10.6.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 141/1

Neuvoston ja neuvostossa 24. toukokuuta 2005 kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselmaksi yhteenvedosta nuorisoalan eurooppalaisissa yhteistyöpuitteissa toteutetuista toimista

(2005/C 141/01)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEET JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, jotka

katsovat seuraavaa:

1.	Euroopan komission 21 päivänä marraskuuta 2001 esittämässä valkoisessa kirjassa ”EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet” (1) ehdotetaan uusia puitteita nuorisoasioiden eurooppalaiselle yhteistyölle.

2.	Neuvosto totesi 14 päivänä helmikuuta 2002 antamissaan päätelmissä (2), että valkoinen kirja on lähtökohta nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön määrittelemiselle.

Kesäkuun 27 päivänä 2002 antamassaan päätöslauselmassa (3) neuvosto

a)	hyväksyi avoimen koordinointimenetelmän uudeksi nuorisoalan yhteistyöpuitteeksi ja hyväksyi neljä aihekohtaista painopistettä, jotka ovat osallistuminen, tiedotus, nuorten vapaaehtoistoiminta sekä nuorten parempi ymmärtäminen ja tuntemus;

kehotti komissiota yhdessä jäsenvaltioiden kanssa laatimaan ja toimittamaan neuvoston käsiteltäväksi viimeistään neljän aihekohtaisen painopisteen ensimmäisen täytäntöönpanokauden loppuun mennessä yhteistyöpuitteita koskevan arviointikertomuksen, jossa arvioidaan erityisesti avointa koordinointimenetelmää ja tarvittaessa esitetään muutosehdotuksia kyseiseen menetelmään.

4.	Neuvosto muistutti 25 päivänä marraskuuta 2003 antamassaan päätöslauselmassa (4), että täytäntöönpanon on oltava joustavaa, sen on edettävä vaiheittain ja se on mukautettava nuorisoalan tarpeisiin. Täytäntöönpanossa on otettava huomioon jäsenvaltioiden toimivalta ja toissijaisuusperiaate.

5.	Komissio esitti neuvostolle 15 päivänä marraskuuta 2004 tiedonannon yhteenvedosta nuorisoalan eurooppalaisissa yhteistyöpuitteissa toteutetuista toimista (5).

Neuvosto hyväksyi 21 päivänä helmikuuta 2005 kevään Eurooppa-neuvostolle toimitettavan asiakirjan Lissabonin strategian väliarviointia koskevan komission tiedonannon (”Yhteistyöllä kasvua ja työllisyyttä. Uutta vauhtia Lissabonin strategialle”) pohjalta. Komission tiedonannossa todetaan, että ”tarvitsemme vielä vision yhteiskunnasta, johon niin vanhat kuin nuoret voivat integroitua”.

7.	Kevään Eurooppa-neuvosto, joka kokoontui 22 ja 23 päivänä maaliskuuta 2005, hyväksyi eurooppalaisen nuorisosopimuksen, joka on yksi Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamista edistävistä välineistä,

KOROSTAVAT, ETTÄ nuoriso on jatkuvassa kehitystilassa ja että nuorisopolitiikan painopisteitä on säännöllisin ajoin mukautettava,

PANEVAT TYYTYVÄISINÄ MERKILLE yhteenvedon, jonka komissio on tehnyt tiedonannossaan ”Valkoisen kirjan ’EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet’ seuranta: yhteenveto nuorisoalan eurooppalaisissa yhteistyöpuitteissa toteutetuista toimista”. Sen mukaan poliittisen yhteistyön avulla

—	nuoria on kuultu enemmän ja he ja heidän järjestönsä ovat osallistuneet enemmän poliittisiin keskusteluihin kaikilla tasoilla

—	nuorten ja heidän järjestöjensä, hallintoelinten ja poliittisten päätöksentekijöiden välille on luotu säännöllinen ja jäsennetty vuoropuhelu

—	nuoret ja heidän järjestönsä ovat suoraan osallistuneet Euroopan perustuslakia koskeviin keskusteluihin

—	nuorten hyväksi toteutettujen toimien näkyvyys on lisääntynyt

—	on vaihdettu esimerkkejä hyvistä käytännöistä

—	on otettu käyttöön Euroopan nuorisoportaali,

OVAT YHTÄ MIELTÄ komission kanssa, joka 27 päivänä lokakuuta 2004 antamassaan tiedonannossa katsoo, että olisi pohdittava erityisesti seuraavia asioita:

—	painopisteet nuorisopolitiikan eurooppalaisissa yhteistyöpuitteissa

—	nuorisoalan avoimen koordinointimenetelmän tehokkuus

—	nuorisoalan avoimen koordinointimenetelmän joustavuuden ja tehokkuuden välisen tasapainon uudelleen arviointi

—	nuorten ja heidän järjestöjensä kuuleminen, jonka on oltava pysyvä ja jäsennetty prosessi sekä jäsenvaltioissa että Euroopan tasolla

—	nuorten tilanteen parempi ymmärtäminen, jotta nuorisoulottuvuus voitaisiin ottaa huomioon muissa politiikoissa ja jotta näihin muihin politiikkoihin voitaisiin vaikuttaa

—	kaikkien vastuullisten sidosryhmien (poliittiset päätöksentekijät, nuorisojärjestöt) aktivoiminen kaikilla tasoilla (paikallisella, kansallisella ja Euroopan tasolla) todellisen tehokkuuden saavuttamiseksi,

SOPIVAT

—

kehittävänsä edelleen avoimen koordinointimenetelmän täytäntöönpanon sääntöjä, sitten kun tietylle painopisteelle on asetettu yhteiset tavoitteet, esimerkiksi

—	toteamalla kansallinen tilanne suhteessa näihin tavoitteisiin käyttäen menetelmää, jonka jokainen jäsenvaltio määrittelee

—	määrittämällä ensisijaiset toimintalinjat

—	analysoimalla saavutettua edistystä todettuun alkutilanteeseen verrattuna

—	kuulemalla nuoria asianmukaisesti menettelyn eri vaiheissa

—	varmistavansa avoimen koordinointimenetelmän ja eurooppalaisen nuorisosopimuksen välisen johdonmukaisuuden,

KEHOTTAVAT KOMISSIOTA

ehdottamaan täytäntöönpanoa koskevia sääntöjä, joissa otetaan huomioon edellä esitetyt periaatteet ja jotka on tarkoitus myöhemmin panna täytäntöön jäsenvaltioissa, pitäen mielessä kevään Eurooppa-neuvoston päätelmät, osallistumisen ja tiedottamisen yhteisistä tavoitteista tehdyt kansalliset selvitykset sekä nuorten ja heidän järjestöjensä näkemykset.

(1) 14441/01 — KOM(2001) 681 lopullinen.

(2) EYVL C 119, 22.5.2002, s. 6.

(3) EYVL C 168, 13.7.2002. s. 2.

(4) EUVL C 295, 5.12.2003, s. 6.

(5) 13856/04 — KOM(2004) 694 lopullinen.

10.6.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 141/3

Neuvoston ja neuvostossa 24. toukokuuta 2005 kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma nuorten osallistumisen lisäämistä edustuksellisen demokratian järjestelmään koskevan tavoitteen täytäntöönpanosta

(2005/C 141/02)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEET JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, jotka

katsovat seuraavaa:

1)	Euroopan komission 30 päivänä heinäkuuta 2001 esittämässä valkoisessa kirjassa ”Eurooppalainen hallintotapa” (1) todetaan, että avoimuuden ja osallistumisen periaatteet ovat ensimmäiset hyvän hallintotavan viidestä periaatteesta.

27 päivänä kesäkuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa (4) neuvosto

a)	hyväksyi avoimen koordinointimenetelmän uusiksi nuorisoalan yhteistyöpuitteiksi ja neljä aihekohtaista painopistettä, jotka ovat osallistuminen, tiedotus, nuorten vapaaehtoistoiminta sekä nuorten parempi ymmärtäminen ja tuntemus;

kehotti komissiota yhdessä jäsenvaltioiden kanssa laatimaan ja toimittamaan neuvoston käsiteltäväksi viimeistään neljän aihekohtaisen painopisteen ensimmäisen täytäntöönpanokauden loppuun mennessä yhteistyöpuitteista arviointikertomuksen, jossa arvioidaan erityisesti avointa koordinointimenetelmää ja tarvittaessa esitetään muutosehdotuksia kyseiseen menetelmään.

