea myös ID-Lelystad B.V. -nimistä yritystä:

Onko direktiiviä 85/51l/ETY tulkittava siten, että siinä säädetään, että toimivaltainen kansallinen hallintoelin on sidottu direktiivin 85/511/ETY liitteessä B mainitun laboratorion tutkimustulokseen tai, mikäli kysymyksen 3a vastauksesta seuraa, että hallintoelin saa käyttää suu- ja sorkkataudin torjuntaa koskevien toimenpiteidensä perustana myös sellaisen laboratorion saamia tuloksia, jota ei ole mainittu direktiivin 85/511/ETY liitteessä B, viimeksi mainitun laboratorion tutkimustulokseen, vai kuuluuko tästä päättäminen jäsenvaltion menettelylliseen autonomiaan ja onko sen tuomioistuimen, jossa pääasian oikeusriita on vireillä, tehtävänä tutkia, sovelletaanko näitä säännöksiä siitä riippumatta, tehdäänkö laboratoriotutkimus kansallisen vai yhteisön lainsäädäntöön kuuluvan velvoitteen nojalla, sekä tekeekö kansallisten menettelyllisten sääntöjen noudattaminen yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanemisesta erittäin vaikeaa tai käytännössä mahdotonta.

Mikäli kysymyksen 5 vastauksesta seuraa, että direktiivissä 85/511/ETY säädetään kansallisten viranomaisten sidoksesta laboratoriotulokseen:

Ovatko laboratorion suorittaman suu- ja sorkkatautitutkimuksen tulokset ehdottomasti kansallisia viranomaisia sitovia? Ellei näin ole, kuinka laajan harkintavallan direktiivi 85/511/ETY sallii kansallisille viranomaisille?

(1) Yhteisön toimenpiteistä suu- ja sorkkataudin torjumiseksi 18 päivänä marraskuuta 1985 annettu neuvoston direktiivi 85/511/ETY (EYVL L 315, 26.11.1985, s. 11).

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/13

College van Beroep voor het bedrijfslevenin 17.5.2005 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö asiassa H. de Rooy sr. ja H. de Rooy jr. vastaan Minister van Landbouw, Natuur en Voedselkwaliteit

(Asia C-223/05)

(2005/C 193/22)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

College van Beroep voor het bedrijfsleven on pyytänyt 17.5.2005 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 20.5.2005, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua asiassa H. de Rooy sr. ja H. de Rooy jr. vastaan Minister van Landbouw, Natuur en Voedselkwaliteit, seuraaviin kysymyksiin:

1.	Velvoittaako yhteisön oikeus tuomioistuimen arvioimaan viran puolesta — eli arvioimaan oikeusriidan ulkopuolisten perustelujen kannalta — direktiiviin 85/511/ETY (1) perustuvia perusteita?

Mikäli kysymykseen 1 vastataan myöntävästi:

Onko katsottava, että direktiivin 85/511/ETY 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa luettuna yhdessä 13 artiklan 1 kohdan toisen luetelmakohdan kanssa säädetyllä, jäsenvaltioita koskevalla velvoitteella huolehtia siitä, että suu- ja sorkkataudin esiintymisen havaitsemiseksi tehtävät laboratoriotestit suoritetaan direktiivin 85/511/ETY liitteessä B olevassa luettelossa mainitussa kansallisessa laboratoriossa, on välitön oikeusvaikutus?

a.	Onko direktiivin 85/511/ETY 11 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että siihen, että suu- ja sorkkataudin esiintyminen todetaan laboratoriossa, jota ei ole mainittu direktiivin 85/511/ETY liitteessä B, liittyy oikeudellisia seurauksia?

Mikäli kysymykseen 3a vastataan myöntävästi:

c.	Mikäli kysymyksen 3b vastauksesta seuraa, että yksityiset voivat vedota direktiivin 85/511/ETY 11 artiklan 1 kohtaan: Mitä oikeudellisia seurauksia on liitettävä siihen, että suu- ja sorkkataudin esiintyminen todetaan laboratoriossa, jota ei ole mainittu direktiivin 85/511/ETY liitteessä B?

Mikäli edellä esitettyjen kysymysten vastauksista seuraa, että suu- ja sorkkataudin esiintyminen voidaan todeta laboratoriossa, jota ei ole mainittu direktiivin 85/511/ETY liitteessä B, tai että direktiivin 85/511/ETY liitettä B on tulkittava siten, että maininta ”Centraal Diergeneeskundig Instituut, Lelystad” voi koskea tai että sen täytyy koskea myös ID-Lelystad B.V. -nimistä yritystä:

Mikäli kysymyksen 5 vastauksesta seuraa, että direktiivissä 85/511/ETY säädetään kansallisten viranomaisten sidoksesta laboratoriotulokseen:

(1) Yhteisön toimenpiteistä suu- ja sorkkataudin torjumiseksi 18 päivänä marraskuuta 1985 annettu neuvoston direktiivi 85/511/ETY (EYVL L 315, 26.11.1985, s. 11).

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/14

College van Beroep voor het bedrijfslevenin 17.5.2005 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö asiassa 1. Maatschap H. en J. van 't Oever, 2. Maatschap F. van 't Oever en W. Fien, 3. B. van 't Oever, 4. Maatschap A. en J. Fien, 5. Maatschap K. Koers en J. Stellingswerf, 6. H. Koers, 7. Maatschap K. en G. Polinder ja 8. G. van Wijhe vastaan Minister van Landbouw, Natuur en Voedselkwaliteit

(Asia C-224/05)

(2005/C 193/23)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

College van Beroep voor het bedrijfsleven on pyytänyt 17.5.2005 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 20.5.2005, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua asiassa 1. Maatschap H. en J. van 't Oever, 2. Maatschap F. van 't Oever en W. Fien, 3. B. van 't Oever, 4. Maatschap A. en J. Fien, 5. Maatschap K. Koers en J. Stellingswerf, 6. H. Koers, 7. Maatschap K. en G. Polinder ja 8. G. van Wijhe vastaan Minister van Landbouw, Natuur en Voedselkwaliteit, seuraaviin kysymyksiin:

1.	Velvoittaako yhteisön oikeus tuomioistuimen arvioimaan viran puolesta — eli arvioimaan oikeusriidan ulkopuolisten perustelujen kannalta — direktiiviin 85/511/ETY (1) perustuvia perusteita?

a.	Onko direktiivin 85/511/ETY 11 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että siihen, että suu- ja sorkkataudin esiintyminen todetaan laboratoriossa, jota ei ole mainittu direktiivin 85/511/ETY liitteessä B, liittyy oikeudellisia seurauksia?

Mikäli kysymykseen 3a vastataan myöntävästi:

c.	Mikäli kysymyksen 3b vastauksesta seuraa, että yksityiset voivat vedota direktiivin 85/511/ETY 11 artiklan 1 kohtaan: Mitä oikeudellisia seurauksia on liitettävä siihen, että suu- ja sorkkataudin esiintyminen todetaan laboratoriossa, jota ei ole mainittu direktiivin 85/511/ETY liitteessä B?

Mikäli edellä esitettyjen kysymysten vastauksista seuraa, että suu- ja sorkkataudin esiintyminen voidaan todeta laboratoriossa, jota ei ole mainittu direktiivin 85/511/ETY liitteessä B, tai että direktiivin 85/511/ETY liitettä B on tulkittava siten, että maininta ”Centraal Diergeneeskundig Instituut, Lelystad” voi koskea tai että sen täytyy koskea myös ID-Lelystad B.V. -nimistä yritystä:

Mikäli kysymyksen 5 vastauksesta seuraa, että direktiivissä 85/511/ETY säädetään kansallisten viranomaisten sidoksesta laboratoriotulokseen:

(1) Yhteisön toimenpiteistä suu- ja sorkkataudin torjumiseksi 18 päivänä marraskuuta 1985 annettu neuvoston direktiivi 85/511/ETY (EYVL L 315, 26.11.1985, s. 11).

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/15

College van Beroep voor het bedrijfslevenin 17.5.2005 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö asiassa B. J. van Middendorp vastaan Minister van Landbouw, Natuur en Voedselkwaliteit

(Asia C-225/05)

(2005/C 193/24)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

College van Beroep voor het bedrijfsleven on pyytänyt 17.5.2005 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 20.5.2005, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua asiassa B. J. van Middendorp vastaan Minister van Landbouw, Natuur en Voedselkwaliteit, seuraaviin kysymyksiin:

1.	Velvoittaako yhteisön oikeus tuomioistuimen arvioimaan viran puolesta — eli arvioimaan oikeusriidan ulkopuolisten perustelujen kannalta — direktiiviin 85/511/ETY (1) perustuvia perusteita?

Mikäli kysymykseen 1 vastataan myöntävästi:

a.	Onko direktiivin 85/511/ETY 11 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että siihen, että suu- ja sorkkataudin esiintyminen todetaan laboratoriossa, jota ei ole mainittu direktiivin 85/511/ETY liitteessä B, liittyy oikeudellisia seurauksia?

Mikäli kysymykseen 3a vastataan myöntävästi:

c.	Mikäli kysymyksen 3b vastauksesta seuraa, että yksityiset voivat vedota direktiivin 85/511/ETY 11 artiklan 1 kohtaan: Mitä oikeudellisia seurauksia on liitettävä siihen, että suu- ja sorkkataudin esiintyminen todetaan laboratoriossa, jota ei ole mainittu direktiivin 85/511/ETY liitteessä B?

Mikäli edellä esitettyjen kysymysten vastauksista seuraa, että suu- ja sorkkataudin esiintyminen voidaan todeta laboratoriossa, jota ei ole mainittu direktiivin 85/511/ETY liitteessä B, tai että direktiivin 85/511/ETY liitettä B on tulkittava siten, että maininta ”Centraal Diergeneeskundig Instituut, Lelystad” voi koskea tai että sen täytyy koskea myös ID-Lelystad B.V. -nimistä yritystä:

Mikäli kysymyksen 5 vastauksesta seuraa, että direktiivissä 85/511/ETY säädetään kansallisten viranomaisten sidoksesta laboratoriotulokseen:

(1) Yhteisön toimenpiteistä suu- ja sorkkataudin torjumiseksi 18 päivänä marraskuuta 1985 annettu neuvoston direktiivi 85/511/ETY (EYVL L 315, 26.11.1985, s. 11).

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/16

La Commissione Tributaria di Primo Grado di Trenton 21.3.2005 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö asiassa Stradasfalti Srl vastaan Agenzia Entrate Ufficio Trento

(Asia C-228/05)

(2005/C 193/25)

Oikeudenkäyntikieli: italia

La Commissione Tributaria di Primo Grado di Trento on pyytänyt 21.3.2005 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 24.5.2005, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua asiassa Stradasfalti Srl vastaan Agenzia Entrate Ufficio Trento seuraaviin kysymyksiin:

Onko jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta 17.5.1977 annetun neuvoston kuudennen arvonlisäverodirektiivin 77/388/ETY (1) 17 artiklan 7 kohdan ensimmäistä virkettä tulkittava yhdessä tämän artiklan 2 kohdan kanssa siten, että

sen mukaan direktiivin 29 artiklassa tarkoitettuna menettelynä neuvoa-antavassa komiteassa ei voida pitää pelkkää jäsenvaltion ilmoitusta siitä, että se on antanut uuden kansallisen lain, kuten asetuksen nro 633/72 19 a §:n 1 momentin c ja d kohdan, joilla direktiivin 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tavaroiden käyttämiseen ja huoltoon liittyvän arvonlisäveron vähennysoikeutta on rajoitettu, ainoastaan sillä perusteella, että arvonlisäverokomitea on todennut saaneensa tiedon tästä lainsäädännöstä?

sen mukaan direktiivin soveltamisalaan kuuluvana toimenpiteenä ei voida pitää mitä tahansa rajoitusta käyttää edellä a kohdassa tarkoitettujen tavaroiden ostoihin, käyttämiseen ja huoltoon sisältyvän arvonlisäveron vähennysoikeutta, joka on otetut käyttöön ennen lausunnon pyytämistä arvonlisäverokomitealta ja joka on pidetty voimassa jatkamalla säännöksen voimassaoloaikaa useita kertoja katkeamattomana sarjana yli 25 vuoden ajan?

Jos 1 b) kysymykseen vastataan myöntävästi, yhteisöjen tuomioistuinta pyydetään yksilöimään ne kriteerit, joiden perusteella lain voimassaoloajan pidentämisen enimmäiskesto voidaan määrätä suhteessa niihin suhdannevaihteluihin liittyviin syihin, jotka on otettu kuudennen direktiivin 17 artiklan 7 kohdassa huomioon; eli toteamaan, johtaako poikkeusten ajallisten rajojen noudattamatta jättäminen (toistuvasti) vähennysoikeuden syntymiseen verovelvolliselle?

Onko kyseistä direktiiviä tulkittava siten, että silloin kun direktiivin 17 artiklassa tarkoitetut menettelylliset edellytykset ja vaatimukset eivät täyty, estää tämä sen, että jäsenvaltiossa kuudennen direktiivin voimaan tulon jälkeen (1.1.1979 Italian osalta) omaksuttu kansallinen sääntely tai hallintokäytäntö, voitaisiin tiettyjen ajoneuvojen hankintaan, käyttöön ja huoltoon liittyvän arvonlisäveron vähennysoikeutta rajoittaa objektiivisesti ja ilman ajallisia rajoituksia?

(1) EYVL L 145, 13.6.1977, s. 1.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/17

Korkeimman hallinto-oikeuden 23.5.2005 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö Oy Esabin vireille panemassa asiassa.

(Asia C-231/05)

(2005/C 193/26)

Oikeudenkäyntikieli: suomi

Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt 23.5.2005 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen kirjaamoon 25.5.2005, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta Oy Esabin vireille panemassa asiassa ennakkoratkaisua seuraavaan kysymykseen:

Onko Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 43 ja 56 artikloja, ottaen huomioon sopimuksen 58 artiklan ja Neuvoston direktiivin eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä (90/435/ETY) (1), tulkittava siten, että ne ovat esteenä Suomen konserniavustuslainsäädännön mukaiselle järjestelmälle, jossa konserniavustuksen vähennyskelpoisuuden edellytyksenä verotuksessa on se, että sekä konserniavustuksen antaja että sen saaja ovat kotimaisia yhteisöjä.

