3.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 136/1

1)

Neuvosto tutki 17 päivänä helmikuuta 2005 Belgian tarkistetun vakausohjelman, joka kattaa vuodet 2004—2008. Ohjelma vastaa pitkälti vakaus- ja lähentymisohjelmien sisältöä ja muotoa koskevien käytännesääntöjen tietovaatimuksia. Ohjelmasta puuttuvat pakolliset korko-oletukset. Tämän vuoksi Belgiaa kehotetaan toimittamaan kaikki vaaditut tiedot.

2)

Ohjelma perustuu makrotalouden skenaarioon, jonka mukaan kokonaistuotannon kasvu on 2,5 prosenttia vuosina 2005 ja 2006 ja hidastuu 2,0 prosenttiin ohjelmakauden loppua kohti. Skenaarion mukaiset kasvuoletukset vaikuttavat tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella realistisilta. Myös ohjelman inflaatioennusteet vaikuttavat realistisilta.

3)

Tarkistetussa ohjelmassa hahmotellulla julkisen talouden strategialla pyritään säilyttämään talousarvio tasapainossa tai hieman ylijäämäisenä sekä velkasuhde alenevana, jotta voidaan varautua vaikutuksiin, joita väestön ikääntymisellä on julkiseen talouteen. Tarkistuksessa ennustetaan talousarvion olevan vuosina 2005 ja 2006 tasapainossa ja vuonna 2007 suhteessa BKT:hen 0,3 prosenttia ylijäämäinen ja vuonna 2008 0,6 prosenttia ylijäämäinen. Tarkistetussa ohjelmassa pitkälti vahvistetaan suunniteltu sopeuttaminen makrotalouden skenaarion säilyessä lähes muuttumatonta vuoteen 2007 ulottuvaan aikaisempaan ohjelmaan verrattuna. Vuonna 2001 aloitetun välillisten verojen uudistuksen täytäntöönpano on edelleen käynnissä ja julkiset investoinnit lisääntyvät vuoden 2006 paikallisvaalien edellä. Tämän vuoksi perusylijäämän ennustetaan supistuvan hieman vuotta 2006 kohti, mutta kasvavan taas tämän jälkeen. Ohjelmassa ennakoidaan korkorasituksen vähenevän lähinnä velan määrän pienenemisen seurauksena. Tulojen odotetaan vähenevän vuoteen 2006 asti ja pysyvän sen jälkeen vakaina, kun taas perusmenot vähenevät hieman vuotta 2008 kohti. Suhdannetasoitetun rahoitusaseman (laskettu ohjelman tietojen perusteella yhteisesti sovittuja menetelmiä käyttäen) ennustetaan säilyvän positiivisena koko ohjelmakauden ajan niin, että suhteessa BKT:hen ylijäämä pienenee vuoden 2004 0,5 prosentista 0,1 prosenttiin vuonna 2006 ja kasvaa jälleen 0,9 prosenttiin vuonna 2008.

4)

Ohjelmassa esitettyjen julkista taloutta koskevien ennusteiden riskit näyttävät olevan pitkälti tasapainossa. Belgian hallitus ei ole vielä ilmoittanut, mitä toimenpiteitä se aikoo toteuttaa pitääkseen vuoden 2006 talousarvion tasapainossa, kun tulot vähenevät 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen sen seurauksena, että vuonna 2001 aloitetun välillisten verojen uudistuksen täytäntöönpano jatkuu edelleen ja että useat pienemmät kertaluonteiset toimenpiteet vaikuttavat myönteisesti vuoden 2005 talousarvioon (yhteensä noin 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen). Vaikka makrotalouden skenaario onkin realistinen, Belgian julkisen talouden rahoitusasema on edelleen suhteellisen herkkä talouskasvun muutoksille (herkkyys 0,6). Myös perusmenojen hillintään kohdistuu joitakin riskejä lähinnä sosiaaliturvajärjestelmään liittyen. Vuonna 2004 terveydenhoitobudjetti ylittyi (vaikka vuotuinen reaalikasvutavoite, 4,5 prosenttia, oli jo korkea), mikä kertoo terveydenhoitomenojen kasvun jatkuvan voimakkaana. Vuoden 2004 lopulla on ilmoitettu uusista toimenpiteistä terveydenhoidon kustannusten alentamiseksi (yhteensä 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen), mutta niiden vaikutusta on vielä vaikeaa arvioida. Toisaalta sosiaaliministerillä on lähes koko vuoden 2005 ajan valtuudet toteuttaa tarvittavia toimia kuulematta parlamenttia (tai muita tahoja), jotta mahdolliseen menojen ylittymiseen voidaan puuttua nopeasti. Yleisemmällä tasolla Belgian hallituksen uskottavuus on lisääntynyt, kun se on pitänyt kiinni sitoumuksestaan toteuttaa toimenpiteitä pitääkseen talousarvion tasapainossa.

5)

Riskiarvioinnin perusteella julkisen talouden tavoitteisiin kohdistuvat riskit näyttävät olevan pitkälti tasapainossa ja ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys vaikuttaa olevan riittävä, jotta voidaan pitää kiinni vakaus- ja kasvusopimuksen keskipitkän aikavälin tavoitteesta, joka on lähellä tasapainoa oleva tai ylijäämäinen rahoitusasema. Lisäksi varmuusmarginaali on riittävä sen varmistamiseksi, ettei alijäämä ylitä suhteessa BKT:hen määriteltyä 3 prosentin viitearvoa talouden normaaleissa suhdannevaihteluissa minään vuonna.

6)

Julkisen velan arvioidaan olevan 96,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2004, mikä ylittää selvästi perustamissopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen. Ohjelmassa ennustetaan, että velkasuhde pienenee 12,4 prosenttiyksikköä ohjelmakauden aikana, eli se olisi 84,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008. Tähän lukuun sisältyy kansallisen rautatieyhtiön SNCB:n 7,4 miljardin euron (2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen) velan siirtäminen valtiolle vuonna 2005. Tämä hidastaa velan pienenemistä vuonna 2005, mutta muutoin velan suunnitellaan pienenevän nopeammin kuin edellisessä tarkistuksessa kaavailtiin.

7)

Belgian julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen näyttää kohdistuvan jonkin verran riskejä velan bruttomäärän nykytason vuoksi. Pienenemisestään huolimatta velkasuhde on edelleen suuri ja sen pieneneminen voi jatkua vain, jos perusylijäämät pidetään pidemmän aikaa suurina. Ohjelmassa esitetty strategia, jolla on tarkoitus selviytyä kustannuksista, joita väestön ikääntyminen julkistaloudelle aiheuttaa, perustuu lähinnä ikääntymisrahastoon ja siihen, että bruttovelkaa vähennetään pitämällä rahoitusasema tasapainossa tai hieman ylijäämäisenä (mikä riippuu lähinnä perusmenojen hillitsemisestä). Vaikka perusmenojen hillintä saattaa osoittautua vaikeaksi etenkin terveydenhoidossa, se on kuitenkin tärkeää, koska hallituksen strategiana on keventää verotusta työpaikkojen luomiseksi. Koska vanhushuoltosuhteen ennustetaan kasvavan, tämän yleisstrategian määrätietoinen toteuttaminen on keskeistä pitkän aikavälin kestävyyden saavuttamiseksi.

8)

Tarkistetussa ohjelmassa esitetty talouspolitiikka on pitkälti talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen julkista taloutta koskevien maakohtaisten suositusten mukaista. Tarkistuksessa taataan etenkin, että velkasuhteen kehitystrendi pidetään jatkuvasti alenevana. Kun otetaan huomioon terveydenhoitomenojen (joiden reaalimäärän vuotuinen tavoitekasvuvauhti on asetettu suhteellisen korkeaksi, 4,5 prosenttiin) viimeaikaiset ylitykset, on olemassa riski, että reaalimääräisten menojen kasvua ei I alueella (liittovaltion menot ja sosiaaliturva) pystytä rajoittamaan suuntaviivojen mukaisesti 1,5 prosenttiin. Näin ollen suurien perusylijäämien ylläpitäminen ja menojen reaalimääräisen kasvun rajoittaminen on tärkeää etenkin, kun otetaan huomioon väestön ikääntymisestä aiheutuvat rahoitustarpeet.

3.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 136/4

1)

Neuvosto tarkasteli 17 päivänä helmikuuta 2005 Tanskan tarkistettua lähentymisohjelmaa, joka kattaa vuodet 2004–2010. Tarkistettu ohjelma noudattaa vakaus- ja lähentymisohjelmien sisältöä ja muotoa koskevia käytännesääntöjä.

2)

Ohjelman perustana olevan makrotaloudellisen skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu on 2,2 prosenttia vuonna 2004 ja 2,5 prosenttia vuonna 2005. Kokonaistuotanto kasvaa vuosina 2006–2010 keskimäärin 1,7 prosenttia. Tämänhetkisten tietojen perusteella skenaarion kasvuennusteet ovat suhteellisen maltilliset. Ohjelman inflaatioennusteet näyttävät realistisilta.

3)

4)

Julkista taloutta koskevien ennusteiden riskit ovat melko hyvin tasapainossa, joskin ohjelmakauden alkuvuosina toteutumat saattavat olla ennusteita paremmat. Julkinen talous on ollut Tanskassa ylijäämäinen jo vuosia. Vuonna 2003 ylijäämä oli prosentti suhteessa BKT:hen huolimatta siitä, että BKT:n kasvuvauhti oli ainoastaan 0,5 prosenttia. Ennakoitua korkeampi öljyn hinta saattaa kohentaa julkisen talouden tilannetta, sillä Tanska on pieni öljyn nettoviejä. BKT:n kasvu, joka perustuu lähivuosina pääasiassa kotimaiseen kysyntään, riittää todennäköisesti turvaamaan myös tulojen jatkuvuuden ja tukee siten julkisen talouden suotuisaa kehitystä. Keskipitkällä aikavälillä tulokset saattavat jäädä ennusteiden alapuolelle esimerkiksi siksi, että julkisten menojen kasvua ei kyetä hillitsemään suunnitellusti erityisesti aluehallinnon tasolla tai että työllisyyden kasvutavoitteita ei pystytä saavuttamaan.