25 päivänä marraskuuta 2003 antamassaan päätöslauselmassa (5) neuvosto

a)	hyväksyi yhteiset tavoitteet kahdelle ensimmäiselle painopisteelle, jotka ovat nuorten osallistuminen ja heitä koskeva tiedottaminen. Osallistumista koskevan painopisteen yhteinen tavoite on lisätä nuorten osallistumista edustuksellisen demokratian järjestelmään;

b)	muistutti, että yhteisten tavoitteiden täytäntöönpanon on oltava joustavaa, sen on edettävä vaiheittain ja se on mukautettava nuorisoalan tarpeisiin. Täytäntöönpanossa on otettava huomioon jäsenvaltioiden toimivalta ja toissijaisuusperiaate;

c)	kehotti komissiota kutsumaan tarvittaessa koolle nuorisoalalla toimivien kansallisten hallintoelinten edustajat, jotta edistettäisiin tietojenvaihtoa saavutetusta edistyksestä ja parhaista käytännöistä.

6)	Euroopan unioni perustuu sekä edustuksellisen demokratian että osallistuvan demokratian periaatteisiin,

OVAT PANNEET MERKILLE Irlannin puheenjohtajakaudella toteutetut toimet, erityisesti Claressa järjestetyn epävirallisen ministerikokouksen työn ja yhteistyössä Euroopan neuvoston kanssa aloitetun pohdintatyön,

TOTEAVAT, että

a)	nuorilla naisilla ja miehillä on edelleen valmius ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin ja kiinnostus niitä kohtaan;

b)	nuorten valmius kansalaistoimintaan ei kuitenkaan saa heitä osallistumaan edustuksellisen demokratian instituutioihin;

c)	nuorten osallistuminen ja kiinnostus edustuksellisen demokratian instituutioiden toimintaan on vähenemässä useissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa;

d)	tämä kiinnostuksen puute demokraattisia instituutioita kohtaan ilmenee usein siten, että nuoret ovat haluttomia sitoutumaan pitkällä aikavälillä nuorisojärjestöihin, vaalien osallistumisprosentti on alhainen ja poliittisten puolueiden ja niiden nuorisojaostojen jäsenmäärä laskee jatkuvasti,

MUISTUTTAVAT KUITENKIN, että

a)	edustuksellinen demokratia on yksi yhteiskuntamme peruspilareista;

b)	demokratia tarvitsee kaikkien kansalaisten osallistumista;

c)	erityisesti nuorten naisten ja miesten osallistuminen edustuksellisen demokratian instituutioiden toimintaan on ratkaisevan tärkeää demokratian toimivuudelle;

d)	nuoriso ei muodosta homogeenista joukkoa, ja edustuksellisen demokratian instituutioiden toimintaan osallistumattomuudesta johtuvat haasteet vaihtelevat etenkin sukupuolen, koulutustason, etnisen alkuperän ja muiden tekijöiden mukaan,

KOROSTAVAT, että

a)	nuorten naisten ja miesten ja poliittisten päätöksentekijöiden välinen kansallisen tason vuoropuhelu on hyödyllistä otollisen ilmapiirin luomiseksi edustuksellisen demokratian instituutioiden toimintaan osallistumiselle;

b)	nuorten ja politiikan toimijoiden välistä jäsennettyä vuoropuhelua koskevilla komission suuntaviivoilla on suuri merkitys;

c)	epävirallisella oppimisella ja nuoria koskevalla tiedottamisella on keskeinen asema laadukkaassa ja laajamittaisessa kansalaisvalistuksessa;

d)	nuorisojärjestöt ja -yhdistykset ovat erityisen tärkeitä, sillä ne tarjoavat nuorille naisille ja miehille mahdollisuuden oppia demokratian toimintaa sekä osallistuvaa ja kriittistä kansalaisuutta,

SOPIVAT, että

a)	näiden tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavilla toimilla ei voi olla kohderyhmänä vain nuoret naiset ja miehet vaan ne on suunnattava myös edustuksellisen demokratian instituutioihin;

b)	edustukselliseen demokratiaan osallistuvien toimintaa on korostettava ja kannustettava;

pantaessa täytäntöön yhteistä tavoitetta nuorten naisten ja miesten osallistumisen lisäämisestä edustuksellisen demokratian järjestelmään on kiinnitettävä erityistä huomiota sellaisen ilmapiirin luomiseen, joka kannustaa nuoria naisia ja miehiä osallistumiseen, ottaen huomioon koulutusjärjestelmän, nuorisojärjestöjen, poliittisten puolueiden ja perheiden merkittävän aseman;

d)	on kiinnitettävä erityistä huomiota toimenpiteiden eriyttämiseen kohderyhmien ja niiden erityisominaisuuksien mukaan;

e)	nuoret ja heidän järjestönsä on otettava mukaan konkreettisten täytäntöönpanotoimenpiteiden suunnitteluun,

KEHOTTAVAT JÄSENVALTIOITA

—	viestittämään poliittisille puolueille, että nuoria naisia ja miehiä on tärkeää saada enemmän puolueisiin, niiden elimiin ja ehdokasluetteloihin

—	kannustamaan tarvittaessa nuorten kirjoittautumista vaaliluetteloihin

—	saamaan varsinkin alueelliset ja paikalliset viranomaiset edistämään nuorten osallistumista edustukselliseen demokratiaan

—	viestittämään nuorille, että on tärkeää osallistua edustukselliseen demokratiaan, erityisesti äänestämällä,

KEHOTTAVAT KOMISSIOTA JA JÄSENVALTIOITA

—	laatimaan nuorten parempaa tuntemusta koskevaan yhteiseen painopisteeseen liittyvän selvityksen käytettävissä olevista tiedoista, jotka koskevat esteitä nuorten osallistumiselle edustukselliseen demokratiaan

—	vaihtamaan jo toteutettuja toimenpiteitä sekä esimerkkejä hyvistä käytännöistä, jotta saavutettaisiin yhteinen tavoite nuorten osallistumisesta edustukselliseen demokratiaan sekä jäsenvaltioiden että Euroopan tasolla

—	vahvistamaan vuoropuhelua nuorten ja poliittisten päätöksentekijöiden välillä esimerkiksi järjestämällä säännöllisiä tapaamisia

—	pitämään kokouksen vuonna 2006 tässä tavoitteessa edistymisen arvioimiseksi osallistumista koskevasta painopisteestä tehtyjen kansallisten selvitysten pohjalta.

(1) Asiak. 11574/01 — KOM(2001) 428 lopullinen.

(2) Asiak. 14441/01 — KOM(2001) 681 lopullinen.

(3) EYVL C 119, 22.5.2002, s. 6.

(4) EYVL C 168, 13.7.2002. s. 2.

(5) EUVL C 295, 5.12.2003, s. 6.

10.6.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 141/5

Neuvoston ja neuvostossa 24. toukokuuta 2005 kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma nuoria koskevalle tiedottamiselle asetettujen yhteisten tavoitteiden täytäntöönpanosta

(2005/C 141/03)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEET JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, jotka

katsovat seuraavaa:

1.	Euroopan komission 21 päivänä marraskuuta 2001 esittämässä valkoisessa kirjassa ”EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet” (1) ehdotetaan uusia puitteita nuorisoasioiden eurooppalaiselle yhteistyölle.

2.	Neuvosto totesi 14 päivänä helmikuuta 2002 antamissaan päätelmissä (2), että valkoinen kirja on lähtökohta nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön määrittelemiselle.

Kesäkuun 27 päivänä 2002 antamassaan päätöslauselmassa (3) neuvosto

a)	hyväksyi avoimen koordinointimenetelmän uudeksi nuorisoalan yhteistyöpuitteeksi ja hyväksyi neljä aihekohtaista painopistettä, jotka ovat osallistuminen, tiedotus, nuorten vapaaehtoistoiminta sekä nuorten parempi ymmärtäminen ja tuntemus;

kehotti komissiota yhdessä jäsenvaltioiden kanssa laatimaan ja toimittamaan neuvoston käsiteltäväksi viimeistään neljän aihekohtaisen painopisteen ensimmäisen täytäntöönpanokauden loppuun mennessä yhteistyöpuitteista arviointikertomuksen, jossa arvioidaan erityisesti avointa koordinointimenetelmää ja tarvittaessa esitetään muutosehdotuksia kyseiseen menetelmään.

