23.7.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 181/2

Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 70/2001 nojalla myönnetystä valtiontuesta

(2005/C 181/02)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Tuen numero: XS23/03

Jäsenvaltio: Italia

Alue: Molise

Tukiohjelman nimike: Molisen alueellisen toimintaohjelman (2000—2006) toimenpide 4.1.3: Tuki hankintakustannuksiin, jotka aiheutuvat tuotantotoiminnan harjoittamiseen tarkoitettujen rakennusten leasing-sopimuksista

Oikeusperusta:

Decisione C(2000) 2371 dell'8.8.2000 della Commissione europea;

regolamento CE n. 70 del 2.1.2001;

decreto legislativo n. 123 del 31.3.1998;

delibera di Giunta della Regione Molise del 5 giugno 2001, n. 653;

delibera di Giunta della Regione Molise del 14 ottobre 2002, n. 1530;

delibera di Giunta della Regione Molise del 14 ottobre 2002, n. 1571.

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset: 14 269 204,00 euroa 31.12.2006 mennessä.

Tuen enimmäisintensiteetti: Tuen enimmäisintensiteetti alueilla, joilla voidaan myöntää tukea EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetun poikkeuksen nojalla, on 20 % NAE + 10 % BAE. Muilla alueilla, joilla ei voida myöntää tukea 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla, tuen intensiteetti on pienten yritysten osalta 15 % BAE ja keskisuurten yritysten osalta 7,5 %.

Täytäntöönpanopäivä: 1.12.2002 alkaen

Tukiohjelman kesto:

Tuen tarkoitus: Tuki muodostuu rahoituksen myöntämisestä hankintakustannuksiin, jotka aiheutuvat tuotantotoiminnan harjoittamiseen tarkoitettujen rakennusten leasing-sopimuksista.

Tukikelpoisen investoinnin enimmäismäärä on 1 549 370,69 euroa.

Tukea myönnetään suhteessa tuensaajayritysten leasing-yrityksille maksamiin leasingvuokriin, jotka perustuvat leasing-yritysten laatimien rakennuksia koskevien kiinteistöleasingsopimusten kuolettamissuunnitelmiin riippumatta siitä, onko sopimukset jo laadittu vai laaditaanko ne vasta myöhemmin.

Tukea voidaan myöntää seuraavantyyppisiin kustannuksiin

”Tonttimaa”, ainoastaan kun kyseessä on leasing-sopimusten kohteena olevien kiinteistöjen rakentaminen ja kun tontin pinta-ala on enintään kyseisten kiinteistöjen pinta-ala neliömetreinä + 30 % ja arvo enintään 10 % korkeampi kuin ”rakennustöitä” ja ”laitteistoja yleensä” vastaavien tukikelpoisten kustannusten määrä yhteensä;

”Rakennustyöt” leasing-sopimusten kohteena olevien kiinteistöjen rakennus- tai hankintakustannukset;

”Laitteistot yleensä” investoinnin ja leasing-sopimuksen kohteena olevan kiinteistön vesi-, sähkö- ja lämmityslaitteistot, murto- ja palohälyttimet, vedenpuhdistus- ja ilmastointi- ja/tai paineilmalaitteistot;

”Tekniset kustannukset”, jotka liittyvät leasing-sopimuksen kohteena olevien kiinteistöjen töiden suunnitteluun ja johtamiseen ja erilaisiin lupamaksuihin, enintään 5 % muista tukikelpoisista kustannuksista.

Ala/alat, joita tuki koskee: Pk-yritykset, jotka toimivat ISTAT 1991:n (Italian taloudellisen toiminnan tilastoluokitus) osastoihin C ja D kuuluvilla kaivostoiminnan ja tehdasteollisuuden aloilla,niiden yhteisön säännöissä säädettyjen poikkeusten ja rajoitusten mukaisesti, jotka koskevat terästeollisuutta, telakkateollisuutta, synteettikuituja, ajoneuvoteollisuutta ja liikennettä.

Tuki ei koske EY:n perustamissopimuksen liitteessä I lueteltujen tuotteiden tuottamiseen tai jalostamiseen taikka kaupan pitämiseen liittyvää toimintaa.

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Regione Molise

Assessorato alle Attività produttive

Settore Industria

Via Roma 84

I-86100 Campobasso

Tel. (08 74) 42 98 40

Fax (08 74) 42 98 54

Muut tiedot: Leasing-sopimukset tehdään Molisen alueviranomaisten valtuuttamien tavanomaisten leasing-yritysten kanssa.

Investoinnin kohteena olevien kiinteistöjen on oltava kaupunkirakentamista koskevien sääntöjen mukaiset.

Tuen numero: XS32/03

Jäsenvaltio: Italia

Alue: Calabria

Tukiohjelman nimike: Alueellisen lain nro 7/2001 31 a artiklan, sellaisena kuin se on korvattuna alueellisen lain nro 36/2001 10 artiklalla, mukaiset kannustimet.

Oikeusperusta:

—	Decreto Legislativo 31.03.98, n. 112, artt 15 e 19;

—	Decreto Legislativo 31.03.98, n. 123;

—	Regolamento (CE) N. 70/2001 della Commissione del 12.01.2001;

—	Legge Regione Calabria del 2.5.2001, n. 7, art. 31 bis, come sostituito dall'art. 10 della L.R. n. 36/2001 e Delibera Giunta regionale n. 633 del 17/07/2002

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset: 4 131 655,20 euroa

Tuen enimmäisintensiteetti: Korkotuki, joka johdosta tuen enimmäisintensiteetti on 10 % BAE.

Täytäntöönpanopäivä:

Tukiohjelman kesto: 31.12.2006 saakka.

Tuen tarkoitus: Tuki on asetuksen (EY) N:o 70/2001 3 ja 4 artiklan mukainen.

Ala(t), joita tuki koskee: Käsiteollisuusyritykset ja pk-yritykset yhteisön säännöissä säädettyjen poikkeusten ja rajoitusten mukaisesti.

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Regione Calabria (sede legale)

Via Massara, n. 2

I-88100 Catanzaro

Tuen numero: XS47/03

Jäsenvaltio: Italia

Alue: Veneto

Tukiohjelman nimike: Tuki kaupunkikeskustojen liiketoiminnan ja elävöittämisen hyväksi — Toimi B

Oikeusperusta: Decreto legislativo 31 marzo 1998, n. 114 — Legge regionale 9 agosto 1999, n. 37 e successive modificazioni ed integrazioni — Legge 443/85 — Legge regionale n. 67/87 — DPR n. 288/2001.

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset: Vuosina 2001—2002: tav.2 857 800 euroa — S.T 323 800 euroa

Vuonna 2003: tav. 2 407 437 euroa — S.T 131 023 euroa

Tässä vaiheessa on liian aikaista arvioida myöhempien vuosien määrärahojen määrää.

Huom.: Toimenpide 1.4 muodostuu kahdesta toimesta: A (infrastruktuuri) ja B (tukiohjelma), minkä vuoksi tässä mainitun tuen määräksi on arvioitu 10 % suunnitellusta kokonaisrahoituksesta.

Tuen enimmäisintensiteetti: Enintään 15 % investointikustannuksista ja enintään 50 % konsultti- ja muiden palveluiden ja toimintojen kustannuksista.

Täytäntöönpanopäivä: Tukikelpoisiksi katsotaan kustannukset, jotka ovat aiheutuneet tukihakemuksen esittämistä seuraavasta päivästä alkaen, jos hakemus on esitetty ilmoituksessa mainitussa määräajassa.

Tukiohjelman kesto: tavoitteen 2 mukaisilla alueilla 31.12.2006 asti — Phasing out -alueilla 31.12.2005.

Tuen tarkoitus: Tuki on tarkoitettu pienille liikeyrityksille, jotka voivat harjoittaa erilaisia toimintoja, kunhan ne täyttävät määritelmän ”pieni liikeyritys”, sekä käsiteollisuusyrityksille, jotka valmistavat perinteisiä ja tyypillisiä taidekäsitöitä ja tuottavat yksityishenkilöille tarkoitettuja palveluita.

Tukea myönnetään sekä kiinteistöihin (niiden nykyaikaistamiseen, rakenneuudistukseen ja laajentamiseen) sekä laitteistoihin (hankinta, uudistaminen, laajentaminen).

Ala/alat, joita tuki koskee: Vähittäiskauppa ja palvelut.

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Alue

Palazzo Balbi

Dorsoduro 3901, VE

Hallintoviranomainen

Regione Veneto

Direzione Programmi comunitari

S. Croce 1187, VE

Tukiohjelman hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta vastaava viranomainen

Regione Veneto

Direzione commercio

Cannaregio 2268, VE

Tuen numero: XS 68/02

Jäsenvaltio: Espanja

Alue: Murcian autonominen alue

Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi: Tukien tarkoituksena on parantaa palveluita ja kunnostaa nykyisiä tai tulevia televiestintärakenteita ja -verkkoja, jotta yrityspuistoissa ja muilla vastaavilla alueilla, joille on keskittynyt suuri määrä yrityksiä, on mahdollisimman kilpailukykyiset olosuhteet harjoittaa taloudellista toimintaansa.

Oikeusperusta: Orden de 6 de junio de 2002, de la Consejería de Ciencia, Tecnología, Industria y Comercio, reguladora de las bases y convocatoria de las ayudas para la incorporación de redes y servicios avanzados de telecomunicación a espacios industriales y parques empresariales ubicados en la Región de Murcia

Resolución por la que se publican los anexos a la Orden de 6 de junio de 2002, de la Consejería de Ciencia, Tecnología, Industria y Comercio, reguladora de las bases y la convocatoria de las ayudas para la incorporación de redes y servicios avanzados de telecomunicación a espacios industriales y parques empresariales ubicados en la región de Murcia

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: Kokonaismäärärahat ovat 600 000 euroa.

Tuen enimmäisintensiteetti: Yksityisyrityksille voidaan myöntää tukea enintään 40 prosenttia brutto tukikelpoisista kustannuksista.

Täytäntöönpanopäivä:

Tukiohjelman tai yksittäisen tuen kesto: 15. lokakuuta 2002 saakka

Tuen tarkoitus: Tuilla pyritään vahvistamaan sääntelyperustaa ja järjestämään hakukierros avustuksista, joiden tarkoituksena on parantaa palveluita ja kunnostaa nykyisiä tai tulevia televiestintärakenteita ja -verkkoja, jotta Murcian alueella sijaitsevissa yrityspuistoissa ja muilla vastaavilla Murcian alueilla, joille on keskittynyt suuri määrä yrityksiä, on mahdollisimman kilpailukykyiset olosuhteet harjoittaa taloudellista toimintaa.

Alat, joita tuki koskee: teollisuus

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

D. Patricio Valverde Megías

Consejero de Ciencia, Tecnología, Industria y Comercio

c/ San Cristóbal, 6

E-30071 Murcia

Tuen numero: XS85/03

Jäsenvaltio: Yhdistynyt kuningaskunta

Alue: Wales

Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi: Puuenergia-alan yritysohjelma

Oikeusperusta: 1967 Forestry Act, Section 3.2 and, more specifically, the 1979 Forestry Act, Sections 1.1 and 1.2

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: Ohjelman kokonaisarvo on 13,239 miljoonaa Englannin puntaa, josta 6,04 miljoonaa puntaa on nelivuotisen hankkeen aikana myönnettävää avustustukea (maaliskuun 2007 loppuun asti).

Vuosikustannukset arvioidaan seuraavasti (Englannin puntaa):

Tuen enimmäisintensiteetti: Tuen bruttointensiteetti ei ylitä pk-yrityksille 4 artiklassa asetettuja enimmäismääriä — 15 % asetuksen liitteessä I määriteltyjen pienyritysten osalta (7,5 % keskisuurten yritysten osalta) tukialueiden ulkopuolisilla alueilla. Tuen enimmäisintensiteetti on 50 % (35 % + 15 %) perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisilla alueilla ja 30 % 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisilla alueilla (alueellinen tuki-intensiteetti + 10 %).

Täytäntöönpanopäivä: Vuoden 2003 elokuun loppupuoli

Tukiohjelman kesto tai yksittäisen tuen kesto: Neljä vuotta 31. päivään maaliskuuta 2007 asti

Tuen tarkoitus: Pk-yritysten toiminnan monipuolistaminen ja laajentaminen uuteen puupolttoainetta käyttävään uusiutuvien energianlähteiden teollisuuteen Walesissa. Tuella avustetaan pääomahyödykkeiden hankinnassa: lämmityskattiloiden asennus, jalostuslaitteiden asennus (puun haketus ja kuivaus), kuumavesilämmitysjärjestelmien asennus tietyissä tapauksissa (enimmäistuki 35 %) sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten rakentaminen.

Ala/alat, joita tuki koskee: Tehdasteollisuus (uudet ja nykyiset energiantoimitusyritykset ja lämmitystekniikkaan erikoistuneet yritykset), metsätalous (pieniläpimittaisen puun myynti), jalostus (puun haketus ja kuivaus, joko puuta tai sahausjätettä), tavarakuljetukset.