5)

Tämän riskiarvioinnin perusteella ohjelmien mukainen finanssipolitiikan viritys riittää kuitenkin varmistamaan, että vakaus- ja kasvusopimuksen keskipitkän aikavälin tavoite, lähellä tasapainoa oleva tai ylijäämäinen julkisen talouden rahoitusasema, säilytetään koko ohjelmakaudella. Se tarjoaa myös riittävän varmuusmarginaalin, jotta alijäämän 3 prosentin viitearvoa suhteessa BKT:hen ei ylitetä normaaleissa suhdannevaihteluissa.

6)

7)

Tanska näyttää olevan suhteellisen hyvässä asemassa julkisen talouden pitkäaikaisen kestävyyden suhteen huolimatta väestön ikääntymisen aiheuttamista merkittävistä julkistaloudellisista kustannuksista. Ohjelmassa esitetty julkisen talouden strategia perustuu ensisijaisesti siihen, että velan vakauttamista jatketaan ylijäämien avulla. Tuloksena on pitkällä aikavälillä kestävä julkisen talouden rahoitusasema. Strategian edellyttämä jatkuva julkisten menojen tiukka valvonta ja työllisyyden huomattava parantaminen ei ole välttämättä kuitenkaan helppo toteuttaa.

8)

Ohjelmassa esitetty talouspolitiikka on kaiken kaikkiaan johdonmukaista talouspolitiikan laajojen maakohtaisten suuntaviivojen kanssa julkisen talouden alalla.

3.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 136/7

1)

Neuvosto tarkasteli 17 päivänä helmikuuta 2005 Viron tarkistettua lähentymisohjelmaa, joka kattaa vuodet 2004–2008. Ohjelma täyttää vakaus- ja lähentymisohjelmien sisältöä ja muotoa koskevien tarkistettujen käytännesääntöjen tietovaatimukset.

2)

Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu nopeutuu 5,6 prosentista vuonna 2004 keskimäärin 6,0 prosenttiin muina ohjelmavuosina. Skenaario vaikuttaa käytettävissä olevien tietojen perusteella heijastavan realistisia kasvuoletuksia. Ohjelman inflaatioennusteet lienevät myös realistisia.

3)

Viro pyrkii lähellä tasapainoa olevaan tai hieman ylijäämäiseen julkisen talouden rahoitusasemaan koko ohjelmakaudella. Vuoden 2004 osalta ohjelmassa pyritään julkisen talouden 1 prosentin ylijäämään suhteessa BKT:hen, mikä on 0,3 prosenttia enemmän kuin viime toukokuun ohjelmassa arvioitiin. Vuodesta 2005 pyritään edellisen ohjelman tavoin julkisen talouden tasapainoon. Julkisten investointien odotetaan kasvavan vuonna 2004 yhdellä prosenttiyksiköllä suhteessa BKT:hen eli 4,4 prosenttiin. Tämän jälkeen investointien odotetaan alenevan 3,9 prosenttiin vuoteen 2008 mennessä. Taso ylittää siis reilusti EU:n keskiarvon (2,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2004).

4)

Julkisen talouden ennusteisiin kohdistuvat riskit näyttävät olevan ohjelmassa pitkälti tasapainossa. Varovainen makrotalouden skenaario antaa yhtäältä olettaa, että tulot voivat olla odotettua suuremmat ja menot hieman budjetoitua pienemmät. Viro on esittänyt viime vuosina maltillisia ennusteita ja ylittänyt toistuvasti julkisen talouden tavoitteet. Toisaalta taas ei voida kokonaan sulkea pois suunnitelluista veronalennuksista johtuvaa odottamatonta tulojen vähenemistä tai ulkoisista häiriöistä aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia kasvukehitykseen. Riskit huomioon ottaen ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys vaikuttaa riittävältä varmistamaan, että vakaus- ja kasvusopimuksen keskipitkän aikavälin tavoite, lähellä tasapainoa oleva julkisen talouden rahoitusasema, säilytetään koko ohjelmakaudella 2004–2008. Se vaikuttaa myös tarjoavan riittävän varmuusmarginaalin, jotta alijäämän 3 prosentin raja-arvoa suhteessa BKT:hen ei ylitetä normaaleissa suhdannevaihteluissa.

5)

Velkasuhteen arvioidaan olevan 4,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2004 eli merkittävästi alle perustamissopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon ja täten alhaisin EU:ssa. Ohjelmassa velkasuhteen ennustetaan supistuvan 1,9 prosenttiyksikköä ohjelmakaudella.

6)

Viron asema julkisen talouden pitkäaikaisen kestävyyden kannalta vaikuttaa suotuisalta huolimatta väestön ikääntymisestä ennusteiden mukaan aiheutuvista huomattavista julkista menoista. Julkisen talouden velkasuhde on matala, käytössä on huomattavat julkisen talouden rahoitusvarat ja sovelletaan keskipitkän aikavälin julkisen talouden strategiaa, joka on täysin yhdenmukainen lähellä tasapainoa olevan tai ylijäämäisen julkisen talouden rahoitusaseman tavoitteen kanssa. Tämän lisäksi eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmiä uudistetaan uskottavalla ja perusteellisella tavalla ja näin pyritään julkisen talouden paineiden vähentämiseen pidemmällä aikavälillä. Kaikkien näiden toimien pitäisi pystyä takaamaan julkisen talouden kestävä kehitys tulevaisuudessa.

7)

Tarkistuksen mukainen talouspolitiikka on pääpiirteissään yhdenmukaista talouspolitiikan laajojen maakohtaisten suuntaviivojen kanssa julkisen talouden alalla. Vuoden 2004 arvioitua suurempi ylijäämä noudattaa suositusta välttää myötäsyklistä finanssipolitiikkaa. Kun kuitenkin otetaan huomioon, ettei maksutaseen alijäämä todennäköisesti supistunut kovinkaan paljon (jos lainkaan) vuonna 2004, julkisen talouden ylijäämän nopea kaventaminen voi osoittautua finanssipoliittiselta näkökannalta riittämättömäksi korjaamaan maksutaseen epätasapaino.

3.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 136/9

1)

Neuvosto tutki 17 päivänä helmikuuta 2005 Ranskan tarkistetun vakausohjelman, joka kattaa vuodet 2004–2008. Ohjelma vastaa pitkälti niitä tietovaatimuksia, jotka asetetaan vakaus- ja lähentymisohjelmien sisältöä ja muotoa koskevissa tarkistetuissa käytännesäännöissä. Se ei kuitenkaan sisällä kansantalouden tilinpidon määritelmien mukaisia kokonaistyöllisyyttä koskevia kasvuennusteita, joiden toimittaminen on pakollista. Ranskaa kehotetaan sen vuoksi täyttämään tietovaatimukset kaikilta osin.

2)

Ohjelman perustana olevassa makrotalouden skenaariossa ennustetaan, että kokonaistuotanto kasvaa 2,5 prosenttia vuosina 2004–2008 eli hieman potentiaalista kasvua nopeammin. Tämän skenaarion mukaiset kasvuoletukset vaikuttavat tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella realistisilta, joskin komission esittämät kasvuennusteet ovat hieman alhaisemmat. Myös ohjelmassa esitetyt inflaatioennusteet vaikuttavat realistisilta.

3)

Neuvosto teki 3 päivänä kesäkuuta 2003 päätöksen liiallisen alijäämän olemassaolosta Ranskassa ja suositti tilanteen korjaamista vuoteen 2004 mennessä. Komissio antoi 14 päivänä joulukuuta 2004 neuvostolle tiedonannon (2)”Saksan ja Ranskan tilanteesta suhteessa liiallista alijäämää koskevan menettelyn mukaisiin velvoitteisiin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomion jälkeen”, jossa se totesi, että liiallisen alijäämän korjaamiselle asetettuna määräaikana olisi pidettävä vuotta 2005, koska neuvoston marraskuussa 2003 antamat päätelmät olivat aiheuttaneet oikeusvaikutuksia ennen kuin yhteisöjen tuomioistuin kumosi mainitut päätelmät. Ohjelmassa esitetyn finanssipoliittisen strategian päätavoitteena on supistaa alijäämä alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2005 mennessä. Ohjelmalla on lisäksi tarkoitus varmistaa julkisen talouden alijäämän jatkuva supistuminen tulevina vuosina. Alijäämän ennustetaan supistuvan tasaisesti vuodesta 2005 lähtien vuosittain 0,6–0,7 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen ja saavuttavan vuonna 2008 0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Edelliseen ohjelmaan verrattuna uusimmassa tarkistetussa ohjelmassa vahvistetaan suunniteltu sopeuttaminen hieman suotuisammassa makrotaloudellisessa skenaariossa. Ohjelmassa esitettyihin ennusteisiin ja yhteisesti sovittuihin menetelmiin perustuvien komission laskelmien mukaan myös suhdannetasoitettu rahoitusasema paranee vuosittain 0,6–0,7 prosenttiyksikköä vuodesta 2005 alkaen ja saavuttaa vuonna 2008–0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kuten aikaisemmissa tarkistetuissa ohjelmissa, keskipitkän aikavälin finanssipoliittinen strategia perustuu tässäkin tarkistuksessa julkisten menojen reaalikasvulle asetettuihin monivuotisiin tavoitteisiin, joiden tarkoituksena on supistaa menoja suhteessa BKT:hen ennen muuta rakenneuudistusten toteuttamisen avulla.

4)

Ranskan viranomaisten toteuttamien toimenpiteiden pitäisi tämänhetkisten tietojen perusteella riittää siihen, että alijäämä saadaan supistettua alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2005. Ranskan julkisen talouden rahoitusasema säilyy kuitenkin haavoittuvana. Liiallisen alijäämän korjaaminen edellyttää, että kaikki suunnitellut toimenpiteet toteutetaan tehokkaasti ja että epäsuotuisan kehityksen ilmetessä toteutetaan lisätoimenpiteitä. Lisäksi vuodeksi 2005 ennustettu alijäämän supistuminen on pääasiassa seurausta kertaluonteisesta tuloerästä, jonka suuruus on 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuodeksi 2005 ennustettu julkisen talouden sopeuttaminen on näin ollen melko vähäistä. Julkisen talouden toteutuma voi vuoden 2005 jälkeen olla ohjelmassa ennustettua heikompi. Etenkin vaikuttaa siltä, että vuoden 2006 alijäämätavoite on vaarassa jäädä nykyistä politiikkaa noudatettaessa toteutumatta, kun otetaan huomioon vuodeksi 2006 suunnitellut veronalennukset ja se, ettei kyseisenä vuonna ole enää odotettavissa merkittäviä kertaluonteisia tuloja. Koska edellisissä tarkistetuissa ohjelmissa asetetut menotavoitteet jäivät selvästi saavuttamatta, myös vuosiksi 2006–2008 asetettujen meno- ja alijäämätavoitteiden saavuttaminen vaikuttaa nykyisen politiikan valossa vaikealta. Rakenneuudistuksia on toteutettu (Loi Organique relative aux Lois de Finances, terveydenhuoltojärjestelmän hallinnasta vastaava riippumaton varoituskomitea). Nämä uudistukset ovat selkeitä esimerkkejä oikeansuuntaisesta kehityksestä ja auttanevat osaltaan budjettitavoitteiden saavuttamisessa.