Marraskuun 25 päivänä 2003 antamassaan päätöslauselmassa (4) neuvosto

a)	hyväksyi yhteiset tavoitteet kahdelle ensimmäiselle painopisteelle, jotka ovat nuorten osallistuminen ja heitä koskeva tiedottaminen;

hyväksyi nuoria koskevan tiedottamisen yhteisiksi tavoitteiksi:

i.	parantaa nuorten mahdollisuuksia käyttää tietopalveluita

ii.	lisätä nuoria koskevan tiedon tarjontaa

iii.	vahvistaa nuorten osallistumista heitä koskevaan tiedottamiseen;

c)	muistutti, että täytäntöönpanon on oltava joustavaa, sen on edettävä vaiheittain ja se on mukautettava nuorisoalan tarpeisiin. Täytäntöönpanossa on otettava huomioon jäsenvaltioiden toimivalta ja toissijaisuusperiaate;

d)	kehotti komissiota kutsumaan tarvittaessa koolle nuorisoalalla toimivien kansallisten hallintoelinten edustajat, jotta edistettäisiin tietojenvaihtoa saavutetusta edistyksestä ja parhaista käytännöistä,

MUISTUTTAVAT, että

—	nuoria koskeva tiedotus on tärkeää kunkin jäsenvaltion kannalta ja yhteiset tavoitteet voidaan panna täytäntöön vain noudattamalla toissijaisuusperiaatetta

—	nuorten tiedonsaannissa ratkaiseva asema on nuorten erityistarpeisiin mukautettujen tietopalvelujen edistämisellä

—	nuoret muodostavat heterogeenisen ryhmän, jolla on erilaisia tarpeita iän, sukupuolen, sosio-ekonomisen ja maantieteellisen aseman mukaan

—	nuoria koskeva tiedotus on luonteeltaan hyvin moninaista ja se koskettaa monia eri tilanteissa olevia nuoria

—	nuorten osallistuminen tiedon tuottamiseen ja levittämiseen on edelleen nuorten tarpeisiin mukautetun tiedotuksen avaintekijä

—	tiedotusta koskeva yhteinen tavoite on tehnyt mahdolliseksi Internet-portaalin, jonka komissio on toteuttanut yhteistyössä Eurodesk-, ERYICA (Euroopan nuorisotiedotus ja -neuvontajärjestö) — ja EYCA (Euroopan nuorisokorttijärjestö) -verkkojen kanssa,

SOPIVAT, ETTÄ TIEDOTUSTA KOSKEVAAN PAINOPISTEESEEN LIITTYVIEN YHTEISTEN TAVOITTEIDEN TÄYTÄNTÖÖNPANEMISEKSI OLISI KIINNITETTÄVÄ ERITYISTÄ HUOMIOTA

—	nuorille paikallisella, kansallisella ja Euroopan tasolla suunnattujen eri alojen tietojärjestelmien verkottamisen lisäämiseen

—	nuoria koskevaan tiedottamiseen osallistuvien jatkuvaan kouluttamiseen sisältöön, sopivimpiin menetelmiin ja saatavilla olevan teknologian käyttöön liittyvissä asioissa siten, että nuoret voisivat helposti tunnistaa laadukkaan tiedon,

KEHOTTAVAT KOMISSIOTA JA JÄSENVALTIOITA

—	ehdottamaan olemassa olevien välineiden avulla ja yhdessä olemassa olevien eurooppalaisten verkkojen kanssa suuntaviivoja, joiden pohjalta voitaisiin kehittää nuoria koskevaan tiedotukseen liittyvää laadunarviointia,

—	lisäämään nuoria koskevan laadukkaan tiedotuksen näkyvyyttä Euroopan tasolla tietojen saatavuuden parantamiseksi

—	kannustamaan ja kehittämään Euroopan tasolla yhteistyötä, verkostoitumista ja hyvien käytäntöjen vaihtamista nuoria koskevia tietoja sisältävien kansallisten sivustojen ja portaalien välillä sekä näiden sivustojen ja portaalien käyttämisen analysointia

—

käyttämään tältä pohjalta nuoria koskevassa tiedotustyössä Euroopan laajuisia ohjelmia, joiden avulla kehitetään

—	nuorten tarpeiden parempaa tuntemista tiedottamisessa

—	nuoria koskevan tiedottamisen asiantuntijoiden välistä kokemusten vaihtoa eri tasoilla Euroopan tason seminaarien ja koulutuksen yhteydessä

—	innovoivia esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä sisältävän, säännöllisesti päivitettävän tietokannan, jossa käsitellään erityisesti eri alojen nuoria koskevien tietorakenteiden verkostoitumista.

(1) Asiak. 14441/01 – KOM(2001) 681 lopull.

(2) EYVL C 119, 22.5.2002, s. 6.

(3) EYVL C 168, 13.7.2002. s. 2.

(4) EUVL C 295, 5.12.2003, s. 6.

10.6.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 141/7

NEUVOSTON PÄÄTELMÄT,

annettu 24 päivänä toukokuuta 2005,

uusista koulutusindikaattoreista

(2005/C 141/04)

NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon:

Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston Euroopan unionille asettaman uuden strategisen päämäärän, jonka Tukholmassa 23. ja 24. maaliskuuta 2001 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti ja jonka mukaan unionista ”on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta”,

2.	keväällä 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa korostetaan, että ”inhimillinen pääoma on Euroopan tärkein voimavara” (1),

Lissabonin Eurooppa-neuvoston antaman vahvistuksen sille, että Euroopan koulutusjärjestelmät on mukautettava sekä tietoon perustuvan talouden vaatimuksiin että korkeamman työllisyystason ja laadukkaamman työn tarpeeseen. Tämän vuoksi Lissabonin Eurooppa-neuvosto valtuutti koulutusneuvoston ”aloittamaan laajan keskustelun koulutusjärjestelmien konkreettisista tulevaisuuden tavoitteista keskittyen yhteisiin huolenaiheisiin ja prioriteetteihin ja ottaen huomioon kansalliset erityispiirteet; tarkoituksena on tukea Luxemburgin ja Cardiffin prosesseja” (2),

Barcelonassa 15. ja 16. maaliskuuta 2002 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät (3). Päätelmissä hyväksytään työohjelma (4), joka sisältää viitteellisen luettelon indikaattoreista, joita käytetään kolmentoista konkreettisen tavoitteen täytäntöönpanon arvioimisessa avointa koordinointimenetelmää käyttäen, jotta eurooppalaisista koulutusjärjestelmistä tulisi ”laatunsa puolesta maailmanlaajuisia esikuvia vuoteen 2010 mennessä”. Päätelmissä kehotetaan myös muodostamaan kielitaitoa osoittava indikaattori,

5.	indikaattorien ja viiden viitearvon (”benchmarks”) keskeisen aseman linjausten laatimisessa ja Lissabonin tavoitteiden toteutumisen arvioimisessa koulutusalalla (5),

helmikuussa 2004 hyväksytyn yhteisen väliraportin (6), jossa korostettiin tarvetta parantaa nykyisten indikaattoreiden laatua ja vertailtavuutta erityisesti elinikäisen oppimisen alalla ja jossa indikaattoreita ja viitearvoja käsittelevää pysyvää ryhmää ja kaikkia nykyisiä työryhmiä kehotettiin tekemään ehdotuksia vuoden 2004 loppuun mennessä uusien indikaattoreiden suppean luettelon laatimiseksi,

7.	edellä mainittuun kehotukseen vastauksena annetun komission alustavan asiakirjan, jossa hahmotellaan mahdollisia lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin strategioita yhdeksällä indikaattorialueella (7),

VAHVISTAA, että

säännöllinen suoritusten ja edistymisen seuranta käyttämällä indikaattoreita ja viitearvoja on olennainen osa Lissabonin prosessia, ja sen avulla voidaan havaita vahvuudet ja heikkoudet ja antaa sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimia koskevaa strategista opastusta ja ohjausta Koulutus 2010 -strategiaa varten,

TUNNUSTAA, että

9.	olisi hyödyllistä laatia yhdenmukainen indikaattoreiden ja viitearvojen luettelo suoritusten ja edistymisen seuraamiseksi koulutusalalla,

10.	uusien indikaattorien edellyttämän tiedon kerääminen voi olla pitkän aikavälin hanke, ja se voi joskus kestää 5—10 vuotta,

11.	lisääntynyttä koulutusalan yhteistyötä voitaisiin käyttää hyväksi yhdenmukaisen indikaattoriluettelon laatimiseksi, jota asianmukaiset tietolähteet tukisivat ja joka kantaisi yli Lissabon 2010 -näkymien,

12.	”elinikäisen oppimisen tutkimusyksikön” perustaminen Isprassa sijaitsevaan Yhteiseen tutkimuskeskukseen voi lisätä huomattavasti komission tutkimuskapasiteettia uusien indikaattorien kehittämistä varten,

KOROSTAA, että

13.	olemassa olevia tietoja ja indikaattoreita olisi hyödynnettävä täysimääräisesti samalla kun pyritään edelleen parantamaan niiden vertailukelpoisuutta, merkityksellisyyttä ja ajantasaisuutta,

14.

uusien indikaattorien kehittämisessä otetaan täysin huomioon jäsenvaltioiden vastuu koulutusjärjestelmiensä järjestämisestä, eikä kyseisestä kehittämisestä saisi aiheutua tarpeetonta hallinnollista tai taloudellista rasitusta asianomaisille järjestöille ja instituutioille eikä se saisi aina johtaa edistymisen seurannassa käytettävien indikaattorien määrän kasvuun,