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Paul Finch

Forestry Commission

Victoria Terrace

Aberystwyth

Ceredigion, SY23 2DQ

P. 01970 625866

Tuen numero: XS 92/03

Jäsenvaltio: Saksa

Alue: Sachsen-Anhalt

Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi: Ohje avustusten myöntämisestä konsulttipalveluita hyödyntäville pienille ja keskisuurille yrityksille Sachsen-Anhaltissa — konsulttitukiohjelma

Oikeusperusta: Mittelstandsfördergesetz des Landes Sachsen-Anhalt, vom 27. Juni 2001 (GVBl. LSA Nr. 27/2001)

Verwaltungsvorschriften zu § 44 der Landeshaushaltsordnung (VV-LHO, RdErl. des MF vom 9.8.1991, MBl. LSA S. 721, zuletzt geändert durch RdErl. des MF vom 1.2.2001, MBl. LSA S. 241)

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: 2,5 miljoonaa euroa

Tuen enimmäisintensiteetti: 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista

Tukiohjelman kesto tai yksittäisen tuen kesto: 31.12.2006 asti

Tuen tarkoitus: Tuki koskee erityiskonsultointia, jonka avulla yritykset saavat virikkeitä ja kimmokkeita toimintansa kehittämiseen ja parantamiseen. Tukea myönnetään konsultointimenoihin.

Ala/alat, joita tuki koskee: Kaikki alat poikkeusasetuksen 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Ministerium für Wirtschaft und Technologie des Landes Sachsen-Anhalt

Hasselbachstraße 4

D-39104 Magdeburg

Muut tiedot: Tuensaajien on esitettävä tavanomaiset Sachsen-Anhaltin osavaltion lainsäädännössä määrätyt todisteet tukivarojen käytöstä. Vuosittaisen raportoinnin yhteydessä on annettava selvitys toimenpiteiden onnistumisesta ja tuettujen tavoitteiden saavuttamisesta.

Tuen numero: XS94/03

Jäsenvaltio: Italia

Alue: Trenton autonominen provinssi

Tukiohjelman nimike: (Pienille ja keskisuurille) yrityksille tarkoitetut palvelut — Alakohtaiset puitteet (maantiekuljetukset)

Oikeusperusta: Legge Provinciale 12 luglio 1993 n. 17 e s.m.; relativo regolamento di attuazione approvata con delibera di Giunta provinciale n. 1664 di data 30 giugno 2000 e s.m., punto 1.1.3 ”Disciplina settoriale”

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset: Enintään 100 000 euroa (määräraha vuotuisessa talousarviossa)

Tuen enimmäisintensiteetti: Alakohtaisella tukiohjelmalla, joka sisältyy tukiohjelmaan nro 280/98, jatketaan valtiontukea nro 292/00. Ilmoitusmenettely aloitettiin 10. huhtikuuta 2000 päivätyllä asiakirjalla nro 580/2000-D304/ES/pc. Kyseinen tukiohjelma, johon on annettu lupa 25. huhtikuuta 2001 päivätyllä asiakirjalla SG (2001) D/288167, sisältää erilaisia tukityyppejä.

Yrityksen kokonaisarvioinniksi toteutettavia ensisijaisia palveluita tuetaan enintään 50 prosentilla.

Yksityiskohtaisen analyysin yhdestä tai useammasta yritysalueesta tarjoavia peruspalveluita tuetaan enintään 30 prosentilla.

Erityispalveluita, joilla edistetään yrityksen markkina-aseman sekä organisatoristen ja teknisten valmiuksien kehittämistä, tuetaan enintään 40 prosentilla kustannuksista.

Provinssin kehittämisohjelmassa yksilöityjen tavoitteiden (yrityksen laatu, uudet yrittäjät, integrointi) mukaisesti toteutettaviin strategioihin liittyviä erityispalveluja tuetaan pienten yritysten osalta enintään 50 prosentilla ja keskisuurten yritysten osalta enintään 45 prosentilla.

Investoinnit (komission asetuksen (EY) N:o 70/2001 4 artikla) Pienyritysten yhteenliittymien tekemiä investointeja tuetaan 15 prosentilla ja keskisuurten yritysten yhteenliittymien enintään 7,5 prosentilla.

Täytäntöönpanopäivä: 1.1.2004.

Tukiohjelman kesto: 1.1.2004—31.12.2006.

Tuen tarkoitus: Investointi/neuvontatuki sellaisille PK-yrityksille ja niiden yhteenliittymille, jotka kuljettavat tavaraa maanteitse kolmansien lukuun.

Ala/alat, joita tuki koskee: Tavaroiden maantiekuljetus kolmansien lukuun.

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Provincia Autonoma di Trento

Piazza Dante 15

I-38100 Trento

Tel. (040) 377 24 22

Tuen numero: XS95/03

Jäsenvaltio: Italia

Alue: Trenton autonominen provinssi

Yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi: C.T.A. Consorzio Trentino Autonoleggiatori (jonka kotipaikka on Trento, via Brennero 182).

Oikeusperusta: Determinazione del Dirigente del Servizio Artigianato n. 313 del 7 agosto 2003 ai sensi della Legge provinciale 13 dicembre 1999, n. 6 ”Interventi della Provincia autonoma di Trento per il sostegno dell'economia e della nuova imprenditorialità. Disciplina dei patti territoriali in modifica della legge provinciale 8 luglio 1996, n. 4 e disposizioni in materia di commercio”

Yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: Tukea on myönnetty 112 500,00 euroa, ja se maksetaan tuensaajalle vuosierinä viiden vuoden aikana.

Tuen enimmäisintensiteetti:

7,5 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista

Suunniteltu investointi: 1 964 122,04 euroa

Tukikelpoinen investointi: 1 500 000,00 euroa

Tuen nykyarvo: 112 500,00 euroa

Täytäntöönpanopäivä: Tuki on myönnetty Dirigente del Servizio Artigianaton 7. elokuuta 2003 tekemällä päätöksellä nro 313.

Yksittäisen tuen kesto: Viimeisen erän suunniteltu maksupäivä: 31. joulukuuta 2007

Tuen tarkoitus: Tuki henkilökuljetusyritysten (autonvuokraajien) yhteenliittymälle rakennusinvestointiin

Ala/Alat, joita tuki koskee: Kuljetusala

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Provincia Autonoma di Trento

Servizio Artigianato

via Trener, 3

I-38100 Trento

Tuen numero: XS97/03

Jäsenvaltio: Yhdistynyt kuningaskunta

Alue: Koillis-Englanti

Tukiohjelman nimike tai yksittäistä tukea saaneen yrityksen nimi: Laajentuva yritysvälitys Tyne and Wearissa: Business Link Tyne and Wear

Oikeusperusta: Single Programme- Regional Development Agencies Act 1998

Business Link — Section 11(1) of the Industrial Development Act 1982

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset tai yritykselle myönnetyn yksittäisen tuen kokonaismäärä: Ohjelman mukaan arvioitu julkinen tuki on

EAKR — 2003 — 1 097 350 puntaa; 2004 — 4 965 511 puntaa; 2005 — 4 873 364 puntaa

Business Link — 2003 — 35 742 puntaa; 2004 -584 772 puntaa; 2005 — 602 328 puntaa

Single Programme — 2003 — 269 301 puntaa; 2004 — 543 186 puntaa; 2005 — 662 857 puntaa

Tässä hankkeessa sovelletaan myös vähämerkityksistä tukea koskevaa sääntöä. Edellä mainittu rahoitus koskee molempien ryhmäpoikkeuksien nojalla myönnettävää kokonaisrahoitusta. Vähämerkityksinen tuki saa olla enintään 100 000 euroa kolmen vuoden aikana.

Tuen enimmäisintensiteetti: Tuen enimmäismäärä yksittäisille PK-yrityksille on 50 prosenttia välitettyjen konsultointipalveluiden kustannuksista.

Täytäntöönpanopäivä:

Tukiohjelman kesto tai yksittäisen tuen kesto: 4. elokuuta 2003—31. joulukuuta 2005

Tuen tarkoitus: Hankkeen tarkoituksena on myöntää avustuksia uusille ja olemassa oleville yrityksille, jotta ne voivat saada yksilöityä konsultointitukea. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa määritellään yksilölliset tarpeet (tähän vaiheeseen sovelletaan vähämerkityksistä tukea koskevaa sääntöä), kun taas toisessa vaiheessa PK-yritykset saavat konsultointitukea välitysyritykseltä Tyne and Wearissa. Toisen vaiheen konsultointi vastaa PK-yrityksille myönnettävää tukea, koska palvelua tarjoavat ulkopuoliset konsultointiyritykset, joten tuen enimmäismäärä voi olla 50 prosenttia konsultointikustannuksista.

Ala/alat, joita tuki koskee: Kaikki tukikelpoiset teollisuudenalat sanotun kuitenkaan rajoittamatta tietyillä aloilla sovellettavien erityisten valtiontukisääntöjen soveltamista — pk-yritysten ryhmäpoikkeusasetuksen 1 artiklan 2 kohta

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

EAKR:n yhteyshenkilö — Neil McGuinness

European Programmes Secretariat

Government Office for the North East

Wellbar House

Gallowgate

Newcastle Upon Tyne

Tyne and Wear — NE1 4TD

Rahoittajan yhteyshenkilö — John Scott

Business Link Tyne and Wear

Business and Innovation Centre

Wearfield

Sunderland Enterprise Park (east)

Sunderland

Tyne and Wear

SR5 2TA

Tuen numero: XS 101/03

Jäsenvaltio: Italia

Alue: Umbria

Tukiohjelman nimike: Tuki palveluiden hankkimiseen — Tyyppi A) — Suorat avustukset laatu-, ympäristö-, työturvallisuus- ja yhteiskuntavastuujärjestelmien sertifiointiin

Oikeusperusta: Legge regionale 12 novembre 2002, n. 21; DGR 11 giugno 2003, n. 778.

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset: 900 000,00 euroa vuodessa

Tuen enimmäisintensiteetti: 50 prosenttia vuosikustannuksista

Täytäntöönpanopäivä: Hakuilmoituksen julkaisupäivä: 9. heinäkuuta 2003. Tukea myönnetään teollisuuden, käsiteollisuuden, kaupan, matkailun, palveluiden sekä osuus- ja yhteisötalouden aloilla toimivien pk-yritysten hakemusten perusteella ainoastaan kustannuksiin, jotka ovat aiheutuneet tukihakemuksen esittämisen jälkeen.

Tukiohjelman kesto: Laissa nro 12/2002 ei rajoiteta ajallisesti tukien myöntämistä. Umbrian alueen tavoitteen 2 mukaisilla ja phasing out -alueilla noudatetaan tavoitetta 2 koskevan ohjelma-asiakirjan (2000—2006) voimassaoloaikana asetuksessa (EY) N:o 1260/99 säädettyjä aikarajoja.

Tuen tarkoitus: Umbrian alueella sijaitsevien pk-yritysten palveluhankintojen tukeminen. Tuki on tarkoitettu etenkin sertifioitujen laatu-, ympäristö-, työturvallisuus- ja yhteiskuntavastuujärjestelmien käyttöönottoa tai kohentamista koskevien palveluiden hankkimiseen.

Ala/Alat, joita tuki koskee: Tuki koskee kaikkia aloja, osuus- ja yhteisötalous mukaan luettuina, tietyin palvelualoja koskevin rajoituksin. Sen sijaan tuki ei koske seuraavia aloja

metallikaivostoiminta (ISTAT 1991 -luokituksen kohta 13) ja EHTY:n perustamissopimuksen liitteessä I tarkoitettu terästuotanto

laivanrakennus- ja korjaustoiminta

synteettikuitujen tuotanto

maatalousteollisuuden yritykset, jotka kuuluvat ISTAT 91 -luokituksen osaston D, alaosaston DA kohtien 15 ja 16 seuraaviin alakohtiin

—	15.1, 15.2, 15.3 ja 15.4: kaikki luokat ja ryhmät

—	15.5: luokka 15.51 kokonaisuudessaan

—	15.6 ja 15.7: kaikki luokat ja ryhmät

—	15.8: luokka 15.83 ja ryhmä 15.89.3

—	15.9: luokat 15.91, 15.92, 15.93, 15.94, 15.95, 15.97

—	16.0 kokonaan

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Regione dell'Umbria — Giunta Regionale

Servizio X Politiche per l'offerta pubblica dei servizi alle imprese e diffusione dell'innovazione e della ricerca

Via Mario Angeloni, 61

I-06184 Perugia

p. (0039) 07 55 04 57 65

f. (0039) 07 55 04 55 68

S-posti: innovazione@regione.umbria.it

Tuen numero: XS105/03

Jäsenvaltio: Italia

Alue: Friuli–Venezia Giulian autonominen alue

Tukiohjelman nimike: Pk-yrityksille käsiteollisuusalueiden kehittämishankkeisiin annettavien konsulttipalvelujen rahoittaminen

Oikeusperusta: Decreto del Presidente della Regione n. 0198/Pres di data 17 giugno 2003.

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset:

Vuosi 2003: 50 000,00 euroa

Vuosi 2004: 100 000,00 euroa

Tuen enimmäisintensiteetti: Kyseessä on pk-yrityksille annettava pääomatuki, ja sen määrä on 50 % BAE konsulttipalvelujen kustannuksista.

Täytäntöönpanopäivä: Päivä, jona ilmoitus julkaistaan alueen virallisessa lehdessä. Ensimmäiset toimenpiteet hyväksytään vuoden 2003 lokakuun 30. päivän jälkeen.

Tukiohjelman kesto:

Tuen tarkoitus: Käsiteollisuusalueiden kehittäminen työllistävänä talouskehityksen ympäristönä ja käsiteollisuutta koskevien paikallisten hankkeiden edistämis- ja koordinointipaikkoina sekä sellaisten olosuhteiden luominen, joissa henkilöresursseja ja olemassa olevia tai alueella mahdollisesti saatavissa olevia teknisiä tuotantoresursseja käytetään optimaalisesti.

