27.4.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 101/1

---

Euron kurssi (1)

26. huhtikuuta 2005

(2005/C 101/01)

1 euro=

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,2981
JPY	Japanin jeniä	137,54
DKK	Tanskan kruunua	7,4489
GBP	Englannin puntaa	0,68115
SEK	Ruotsin kruunua	9,1453
CHF	Sveitsin frangia	1,5418
ISK	Islannin kruunua	82,46
NOK	Norjan kruunua	8,1315
BGN	Bulgarian leviä	1,9559
CYP	Kyproksen puntaa	0,5821
CZK	Tšekin korunaa	30,247
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	249,23
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,6962
MTL	Maltan liiraa	0,4298
PLN	Puolan zlotya	4,2054
ROL	Romanian leuta	36 183
SIT	Slovenian tolaria	239,61
SKK	Slovakian korunaa	39,695
TRY	Turkin liiraa	1,7662
AUD	Australian dollaria	1,6661
CAD	Kanadan dollaria	1,6112
HKD	Hongkongin dollaria	10,1235
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,7831
SGD	Singaporin dollaria	2,1384
KRW	Etelä-Korean wonia	1 296,54
ZAR	Etelä-Afrikan randia	7,9119
CNY	Kiinan juan renminbiä	10,7437
HRK	Kroatian kunaa	7,3850
IDR	Indonesian rupiaa	12 572,10
MYR	Malesian ringgitiä	4,933
PHP	Filippiinien pesoa	70,519
RUB	Venäjän ruplaa	36,0350
THB	Thaimaan bahtia	51,257

---

(1)  

Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

---

27.4.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 101/2

---

Ilmoitus neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3030/93 tekstiilituotteita koskevaa suojalauseketta käsittelevän 10 a artiklan soveltamisesta

(2005/C 101/02)

1.   JOHDANTO — OHJEIDEN TAVOITE

Kiinan liittymistä WTO:hon koskevaan pöytäkirjaan sisältyvän tekstiilituotteita koskevan suojalausekkeen (jäljempänä ”tekstiilisuojalauseke”) määräykset otettiin osaksi EU:n lainsäädäntöä neuvoston asetuksella (EY) N:o 138/2003 (1), jolla neuvoston asetukseen (ETY) N:o 3030/93 (2) lisättiin asiaa käsittelevä uusi 10 a artikla. Uusi 10 a artikla on lähes sanatarkka toisinto Kiinan liittymistä WTO:hon koskevan pöytäkirjan asianomaisesta kohdasta; tärkein lisäys siihen nähden ovat säännökset EU:n sisäisestä päätöksentekomenettelystä, jonka mukaan asiaa koskevat päätökset tehdään nk. komiteamenettelyä noudattaen (vrt. jäljempänä esitetty kuvaus).

Kyseinen säännös on alusta lähtien aiheuttanut tiettyjä tulkintaongelmia. Tämän lisäksi on korostettu tarvetta tehdä menettelyistä mahdollisimman avoimia ja samalla lisätä säännöksen täytäntöönpanoa koskevan komission politiikan ennustettavuutta. Komissio otti kantaa näihin näkemyksiin 13. lokakuuta 2004 antamassaan tiedonannossa ”Tekstiili- ja vaatetusala vuoden 2005 jälkeen” (3) todeten, että se antaisi sellaiset ohjeet, jotka ”sisältävät ne menettelyt ja kriteerit, joita komissio aikoo — neuvoston aiheesta antamien asetusten mukaisesti — noudattaa suojalausekkeiden soveltamiseksi (tämä koskee erityisesti tekstiilejä koskevaa suojalauseketta, joka vahvistettiin Kiinan liittymistä WTO:hon koskevassa pöytäkirjassa)”. Tässä ilmoituksessa selostetaan, millä tavoin komissio aikoo soveltaa tekstiilisuojalauseketta (jäljempänä käytetään tältä osin nimitystä ”ohjeet”). Tarkoituksena on näin ollen tiedottaa asianomaisille osapuolille

a)	niistä tekstiilisuojalausekkeen soveltamisperusteista, joita komission mielestä olisi noudatettava;

b)	niistä komission aikomista menettelyistä, joilla varmistetaan tekstiilisuojalausekkeen soveltamista koskevien pyyntöjen huolellinen käsittely ja tarkastelu ja annetaan kaikille asianomaisille osapuolille tilaisuus osallistua prosessiin.