15.	yhteistyötä muiden tällä alalla toimivien kansainvälisten järjestöjen (esimerkiksi OECD, Unesco, IEA) kanssa on edelleen vahvistettava, erityisesti tietojen kansainvälisen yhdenmukaisuuden parantamiseksi,

KEHOTTAA komissiota:

16.

kehittämään edelleen ja toimittamaan neuvostolle strategioita indikaattorialueilla, joilla jo on kerätty tietoja tai suunniteltu EU:n tutkimuksia. Näitä alueita ovat investointien tehokkuus, tietotekniikka, liikkuvuus, aikuiskoulutus, opettajat ja kouluttajat, ammatillinen koulutus, sosiaalinen osallisuus ja aktiivinen kansalaistoiminta,

17.

esittämään neuvostolle yksityiskohtaisia tutkimusehdotuksia uusien indikaattoreiden kehittämiseksi indikaattorialueilla, joilla ei ole olemassa vertailukelpoisia tietoja, kuten

—	oppimaan oppiminen ja

—	kielitaito,

sekä muilla alueilla, joilla uudet tutkimukset voivat osoittautua aiheellisiksi,

18.

tekemään indikaattorialueilla, joilla kansainväliset järjestöt (esimerkiksi OECD, Unesco, IEA) ovat suunnittelemassa uusia tutkimuksia, yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kanssa EU:n tietotarpeiden tyydyttämiseksi aloilla, kuten tietotekniikka, aikuisten taidot ja opettajien ammatillinen kehittyminen, joilla muut kansainväliset järjestöt ovat jo käynnistäneet keskustelun mahdollisuudesta tehdä tutkimuksia,

19.

kehitettäessä kyseisiä strategioita ja uusia välineitä tietojen keräämistä varten, myös yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa:

—	analysoimaan tarpeen mukaan niiden poliittista merkitystä ottaen myös huomioon inhimillisen pääoman kehittämisen ja yhdennettyjen koulutus- ja työllisyyspolitiikkojen välinen suhde,

—	esittämään yksityiskohtaisen teknisen selvityksen ehdotetuista uusista tutkimuksista,

—	esittämään aikataulun toteutettavaa kehittämistyötä varten,

—	esittämään arvion kyseisen kehittämistyön ja sitä seuraavan tietojen keruun todennäköisesti edellyttämistä kustannuksista ja siihen tarvittavista perusrakenteista osallistuvissa jäsenvaltioissa ja komission osalta,

—	yksilöimään tarkoituksenmukaiset hallintorakenteet, joiden myötä jäsenvaltiot voivat osallistua metodologiseen ja kehittämistyöhön sekä tarvittavien päätösten tekemiseen ja joiden avulla on mahdollista kerätä relevanttia ja korkealaatuista tietoa aikataulun mukaisesti,

20.

raportin antamiseksi neuvostolle viimeistään vuoden 2006 loppuun mennessä

—	kartoittamaan muilla tutkimusalueilla tehtyjä aloitteita, muun muassa tietotekniikan vaikutuksista opettamiseen ja oppimiseen, liikkuvuuden vaikutuksista työmarkkinoihin ja korkea-asteen opiskelijoiden sosiaalisista taustoista,

—	arvioimaan edistymistä indikaattorien ja vertailuarvojen yhdenmukaisen luettelon laatimisessa Lissabonissa asetettujen koulutusalan tavoitteiden mukaisena jatkotoimenpiteenä, mukaan lukien nykyisten edistymisen seurantaan käytettävien indikaattorien soveltuvuuden uudelleenarviointi.

(1) Asiak. 7619/05, kohta 34.

(2) Asiak. SN 100/1/00 REV 1, kohta 27.

(3) Asiak. SN 100/1/02 REV 1.

(4) Koulutusneuvoston 14. helmikuuta 2002 hyväksymä ”yksityiskohtainen työohjelma koulutusjärjestelmien konkreettisia tulevaisuuden tavoitteita koskevan selvityksen seurannasta”.

(5) Koulutuksen viitearvoista 5. toukokuuta 2003 annetut neuvoston päätelmät.

(6) Neuvoston ja komission 26. helmikuuta 2004 yhteisesti hyväksymä asiakirja ”Koulutus 2010 — Lissabonin strategian toteuttamisen edellyttämät kiireelliset uudistukset”.

(7) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Koulutuksen uudet indikaattorit” (SEC(2004) 1524).

10.6.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 141/9

Euron kurssi (1)

9. kesäkuuta 2005

(2005/C 141/05)

1 euro=

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,2239
JPY	Japanin jeniä	131,37
DKK	Tanskan kruunua	7,4457
GBP	Englannin puntaa	0,67130
SEK	Ruotsin kruunua	9,201
CHF	Sveitsin frangia	1,5343
ISK	Islannin kruunua	78,73
NOK	Norjan kruunua	7,9135
BGN	Bulgarian leviä	1,9558
CYP	Kyproksen puntaa	0,5743
CZK	Tšekin korunaa	30,07
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	250,56
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,6960
MTL	Maltan liiraa	0,4293
PLN	Puolan zlotya	4,0642
ROL	Romanian leuta	36 175
SIT	Slovenian tolaria	239,49
SKK	Slovakian korunaa	38,685
TRY	Turkin liiraa	1,6741
AUD	Australian dollaria	1,5946
CAD	Kanadan dollaria	1,5347
HKD	Hongkongin dollaria	9,5239
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,7165
SGD	Singaporin dollaria	2,0353
KRW	Etelä-Korean wonia	1 228,98
ZAR	Etelä-Afrikan randia	8,3424
CNY	Kiinan juan renminbiä	10,1296
HRK	Kroatian kunaa	7,3130
IDR	Indonesian rupiaa	11 780,04
MYR	Malesian ringgitiä	4,6518
PHP	Filippiinien pesoa	67,315
RUB	Venäjän ruplaa	34,819
THB	Thaimaan bahtia	49,821

(1)

Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

10.6.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 141/12

VALTIONTUKI — YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

Valtiontuki nro C 13/2005 (ex NN 86/2004) — Shetland Leasing and Property Developments Ltd.:n investoinnit

Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti

(2005/C 141/08)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Komissio on ilmoittanut 20.4.2005 päivätyllä, tätä tiivistelmää seuraavilla sivuilla todistusvoimaisella kielellä toistetulla kirjeellä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneelle kuningaskunnalle päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee edellä mainittua tukitoimenpidettä.

Asianomaiset voivat esittää huomautuksensa kuukauden kuluessa tämän tiivistelmän ja sitä seuraavan kirjeen julkaisemisesta. Huomautukset on lähetettävä osoitteeseen

Euroopan komissio

Kalastus- ja meriasioiden pääosasto

DG FISH/D/3 — Oikeudelliset kysymykset

B-1049 Bryssel

Faksi: (32-2) 295 19 42

Huomautukset toimitetaan Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneelle kuningaskunnalle. Huomautuksia esittävä asianomainen voi pyytää kirjallisesti henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä, ja tämä pyyntö on perusteltava.

TIIVISTELMÄ

Komissiolle ilmoitettiin tammikuussa 2004 investoinneista, jotka mahdollisesti liittyivät Shetland Leasing and Property Ltd.:n (SLAP) laittomasti myöntämään valtiontukeen. SLAP on voittoa tavoitteleva kaupallinen yritys, jonka omistaa ja rahoittaa kokonaisuudessaan Shetlandinsaarten paikallishallinnon (Council) valvoma yleishyödyllistä toimintaa harjoittava säätiö (Charitable Trust). Säätiö perustettiin keräämään ja hoitamaan Shetlandsaarten paikallisyhteisön puolesta öljyteollisuudelta satamapalvelujen käyttämisestä perittäviä haittamaksuja. Komissio on todennut 3. kesäkuuta 2003 tekemissään päätöksissä (1), jotka koskevat kahta Charitable Trustin varoista rahoitettua tukijärjestelmää, että säätiön varoja olisi pidettävä julkisina varoina.

SLAP investoi vuonna 1999 varoja Shetland Seafish Ltd. -nimiseen yritykseen. Yritys perustettiin 7. lokakuuta 1999 kahden yrityksen — Williamson Ltd. ja Ronas Ltd. — sulautumisen seurauksena. Molemmat yritykset tuottivat tappiota kyseisenä ajankohtana, ja niitä pidettiin maksukyvyttöminä. Perustamalla Shetland Seafish Ltd. haluttiin kasvattaa tulosta siten, että uusi yritys tuottaisi voittoa vuoden 2002 loppuun mennessä.