Tuensaajat ovat yritysten yhteenliittymät ja yhteisyritykset, myös osuuskunnat, jotka ovat 3. huhtikuuta 1996 annetussa komission suosituksessa 96/280/EY annetun pienyrityksen tai keskisuuren yrityksen määritelmän mukaisia.

Ala/Alat, joita tuki koskee: Kaikki alat lukuun ottamatta niitä, joilla harjoitetaan perustamissopimuksen liitteessä I lueteltujen tuotteiden tuottamiseen tai jalostamiseen taikka kaupan pitämiseen liittyvää toimintaa.

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Direzione regionale dell'artigianato e della cooperazione

Servizio per lo sviluppo dell'artigianato

Via Giulia, 75/1

I-34100 Trieste

Telefono: (040) 377 48 22

Fax: (040) 377 48 10

e.mail: dir.art.coop@regione.fvg.it

Muut tiedot: Tukiohjelma toteutetaan 12. tammikuuta 2001 annetun asetuksen (EY) N:o 70/2001 mukaisesti.

Alueviranomaiset sitoutuvat muuttamaan pk-yrityksen määritelmää 1. päivästä tammikuuta 2005, kuten mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6. toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa esitetään (EUVL L 124, 20.5.2003).

Tuen numero: XS120/03

Jäsenvaltio: Italia

Alue: Piemonte

Tukiohjelman nimike: Automaattisten verohyvitysten muodossa myönnettävä tuki tuotantopohjan kehittämiseksi.

Oikeusperusta:

—	Legge n. 341/95 e s.m. e i. di cui alla legge n. 266/97;

—	Decreto legislativo n. 112/98, art. 19;

—	Decreto legislativo n. 123/98;

—	Regolamento CE n. 70 del 12.1.2001;

—	Delibera di Giunta Regionale n. 109 — 10275 dell'1.8.2003.

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset

Vuosi 2003: 34 500 000 euroa

Vuosi 2004: 45 000 000 euroa

Vuosi 2005: 45 000 000 euroa

Vuosi 2006: 45 000 000 euroa

Tuen enimmäisintensiteetti: Tuki-intensiteetti on aineellisten ja aineettomien investointien sekä konsulttipalvelujen osalta pienillä yrityksillä 8 % NAE + 10 % BAE ja keskisuurilla yrityksillä 8 % NAE + 6 % BAE, jos tuotantoyksiköt sijaitsevat sellaisilla Piemonten alueilla, joilla voidaan soveltaa perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan poikkeusta; muilla alueilla tuki-intensiteetti on pienten yritysten osalta 15 % BAE ja keskisuurten yritysten osalta 7,5 % BAE.

Suurten yksittäisten tukien myöntäminen on kielletty 12 päivänä tammikuuta 2001 annetun asetuksen (EY) N:o 70 6 artiklan mukaisesti.

Täytäntöönpanopäivä: 27.10.2003 (tukea ei kuitenkaan myönnetä ennen kuin tämä tukea koskeva tiivistelmä on toimitettu komissiolle).

Tukiohjelman kesto:

Tuen tarkoitus: Tuen tarkoituksena on helpottaa verohyvityksen avulla sellaisten aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen tehtäviä investointeja koskevien aloitteiden toteuttamista, jotka liittyvät uusien teollisuuslaitosten perustamiseen ja tuotantoyksiköiden laajentamiseen, uudenaikaistamiseen, rakenneuudistukseen ja tuotantosuunnan muuttamiseen sekä niiden uudelleen käyttöönottoon ja toiseen paikkaan siirtämiseen koko Piemonten alueella.

Ala/Alat, joita tuki koskee: Pk-yritykset, joiden tuotantoyksiköt sijaitsevat Piemonten alueella ja jotka toimivat seuraavilla aloilla

ISTAT 1991:n (Italian taloudellisen toiminnan tilastoluokitus) osastoihin C, D, E ja F kuuluvilla kaivostoiminnan, tehdasteollisuuden ja sähkön, kaasun ja kuuman veden tuotannon ja jakelun sekä rakennustoiminnan aloilla. Tukea voidaan myöntää seuraavilla alaosastoon DA kuuluvilla aloilla: 15.5.2; 15.81.1; 15.81.2; 15.82; 15.85; 15.88; 15.89.1; 15.89.2; 15.96; 15.98; 15.99. Lisäksi tukea voidaan myöntää yrityksille, jotka toimivat seuraavilla aloilla

televiestintä

palvelut, jotka voivat edistää edellä mainittujen tuotannonalojen kehitystä.

Tukiohjelmaan sovelletaan yhteisön säännöissä säädettyjä poikkeuksia ja rajoituksia, jotka koskevat terästeollisuutta, laivanrakennusta, synteettikuituteollisuutta, moottoriajoneuvoteollisuutta ja liikennettä.

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Regione Piemonte

Direzione Industria

Via Pisano, n. 6

I-10152 Torino

Muita tietoja: Tukiohjelmaa ei sovelleta vientitoimintaan eli se ei ole tukea, joka välittömästi liittyy vientimääriin, jakeluverkon perustamiseen tai toimintaan tai muihin vientitoimintaan liittyviin juokseviin kustannuksiin eikä sen avulla suosita kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella.

Tukiohjelma ei koske myöskään yrityksiä, jotka toimivat EY:n perustamissopimuksen liitteessä I lueteltujen maataloustuotteiden tuotannon, jalostamisen ja myynnin alalla.

Ainoastaan tukihakemuksen esittämisen jälkeen syntyneet kustannukset ovat tukikelpoisia.

Tukikelpoiset konsultointipalvelut eivät saa olla jatkuvia tai toistuvia eivätkä ne saa liittyä yrityksen tavanomaisiin toimintamenoihin.

Tuen numero: XS131/03

Jäsenvaltio: Italia

Alue: Calabria

Tukiohjelman nimike: Tuet pk-yritysten nykyisen majoituskapasiteetin parantamista koskevien hankkeiden toteuttamiseksi

Vuosia 2000—2006 koskevan Calabrian alueellisen toimenpideohjelman toimenpiteen 4.4 toimi a

Oikeusperusta:

—	Legge regionale n. 7/2001 art. 31 quater

—	Decisione C.E. dell'8 agosto 2000 n. 2345

—	Deliberazione di Giunta regionale n. 398 del 14.5.2002

Tukiohjelman arvioidut vuosikustannukset:

Määrältään 48 000 000 euron kokonaistuki jaetaan seuraavasti

—	luokittelu 4.4.a.1 (hotellien ja muiden majoitusliikkeiden kehittäminen): 45 000 000 euroa,

—	luokittelu 4.4.a.2 (sosiaalisesti merkittävän majoituskapasiteetin parantaminen): 3 000 000 euroa.

Vuoden 2003 arvioidut kustannukset: 9 600 000 euroa

Vuoden 2004 arvioidut kustannukset: 12 800 000 euroa

Vuoden 2005 arvioidut kustannukset: 12 800 000 euroa

Vuoden 2006 arvioidut kustannukset: 12 800 000 euroa

Tuen enimmäisintensiteetti: Tuki myönnetään pääomatukena, joka on 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Enimmäisavustus on kuitenkin 75 prosenttia investoinnin nettoarvosta.

Täytäntöönpanopäivä:

Tukiohjelman kesto: 31. joulukuuta 2006 asti.

Tuen tarkoitus: Tuen tarkoituksena on kehittää matkailijoiden majoituskapasiteettia Calabrian alueella parantamalla alueella jo olevien majoitusliikkeiden laatua ja ominaispiirteitä (myös laajentamalla majoitusliikkeitä ja luomalla liitännäispalveluita).

Rahoitusta myönnetään aloitteisiin, jotka toteutetaan majoitusliikkeiden kehittämiseksi ja niiden toiminnan nykyaikaistamiseksi.

Tukikelpoisten toimien on oltava yhtenäisiä ja toimiltaan itsenäisiä investointiohjelmia, joilla saavutetaan ehdotetut tuotannolliset, taloudelliset ja työllisyyspoliittiset tavoitteet.

Alat, joita tuki koskee: Matkailuala lukuun ottamatta EMOTRin rahoittamia toimia maatila- ja maaseutumatkailun alalla.

Tuen myöntävän viranomaisen nimi ja osoite:

Regione Calabria (sede legale)

Via Massara, n. 2

I-88100 Catanzaro

23.7.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 181/13

Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (KOM(2004) 835 lopull.)

(2005/C 181/06)

EUROOPAN TIETOSUOJAVALTUUTETTU, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 286 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 8 artiklan,

ottaa huomioon yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY,

ottaa huomioon yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja erityisesti sen 41 artiklan,

ottaa huomioon 25 päivänä tammikuuta 2005 komissiolta saamansa asetuksen (EY) N:o 45/2001 28 artiklan 2 kohdan mukaisen lausuntopyynnön,

ON ANTANUT SEURAAVAN LAUSUNNON:

1. JOHDANTO

1.1 Taustaa

Viisumitietojärjestelmän (VIS) perustaminen on tärkeä osa EU:n yhteistä viisumipolitiikkaa, ja siitä on annettu useita toisiinsa liittyviä säädöksiä.

—	Huhtikuussa 2003 tehtiin komission tilaama VIS:ää koskeva toteutettavuustutkimus (1).

—

Syyskuussa 2003 komissio antoi ehdotuksen yhtenäisestä viisumin kaavasta aiemmin annetun asetuksen muuttamisesta (2). Pääasiallisena tarkoituksena oli ottaa käyttöön biometriset tiedot (kasvokuva ja kaksi sormenjälkeä) uudessa viisumin kaavassa. Nämä biometriset tiedot tallennettaisiin mikrosirulle.

—

Kesäkuussa 2004 neuvosto teki päätöksen (3), jolla käynnistettiin viisumitietojärjestelmän (VIS) kehittäminen. Päätös muodostaa oikeusperustan, jonka nojalla VIS voidaan sisällyttää EU:n talousarvioon. Tässä päätöksessä ehdotettiin keskustietokantaa, johon viisumihakemukseen liittyvät tiedot tallennettaisiin, ja säädettiin komiteamenettelystä VIS:n teknisen kehittämisen hallinnoimiseksi.

Joulukuussa 2004 komissio antoi ehdotuksen asetukseksi viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (4) (jäljempänä ’ehdotus’), jota tämä lausunto käsittelee. Asiaa koskeva laaja vaikutusarviointi (5) (jäljempänä ’vaikutusarviointi’) on ehdotuksen liitteenä.

Tätä asetusta on kuitenkin täydennettävä muilla säädöksillä, kuten ehdotuksen perusteluissa todetaan. Näissä on käsiteltävä erityisesti seuraavia kysymyksiä:

—	Schengenin yleissopimuksen osapuolten diplomaatti- ja konsuliedustustojen yhteisen konsuliohjeiston (jäljempänä ’yhteinen konsuliohjeisto’) muuttaminen biometristen tietojen huomioon ottamiseksi eri menettelyissä

—	uuden järjestelyn kehittäminen Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa käytävää tietojenvaihtoa varten

—	tietojenvaihto pitkäaikaisista viisumeista.

Kuten oikeus- ja sisäasioiden neuvosto päätti 5.—6.6.2003 ja kuten edellä mainitun kesäkuussa 2004 tehdyn neuvoston päätöksen 1 artiklassa todetaan, viisumitietojärjestelmä perustuu keskitettyyn arkkitehtuuriin ja käsittää tietokannan, johon viisumihakemusten tiedot tallennetaan: siinä on keskusviisumitietojärjestelmä (CS-VIS) ja kussakin jäsenvaltiossa käytössä olevat kansalliset käyttöliittymät (NI-VIS). Jäsenvaltiot nimeävät (6) kansallisen viranomaisen, joka on liitetty kansalliseen käyttöliittymään ja jonka kautta jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset pääsevät käyttämään CS-VIS:ää.

1.2 Ehdotuksen keskeiset osatekijät tietosuojan kannalta

Ehdotuksen tarkoituksena on parantaa yhteisen viisumipolitiikan hallintoa helpottamalla jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa keskustietojärjestelmän avulla. Asetuksessa esitetään, että biometriset tiedot (valokuva ja sormenjäljet) otetaan käyttöön hakemusmenettelyssä ja että ne tallennetaan keskustietojärjestelmään.

Biometrisiä tietoja voitaisiin käyttää myös viisumitarrassa, kuten yhtenäisestä viisumin kaavasta annetun asetuksen muuttamista koskevassa komission asetusehdotuksessa esitetään. Kasvokuva ja sormenjäljet tallennettaisiin mikrosirulle (neuvosto ei vielä ole tehnyt päätöstä asiasta; asiaa tarkastellaan parhaillaan).

Ehdotuksessa kuvataan yksityiskohtaisesti erilaisia tietojenkäsittelyoperaatioita (tallentaminen, muuttaminen, poistaminen ja haku) ja mitä eri tietoja VIS:ään tallennetaan viisumihakemuksen eri käsittelyvaiheissa (hyväksyminen, epääminen jne.).

Ehdotuksessa säädetään kunkin hakemuksen tietojen säilyttämisajaksi viisi vuotta.

Ehdotuksessa luetellaan ne muut viranomaiset kuin viisumiviranomaiset, jotka voivat käyttää VIS:ää, ja määritellään heille myönnettävät käyttöoikeudet:

—	ulkorajoilla ja jäsenvaltion alueella suoritettavista tarkastuksista vastaavat toimivaltaiset viranomaiset

—	toimivaltaiset maahanmuuttoviranomaiset

—	toimivaltaiset turvapaikkaviranomaiset.