Ohjeissa selostetaan myös ”ennakkovaroitusjärjestelmää”, jota komissio aikoo käyttää apuna päättäessään, olisiko syytä panna vireille tutkimus ja käydä tiiviitä neuvotteluja Kiinan kanssa, mikäli tietyt ”varoitustasot” saavutetaan. Tällä ei ole vaikutusta tekstiilisuojalausekkeen tosiasialliseen soveltamiseen, joka riippuu siinä vahvistettujen edellytysten täyttymisestä.

Näiden ohjeiden tarkoituksena on jakaa tietoa asianomaisille osapuolille, eikä niissä ole kyse säädöstekstistä. Ne ovat osoitus komission poliittisesta pyrkimyksestä noudattaa tiettyjä menettelyjä ja arviointiperusteita tekstiilisuojalausekkeen soveltamisessa, mistä syystä niiden ei pitäisi johtaa minkäänlaiseen oikeudellisesti perusteltuun luottamukseen niiden yksittäisten päätösten suhteen, joita komissio tekee tekstiilisuojalausekkeen johdosta asiaa koskevien asetusten nojalla. Tällaisten päätösten on aina perustuttava tapauskohtaiseen tarkasteluun, jotta voitaisiin varmistaa tekstiilisuojalausekkeen mukaisesti toteutettavien toimien täysi oikeutus. Koska komissiolla on yhteisön lainsäädännön perusteella laajat valtuudet tekstiilisuojalausekkeen soveltamisessa, näissä ohjeissa selvitetään asianomaisille osapuolille, miten komissio aikoo valtuuksiaan käyttää.

2.   TEKSTIILITUOTTEITA KOSKEVAN SUOJALAUSEKKEEN KUVAUS

Kiinan liittymistä WTO:hon tarkastelleen työryhmän raportin (4), joka on liitetty Kiinan WTO:hon liittymistä koskevaan pöytäkirjaan (5), 242 kohdassa esitetään määräykset, jotka antavat WTO:n jäsenille mahdollisuuden ottaa käyttöön Kiinasta peräisin olevien tekstiili- ja vaatetustuotteiden tuontia koskevia suojatoimenpiteitä vuoden 2008 loppuun saakka (6). Kyseisten määräysten (jotka esitetään kokonaisuudessaan liitteessä 1) pääkohdat ovat seuraavat:

a)	Suojalausekkeen soveltamisedellytykset: lausekkeeseen voidaan turvautua, jos WTO:n jäsen katsoo, että Kiinasta peräisin olevien tekstiili- ja vaatetustuotteiden tuonti uhkaa markkinahäiriöitä aiheuttamalla haitata kyseisten tuotteiden kaupan tavanomaista kehitystä.

b)

Suojatoimenpiteiden soveltamista harkitaan: lausekkeen soveltamisen käynnistää neuvottelupyyntö siltä jäsenmaalta, joka haluaa soveltaa lauseketta. Menettely käsittää kaksi vaihetta: a) neuvottelupyynnön vastaanotettuaan Kiina suostuu rajoittamaan pyynnön kohteena olevaan tuoteluokkaan kuuluvien tuotteiden lähetykset asianomaiseen maahan määrään, joka vastaa neuvottelupyynnön esittämiskuukautta välittömästi edeltäneiden 14 kuukauden 12 ensimmäisenä kuukautena vietyä määrää korotettuna 7,5 prosentilla (villatuotteiden osalta 6 prosentilla); b) jos molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun ei päästä, asianomainen WTO:n jäsen voi ottaa käyttöön vastaavat määrälliset rajoitukset. Nämä toimenpiteet voidaan pitää voimassa enintään vuoden. Niiden voimassaolon jatkamismahdollisuus riippuu kuitenkin määräysten tulkinnasta, sillä tekstissä todetaan tältä osin, että kyseisen kohdan nojalla toteutetut toimenpiteet ovat voimassa enintään vuoden, jos uutta pyyntöä ei esitetä. Tämä jättää mahdollisuuden soveltaa lauseketta uudelleen samoihin tuotteisiin kyseisen yhden vuoden määräajan päätyttyä.