(1) Annettu 23 päivänä heinäkuuta 1990 EYVL, Erityispainos 1994, 9/Nide 2 s. 25

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/17

Euroopan yhteisöjen komission 30.5.2005 Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyttä kuningaskuntaa vastaan nostama kanne

(Asia C-236/05)

(2005/C 193/27)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Euroopan yhteisöjen komissio on nostanut 30.5.2005 Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa kanteen Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyttä kuningaskuntaa vastaan. Kantajan asiamies on Karen Banks, prosessiosoite Luxemburgissa.

Kantaja vaatii, että yhteisöjen tuomioistuin

toteaa, että Yhdistynyt kuningaskunta ei ole noudattanut yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä 12 päivänä lokakuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2847/93 (1) 19 i artiklan ensimmäisen ja kolmannen luetelmakohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se on ilmoittanut noissa säännöksissä edellytetyt tiedot huomattavasti viivästyneinä

2)	velvoittaa Yhdistyneen kuningaskunnan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Asetuksen N:o 2847/93 19 i artiklan säännösten mukaan jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tietokoneella luettavassa muodossa tietyt tiedot erityisessä määräajassa. On tärkeää, että komissiolla on nämä tiedot käytettävissään, jotta se voi hoitaa ja kehittää yhteistä kalastuspolitiikkaa, erityisesti elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisen, hoidon ja hyödyntämisen osalta.

Yhdistynyt kuningaskunta antoi 19 i artiklassa edellytetyt tiedot vuosilta 1999, 2000, 2001, 2002 ja 2003 huomattavasti viivästyneinä. Vuoden 2004 osalta ei ole noudatettu määräaikoja ja vuodelta 2005 ei ole vielä saatu tietoja. Näin ollen komissio katsoo, että Yhdistynyt kuningaskunta on rikkonut asetuksen N:o 2847/93 edellä mainitun säännöksen mukaisia velvoitteitaan.

(1) EYVL L 261, 20.10.1993, s. 1.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/18

Euroopan yhteisöjen komission 30.5.2005 Helleenien tasavaltaa vastaan nostama kanne

(Asia C-237/05)

(2005/C 193/28)

Oikeudenkäyntikieli: kreikka

Euroopan yhteisöjen komissio on nostanut 30.5.2005 Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa kanteen Helleenien tasavaltaa vastaan. Kantajan asiamiehinä ovat M. Patakia ja X. Lewis, prosessiosoite Luxemburgissa.

Kantaja vaatii, että yhteisöjen tuomioistuin

—

toteaa, että Helleenien tasavalta ei ole noudattanut direktiivin 92/59/EY (1) eikä erityisesti sen 3 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan, 11 artiklan 1 kohdan eikä 15 artiklan 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan eikä yleistä avoimuusperiaatetta, koska toimivaltaiset viranomaiset ovat noudattaneet käytäntöä, jonka mukaan täydennetään ja kerätään viljan tuottajien ja muiden hakemuksia — ilmoituksia integroidussa hallinto- ja valvontajärjestelmässä (OSDE) vuonna 2001

—	velvoittaa Helleenien tasavallan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Komissiolle tehtiin kantelu siitä, että PASEGESille (2) annettiin toimieksianto laatia ohjelmasopimus ja sen täytäntöönpanosopimukset, jotka koskevat useiden palvelujen suorittamista maatalouden integroidun hallinto- ja valvontajärjestelmän (OSDE) soveltamiseksi vuonna 2001.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella komissio katsoo, että Kreikan viranomaisten olisi pitänyt soveltaa direktiivin 92/50 III, IV, V ja VI osastossa asetettuja julkisuutta ja menettelyä koskevia oikeussääntöjä.

Komissio katsoo myös, että Kreikan tasavalta ei ole näyttänyt toteen, että olisi olemassa syitä tehdä direktiivin 95/50 11 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettu poikkeus, ja että Kreikan tasavalta on virheellisesti luokitellut kyseiset palvelut direktiivin liitteen 1B alaisuuteen kuuluviksi.

Toissijaisesti komissio esittää, että jäsenvaltioita ei ole vapautettu velvollisuudesta noudattaa tiettyä julkisuutta myös niiden palvelujen osalta, jotka kuuluvat direktiivin liitteen 1B alaisuuteen.

Lopuksi komissio katsoo, että sen lisäksi, että Kreikan viranomaiset ja komissio ovat jatkuvasti olleet erimieltä kyseisen direktiivin asianomaisten säännösten tulkinnasta, kyseisen direktiivin soveltamista käytännössä ei ole varmistettu, toisin kuin Kreikan viranomaiset väittävät.

Komissio katsoo näin ollen, että Kreikan tasavalta ei ole noudattanut direktiivin 92/50/EY 3 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan, 11 artiklan 1 kohdan ja 15 artiklan 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan eikä yleistä avoimuusperiaatetta.

(1) EYVL L 209, 24.7.1999, s. 1.

(2) Panellinia Sunomospondia Enoseon Georgikon Sunetairismon.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/19

Cour d'appel du Grand-Duché de Luxembourgin 1.6.2005 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö asiassa Administration de l'Enregistrement et des Domaines vastaan Eurodental SARL

(Asia C-240/05)

(2005/C 193/29)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Cour d'appel du Grand-Duché de Luxembourg on pyytänyt 1.6.2005 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 3.6.2005, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua asiassa Administration de l'Enregistrement et des Domaines vastaan Eurodental SARL seuraaviin kysymyksiin:

Kuuluuko sellainen tavaroiden toimitus, joka jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17 päivänä toukokuuta 1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin (77/388/ETY) (1) 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan e alakohdan nojalla on vapautettu verosta silloin, kun se on tehty jäsenvaltion alueella, ja jonka perusteella mainitun direktiivin 17 artiklan nojalla ei synny oikeutta aikaisemmassa vaihdannan vaiheessa maksetun arvonlisäveron vähentämiseen, mainitun direktiivin 15 artiklan 1 ja 2 kohdan, sellaisina kuin ne olivat voimassa ennen 1.1.1993, soveltamisalaan ja 28 c artiklan A kohdan a alakohdan, jota sovelletaan 1.1.1993 lukien, soveltamisalaan ja näin ollen mainitun direktiivin 17 artiklan 3 kohdan b alakohdan, jossa annetaan oikeus vähentää aikaisemmassa vaihdannan vaiheessa maksettu vero, jos sen on maksanut yhteisön jäsenvaltioon sijoittautunut toimija toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneelle toimijalle ja jos mainitun direktiivin 15 artiklan 1 ja 2 kohdassa, sellaisina kuin ne olivat voimassa ennen 1.1.1993, ja 28 c artiklan A kohdan a alakohdassa, jota sovelletaan 1.1.1993 lukien, asetetut soveltamisedellytykset täyttyvät, soveltamisalaan?

Kuuluuko sellainen palvelujen suoritus, joka jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17 päivänä toukokuuta 1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin (77/388/ETY) 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan e alakohdan nojalla on vapautettu verosta silloin, kun se on tehty jäsenvaltion alueella, ja jonka perusteella mainitun direktiivin 17 artiklan nojalla ei synny oikeutta aikaisemmassa vaihdannan vaiheessa maksetun arvonlisäveron vähentämiseen, mainitun direktiivin 15 artiklan 3 kohdan, sellaisena kuin se oli voimassa ennen 1.1.1993 (koska vuotta 1993 ei koske mikään verovapaussäännös), soveltamisalaan ja näin ollen mainitun direktiivin 17 artiklan 3 kohdan b alakohdan, jossa annetaan oikeus vähentää aikaisemmassa vaihdannan vaiheessa maksettu vero, jos sen on maksanut yhteisön jäsenvaltioon sijoittautunut toimija toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneelle toimijalle ja jos 15 artiklan 3 kohdassa, sellaisena kuin se oli voimassa ennen 1.1.1993, asetetut soveltamisedellytykset täyttyvät, soveltamisalaan?

(1) EYVL L 145, s. 1.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/19

Conseil d'Etat'n (Ranska) 9.5.2005 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö asiassa Nicolae Bot vastaan Val-de-Marnen prefektuuri

(Asia C-241/05)

(2005/C 193/30)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Conseil d'Etat on pyytänyt 9.5.2005 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 2.6.2005, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua asiassa Nicolae Bot vastaan Val-de-Marnen prefektuuri.

Conseil d'Etat (Ranska) pyytää Euroopan yhteisöjen tuomioistuinta ottamaan kantaa kysymykseen siitä, miten Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ”ensimmäistä alueelletulopäivää” on tulkittava ja etenkin onko ”ensimmäisenä alueelletulona” tämän yleissopimuksen sopimuspuolina olevien valtioiden alueelle pidettävä alueelletuloa, joka tapahtuu heti sellaisen kuuden kuukauden ajanjakson päättymisen jälkeen, jonka aikana kyseiselle alueelle ei ole muutoin tultu, ja, kun kyse on ulkomaalaisesta, joka tulee maahan useaan kertaan lyhyitä oleskeluja varten, alueelletuloa, joka tapahtuu välittömästi sen jälkeen kun kuusi kuukautta on kulunut aikaisemmasta tiedossa olevasta ”ensimmäisestä alueelletulosta”.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/20

Agraz, SA:n ynnä muiden 6.6.2005 tekemä valitus Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-285/03, Agraz, SA, ynnä muut vastaan Euroopan yhteisöjen komissio, 17.3.2005 antamasta tuomiosta

(Asia C-243/05 P)

(2005/C 193/31)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Agraz, S.A., ynnä muut ovat valittaneet 6.6.2005 Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-285/03, Agraz, SA, ynnä muut vastaan Euroopan yhteisöjen komissio, 17.3.2005 antamasta tuomiosta. Valittajien edustajina ovat asianajajat José Luís da Cruz Vilaça ja Dorothée Choussy.

Valittajat vaativat, että yhteisöjen tuomioistuin

1.	kumoaa osittain Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen 17.3.2005 antaman tuomion siltä osin kuin siinä katsotaan, ettei vahinko ollut varma, ja kanne hylätään, ja ratkaisemalla asian uudestaan

ensisijaisesti toteaa, että komission sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun syntymisen edellytykset täyttyvät asiassa, velvoittaa vastaajan maksamaan jokaiselle valittajayhtiölle tuotantotuen määrän (sellaisena kuin se on esitettynä yksityiskohtaisesti liitteessä A.27) lisättynä korolla, jonka määrän ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin vahvistaa, 12.7.2000 lukien (tai toissijaisesti 13.7.2000 tai sen sijasta 16.7.2000 lukien) tosiasialliseen maksamisen ajankohtaan saakka ja velvoittaa komission korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut kummassakin oikeusasteessa valittajien oikeudenkäyntikulut mukaan lukien;

toissijaisesti palauttaa asian ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen, jotta se ratkaisee valittajille maksettavat korvaukset kuultuaan heitä uudestaan ja velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut (valittajien oikeudenkäyntikulut mukaan lukien) muutoksenhakumenettelyssä ja oikeudenkäynnissä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut:

Valittajayhtiöt vetoavat valituksensa tueksi seuraaviin valitusperusteisiin:

Ensimmäinen valitusperuste: Siinä, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on katsonut, ettei valittajien kärsimä vahinko ollut varma ja että se ei näin ollen voinut olla heidän vahingonkorvauksen saamista koskevan oikeutensa perusteena, on tapahtunut oikeudellinen virhe.

Tämä valitusperuste jakautuu kahteen osaan:

Ensimmäisessä osassa valittajat väittävät, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on rikkonut yhteisön tuomioistuinten oikeuskäytäntöä ja loukannut sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta koskevia jäsenvaltioiden kansallisissa oikeusjärjestyksissä tunnustettuja periaatteita tulkitsemalla virheellisesti ”varman vahingon” käsitettä ja sekoittamalla vahingon luonteen määrittämisen sen määrän laskemiseen.

Toisessa osassa valittajat esittävät perusteita, joilla on tarkoitus osoittaa, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei ole tehnyt valittajien korvauksen saamista koskevan oikeuden osalta johtopäätöksiä, jotka on tehtävä, koska se on todennut, että komission toiminta on laitonta, että hedelmä- ja vihannesjalostealan yhteisestä markkinajärjestelystä 28 päivänä lokakuuta 1996 annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 2201/96 (1) on rikottu ja että huolenpitovelvollisuuden ja hyvän hallinnon periaatteita on loukattu.

Toinen valitusperuste: Kontradiktorista periaatetta ja valittajien oikeutta tulla kuulluksi koskevaa periaatetta on loukattu.

Kolmas valitusperuste: Valittajien vaatimukset on otettu huomioon vääristyneellä tavalla.

Neljäs valitusperuste: Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei ole tunnustanut omaa täyttä tuomiovaltaansa ja sitä, että sillä on ratkaisupakko; on kieltäydytty ratkaisemasta asiaa, sillä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei ole tehnyt vahingon määrän vahvistamisen osalta sen, mitä se on todennut, edellyttämiä johtopäätöksiä.

(1) EYVL L 297, s. 29.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/20

Oberster Patent und Markensenatin 9.2.2005 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö asiassa Armin Häupl vastaan Lidl Stiftung & Co KG

(Asia C-246/05)

(2005/C 193/32)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Oberster Patent und Markensenat on pyytänyt 9.2.2005 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 10.6.2005, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua asiassa Armin Häupl vastaan Lidl Stiftung & Co KG, seuraaviin kysymyksiin:

1.	Onko jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 21 päivänä joulukuuta 1988 annetun neuvoston direktiivin 89/104/ETY (1) 10 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että ”rekisteröintimenettelyn päättymisellä” tarkoitetaan suoja-ajan alkamisajankohtaa?

Onko jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 21 päivänä joulukuuta 1988 annetun neuvoston direktiivin 89/104/ETY 12 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että tavaramerkin käyttämättä jättämiseen on olemassa hyväksyttäviä syitä, kun tavaramerkin haltijan noudattaman yritysstrategian toteuttaminen viivästyy yrityksestä riippumattomista syistä, vai pitääkö tavaramerkin haltijan muuttaa yritysstrategiaansa voidakseen käyttää tavaramerkkiään ajoissa?

(1) EYVL L 40, s. 1.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/21

Euroopan yhteisöjen komission 15.6.2005 Suomen tasavaltaa vastaan nostama kanne

(Asia C-249/05)

(2005/C 193/33)

Oikeudenkäyntikieli: suomi

Euroopan yhteisöjen komissio on nostanut 15.6.2005 Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa kanteen Suomen tasavaltaa vastaan. Kantajan asiamiehinä ovat D. Triantafyllou ja I. Koskinen, prosessiosoite Luxemburgissa.