Ehdotuksen VIS:n toimintaa ja siihen liittyviä vastuualueita koskevassa kuvauksessa korostetaan, että komissio käsittelee VIS:n tiedot jäsenvaltioiden puolesta. Siinä todetaan, että tietojenkäsittelytapahtumat on kirjattava tietoturvallisuuden takaamiseksi, ja määritellään vastuualueet tämän turvallisuustason varmistamiseksi.

Ehdotuksessa on tietosuojaa koskeva luku, jossa määritellään kansallisten viranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun (jäljempänä ’tietosuojavaltuutettu’) tehtävät.

Ehdotuksen mukaan VIS:n teknisestä toteutuksesta ja tarvittavien teknisten ratkaisujen valinnasta vastaa toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä annetun asetuksen (EY) N:o 2424/2001 5 artiklan 1 kohdan mukainen komitea.

Ehdotukseen on liitetty komission tilaama ja EPECin toteuttama laaja vaikutusarviointi. Siinä todetaan, että VIS yhdessä biometristen tietojen käytön kanssa on paras käytettävissä oleva ratkaisu yhteisen viisumipolitiikan parantamiseksi.

2. OIKEUDELLISET PUITTEET

Ehdotuksella on huomattava vaikutus henkilön yksityisyyteen ja muihin perusoikeuksiin; tästä syystä sitä tarkastellaan tietosuojaperiaatteiden pohjalta. Tarkastelussa olemme keskittyneet seuraaviin seikkoihin:

—

Oikeus nauttia yksityiselämän kunnioitusta on varmistettu Euroopassa vuodesta 1950 lähtien, jolloin Euroopan neuvosto hyväksyi ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan yleissopimuksen (jäljempänä ’ECHR’). Kyseisen yleissopimuksen 8 artiklassa määrätään oikeudesta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta.

Kyseisen yleissopimuksen 8 artiklan 2 kohdan mukaan ”viranomaiset eivät saa puuttua tämän oikeuden käyttämiseen, paitsi silloin kun laki sen sallii ja se on demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätöntä” tärkeiden etujen suojelemiseksi. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä nämä ehdot ovat johtaneet lisävaatimuksiin oikeuksiin puuttumisen oikeusperustan, toimenpiteiden suhteellisuuden ja väärinkäytöksiltä suojaamisen osalta.

Perusperiaatteet yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä on annettu Euroopan neuvoston laatimassa yleissopimuksessa, joka hyväksyttiin vuonna 1981 (Yleissopimus yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä).

—

Oikeus nauttia yksityiselämän kunnioitusta ja oikeus henkilötietojen suojeluun on sittemmin sisällytetty Euroopan unionin perusoikeuskirjaan (7 ja 8 artikla), joka muodostaa EU:n perustuslakisopimuksen II osan.

Perusoikeuskirjan 52 artiklan mukaan näitä oikeuksia voidaan rajoittaa, mutta tällöin on täytettävä ECHR:n 8 artiklan mukaiset edellytykset. Nämä edellytykset on otettava aina huomioon arvioitaessa ehdotusta, jossa kyseisiin oikeuksiin puututaan.

EU:n tämänhetkisessä lainsäädännössä tietosuojaa koskevat säännöt annetaan seuraavissa säädöksissä:

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24.10.1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, s. 31), jäljempänä ’direktiivi 95/46/EY’. Direktiivissä säädetään yksityiskohtaisesti periaatteista, jotka on otettava huomioon tarkasteltaessa ehdotusta siltä osin kuin sitä on tarkoitus soveltaa jäsenvaltioihin. Tämä on erittäin tärkeää myös siksi, että ehdotusta sovelletaan yhdessä kansallisen lainsäädännön kanssa, jolla direktiivi on saatettu voimaan. Ehdotettujen säännösten ja suojatoimien tehokkuus riippuu näin ollen kyseisen yhdistelmän toimivuudesta kussakin yksittäistapauksessa.

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18.12.2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, s. 1), jäljempänä ’asetus 45/2001’. Asetuksessa säädetään samanlaisista periaatteista kuin direktiivissä 95/45/EY, ja se on tässä yhteydessä merkityksellinen siltä osin kuin ehdotusta on tarkoitus soveltaa komission toimintaan yhdessä asetuksen säännösten kanssa. Tämä yhdistelmä ansaitsee näin ollen myös jonkin verran huomiota.

Direktiiviä 95/45/EY ja asetusta 45/2001 on tarkasteltava yhdessä muiden välineiden kanssa. Toisin sanoen direktiiviä ja asetusta on tulkittava perusoikeuksien pohjalta siltä osin kuin nämä säädökset koskevat henkilötietojen käsittelyä, joka saattaa olla vastoin perusoikeuksia, erityisesti oikeutta yksityisyyteen. Tämä on myös Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaista. (7)

—

Tietosuojavaltuutettu sisällyttää lausuntoonsa myös 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän (8) lausunnon nro 7/2004 (11.8.2004) biometristen tietojen sisällyttämisestä oleskelulupiin ja viisumeihin VIS:n perustaminen huomioon ottaen. Lausunnossaan työryhmä ilmaisi huolensa useista ehdotuksen kohdista. Tietosuojavaltuutettu aikoo tarkistaa, onko nämä kysymykset otettu huomioon ehdotuksessa ja miten se on tehty.

3. EHDOTUKSEN ANALYYSI

3.1 Yleistä

Tietosuojavaltuutettu toteaa, että yhteisen viisumipolitiikan kehittäminen edellyttää tehokasta merkityksellisten tietojen vaihtoa. VIS on yksi mahdollinen järjestelmä sujuvan tiedonkulun varmistamiseksi. Tällainen uusi väline tulisi kuitenkin rajoittaa tietojen keruuseen ja vaihtoon, jos tällainen keruu tai vaihto on tarpeen yhteisen viisumipolitiikan kehittämiseksi ja on oikeassa suhteessa tähän tarkoitukseen.

VIS:n perustamisella voi olla myönteisiä vaikutuksia muun oikeutetun yleisen edun kannalta, mutta tämä ei muuta VIS:n tarkoitusta. Sillä, että järjestelmän tarkoitus on rajattu, on erittäin suuri merkitys määriteltäessä järjestelmän lainmukaista sisältöä ja käyttöä ja myös annettaessa jäsenvaltioiden viranomaisille oikeus käyttää VIS:iä (koko järjestelmää tai sen osia) oikeutetun yleisen edun mukaisiin tarkoituksiin.

Lisäksi ehdotuksessa esitetään biometristen tietojen käyttöön ottamista VIS:ssä. Tietosuojavaltuutettu myöntää, että biometriikan käytöllä on etunsa, mutta haluaa korostaa tällaisten tietojen käytön huomattavia vaikutuksia ja ehdottaa, että biometristen tietojen käyttöä varten määriteltäisiin tiukat suojatoimet.

Nämä pääasia olisi otettava huomioon tätä lausuntoa luettaessa. Huomattakoon, että tämä lausunto olisi mainittava asetuksen johdanto-osassa ennen varsinaisia johdanto-osan kappaleita (”ottavat huomioon … lausunnon”).

3.2 Tarkoitus

VIS:n tarkoitus on keskeisen tärkeä sekä ECHR:n 8 artiklan että yleisen tietosuojasäännöstön perusteella. Direktiivin 95/45/EY 6 artiklan mukaan ”henkilötiedot kerätään tiettyä nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten, eikä niitä myöhemmin saa käsitellä näiden tarkoitusten kanssa yhteensopimattomalla tavalla”. Käyttötarkoituksen selkeä määrittely on ainoa tapa arvioida oikein henkilötietojen käsittelyn oikeasuhteisuutta ja asianmukaisuutta, mikä on ratkaisevaa ottaen huomioon tietojen laadun (biometriset tiedot mukaan luettuina) ja niiden suunnitellun käsittelyn laajuuden.

VIS:n tarkoitus on selkeästi määritelty ehdotuksen 1 artiklan 2 kohdassa:

”Viisumitietojärjestelmä parantaa yhteisen viisumipolitiikan hallinnointia, konsuliyhteistyötä ja keskuskonsuliviranomaisten keskinäistä kuulemista helpottamalla jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa viisumihakemuksista ja niihin liittyvistä päätöksistä.”

Tämän vuoksi kaikkien VIS:n osatekijöiden on oltava tämän tarkoituksen saavuttamisen kannalta tarpeellisia ja oikeasuhteisia yhteisen viisumipolitiikan edistämiseksi.

Ehdotuksen 1 artiklan 2 kohdassa luetellaan myös yhteisen viisumipolitiikan edistämisestä koituvia lisäetuja, joilla voidaan

a)	ehkäistä jäsenvaltioiden sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia,

b)	helpottaa petostentorjuntaa,

c)	helpottaa ulkorajojen tarkastuspisteissä ja jäsenvaltioiden alueella tehtäviä tarkastuksia.

Tietosuojavaltuutettu pitää näitä tekijöitä esimerkkeinä VIS-järjestelmän perustamisesta koituvista myönteisistä vaikutuksista ja yhteisen viisumipolitiikan parantamisesta mutta ei itsenäisinä tarkoituksina sinänsä.

Tästä aiheutuu tässä vaiheessa kaksi olennaista seurausta:

—

Tietosuojavaltuutettu on tietoinen siitä, että lainvalvontaviranomaiset ovat kiinnostuneita VIS:n käyttöoikeudesta; neuvoston tämänsuuntaiset päätelmät asiasta annettiin 7.3.2005. Koska VIS:n tarkoituksena on parantaa yhteistä viisumipolitiikkaa, on huomattava, että lainvalvontaviranomaisten automaattinen pääsy VIS:ään ei vastaa tätä tarkoitusta. Vaikka pääsy voitaisiinkin direktiivin 95/46/EY 13 artiklan mukaisesti antaa satunnaisesti, tietyissä olosuhteissa ja tarvittavin oikeudellisin takein, järjestelmällistä pääsyä ei voida sallia.

Yleisemmin voidaan todeta, että oikeasuhteisuuden ja tarpeellisuuden arviointi on olennaista, kun vastaisuudessa päätetään, sallitaanko tiettyjen viranomaisten pääsy VIS:ään. Tehtävien, joita varten pääsy myönnetään, on vastattava VIS:n tarkoitusta.

—

Ehdotuksessa mainittu tarkoitus ”ehkäistä jäsenvaltioiden sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia” on epäonnistunut. VIS:n pääasialliset hyödyt ovat petosten torjunta ja edullisimman viisumikohtelun valinnan estäminen (petosten torjunta on myös tärkein syy siihen, miksi biometrisiä tietoja halutaan sisällyttää järjestelmään). (9) Turvallisuusuhkien ehkäiseminen olisi näin ollen nähtävä toissijaisena vaikkakin erittäin tervetulleena hyötynä.

Tietosuojavaltuutettu suosittaa, että ero ”tarkoituksen” ja ”hyötyjen” välillä tehdään selvemmäksi 1 artiklan 2 kohdassa esimerkiksi seuraavasti:

”Viisumitietojärjestelmän tarkoituksena on parantaa yhteisen viisumipolitiikan hallinnointia, konsuliyhteistyötä ja keskuskonsuliviranomaisten keskinäistä kuulemista helpottamalla jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa viisumihakemuksista ja niihin liittyvistä päätöksistä. Näin se osaltaan edistää …”

Tässä yhteydessä on myös syytä mainita, että asiakirjassa ”Suuntaviivat yhteisen viisumeja koskevan tietojenvaihtojärjestelmän perustamiseksi”, jonka neuvosto (oikeus- ja sisäasiat) hyväksyi 13.6.2002 (10), sisäistä turvallisuutta koskevien uhkien torjunta on luettelon viimeisenä kohtana. Tämä olisi myös tässä mahdollista ja lisäksi paljon johdonmukaisempaa VIS:n tarkoituksen kannalta.

3.3 Tietojen laatu

Direktiivin 95/46/EY 6 artiklan mukaan henkilötietojen on oltava ”asianmukaisia, olennaisia eikä liian laajoja siihen tarkoitukseen, mihin ne on kerätty ja missä niitä myöhemmin käsitellään”. Tämä liittyy itse VIS:n oikeasuhteisuuteen mutta myös niiden tietojen oikeasuhteisuuteen, jotka on tarkoitus kerätä ja tallentaa VIS:ään, ja niiden myöhempään käyttöön sekä lisäsuojatoimiin, joita sovelletaan siinä yhteydessä. Nämä seikat ovat tärkeitä myös tarkasteltaessa ehdotusta ECHR:n 8 artiklan perusteella.

VIS:n perustaminen on eittämättä ristiriidassa yksityisyyden suojaa koskevan oikeuden kanssa jo pelkästään järjestelmän laajuuden ja siinä käsiteltävien henkilötietoluokkien vuoksi. Siksi 29 artiklan mukainen työryhmä kysyi lausunnossaan nro 7/2004, mitkä selvitykset näiden ilmiöiden laajuudesta ja vakavuudesta ovat antaneet aihetta vedota yleiseen turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen ja oikeuttaisivat tällaisen lähestymistavan.

Tietosuojavaltuutettu on pannut tarkoin merkille vaikutusarvioinnissa esitetyt perustelut. Vaikkakaan perustelut eivät ole täysin vakuuttavia, ne näyttävät riittäviltä oikeuttamaan VIS:n perustamisen yhteisen viisumipolitiikan parantamiseksi.