SLAP investoi ostamalla Shetland Seafish Ltd.:n osakkeita yhteensä 1 562 500 Englannin punnan arvosta; osakkeista 156 250 (62,5 %) oli tavanomaisia osakkeita, joiden kappalearvo oli 1,00 puntaa, ja 1 000 000 (100 %) etuoikeutettuja osakkeita, joiden kappalearvo oli myös 1,00 puntaa.

Kesäkuussa 2000 SLAP investoi jälleen samaan yritykseen ajankohtana, jolloin se oli päättänyt ottaa haltuunsa tappiollisen ja niin ikään Shetlandinsaarille sijoittautuneen Whalsay Ltd. -nimisen kalanjalostusyrityksen liiketoiminnan. Toimenpiteen rahoittaminen merkitsi sitä, että SLAP hankki 2 000 000 uutta Shetland Seafish Ltd.:n etuoikeutettua osaketta. SLAP merkitsi osakkeet kahdessa erässä: 1 200 000 kappaletta marraskuussa 2000 ja 800 000 kappaletta 16. helmikuuta 2001.

Shetland Seafish Ltd.:n etuoikeutetut osakkeet oikeuttavat kiinteämääräiseen kasautumattomaan etuoikeutettuun osinkoon, jonka suuruus on 10 % (netto ilman verohyvitystä) vuodessa kyseiseen ajankohtaan mennessä maksetusta pääomasta tai lainasta, ja se alkaa juosta osakkeiden merkitsemispäivästä ja maksetaan (mikäli jaettavaa voittoa on kertynyt) vuosittain 31. tammikuuta kyseisenä päivänä päättyneen 12 kuukauden ajanjakson osalta; yritys voi päättää, että osakkeet voidaan lunastaa parikurssiin (ts. 1 punta/etuoikeutettu osake) korotettuna mahdollisesti maksamattomalla etuoikeutetulla osingolla milloin tahansa sen jälkeen, kun etuoikeutettujen osakkeiden jakamispäivästä on kulunut yksi vuosi.

Julkisia investointeja pidetään EY:n perustamissopimuksen 87 artiklassa tarkoitettuna valtiontukena, jos on kyse investoinneista, joista ei ole voinut päättää tavanomaisissa markkinaolosuhteissa toimiva yksityinen sijoittaja. Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten komissiolle toimittamien, kyseisiä yrityksiä, Shetlandinsaarten kalanjalostusalan markkinatilannetta, tehtyjä ennusteita ja investointien edellytyksiä koskevien tietojen perusteella komissio epäilee tällä hetkellä vahvasti, että kyseiset investoinnit vastaisivat edellä tarkoitettua yksityisen sijoittajan periaatetta.

Kalatalousalan tukitoimenpiteitä on tarkasteltava kalastus- ja vesiviljelyalan valtiontukea koskevien suuntaviivojen (2) mukaisesti. Suuntaviivojen 2.3 kohdan mukaan tukia, jotka eivät täytä kyseisen kohdan edellytyksiä, on tarkasteltava tapauskohtaisesti. Suuntaviivojen 1.2. kohdan mukaan valtiontuki, joka myönnetään asettamatta tuensaajille minkäänlaisia velvoitteita ja jonka tarkoituksena on yritysten taloudellisen tilanteen ja maksuvalmiuden parantaminen ja sen seurauksena tuensaajien tulojen lisääminen, on yhteismarkkinoille soveltumatonta toimintatukea. Suuntaviivojen mukaan toimintatukea voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvana ainoastaan siinä tapauksessa, että kyseinen tuki liittyy yhteismarkkinoille soveltuvaan rakenneuudistussuunnitelmaan. Koska tällaista suunnitelmaa ei ole, investoinnit vaikuttavat yhteismarkkinoille soveltumattomilta.

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan mukaisesti sääntöjenvastainen tuki voidaan periä takaisin tuensaajalta.

KIRJEEN TEKSTI

”(1)	The Commission wishes to inform the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland that, having examined the information supplied by your authorities on the aid/measure referred to above, it has decided to initiate the procedure laid down in Article 88(2) of the EC Treaty.

1. PROCEDURE

(2)

In January 2004 the Commission was informed by a citizen of the United Kingdom of investments made with involvement of authorities of the Shetland Islands of the United Kingdom which possibly concerned State aid. By letters of 17 February 2004 and of 1 September 2004 the Commission has requested the United Kingdom authorities to provide information about these investments, to which the United Kingdom authorities responded by letters of 30 April 2004 and of 13 December 2004.

2. DESCRIPTION

(3)	The Shetland Islands Council (SIC), a public authority in Shetland, has set up two trusts, the Shetland Development Trust (Development Trust) and the Shetland Islands Council Charitable Trust (Charitable Trust).

(4)	The Development Trust has been established to be the main means of financing economic development projects in Shetland and makes funding available through loans. The trustees are the councillors of SIC plus two independent trustees.

(5)	The Charitable Trust is the trust fund of the SIC that grants loans for charitable purposes. The trustees of the Charitable Trust are the councillors of SIC plus two independent trustees.

(6)

The funding of both the Charitable Trust and the SDT are both derived from a reserve fund set up by the SIC. This reserve fund itself is funded from an agreement concluded on 12 July 1974 between the SIC and oil companies using the harbour facilities of Sullum Voe. This agreement states that fees are paid by these companies ’in respect of the import of crude oil and as compensation for disturbance caused thereby’.

(7)

For commercial and development activities the SIC has set up Shetland Leasing and Property Ltd (SLAP), which is a commercial limited company operating for profit wholly owned by Charitable Trust. The tasks of SLAP are to take equity in local businesses and to make loans to local industry at commercial rates and construct industrial buildings for lease at commercial rents.

(8)	As a commercial limited company wholly owned by the Charitable trust the funding for SLAP's activities is mostly provided by funding from the Charitable Trust and by its own profit. For some specific projects funds are also provided by the SDT.

(9)

In 1999 the board of SLAP decided to invest in a company named Shetland Seafish Ltd. This company was established on 7 October 1999 as a result of a financial merger between Williamson Ltd and Ronas Ltd. Both companies were loss making at the time and considered insolvent. By setting up of Shetland Seafish Ltd and merging both loss making companies it was expected that profits would grow and that the new company would be profit making within a short time. It was projected that by the end of 2002 Shetland Seafish Ltd would be generating a profit in excess of GBP 460 000.

(10)

SLAP invested in Shetland Seafish Ltd by acquiring 156 250 shares (62,5 %) of the ordinary shares of GBP 1 each and 1 000 000 preference shares of GBP 1 each (100 %), investing a total amount of in total GBP 1 562 500. The other shareholders of ordinary shares were the Shetland Seafish Producers Organisation Ltd (43 750 shares), Mr. L.A. Williamson (18 750 shares), Mr. R.A. Carter (18 750 shares) and the Shetland Fisheries Centre Ltd (12 500 shares).

(11)

In June 2000 the board of SLAP decided to invest once more in Shetland Seafish Ltd when the company decided to take over the activities of Whalsay Ltd, a loss making fish processing company based in Shetland. The funding of this take over by SLAP amounted in SLAP acquiring 2 000 000 additional preference shares in Shetland Seafish Ltd, which were subscribed by SLAP in two trenches; in November 2000 SLAP acquired 1 200 000 Preference Shares and on 16 February another 800 000 Preference Shares.

(12)	As from 16 February 2001, the issued shared capital of Shetland Seafish Ltd thus comprised 250 000 Ordinary shares and 3 000 000 Preference shares, held in the same proportions and by the same shareholders as at the initial issuing of shares in 1999.

(13)

According to a special resolution adopted in 17 December 1999 by the board of Shetland Seafish Ltd the preference shares in Shetland Seafish Ltd have ’the right to a fixed non-cumulative preferential dividend at the rate of 10 % (net of associated tax credit) per annum on the capital for the time being paid up or credit as paid up thereon accruing from the date of subscription therefore and to be paid (to the extent that there are profits available for distribution) annually on 31 January in each year in respect of the 12 months ending on that date; and may be redeemed at par (i.e. at 1 per preference share) plus any unpaid preferential dividend, at the option of the Company at any time after the first anniversary of the date of the allotment of the preference shares.’

(14)	From the data provided it shows that Shetland Seafish Ltd has been loss making since 1999.

Comments from the United Kingdom

(15)

In its letters from 30 April 2004 and of 13 December 2004 the United Kingdom has stated that the investments should be considered as private investments as SLAP is a private body and at the time of the investments both the SIC and SLAP had legitimate expectations that the monies involved should be considered as private funds.

(16)

Secondly the United Kingdom states that if the monies involved are considered to be public funds, the investments made by SLAP are investments which could have been decided by a normal private operator. To support this statement the United Kingdom has provided 2 reports issued with regard to the investments in question: the Shetland Seafish Merger Report and the Whalsay Report.