Euroopan yhteisöjen komissio vaatii, että yhteisöjen tuomioistuin

toteaa, että Suomen tasavalta asettaessaan maahan sijoittautumattomille verovelvollisille, jotka suorittavat Suomessa verollisia liiketoimia ja jotka ovat sijoittautuneet toiseen jäsenvaltioon tai sellaisen kolmannen maan alueelle, jonka kanssa on tehty sopimus, joka koskee keskinäistä avunantoa ja jonka soveltamisala vastaa keskinäisestä avunannosta tiettyihin maksuihin, tulleihin, veroihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä 15 päivänä maaliskuuta 1976 annetussa neuvoston direktiivissä 76/308/ETY (1) ja hallinnollisesta yhteistyöstä arvonlisäverotuksen alalla ja asetuksen (ETY) N:o 218/92 kumoamisesta 7 päivänä lokakuuta 2003 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1798/2003 (2) säädettyä soveltamisalaa, veroedustajan nimeämistä koskevan velvoitteen on jättänyt täyttämättä sille 17 päivänä toukokuuta 1977 annetun neuvoston kuudennen arvonlisäverodirektiivin 77/388/ETY (3) 21 ja 22 artiklan sekä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 28 ja 49 mukaan kuuluvat velvollisuudet;

2)	velvoittaa Suomen tasavallan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kuudennen arvonlisäverodirektiivin 77/388/ETY 21 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltiot eivät saa asettaa velvoitetta veroedustajan nimeämisestä maahan sijoittautumattomalle elinkeinonharjoittajalle, joka on sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon. Veroedustajan nimeäminen on tällaisissa tapauksissa aina vapaaehtoista maahan sijoittautumattomalle elinkeinonharjoittajalle.

Suomen järjestelmä on tältä osin seuraava: a) kun elinkeinonharjoittaja on Suomeen sijoittautumaton verovelvollinen, arvonlisäveron maksuvelvollinen on vastaanottaja (”käännetty verovelvollisuus”); b) jos Suomeen sijoittautumattomalle elinkeinonharjoittajalle annetaan mahdollisuus rekisteröityä veronmaksuvelvolliseksi niin tällaisessa tapauksessa hänen on pakko nimetä veroedustaja Suomessa.

Suomen järjestelmä ei veroedustajan nimeämisen osalta ole yhteisön oikeuden mukainen. Pakollinen velvoite nimetä veroedustaja on vastoin kuudennen arvonlisäverodirektiivin 21 artiklan 2 kohtaa.

Suomen järjestelmä voi antaa maahan sijoittautumattomille elinkeinonharjoittajille valinnanvapauden rekisteröityä veronmaksuvelvolliseksi, mutta Suomi ei voi tehdä tällaista valintaa ehdolliseksi pakollisen velvoitteen, veroedustajan nimeämisen, täyttämisestä, mikä on vastoin kuudetta arvonlisäverodirektiiviä ja välittömässä ristiriidassa direktiivin 2000/65/EY (4) tavoitteen kanssa sekä ristiriidassa perustamissopimuksessa vahvistettujen tavaroiden vapaan liikkuvuuden ja palvelujen tarjoamisen vapauden periaatteiden kanssa.

(1) EYVL, Erityispainos 1994, 2/ Nide 2 s. 66

(2) EUVL L 264, 15.10.2003, s. 1

(3) Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta - yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste, EYVL, Erityispainos 1994, 9/Nide 1 s. 28

(4) Neuvoston direktiivi, annettu 17 päivänä lokakuuta 2000, direktiivin 77/388/ETY muuttamisesta arvonlisäveron maksuvelvollisen määrittelyn osalta, EYVL L 269, 21.10.2000, s. 44

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/22

Sniace SA:n 20.6.2005 tekemä valitus Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (laajennettu viides jaosto) asiassa T-88/01, Sniace SA vastaan Euroopan yhteisöjen komissio, 14.4.2005 antamasta tuomiosta

(Asia C-260/05 P)

(2005/C 193/34)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Sniace SA on valittanut 20.6.2005 Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (laajennettu viides jaosto) asiassa T-88/01, Sniace SA vastaan Euroopan yhteisöjen komissio, 14.4.2005 antamasta tuomiosta. Valittajan edustajana on abogado D. J. Baró Fuentes.

Valittaja vaatii, että yhteisöjen tuomioistuin

1)	kumoaa ensimmäisen oikeusasteen asiassa T-88/01 14.4.2005 antaman tuomion,

2)	tutkii ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyt vaatimukset tai tarvittaessa palauttaa asian ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen, jotta mainittu tuomioistuin ratkaisee asian pääasian osalta,

3)	tutkii kantajan 16.10.2001 tekemän hakemuksen, jolla se vaati prosessinjohtotoimen määräämistä, sekä kantajan 20.4.2001 tekemät hakemukset, jotka koskevat osapuolten henkilökohtaista läsnäoloa, todistajanlausuntoja ja asiantuntijalausuntoja,

4)	velvoittaa ensimmäisessä oikeusasteessa käydyn oikeudenkäynnin vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Vaatimustensa tueksi valittaja esittää:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen, koska se on jättänyt kanteen tutkimatta katsoessaan, että kantaja ei ole tuonut asianmukaisesti esiin syitä, joiden vuoksi riidanalainen päätös voi vahingoittaa sen oikeutettuja intressejä vaikuttamalla merkittävästi sen asemaan markkinoilla. Tähän liittyen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt asiaan liittyvien tosiseikkojen osalta useita arviointivirheitä, erityisesti selluloosakuitujen (lyocell, lyocellin alatyypit ja proviskoosi), joita valtiontukia saava yritys valmistaa ja markkinoi, ja selluloosakuitujen (viskoosi), joita valittaja valmistaa ja markkinoi, välillä olevan suoran kilpailun osalta. Molemmat kuidut kilpailevat tiettyjen käyttötapojen ja sovellutusten osalta samoilla markkinoilla. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei ole myöskään ottanut asianmukaisesti huomioon tosiseikkoja, jotka todistavat oikeudellisesti riittävällä tavalla sellaisten erityisten olosuhteiden täyttymisen (sellaisen suljetun ryhmän, jolle päätös on osoitettu, ja ylikapasiteetin olemassaolon selluloosakuitujen markkinoilla jne.), joiden vuoksi asia koskee valittajaa erikseen. Lopuksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei ole ottanut oikein huomioon asiakirja-aineistosta ilmeneviä seikkoja, jotka osoittavat merkittävän vaikutuksen valittajan asemaan markkinoilla.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen, koska se on jättänyt kanteen tutkimatta katsoessaan, että asia ei koskenut kantajaa erikseen ja että sillä on ollut vain vähäinen rooli edeltävässä hallinnollisessa menettelyssä. Tähän liittyen Euroopan yhteisöjen komissio on vaatinut kantajaa esittämään huomautuksensa EY 88 artiklan 2 kohdan tarkoittamana kolmantena, jota asia koskee. Valittaja käytti tosiasiallisesti hyväkseen nämä menettelylliset oikeutensa ja esitti huomautuksia Lenzing Lyocellille myönnettyjä tukia vastaan. Kuitenkaan edellä mainitulla osallistumisella ei voinut olla tosiasiallista vaikutusta, koska komissio katsoi aiheelliseksi olla paljastamatta tiettyjä tietoja hallintomenettelyn aikana.

Toissijaisesti tehokkaan suojelun perusoikeutta on loukattu. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätös jättää kanne tutkimatta arvioimatta pääasiaa ei anna mahdollisuutta puolustautua ja epää mahdollisuuden saada oikeutta. Tämä on taantuma yhteisön oikeuskäytännössä, jolla on luotu lisää joustovaraa niihin arviointiperusteisiin, joilla määritellään kolmansien, joita asia koskee, asiavaltuus valtiontukiasioihin liittyvässä menettelyssä.

Kyseessä on ainakin yhteisön oikeuden rikkominen. Tämä peruste jakaantuu puolestaan kahteen alaperusteeseen. Yhtäältä kyse on asianosaisten prosessuaalisen yhdenvertaisuuden periaatteen loukkaamisesta siitä hetkestä lähtien kun vertailevalla tutkimuksella voidaan tehdä päätelmä, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen laajennettu viides jaosto on käsitellyt eri tavoin kahta tilannetta, jotka olivat toisiinsa verrattavissa. Toisaalta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 64 ja 65 artiklaa on rikottu, koska kantajan ensimmäisessä oikeusasteessa tekemä prosessinjohtotoimen määräämistä ja todisteita koskeva hakemus on hylätty.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/23

YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO,

31 päivänä toukokuuta 2005,

asiassa T-272/02, Comune di Napoli vastaan Euroopan yhteisöjen komissio (1)

(Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) - Metrolinjan rakentaminen Napoliin (Italia) - Yhteisön rahoitustuen käsittelyn päättäminen - Kumoamiskanne - Luottamuksensuoja - Yhdenvertaisuus - Perustelut)

(2005/C 193/35)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asiassa T-272/02, Comune di Napoli (Italia), edustajinaan asianajajat M. Merola, C. Tesauro, G. Tarallo ja E. Barone, vastaan Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään L. Flynn ja A. Aresu, prosessiosoite Luxemburgissa, jossa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta vaaditaan kumoamaan komission päätös, joka sisältyy 11.6.2002 Italian valtiovarainministeriölle osoitettuun kirjeeseen, joka koskee Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) myönnetyn rahoitustuen (tuki nro 850503066) päättämistä ja EAKR:stä myönnetyn toisen rahoitustuen (tuki nro 850503067) laskelmaa koskevan oikaisupyynnön hiljaista hylkäämistä, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (viides jaosto), toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja P. Lindh sekä tuomarit R. García-Valdecasas ja J. D. Cooke, kirjaaja: johtava hallintovirkamies J. Palacio González, on 31.5.2005 antanut tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

1)	Kanne hylätään.

2)	Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EYVL C 261, 26.10.2002.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/23

YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO,

31 päivänä toukokuuta 2005,

asiassa T-284/02, Triantafyllia Dionyssopoulou vastaan Euroopan unionin neuvosto (1)

(Henkilöstö - Ylennys - Henkilöstösääntöjen 45 artikla - Ansioiden vertailu - Viitejakson todellisen työskentelyajan huomioon ottaminen - Iän ja virkaiän huomioon ottaminen - Kumoamiskanne - Vahingonkorvauskanne)

(2005/C 193/36)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asiassa T-284/02, Triantafyllia Dionyssopoulou, Euroopan unionin neuvoston entinen työntekijä, kotipaikka Bryssel (Belgia), edustajanaan asianajaja J. Martin, vastaan Euroopan unionin neuvosto (asiamiehinään M. Sims ja F. Anton), jossa kantaja vaatii yhtäältä sellaisen neuvoston päätöksen kumoamista, jolla kantaja jätettiin ylentämättä palkkaluokkaan C2 vuoden 2001 ylennyskierroksella, ja toisaalta kyseisen päätöksen johdosta kantajalle aiheutuneen vahingon korvaamista, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (ensimmäinen jaosto), toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja J. D. Cooke sekä tuomarit R. García-Valdecasas ja I. Labucka, kirjaaja: hallintovirkamies I. Natsinas, on 31.5.2005 antanut tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

1)	Kanne hylätään

2)	Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EYVL C 289, 23.11.2002.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/24

YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO,

7 päivänä kesäkuuta 2005,

asiassa T-375/02, Alessandro Cavallaro vastaan Euroopan yhteisöjen komissio (1)

(Virkamiehet - Avoin kilpailu - Valintalautakunnan päätös olla hyväksymättä hakijaa suullisiin kokeisiin kirjallisissa kokeissa saadun tuloksen johdosta - Valintalautakunnan työskentelyn salaisuus - Perustelut - Yhdenvertainen kohtelu - Tosiseikkoja koskeva virhe)

(2005/C 193/37)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asiassa T-375/02, Alessandro Cavallaro, kotipaikka Rooma (Italia), edustajanaan asianajaja C. Forte vastaan Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehinään J. Currall ja L. Lozano Palacios, avustajanaan asianajaja A. Dal Ferro, prosessiosoite Luxemburgissa), jossa on kyse nimittävän viranomaisen 11.9.2002 tekemän sellaisen päätöksen kumoamista koskevasta vaatimuksesta, jolla hylätään kantajan avoimen kilpailun KOM/A/6/01 valintalautakunnan 15.5.2002 tekemästä sellaisesta päätöksestä tehty valitus, jolla annetaan hänelle riittämätön arvosana mainitun kilpailun kirjallisista kokeista ja näin ollen ei hyväksytä häntä suullisiin kokeisiin, sekä kilpailun myöhempien vaiheiden mitätöimistä, siltä osin kuin on tarpeen hänen oikeuksiensa palauttamiseksi, koskevasta vaatimuksesta, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (viides jaosto), toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja M. Vilaras sekä tuomarit M.E. Martins Ribeiro ja K. Jürimäe, kirjaaja: hallintovirkamies M. J. Plingers, on 7.6.2005 antanut tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

1)	Kanne hylätään.

2)	Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 44, 22.2.2003.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/24

YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO,

31 päivänä toukokuuta 2005,

asiassa T-105/03, Triantafyllia Dionyssopoulou vastaan Euroopan unionin neuvosto (1)

(Henkilöstö - Arviointikertomus - Kumoamiskanne - Oikeussuojan tarpeen lakkaaminen - Lausunnon antamisen raukeaminen - Vahingonkorvauskanne)

(2005/C 193/38)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asiassa T-105/03, Triantafyllia Dionyssopoulou, Europan unionin neuvoston entinen virkamies, kotipaikka Bryssel (Belgia), edustajanaan asianajaja F. Renard vastaan Europan unionin neuvosto (asiamiehinään M. Sims ja F. Anton), jossa kantaja vaatii yhtäältä hänestä ajanjaksolta 1999/2001 laaditun lopullisen arviointikertomuksen vahvistamisesta tehdyn päätöksen kumoamista ja toisaalta hänelle aiheutuneen vahingon korvaamista, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (ensimmäinen jaosto), toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja J. D. Cooke sekä tuomarit R. García-Valdecasas ja I. Labucka, kirjaaja: hallintovirkamies I. Natsinas, on 31.5.2005 antanut tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

1)	Lausunnon antaminen kumoamiskanteesta raukeaa.

2)	Vahingonkorvausvaatimus hylätään perusteettomana.