On syytä huomata, että tekstiilisuojalauseke on poikkeuksellinen siirtymäkauden määräys, jolla ei ole selvää yhteyttä WTO:n muihin suojatoimenpiteitä koskeviin määräyksiin tai menettelyihin. Lausekkeen ainutlaatuisuuden vuoksi näissä ohjeissa kuvattua lähestymistapaa ei voida soveltaa muihin suojakeinoihin. Tämä ainutlaatuisuus johtuu puolestaan siitä, että lausekkeen tarkoituksena on helpottaa siirtymistä kiintiöttömään järjestelmään WTO:n tekstiili- ja vaatetustuotteita koskevan sopimuksen voimassaolon päätyttyä 31. joulukuuta 2004, ottaen tässä yhteydessä huomioon Kiinan liittymisen WTO:hon seitsemän vuotta tekstiili- ja vaatetustuotteita koskevasta sopimuksesta käytyjen neuvottelujen päättymisen jälkeen. Tekstiilisuojalauseke on sanamuodoltaan niin epämääräinen, että se jättää suhteellisen paljon harkintavaltaa soveltamisen suhteen ja vähän mahdollisuuksia valituksen tekemiseen WTO:ssa.

Lausekkeen soveltamiselle asetetut vaatimukset näyttävät olevan vähäisempiä kuin muissa WTO:n suojatoimenpidemääräyksissä. Tämä voi johtua siitä, että tekstiilisuojalausekkeen nojalla toteuttavat toimenpiteet ovat soveltamisalaltaan rajoitetumpia (vain määrälliset rajoitukset) ja kestoltaan lyhyempiä (enintään vuosi) kuin muiden suojakeinojen mahdollistamat toimenpiteet.

3.   TEKSTIILISUOJALAUSEKKEEN SAATTAMINEN OSAKSI EU:N LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Tekstiilisuojalauseke otettiin osaksi yhteisön lainsäädäntöä 21. tammikuuta 2003 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 138/2003, jolla neuvoston asetukseen (ETY) N:o 3030/93 lisättiin sanamuodoltaan Kiinan liittymispöytäkirjan tekstiä noudatteleva uusi 10 a artikla (ks. liite 2) ja komissiolle annettiin valtuudet soveltaa asianomaista järjestelmää. Komissio voi näin ollen tehdä joko jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan päätöksen neuvottelujen pyytämisestä (mikä saa aikaan sen, että Kiina ottaa vapaaehtoisesti käyttöön rajoituksia) ja päätöksen rajoitusten käyttöönotosta, molemmat tekstiilikomiteaa kuullen. Juuri tämä säännös yhdessä yhteisön lainsäädännön yleisten periaatteiden kanssa ohjaa tekstiilisuojalausekkeen soveltamista yhteisössä.

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3030/93 10 a artiklan mukaan, jonka säännökset esitetään kokonaisuudessaan liitteessä 2 (7), komissio tekee tekstiilikomitealle ehdotuksen toteutettavista toimenpiteistä ennen virallisen neuvottelupyynnön esittämistä Kiinalle tai ennen rajoitusten käyttöönottoa ja hyväksyy toimenpide-ehdotuksen tämän jälkeen, jos komitea puoltaa sitä määräenemmistöllä. Jos määräenemmistöä ei saavuteta, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen, jonka tämä voi hylätä, muuttaa tai kumota määräenemmistöllä. Jos neuvosto ei kuitenkaan pysty vahvistamaan kantaansa asiaan määräenemmistöllä yhden kuukauden kuluessa, komissio hyväksyy ehdotetun toimenpiteen. Jos neuvosto ilmaisee määräenemmistöllä vastustavansa ehdotusta, komission olisi tarkasteltava sitä uudelleen, minkä jälkeen se voi tehdä muutetun ehdotuksen, tehdä ehdotuksensa uudelleen tai antaa säädösehdotuksen; jos neuvosto ei ole tehnyt asiassa päätöstä yhden kuukauden määräajassa, komissio voi antaa ehdotetun säädöksen.

Tässä ilmoituksessa selostetaan ensin 4. jaksossa niitä arviointiperusteita, joiden mukaisesti päätökset tehdään, ja sitten 5. jaksossa valitusten käsittelyssä ja päätöksenteossa noudatettavia menettelyjä. Siinä kuvataan myös ”ennakkovaroitusjärjestelmää”, jonka tarkoituksena on vähentää markkinahäiriöiden vaaraa ja sen myötä tarvetta turvautua suojatoimenpiteisiin (6. jakso). Lopuksi esitetään tiedot tuontimääristä, joita vähäisemmän tuonnin tapauksessa komissio ei periaatteessa aio soveltaa suojalauseketta (7. jakso).