5)

Edellä esitetyn riskinarvioinnin perusteella voidaan todeta, ettei ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys näytä tarjoavan ennen vuotta 2007 riittävää varmuusmarginaalia sen takaamiseksi, ettei julkisen talouden alijäämälle asetettu 3 prosentin viitearvo ylity normaaleissa suhdannevaihteluissa. Se ei myöskään riitä varmistamaan sitä, että vakaus- ja kasvusopimuksessa keskipitkän aikavälin tavoitteeksi asetettu, lähellä tasapainoa oleva julkisen talouden rahoitusasema saavutetaan ohjelmakauden aikana.

6)

Julkisen velan arvioidaan vuonna 2004 olevan 64,8 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä ylittää perustamissopimuksessa määrätyn 60 prosentin viitearvon. Ohjelmassa ennustetaan, että velkasuhde supistuu vuodesta 2006 eteenpäin ja saavuttaa vuonna 2008 62 prosenttia suhteessa BKT:hen. Velkasuhteen kehitykseen liittyy samoja riskejä kuin alijäämätavoitteiden saavuttamiseen.

7)

Ranskan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen näyttää edelleen liittyvän joitakin riskejä. Laaja rakenneuudistus, joka toteutettiin eläkejärjestelmän osalta vuonna 2003 ja terveydenhuoltojärjestelmän osalta vuonna 2004, paransi tilannetta. Lisätoimenpiteet (julkisen talouden vakauttamispyrkimysten lisääminen ja uudistukset) ovat kuitenkin tulevina vuosina tarpeen julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi kaikilta osin.

8)

Vuoden 2004 tarkistuksen mukainen talouspolitiikka noudattaa laajojen talouspoliittisten suuntaviivojen suosituksia osittain, etenkin niitä, jotka vaikuttavat julkiseen talouteen. Ranska on toteuttanut merkittäviä rakenneuudistuksia etenkin eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmiensä osalta ja pystyy tämän vuoksi vastaamaan paremmin väestön ikääntymisen seurauksiin. Suhdannetasoitettua alijäämää supistettiin vuonna 2004 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä on suosituksessa asetettua tavoitetta vähemmän. Ennakoitua suuremmat valtion tulot käytettiin kuitenkin täysimääräisesti alijäämän supistamiseen. Vuoden 2004 tarkistetussa ohjelmassa esitettyyn keskipitkän aikavälin sopeutukseen liittyy kaiken kaikkiaan epävarmuustekijöitä, eikä se merkittävyydestään huolimatta riitä täysin varmistamaan lähellä tasapainoa olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttamista tarkistuksen kattamalla jaksolla.

i)

toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että liiallinen alijäämä korjataan vuonna 2005;

ii)

varmistettava, että julkisen talouden vakauttamista jatketaan vuoden 2005 jälkeen, jotta lähellä tasapainoa oleva julkisen talouden rahoitusasema saavutetaan vuonna 2008; ja

iii)

jatkettava rakenneuudistuksia ja pidettävä menot hallinnassa varmistaakseen ohjelmassa asetettujen monivuotisten menotavoitteiden noudattamisen.

3.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 136/12

1)

Neuvosto tarkasteli 17 päivänä helmikuuta 2005 Saksan tarkistettua vakausohjelmaa, joka kattaa vuodet 2004–2008. Ohjelma noudattaa pääpiirteissään vakaus- ja lähentymisohjelmien sisältöä ja muotoa koskevien tarkistettujen käytännesääntöjen tietovaatimuksia. Ohjelmassa käytetään pääasiassa pyöristettyjä lukuja ja yhdistetään toisiinsa yhteensopimattomia tietoja. Joitakin yksityiskohtia on kuitenkin parannettu, esimerkiksi makrotalouden skenaariota koskevien osien ja julkista taloutta koskevien ennusteiden tilastoissa käytetään johdonmukaisesti EKT 95:ttä. Saksaa kehotetaan noudattamaan tietovaatimuksia.

2)

3)

4)

Tämänhetkisten tietojen perusteella näyttäisi siltä, että Saksan viranomaisten marraskuussa 2004 ilmoittamien toimenpiteiden pitäisi olla riittäviä alijäämän supistamiseksi 2,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2005, kun lokakuussa 2004 laaditun komission yksiköiden talousennusteen mukainen alijäämäennuste on 3,4 prosenttia. Julkisen talouden rahoitusasema pysyy edelleen haavoittuvana. Liiallisen alijäämän korjaaminen edellyttää kaikkien suunniteltujen toimenpiteiden täysipainoista toteuttamista ja myös lisätoimenpiteitä, jos ilmenee haittatekijöitä, jotka voisivat vaarantaa alijäämän supistumisen alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2005. Julkisen talouden toteutuma vuoden 2005 jälkeisinä vuosina voi olla ohjelmassa ennustettua huonompi, vaikka julkisen talouden alijäämän odotetaan pysyttelevän edelleen alle 3 prosentissa suhteessa BKT:hen. Tarkistetussa ohjelmassa ennustettu sopeuttaminen on vähäistä huolimatta Saksan toteuttamista tuntuvista rakenneuudistuksista, joiden odotetaan pienentävän keskipitkän aikavälin menoja, sillä suhdannetasoitettu julkisen talouden rahoitusasema vahvistuu ohjelmakauden lopulla vain alle 0,5 prosenttiyksikköä. Julkisen talouden sopeuttamistoimiin liittyvät odotukset näyttävät ohjelmakauden lopulla lisäksi melko optimistisilta. Marraskuussa 2004 julkistetut kertaluonteiset toimenpiteet, joilla on tarkoitus supistaa alijäämä alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2005, heikentävät lisäksi jossain määrin julkisen talouden rahoitusasemaa ohjelmakauden lopulla ja sen jälkeen.

5)

Tarkistetun ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys ei riskiarvioinnin perusteella näytä tarjoavan ennen vuotta 2008 riittävää varmuusmarginaalia sen takaamiseksi, ettei julkisen talouden alijäämälle asetettu 3 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen ylity talouden suhdannevaihteluiden pysyessä tavanomaisina; se ei myöskään vaikuta riittävältä varmistamaan, että vakaus- ja kasvusopimuksen keskipitkän aikavälin tavoitteeksi asetettu lähellä tasapainoa oleva julkisen talouden rahoitusasema saavutetaan ohjelmakaudella.

6)

7)

Saksan asema julkisen talouden pitkäaikaisen kestävyyden kannalta vaikuttaa riskialttiilta. Saksa voisi olla suhteellisen hyvässä asemassa edellyttäen, että ohjelmaan perustuvia rakenneuudistuksia pannaan aktiivisesti täytäntöön ja että uudistustoimia jatketaan pitkäaikaisen kestävyyden kehittämiseksi edelleen. Julkisen talouden pitkäaikainen kestävyys riippuu kuitenkin ratkaisevasti siitä, kuinka hyvin keskipitkän aikavälin vakauttamissuunnitelmat saadaan toteutettua ja kuinka paljon velkaantumisastetta saadaan laskettua; osavaltioilla ja sosiaaliturvajärjestelmillä on tässä oma osansa. Agenda 2010 -ohjelman mukaisten, jo annettuun lainsäädäntöön perustuvien rakenneuudistusten ja erityisesti eläkeuudistuksen odotetaan lieventävän vaikutuksia, joita väestön ikääntymisellä on julkiseen talouteen. Meneillään olevien uudistusten ja erityisesti terveydenhuoltoalan uudistusten kustannuksia vähentävät vaikutukset ovat kuitenkin epävarmalla pohjalla.

8)

i)

toteutettava tarvittavat toimenpiteet liiallisen alijäämän korjaamiseksi vuonna 2005;

(ii)

sopeutettava julkista taloutta vuoden 2005 jälkeisinä vuosina ja toteutettava tarvittavat rakenteelliset toimet lähellä tasapainoa olevan rahoitusaseman saavuttamiseksi ohjelmakauden loppuun mennessä; ja

iii)

jatkettava erityisesti terveydenhuoltojärjestelmään liittyviä rakenneuudistuksia, joilla edistetään julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä.

3.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 136/15

1)

Neuvosto tarkasteli 17 päivänä helmikuuta 2005 Irlannin tarkistettua vakausohjelmaa, joka kattaa vuodet 2004–2007. Ohjelma noudattaa vakaus- ja lähentymisohjelmien sisältöä ja muotoa koskevia käytännesääntöjä.

2)

Ohjelman makrotaloudellisessa skenaariossa ennustetaan kokonaistuotannon kasvavan 5,3 prosenttia vuonna 2004 ja kasvun vakiintuvan keskimäärin 5,2 prosenttiin ohjelman loppujakson aikana. Tällä hetkellä saatavilla olevien tietojen mukaan skenaarioon sisältyvät kasvuoletukset näyttävät realistisilta. Sen sijaan ohjelman YKHI-inflaatiota koskevat ennusteet vaikuttavat varsin alhaisilta.