3)	Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 112, 10.5.2003.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/24

YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO,

2 päivänä kesäkuuta 2005,

asiassa T-177/03, Andreas Strohm vastaan Euroopan yhteisöjen komissio (1)

(Virkamiehet - Ylentämättä jättäminen palkkaluokkaan A4 - Ansioiden vertailu - Perusteluvelvollisuus - Perustelujen täydentäminen - Kumoamis- ja vahingonkorvauskanne - Tutkittavaksi ottaminen)

(2005/C 193/39)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asiassa T-177/03, Andreas Strohm, Euroopan yhteisöjen komission entinen virkamies, kotipaikka Bryssel (Belgia), edustajanaan asianajaja C.Illig, vastaan Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehenään C. Berardis-Kayser, avustajanaan asianajaja B. Wägenbaur, prosessiosoite Luxemburgissa), jossa vaaditaan kumoamaan komission 14.8.2002 tekemä päätös olla ylentämättä kantaja palkkaluokkaan A4 vuoden 2002 ylennyskierroksella sekä vaaditaan vahingonkorvausta, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (viides jaosto), toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja M. Vilaras sekä tuomarit F. Dehousse ja D. Šváby, kirjaaja: hallintovirkamies C. Kristensen, on 2.6.2005 antanut tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

1)	Komission 14.8.2002 tekemä päätös olla ylentämättä kantajaa palkkaluokkaan A4 vuoden 2002 ylennyskierroksella kumotaan.

2)	Kanne jätetään tutkimatta siltä osin kuin siinä on kysymys kantajan vahingonkorvausvaatimuksesta.

3)	Vastaaja velvoitetaan korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 200, 20.8.2003.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/25

YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO,

31 päivänä toukokuuta 2005,

asiassa T-294/03, Jean-Louis Gibault vastaan Euroopan yhteisöjen komissio (1)

(Avoin kilpailu - Hakijan jättäminen merkitsemättä varallaololuetteloon - Perustelujen puuttuminen - Kansalaisuuteen perustuva syrjintä)

(2005/C 193/40)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asiassa T-294/03, Jean-Louis Gibault, kotipaikka Wattrelos (Ranska), edustajanaan asianajaja F. Tuytschaever, vastaan Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehenään J. Currall, prosessiosoite Luxemburgissa), jossa kantaja vaatii ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta kumoamaan yleisen kilpailun KOM/A/6/01 valintalautakunnan päätöksen olla kirjaamatta kantajaa varallaololuetteloon, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (ensimmäinen jaosto), toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja J.D. Cooke sekä tuomarit I. Labucka ja V. Trstenjak, kirjaaja: hallintovirkamies I. Natsinas, on 31.5.2005 antanut tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

1)	Kanne hylätään perusteettomana.

2)	Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 251, 18.10.2003.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/25

YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO,

7 päivänä kesäkuuta 2005,

asiassa T-303/03, Lidl Stiftung & Co. KG vastaan sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Väitemenettely - Sanamerkkityyppistä tavaramerkkiä Salvita koskeva rekisteröintihakemus - Aiempi kansallinen sanamerkkityyppinen tavaramerkki SOLEVITA - Todisteet aiemman kansallisen tavaramerkin käytöstä - Väitteen hylkääminen)

(2005/C 193/41)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asiassa T-303/03, Lidl Stiftung & Co. KG, kotipaikka Neckarsulm (Saksa), edustajanaan asianajaja P. Gross, vastaan sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV), asiamiehinään U. Pfleghar ja G. Schneider, jossa toisena asianosaisena SMHV:n valituslautakunnassa oli ja väliintulijana ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa on REWE-Zentral AG, kotipaikka Köln (Saksa), edustajanaan aluksi asianajaja Kinkeldey, sittemmin Kinkeldey ja asianajaja C. Schmitt, jossa asiassa kantaja on nostanut kanteen SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 30.6.2003 tekemästä päätöksestä (asia R 408/2002 1), joka koskee kansallisen tavaramerkin SOLEVITA haltijan väitettä, joka kohdistuu sanamerkin Salvita rekisteröintiä yhteisön tavaramerkiksi vastaan, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (viides jaosto), toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja M. Vilaras sekä tuomarit F. Dehousse ja D. Šváby, kirjaaja: H. Jung, on 7.6.2005 antanut tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

1)	Kanne hylätään.

2)	Kantaja velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 275, 15.11.2003.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/26

YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO,

8 päivänä kesäkuuta 2005,

asiassa T-315/03, Hans-Peter Wilfer vastaan sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Sanamerkki ROCKBASS - Ehdottomat hylkäysperusteet - Asetuksen (EY) N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan c alakohta - Valituslautakunnan suorittama asiasisällön tutkiminen viran puolesta - Kantajan esittämien seikkojen huomiotta jättäminen - Asetuksen N:o 40/94 74 artiklan 1 ja 2 kohta)

(2005/C 193/42)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asiassa T 315/03, Hans-Peter Wilfer, kotipaikka Markneukirchen (Saksa), edustajanaan asianajaja A. Kockläuner vastaan sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV), asiamiehinään D. Schennen ja G. Schneider, ja jossa kantaja on nostanut kanteen SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 11.7.2003 tekemästä päätöksestä (asia R 266/2002-1), joka koskee sanamerkin ROCKBASS rekisteröintiä yhteisön tavaramerkkinä, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (neljäs jaosto), toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja H. Legal sekä tuomarit P. Lindh ja V. Vadapalas, kirjaaja: hallintovirkamies I. Natsinas, on 8.6.2005 antanut tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

1)	Kanne hylätään.

2)	Kantaja vastaa kolmesta neljäsosasta omista oikeudenkäyntikuluistaan sekä kolmesta neljäsosasta SMHV:n oikeudenkäyntikuluista.

3)	SMHV vastaa neljänneksestä omista oikeudenkäyntikuluistaan ja neljänneksestä kantajan oikeudenkäyntikuluista.

(1) EUVL C 289, 29.11.2003.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/26

YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO,

7 päivänä kesäkuuta 2005,

asiassa T-316/03, Münchener Rückversicherungs Gesellschaft AG vastaan sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Sanamerkki MunichFinancialServices - Ehdoton hylkäysperuste - Kuvailevuus - Asetuksen (EY) N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan c alakohta)

(2005/C 193/43)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asiassa T-316/03, Münchener Rückversicherungs Gesellschaft AG, kotipaikka München (Saksa), edustajinaan asianajajat G. Würtenberger ja R. Kunze, vastaan sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (asiamiehinään D. Schennen ja G. Schneider), jossa on nostettu kanne SMHV:n neljännen valituslautakunnan 26.6.2003 tekemästä päätöksestä (asia R 337/2002 4), joka koskee hakemusta sanamerkin MunichFinancialServices rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (viides jaosto), toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja M. Vilaras sekä tuomarit M. E. Martins Ribeiro ja K. Jürimäe, kirjaaja: hallintovirkamies C. Kristensen, on 7.6.2005 antanut tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

1)	Kanne hylätään.

2)	Kantaja velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 289, 29.11.2003.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/27

YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO,

31 päivänä toukokuuta 2005,

asiassa T-373/03, Solo Italia Srl vastaan sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (1)

(Yhteisön tavaramerkki - Sanamerkki PARMITALIA - Väiteosaston päätöksestä tehtävän valituksen määräaika - Asetuksen (EY) N:o 40/94 59 artikla - Asetuksen (EY) N:o 2868/95 48 sääntö - Kyseisen valituksen tutkimatta jättäminen)

(2005/C 193/44)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asiassa T-373/03, Solo Italia Srl, kotipaikka Ossona (Italia), edustajinaan asianajajat A. Bensoussan, M.-E. Haas ja L. Tellier-Loniewski, prosessiosoite Luxemburgissa, vastaan sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV), asiamiehinään I. de Medrano Caballero ja A. Folliard-Monguiral, jossa toisena asianosaisena SMHV:n valituslautakunnassa käydyssä menettelyssä oli ja väliintulijana ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa on Nuova Sala Srl, kotipaikka Brescia (Italia), edustajinaan asianajajat E. Gavuzzi, S. Hassan ja C. Pastore, ja jossa kantaja vaatii ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta kumoamaan SMHV:n toisen valituslautakunnan 10.9.2003 tekemän päätöksen (asia R 208/2003 2), jossa vahvistettiin sanamerkin PARMITALIA rekisteröinnin epääminen, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (ensimmäinen jaosto), toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja J. D. Cooke sekä tuomarit I. Labucka ja V. Trstenjak, kirjaaja: johtava hallintovirkamies J. Palacio González, on antanut 31.5.2005 tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

1)	Kanne hylätään.

2)	Kantaja velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

(1) EUVL C 21, 24.1.2004.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/27

YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO,

9 päivänä kesäkuuta 2005,

asiassa T-80/04, Jean-Pierre Castets vastaan Euroopan yhteisöjen komissio (1)

(Henkilöstö - Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtäminen - Pitämättä jääneistä lomista maksettava korvaus - Korvauksen laskemisessa huomioon otettavat päivät - Yksikön tarpeista johtumattomat syyt)

(2005/C 193/45)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asiassa T-80/04, Jean-Pierre Castets, Euroopan yhteisöjen komission entinen virkamies, asuinpaikka Saint-Victor-des-Oules (Ranska), edustajanaan asianajaja G. Crétin, vastaan Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehinään J. Currall ja V. Joris, prosessiosoite Luxemburgissa), jossa on kyse komission sen päätöksen kumoamista koskevasta vaatimuksesta, jossa vahvistettiin korvauksen määrä niistä vuosilomapäivistä, joita kantaja ei ollut pitänyt palvelussuhteensa päättyessä, siltä osin kuin korvauksen laskeminen perustui loman siirtämiseen, joka on rajoitettu 12 päivään vuodessa, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (neljäs jaosto), toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja H. Legal sekä tuomarit P. Mengozzi ja I. Wiszniewska-Białecka, kirjaaja: H. Jung, on 9.6.2005 antanut tuomion, jonka tuomiolauselma on seuraava:

1)	Kanne hylätään.

2)	Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 94, 17.4.2004.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/28

YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS,

25 päivänä toukokuuta 2005,

asiassa T-443/03, Sociedad Operadora de Telecomunicaciones de Castilla Y León, SA (Retecal) ym. vastaan Euroopan yhteisöjen komissio (1)

(Kilpailu - Yrityskeskittymät - Espanjalaisviranomaisten väitettyä jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kantelu - Päätös lopettaa kantelun käsittely - Tutkimatta jättäminen)

(2005/C 193/46)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asiassa T-443/03, Sociedad Operadora de Telecomunicaciones de Castilla y León, SA (Retecal), kotipaikka Boecillo (Espanja), Euskaltel, SA, kotipaikka Zamudio-Vizcaya (Espanja), Telecable de Asturias, SA, kotipaikka Oviedo (Espanja), R Cable y Telecomunicaciones Galicia, SA, kotipaikka Coruña (Espanja), Tenaria, SA, kotipaikka Cordovilla (Espanja), edustajinaan asianajaja J. Jiménez Laiglesia, vastaan Euroopan yhteisöjen komissio (asiamiehenään F. Castillo de la Torre, prosessiosoite Luxemburgissa), jota tukevat Espanjan kuningaskunta (asiamiehenään L. Fraguas Gadea), Sogecable, SA, kotipaikka Tres Cantos, Madrid (Espanja), edustajinaan asianajajat S. Martínez Lage ja H. Brokelmann, ja Telefónica, SA, kotipaikka Madrid, edustajinaan aluksi asianajajat M. Merola ja S. Moreno Sánchez, sittemmin Merola, jossa kantajat vaativat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta kumoamaan komission 21.10.2003 tekemän päätöksen lopettaa kantajien tekemän sellaisen kantelun käsittely, jossa väitettiin, että espanjalaisviranomaiset olivat rikkoneet yrityskeskittymien valvonnasta 21 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4064/89 (oikaistu versio EYVL 1990, L 257, s. 13) 9 artiklaa Vía Digitalin ja Sogecablen välisen yrityskeskittymän yhteydessä (asia KOMP/M.2845 — Sogecable/Canal Satélite Digital/Vía Digital), yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (viides jaosto), toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja M. Vilaras sekä tuomarit F. Dehousse ja D. Švaby; kirjaaja: H. Jung, on antanut 25.5.2005 määräyksen, jonka määräysosa on seuraava:

1)	Kanne jätetään tutkimatta.

2)	Kantajat vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan sekä komission, Telefónica, SA:n ja Sogecable, SA:n oikeudenkäyntikuluista.

3)	Espanjan kuningaskunta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

(1) EUVL C 59, 6.3.2004.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/28

SUCCESS-MARKETING Unternehmensberatungsgesellschaft m.b.H.:n 31.12.2004 sisämarkkinoiden harmonisointivirastoa (tavaramerkit ja mallit) vastaan nostama kanne

(Asia T-506/04)

(2005/C 193/47)

Kieli, jolla kanne on laadittu: saksa

SUCCESS-MARKETING Unternehmensberatungsgesellschaft m.b.H., Linz (Itävalta), on nostanut 31.12.2004 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen sisämarkkinoiden harmonisointivirastoa (tavaramerkit ja mallit) vastaan.

Kantajan edustajina ovat asianajajat G. Secklehner ja C. Ofner, prosessiosoite Luxemburgissa.

Muuna osapuolena valituslautakunnassa oli CHIPITA INTERNATIONAL S.A. ITERNATIONAL DIVISION, Ateena.

Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

—	kumoaa sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (tavaramerkit ja mallit) toisen valituslautakunnan 15.10.2004 tekemän päätöksen (asia R 39/2004-2),

—	velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut:

Rekisteröity yhteisön tavaramerkki, jonka mitättömäksi julistamista on vaadittu:

Kuviomerkki PAN SPEZIALITÄTEN luokkaan 30 kuuluvien tavaroiden osalta (jauhosekoitukset leipien ja kakkujen leivontaan, sämpylät, voisarvet, pizza — ) yhteisön tavaramerkki nro 382 374

Yhteisön tavaramerkin haltija:

CHIPITA INTERNATIONAL S.A. INTERNATIONAL DIVISION

Yhteisön tavaramerkin mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen tekijä:

Kantaja

Mitättömyysosaston päätös:

Mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen hylkääminen.

Valituslautakunnan päätös:

Valituksen hylkääminen.

Kanneperusteet:

—	Rekisteröity tavaramerkki ei ole asetuksen (EY) N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla erottamiskykyinen.