Edellä esitetty huomioon ottaen päätös siitä, perustetaanko VIS välineeksi, jonka avulla parannetaan jäsenvaltioiden viisuminmyöntämismenettelyjä, näyttäisi kuuluvan lainsäätäjän harkintavaltaan. Tällainen järjestelmä voisi sinänsä sopia hyvin EY-perustamissopimuksessa määrättyyn vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen ja tukea sen asteittaista luomista.

VIS:n perustamisesta ja käytöstä ei kuitenkaan koskaan saisi olla seurauksena, että henkilötietojen korkeatasoista suojaa ei enää voida taata tällä alalla. Tietosuojavaltuutetun neuvoa-antavana tehtävänä on selvittää, missä määrin VIS vaikuttaa asianomaisten rekisteröityjen henkilöiden tietosuojan nykytasoon.

Tätä taustaa vasten tietosuojavaltuutettu keskittyy lausunnossaan seuraaviin kysymyksiin:

—	tietojen oikeasuhteisuus ja asianmukaisuus ja niiden käyttö (esim. tietoluokat, kunkin viranomaisen pääsy tietoihin ja tietojen säilyttämisaika)

—	järjestelmän toiminta (esim. vastuualueet ja turvallisuus)

—	rekisteröityjen henkilöiden oikeudet (esim. tiedonsaanti, mahdollisuus oikaista tai poistaa epätarkkoja tai turhia tietoja)

—	järjestelmän seuranta ja valvonta.

Seuraavia kappaleita lukuun ottamatta ehdotus ei anna aihetta merkittäviin huomautuksiin tietoluokista, joita on tarkoitus sisällyttää VIS:ään tai niiden käytöstä. Asiaa koskevat säännökset on laadittu huolella ja ne näyttävät olevan kokonaisuutena johdonmukaisia ja asianmukaisia.

3.4 Biometriset tiedot

3.4.1 Biometristen tietojen käytön vaikutukset

Biometristen tietojen käyttö tietojärjestelmissä ei koskaan ole merkityksetön valinta eikä varsinkaan silloin, kun järjestelmä koskee valtavaa määrää henkilöitä. Biometriset tiedot eivät ole vain yksi tietotekniikan ala, vaan ne muuttavat peruuttamattomasti ruumiin ja henkilöllisyyden suhdetta, sillä biometristen tietojen avulla ihmisruumiin piirteistä tulee ”koneellisesti luettavia” mahdollista myöhempää käyttöä varten. Vaikka biometrisiä tietoja ei voi lukea ihmissilmällä, niitä voidaan lukea ja käyttää soveltuvilla välineillä milloin tahansa ja minne tahansa henkilö meneekin.

Biometriset tiedot voivat olla erittäin hyödyllisiä tiettyihin tarkoituksiin, mutta niiden laajamittainen käyttö vaikuttaa merkittävästi yhteiskuntaan ja siitä tulisi keskustella avoimesti ja mahdollisimman laajalti. Tietosuojavaltuutetun on todettava, että tätä keskustelua ei ole varsinaisesti käyty ennen ehdotuksen laatimista. Tämän vuoksi on sitäkin tärkeämpää, että biometristen tietojen käytölle asetetaan tiukat suojatoimet ja että lainsäädäntömenettelyn aikana asioita pohditaan ja niistä keskustellaan perusteellisesti.

3.4.2 Biometristen tietojen erityislaatu

Kuten 29 artiklan mukainen työryhmä on useaan otteeseen painottanut (11), biometristen tietojen käyttöönotto ja käsittely henkilöasiakirjoissa on suojattava erityisen johdonmukaisesti ja huolellisesti. Biometriset tiedot ovat hyvin arkaluonteisia tiettyjen erityispiirteidensä vuoksi.

On sanomattakin selvää, että biometrisiä tietoja on lähes mahdotonta kadottaa, toisin kuin salasanaa tai avainta. Biometriset tiedot ovat lähes täydellisen erottelevia, ts. jokaisella henkilöllä on ainutlaatuiset biometriset piirteet. Nämä piirteet eivät myöskään juuri koskaan muutu henkilön eliniän aikana, joten tiedot ovat pysyviä. Jokaisella on samat fyysiset ”tekijät”, minkä ansiosta biometriset tiedot ovat universaaleja.

Biometrisiä tietoja on lähes mahdotonta kumota: sormia tai kasvoja on vaikea muuttaa. Tämä monessa suhteessa myönteinen ominaisuus on kuitenkin suuri epäkohta, kun on kyse henkilöllisyyden väärinkäytöstä: sormenjälkien ja valokuvan tallentaminen tietokantaan silloin, kun asiaan liittyy henkilöllisyyden väärinkäyttö, voi aiheuttaa suuria ja pysyviä ongelmia sille henkilölle, josta oikeasti on kyse. Biometriset tiedot eivät myöskään laatunsa vuoksi ole salaisia vaan niistä voi jopa jäädä jälkiä (sormenjäljet, DNA), jolloin niitä voidaan kerätä ilman, että kyseinen henkilö on asiasta tietoinen.

Koska nämä riskit ovat biometrisille tiedoille ominaisia, on otettava käyttöön huomattavia suojatoimia (erityisesti käyttötarkoituksen rajoittamisen periaate, pääsyn rajoittaminen ja turvatoimet).

3.4.3 Sormenjälkien tekniset puutteet

Biometristen tietojen tärkeimmät edut kuvailtiin edellä (tietojen universaalisuus, erottelevuus, pysyvyys, käytettävyys jne.) mutta ne eivät koskaan ole absoluuttisia. Tämä vaikuttaa suoraan asetuksessa ehdotettujen biometristen tietojen rekisteröinnin ja tarkistusmenettelyjen tehokkuuteen.

Arvioiden mukaan (12) noin 5 prosenttia ihmisistä on sellaisia, joiden tietoja ei voida rekisteröidä (koska heidän sormenjälkensä eivät ole luettavissa tai heillä ei ole sormenjälkiä). Ehdotukseen liitetyssä vaikutusarvioinnissa todetaan, että jos vuonna 2007 arviolta 20 miljoonaa henkilöä hakee viisumia, näistä noin 1 miljoonan tietoja ei voida rekisteröidä tavanomaisin menettelyin, millä on tietenkin seurauksia viisumien hakemusmenettelyille ja rajatarkastuksille.

Biometrinen tunnistus on myös tilastollinen menettely. Normaali virhemarginaali (13) on 0,5—1 %, mikä tarkoittaa, että ulkorajoilla tapahtuvissa tarkastuksissa väärin perustein tapahtuvan hylkäämisen aste (False Rejection rate, FFR) on 0,5—1 %. Tämä luku on riippuvainen siitä, millainen on toimivaltaisten viranomaisten riskipolitiikassaan soveltama kynnys (vastaa väärin perustein hylättyjen ja väärin perustein hyväksyttyjen välistä suhdetta). Onkin liioiteltua todeta, että näiden tekniikoiden avulla on mahdollista tunnistaa asianomainen henkilö ”täsmällisesti”, kuten asetusehdotuksen johdanto-osassa todetaan.

Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan (LIBE) tilaaman äskettäisen selvityksen (14) mukaan olisi oltava käytettävissä varajärjestelmämenettelyjä, jotka ovat olennaisia suojatoimia biometristen tietojen käyttöönotossa, sillä ne eivät ole kaikkien käytettävissä eivätkä täysin tarkkoja. Tällaisia menettelyjä olisi otettava käyttöön ja käytettävä sellaisten henkilöiden huomioon ottamiseksi, joiden tietoja ei voida rekisteröidä normaalimenettelyin. On vältettävä tilanne, jossa nämä henkilöt joutuvat kärsimään järjestelmän puutteellisuuksista (15).

Tietosuojavaltuutettu suosittaa tästä syystä, että kehitetään varajärjestelmämenettelyjä ja sisällytetään ne ehdotukseen. Nämä menetelmät eivät saisi alentaa viisumipolitiikan turvallisuustasoa eivätkä aiheuttaa ongelmia henkilöille, joiden sormenjäljet eivät ole luettavissa.

3.5 Erityiset tietoluokat

Jotkin tietoluokat (biometristen tietojen lisäksi) on otettava erityisesti huomioon: tiedot, jotka koskevat viisumin epäämistä (3.5.1) ja ryhmän muta jäseniä koskevat tiedot (3.5.2).

3.5.1 Viisumin epäämisen perustelut

Ehdotuksen 10 artiklan 2 kohdassa säädetään, että kun viisumihakemus on päätetty evätä, hakemuksen epäämisen perustelut on lisättävä hakemustiedostoon. Epäämisen syyt on vakioitu.

—	Ensimmäiset kaksi syytä (a ja b alakohta) ovat lähinnä hallinnollisia: hakija ei ole esittänyt voimassa olevaa matkustusasiakirjaa tai asiakirjoja, jotka osoittavat suunnitellun oleskelun tarkoituksen ja edellytykset.

—	c alakohdassa mainitaan, että ”hakija on määrätty maahantulokieltoon”, mikä tarkoittaa, että SIS-tietokantaan on tehty haku.

—	d alakohdassa syynä on se, että ”hakija muodostaa uhkan jonkin jäsenvaltion yleiselle järjestykselle, sisäiselle turvallisuudelle, kansanterveydelle tai kansainvälisille suhteille”.

Kaikkia epäämisen syitä on sovellettava hyvin huolellisesti hakijalle mahdollisesti aiheutuvien seurausten vuoksi. Lisäksi jotkin niistä, kuten c ja d alakohdassa mainitut, johtavat direktiivin 95/46/EY 8 artiklan mukaiseen ”arkaluonteisten tietojen” käsittelyyn.

Tietosuojavaltuutettu haluaa erityisesti kiinnittää huomiota kansanterveyteen liittyvään edellytykseen, joka vaikuttaa epämääräiseltä ja edellyttää hyvin arkaluonteisten tietojen käsittelyä. Ehdotukseen liitettyjä artikloja koskevien kommenttien mukaan viittaus kansanterveyteen kohdistuvaan uhkaan perustuu ehdotukseen neuvoston asetukseksi henkilöiden toimesta tapahtuvaa rajojen ylittämistä koskevasta yhteisön säännöstöstä (KOM (2004) 391 lopull.).

Tietosuojavaltuutettu on tietoinen siitä, että kansanterveyskriteeriä käytetään laajalti henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevassa yhteisön lainsäädännössä ja että sitä sovelletaan hyvin tiukasti, kuten Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä 2004/38/EY voidaan todeta. Kyseisen direktiivin 29 artiklassa säädetään edellytyksistä kansanterveyteen kohdistuvan uhkan huomioon ottamiseksi: ”Vain sellaisen taudin perusteella, joka on jokin Maailman terveysjärjestön asiaankuuluvissa asiakirjoissa määritelty, mahdollisesti epidemian aiheuttava tauti tai muu tarttuva tauti tai tarttuva loistauti, ovat vapaata liikkuvuutta rajoittavat toimenpiteet oikeutettuja, edellyttäen, että näistä taudeista säädetään suojaa koskevissa säännöksissä, joita sovelletaan vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisiin.”

—	On kuitenkin huomattava, että ehdotus, johon tässä viitataan, on toistaiseksi vain ehdotus, ja että sellaisen edellytyksen lisääminen VIS-asetukseen, jossa todetaan ettei kansanterveydelle saa aiheutua uhkaa, edellyttää mainitun yhteisön säännöstön hyväksymistä.

—	Lisäksi, jos ehdotus hyväksytään, tätä perustetta maahantulon epäämiselle olisi tulkittava rajoittavasti. Edellä mainittu ehdotus yhteisön säännöstöksi perustuu näet puolestaan edellä mainittuun direktiiviin 2004/38/EY.

Tietosuojavaltuutettu suosittaa tästä syystä, että ehdotuksen tekstiin sisällytetään viittaus direktiivin 2004/38/EY 29 artiklaan, jotta olisi selvää, että ”uhka kansanterveydelle” tarkoittaa kyseisessä säännöksessä tarkoitettua uhkaa. Joka tapauksessa tietojen arkaluonteisuuden vuoksi niitä tulisi käsitellä vain sellaisessa tapauksessa, että uhka kansanterveydelle on todellinen, ajankohtainen ja riittävän vakava.

3.5.2 Ryhmän muita jäseniä koskevat tiedot

Ehdotuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaan ’ryhmän jäsenellä’ tarkoitetaan ”muita hakijoita, joiden kanssa hakija matkustaa yhdessä, mukaan luettuina hakijan mukana oleva puoliso ja lapset.” Artikloja koskevissa kommenteissa todetaan, että ehdotuksen 2 artiklan määritelmissä viitataan perustamissopimuksen tai Schengenin säännöstön viisumipolitiikkaa koskeviin kohtiin, lukuun ottamatta joitain termejä, kuten ’ryhmän jäsen’, jotka on määritelty nimenomaan tämän asetuksen soveltamista varten. Tästä voidaan olettaa, että tämä määritelmä ei perustu yhteisissä konsuliohjeissa annettuun ’ryhmäviisumin’ määritelmään (artikla 2.1.4). Artikloja koskevissa kommenteissa viitataan hakijoihin, jotka matkustavat ryhmänä muiden hakijoiden kanssa, esim. ADS-sopimuksen puitteissa tai yhdessä perheenjäsenten kanssa.