3)

Vuonna 2004 esiintyi ensin ennakoimatonta ylijäämää, joka johtui odotettua suuremmista tuloista, kuten kertaluonteisista tekijöistä, sekä vajausta julkisissa menoissa. Tämän jälkeen tarkistukseen liittyvän strategian odotetaan johtavan vähäiseen, yleisesti ottaen vakaaseen alijäämään vuodesta 2005 alkaen. Sekä meno- että tulosuhde on pienentymässä ohjelmakauden aikana, vaikka vuonna 2005 menosuhde kasvaa viimeaikaisten julkista taloutta koskevien toimenpiteiden johdosta. Samalla pannaan täytäntöön merkittävää julkisten investointien ohjelmaa, jonka seurauksena julkiset investoinnit ovat ohjelmakaudella keskimäärin hieman alle 4 prosenttia suhteessa BKT:hen (mikä vastaa hieman alle 5:tä prosenttia BKTL:stä). Kun suhdannekierroksen arvioitu vaikutus tasoitetaan yhteisesti sovittuja menetelmiä käyttäen, suhdannetasoitettu julkisen talouden rahoitusasema on ylijäämäinen koko ennustejaksolla lukuun ottamatta pientä alijäämää vuonna 2005. On kuitenkin huomattava, että tuotantokuilusta, ja siten suhdannetasoitetusta rahoitusasemasta, tehtyihin arvioihin sisältyy poikkeuksellisen suuri epävarmuusmarginaali Irlannin talouden erityispiirteiden vuoksi. Tarkistuksen mukaan julkisen talouden rahoitusasema vahvistuu ja makrotaloudellinen skenaario on suotuisampi kuin edellisessä ohjelmassa.

4)

Julkisen talouden ennusteisiin liittyvät riskit näyttävät olevan pitkälti tasapainossa. Toisaalta tuloennuste vaikuttaa realistiselta ja varaukset vuosien 2006 ja 2007 ennusteissa saattavat olla merkki odotettua paremmasta toteutumasta. Irlanti on osoittanut viime aikoina rohkaisevaa kehitystä myös menotavoitteiden noudattamisessa, mikä on osoitus siitä, että useat toteutetut toimenpiteet menovalvonnan lisäämiseksi ovat osoittautumassa tehokkaiksi. Toisaalta on olemassa riski, että perusalijäämä kasvaa. Erityisesti menojen kasvuvauhti on varsin rajallista ohjelman viimeisinä vuosina.

5)

Riskienarvioinnin perusteella finanssipolitiikan viritys ohjelmassa vaikuttaa riittävältä, jotta voidaan noudattaa vakaus- ja kasvuohjelman keskipitkän aikavälin vaatimusta, jonka mukaan rahoitusasema on vuoteen 2007 ulottuvan jakson aikana lähellä tasapainoa tai ylijäämäinen. Myös varmuusmarginaali on riittävä, jotta alijäämän 3 prosentin viitearvoa suhteessa BKT:hen ei ylitetä missään vaiheessa ohjelmakautta.

6)

Julkisen velan arvioidaan laskeneen vuonna 2004 30,5 prosenttiin suhteessa BKT:hen eli selvästi alle perustamissopimuksen mukaisen 60 prosentin viitearvon. Ohjelman mukaan velka vakiintuu vuosina 2005–2007 noin 30 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Jos eläkerahasto National Pensions Reserve Fundiin (NPRF) ei olisi hankittu julkisen talouden ulkopuolisia varoja, velka laskisi huomattavasti ohjelmakaudella.

7)

Irlannin julkisen talouden kestävyys vaikuttaa pitkällä aikavälillä varsin myönteiseltä. Irlannin suhteellisen pieni velka, jo toteutetut eläkeuudistustoimenpiteet ja varojen kumuloituminen NPRF:iin vaikuttavat julkisen talouden kestävyyteen ja edistävät sopeutumista väestön ikääntymisen vaikutuksiin. Ohjelman strategia perustuu pääosin vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamiseen ja varojen NPRF:iin kumuloitumisen jatkumiseen. Irlannin varsin alhaisen veroasteen pitäisi yleisesti ottaen helpottaa pitkällä aikavälillä mahdollisesti esiin tulevaa julkisen talouden kestävyyteen liittyvää kuilua.

8)

Tarkistuksessa esitetään katsaus hallituksen rakenneuudistusohjelmaan, jossa keskitytään julkisten palvelujen laadun parantamiseen, julkisten menojen tehostamiseen ja Irlannin talouden infrastruktuuriin liittyvistä tarpeista huolehtimiseen. Tarkistuksessa esitetyllä talouspolitiikalla noudatetaan suurelta osin maakohtaisia, julkista taloutta koskevia talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja vuosiksi 2003–2005. Suuntaviivoissa suositetaan, että Irlannin viranomaiset tehostavat julkisia menoja, parantavat keskipitkän aikavälin budjettikehystä ja asettavat etusijalle kansallisen kehityssuunnitelman infrastruktuuria koskevat osat.

3.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 136/18

(1)

Neuvosto tarkasteli 17 päivänä helmikuuta 2005 Italian tarkistettua vakausohjelmaa, joka kattaa vuodet 2004–2008. Ohjelma täyttää osittain vakaus- ja lähentymisohjelmien sisältöä ja muotoa koskevien käytännesääntöjen tietovaatimukset. Tiedot lisätoimenpiteistä, joilla vuotta 2006 ja sitä seuraavia vuosia koskevat julkisen talouden tavoitteet aiotaan saavuttaa, olisivat olleet tarpeen sopeutustoimien uran ja sisällön tarkkaa arviointia varten. Italiaa kehotetaankin noudattamaan kaikilta osin käytännesääntöjen vaatimuksia

(2)

Ohjelman taustalla oleva makrotalouden skenaario perustuu vuoden 2004 puolivälin tietoihin. Ohjelmassa kokonaistuotannon kasvun odotetaan nopeutuvan 1,2 prosentista (vuonna 2004) 2,1 prosenttiin (vuonna 2005) ja olevan keskimäärin 2,3 prosenttia ohjelmakauden loppuvuosina. Skenaario vaikuttaa käytettävissä olevien tietojen perusteella heijastavan melko suotuisia kasvuoletuksia, sillä sekä vuodeksi 2005 ennustettu kasvu vaikuttaa olevan nykyisen ennustemarginaalin ylärajoilla että ennakoitu keskipitkän aikavälin kasvukehitys vaikuttaa suhteellisen optimistiselta. Ohjelmassa arvioitu hintakehitys BKT-deflaattorilla mitattuna vaikuttaa realistiselta (2).

(3)

Ohjelmassa pyritään supistamaan nimellistä julkisen talouden alijäämää asteittain vuoden 2004 arvioidusta 2,9 prosentista suhteessa BKT:hen alijäämätavoitteeseen eli 2,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2005 ja edelleen 0,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2008. Ohjelmassa ei siis enää tavoitella lähellä tasapainoa olevaa tai ylijäämäistä rahoitusasemaa keskipitkällä aikavälillä. Suhdannetasoitetun julkisen talouden rahoitusaseman ennustetaan paranevan 1,1 prosenttiyksikköä ohjelmakaudella pysyväisluonteisten toimenpiteiden tuloksena sopeutuksen tapahtuessa pääosin (0,5 prosenttiyksikköä) vuonna 2006. Vaikka suhdannetasoitetun rahoitusaseman ei uskotakaan paranevan vuonna 2005, suurin osa kertaluonteisista toimenpiteistä aiotaan korvata pysyvillä toimenpiteillä. Nimellistä alijäämää koskevat luvut ovat yli prosenttiyksikön suuremmat kuin edellisessä ohjelmatarkistuksessa ja hieman heikompi makrotalouden skenaario on johtanut suunnitellun sopeutuksen takapainottamiseen. Koska suhdannetilanne on tuotantokuilulla mitattuna pysynyt lähes muuttumattomana, alijäämätarkistusta voidaan kuitenkin suurimmaksi osaksi pitää rakenteellisena.

(4)

On riskejä siitä, että julkisen talouden toteutuma voi olla ohjelmassa ennustettua huonompi. Liikkumavarat ovat kapeat vuonna 2005, ja ennakoitua heikompi talouskasvu, pienet poikkeamat yli 2 prosentin suunniteltuun julkisen talouden korjaukseen suhteessa BKT:hen, joihinkin kertaluonteisiin toimenpiteisiin liittyvät riskit ja teiden huollosta vastaavan ANAS-yrityksen mahdollinen uudelleenluokittelu merkitsevät riskiä 3 prosentin viitearvon rikkoutumisesta suhteessa BKT:hen. Aiempi kokemus huomioon ottaen ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että ohjelmatavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat julkisen talouden sopeuttamistoimet on aliarvioitu vuoden 2006 ja sitä seuraavien vuosien osalta. Riskinarviointi huomioon ottaen ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys ei näytä tarjoavan riittävää varmuusmarginaalia ainakaan ennen vuotta 2006, jotta voitaisiin varmistaa, ettei alijäämä ylitä 3 prosentin viitearvoa suhteessa BKT:hen talouden tavanomaisissa suhdannevaihteluissa. Se ei myöskään riitä varmistamaan, että vakaus- ja kasvusopimuksen keskipitkän aikavälin tavoite, lähellä tasapainoa oleva julkisen talouden rahoitusasema, saavutetaan ohjelmakauden loppuun mennessä.

(5)

Velkasuhteen arvioidaan olleen 106 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2004 eli ainoastaan hieman vuoden 2003 tasoa alhaisempi ja reilusti yli perustamissopimuksen mukaisen 60 prosentin viitearvon. Ohjelmassa ennustetaan velkasuhteen supistuvan yli 8 prosenttiyksikköä ohjelmakaudella. Taustalla on ennen kaikkia kunnianhimoinen yksityistämissuunnitelma yhdistettynä perusjäämän paranemiseen ja talouskasvun kiihtymiseen. Velka ei vähene nopeampaan tahtiin, sillä velanottoa lisäävät talousarvion ulkopuoliset rahoitustoimet, joiden vuotuinen suuruus on keskimäärin yli 2 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Velkasuhde ei välttämättä kehity niin suotuisasti kuin on ennustettu, varsinkin kun huomioon otetaan edellä mainitut julkisen talouden tavoitteisiin kohdistuvat riskit ja jäljellä olevat varanto-virta-korjauseriin liittyvät epävarmuustekijät.

(6)

Italian asema julkisen talouden pitkäaikaisen kestävyyden kannalta vaikuttaa riskialttiilta. Kuitenkin eläkeuudistuksen hyväksyminen vuonna 2004 on tärkeä edistysaskel pyrittäessä ratkaisemaan väestön ikääntymisen vaikutukset julkiseen talouteen, ja se auttaa parantamaan Italian asemaa tässä suhteessa. Italian asema voisi olla suhteellisen suotuisa edellyttäen, että julkisen talouden tavoitteet saavutetaan kokonaisuudessaan, eläkeuudistuksesta saadaan ennakoidut säästöt ja että korjataan pikaisesti mahdolliset poikkeamat merkittävän perusylijäämän säilyttämiseen pyrkivässä strategiassa, jolla velkaa vähennetään tehokkaasti.