—

Tavaramerkki on kuvaileva, eikä voi näin ollen saada suojaa mainitun asetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti sellaisille tuotteille, jotka sisältävät viljaa tai jotka on valmistettu viljatuotteista. Niiden tuotteiden osalta, jotka eivät sisällä viljaa tai joita ei ole valmistettu viljatuotteista, tavaramerkki on asetuksen 7 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitetulla tavalla harhaanjohtava.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/29

Anke Kröppelinin 28.1.2005 Euroopan unionin neuvostoa vastaan nostama kanne

(Asia T-54/05)

(2005/C 193/48)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Anke Kröppelin, kotipaikka Bryssel (Belgia), on nostanut 28.1.2005 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan Unionin neuvostoa vastaan. Kantajan edustajina ovat asianajajat Sébastien Orlandi, Xavier Martin, Albert Coolen, Etienne Marchal ja Jean-Noël Louis, prosessiosoite Luxemburgissa.

Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

1.	kumoaa neuvoston päätöksen, jolla hylättiin kantajan vaatimus sen päätöksen kumoamisesta, jolla neuvosto ei myöntänyt hänelle ulkomaankorvausta ja siitä johdannaisia oikeuksia

2.	velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajan esittämät oikeudelliset perusteet ovat samat kuin tämän saman kantajan asiassa T-408/04 (1) esittämät oikeudelliset perusteet.

(1) EUVL C 300, 4.12.2004, s. 50.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/29

Franky Callewaertin ynnä muiden 4.5.2005 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne

(Asia T-192/05)

(2005/C 193/49)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Franky Callewaert, kotipaikka Roeselare (Belgia), ynnä muut ovat nostaneet 4.5.2005 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan. Kantajien edustajina ovat asianajajat Georges Vandersanden ja Laure Levi.

Kantajat vaativat, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin:

—	kumoaa kantajien palkkaluokan määrittämisen heidän palvelukseen ottamistaan koskevissa päätöksissä siltä osin kuin määrittäminen perustuu uusien henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohtaan;

—

järjestää uudelleen kantajien urat (myös arvioiden heidän kokemuksensa siten korjatussa palkkaluokassa, heidän urakehitykseen liittyvät oikeutensa ja heidän eläkkeeseen liittyvät oikeutensa) käyttäen lähtökohtana palkkaluokkaa, johon heidät olisi pitänyt nimittää sen kilpailuilmoituksen perusteella, jonka johdosta heidät on sijoitettu palvelukseen ottamista koskevaan varallaololuetteloon, joko tässä kilpailuilmoituksessa ilmoitettuun palkkaluokkaan tai sitä vastaavaan uuden henkilöstösäännön mukaiseen palkkaluokkaan (ja ennen 1.5.2004 sovellettujen sääntöjen mukaiselle asianmukaiselle palkkatasolle) heidän nimittämistään koskevasta päätöksestä lukien;

—

myöntää kantajille kyseiseen kauteen sovellettavaa Euroopan keskuspankin vahvistaman perusrahoitusoperaation koron mukaista viivästyskorkoa korotettuna kahdella pisteellä kaikille summille, jotka vastaavat heidän palvelukseen ottamistaan koskevassa päätöksessä olevaa määrittelyä vastaavan palkan ja sen palkkaluokan määrittelyn välistä eroa, johon heillä olisi pitänyt olla oikeus, siihen päivään asti, jolloin päätös heidän palkkaluokkansa säännönmukaisesta vahvistamisesta tehdään;

—	velvoittaa komission korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut ovat samat kuin asiassa T-58/05 ja samankaltaiset kuin asioissa T-130/05, T-160/05 ja T-162/05, T-164/05, T-170/05 ja T-183/05.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/30

N. V. Deloitte Business Advisoryn 19.5.2005 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne

(Asia T-195/05)

(2005/C 193/50)

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

N. V. Deloitte Business Advisory, kotipaikka Bryssel, on nostanut 19.5.2005 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan. Kantajan edustajina ovat asianajajat Dirk van Heuven, Steve Ronse ja Sofie Logie, prosessiosoite Luxemburgissa.

Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin:

1)	kumoaa riidanalaiset päätökset

2)	velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja, joka on muiden yritysten kanssa perustanut EUPHET-nimisen yhteisyrityksen, jätti tarjouksen komission aloittamassa hankintamenettelyssä ”Sanco Evaluation Framework Contract, Lot 1 (Public Health) tender No SANCO/2004/01/041”. Kantaja vaatii kanteessaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta kumoamaan komission päätöksen olla hyväksymättä EUPHET:ia hankkeen toteuttajaksi ja komission päätöksen myöntää hanke kolmannelle osapuolelle, jota päätöstä ei ole annettu kantajalle tiedoksi ja jonka sisältöä kantaja ei tunne.

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi siihen, että komissio on rikkonut Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun asetuksen N:o 1605/2002 (1) 94 artiklaa ja Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä annetun asetuksen N:o 2342/2002 (2) 138 artiklaa ja 147 artiklan 3 kohtaa ja tarjouskilpailuasiakirjojen ehtoja, jättänyt noudattamatta yleistä perusteluvelvollisuutta sekä loukannut luottamuksensuojan periaatetta.

Kantajan mukaan peruste, johon on vedottu kantajan pois sulkemiseksi — eli se, että kantajan esitys sellaisista toimenpiteistä, joilla voidaan välttää kaikenlaiset intressiristiriidat, olisi riittämätön eikä tarjoaisi riittäviä takeita — on täysin lainvastainen ja tarjouskilpailuilmoituksen ehtojen vastainen. Kantaja väittää, että tältä osin riittää, kun sopimuspuoli sitoutuu sopimusluonnoksen allekirjoittaessaan ilmoittamaan komissiolle viipymättä mahdollisista intressiristiriidoista ja toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet päättääkseen kyseisen ristiriidan niin pian kuin mahdollista. Kantaja väittää myös, että se on esittänyt toimenpiteitä, jotka menevät pidemmälle kuin siltä vaaditaan.

Kantaja toteaa lisäksi, ettei sitä ole missään vaiheessa pyydetty toimittamaan täydentäviä tietoja, mikä sen mukaan merkitsee asetuksen N:o 2342/2002 146 artiklan 3 kohdan rikkomista, luottamuksensuojan, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjintäkiellon periaatteiden loukkaamista sekä asetuksen N:o 1605/2002 89 artiklan 1 kohdan ja 99 artiklan rikkomista.

(1) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, tehty 25 päivänä kesäkuuta 2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta (EYVL L 248, s. 1).

(2) Komission asetus (EY, Euratom) N:o 2342/2002, annettu 23 päivänä joulukuuta 2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä (EYVL L 357, s. 1).

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/31

Jean-François Vivier'n 9.5.2005 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne

(Asia T-196/05)

(2005/C 193/51)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Jean-François Vivier, kotipaikka Petten (Alankomaat), on nostanut 9.5.2005 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan. Kantajan edustajina ovat asianajajat Sébastien Orlandi, Albert Coolen ja Etienne Marchal, prosessiosoite Luxemburgissa.

Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin:

1)	kumoaa komission päätöksen, jolla kantajan palkkaluokaksi vahvistettiin A*6

2)	velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja otettiin komission palvelukseen väliaikaisena toimihenkilönä sellaiseen tehtävään, johon liittyvää vastuualuetta vastaavaksi palkkaluokaksi vahvistettiin avointa toimea koskevassa ilmoituksessa viittaamalla palkkaluokkiin A7-A4, jotka uudessa järjestelmässä vastaavat palkkaluokkia A*8-A*12. Kantajan palkkaluokaksi määriteltiin kuitenkin hänen palvelukseen ottamisensa yhteydessä A*6.

Kantaja vaatii tämän viimeksi mainitun päätöksen kumoamista ja väittää, että sillä rikotaan muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 9 artiklaa, koska kantaja otettiin palvelukseen palkkaluokassa, joka on hänen tehtäväänsä liittyvää vastuualuetta vastaavaa palkkaluokaa alhaisempi. Lisäksi kantaja väittää, että henkilöstösääntöjen 12 artiklaa, johon komissio vetosi perustellakseen palkkaluokan määrittelyä koskevaa päätöstään, ei sovelleta hänen tapauksessaan, koska hän aloitti palveluksessa 30.4.2004 jälkeen.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/31

Asa Sundholm 9.5.2005 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne

(Asia T-197/05)

(2005/C 193/52)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asa Sundholm, kotipaikka Bryssel, on nostanut 9.5.2005 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan. Kantajan edustajina ovat asianajajat Sébastien Orlandi, Xavier Martin Membiela, Albert Coolen ja Etienne Marchal, prosessiosoite Luxemburgissa.

Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin:

1)	kumoaa komission päätöksen, jossa vahvistetaan kantajan urakehitystä koskeva kertomus vuodelle 2003

2)	velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa ensinnäkin arvioijan antamien arvosanojen ja kommenttien välillä oleviin ilmeisiin epäjohdonmukaisuuksiin, joista seuraa perusteluvelvollisuuden laiminlyönti.

Lisäksi kantaja vetoaa ilmeiseen arviointivirheeseen siltä osin kuin häntä on moitittu siitä, että hän vaati esimiehiltään täsmennystä hänen tavastaan täyttää tehtävänsä saamatta näiltä vahvistusta siitä, että kyseiset ohjeet oli etukäteen määrätty tavalla, jota ei ollut tarpeen selventää.

Lopuksi kantaja vetoaa väitettyyn puolustautumisoikeuksien rikkomiseen väittäen, että arvioija perusti päätöksensä uusiin seikkoihin ilman, että hänelle annettiin mahdollisuus ottaa niihin kantaa.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/31

Laura Gnemmin 18.5.2005 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne

(Asia T-199/05)

(2005/C 193/53)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Laura Gnemmi, Arona (Italia), on nostanut 18.5.2005 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan. Kantajan edustajina ovat asianajajat Gilles Bounéou ja Frédéric Frabetti ja prosessiosoite Luxemburgissa.

Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin:

1)	kumoaa häntä koskevan vuosittaisen arvioinnin vuoden 2003 osalta

2)	toissijaisesti kumoaa häntä koskevan arviointikertomuksen ajanjaksolta 1.1.2003–31.12.2003

3)	velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vetoaa samoihin perusteisiin, joihin on jo vedottu asiassa T–97/04 (1), jossa on kysymys häntä koskevasta arviointikertomuksesta vuosilta 2001–2002.

(1) EYVL C 106, 30.4.2004, s. 82

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/32

Michael Cwikin 12.5.2005 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne

(Asia T-200/05)

(2005/C 193/54)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Michael Cwik, kotipaikka Tervuren (Belgia), on nostanut 12.5.2005 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan. Kantajan edustajana on asianajaja Nicolas Lhoëst, prosessiosoite Luxemburgissa.

Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin:

1)	kumoaa talouden ja rahoituksen pääosaston pääjohtajan 25.6.2004 tekemän päätöksen, jolla vahvistetaan kantajasta 1.1.2003 ja 31.12.2003 väliselle ajanjaksolle laaditun urakehitystä koskevan kertomuksen tekemättä siihen muutoksia

2)	kumoaa tarvittaessa komission 24.1.2005 tekemän päätöksen, jolla hylättiin kantajan esittämä valitus (R/970/04)

3)	velvoittaa vastaajan maksamaan vertauskuvallisesti yhden euron korvauksen

4)	velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajan esittämät oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut, jotka koskevat uutta virkamiesten arviointijärjestelmää, ovat samankaltaiset kuin ne, jotka on esitetty asiassa T-96/04. Lisäksi kantaja väittää, että tästä uudesta järjestelmästä seuraa harkintavallan väärinkäyttö siltä osin kuin myönnetyt ansiopisteet ovat riippuvaisia suunnitelluista ylennyksistä. Lopuksi kantaja väittää, että riidanalaisessa kertomuksessa on ilmeisiä arviointivirheitä.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/32

José María Perez Santanderin 18.5.2005 Euroopan unionin neuvostoa vastaan nostama kanne

(Asia T-201/05)

(2005/C 193/55)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

José María Perez Santander, kotipaikka Ixelles (Belgia), on nostanut 18.5.2005 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan unionin neuvostoa vastaan. Kantajan edustajat ovat asianajajat Georges Vandersanden ja Laure Levi.

Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

—	kumoaa kantajalle tämän palvelukseen ottamista koskevassa päätöksessä tehdyn palkkaluokan määrittämisen siltä osin kuin se perustuu uusien henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohtaan

—

näin ollen määrittää uudelleen kantajan uran (hänen kokemuksensa huomioiminen täten korjatussa palkkaluokassa, hänen urakehitystään koskevat oikeutensa ja hänen eläkeoikeutensa mukaan lukien) hänen nimittämispäätöksestään lähtien sen palkkaluokan perusteella, johon hänet olisi pitänyt nimittää sen kilpailuilmoituksen valossa, jonka perusteella hänet kirjattiin varallaololuetteloon, joko tässä kilpailuilmoituksessa mainittuun palkkaluokkaan tai palkkaluokkaan, joka vastaa tätä palkkaluokkaa uusien henkilöstösääntöjen mukaisesti (ja asianmukaista palkkatasoa ennen 1.5.2004 sovellettujen sääntöjen mukaisesti)

—

myöntää kantajalle viivästyskorkoa Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioille vahvistaman kyseisenä ajanjaksona sovelletun korkokannan perusteella, kahdella pisteellä korotettuna, kun on kyse summista, jotka vastaavat erotusta hänen palvelukseen ottamistaan koskevassa päätöksessä määritettyä palkkaluokkaa vastaavan palkan ja sen palkkaluokan välillä, johon hänellä olisi pitänyt olla oikeus, kunnes tehdään päätös, jossa hänet määritetään asianmukaiseen palkkaluokkaan

—	velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut ovat samat kuin asiassa T-58/05, Centeno Mediavilla ym. vastaan komissio (1).

(1) EUVL C 93, 16.4.2005, s. 38.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/33

Caroline Agoun 18.5.2005 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne

(Asia T-202/05)

(2005/C 193/56)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Caroline Agou, kotipaikka Abidjan (Norsunluurannikko), on nostanut 18.5.2005 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan. Kantajan edustajana on asianajaja Marc-Albert Lucas.

Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

—	kumoaa 6.4.2004 annetun kilpailuilmoituksen KOM/PB/04 ja sähköiseen rekisteröitymiseen liittyvät ohjeet, joihin siinä viitataan, tai ainakin kilpailuilmoituksen IX kohdan 1 alakohdan

—	toteaa, että este hänen hakemukselleen, joka seurasi siitä, että hänellä ei ollut 12.5.2004 pääsyä sähköiseen rekisteröitymislomakkeeseen kilpailuilmoituksessa määrätyn menettelyn mukaisesti, oli lainvastainen

—	kumoaa Task Force Concours Interne'n päätöksen, joka annettiin hänelle tiedoksi 12.5.2004 sähköisellä viestillä ja jolla hylättiin hakemus, jonka hän oli toisella tavalla toimittanut samana päivänä

—

kumoaa kilpailumenettelyssä tehdyt myöhemmät toimet ja muun muassa

—	nimittävän viranomaisen vahvistaman ja valintalautakunnalle hakemusasiakirjojen kanssa toimitetun luettelon henkilöstösääntöjen 28 artiklan a, b, ja c kohdassa säädetyt edellytykset täyttävistä hakijoista

—	valintalautakunnan laatiman luettelon hakijoista, jotka täyttävät kilpailuilmoituksessa vahvistetut edellytykset

—	valintalautakunnan työnsä päätteeksi laatiman soveltuvien hakijoiden luettelon

—	nimittävän viranomaisen nimittämispäätökset, jotka se on tehnyt tai tekee tämän perusteella

—	kumoaa, mikäli se on tarpeen, henkilöstö- ja hallintoasioiden pääjohtajan 3.2.2005 tekemän päätöksen, jolla hylättiin hänen tätä edeltäneistä riidanalaisista toimista 12.8.2004 tekemänsä valitus

—	velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajan, joka on komission paikallinen toimihenkilö, ei ollut mahdollista rekisteröityä kilpailuilmoituksen mukaisesti sähköisesti ura-alueelta C ura-alueelle B siirtymistä koskevaan sisäiseen kilpailuun KOM/PB/04, koska komissio oli ottanut käyttöön sähköisessä rekisteröitymisjärjestelmässä järjestelmäkokoonpanon, joka esti paikallisten toimihenkilöiden hakemusten jättämisen.

Kantaja väittää, että kilpailuilmoituksen III kohdan 1 alakohta, jonka mukaan virkamiesten ja väliaikaisten toimihenkilöiden — mutta ei siis paikallisten toimihenkilöiden — hakemukset voidaan ottaa huomioon, on henkilöstösääntöjen 4 ja 27 artiklan sekä 29 artiklan 1 kohdan b alakohdan sekä yhdenvertaisen kohtelun vastainen. Este hänen sähköiselle rekisteröitymiselleen on näin ollen lainvastainen. Kantaja väittää tältä osin, että paikalliset toimihenkilöt, jotka työskentelevät toimielimessä julkisoikeudellisen palvelussuhteen perusteella, ovat osa sisäistä tai henkilöstösäännön mukaista henkilökuntaa, ja heillä on lähtökohtaisesti oikeus osallistua sisäisiin kilpailuihin, että heille annetaan vastaavia tehtäviä kuin virkamiehille ja väliaikaisille toimihenkilöille ja ettei heidän sulkemisensa sisäisten kilpailujen ulkopuolelle näin ollen ole avoinna oleviin työpaikkoihin liittyvien vaatimusten nojalla perusteltua eikä työnantajan edun mukaista.

Kantaja väittää myös, että kilpailuilmoituksen IX kohta sekä hakijoille tarkoitettujen ohjeiden 2 kohta ovat ristiriidassa henkilöstösääntöjen liitteessä III olevan 2, 4 ja 5 artiklan kanssa siltä osin kuin niissä määrätään pakollisesta sähköisestä rekisteröitymismenettelystä, jolla häntä estetään jättämästä hakemuksensa.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/34

Giorgio Lebedefin ym. 23.5.2005 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne

(Asia T-204/05)

(2005/C 193/57)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Giorgio Lebedef, kotipaikka Luxemburg, Armand Imbert, kotipaikka Bryssel, Jean-Marie Rousseau, kotipaikka Bryssel ja Maria Rosario Domenech Cobo, kotipaikka Bryssel, ovat nostaneet 23.5.2005 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan. Kantajan edustajina ovat asianajajat Gilles Bounéou ja Frédéric Frabetti.

Kantajat vaativat, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

—

kumoaa 12.7.2004 tehdyn implisiittisen hylkäämispäätöksen hakemuksesta D/393/04, jolla kantajat pyysivät, että toimivaltainen yksikkö antaa heidän käyttöönsä heidän äidinkielellään tai toissijaisesti jollain toisella heidän valitsemalla Euroopan unionin virallisella kielellä toimivan käyttöjärjestelmän ja kaikki muut henkilökohtaisten tietokoneiden käytössä hyödylliset ohjelmat

—	velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajat, jotka ovat kaikki komission virkamiehiä, tekivät hakemuksen esimiehilleen, jossa he pyysivät saada käyttöönsä äidinkielellään tai toissijaisesti jollain toisella valitsemallaan Euroopan unionin virallisella kielellä toimivan käyttöjärjestelmän ja kaikki muut henkilökohtaisten tietokoneiden käytössä hyödylliset ohjelmat. Koska tämä hakemus sekä siitä tehdyt oikaisuvaatimukset hylättiin, kantajat nostivat esillä olevan kanteen. He väittävät, että käytäntö, jonka mukaan tietokoneiden järjestelmäkokoonpano asennetaan kokonaisuudessaan englanninkielisenä, vaikka käytössä olevia tietokoneita on saatavilla useilla kielillä, loukkaa syrjintäkiellon periaatetta, sillä tietokoneen täydellinen hallinta edellyttää täydellistä englanninkielen taitoa, mikä on enemmän kuin eurooppalaiselta virkamieheltä, joka ei puhu englantia äidinkielenään, voidaan kohtuudella edellyttää.

Kantajat väittävät myös, että huolenpitovelvollisuutta, mielivaltaisen menettelyn kiellon periaatetta ja perusteluvelvollisuutta on loukattu, ja asiassa on syyllistytty harkintavallan väärinkäyttöön.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/34

European Dynamics S.A.:n 17.5.2005 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne

(Asia T-205/05)

(2005/C 193/58)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

European Dynamics S.A., kotipaikka Ateena, Helleenien tasavalta, edustajanaan lakimies N. Korogiannakis, on nostanut 17.5.2005 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan.

Kantaja vaatii, että yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

kumoaa komission päätöksen, josta on ilmoitettu kantajalle 3.3.2005 päivätyllä kirjeellä ja joka koskee määräyksen antamista 59 485 euron perimisestä takaisin kantajalta eEBO-hankkeeseen liittyen, komission päätöksen, josta on ilmoitettu kantajalle 12.11.2004 päivätyllä kirjeellä, jossa komissio päätti korvata työmäärän, joka ei ylitä 85 971 euroa sekä komission päätöksen, josta on ilmoitettu kantajalle 16.5.2003 päivätyssä kirjeessä ja joka koskee sopimus EDC-53007 eEBO/27873: eContent exposure and business opportunities (digitaalisen sisällön esille paneminen ja liiketoimintamahdollisuudet) päättämistä.

2.	velvoittaa komission korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut ja muut kanteesta aiheutuneet kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Komissio antoi kantajalle eContent exposure and business opportunities (eEBO)-hankkeeseen liittyvän sopimuksen. Kantaja antoi osan tähän sopimukseen liittyvästä työstä alihankkijalle, vaikka alihankkijoiden käyttö ei ollut sallittua. Komissio teki teknisen tarkastuksen ja pyysi selvennyksiä tietyistä kantajan käyttämään henkilökuntaan liittyvistä seikoista. Tämän arvioinnin jälkeen komissio teki nyt esillä olevassa asiassa riitautetun päätöksen.

Kantaja vetoaa kanteensa tueksi siihen, että komissio teki ilmeisen arviointivirheen, koska se ei ottanut huomioon sitä, että eEBO-hanke oli riippuvainen eräästä toisesta digitaaliseen sisältöön liittyvästä hankkeesta, nimittäin PICK:istä, ja että PICK-hankkeen urakoitsija ei noudattanut velvoitteitaan. Kantaja väittää myös, että komissio teki virheen päättäessään projektin kokonaisuudessaan.

Lisäksi kantaja väittää, että komissio rikkoi hyvän hallinnon ja avoimuuden periaatteita eikä poistanut tiettyä eturistiriitaa. Kantajan mukaan komissio laiminlöi toimia, kun kantaja ilmoitti, että syynä siihen, että hanke toimi huonosti, olivat väitetysti henkilösuhteet tiettyjen komission virkamiesten ja kahden asiantuntijan, joille kantaja oli antanut osan työstä tehtäväksi alihankintana, välillä.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/35

Jean-Marc Colombanin 27.5.2005 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne

(Asia T-206/05)

(2005/C 193/59)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Jean-Marc Colombani, kotipaikka Bryssel, on nostanut 27.5.2005 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan. Kantajan edustajina ovat asianajajat Stéphane Rodrigues ja Alice Jaume.

Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

—	kumoaa komission 7.3.2005 tekemän päätöksen ja siitä seuranneet kantajan palkkaa koskevat toimenpiteet

—	määrää tarpeellisista toimenpiteistä kantajan oikeuksien ja etujen suojaamiseksi, erityisesti vähimmäistoimeentulon osalta, joka hänelle on palkkana myönnettävä

—	velvoittaa vastaajan maksamaan vahingonkorvauksena 10 002 euroa

—	velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja, joka on komission virkamies, oli 31.8.2004 saakka virkavapaalla henkilökohtaisista syistä. Kun kantaja oli pyytänyt virkavapaan päätyttyä, että hän voisi palata töihin, hänet siirrettiin 28.9.2004 tehdyllä päätöksellä ulkosuhteiden pääosastolle. Päätöksessä hänelle ei kuitenkaan osoitettu mitään erityistä tehtävää, koska kyseisessä päätöksessä todettiin, että tehtävästä ilmoitettaisiin hänelle myöhemmin.

Hallinto ilmoitti kantajalle 7.3.2005 päivätyllä ilmoituksella, että hän oli ollut 5.10.2005 alkaen luvattomasti poissa työstä ja että häneen nähden ryhdyttäisiin tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin. Kantaja ei saanut huhtikuun palkkaansa ja hänen palkkakuitistaan ilmeni, että hän oli velvollinen suorittamaan komissiolle hänelle lokakuusta 2004 saakka maksettujen palkkojen suuruisen rahamäärän.

Kantaja riitauttaa kanteessaan 7.3.2005 päivätyn ilmoituksen ja siitä seuranneet toimenpiteet. Hän vetoaa puolustautumisoikeuksien loukkaamiseen ja väittää, ettei hänelle annettu ennen riidanalaisten päätösten tekemistä mahdollisuutta tuoda esiin, mistä hän on kiinnostunut. Kantaja vetoaa myös perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiin sekä ilmeisiin arviointivirheisiin. Tarkemmin ottaen hän väittää, ettei hänelle ilmoitettu, että hänet sijoitetaan ulkosuhteiden pääosaston yksikköön C.1. Kantaja riitauttaa myös väitteen siitä, että hän ei ollut vastannut työtarjoukseen.

Kantaja vetoaa tämän jälkeen henkilöstösääntöjen 40 artiklan rikkomiseen, jonka nojalla hän arvioi olleensa oikeutettu hylkäämään ensimmäisen työtarjouksen. Hän vetoaa myös henkilöstösääntöjen 60 artiklan rikkomiseen sillä perusteella, että hänen väitettyä poissaoloaan ei todettu asianmukaisesti ja vähennetty ensiksi hänen vuosilomastaan. Kantaja väittää myös, että henkilöstösääntöjen liitteessä VII ja IX olevia säännöksiä, joissa hänelle taataan vähimmäistoimeentulo, on rikottu. Lopuksi hän vetoaa hyvän hallinnon periaatteeseen ja huolenpitovelvollisuuden periaatteeseen.

Riidanalaisten toimien kumoamisen lisäksi kantaja vaatii myös korvausta hänelle väitteensä mukaan aiheutuneesta aineellisesta ja henkisestä vahingosta.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/36

Gudrun Shulzen 25.5.2005 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne

(Asia T-207/05)

(2005/C 193/60)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Gudrun Shulze, kotipaikka Bryssel, on nostanut 25.5.2005 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan. Kantajan edustajina ovat asianajajat Stéphane Rodrigues ja Alice Jaume.

Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin:

kumoaa nimittävän viranomaisen päätöksen, jolla hylättiin kantajan valitus ja joka tehtiin yhdessä nimittävän viranomaisen 11.10.2004 tekemän nimityspäätöksen kanssa, siltä osin kuin siinä vahvistetaan hänen palkkaluokkansa henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohdan nojalla ja hänen palkkatasonsa henkilöstösääntöjen 32 artiklan, sen nykyisessä muodossaan, perusteella;

2)	ilmoittaa nimittävälle viranomaiselle riidanalaisten päätösten kumoamisen vaikutuksista ja erityisesti kantajan palkkatason uudelleenmäärittämisestä palkkaluokkaan A*10, palkkatasolle 4, takautuvasti 16.6.2004 lukien, jona päivänä 11.10.2004 tehty nimityspäätös tuli voimaan;

3)	toissijaisesti velvoittaa komission korvaamaan vahingon, joka kantajalle aiheutui siitä, että hänen palkkaluokakseen ei määritetty A*10, palkkataso 4, 16.6.2004 lukien, jona päivänä 11.10.2004 tehty nimityspäätös tuli voimaan;

4)	velvoittaa vastaajan korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Maaliskuun 2000 ja joulukuun 2003 välisenä aikana kantaja toimi komissiossa väliaikaisena toimihenkilönä, jolloin hänen palkkaluokakseen määritettiin aluksi A4 ja sitten tammikuusta 2001 alkaen palkkaluokka A6. Kantaja toimi 1.1. ja 30.4.2004 välisenä aikana ylimääräisenä toimihenkilönä, jolloin hänen palkkaluokakseen oli määritetty ryhmä AI 04.

Läpäistyään palkkaluokkaan A7/A6 kuuluvia hallintovirkamiehiä ”tutkimuksen” alalla varten järjestetyn avoimen kilpailun KOM/A/3/02 kantaja nimitettiin virkamieheksi 11.10.2004 tehdyllä riidanalaisella päätöksellä. Hänet nimitettiin toimeen, jota hän oli hoitanut aikaisemmin väliaikaisena tai ylimääräisenä toimihenkilönä. Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan nojalla kantajan palkkaluokaksi määritettiin häntä palvelukseen otettaessa uusi palkkaluokka A*6, joka on alempi kuin vanhat palkkaluokat A7/A6, jotka vastaavat uudessa järjestelmässä palkkaluokkia A*8/A*10.