Shetland Seafish Merger Report

(17)	The Seafish Merger Report of 27 September 1999 is a report from Mr. M. Goodlad and Mr. S. Gillani to the Directors of SLAP on ’A proposed restructure and merger of L Williamson & Sons (Shetland) Limited & Ronas Fisheries Limited’.

(18)	According to the figures and the prognoses in the report, the merger of L Williamson & Sons (Shetland) Limited & Ronas Fisheries Limited, through the establishing of Shetland Seafish would become profit making within 3 years.

Whalsay Report

(19)

The Whalsay Report is a report of Mr. John Inkster, who at that time held the position of Managing Director of Whalsay Fish Processors Ltd, issued in June 2000. This report gives an analysis of the situation of the companies involved, the developments in the market and possible advantages for Shetland Seafish Ltd to acquire Whalsay Ltd.

3. ASSESSMENT

(20)	It must be determined first if the measure can be regarded as State aid and if this is the case, if this aid is compatible with the common market.

Existence of State aid

State resources

(21)	The funds of SLAP which have been used for the investment are derived from funding from the Charitable Trust. The Charitable Trust was created by the SIC to receive and hold on behalf of the Shetland community, disturbance receipts which the oil industry agreed to pay.

(22)

As was already pointed out by the Commission in its decision of 3 June 2003 on loans for the purchase of fishing quotas in the Shetland Islands (United Kingdom) (3), these monies, which are directly related to the disturbances caused to the Shetland Islands population and not to the effective supplying of the service of the harbour facilities, cannot be considered as private funds, but must be regarded as State resources for the purposes of Article 87 of the EC Treaty.

(23)

The investments of SLAP currently under investigation are funded from the same type of funding. With regard to the conclusions of the Commission in its decision mentioned above and the fact that the United Kingdom has not provided any additional arguments to proof that these funds are private funds, the Commission considers that the investments must be regarded as granted through State resources.

(24)

Furthermore, the decision of the Commission mentioned above also pointed out that the trustees of the Charitable Trust are the councillors of the SIC. Although these councillors act as trustees ex officio, the fact that they are nominated by the SIC means that the latter is able to exercise a dominant influence over the trust and SLAP as well as over the funds at their disposal. There is therefore a set of indicators showing that decisions can not be taken without regard for the requirements of the public authority.

Market economy investor principle

(25)	Public investments are regarded State aid if the investments are decided under circumstances which would not be acceptable for a private investor acting under normal market economy principles.

(26)

According to the United Kingdom, SLAP acted like a normal market economy investor in investing in Shetland Seafish Ltd and the take over of Whalsay Ltd by Shetland Seafish Ltd. This would follow from two reports submitted to the board at the time of the investments: the Shetland Seafish Merger Report and the Whalsay Report.

(27)

An investment can be considered to be in line with the market economy investor principle if the investment is made in circumstances that would be acceptable to a private investor operating under normal market economy conditions. An investment would not be considered in line with this principle where the financial position of the company, and particularly the structure and volume of its debt, is such that a normal return cannot be expected within a reasonable time from the investment.

Shetland Seafish Merger Report

(28)

The prognoses of profit laid down in the Seafish Merger Report of 27 September 1999 are based on a number of assumptions, for which insufficient arguments are provided. The report contains a projected profit and loss account, a projected balance sheet and a projected cash flow statement for 2000, 2001 and 2002. The data in these sheets show that Shetland Seafish Ltd would become profitable and that the turnover is expected to increase in comparison to 2000, with more than 16 % in 2001 and with 26 % in 2002. However, the report does not contain sufficient data and arguments to establish the reliability of these projections as the necessary data on supply, prices and production to support these expectations are not contained in the report.

(29)	Without further argumentation for these projections and assumptions, it is impossible to establish their credibility, both for the Commission at this stage, as well as for any normal private investor wishing to invest in such an operation.

(30)

It is mentioned in the report that ’the new management organisation and production strategy have been carefully devised to address previous shortfall within the two companies concerned. But the core of the new philosophy is the recognition that only a market led approach will ensure success and continued whitefish processing in Shetland’, which according to the United Kingdom demonstrates that the intent at the time the investments were made was to ensure that the companies were operating in a manner consistent with their market in order to ensure the long term viability if the companies.

(31)

From the figures and data contained in the report the Commission can however not established if these arguments have been correctly applied and in absence of further data leading to the decision to invest, the Commission can not establish that indeed the investment could be considered to be a profitable investment and that SLAP has acted like a normal private investor.

(32)	With regard to this the Commission at this stage has doubts on the prognosis laid down in the report and is of the opinion that the information laid down in the report would be insufficient for a normal investor in the private market to decide on the investment made by SLAP.

Whalsay Report

(33)

The Whalsay report was issued by the managing director of Whalsay Ltd and can not be considered to be an independent report on Whalsay and the possible acquisition of the company by Shetland Seafish Ltd. In the report it is stated that both companies clearly suffer from the restrictive supplies of salmon on the market and that a merger between the two companies ’offers not only the best, but maybe the only chance of securing continued and sustainable employment in this industry’.

(34)

The report furthermore concludes that ’The decision of the Board of SLAP, should it approve proposals to invest in the merger between Seafish and Whalsay, must therefore be to a background of ensuring that salmon supplies are secured on an enduring basis; the risk of not achieving this must make approval of the merger a highly risky decision and leave both SLAP and Seafish vulnerable.’.

(35)

With regard to the doubts expressed in the report on the profits to follow from the merger between the companies, the reference to securing employment in this industry and the fact that the report does not contain sufficient data to show the profitability of the investment in question, the Commission at this stage has serious doubts in considering the investment of SLAP in the acquisition of Whalsay Ltd a decision that could have been decided by a normal private investor.

State aid

(36)	With regard to the foregoing, the Commission has found insufficient evidence to establish that both investments made by SLAP are normal commercial investments, which could have been decided by any normal private investor.

(37)

From the information available to the Commission it is most certain that the companies involved, Williamson Ltd and Ronas Ltd, merged into Shetland Seafish Ltd, and Whalsay Ltd, would not have been able to continue operating without the investments concerned. In any case, the investments have strengthened their position on the market, which would not have occurred without the investments.

(38)

As the investments are clearly in the benefit of the companies involved and these companies are in direct competition with other fish processing companies both within the United Kingdom as in other Member States, at this stage the Commission is of the opinion that these investments appear to be State aids in the sense of Article 87 of the EC Treaty.

Compatibility with the common market

(39)

State aid can be declared compatible with the common market if it complies with one of the exceptions foreseen in the EC-Treaty. As regards to State aid to the fisheries sector, State aid measures are deemed to be compatible with the common market if they comply with the conditions of Guidelines for the examination of State aid to fisheries and aquaculture (4). According to point 5.3 of the Guidelines ’an unlawful aid’ within the meaning of Article 1(f) of Regulation (EC) No 659/1999 will be appraised in accordance with the guidelines applicable at the time when the administrative act setting up the aid has entered into force.

(40)	As the investments made by SLAP have taken place in 1999 and 2000, the compatibility of the aid shall have to be assessed under the Guidelines for the examination of fisheries and aquaculture of 1997 (5) (further referred to as Guidelines), which were in force at the time.

(41)

According to point 2.3 of the Guidelines aid to investment in the processing and marketing of fishery products may be deemed compatible with the common market provided that the conditions for granting it are comparable to those laid down in Regulation (EC) No 3699/93 and are at least as stringent and provided that the level of the aid does not exceed, in subsidy equivalent, the overall level of the national and Community subsidies permitted under those rules. In addition if the aid concerns investments that are, according to Regulation (EC) No 3699/93, not eligible for community assistance, the Commission has to assess its compatibility with the objectives of the Common Fisheries Policy on a case-by-case basis. The investments made by SLAP must thus be assessed under these conditions.

(42)

According to Article 11(1) of Regulation (EC) No 3699/93 Member States may under the conditions of Annex III to that regulation take measures to encourage capital investment in the field of processing and marketing of fishery and aquaculture products. Point 2.4 of Annex III states that eligible investments for processing and marketing shall in particular relate to the construction and acquisition of buildings and installation, to the acquisition of new equipment and installation needed for the processing and marketing of fishery and aquaculture products between the time of landing and the end-product stage or to the application of new technologies intended in particular to improve competitiveness and increase value added.

(43)	The investments of SLAP can not be considered as investments related to one of these issues and must thus in accordance with point 2.3 of the Guidelines be assessed on a case-by-case basis.

(44)	As the investments have the effect of improving the general financial situation of Shetland Seafish Ltd, this aid should be assessed as operating aid.