Tietosuojavaltuutettu haluaa painottaa, että asetuksessa olisi annettava ’ryhmän jäsenen’ tarkka ja kattava määritelmä. Nykyisessä ehdotuksessa oleva määritelmä on liian epämääräinen, koska selkeä viittaus perustamissopimukseen tai Schengenin säännöstöön puuttuu. Nykyisen sanamuodon mukaan ’ryhmän jäsen’ voisi olla esimerkiksi kollega, muu saman matkatoimiston asiakas, joka osallistuu järjestettyyn matkaan jne. Tällä on merkittäviä seurauksia:

asetusehdotuksen 5 artiklan mukaan hakijan viisumihakemustiedosto linkitetään ryhmän muiden jäsenten tiedostoihin.

3.6 Tietojen säilyttäminen

Asetusehdotuksen 20 artiklassa säädetään, että kaikki hakemustiedostot on säilytettävä viisumitietojärjestelmässä viiden vuoden ajan. Yhteisön lainsäätäjän on tehtävä tämä toimintapoliittinen valinta ja määriteltävä sopivaksi katsomansa aika.

Ei ole perustetta — ei varsinkaan artikloihin liittyvissä kommenteissa esitettyjen perusteiden pohjalta — esittää, että ehdotuksessa tehty valinta olisi kohtuuton tai että sillä olisi seurauksia, joita ei voida hyväksyä, edellyttäen, että kaikki asianmukaiset oikaisujärjestelyt on luotu. Tämä tarkoittaa sitä, että tietoja on voitava oikaista ja poistaa silloin, kun tiedot eivät ole enää paikkansapitäviä, ja erityisesti silloin, kun henkilö on saanut jonkin jäsenvaltion kansalaisuuden tai aseman, joka ei edellytä hänen tietojensa tallentamista järjestelmään.

Lisäksi jos tiedot ovat vielä järjestelmässä, ne eivät saa vaikuttaa uuteen päätökseen. Jotkin epäämisperusteet ovat voimassa vain rajoitetun ajan (erityisesti hakijan maahantulokielto, uhka kansanterveydelle). Se, että nämä syyt ovat aikanaan olleet päteviä perusteita maahantulon kieltämiselle, ei saa vaikuttaa uuteen päätökseen. Tilanne on arvioitava kokonaisuudessaan uudelleen jokaisen uuden viisumihakemuksen yhteydessä, ja tämä olisi tuotava selvästi esiin asetuksessa aina asiaankuuluvissa kohdissa.

3.7 Pääsy tietoihin ja tietojen käyttö

3.7.1 Alustavat huomiot

Tietosuojavaltuutettu haluaa ensiksi todeta, että VIS:ään pääsyä ja sen tietojen käyttöä koskevat säännökset on selvästikin laadittu huolella. Kullakin viranomaisella on pääsy eri tietoihin eri tarkoituksia varten. Tämä on hyvä lähestymistapa, jota tietosuojavaltuutettu kannustaa käyttämään. Seuraavien huomioiden tarkoituksena on kehittää edelleen tätä lähestymistapaa.

3.7.2 Viisumien tarkastaminen ulkorajoilla sijaitsevissa tarkastuspisteissä ja jäsenvaltion alueella

Ulkorajoilla suoritettavilla viisumitarkastuksilla on asetusehdotuksen 16 artiklan mukaan kaksi eri tarkoitusta, jotka on tuotu selkeästi ilmi:

—	”henkilöllisyyden tarkistaminen”, mikä tarkoittaa annetun määritelmän mukaan ”yksi yhteen” -tarkistusta;

—	”viisumin aitouden tarkistaminen”. ICAO-standardien mukaan viisumin mikrosirussa voitaisiin käyttää julkista/yksityistä avainjärjestelmää (PKI) tämän todentamismenettelyn suorittamiseksi.

Nämä kaksi tarkoitusta voidaan varsin hyvin saavuttaa niin, että viisumitarkastuksista vastaavilla toimivaltaisilla viranomaisilla on pääsy pelkästään suojattuun mikrosiruun. Pääsy koko VIS-keskustietojärjestelmään olisi tätä tarkoitusta varten suhteeton. Jos näin toimittaisiin, VIS:ään pääsisi enemmän viranomaisia, mikä voisi lisätä väärinkäytön vaaraa. Se olisi myös kalliimpi vaihtoehto kuin valvottu ja suojattu pääsy VIS:ään ja edellyttäisi myös yhä enemmän erityiskoulutusta.

Lisäksi voidaan kysyä, onko 16 artiklan 2 kohdan mukainen pääsy tietoihin aiheellinen. Kyseisen artiklan 2 kohdan a alakohdassa todetaan, että jos ensimmäinen haku osoittaa, että hakijan tiedot on tallennettu viisumitietojärjestelmään (niin kuin asia periaatteessa on), toimivaltaiselle viranomaiselle on annettava oikeus tutustua muihin tietoihin henkilöllisyyden tarkistamista varten. Nämä muut tiedot voivat koskea kaikkia tietoja, jotka liittyvät viisumihakemukseen, ja voivat olla valokuvia, sormenjälkiä sekä liittyä mahdolliseen aiemmin myönnettyyn, mitätöityyn, peruutettuun tai pidennettyyn viisumiin.

Kun henkilöllisyys on tarkistettu, ei ole lainkaan selvää, mihin näitä muita tietoja enää tarvitaan. Pääsy niihin tulisi todellakin antaa rajoitetuin edellytyksin ainoastaan, jos tarkistusmenettely epäonnistuu. Silloin 16 artiklan 2 kohdassa mainitut tiedot toimisivat osaltaan varajärjestelmänä henkilöllisyyden varmistamisessa. Niihin pääsyä ei tulisi antaa jokaiselle rajavalvontapisteessä työskentelevälle vaan ainoastaan vaikeista tapauksista vastaavalle henkilöstölle.

Myös ne viranomaiset, joille annetaan pääsy VIS:ään, olisi määriteltävä tarkemmin. Erityisesti ilmaisu ”jäsenvaltion alueella suoritettavista tarkastuksista vastaavat toimivaltaiset viranomaiset” on epäselvä. Tietosuojavaltuutettu olettaa sen tarkoittavan viisumitarkastuksista vastaavia toimivaltaisia viranomaisia. 16 artiklaa olisi muutettava tähän suuntaan.

3.7.3 Tietojen käyttö laittomien maahanmuuttajien tunnistamista ja palauttamista varten ja turvapaikkahakemuksen käsittelyä varten

Ehdotuksen 17, 18 ja 19 artiklassa kuvatuissa tapauksissa (laittomien maahanmuuttajien palauttaminen ja turvapaikkahakemuksen käsittely) VIS:ää käytetään tunnistamiseen. Tunnistamisessa käytetään muun muassa valokuvia. Automaattiseen kasvojen tunnistamiseen käytettävä tekniikka näin laajamittaisessa tietotekniikkajärjestelmässä ei nykyisellään salli valokuvan käyttöä tunnistamiseen (yksi moneen -vertailu); valokuva ei takaa luotettavaa tulosta. Valokuvia ei näin ollen voida pitää soveltuvina tietoina tunnistamisessa.

Tästä syystä tietosuojavaltuutettu ehdottaakin painokkaasti, että ilmaisu ’valokuvat’ poistetaan näiden artiklojen 1 kohdasta ja säilytetään vain 2 kohdassa (valokuvia voidaan käyttää välineenä henkilöllisyyden tarkistamiseen, mutta ei tunnistamistarkoitukseen laajassa tietokannassa).

Toinen vaihtoehto olisi muuttaa 36 artiklaa niin, että valokuvien käsittelyyn tarvittavat toiminnot tunnistamista varten toteutetaan järjestelmässä vasta sitten, kun kyseistä tekniikkaa pidetään luotettavana (mahdollista teknisen komitean lausunnon jälkeen).

3.7.4 Niitä viranomaisia koskevien tietojen julkaiseminen, joilla on pääsy VIS:ään

Asetusehdotuksen 4 artiklassa säädetään, että luettelot jäsenvaltioiden nimeämistä toimivaltaisista viranomaisista, joilla on pääsy VIS:ään, julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tiedot olisi julkaistava säännöllisesti (vuosittain) kansallisten tilanteiden muutoksista tiedottamiseksi. Tietosuojavaltuutettu korostaa, että julkaiseminen on välttämätöntä niin Euroopan unionin kuin kansallisella ja paikallistasolla toteutettavan valvonnan vuoksi.

3.8 Vastuualueet

On syytä muistaa, että VIS perustuu keskitettyyn arkkitehtuuriin, jossa on keskustietokanta, johon kaikki tiedot viisumeista tallennetaan, ja kansalliset käyttöliittymät, jotka sijaitsevat jäsenvaltioissa ja joiden kautta toimivaltaiset viranomaiset pääsevät keskusjärjestelmään. Asetusehdotuksen johdanto-osan 14 ja 15 kappaleen mukaan jäsenvaltioiden on sovellettava asetuksen mukaisesti toteuttamassaan henkilötietojen käsittelyssä direktiiviä 95/46/EY, ja asetusta 45/2001 on sovellettava henkilötietojen suojelua koskeviin komission toimiin. Kuten näissä johdanto-osan kappaleissa todetaan, ehdotuksella pyritään selventämään eräitä näkökohtia, jotka koskevat tietojen käyttöön liittyvää vastuuta ja tietosuojan valvontaa.

Nämä kohdat näyttävät todellakin liittyvän joihinkin keskeisiin yksityiskohtiin, joita ilman direktiivin 95/46/EY ja asetuksen 45/2001 suojatoimia ei sovellettaisi tai ne eivät olisi täysin yhdenmukaisia ehdotuksen kanssa. Direktiivin mukaisen kansallisen lainsäädännön soveltaminen edellyttää yleensä kyseiseen jäsenvaltioon sijoittautunutta rekisterinpitäjää (4 artikla), kun taas asetusta sovelletaan yhteisön toimielimen tai elimen suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn silloin, kun käsittely suoritetaan yhteisön oikeuden soveltamisalaan kokonaan tai osittain kuuluvien toimien toteuttamiseen (3 artikla).

Asetusehdotuksen 23 artiklan 2 kohdan mukaan ”Viisumitietojärjestelmä käsittelee tiedot jäsenvaltioiden puolesta.” 23 artiklan 3 kohdan mukaan kunkin jäsenvaltion on nimettävä viranomainen, joka toimii direktiivin 95/46/EY 2 artiklan d kohdassa tarkoitettuna rekisterinpitäjänä. Tämä näyttäisi tarkoittavan, että direktiivin järjestelmän mukaan komissiota olisi pidettävä tietojen käsittelijänä. Tämä vahvistetaan myös artiklojen perusteluissa (16).

Tämä muotoilu ei korosta tarpeeksi komission erittäin tärkeää ja itse asiassa keskeistä tehtävää sekä järjestelmän kehitysvaiheessa että sen normaalin toiminnan aikana. On vaikea yhdistää komission tehtävä rekisterinpitäjän tai tietojen käsittelijän rooliin. Komissio ei ole tietojen käsittelijä, jolla on epätavallinen toimivalta (muun muassa järjestelmän suunnittelussa) eikä myöskään rekisterinpitäjä, johon kohdistuu rajoituksia (koska jäsenvaltiot tallentavat ja käyttävät tietoja). Komissiolla on todellisuudessa sui generis -rooli (17) VIS:ssä.

Tämä tärkeä tehtävä olisi otettava huomioon muotoilussa niin, että komission tehtävät kuvaillaan kattavasti eikä sanamuodoin, jotka eivät täysin vastaa todellisuutta, koska tehtävät on esitetty liian rajoitettuina, ne eivät muuta mitään VIS:n toiminnassa ja pelkästään johtavat sekaannuksiin. Tämä on tärkeää myös VIS:n johdonmukaisen ja tehokkaan valvonnan kannalta (ks. myös 3.11. kohta). Tästä syystä tietosuojavaltuutettu suosittaa, että 23 artiklan 2 kohta poistetaan.

Tietosuojavaltuutettu haluaa painottaa, että komission tehtävistä on tärkeää antaa täydellinen kuvaus myös siksi, että komissio aikoo antaa järjestelmän hallinnoinnin jollekin muulle elimelle. Ehdotukseen liitetyssä rahoitusselvityksessä mainitaan mahdollisuus siirtää nämä tehtävät ulkorajavirastolle. Tässä yhteydessä on erittäin tärkeää, että komissio ei jätä mitään epäselvyyttä tehtävistään, jotta sen seuraaja tietää toimivaltansa rajat.

3.9 Turvallisuus

VIS:n optimaalisen turvatason hallinta ja noudattaminen ovat perusedellytys sen tietokantaan tallennettujen henkilötietojen tarvittavan suojan varmistamiseksi. Tämän tyydyttävän turvatason toteuttamiseksi on otettava käyttöön asianmukaisia suojatoimenpiteitä järjestelmän infrastruktuuriin ja sitä käyttäviin henkilöihin liittyvien mahdollisten riskien varalta. Tätä kysymystä käsitellään ehdotuksen useissa kohdissa, mutta muotoilua on vielä parannettava.

Ehdotuksen 25 ja 26 artiklassa esitetään useita tietoturvaa koskevia toimenpiteitä ja erilaisia väärinkäyttötilanteita, jotka olisi estettävä. Näitä säännöksiä olisi kuitenkin hyvä täydentää toimenpiteillä, joilla valvotaan järjestelmällisesti jo mainittujen turvatoimien tehokkuutta ja raportoitaisiin siitä. Tietosuojavaltuutettu suosittaa erityisesti, että säännöksiä turvatoimenpiteiden säännöllisestä (sisäisestä) valvonnasta lisätään näihin artikloihin.