Kanteensa tueksi kantaja väittää aluksi, ettei henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevaa 12 artiklaa sovelleta hänen tapaukseensa. Kantajan mukaan tätä artiklaa sovelletaan ainoastaan virkamiehiin, jotka on kirjattu soveltuvien hakijoiden luetteloon. Varallaololuetteloon kirjattuja kilpailun läpäisseitä hakijoita ei voida pitää virkamiehinä.

Toissijaisesti kantaja vetoaa tämän saman artiklan, jolla sen mukaan loukataan ennen 1.5.2004 julkaistuissa kilpailuissa menestyneiden hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja rikotaan henkilöstösääntöjen 5 artiklan 5 kohtaa, väitettyyn lainvastaisuuteen. Hän väittää myös, että hänen nimittämisensä palkkaluokkaan A*6 on ikään perustuvaa välillistä syrjintää verrattuna tähän palkkaluokkaan nimitettyihin hallintovirkamiehiin, koska hänen pitkää uraansa ei tunnusteta. Lisäksi kantaja katsoo, että myös samoja tehtäviä hoitavien virkamiesten yhdenvertaisen kohtelun periaatetta on loukattu, koska hänellä on sama työkokemus, ja hän hoitaa samoja tehtäviä kuin muut virkamiehet, joille on kuitenkin määritetty korkeammat palkkaluokat ja jotka saavat suurempaa palkkaa.

Kantaja väittää myös, että henkilöstösääntöjen 31 artiklaa on rikottu ja että luottamuksensuojaa, oikeusturvaa, hyvän hallinnon periaatetta sekä huolenpitovelvollisuutta on loukattu. Kantaja katsoo, että riidanalaisella päätöksellä loukataan myös hänellä olevaa perusteltua luottamusta siihen, että hänen hyväkseen sovelletaan henkilöstösääntöjen, sellaisina kuin ne olivat ennen 1.5.2004 sovellettavassa muodossaan, 32 artiklan mukaista ikälisähyvitystä.

Kantaja vaatii lopuksi korvausta aineellisesta ja aineettomasta vahingosta, joka hänelle on aiheutunut siitä syystä, että hänet on nimitetty alempaan palkkaluokkaan.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/36

Michael Brownin 30.5.2005 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne

(Asia T-208/05)

(2005/C 193/61)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Michael Brown, kotipaikka Overijse (Belgia), on nostanut 30.5.2005 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan. Kantajan edustaja on asianajaja Lucas Vogel.

Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

kumoaa nimittävän viranomaisen 10.2.2005 tekemän päätöksen (tiedoksiannettu 14.2.2005 päivätyn ilmoituksen liitteenä, vastaanotettu 25.2.2005), jolla hylättiin kantajan 16.9.2004 tekemä valitus, joka koski kilpailun KOM/PB/04 valintalautakunnan puheenjohtajan 22.6.2004 tekemää päätöstä, jolla kantajalta evättiin osallistumisoikeus mainittuun kilpailuun

2.	kumoaa siltä osin kuin se on tarpeen myös kilpailun KOM/PB/04 valintalautakunnan puheenjohtajan 22.6.2004 tekemän mainitun päätöksen samoin kuin tämän päätöksen vahvistaneen 19.7.2004 toteutetun toimen

3.	velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantajan, joka on ylimääräinen toimihenkilö komissiossa, hakemus ura-alueelta toiselle siirtymistä koskevassa sisäisessä kilpailussa KOM/PB/04 hylättiin sen vuoksi, että hän ei ollut väliaikainen toimihenkilö eikä virkamies viimeisenä hakemusten jättöpäivänä.

Kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen, jotka koskevat:

—

yhtäältä henkilöstösääntöjen 27 artiklan ja 29 artiklan 1 kohdan rikkomista sekä ilmeistä arviointivirhettä siltä osin kuin riidanalaisista päätöksistä sekä kilpailuilmoituksesta seurasi, että hakijoita, joilla oli erityispätevyyttä ja merkittävästi kokemusta työskentelystä komissiossa, sivuutettiin mahdollisesti vähemmän pätevien ja lyhyemmän ajan komission palveluksessa olleiden hakijoiden hyväksi

—

toisaalta syrjintäkiellon periaatteen loukkaamista siltä osin kuin henkilöstösäännön mukaiset toimihenkilöt, jotka ovat olleet valtaosan työurastaan komissiossa ylimääräisinä toimihenkilöinä, voivat osallistua kilpailuun ainoastaan siitä syystä, että he ovat he ovat väliaikaisia toimihenkilöitä viimeisenä hakemusten jättöpäivänä, kun taas kantaja, joka on ollut pitkään väliaikainen toimihenkilö, sivuutettiin ainoastaan sen vuoksi, että hän oli kyseisenä päivänä ylimääräinen toimihenkilö.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/37

Italian tasavallan 30.5.2005 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne

(Asia T-212/05)

(2005/C 193/62)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Italian tasavalta, asiamiehenään valtionasiamies Antonio Cingolo, on nostanut 30.5.2005 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan.

Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin:

kumoaa kanteen kohteena olevat kirjeet [21.3.2005 päivätty kirje nro 02772 (POR Campania Ob. 1 2000-2006 (nro CCI 1999 IT 16 1 PO 007)]; 13.5.2005 päivätty kirje nro 04534 [Docup. Ob. 2 Regione Lombardia 2000-2006 (nro CCI 2000 IT 16 2 DO 014] ja 13.5.2005 päivätty kirje nro 04537 [Docup Ob. 2 Regione Lombardia 2000-2006 (nro CCI 2000 OT 16 2 DO 014] sekä kaikki niihin liittyvät päätökset ja toimet,

2)	ja tämän seurauksena velvoittaa Euroopan yhteisöjen komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut ovat samat kuin asiassa T-345/04, Italian tasavalta vastaan komissio (1).

(1) EUVL C 262, 23.10.2004, s. 55

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/37

Jean-Luc Delplancken ja Matteo Governatorin 26.5.2005 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne

(Asia T-213/05)

(2005/C 193/63)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Jean-Luc Delplancke, kotipaikka Braine-le-Comte (Belgia), ja Matteo Governatori, kotipaikka Saint-Josse-ten-Node (Belgia), ovat nostaneet 26.5.2005 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan. Kantajan edustajina ovat asianajajat Sébastien Orlandi, Xavier Martin, Albert Coolen, Jean-Noël Louis ja Etienne Marchal, prosessiosoite Luxemburgissa.

Kantajat vaativat, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin:

—	kumoaa päätökset, joilla kantajat nimitettiin Euroopan yhteisöjen virkamiehiksi, siltä osin kuin niissä vahvistetaan heidän palkkaluokkansa palvelukseen otettaessa henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan mukaisesti;

—	velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut ovat samat kuin asioissa T-130/05, T-160/05, T-162/05, T-170/05 ja T-183/05 ja samankaltaiset kuin asioissa T-58/05, T-164/05, T-192/05 ja T-201/05.

6.8.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 193/38

Huvis Corporationin 10.6.2005 Euroopan unionin neuvostoa vastaan nostama kanne

(Asia T-221/05)

(2005/C 193/64)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Huvis Corporation, kotipaikka Seoul (Korean tasavalta), on nostanut 10.6.2005 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan unionin neuvostoa vastaan. Kantajan edustajina ovat asianajajat J.-F. Bellis, F. Di Gianni ja R. Antonini.

Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin:

—

kumoaa lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta ja Saudi-Arabiasta peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuonnissa, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Korean tasavallasta peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuonnissa annetun asetuksen (EY) N:o 2852/2000 muuttamisesta sekä vastaavaa Taiwanista peräisin olevaa tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn päättämisestä 10 päivänä maaliskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2005 2 artiklan siltä osin kuin siinä otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli kyseisen Huvis Corporationin valmistaman tuotteen tuonnille Koreasta ja siltä osin kuin on tarpeen toteaa, ettei perusasetuksen säännöksiä, joihin riidanalaisessa asetuksessa olevat riitautetut päätelmät perustuvat, sovelleta ja

—	velvoittaa neuvoston korvaamaan oikeudenkäyntikulut tässä oikeudenkäynnissä.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja on korealainen yhtiö, joka on erikoistunut polyesterifilamenttilangan, polyesterikatkokuidun ja polyeteenitereftalaatin tuotantoon. Neuvoston asetuksella (EY) N:o 428/2005 (1) neuvosto otti käyttöön 5,7 prosentin lopullisen polkumyyntitullin kantajan valmistaman ja Koreasta peräisin olevan polyesterikatkokuidun tuonnille.

Kantaja väittää, että neuvoston kantajan polkumyyntimarginaalin ja erityisesti kantajan vaatiman tullinpalautusoikaisun laskennassa käyttämä menetelmä on WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.4 artiklan vastainen, koska siinä ei tehdä oikeudenmukaista vertailua kantajan vientihinnan ja normaaliarvon välillä ja siinä asetettiin kantajalle kohtuuton näyttövelvollisuus.

Kantajan tullinpalautusoikaisun laskennassa käytetyllä menetelmällä loukattiin myös oikeusvarmuuden, perusteltujen odotusten ja hyvän hallinnon periaatetta sekä suhteellisuusperiaatetta, koska neuvosto korotti käyttämällä tätä menetelmää lainvastaisesti kantajan polkumyyntimarginaalia. Lisäksi neuvosto rikkoi peruspolkumyyntiasetuksen 11 artiklan 9 kohtaa koska kyseessä olevassa tarkastelumenettelyssä se käytti tullinpalautusoikaisun laskennassa eri menetelmää kuin se oli käyttänyt alkuperäisessä tutkinnassa. Menetelmällä loukataan myös syrjintäkiellon periaatetta, koska neuvosto sovelsi muissa vastaavissa tapauksissa edullisempaa menetelmää.

Kantaja esittää lisäksi, että kantajan tarkastelumenettelyssä vaatimien luottokulujen hylkääminen on WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.4 artiklan vastaista, koska siinä ei tehty reilua vertailua kantajan vientihinnan ja normaaliarvon välillä, ja neuvoston kantajalle esittämiä vaatimuksia luottokuluoikaisua tukevista todisteista on pidettävä kohtuuttoman todistustaakan asettamisena kantajalle.

Hylkäämällä kantajan vaatimat luottokulut loukattiin myös hyvän hallinnon periaatetta, sillä tämä määrittäminen perustui siihen, että todettiin ettei kantaja esittänyt kirjallisia todisteita vaatimuksensa tueksi, vaikka kantajan myöntämät maksuehdot perustuivat Korean tasavallassa voimassa olevaan liiketapaan.

(1) Lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta ja Saudi-Arabiasta peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuonnissa, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Korean tasavallasta peräisin olevien polyesterikatkokuitujen tuonnissa annetun asetuksen (EY) N:o 2852/2000 muuttamisesta sekä vastaavaa Taiwanista peräisin olevaa tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn päättämisestä 10 päivänä maaliskuuta 2005 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 428/2005 (EUVL L 71, s. 1).

		ISSN 1725-2490
Euroopan unionin virallinen lehti		C 193

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	48. vuosikerta 6. elokuu 2005

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	I Tiedonantoja
	Tuomioistuin
	TUOMIOISTUIN
2005/C 193/1	Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, (kolmas jaosto) 16 päivänä kesäkuuta 2005, asiassa C-123/02: Euroopan parlamentti vastaan Royal & Sun Alliance Insurance (Välityslauseke — Vakuutussopimukset — Irtisanominen vakuutetun vaaran lisääntymisen vuoksi — Lainvastaisuus — Sopimukseen perustuva vastuu — Vahingonkorvaus)	1

2005/C 193/2	Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, (kolmas jaosto) 16 päivänä kesäkuuta 2005, asiassa C-124/02: Euroopan parlamentti vastaan AIG Europe (Oikeuspaikkalauseke — Vakuutussopimukset — Sopimuksen irtisanominen vakuutustapahtuman sattumisen vaaran kasvamisen vuoksi — Kohtuuton irtisanominen — Sopimusperusteinen vastuu — Vahingonkorvaus)	2

2005/C 193/3	Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, (kolmas jaosto) 16 päivänä kesäkuuta 2005, asiassa C-125/02: Euroopan parlamentti vastaan HDI International (Välityslauseke — Vakuutussopimukset — Irtisanominen vakuutetun vaaran lisääntymisen vuoksi — Lainvastainen irtisanominen — Sopimukseen perustuva vastuu — Vahingonkorvaus)	2

2005/C 193/4	Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, (kolmas jaosto) 9 päivänä kesäkuuta 2005, asiassa C-287/02: Espanjan kuningaskunta vastaan Euroopan yhteisöjen komissio (EMOTR — Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen — Varainhoitovuosi 2001 — Soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt)	3

2005/C 193/5	Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, (suuri jaosto) 16 päivänä kesäkuuta 2005, asiassa C-105/03 (Tribunale di Firenzen esittämä ennakkoratkaisupyyntö): rikosasia, jossa vastaajana on Maria Pupino (Poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa — EU 34 ja EU 35 artikla — Puitepäätös 2001/220/YOS — Uhrin asema rikosoikeudenkäyntimenettelyissä — Haavoittuvaisten henkilöiden suojelu — Alaikäisten kuuleminen todistajina — Puitepäätöksen vaikutukset)	3

2005/C 193/6	Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, (ensimmäinen jaosto) 9 päivänä kesäkuuta 2005, yhdistetyissä asioissa C-211/03, C-299/03 ja C-316/03–C-318/03 (Oberverwaltungsgericht für das Land Nordrhein-Westfalenin esittämät ennakkoratkaisupyynnöt): HLH Warenvertriebs GmbH, Orthica BV vastaan Saksan valtio (Tavaroiden vapaa liikkuvuus — Lääkkeiden ja elintarvikkeiden välinen ero — Tuote, jota myydään alkuperäjäsenvaltiossa ravintolisänä, mutta jota pidetään lääkkeenä siinä jäsenvaltiossa, johon tuote tuodaan — Myyntilupa)	4

2005/C 193/7	Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, (kolmas jaosto) 9 päivänä kesäkuuta 2005, asiassa C-270/03: Euroopan yhteisöjen komissio vastaan Italian tasavalta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Ympäristö — Jätehuolto — Direktiivi 75/442/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 91/156/ETY — Jätteiden kuljetus ja keräily — 12 artikla)	5