(45)

According to the general principles laid down in point 1 of the Guidelines, aid which is granted without imposing any obligations on the part of recipients and which is intended to improve the situation of undertakings and increase their business liquidity, or is calculated on the quantity produced or marketed, products prices, units produces or the means of production, and which has the effect of reducing the recipients production costs or improving the recipients income is, as operating aid, incompatible with the common market.

(46)	According to point 1 of the Guidelines, the Commission shall assess such operating aid on a case-by-case basis where it is linked to a restructuring plan considered to be compatible with the common market.

(47)

The United Kingdom has not provided any restructuring plan for the Commission to assess. According to the Guidelines operating aid can only be declared compatible with the common market if such aid is linked to a restructuring plan compatible with the common market. Therefore the investments are considered not to comply with the Guidelines.

(48)	With regard to the above and on the basis of the information available to the Commission at this stage, the Commission has doubts on the compatibility of the aid with the EC-Treaty.

4. DECISION

(49)

The Commission observes that there exist, at this stage of the preliminary examination, as provided for by Article 6 of Council Regulation (EC) No 659/1999 of 22 March 1999 laying down detailed rules for the application of Article 88 of the EC Treaty, serious doubts on the compatibility of this aid scheme with the Guidelines for the examination of State aid to Fisheries and aquaculture and, therefore, with the EC Treaty.

(50)

In the light of the foregoing considerations, the Commission requires the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland, within one month of receipt of this letter, to provide all documents, information and data needed for assessment of the compatibility of the aid/measure. Otherwise the Commission will adopt a decision on the basis of the information in its possession. It requests your authorities to forward a copy of this letter to the potential recipient of the aid immediately.

(51)

In the light of the foregoing considerations, the Commission, acting under the procedure laid down in Article 88(2) of the EC Treaty and Article 6 of Regulation (EC) No 659/1999, requests the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland to submit its comments and to provide all such information as may help to assess the aid scheme, within one month of the date of receipt of this letter. It requests your authorities to forward a copy of this letter to the recipients of the aid immediately.

(52)

The Commission wishes to remind the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland that Article 88(3) of the EC Treaty has suspensory effect, and would draw your attention to Article 14 of Council Regulation (EC) No 659/1999, which provides that all unlawful aid may be recovered from the recipient.

(53)

The Commission warns the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland that it will inform interested parties by publishing this letter and a meaningful summary of it in the Official Journal of the European Union. It will also inform interested parties in the EFTA countries which are signatories to the EEA Agreement, by publication of a notice in the EEA Supplement to the Official Journal of the European Union and will inform the EFTA Surveillance Authority by sending a copy of this letter. All such interested parties will be invited to submit their comments within one month of the date of such publication.”

(1) Komission päätökset 2003/611/EY ja 2003/612/EY, tehty 3 päivänä kesäkuuta 2003 (EUVL L 211, 21.8.2003, s. 49 ja 63).

(2) Tarkasteltavana olevaan tukijärjestelmään sovelletaan suuntaviivoja vuodelta 1997 (EYVL C 100, 27.3.97, s. 12).

(3) 2003/612/EC, OJ L 211 of 21.8.2003, p. 63.

(4) OJ C 229, 14.9.2004, p. 5.

(5) OJ C 100, 27.3.1997, p. 12.

10.6.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 141/19

EHDOTUSPYYNTÖ (nro VIII-2006/01)

Budjettikohta 4020 ”Avustukset Euroopan tason poliittisten puolueiden hyväksi”

(2005/C 141/10)

1. TAVOITTEET

1.1 Asiayhteys

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 191 artiklan mukaan Euroopan tason poliittiset puolueet ovat tärkeä yhdentymistä edistävä tekijä unionissa, ja ne myötävaikuttavat eurooppalaisen tietoisuuden muodostumiseen ja unionin kansalaisten poliittisen tahdon ilmaisemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2004/2003 (1), annettu 4 päivänä marraskuuta 2003, määritetään Euroopan tason poliittisia puolueita ja niiden rahoitusta koskevat säännöt. Asetuksessa säädetään erityisesti Euroopan parlamentin toiminta-avustuksen muodossa myöntämästä vuosittaisesta rahoituksesta poliittisille puolueille, jotka esittävät sitä koskevan hakemuksen ja täyttävät asetuksessa vahvistetut edellytykset.

1.2 Ehdotuspyynnön kohde

Euroopan parlamentin puhemiehistön asetuksen (EY) N:o 2004/2003 soveltamisesta 29. maaliskuuta 2004 antamien sääntöjen (2) 2 artiklan mukaisesti ”Euroopan parlamentti julkaisee joka vuoden ensimmäisellä puoliskolla ehdotuspyynnön Euroopan tason poliittisten puolueiden rahoitukseen tarkoitettujen avustusten myöntämiseksi”. Tämä ehdotuspyyntö koskee avustushakemuksia, jotka liittyvät varainhoitovuoteen 2006 ja kattavat toimintajakson 1.1.2006—31.12.2006.

2. PERUSTEET JA HAKEMUKSEEN LIITETTÄVÄT ASIAKIRJAT

2.1 Hakemusten ottaminen käsiteltäväksi

Käsiteltäväksi otetaan ainoastaan ehdotukset, jotka on laadittu edellä mainittujen Euroopan parlamentin puhemiehistön 29. maaliskuuta 2004 antamien sääntöjen liitteessä 1 olevan avustushakemuslomakkeen mukaisesti ja jotka on osoitettu Euroopan parlamentin puhemiehelle jäljempänä esitettyjä määräaikoja ja hakemusten toimittamista koskevia sääntöjä noudattaen.

2.2 Kelpoisuusperusteet

Voidakseen saada avustusta Euroopan tason poliittisen puolueen on täytettävä Euroopan tason poliittisista puolueita ja niiden rahoitusta koskevista säännöistä 4. marraskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2004/2003 3 artiklassa säädetyt ehdot:

a)	se on oikeushenkilö siinä jäsenvaltiossa, jossa sen kotipaikka sijaitsee

se on edustettuna Euroopan parlamentissa tai kansallisissa parlamenteissa tai alueparlamenteissa tai alueneuvostoissa vähintään yhdessä neljäsosassa jäsenvaltioista tai se on saanut edellisissä Euroopan parlamentin vaaleissa vähintään kolme prosenttia kussakin valtiossa annetuista äänistä vähintään yhdessä neljäsosassa jäsenvaltioista

c)	se kunnioittaa puolueohjelmassaan ja toiminnassaan Euroopan unionin perusperiaatteita eli vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatetta

d)	se on osallistunut Euroopan parlamentin vaaleihin tai ilmaissut aikomuksensa tehdä näin.

Hakijan on lisäksi todistettava, että mikään Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen (3) 93 artiklassa esitetyistä tilanteista ei koske sitä.

2.3 Valintaperusteet

Hakijoiden on osoitettava, että niillä on tarvittavat oikeudelliset ja taloudelliset edellytykset toteuttaa rahoitushakemuksen kohteena oleva toimintaohjelma sekä tarvittavat tekniset ja hallinnolliset valmiudet saattaa avustettava toimintaohjelma asianmukaisesti päätökseen.

2.4 Sopimuksentekoperusteet

Varainhoitovuonna 2006 käytettävissä olevat määrärahat jaetaan asetuksen (EY) N:o 2004/2003 10 artiklan mukaisesti niiden Euroopan tason poliittisten puolueiden kesken, jotka ovat saaneet myönteisen päätöksen rahoitusta koskevaan hakemukseensa käsiteltäväksiottamis-, kelpoisuus- ja valintaperusteiden osalta, seuraavasti:

—	15 prosenttia määrärahoista jaetaan tasaosuuksina

—	85 prosenttia määrärahoista jaetaan edustajien määrän mukaisessa suhteessa niiden puolueiden kesken, joilla on edustajia Euroopan parlamentissa.

2.5 Toimitettavat asiakirjat

Edellä mainittujen perusteiden arviointia varten hakijoiden on ehdottomasti toimitettava seuraavat asiakirjat:

a)	Alkuperäinen saatekirje

b)	Euroopan parlamentin puhemiehistön 29. maaliskuuta 2004 antamien sääntöjen liitteessä 1 oleva hakemuslomake asianmukaisesti täytettynä ja allekirjoitettuna (mukaan lukien kunnian ja omantunnon kautta annettu vakuutus)

c)	Jäljennös poliittisen puolueen säännöistä

d)	Virallinen rekisteröintitodistus

e)	Tuore näyttö poliittisen puolueen olemassaolosta

f)	Luettelo puoluejohdon/puoluehallituksen jäsenistä (suku- ja etunimet sekä ammatti, arvonimi tai tehtävänimike hakijaorganisaatiossa)

g)	Asiakirjat, joista käy ilmi, että hakija täyttää Euroopan tason poliittisia puolueita ja niiden rahoitusta koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2004/2003 3 artiklan b, c ja d alakohdassa sekä 10 artiklan 1 kohdan b alakohdassa (4) tarkoitetut ehdot

h)	Puolueohjelma

i)	Ulkopuolisen tilintarkastuselimen varmentama tilinpäätös vuodelta 2005 (5)

j)	Kelpoisuuskauden (1.1.2006—31.12.2006) alustava toimintatalousarvio, jossa on ilmoitettu menot, joihin voidaan myöntää rahoitusta yhteisön talousarviosta.