(7)

Ohjelman mukainen talouspolitiikka on osittain yhdenmukaista talouspolitiikan laajojen maakohtaisten suuntaviivojen kanssa julkisen talouden alalla. Ohjelmassa ei ensinnäkään tavoitella lähellä tasapainoa olevaa tai ylijäämäistä rahoitusasemaa keskipitkällä aikavälillä. Toiseksi julkisen talouden tavoitteet eivät varmista suhdannetasoitetun rahoitusaseman vähintään 0,5 prosenttiyksikön vuotuista parannusta, vaikka tunnustetaankin, että vuotuinen parannus julkisen talouden rakenteellisessa tasapainossa (kertaluonteisten toimenpiteiden netto) on keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä BKT:stä. Kolmanneksi osa vuoden 2005 veronalennuksesta rahoitetaan väliaikaisin toimenpitein. Ohjelmassa ei myöskään esitetä riittäviä tietoja siitä, kuinka menojen hallintamekanismeja tiukennettaisiin, eikä siinä esitetä selkeää rahoituslähdettä alueellisille menoille.

i)

toteuttaa tarvittavat toimet vuoden 2005 alijäämätavoitteen saavuttamiseksi;

ii)

toteuttaa tarvittavat rakenteelliset toimet vuodesta 2006 lähtien lähellä tasapainoa olevan rahoitusaseman saavuttamiseksi ohjelmakauden loppuun mennessä; ja

iii)

varmistaa, että julkisen velan suhde BKT:hen laskee kohti perustamissopimuksen mukaista 60 prosentin viitearvoa aiempaa nopeammin ja kiinnittää erityistä huomiota muihin velan määrään vaikuttaviin tekijöihin kuin nettoluotonottoon.

3.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 136/21

(1)

Neuvosto tarkasteli 17 päivänä helmikuuta 2005 Maltan tarkistettua lähentymisohjelmaa, joka kattaa vuodet 2004–2007. Ohjelma noudattaa pääpiirteissään käytännesääntöjä, lukuun ottamatta ennustettujen julkisten menojen jakaumaa. Hintatiedot eivät ole Maastrichtin yhdenmukaistettujen määritelmien mukaiset. Tämän vuoksi Maltaa kehotetaan noudattamaan tietovaatimuksia.

(2)

Ohjelman perustana olevassa makrotalouden skenaariossa oletetaan, että kokonaistuotannon kasvu kiihtyy 0,6 prosentista vuonna 2004 keskimäärin 1,8 prosenttiin ohjelman jäljellä olevalla kaudella. Skenaario vaikuttaa käytettävissä olevien tietojen perusteella heijastavan realistisia kasvuoletuksia. Ohjelman inflaatioennusteet lienevät myös realistisia.

(3)

Neuvosto teki 5 päivänä heinäkuuta 2004 päätöksen, jonka mukaan Maltalla on liiallinen julkisen talouden alijäämä, ja suositteli tilanteen korjaamista vuoteen 2006 mennessä.

(4)

Ohjelman tavoitteena on edelleen alijäämän supistaminen alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen vuonna 2006. Julkisen talouden vakauttaminen perustuu sekä tuloja lisääviin toimenpiteisiin että menoleikkauksiin. Julkisen talouden alijäämän ennustetaan supistuvan 5,2 prosentista vuonna 2004 2,3 prosenttiin vuonna 2006 ja edelleen 1,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2007. Ohjelmassa vahvistetaan edellisessä ohjelmassa esitetty julkisen talouden sopeutus pääpiirteissään makrotalouden skenaarion pysyessä suurelta osin muuttumattomana.

(5)

Julkisen talouden ennusteisiin kohdistuvat riskit näyttävät olevan ohjelmassa pitkälti tasapainossa. Erityisesti julkisen talouden 5,2 prosentin alijäämätavoite vuodeksi 2004 näyttää olevan saavutettavissa. Lisäksi ohjelman perustana oleva varovainen makrotalouden skenaario ja ilmoitettujen, alijäämän supistamiseksi toteutettavien toimenpiteiden luonne samoin kuin ohjelmassa esitetyt julkisen talouden tavoitteet tekevät vuoden 2005 ja sen jälkeisestä vakauttamiskehityksestä pääosin realistisen tämänhetkisten ennusteiden mukaisessa ulkoisessa ympäristössä.

(6)

Tämän riskiarvioinnin perusteella näyttää siltä, että ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys on riittävä alijäämän supistamiseksi alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2006 mennessä. Se näyttää myös tarjoavan riittävän varmuusmarginaalin sen varmistamiseksi, ettei alijäämä ylitä viitearvoa ohjelmakaudella talouden normaaleissa suhdannevaihteluissa. Finanssipolitiikan viritys ei kuitenkaan näytä riittävältä varmistamaan sitä, että vakaus- ja kasvusopimuksen keskipitkän aikavälin tavoitteeksi asetettu lähellä tasapainoa oleva julkisen talouden rahoitusasema saavutetaan ohjelmakauden aikana.

(7)

Ohjelmassa arvioidaan, että velkasuhde nousee 70,4 prosentista 73,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuosina 2003–2004. Sen jälkeen sen ennustetaan supistuvan 70,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen ohjelmakauden lopulla. Maltan viranomaiset arvioivat, että talouden kasvu, perusjäämän vähittäinen vahvistuminen ja omaisuuserien myynti kiihdyttävät velan supistumista suhteessa BKT:hen vuodesta 2005 alkaen. Eräät tekijät, jotka osittain kumoavat yksityistämisestä saatujen huomattavien tulojen vaikutukset (yli 2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2005 ja 2006), edellyttävät yksityiskohtaisempia tietoja talousarvion ulkopuolisista rahoitustoimista ja niiden tarkempaa seurantaa.

(8)

Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen liittyy riskejä, jotka kuvastavat väestön ikääntymisestä aiheutuvia kustannuksia. Ohjelmassa esitetyn kestävyyden varmistava strategia riippuu julkisen talouden tavoitteiden saavuttamisesta. Se sisältää myös eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmien uudistukset, joita ei ole vielä määritelty tai toteutettu. Vaikka julkisen talouden tavoitteiden saavuttamatta jääminen vaarantaisi selvästi julkisen talouden kestävyyden, uudistusten toteuttaminen on myös tärkeää, jotta väestön ikääntymisestä aiheutuvien julkisten menojen kasvu saadaan kuriin pitkällä aikavälillä.

(9)

Tarkistetussa ohjelmassa esitetty talouspolitiikka noudattaa pääosin julkista taloutta koskevia maakohtaisia talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja. Ohjelma noudattaa erityisesti neuvoston suositusta supistaa julkisen talouden alijäämää.

i)

toteuttaa tarvittavat toimet varmistaakseen liiallisen julkisen talouden alijäämän korjaamisen vuonna 2006;

ii)

huolehtia siitä, että velkaantuneisuus laskee riittävän nopeasti kohti perustamissopimuksen mukaista 60 prosentin viitearvoa suhteessa BKT:hen;

iii)

edistyä eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmien uudistusten suunnittelussa ja täytäntöönpanossa.

3.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 136/23

1)

Neuvosto tarkasteli 17 päivänä helmikuuta 2005 Puolan tarkistettua lähentymisohjelmaa, joka kattaa vuodet 2004–2007. Ohjelma noudattaa osittain vakaus- ja lähentymisohjelmien sisältöä ja muotoa koskevien käytännesääntöjen tietovaatimuksia. Julkisen talouden menojen ja tulojen koostumusta koskevien EKT-95-tietojen laatu ei täysin vastaa EKT-95:n tilastonormeja. Ohjelma poikkeaa myös käytännesäännöissä eritellyistä tietovaatimuksista julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden osalta. Tämän vuoksi Puolaa kehotetaan noudattamaan täysimääräisesti tietovaatimuksia.

2)

Ohjelman perustana olevassa makrotaloudellisessa skenaariossa ennustetaan kokonaistuotannon kasvun hidastuvan vuoden 2004 5,7 prosentista keskimäärin 4,9 prosenttiin vuosina 2005–2006 ja kiihtyvän taas 5,6 prosenttiin vuonna 2007. Skenaario vaikuttaa käytettävissä olevien tietojen perusteella kuvastavan melko myönteisiä kasvuoletuksia. Vuosien 2005–2006 kasvuennusteet ovat realistisia, mutta ohjelman viimeisen vuoden kasvuennuste vaikuttaa suurehkolta. Ennustettu BKT:n kasvun nopeutuminen vuonna 2007 on osoitus melko optimistisista oletuksista potentiaalisen tuotannon ja kotimaisen kysynnän suhteen. Ohjelman inflaatioennusteet vaikuttavat optimistisilta.

3)

Neuvosto teki 5 päivänä heinäkuuta 2004 päätöksen, jonka mukaan Puolalla on liiallinen alijäämä, ja suositteli tilanteen korjaamista vuoteen 2007 mennessä. Tarkistettuun ohjelmaan sisältyvän julkisen talouden strategian avulla pyritään vähentämään julkisen talouden alijäämä vuoteen 2007 mennessä alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja pitämään velka alle 60 prosentissa suhteessa BKT:hen. Mukaan luetaan toisen pilarin rahastoivaan eläkejärjestelmään maksetut osuudet (vuotuinen vaikutus arviolta 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen), jotka luokitellaan Eurostatin päätöksen mukaisesti julkisen talouden ulkopuolelle viimeistään vuoteen 2007 mennessä. Tarkistuksen mukaan alijäämä pienenee vähitellen vuoden 2004 5,4 prosentista vuoden 2007 2,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Merkittävimmät erot verrattuna toukokuun 2004 ohjelmaan ovat se, että velkaa suhteessa BKT:hen on tarkistettu huomattavasti alaspäin, keskimäärin noin 4,3 prosenttiyksikköä, ja että julkisen talouden vuotta 2007 koskevaa alijäämätavoitetta on tarkistettu ylöspäin 0,7 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen huolimatta talouskasvun ennakoidusta elpymisestä.