2005/C 193/8	Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, (toinen jaosto) 16 päivänä kesäkuuta 2005, yhdistetyissä asioissa C-462/03 ja C-463/03 (Bundesvergabeamtin esittämä ennakkoratkaisupyyntö): Strabag AG ja Kostmann GmbH vastaan Österreichische Bundesbahnen (Julkiset hankinnat — Direktiivi 93/38/ETY — Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alat — Sellaisten verkkojen ylläpidon ja saataville saattamisen käsitteet, joiden tarkoituksena on tarjota julkisia kuljetuspalveluja rautateitse — Rautatieinfrastruktuuria koskevat rakennustyöt)	6

2005/C 193/9	Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, (neljäs jaosto) 16 päivänä kesäkuuta 2005, asiassa C-104/04: Euroopan yhteisöjen komissio vastaan Ranskan tasavalta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Direktiivi 97/13/EY — Telepalvelut — Osallistuminen tutkimukseen ja kehitykseen)	6

2005/C 193/0	Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, (toinen jaosto) 9 päivänä kesäkuuta 2005, asiassa C-135/04: Euroopan yhteisöjen komissio vastaan Espanjan kuningaskunta (Eläimistön suojelu — Luonnonvaraiset linnut — Metsästyskaudet — Sepelkyyhkyn metsästys paluureitillä Guipúzcoan maakunnassa)	7

2005/C 193/1	Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, (kuudes jaosto) 16 päivänä kesäkuuta 2005, asiassa C-191/04: Euroopan yhteisöjen komissio vastaan Ranskan tasavalta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Saasteet ja haitat — Yhdyskuntajätevesien käsittely — Direktiivi 91/271/ETY)	7

2005/C 193/2	Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, (kuudes jaosto) 16 päivänä kesäkuuta 2005, asiassa C-349/04: Euroopan yhteisöjen komissio vastaan Luxemburgin suurherttuakunta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Direktiivi 2002/77/EY — Sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen markkinat — Direktiivin määräajassa tapahtuvan täytäntöönpanon laiminlyönti)	8

2005/C 193/3	Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, (viides jaosto) 9 päivänä kesäkuuta 2005, asiassa C-510/04, Euroopan yhteisöjen komissio vastaan Belgian kuningaskunta (Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Direktiivi 2002/6/EY — Aluksia koskevat muodollisuudet — Direktiivin määräajassa tapahtuvan täytäntöönpanon laiminlyönti)	8

2005/C 193/4	Asia C-202/05: High Court of Justicen (England and Wales), Chancery Divisionin (Patents Court) 20.12.2004 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö asiassa Yissum Research and Development Company of the Hebrew University of Jerusalem vastaan Comptroller-General of Patents	8

2005/C 193/5	Asia C-212/05: Bundessozialgerichtin 10.2.2005 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö asiassa Gertraud Hartmann vastaan Freistaat Bayern	9

2005/C 193/6	Asia C-213/05: Bundessozialgerichtin 10.2.2005 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö asiassa Wendy Geven vastaan Land Nordrhein-Westfalen	9

2005/C 193/7	Asia C-216/05: Euroopan yhteisöjen komission 17.5.2005 Irlantia vastaan nostama kanne	10

2005/C 193/8	Asia C-217/05: Tribunal Supremon 3.3.2005 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö asiassa Confederación Española de Empresarios de Estaciones de Servicio vastaan Compañía Española de Petróleos, S.A.	10

2005/C 193/9	Asia C-220/05: Tribunal administratif de Lyonin 7.4.2005 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö asiassa Jean Auroux ym. vastaan Commune de Roanne, väliintulijana Société d'équipement du département de la Loire	11

2005/C 193/0	Asia C-221/05: Supreme Courtin (Irlanti) 11.5.2005 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö asiassa Sam Mc Cauley Chemists (Blackpool) Limited ja Mark Sadja vastaan Pharmaceutical Society of Ireland, Irlannin terveys- ja lapsiasiainministeri ja Attorney General	12

2005/C 193/1	Asia C-222/05: College van Beroep voor het bedrijfslevenin 17.5.2005 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö asiassa 1. J. van der Weerd, 2. Maatschap van der Bijl ja 3. J. W. Schoonhoven vastaan Minister van Landbouw, Natuur en Voedselkwaliteit	12

2005/C 193/2	Asia C-223/05: College van Beroep voor het bedrijfslevenin 17.5.2005 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö asiassa H. de Rooy sr. ja H. de Rooy jr. vastaan Minister van Landbouw, Natuur en Voedselkwaliteit	13

2005/C 193/3	Asia C-224/05: College van Beroep voor het bedrijfslevenin 17.5.2005 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö asiassa 1. Maatschap H. en J. van 't Oever, 2. Maatschap F. van 't Oever en W. Fien, 3. B. van 't Oever, 4. Maatschap A. en J. Fien, 5. Maatschap K. Koers en J. Stellingswerf, 6. H. Koers, 7. Maatschap K. en G. Polinder ja 8. G. van Wijhe vastaan Minister van Landbouw, Natuur en Voedselkwaliteit	14

2005/C 193/4	Asia C-225/05: College van Beroep voor het bedrijfslevenin 17.5.2005 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö asiassa B. J. van Middendorp vastaan Minister van Landbouw, Natuur en Voedselkwaliteit	15

2005/C 193/5	Asia C-228/05: La Commissione Tributaria di Primo Grado di Trenton 21.3.2005 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö asiassa Stradasfalti Srl vastaan Agenzia Entrate Ufficio Trento	16

2005/C 193/6	Asia C-231/05: Korkeimman hallinto-oikeuden 23.5.2005 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö Oy Esabin vireille panemassa asiassa.	17

2005/C 193/7	Asia C-236/05: Euroopan yhteisöjen komission 30.5.2005 Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyttä kuningaskuntaa vastaan nostama kanne	17

2005/C 193/8	Asia C-237/05: Euroopan yhteisöjen komission 30.5.2005 Helleenien tasavaltaa vastaan nostama kanne	18

2005/C 193/9	Asia C-240/05: Cour d'appel du Grand-Duché de Luxembourgin 1.6.2005 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö asiassa Administration de l'Enregistrement et des Domaines vastaan Eurodental SARL	19

2005/C 193/0	Asia C-241/05: Conseil d'Etat'n (Ranska) 9.5.2005 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö asiassa Nicolae Bot vastaan Val-de-Marnen prefektuuri	19

2005/C 193/1	Asia C-243/05 P: Agraz, SA:n ynnä muiden 6.6.2005 tekemä valitus Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-285/03, Agraz, SA, ynnä muut vastaan Euroopan yhteisöjen komissio, 17.3.2005 antamasta tuomiosta	20

2005/C 193/2	Asia C-246/05: Oberster Patent und Markensenatin 9.2.2005 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö asiassa Armin Häupl vastaan Lidl Stiftung & Co KG	20

2005/C 193/3	Asia C-249/05: Euroopan yhteisöjen komission 15.6.2005 Suomen tasavaltaa vastaan nostama kanne	21

2005/C 193/4	Asia C-260/05 P: Sniace SA:n 20.6.2005 tekemä valitus Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (laajennettu viides jaosto) asiassa T-88/01, Sniace SA vastaan Euroopan yhteisöjen komissio, 14.4.2005 antamasta tuomiosta	22

	ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN
2005/C 193/5	Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio, 31 päivänä toukokuuta 2005, asiassa T-272/02, Comune di Napoli vastaan Euroopan yhteisöjen komissio (Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) — Metrolinjan rakentaminen Napoliin (Italia) — Yhteisön rahoitustuen käsittelyn päättäminen — Kumoamiskanne — Luottamuksensuoja — Yhdenvertaisuus — Perustelut)	23

2005/C 193/6	Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio, 31 päivänä toukokuuta 2005, asiassa T-284/02, Triantafyllia Dionyssopoulou vastaan Euroopan unionin neuvosto (Henkilöstö — Ylennys — Henkilöstösääntöjen 45 artikla — Ansioiden vertailu — Viitejakson todellisen työskentelyajan huomioon ottaminen — Iän ja virkaiän huomioon ottaminen — Kumoamiskanne — Vahingonkorvauskanne)	23

2005/C 193/7	Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio, 7 päivänä kesäkuuta 2005, asiassa T-375/02, Alessandro Cavallaro vastaan Euroopan yhteisöjen komissio (Virkamiehet — Avoin kilpailu — Valintalautakunnan päätös olla hyväksymättä hakijaa suullisiin kokeisiin kirjallisissa kokeissa saadun tuloksen johdosta — Valintalautakunnan työskentelyn salaisuus — Perustelut — Yhdenvertainen kohtelu — Tosiseikkoja koskeva virhe)	24

2005/C 193/8	Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio, 31 päivänä toukokuuta 2005, asiassa T-105/03, Triantafyllia Dionyssopoulou vastaan Euroopan unionin neuvosto (Henkilöstö — Arviointikertomus — Kumoamiskanne — Oikeussuojan tarpeen lakkaaminen — Lausunnon antamisen raukeaminen — Vahingonkorvauskanne)	24

2005/C 193/9	Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio, 2 päivänä kesäkuuta 2005, asiassa T-177/03, Andreas Strohm vastaan Euroopan yhteisöjen komissio (Virkamiehet — Ylentämättä jättäminen palkkaluokkaan A4 — Ansioiden vertailu — Perusteluvelvollisuus — Perustelujen täydentäminen — Kumoamis- ja vahingonkorvauskanne — Tutkittavaksi ottaminen)	24

2005/C 193/0	Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio, 31 päivänä toukokuuta 2005, asiassa T-294/03, Jean-Louis Gibault vastaan Euroopan yhteisöjen komissio (Avoin kilpailu — Hakijan jättäminen merkitsemättä varallaololuetteloon — Perustelujen puuttuminen — Kansalaisuuteen perustuva syrjintä)	25

2005/C 193/1	Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio, 7 päivänä kesäkuuta 2005, asiassa T-303/03, Lidl Stiftung & Co. KG vastaan sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (Yhteisön tavaramerkki — Väitemenettely — Sanamerkkityyppistä tavaramerkkiä Salvita koskeva rekisteröintihakemus — Aiempi kansallinen sanamerkkityyppinen tavaramerkki SOLEVITA — Todisteet aiemman kansallisen tavaramerkin käytöstä — Väitteen hylkääminen)	25

2005/C 193/2	Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio, 8 päivänä kesäkuuta 2005, asiassa T-315/03, Hans-Peter Wilfer vastaan sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (Yhteisön tavaramerkki — Sanamerkki ROCKBASS — Ehdottomat hylkäysperusteet — Asetuksen (EY) N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan c alakohta — Valituslautakunnan suorittama asiasisällön tutkiminen viran puolesta — Kantajan esittämien seikkojen huomiotta jättäminen — Asetuksen N:o 40/94 74 artiklan 1 ja 2 kohta)	26

2005/C 193/3	Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio, 7 päivänä kesäkuuta 2005, asiassa T-316/03, Münchener Rückversicherungs Gesellschaft AG vastaan sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (Yhteisön tavaramerkki — Sanamerkki MunichFinancialServices — Ehdoton hylkäysperuste — Kuvailevuus — Asetuksen (EY) N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan c alakohta)	26

2005/C 193/4	Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio, 31 päivänä toukokuuta 2005, asiassa T-373/03, Solo Italia Srl vastaan sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) (Yhteisön tavaramerkki — Sanamerkki PARMITALIA — Väiteosaston päätöksestä tehtävän valituksen määräaika — Asetuksen (EY) N:o 40/94 59 artikla — Asetuksen (EY) N:o 2868/95 48 sääntö — Kyseisen valituksen tutkimatta jättäminen)	27

2005/C 193/5	Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio, 9 päivänä kesäkuuta 2005, asiassa T-80/04, Jean-Pierre Castets vastaan Euroopan yhteisöjen komissio (Henkilöstö — Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtäminen — Pitämättä jääneistä lomista maksettava korvaus — Korvauksen laskemisessa huomioon otettavat päivät — Yksikön tarpeista johtumattomat syyt)	27

2005/C 193/6	Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen määräys, 25 päivänä toukokuuta 2005, asiassa T-443/03, Sociedad Operadora de Telecomunicaciones de Castilla Y León, SA (Retecal) ym. vastaan Euroopan yhteisöjen komissio (Kilpailu — Yrityskeskittymät — Espanjalaisviranomaisten väitettyä jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kantelu — Päätös lopettaa kantelun käsittely — Tutkimatta jättäminen)	28

2005/C 193/7	Asia T-506/04: SUCCESS-MARKETING Unternehmensberatungsgesellschaft m.b.H.:n 31.12.2004 sisämarkkinoiden harmonisointivirastoa (tavaramerkit ja mallit) vastaan nostama kanne	28

2005/C 193/8	Asia T-54/05: Anke Kröppelinin 28.1.2005 Euroopan unionin neuvostoa vastaan nostama kanne	29

2005/C 193/9	Asia T-192/05: Franky Callewaertin ynnä muiden 4.5.2005 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne	29

2005/C 193/0	Asia T-195/05: N. V. Deloitte Business Advisoryn 19.5.2005 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne	30

2005/C 193/1	Asia T-196/05: Jean-François Vivier'n 9.5.2005 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne	31

2005/C 193/2	Asia T-197/05: Asa Sundholm 9.5.2005 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne	31

2005/C 193/3	Asia T-199/05: Laura Gnemmin 18.5.2005 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne	31

2005/C 193/4	Asia T-200/05: Michael Cwikin 12.5.2005 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne	32

2005/C 193/5	Asia T-201/05: José María Perez Santanderin 18.5.2005 Euroopan unionin neuvostoa vastaan nostama kanne	32

2005/C 193/6	Asia T-202/05: Caroline Agoun 18.5.2005 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne	33

2005/C 193/7	Asia T-204/05: Giorgio Lebedefin ym. 23.5.2005 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne	34

2005/C 193/8	Asia T-205/05: European Dynamics S.A.:n 17.5.2005 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne	34

2005/C 193/9	Asia T-206/05: Jean-Marc Colombanin 27.5.2005 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne	35

2005/C 193/0	Asia T-207/05: Gudrun Shulzen 25.5.2005 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne	36

2005/C 193/1	Asia T-208/05: Michael Brownin 30.5.2005 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne	36

2005/C 193/2	Asia T-212/05: Italian tasavallan 30.5.2005 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne	37

2005/C 193/3	Asia T-213/05: Jean-Luc Delplancken ja Matteo Governatorin 26.5.2005 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne	37

2005/C 193/4	Asia T-221/05: Huvis Corporationin 10.6.2005 Euroopan unionin neuvostoa vastaan nostama kanne	38

	III Tiedotteita
2005/C 193/5	Tuomioistuimen viimeisin julkaisu Euroopan unionin virallinen lehtiEUVL C 182, 23.7.2005	39