3. YHTEISÖN RAHOITUSTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

Varainhoitovuoden 2006 talousarvioksi on vahvistettu yhteensä 8 594 000 euroa.

Parlamentin myöntämän rahoitustuen kokonaismäärä saa olla enintään 75 prosenttia Euroopan tason poliittisen puolueen toimintatalousarviossa olevista tukikelpoisista kustannuksista. Tätä koskeva näyttövelvollisuus kuuluu asianomaiselle Euroopan tason poliittiselle puolueelle.

Yhteisön rahoitus maksetaan toiminta-avustuksena, sellaisena kuin siitä on säädetty Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavassa varainhoitoasetuksessa (neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002) (6) ja sen soveltamissäännöistä 23. joulukuuta 2002 annetussa komission asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (7). Avustuksen maksamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja sen käyttöön liittyvät velvollisuudet määritetään avustussopimuksissa, joiden malli on Euroopan parlamentin puhemiehistön 29. maaliskuuta 2004 antamien sääntöjen liitteessä 2.

4. MENETTELY

4.1 Ehdotusten määräaika ja toimittaminen

Hakemukset on jätettävä viimeistään 15.11.2006. Tämän päivämäärän jälkeen vastaanotettuja hakemuksia ei hyväksytä.

Ehdotukset on

—	laadittava rahoitushakemuslomakkeelle;

—	varustettava ehdottomasti hakijan tai sen asianmukaisesti valtuuttaman henkilön allekirjoituksella;

—

lähetettävä kahdessa sisäkkäisessä kirjekuoressa. Molemmat kirjekuoret on suljettava. Sisempään kirjekuoreen on kirjoitettava ehdotuspyynnössä mainitun vastaanottavan yksikön tietojen lisäksi seuraava maininta:

”APPEL À PROPOSITIONS —Subventions 2006 aux partis politiques européens—

A NE PAS OUVRIR PAR LE SERVICE DU COURRIER

NI PAR AUCUNE PERSONNE NON HABILITÉE”.

Jos käytetään itseliimautuvia kirjekuoria, ne on suljettava teipillä, johon tulee lähettäjän allekirjoitus. Lähettäjän allekirjoituksena pidetään sekä tämän nimikirjoitusta että hakijana olevan tahon leimaa.

—

toimitettava viimeistään ehdotuspyynnössä vahvistettuna määräpäivänä joko kirjattuna postilähetyksenä, jolloin postileima on osoituksena lähetyspäivästä, tai lähetin välityksellä ehdotuspyynnössä mainitun Euroopan parlamentin toimipaikan postiyksikön antamaa päivättyä kuittia vastaan. Lähetin on toimitettava lähetys perille määräpäivänä viimeistään klo 12.00.

Kuriiripostissa lähetetty ehdotus katsotaan lähetin välityksellä toimitetuksi.

Hakijan on varmistettava, että sen ehdotus on toimitettu Euroopan parlamentin postiyksikköön jäljempänä mainittuun osoitteeseen määräpäivänä viimeistään klo 12.00 ja että toimituksesta on annettu kuitti.

Ulompaan kirjekuoreen on kirjoitettava seuraava osoite:

Parlement Européen

Service du Courrier Officiel

Bâtiment KAD 00D008

L–2929 Luxembourg

Tähän kirjekuoreen on kirjoitettava myös lähettäjän osoite.

Sisempään kirjekuoreen on kirjoitettava seuraava osoite:

M. le Président du Parlement Européen

aux bons soins de Vanhaeren, Directeur général des finances

KAD 3B001

L–2929 Luxembourg

4.2 Toimintaohjelman toteuttamisaikataulu

Euroopan tason poliittisten puolueiden vuoden 2006 toimintatalousarvioon sisältyvien menojen yhteisrahoituksen kelpoisuuskausi alkaa 1.1.2006 ja päättyy 31.12.2006.

4.3 Sopimuksentekomenettely ja -aikataulu

Euroopan tason poliittisten puolueiden avustushakemusten vastaanottamiseen Euroopan parlamentissa ja avustusten myöntämiseen sovelletaan seuraavia menettelyjä ja aikataulua:

a)	Vastaanotto ja kirjaaminen parlamentissa (viimeistään 15.11.2005).

b)	Käsittely ja valinta parlamentin yksiköissä. Vain hyväksyttävät hakemukset käsitellään ehdotuspyynnössä mainittujen valinta- ja arviointiperusteiden mukaan.

c)	Parlamentin puhemiehistön lopullinen päätös (arviolta 15.2.2006 mennessä) ja tulosten ilmoittaminen hakijoille.

d)	Avustussopimuksen allekirjoittaminen (arviolta 15.3.2006 mennessä).

e)	Ennakkorahoituksen (80 prosenttia) maksaminen (15 päivää sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen).

4.4 Lisätiedot

Seuraavat tekstit ovat saatavilla Euroopan parlamentin Internet-sivuilla: http://www.europarl.ep.ec/tenders/default.htm:

a)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2004/2003, annettu 4 päivänä marraskuuta 2003, Euroopan tason poliittisia puolueita ja niiden rahoitusta koskevista säännöistä

b)	Euroopan parlamentin puhemiehistön päätös 29. maaliskuuta 2004 asetuksen (EY) N:o 2004/2003 soveltamisesta

c)	rahoitushakemuslomake

d)	sopimusmalli.

Tätä ehdotuspyyntöä koskevat kysymykset avustusten myöntämisestä on lähetettävä sähköpostitse julkaisuviitteen kera seuraavaan osoitteeseen: Hbetz@europarl.eu.int.

(1) EYVL L 297, 15.11.2003, s. 1.

(2) EUVL C 155, 12.06.2004, s. 1.

(3) EYVL L 248, 16.9.2002.

(4) Mukaan lukien luettelot 3 artiklan b alakohdan ensimmäisessä alakohdassa ja 10 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista edustajista.

(5) Paitsi jos Euroopan tason poliittinen puolue on perustettu kuluvan vuoden aikana.

(6) EYVL L 248, 16.9.2002, s.1.

(7) EYVL L 357, 31.12.2002, s.1.

		ISSN 1725-2490
Euroopan unionin virallinen lehti		C 141

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	48. vuosikerta 10. kesäkuu 2005

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	I Tiedonantoja
	Neuvosto
2005/C 141/1	Neuvoston ja neuvostossa 24. toukokuuta 2005 kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselmaksi yhteenvedosta nuorisoalan eurooppalaisissa yhteistyöpuitteissa toteutetuista toimista	1

2005/C 141/2	Neuvoston ja neuvostossa 24. toukokuuta 2005 kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma nuorten osallistumisen lisäämistä edustuksellisen demokratian järjestelmään koskevan tavoitteen täytäntöönpanosta	3

2005/C 141/3	Neuvoston ja neuvostossa 24. toukokuuta 2005 kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma nuoria koskevalle tiedottamiselle asetettujen yhteisten tavoitteiden täytäntöönpanosta	5

2005/C 141/4	Neuvoston päätelmät, annettu 24 päivänä toukokuuta 2005, uusista koulutusindikaattoreista	7

	Komissio
2005/C 141/5	Euron kurssi	9

2005/C 141/6	Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.3852 — Hyundai Motor Company/Hyundai Car UK Ltd.) — Asiaan sovelletaan mahdollisesti yksinkertaistettua menettelyä ( 1 )	10

2005/C 141/7	EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisen valtiontuen hyväksyminen — Tapaukset, joita komissio ei vastusta	11

2005/C 141/8	Valtiontuki — Yhdistynyt kuningaskunta — Valtiontuki nro C 13/2005 (ex NN 86/2004) — Shetland Leasing and Property Developments Ltd.:n investoinnit — Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti ( 1 )	12

2005/C 141/9	Yrityskeskittymäilmoituksen peruuttaminen (Tapaus COMP/M.3811 — Lagardère/France Télévisions/JV) ( 1 )	18

	III Tiedotteita
	Euroopan parlamentti
2005/C 141/0	Ehdotuspyyntö (nro VIII-2006/01) — Budjettikohta 4020 Avustukset Euroopan tason poliittisten puolueiden hyväksi	19