Tämä liittyy ehdotuksen 40 artiklaan, jossa säädetään seurannasta ja arvioinnista. Tämän ei tulisi koskea pelkästään toiminnan tulosten, kustannustehokkuuden ja palvelujen laadun seurantaa ja arviointia vaan myös lakisääteisten vaatimusten noudattamista, erityisesti tietosuojan alalla. Tietosuojavaltuutettu suosittaa tästä syystä, että 40 artiklan soveltamisalaa laajennetaan tietojen käsittelyn lainmukaisuuden valvontaan ja siitä raportointiin.

Lisäksi 24 artiklan 4 kohdan c alakohtaa ja 26 artiklan 2 kohdan e alakohtaa olisi täydennettävä. Olisi lisättävä, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä, jolla on pääsy tietoihin, on tarkat käyttäjäprofiilit (jotka olisi pidettävä kansallisten valvontaviranomaisten saatavilla tarkastuksia varten). Näiden käyttäjäprofiilien lisäksi jäsenvaltioiden on laadittava täydellinen luettelo käyttäjistä ja pidettävä se jatkuvasti ajan tasalla. Sama koskee komissiota: 25 artiklan 2 kohdan b alakohtaa olisi täydennettävä samansuuntaisesti.

Näitä turvatoimenpiteitä täydennetään seurannalla ja organisatorisilla turvajärjestelyillä. Ehdotuksen 28 artiklassa esitetään kaikkien tietojenkäsittelytapahtumien kirjaamisen edellytykset ja tarkoitus. Tietoja ei rekisteröidä vain tietosuojan valvomiseksi ja tietoturvan varmistamiseksi vaan myös VIS:n säännöllistä sisäistä valvontaa varten. Valvontaraportit auttavat osaltaan valvontaviranomaisia hoitamaan tehtävänsä tehokkaasti, määrittämään heikot kohdat sekä keskittymään niihin omissa valvontamenettelyissään.

3.10 Rekisteröidyn henkilön oikeudet

3.10.1 Rekisteröidylle tiedottaminen

Tietojen asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi on rekisteröidylle henkilölle tiedottaminen äärimmäisen tärkeää. Kyseessä on yksilön oikeuksien suojaamisen kannalta välttämätön suojatoimi. Ehdotuksen 30 artikla noudattaa tässä nykyisellään pääosin direktiivin 95/47/EY 10 artiklaa.

Säännöstä voitaisiin kuitenkin hieman muuttaa, jotta se soveltuisi paremmin VIS:n puitteisiin. Direktiivissä säädetään tiettyjen tietojen antamisesta, mutta lisätietoja annetaan, jos se tarpeen (18). Ehdotuksen 30 artiklaa olisi muutettava niin, että seuraavat seikat lisätään:

—	Rekisteröidylle tulisi ilmoittaa myös hänen tietojensa säilyttämisaika.

—

Ehdotuksen 30 artiklan 1 kohdan e alakohta koskee oikeutta ”tutustua itseään koskeviin tietoihin ja oikaista niitä”. Tämän voisi ilmaista täsmällisemmin seuraavasti: ”oikeus tutustua itseään koskeviin tietoihin ja oikeus pyytää niiden oikaisua tai poistoa”. Rekisteröidyille tulisi ilmoittaa mahdollisuudesta pyytää neuvoja tai apua asiasta asianomaisilta valvontaviranomaisilta.

—	Ehdotuksen 30 artiklan 1 kohdan a alakohdassa mainitaan rekisterinpitäjän ja tämän mahdollisen edustajan henkilöllisyys. Koska rekisterinpitäjän on aina oltava sijoittautunut Euroopan unionin alueelle, viimeksi mainittua mahdollisuutta ei tarvitse ottaa huomioon.

3.10.2 Oikeus tutustua tietoihin, oikaista niitä ja poistaa ne

Ehdotuksen 31 artiklan 1 kohdan viimeisessä virkkeessä todetaan: ”Ainoastaan jäsenvaltio voi antaa luvan tutustua tietoihin.” Tämän voidaan olettaa tarkoittavan, että keskusyksikkö ei voi antaa oikeutta tutustua tietoihin (tai ilmoittaa niistä) vaan ainoastaan jäsenvaltiot voivat tehdä sen. Tietosuojavaltuutettu suosittaa, että ilmaistaisiin selvästi, että tietojen ilmoittamista voidaan pyytää missä tahansa jäsenvaltiossa.

Lisäksi tämä säännös on muotoiltu niin, että se näyttäisi tarkoitettavan, että oikeutta tutustua tietoihin ei voi evätä ja että se voidaan antaa ilman vastuussa olevan jäsenvaltion suostumusta. Tämä näyttäisi selittävän sen, miksi kansallisten viranomaisten on tehtävä yhteistyötä valvoakseen 31 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa säädettyjen oikeuksien mutta ei 31 artiklan 1 kohdassa säädettyjen oikeuksien toteutumista (19).

3.10.3 Valvontaviranomaisten apu

Ehdotuksen 33 artiklan 2 kohdassa säädetään, että kansallisten valvontaviranomaisten velvollisuus auttaa ja neuvoa asianomaista henkilöä säilyy asian koko (oikeus)käsittelyn ajan. Tämä kohta on epäselvä. Kansalliset valvontaviranomaiset suhtautuvat eri tavoin rooliinsa oikeuskäsittelyssä. Nykyinen sanamuoto saa asian kuulostamaan siltä kuin heidän olisi toimittava kantajan oikeudellisina neuvonantajina oikeudessa, mikä ei ole mahdollista monissa maissa.

3.11 Valvonta

Ehdotuksessa valvontatehtävä jaetaan kansallisten valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun kesken. Tämä on yhdenmukaista ehdotuksessa omaksutun sovellettavaa lainsäädäntöä ja VIS:n toimintaan ja käyttöön liittyvää vastuuta koskevan lähestymistavan kanssa ja tehokkaan valvonnan vaatimuksen kanssa. Tietosuojavaltuutettu pitää tätä lähestymistapaa hyvänä 34 ja 35 artiklassa.

Kansalliset valvontaviranomaiset valvovat, että jäsenvaltiot käsittelevät henkilötietoja lainmukaisesti, mukaan luettuna näiden tietojen siirtäminen viisumitietojärjestelmään ja sieltä muualle. Tietosuojavaltuutettu valvoo komission toimintaa, niin että henkilötietojen siirtäminen kansallisten käyttöliittymien ja keskusviisumitietojärjestelmän välillä tapahtuu lainmukaisesti. Tästä saattaa aiheutua toiminnan päällekkäisyyttä, sillä sekä kansallinen valvontaviranomainen että Euroopan tietosuojavaltuutettu ovat samanaikaisesti vastuussa siitä, että tietojen siirtäminen kansallisten käyttöliittymien ja keskusviisumitietojärjestelmän välillä tapahtuu lainmukaisesti.

Tietosuojavaltuutettu ehdottaa tästä syystä, että 34 artiklaa muutetaan sen selventämiseksi, että kansallinen valvontaviranomainen valvoo henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta jäsenvaltioissa, mukaan luettuna niiden siirtäminen kansallisten käyttöliittymien ja keskusviisumitietojärjestelmän välillä.

VIS:n valvonnan suhteen on tärkeää myös korostaa, että kansallisen valvontaviranomaisen valvontatoimia ja tietosuojavaltuutetun valvontatoimia olisi koordinoitava tietyssä määrin, jotta taataan riittävä johdonmukaisuus ja yleinen tehokkuus. Asetus olisi pantava täytäntöön yhdenmukaisesti, ja yhteisiin ongelmiin olisi hyvä löytää ratkaisu yhdessä. Lisäksi voidaan todeta turvallisuuden osalta, että VIS:n turvataso määräytyy lopulta sen heikoimman lenkin mukaan. Tässä mielessä myös tietosuojavaltuutetun ja kansallisten viranomaisten välinen yhteistyö on organisoitava ja sitä on tehostettava. Ehdotuksen 35 artiklassa tulisi olla säännös siitä, että tietosuojavaltuutettu kutsuu koolle kaikki kansalliset valvontaviranomaiset vähintään kerran vuodessa.

3.12 Täytäntöönpano

Ehdotuksen 36 artiklan 2 kohdassa säädetään: ”Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toimintojen teknistä toteuttamista varten tarvittavat toimenpiteet hyväksytään 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.” 39 artiklassa viitataan joulukuussa 2001 perustettuun komiteaan (20), joka avustaa komissiota ja jota on käytetty usean säädöksen yhteydessä.

VIS:n toimintojen teknisellä toteuttamisella (vuorovaikutus toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja yhtenäinen viisumin kaava) on useita mahdollisesti huolestuttavia vaikutuksia tietosuojaan. Esimerkiksi se, liitetäänkö viisumiin mikrosiru, vaikuttaa siihen, miten keskustietokantaa käytetään, ja samoin se, mitä formaattistandardia biometristen tietojen vaihdossa käytetään, vaikuttaa tietosuojapolitiikan toteuttamiseen ja suunnitteluun. (21)

Tekniset valinnat vaikuttavat merkittävällä tavalla tarkoitusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen toteuttamiseen, ja näitä valintoja tulisi tästä syystä valvoa. Teknisistä valinnoista, joilla on huomattava vaikutus tietosuojaan, tulisikin säätää asetuksella yhteispäätösmenettelyn mukaisesti. Vain näin voidaan taata tarvittava poliittinen valvonta. Kaikissa muissa tapauksissa, joilla on vaikutusta tietosuojaan, tietosuojavaltuutetulle tulisi antaa mahdollisuus antaa lausunto komitean tekemistä valinnoista.

3.13 Yhteentoimivuus

Yhteentoimivuus on keskeinen perusedellytys VIS:n tapaisten laajamittaisten tietotekniikkajärjestelmien tehokkuudelle. Se auttaa vähentämään kokonaiskustannuksia johdonmukaisesti ja välttämään heterogeenisten elementtien aiheuttamaa redundanssia. Yhteentoimivuus voi myös osaltaan edistää yhteisen viisumipolitiikan tavoitetta, sillä tällöin samaa menettelyä sovelletaan kaikkiin politiikan keskeisiin osiin. On kuitenkin tärkeää erottaa toisistaan kaksi yhteentoimivuuden tasoa:

—	Yhteentoimivuus EU:n jäsenvaltioiden välillä on erittäin toivottavaa; yhden jäsenvaltion lähettämien viisumihakemusten tulee olla yhteentoimivia jonkin toisen jäsenvaltion viranomaisten lähettämien hakemusten kanssa.

—	Eri tarkoituksiin rakennettujen järjestelmien yhteentoimivuus tai yhteentoimivuus kolmansien maiden järjestelmien kanssa on paljon kyseenalaisempi asia.

Yksi järjestelmän tarkoituksen rajaamiseen tarkoitettuja suojatoimia, joilla estetään ns. function creep (tietojen käyttö muuhun kuin alkuperäiseen tarkoitukseen), on eri teknisten standardien käyttö. Lisäksi kahden eri järjestelmän vuorovaikutus olisi syytä dokumentoida perusteellisesti. Yhteentoimivuus ei saisi koskaan johtaa siihen, että viranomainen, jolla ei ole pääsyä järjestelmään eikä oikeutta käyttää joitakin tietoja, voi päästä järjestelmään toisen tietojärjestelmän kautta.

Tässä yhteydessä tietosuojavaltuutettu viittaa terrorismin torjunnasta annettuun neuvoston julkilausumaan (25.3.2004), jossa komissiota pyydetään esittämään ehdotuksia tietojärjestelmien (SIS, VIS ja Eurodac) yhteentoimivuuden ja yhteisvaikutuksen parantamiseksi.

Tietosuojavaltuutettu haluaa myös mainita parhaillaan käytävät keskustelut siitä, mikä elin voisi huolehtia vastaisuudessa erilaisten laajojen järjestelmien hallinnoinnista (ks. myös tämän lausunnon 3.8 kohta).

Tietosuojavaltuutettu haluaa jälleen kerran painottaa, että järjestelmien yhteentoimivuutta ei voi toteuttaa niin, että toimitaan vastoin tarkoituksen rajoittamisen periaatetta, ja että kaikki tämänsuuntaiset ehdotukset tulisi toimittaa tietosuojavaltuutetulle.

4. PÄÄTELMÄT

4.1 Yleiset seikat

Euroopan tietosuojavaltuutettu toteaa, että yhteisen viisumipolitiikan kehittäminen edellyttää tehokasta merkityksellisten tietojen vaihtoa. VIS on yksi mahdollinen järjestelmä sujuvan tiedonkulun varmistamiseksi. Tietosuojavaltuutettu on pannut tarkoin merkille vaikutusarvioinnissa esitetyt perustelut. Vaikkakaan nämä perustelut eivät ole täysin vakuuttavia, ne näyttävät riittäviltä oikeuttamaan VIS:n perustamisen yhteisen viisumipolitiikan parantamiseksi.

Tämä uusi väline tulisi kuitenkin rajoittaa tietojen keruuseen ja vaihtoon, jos tällainen keruu tai vaihto on tarpeen yhteisen viisumipolitiikan kehittämiseksi ja on oikeassa suhteessa tähän tarkoitukseen.