4.   TEKSTIILISUOJALAUSEKKEEN SOVELTAMISEEN LIITTYVÄT MÄÄRITELMÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET

Tekstiilisuojalauseketta voidaan soveltaa, jos ”Kiinasta peräisin olevien, tekstiili- ja vaatetustuotteista tehdyn sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tekstiili- ja vaatetustuotteiden yhteisöön suuntautuva tuonti uhkaa markkinahäiriön takia haitata kyseisten tuotteiden kaupan tavanomaista kehitystä”. Tietyt tähän liittyvät keskeiset osatekijät (ks. jäljempänä) kaipaavat lisäselvitystä. Näitä lisätietoja ei pidä käsittää sitoviksi tai määräysluonteisiksi; tarkoituksena on vain tiedottaa asianomaisille osapuolille, mikä on komission käsitys näistä osatekijöistä.

a)   Ongelman syyt

Syynä ongelmaan (kaupan epätavanomaiseen kehitykseen markkinahäiriön takia) on oltava ”Kiinasta peräisin olevien, tekstiili- ja vaatetustuotteista tehdyn sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tekstiili- ja vaatetustuotteiden yhteisöön suuntautuva tuonti”. Tuotteiden alkuperä, joka määritetään yhteisössä voimassa olevien sääntöjen mukaisesti, on merkittävä tekijä riippumatta siitä, tuodaanko tuotteet yhteisöön suoraan Kiinasta vai muiden alueiden kautta. Asianomaisten tuotteiden on kuuluttava WTO:n tekstiili- ja vaatetustuotteita koskevan sopimuksen soveltamisalaan.

b)   Uhka tekstiili- ja vaatetustuotteiden kaupan tavanomaiselle kehitykselle

Tekstiilisuojalausekkeesta sovittiin Kiinan WTO:hon liittymistä koskevissa neuvotteluissa. Se on lisäsuojaa tarjoava mekanismi, joka on käytettävissä erityisesti tekstiili- ja vaatetustuotteita koskevan sopimuksen alaisten tuotteiden kaupan vapauttamisen jälkeen ja jolla pyritään varautumaan Kiinan tekstiili- ja vaatetusalan erittäin merkittävään tuotanto- ja vientikapasiteettiin. Lausekkeen tavoitteena oli erityisesti varmistaa alan mahdollisimman joustava siirtyminen kiintiöttömään kauppajärjestelmään vuodesta 2005 alkaen. Tästä syystä sitä sovelletaan vain, jos Kiinasta peräisin olevien tekstiili- ja vaatetustuotteiden tuonnin kehitys ”uhkaa haitata kyseisten tuotteiden kaupan tavanomaista kehitystä”.

Tällaista tilannetta ei ole määritelty WTO:n määräyksissä tai oikeuskäytännössä eikä sitä käsitellä myöskään EU:n lainsäädännössä. Arvioidessaan, onko tekstiili- ja vaatetustuotteiden ”kaupan tavanomainen kehitys” uhattuna, komissio pitää tärkeimpänä osoittimena tuonnin äkillistä ja voimakasta kasvua joko absoluuttisesti tai suhteellisesti. Vähäistä prosenttimääräistä muutosta ei voida pitää riittävänä syynä tekstiilisuojalausekkeen soveltamiseen. Kasvun on oltava nopeaa ja jyrkkää niin, että sitä voidaan pitää tietyn tuotteen tai tuoteryhmän kaupan rakenteen merkittävänä muutoksena. Kyse voi olla tuonnin määrästä tai tuotujen tuotteiden arvosta tai molemmista. Tuonnin äkillisenä kasvuna voidaan pitää esimerkiksi usean kymmenen prosenttiyksikön kasvua sellaisten tuotteiden tuonnissa, joiden osalta Kiina jo on tärkein toimittajamaa, tai suurempaa kasvua tapauksissa, joissa Kiinalle vahvistetut kiintiöt olivat suhteellisesti ottaen pienet, muutaman kuukauden aikana vuonna 2005 verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2004.