4)

Julkinen talous saataisiin vakautettua vuosina 2005–2007 panemalla täytäntöön kattava määrä Hausnerin suunnitelmaan sisältyviä toimenpiteitä. Jos Hausnerin suunnitelma pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön, sen arvioitu vaikutus talousarvioon olisi yhteensä 4,7 prosenttia suhteessa BKT:hen (lukua on tarkistettu edellisestä ohjelmasta 0,6 prosenttiyksikköä alaspäin). Samaan aikaan toteutetaan huomattava julkisten investointien ohjelma, jolla investointien määrä lisätään ohjelmakauden aikana vuoden 2004 3,4 prosentista keskimäärin 4,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen, kun EU:n keskiarvo vuonna 2004 oli 2,4 prosenttia.

5)

On olemassa riskejä, että julkisen talouden toteutuma voi olla huonompi kuin ohjelmassa ennustettu alijäämän väheneminen alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2007 mennessä. Toukokuun 2004 ohjelman arvion mukaan on olemassa riski, että Hausnerin ohjelmaan sisältyvät suunnitellut toimenpiteet pannaan täytäntöön myöhässä tai epätäydellisesti. Tällainen kehitys on jo havaittavissa. On edelleen epävarmaa, toteutetaanko loput toimenpiteet, jotka edellyttävät lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, vaikka ne ovat olleet kirjattuina jo vuoden 2005 talousarvioon. Vaikka Puolan parlamentti on jättänyt kaksi tärkeää toimenpidettä toteuttamatta, alijäämätavoite on pysynyt samana. Miltei puolia tarkistuksessa kuvatuista toimenpiteistä, joilla tähdätään ylimääräisiin säästöihin tuloissa ja menoissa, ei ole selvitetty tarkkaan. Ehdolliset velat muodostavat lisäriskin ja siksi niitä tullaan pitämään silmällä. Alijäämätavoitteiden saavuttaminen riippuu myös siitä, toteutuuko BKT:n vahva kasvu odotusten mukaisena koko ohjelmakauden ajan. Lisäksi eläkerahastojärjestelmä luokitellaan edelleen julkiseen talouteen kuuluvaksi, mikä on mahdollista Eurostatin myöntämällä siirtymäkaudella. Maaliskuun 2007 ilmoituksen ja siitä johtuvan luokittelun muutoksen vuoksi alijäämätasoa on tarkistettava ylöspäin noin 1,5 prosenttiyksikköä. Muutos tarkoittaa, että tarkistetun ohjelman perusteella ja ylimääräisten säästötoimenpiteiden puuttuessa Puola ei pysty vähentämään alijäämää alle 3 prosenttiin ohjelman viimeisenä vuonna.

6)

Tarkistetussa ohjelmassa julkisen velan arvioidaan saavuttaneen 45,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2004 verrattuna toukokuun 2004 lähentymisohjelmassa ennakoituun 49 prosenttiin, ja alittaneen perustamissopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon. Ohjelmassa ennustetaan velan kasvavan kumulatiivisesti 1,8 prosenttiyksikköä vuosina 2004–2007 ja kasvu päättyy vasta ohjelman viimeisenä vuonna.

7)

Puolan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä on vaikea arvioida, sillä ennusteita ei ole tehty vuoden 2020 jälkeiseksi ajaksi ja väestön ikääntymisen vaikutus julkiseen talouteen alkaa näkyä todennäköisesti vasta tämän jälkeen. Saatavilla olevan tiedon perusteella tiettyjä riskejä ei kuitenkaan voida sulkea pois. Julkisen talouden pitkän aikavälin vahvistamiseen suunnattujen toimintalinjojen vaikutuksesta on edelleen epävarmuutta. Julkisen talouden suunniteltu vakauttaminen määrätietoisesti keskipitkällä aikavälillä edistäisi myös pidemmän aikavälin kestävyyttä.

8)

Tarkistuksessa esitetyt talouspoliittiset linjat ovat osittain yhdenmukaiset julkisen talouden maakohtaisten talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa. Toisaalta ohjelma noudattaa neuvoston suositusta julkisen talouden alijäämän vähentämisestä, ja vähennys perustuu Hausnerin suunnitelman toteuttamiseen. Toisaalta ohjelman toimenpiteet saattavat olla riittämättömiä julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden säilyttämiseksi.

i)

julkisen talouden sopeuttamistoimenpiteiden lisääminen vuoden 2005 yli ja vuodelle 2007 asetetun alijäämätavoitteen supistaminen,

ii)

Hausnerin suunnitelmaan sisältyvien rakenteellisten toimenpiteiden täysimääräisen täytäntöönpanon varmistaminen ja vaihtoehtoisten toimenpiteiden toteuttaminen, jos täytäntöönpanoon liittyvät riskit toteutuvat.

3.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 136/26

1)

Neuvosto tarkasteli 17 päivänä helmikuuta 2005 Slovakian tarkistettua lähentymisohjelmaa, joka kattaa vuodet 2004–2007. Ohjelma täyttää vakaus- ja lähentymisohjelmien sisältöä ja muotoa koskevien käytännesääntöjen tietovaatimukset.

2)

3)

Neuvosto päätti 5 päivänä heinäkuuta 2004, että Slovakiassa on liiallinen alijäämä ja suositti tilanteen korjaamista vuoteen 2007 mennessä. Tarkistetussa lähentymisohjelmassa tavoitteena on supistaa alijäämä 3 prosentin viitearvoon suhteessa BKT:hen vuonna 2007, kuten neuvosto on perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisesti suosittanut (lukuun ottamatta rahastoivaan eläkejärjestelmään maksettavia osuuksia, joiden arvioidaan olevan 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2005, 1,0 prosenttia vuonna 2006 ja 1,1 prosenttia vuonna 2007). Julkisen talouden kokonais- ja jäännösalijäämän supistuminen painottuu ohjelmakauden loppuun: kummankin alijäämän arvioidaan pysyvän pääsääntöisesti vakaana vuoteen 2006, kokonaisalijäämän 3,8 prosentissa ja jäännösalijäämän 1,5 prosentissa suhteessa BKT:hen, ja niiden suunniteltu 0,8 prosenttiyksikön sopeutus siirtyy kokonaisuudessaan vuoteen 2007. Vaikka vuonna 2005 käyttöönotettavan rahastoivan eläkejärjestelmän vaikutus jätetään ottamatta huomioon, suurin osa alijäämän supistumisesta toteutuu kahden viimeisen vuoden aikana. Vuoden 2004 toukokuun ohjelmassa sopeutus koski lähinnä menoja, kun taas tarkistetussa ohjelmassa alijäämätilanteen korjaamiseksi on kaavailtu sekä menojen leikkaamista että tulojen kasvattamista. Edullisemmasta makrotalouden skenaariosta huolimatta säilytetään sopeuttamissuunnitelma tarkistetussa ohjelmassa suurin piirtein edellisen ohjelman mukaisena. Tämän vuoksi se ei vaikuta niin kunnianhimoiselta kuin edeltäjänsä. Aiempien vakauttamistoimien ansiosta saavutetuista huomattavista tuloksista ja eläkeuudistuksen vaikutuksista huolimatta alijäämän supistamisen vauhdittaminen erityisesti vuonna 2005 edistäisi euron käyttöönottostrategian toteuttamista Slovakiassa, parantaisi finanssipolitiikan uskottavuutta ERM2-ympäristössä, tasoittaisi suhdanteiden vaikutuksia ja auttaisi pienentämään revalvaatiopaineita. Se myös auttaisi saamaan julkisen talouden rahoitusaseman lähelle tasapainoa tai ylijäämäiseksi. Lisäksi olisi mahdollista saavuttaa riittävä marginaali sen varmistamiseksi, ettei alijäämä ylitä perustamissopimuksessa asetettua 3 prosentin viitearvoa suhteessa BKT:hen makrotalouden normaaleissa suhdannevaihteluissa.

4)

Julkista taloutta koskeviin ennusteisiin liittyvät riskit näyttävät laajasti tarkasteltuina olevan tasapainossa koko ohjelmakauden ajan. Mainittujen makrotaloudellisten oletusten perusteella näyttää siltä, että tulopuoli on aliarvioitu koko ohjelmakauden ajalta. Eläkeuudistuksen vaikutukset ovat vielä jonkin verran epävarmoja. EU-varojen (ja osarahoitusosuuksien) käyttö on todennäköisesti pienempää kuin mitä vuosiksi 2004–2006 on budjetoitu, koska käyttömahdollisuuksia ei vielä ole riittävästi. Varojen käyttö voi kuitenkin ylittää budjetoidun määrän vuonna 2007, jos viivästyminen menojen toteuttamisessa saadaan kurottua kiinni. Lisäksi vuoden 2006 parlamenttivaalit aiheuttavat epävarmuutta erityisesti sen suhteen, missä määrin menoleikkauksia toteutetaan vuonna 2007. Menoleikkaukset voivat olla nykyistä tavoitetta pienempiä tai suurempia. Tämän riskinarvioinnin perusteella näyttää siltä, että ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys on riittävä alijäämän supistamiseksi alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen ohjelmakauden viimeiseen vuoteen eli vuoteen 2007 mennessä. Se ei tosin sisällä lainkaan varmuusmarginaalia.

5)

6)

Slovakialla näyttää olevan suhteellisen edullinen asema julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden osalta johtuen etenkin hyväksytyistä rakenneuudistuksista erityisesti eläke- ja terveydenhuoltoaloilla. Perusedellytyksenä on kuitenkin uudistusten täydellinen toteuttaminen sen lisäksi, että suunniteltu julkisen talouden vakauttaminen toteutuu ohjelmakauden aikana ja vuoteen 2010 mennessä.

7)

Tarkistuksessa esitetty talouspolitiikka on yleisesti ottaen julkista taloutta koskevien talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen maakohtaisten suositusten mukaista. Slovakia on edennyt erityisen hyvin liiallisen alijäämänsä korjaamisessa neuvoston asettamassa määräajassa.

i)

käytettävä hyväkseen kaikki mahdolliset keinot julkisen talouden alijäämän supistamisen nopeuttamiseksi, muun muassa käyttämällä odotettua suurempia tuloja ja säästöjä menojen kattamiseen, erityisesti vuonna 2005;

ii)

tehtävä keskipitkän aikavälin menokatoista sitovampia, ja

iii)

varottava, etteivät vuoden 2004 korkean inflaation kerrannaisvaikutukset vaikuta ohjelmassa kaavailtuun inflaation lähentymiskehitykseen.