VIS:n perustamisella voi olla myönteisiä vaikutuksia muun oikeutetun yleisen edun kannalta, mutta tämä ei muuta VIS:n tarkoitusta. Tämän vuoksi VIS:n kaikkien osatekijöiden on oltava edellä mainitun poliittisen tavoitteen kannalta tarpeellisia ja oikeasuhteisia.

Lisäksi:

—	Lainvalvontaviranomaisten automaattinen pääsy VIS:ään ei vastaa edellä mainittua tarkoitusta.

—	Tietosuojavaltuutettu suosittaa, että ero ”tarkoituksen” ja ”hyötyjen” välillä tehdään selvemmäksi 1 artiklan 2 kohdassa.

—	Yhteentoimivuutta muiden järjestelmien kanssa ei voi toteuttaa, jos se on vastoin tarkoituksen rajoittamisen periaatetta.

Tietosuojavaltuutettu myöntää biometristen tietojen käytön edut, mutta painottaa näiden tietojen käytön huomattavia vaikutuksia ja ehdottaa, että näiden tietojen käytölle säädetään tiukat suojatoimet. Lisäksi sormenjälkien tekniset puutteet edellyttävät, että kehitetään varajärjestelmämenettelyjä, jotka otetaan huomioon ehdotuksessa.

4.	Tämä lausunto olisi mainittava asetuksen johdanto-osassa ennen varsinaisia johdanto-osan kappaleita (”ottavat huomioon … lausunnon”).

4.2 Muut seikat

5.	Viisumin epäämisperusteet: Ehdotukseen olisi lisättävä viittaus direktiivin 2004/38/EY 29 artiklaan, jotta olisi selvää, että ’kansanterveyteen kohdistuvalla uhkalla’ tarkoitetaan kyseisen säännöksen mukaista uhkaa.

6.	Ryhmän jäseniä koskevilla tiedoilla on ehdotuksessa erityismerkitys: ’ryhmän jäsen’ olisi määriteltävä tarkasti ja kattavasti.

Ei ole perustetta esittää, että ehdotuksessa tehty valinta tietojen säilyttämisajasta olisi kohtuuton tai että sillä olisi seurauksia, joita ei voida hyväksyä, edellyttäen, että kaikki asianmukaiset oikaisumekanismit on luotu.

Lisäksi ehdotuksessa olisi selvennettävä, että henkilötiedot on arvioitava kokonaisuudessaan uudelleen joka kerta, kun on kyse uudesta viisumihakemuksesta.

Viisumitarkastukset ulkorajoilla: Ehdotuksen 16 artiklaa olisi muutettava, sillä VIS:ään pääsy olisi mainituissa tapauksissa suhteeton. Riittää, että viisumitarkastuksista vastaavilla toimivaltaisilla viranomaisilla on pääsy pelkästään suojattuun mikrosiruun.

Lisäksi, jos henkilöllisyyden tarkastus on onnistunut, ei ole selvää, mitä varten muita tietoja vielä tarvitaan.

9.	Tietojen käyttö laittomien maahanmuuttajien tunnistamiseen ja palauttamiseen sekä turvapaikkamenettelyissä: ilmaisu ”valokuvat” tulisi poistaa 17, 18 ja 19 artiklan 1 kohdasta ja säilyttää 2 kohdassa.

10.	Komission ja jäsenvaltioiden vastuut: 23 artiklan 2 kohta olisi poistettava.

11.

Ehdotukseen tulisi lisätä säännökset turvatoimenpiteiden järjestelmällisestä (sisäisestä) valvonnasta. 40 artiklan soveltamisalaa on laajennettava käsittelyn laillisuuden valvontaan ja siitä raportointiin. Lisäksi:

—	Jäsenvaltioiden on laadittava täydellinen luettelo käyttäjistä ja pidettävä se jatkuvasti ajan tasalla. Sama koskee komissiota: 25 artiklan 2 kohtaa olisi täydennettävä tämänsuuntaisesti.

—	Ehdotuksen 28 artiklassa kuvataan tietojenkäsittelytapahtumien kirjaamisen edellytyksiä ja tarkoitusta. Näitä tapahtumia ei tallenneta ainoastaan tietosuojan noudattamisen valvomiseksi ja tietoturvallisuuden varmistamiseksi vaan myös VIS:n säännöllisen sisäisen valvonnan vuoksi.

12.

Rekisteröidyn henkilön oikeudet

—	30 artiklaa olisi muutettava, jotta varmistettaisiin, että rekisteröidylle henkilölle ilmoitetaan hänen tietojensa säilyttämisajasta.

—	30 artiklan 1 kohdan e alakohdassa olisi mainittava ”oikeus tutustua tietoihin ja oikeus pyytää niiden oikaisua tai poistoa”.

—	31 artiklan 1 kohdassa on tehtävä selväksi, että tietojen ilmoittamista voidaan pyytää missä tahansa jäsenvaltiossa.

13.

Valvonta:

—	34 artiklaa olisi muuttava sen selventämiseksi, että kansallinen valvontaviranomainen valvoo henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta jäsenvaltioissa, mukaan luettuna niiden siirtäminen kansallisten käyttöliittymien ja keskusviisumitietojärjestelmän välillä.

—	35 artiklassa tulisi olla säännös siitä, että tietosuojavaltuutettu kutsuu koolle kaikki kansalliset valvontaviranomaiset vähintään kerran vuodessa.

14.

Täytäntöönpano:

—	Teknisistä valinnoista, joilla on huomattava vaikutus tietosuojaan, tulisi säätää asetuksella yhteispäätösmenettelyn mukaisesti.

—	Kaikissa muissa tapauksissa, joilla on vaikutusta tietosuojaan, tietosuojavaltuutetulle tulisi antaa mahdollisuus antaa lausunto ehdotuksessa tarkoitetun komitean tekemistä valinnoista.

Tehty Brysselissä 23 päivänä maaliskuuta 2005

Peter HUSTINX

Euroopan tietosuojavaltuutettu

(1) Viisumitietojärjestelmää (VIS) koskeva loppuraportti, EY:n tilaama ja Trasysin tekemä tutkimus, huhtikuu 2003.

(2) KOM(2003) 558 lopull. (2003/0217 (CNS) ja 2003/0218 (CNS)).

(3) 2004/512/EY, EUVL L 213, 15.6.2004, s. 5.

(4) KOM(2004) 835 lopull. (2004/0287 (COD))

(5) Viisumitietojärjestelmän laaja vaikutusarviointi, EPECin loppuraportti, joulukuu 2004.

(6) Ehdotuksen 24 artiklan 2 kohta.

(7) Tässä yhteydessä on syytä viitata tuomioistuimen tuomioon asiassa Österreichischer Rundfunk ym. (yhdistetyt asiat C-465/00, C-138/01 ja C-139/01), tuomio 20.5.2003, tuomioistuimen täysistunto, (2003) Kok. I-4989. Tuomioistuin käsitteli Itävallan lakia, jonka mukaan julkisen sektorin palveluksessa olevien henkilöiden tulot on ilmoitettava Itävallan Rechnungshofille ja lisäksi julkistettava. Tuomiossaan tuomioistuin esittää joukon perusteita, jotka perustuvat ECHR:n 8 artiklaan ja joita tulisi käyttää sovellettaessa direktiiviä 95/46/EY siltä osin kuin tämä direktiivi antaa mahdollisuuden tiettyihin rajoituksiin, jotka koskevat oikeutta yksityisyyteen.

(8) Tämä on itsenäinen neuvoa-antava työryhmä, joka koostuu jäsenvaltioiden tietosuojaviranomaisen, Euroopan tietosuojavaltuutetun ja komission edustajista. Työryhmä perustettiin direktiivillä 95/46/EY.

(9) Tämä todetaan selvästi vaikutusarvioinnissa (s.6. kohta 2.7.): tehottomuus visa shopping -ilmiön estämisessä, petosten torjunnassa ja tarkastuksissa voi aiheuttaa puutteita myös jäsenvaltioiden turvallisuudessa. Tämän mukaan turvallisuusuhkat johtuisivat osittain tehottomasta viisumipolitiikasta. Tällöin ensimmäinen tehtävä on tehostaa viisumipolitiikkaa, varsinkin petosten torjunnalla ja tehokkaammilla tarkastuksilla. Turvallisuus paranee viisumipolitiikan parantamisen myötä.

(10) Neuvoston puitepäätös terrorismin torjumisesta, tehty 13.6.2002 (2002/475/YOS), EYVL L 164, 22.6.2002, s. 3.

(11) Lausunto nro 7/2004 biometristen tekijöiden sisällyttämisestä oleskelulupiin ja viisumeihin VIS:n perustaminen huomioon ottaen (Markt/11487/EN – WP 96) ja biometrisiä tietoja koskeva valmisteluasiakirja (MARKT/10595/EN – WP 80).

(12) A. Sasse, Cybertrust and CrimePrevention:Usability and Trust in Information System, julkaisussa ”Foresight cybertrust and crime prevention project”. 04/1151, 10.6.2004, s. 7, ja Technology Assessment, ”Using Biometrics for Border Security”, United States General Accounting Office, GAO-03-174, marraskuu 2002.

(13) A. K. Jain et al., Biometrics: A grand Challenge, Proceedings of International Conference on Pattern Recognition, Cambridge, UK., elokuu 2004.

Biometriset tiedot	Kasvot	Sormi	Iiris
FTE % ei voida rekisteröidä	—	4	7
FNMR % hylkäämisaste	4	2.5	6
FMR1 % tarkistusvirheaste	10	< 0,01	< 0,001
FMR2 % tunnistusvirheaste, kun dB > 1 m	40	0,1	—
FMR3 % karsintatarkastusvirheaste, kun dB = 500	12	< 1	—

Biometrics: A grand Challenge

(14) Biometrics at the frontiers: assessing the impact on Society, February 2005, Institute for Prospective Technological Studies, Yhteinen tutkimuskeskus, Euroopan komissio.

(15) Progress report on the application of the principles of Convention 108 to the collection and processing of biometric data, Euroopan neuvosto., 2005, s. 11.

(16) Ks. ehdotuksen sivu 37.

(17) Vaikka direktiivissä 95/46/EY ja asetuksessa 45/2001 annettu rekisterinpitäjän määritelmä mahdollistaakin sen, että rekisterinpitäjiä voi olla useita eri vastuualuein.

(18) Direktiivissä todetaan: ”(…) siltä osin kuin nämä lisätiedot ovat tarpeen ottaen huomioon erityiset olosuhteet, joissa tiedot kerätään, rekisteröidyn kannalta asianmukaisen tietojenkäsittelyn takaamiseksi.”

(19) Tästä seuraa, että 31 artiklan 3 kohtaa, joka koskee kansallisten viranomaisten yhteistyötä tietojen oikaisun ja poiston suhteen, olisi muutettava tämän suuntaisesti asian selventämiseksi: ”Jos 31 artiklan 2 kohdan mukainen pyyntö (…)”. 31 artiklan 1 kohdan mukainen pyyntö (oikeus tutustua tietoihin) ei edellytä viranomaisten välistä yhteistyötä.

(20) Neuvoston asetus (EY) N:o 2424/2001, annettu 6 päivänä joulukuuta 2001, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä.

(21) Syyskuussa 2003 annettu ehdotus yhtenäisestä viisumin kaavasta annetun neuvoston asetuksen muuttamisesta sisälsi samanlaisen artiklan.

		ISSN 1725-2490
Euroopan unionin virallinen lehti		C 181

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	48. vuosikerta 23. heinäkuu 2005

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	I Tiedonantoja
	Komissio
2005/C 181/1	Euron kurssi	1

2005/C 181/2	Tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 70/2001 nojalla myönnetystä valtiontuesta ( 1 )	2

2005/C 181/3	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.3762 — Apax/Travelex) ( 1 )	10

2005/C 181/4	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.3764 — Belgacom/Swisscom/JV) ( 1 )	11

2005/C 181/5	Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen (Asia COMP/M.3783 — TPG/British Vita) ( 1 )	12

	Euroopan tietosuojavaltuutettu
2005/C 181/6	Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (KOM(2004) 835 lopull.)	13

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,2143
JPY	Japanin jeniä	134,98
DKK	Tanskan kruunua	7,4615
GBP	Englannin puntaa	0,69510
SEK	Ruotsin kruunua	9,4528
CHF	Sveitsin frangia	1,5635
ISK	Islannin kruunua	78,50
NOK	Norjan kruunua	7,9740
BGN	Bulgarian leviä	1,9560
CYP	Kyproksen puntaa	0,5738
CZK	Tšekin korunaa	30,208
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	245,73
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,6960
MTL	Maltan liiraa	0,4293
PLN	Puolan zlotya	4,1145
RON	Romanian leuta	3,5515
SIT	Slovenian tolaria	239,49
SKK	Slovakian korunaa	38,900
TRY	Turkin liiraa	1,6286
AUD	Australian dollaria	1,5859
CAD	Kanadan dollaria	1,4779
HKD	Hongkongin dollaria	9,4385
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,7697
SGD	Singaporin dollaria	2,0172
KRW	Etelä-Korean wonia	1 236,64
ZAR	Etelä-Afrikan randia	8,0117
CNY	Kiinan juan renminbiä	9,8493
HRK	Kroatian kunaa	7,3000
IDR	Indonesian rupiaa	11 882,53
MYR	Malesian ringgitiä	4,590
PHP	Filippiinien pesoa	67,788
RUB	Venäjän ruplaa	34,7400
THB	Thaimaan bahtia	50,238