3.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 136/29

1)

Neuvosto tarkasteli 17 päivänä helmikuuta 2005 Suomen tarkistettua vakausohjelmaa, joka kattaa vuodet 2004–2008. Ohjelma vastaa pääpiirteiltään tietovaatimuksia, jotka tarkistetuissa käytännesäännöissä asetetaan vakaus- ja lähentymisohjelmien sisällölle ja muodolle. Jotkin perusoletuksia koskevista muuttujista kuitenkin puuttuvat. Suomea kehotetaankin noudattamaan tietovaatimuksia täydellisesti.

2)

Ohjelman perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu hidastuu vuoden 2004 3,2 prosentista keskimäärin 2,4 prosenttiin muina ohjelmavuosina. Skenaario vaikuttaa käytettävissä olevien tietojen perusteella heijastavan melko varovaisia kasvuoletuksia. Ohjelman inflaatioennusteet vaikuttavat realistisilta, ja ne ovat komission yksiköiden arvioiden mukaisia.

3)

Julkishallinnolle ennakoidaan vuotuista keskimääräistä 2 prosentin ylijäämää suhteessa BKT:hen, ja tarkistetun ohjelman pitäisi säilyttää julkisen talouden rahoitusasema vakaana koko ohjelmakauden. Ylijäämää kertyy ennen kaikkea sosiaaliturvarahastoihin. Tällä hetkellä tasapainossa olevan valtiontalouden odotetaan olevan lievästi alijäämäinen vuosina 2005–2007. Tavoitteena on saada valtiontalous uudelleen tasapainoon vuonna 2007. Tätä varten hallitus on hyväksynyt vuotuiset menokehykset vuosiksi 2004–2007. Edelliseen ohjelmatarkistukseen verrattuna julkisen talouden ylijäämäennusteet vuosiksi 2004–2007 säilyvät lähes muuttumattomia.

4)

Vaikka Suomen julkisella sektorilla säilyy suotuisa ylijäämä, julkisen talouden toteutuma saattaa olla ennustettua huonompi, koska tarkistetussa ohjelmassa esitettyyn julkisen talouden perusuraan sisältyvät ainoastaan osittain 1,7 miljardin euron veronalennukset (1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen), joilla täydennetään marraskuun 2004 lopussa tehtyä kahden ja puolen vuoden tulopoliittista kokonaisratkaisua. Koska suunnitelmista hillitä menoja edelleen vuosina 2005–2007 ei ole ilmoitettu ja jollei käyttöön oteta julkisen sektorin tuloja lisääviä toimenpiteitä, keskushallinnon alijäämä voi olla ohjelmassa esitettyä suurempi vuosina 2005–2007, mikä supistaisi myös julkisen talouden ylijäämää. Hallitus arvioi, että palkkaratkaisu yhdessä veronalennusten kanssa supistaa julkisen talouden ylijäämää 0,3 prosenttiyksikköä noin 1,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2007. Hallitus arvioi kuitenkin, että paketti vahvistaa talouden dynaamisuutta lisäämällä kasvupotentiaalia ja edistämällä työpaikkojen luomista, mikä puolestaan parantaa julkisen sektorin tulonhankintakapasiteettia.

5)

Tämän riskiarvioinnin perusteella ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys riittää varmistamaan, että vakaus- ja kasvusopimuksen keskipitkän aikavälin tavoite, lähellä tasapainoa oleva julkisen talouden rahoitusasema, säilytetään vuosina 2004–2008. Se tarjoaa myös riittävän varmuusmarginaalin, jotta alijäämän 3 prosentin raja-arvoa suhteessa BKT:hen ei ylitetä normaaleissa suhdannevaihteluissa vuosina 2004–2008.

6)

Velkasuhteen arvioidaan olleen 44,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2004 eli jääneen reilusti alle perustamissopimuksen mukaisen 60 prosentin viitearvon. Ohjelmassa velkasuhteen ennustetaan supistuvan 3,5 prosenttiyksikköä ohjelmakaudella.

7)

Suomen asema julkisen talouden pitkäaikaisen kestävyyden kannalta vaikuttaa suotuisalta huolimatta väestön ikääntymisestä ennusteiden mukaan aiheutuvista huomattavista julkista menoista. Ohjelmassa esitetty julkisen talouden strategia on laaja-alainen ja sisältää uusia velkojen vakautustoimia sekä rakenneuudistuksia, esimerkiksi eläkeuudistukseen liittyviä lisätoimia ja toimenpiteitä työmarkkinoiltapoistumisiän nostamiseksi. Esitetyillä rakenneuudistuksilla pitäisi olla myönteinen vaikutus julkiseen talouteen.

8)

Tarkistuksen mukainen talouspolitiikka on pääpiirteissään yhdenmukaista talouspolitiikan laajojen maakohtaisten suuntaviivojen kanssa julkisen talouden alalla. Varsinkin vuonna 2003 käyttöönotetut monivuotiset menokehykset vaikuttavat toimineen hyvin ensimmäisenä soveltamisvuonna eli vuonna 2004, jolloin lopulliset talousarviomenot jäivät menokaton alle. Samoin käy myös vuonna 2005, jos talousarviossa pysytään. Menokehyksissä pysyttäneen myös tulevina vuosina, sillä niihin on sitouduttu poliittisesti.

3.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 136/31

3.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 136/32

(1)

Euroopan komissio on saanut kaksi sitoumuskokonaisuutta, joista toisen on vahvistanut De Beers -yhtymä (jäljempänä ’De Beers’) ja toisen ALROSA Company Limited (jäljempänä ’ALROSA’), komission perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan sekä ETA-sopimuksen 53 ja 54 artiklan mukaisen tutkimuksen aikana. Tutkimus kohdistui näiden kahden yrityksen väliseen kauppasopimukseen.

(2)

Julkaisemalla tämän tiedonannon komissio aikoo testata De Beersin ja ALROSAn ehdottamia sitoumuksia markkinoilla. Sitoumusten tarkoituksena on ratkaista komission ennakkoarvioinnissa esittämät, ilmoitettuun kauppasopimukseen liittyvät kilpailuongelmat. Jollei markkinatestin tuloksista muuta johdu, komissio aikoo tehdä perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 (1) 9 artiklan 1 kohdan mukaisen päätöksen. Päätöksessä ei tehtäisi päätelmää siitä, onko perustamissopimuksen määräyksiä rikottu.

(3)

De Beers ja ALROSA Company Limited ilmoittivat Euroopan komissiolle 5. maaliskuuta 2002 asetuksen N:o 17 mukaisesti kauppasopimuksesta, joka oli päivätty 17. joulukuuta 2001. Kauppasopimuksen mukaan ALROSA toimittaisi vuosittain De Beersille raakatimantteja 800 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvosta viiden vuoden ajan. Ilmoituksen aikaan tämä määrä oli noin puolet ALROSAn tuotannosta ja vastasi käytännössä sitä raakatimanttien määrää, jonka ALROSA oli vienyt edellisten vuosien aikana entisen Neuvostoliiton ulkopuolelle samantapaisten De Beersin kanssa tehtyjen kauppasopimusten perusteella. Mainitussa kauppasopimuksessa määrätään, että sen täytäntöönpano edellyttää Euroopan komission vahvistusta siitä, että sopimus ei ole perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan vastainen.

(4)

De Beers on maailman suurin timanttikaivostoimintaa harjoittava yritys. Etelä-Afrikassa sijaitsevien täysin omistamiensa timanttikaivosten lisäksi De Beers on tehnyt sopimuksia yhteistuotantoyrityksistä Botswanan, Namibian ja Tansanian hallitusten kanssa. Se osallistuu raakatimanttien etsintään, kaivostoimintaan, hyödyntämiseen, arvon määrittämiseen, markkinointiin, kaupankäyntiin, leikkaamiseen ja hiomiseen sekä korumyyntiin eri puolilla maailmaa. Sen toiminta kattaa itse asiassa timanttien koko tuotantoketjun kaivoksesta kuluttajalle.

(5)

ALROSA on maailman toiseksi suurin timanttikaivosyhtiö, ja sen osuus on yli 98 prosenttia Venäjän timanttituotannosta. Venäjä on Botswanan jälkeen maailman toiseksi suurin timantintuottajamaa arvolla laskettuna. ALROSA harjoittaa raakatimanttien etsintään, kaivostoimintaan, hyödyntämiseen, arvon määrittämiseen, leikkaamiseen ja hiomiseen sekä korujen valmistamiseen liittyvää toimintaa eri puolilla Venäjän federaatiota.

(6)

Komissio aloitti 14. tammikuuta 2003 perustamissopimuksen 81 artiklan mukaisen menettelyn De Beersia ja ALROSAa vastaan sekä 82 artiklan mukaisen menettelyn De Beersia vastaan 5. maaliskuuta 2002 ilmoitetun kauppasopimuksen johdosta. Yrityksille annettiin mahdollisuus tutustua komission asiakirja-aineistoon.

(7)

Sopimuspuolille lähetettiin täydentävät väitetiedoksiannot 1. heinäkuuta 2003. Niiden ainoana tarkoituksena oli lisätä Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 53 ja 54 artikla oikeusperustaksi 14. tammikuuta 2003 päivättyihin väitetiedoksiantoihin.

(8)

Edellä 6 ja 7 kohdassa mainitut väitetiedoksiannot katsotaan asetuksen (EY) N:o 1/2003 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi ennakkoarvioinniksi.

(9)

Ennakkoarvioinnin mukaan De Beersilla on määräävä asema raakatimanttien maailmanmarkkinoilla. Tekemällä ilmoitetun kauppasopimuksen suurimman kilpailijansa ALROSAn kanssa De Beers saisi määräysvallan merkittävästä raakatimanttien toimituslähteestä. Tämän johdosta se voisi lisätä markkinaosuuttaan kyseisillä markkinoilla ja saada käyttöönsä laajan timanttivalikoiman, joka ei muuten olisi sen saatavilla. Toimenpide hävittäisi toisaalta ALROSAn toimituslähteenä Venäjän ulkopuolisilta markkinoilta ja lisäisi De Beersilla jo olevaa markkinavoimaa. Tämä estäisi kilpailun kasvua tai säilymistä raakatimanttien markkinoilla.

(10)

Ennakkoarvioinnissa huomautettiin lisäksi, että ilmoitetun kauppasopimuksen mukaan De Beers, maailman suurin timanttien tuottaja, jakelisi noin puolet suurimman kilpailijansa tuotannosta. Kun otetaan huomioon, että kaupattavat määrät olisivat huomattavia ja että sopimuksen tekijät ovat raakatimanttimarkkinoiden kaksi suurinta yritystä, kauppasopimus heikentäisi merkittävästi näillä markkinoilla käytävää kilpailua.

(11)

Menettelyn osapuolet vastasivat komission väitteisiin kirjallisesti 31. maaliskuuta 2003 ja puolustivat näkökantojaan suullisessa kuulemisessa, joka pidettiin 7. heinäkuuta 2003, ja painottivat, että ne eivät ole samaa mieltä komission ennakkoarvioinnin kanssa. Ne ovat kuitenkin tarjoutuneet noudattamaan sitoumuksia, joiden tarkoituksena on poistaa komission havaitsemat ongelmat. Näitä sitoumuksia on kuvailtu lyhyesti jäljempänä ja ne on myös julkaistu kokonaisuudessaan englanniksi kilpailun pääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://europa.eu.int/comm/competition/antitrust/cases.

(12)

De Beers ja ALROSA sitoutuvat alentamaan vähitellen keskinäisen raakatimanttimyyntinsä arvoa. Ne sitoutuvat myös siihen, että ALROSAn De Beersille vuosittain myymien raakatimanttien enimmäismäärä ei ylitä seuraavassa taulukossa ilmoitettuja määriä:

(13)

De Beers ja ALROSA sitoutuvat siihen, että ALROSAn De Beersille vuonna 2011 ja sen jälkeen vuosittain myymien raakatimanttien enimmäisarvo ei ylitä 275 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

(14)

De Beers ja ALROSA sitoutuvat täyttämään sitoumuksensa tekemällä kauppasopimuksen, joka on periaatteessa samanlainen kuin ilmoitettu kauppasopimus (erityisesti hinnoittelua, lajittelua ja arvon määritystä koskevien lausekkeiden osalta), mutta johon ei sisälly ALROSAn velvollisuutta myydä De Beersille eikä De Beersin velvollisuutta ostaa ALROSAlta raakatimantteja enemmän kuin 12 ja 13 kohdassa mainitaan.

(15)

Sekä De Beers että ALROSA nimittävät kukin riippumattoman kolmannen todentamaan, että De Beers ja ALROSA noudattavat sitoumuksia. Tämän riippumattoman kolmannen nimittäminen ja toimeksianto edellyttää komission hyväksyntää. Komissiolle toimitetaan vuosittain erilliset kertomukset siitä, että ALROSA ja De Beers ovat noudattaneet sitoumuksia.

(16)

Komissio aikoo tehdä asetuksen (EY) N:o 1/2003 9 artiklan 1 kohdan mukaisen päätöksen, jollei markkinatestin tuloksista muuta johdu. Asetuksen N:o 1/2003 27 artiklan 4 kohdan mukaisesti se kehottaa tämän vuoksi asianomaisia kolmansia esittämään huomautuksensa kuukauden kuluessa tämän tiedonannon julkaisemisesta.

(17)

Asianomaisia kolmansia pyydetään toimittamaan komissiolle huomautuksistaan myös julkinen versio, josta liikesalaisuudet ja luottamukselliset tiedot on poistettu ja korvattu tarvittaessa ei-luottamuksellisella tiivistelmällä tai merkinnällä [liikesalaisuus] tai [luottamuksellinen].

(18)

Huomautukset voidaan lähettää komissiolle sähköpostitse (COMP-GREFFE-ANTITRUST@cec.eu.int), faksilla (32-2) 295 01 28 tai postitse viitteellä COMP/E-2/A.38.381 — De Beers–ALROSA seuraavaan osoitteeseen:

3.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 136/34

1.

Komissio vastaanotti 27. toukokuuta 2005 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla yritykset BP p.l.c. (”BP”, Iso-Britannia) ja Nova Chemicals Corporation (”Nova”, Kanada) hankkivat neuvoston asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä yhteisen määräysvallan yrityksissä ”DutchCo” ja ”SwissCo” ostamalla äskettäin perustettujen yhteisyritysten osakkeita.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu toimi voi kuulua asetuksen (EY) N:o 139/2004 soveltamisalaan. Asiaa koskevan lopullisen päätöksen tekoa on kuitenkin lykätty.

4.

Komissio kehottaa asianomaisia kolmansia osapuolia esittämään sille mahdolliset ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle telekopiona (telekopionumero (32-2) 296 43 01 tai 296 72 44) tai postitse viitteellä COMP/M.3578 — BP/Nova Chemicals/JV, seuraavaan osoitteeseen:

3.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 136/35

1.

Komissio vastaanotti 17. toukokuuta 2005 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla yritykset Fortis Private Equity Holding Nederland B.V., joka on yrityksen Fortis Bank Nederland (Holding) B.V. (”Fortis”, Alankomaat) määräysvallassa, ja NIBCapital Principal Investments B.V., joka on yrityksen NIBCapital Bank NV (”NIBCapital”, Alankomaat) määräysvallassa, hankkivat neuvoston asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä yhteisen määräysvallan yrityksessä Sandd B.V. (”Sandd”, Alankomaat) samoin kuin yrityksessä Trimoteur Distribution Services B.V. (”Trimoteur”, Alankomaat), ostamalla osakkeita. Sandd on yrityksen Trimoteur Distribution Services B.V. (”Trimoteur”, Alankomaat) yksinomaisessa määräysvallassa.

2.

Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu toimi voi kuulua asetuksen (EY) N:o 139/2004 soveltamisalaan. Asiaa koskevan lopullisen päätöksen tekoa on kuitenkin lykätty. On huomattava, että asiaan sovelletaan mahdollisesti yksinkertaistettua menettelyä yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (2) nojalla annetun komission tiedonannon mukaisesti.

4.

Komissio kehottaa asianomaisia kolmansia osapuolia esittämään sille mahdolliset ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle telekopiona (telekopionumero (32-2) 296 43 01 tai 296 72 44) tai postitse viitteellä COMP/M.3826 — Trimoteur/NIBCapital/Fortis/Sandd, seuraavaan osoitteeseen:

3.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 136/36

3.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 136/37

—

Nds. Verwaltungskostengesetz vom 7.5.1962 (Nds. GVBL. s. 43), zuletzt geändert durch Artikel 20 des Gesetzes vom 20.11.2001 (Nds. GVBL. s. 701)

—

Gebührenordnung für die Veterinärverwaltung vom 22.03.1995 (Nds. GVBL. s. 63), zuletzt geändert durch die Verordnung zur Änderung der Gebührenordnung für die Veterinärverwaltung vom 14.9.2004 (Nds. GVBL. s. 322)

—

Erlasse zur BSE/TSE-Untersuchungsgebühr vom 15.12.2000, 10.1.2001, 30.4.2001, 24.1.2002 — Az. 107-42282/7-315

—

Décisions de la Commission du 16 novembre 2001 et du 8 décembre 2004 approuvant le programme d'initiative communautaire INTERREG III A entre la France et la Suisse, dans le cadre de la mise en œuvre du règlement no 1260/1999 du Conseil du 21 juin 1999 portant dispositions générales sur les fonds structurels,

—

Conseil Régional: Commission Permanente du 27 mai 2004,

—

Articles L 1511 et suivants du Code général des collectivités territoriales permettant aux collectivités territoriales d'intervenir dans le cadre de la création ou de l'extension d'activités économiques en accordant des aides directes et indirectes aux entreprises

M. le Président du Conseil Régional de Franche-Comté

Hotel de Region

4 Square Castan

25031 Besancon Cedex

—

Gebührengesetz NRW vom 23.8.1999 (GV NRW 1999, s. 528)

—

Verwaltungsgebührenordnung des Landes Nordrhein-Westfalen vom 3. Juli 2001 in der jeweils geltenden Fassung (GV. NRW 2001, s. 262) zur BSE/TSE-Untersuchungsgebühr

—

Erlass zur BSE/TSE-Untersuchungsgebühr vom 8.12.2003 — Az. VI-1-42.21.09, 18.2.2004 — Az. VI-1-17.80.06 u. 42.21.00, 14.9.04 — Az. VI-1-17.80.06 u. 42.21.00

—

Tierseuchengesetz vom 11.4.2001 in der jeweils geltenden Fassung (BGBl. I., s. 506)

—

§ 23 des Ausführungsgesetzes zum Tierseuchengesetz vom 4.6.63 (GV.NRW 1963, s. 203) zur Kostenträgerschaft der Kreise und kreisfreien Städte für Probennahme und -versand

—

TSE-Überwachungsverordnung vom 13.12.2001 (BGBl. I., s. 4532) in der jeweils geltenden Fassung

—

Beihilfebeschluss der Tierseuchenkasse für Schlachtschafe und Schlachtziegen

—

Talousarviomäärärahat: 990 000 euroa

—

Tuen määrä: 990 000 euroa

—

Tuki myönnetään maksuvapautuksina.

—

siinä tapauksessa, että yhdessä nautaeläimessä on virallisesti todettu BSE-tartunta,

—

muiden eläintautien torjumiseksi, lukuun ottamatta eläinkulkutauteja;

—

teurastus eläintautien hävittämisohjelman osana

—

teurastus ihmisravinnoksi; sekä

3.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 136/40

3.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 136/41

—

Valtion osakeyhtiönä toimivan, voittoa tavoittelemattoman yksityistämisviraston, yksityistettävän valtion osakeyhtiön Latvijas Gazen, Ruhrgas Aktiengesellschaftin ja PreussenElektra Aktiengesellschaftin 2. huhtikuuta 1997 tekemä osto- ja myyntisopimus.

—

Tukholmassa 19. kesäkuuta 2003 JSC Latvijas Gazen ja Latvian tasavallan välillä annettu välitystuomio

a)

Zákon č. 303/1995 Z.z. o rospočtových pravidlách v znení neskoršich predpisov,

b)

Zákon c. 231/1999 Z.z. o štátnej pomoci v znani zákona c. 203/2004 — §4 ods. 1, pism.d),

c)

Výnos MK SR — 480/2004 — 1 o poskytovani dotácili v pôsobnosti MK SR.