Tässä yhteydessä tekstiili- ja vaatetustuotteiden ”kaupan tavanomaista kehitystä” uhkaavina voidaan periaatteessa pitää 6. jakson taulukoissa A ja B ilmoitettuja kasvulukuja. Toisaalta komission periaatteellisena kantana on, että 7. jaksossa ilmoitettuja kasvulukuja vähäisempi tuonnin kasvu ei ole kaupan ”epätavanomaista kehitystä”, sillä tietynasteista tuonnin lisäystä voidaan pitää luonnollisena seurauksena kiintiöiden poistosta.

Tuonnin nopean kasvun ei tarvitse olla absoluuttista vaan se voi olla myös suhteellista. On kuitenkin selvää, että jos kasvu on vain suhteellista, toimenpiteiden mahdollista käyttöönottoa on vaikeampi perustella, paitsi jos tuonti on tapahtunut tietyissä olosuhteissa (esimerkiksi jos hinnat laskevat huomattavasti tai tuonti EU:hun esimerkiksi Euro–Välimeri- tai AKT-kumppanimaista vähenee merkittävästi) niin, että se ”uhkaa haitata kaupan tavanomaista kehitystä”. Erityisesti tapauksissa, joissa Kiinasta tuleva tuonti kasvaa suhteellisesti tai absoluuttisesti mutta kyseistä kasvua ei voida pitää äkillisenä ja voimakkaana, on tärkeää tarkastella tuontihintojen kehitystä. Tavallisesti tässä arvioinnissa on käytettävä tuonnin keskimääräisiä yksikköhintoja, jotka voidaan määrittää tuontitilastojen avulla. Tuonnin keskimääräisten yksikköhintojen merkittävä lasku (erityisesti jos voidaan todeta näiden hintojen alittavan muiden toimittajien hinnat) yhdessä tuonnin kasvun kanssa johtaa todennäköisesti markkinahäiriöihin ja uhkaa ”kaupan tavanomaista kehitystä”.

c)   Markkinahäiriöt

WTO:n ja EY:n muihin suojakeinoihin liittyvien määritelmien ja käytännön perusteella (8) markkinahäiriöstä voidaan puhua, kun tuotteen tai tuoteluokan tuonti kasvaa nopeasti joko absoluuttisesti tai suhteellisesti taikka sellaisin edellytyksin, että sitä voidaan pitää huomattavana syynä yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon tai sen uhkaan. Markkinahäiriön määrittämisessä otetaan huomioon muun muassa sellaiset tekijät kuin asianomaisen tuonnin määrä, sen vaikutus kyseisten tuotteiden hintoihin EU:ssa ja sen vaikutus kyseisiä tuotteita tuottavaan EU:n tuotannonalaan.

Tämän kansainvälisellä tasolla sovitun markkinahäiriön määritelmän mukaan tosiasiallista vahinkoa ei tarvitse aiheutua, koska tällöin toimenpiteet eivät enää olisi tehokkaita. Näin ollen vahingon uhka voi olla riittävä peruste. Tämä vahingon uhka olisi kuitenkin määriteltävä eikä se voi olla hypoteettinen: sen olisi oltava välitön uhka, joka on todettavissa tuonnin kehityksestä. Tältä osin olisi katsottava, että vahingon uhka on olemassa, jos tuonti tosiasiassa kasvaa nopeasti joko absoluuttisesti tai suhteellisesti. Riittävänä ei voida pitää pelkkää olettamusta, että tuonti todennäköisesti kasvaisi — esimerkiksi tuontikiintiöiden poistamisen jälkeen. Tuonnin kasvunopeutta arvioitaessa olisi erityisesti verrattava tuonnin kehitystä tiettynä asian kannalta merkittävänä ajanjaksona (joka ei saa olla 2 tai 3 kuukautta lyhyempi) vastaavaan ajanjaksoon edellisvuosina.

Toinen tärkeä huomioon otettava tekijä on tuontihintojen kehitys, sillä kyseisten hintojen merkittävä lasku tai hintojen alittavuus suhteessa esimerkiksi muiden tärkeiden toimittajamaiden hintoihin voi olla merkki markkinahäiriöstä.

Lisäksi olisi tutkittava, onko tuonnin määrällä ja hinnoilla suora kielteinen vaikutus asianomaiseen EU:n tuotannonalaan tai voiko näin käydä tulevaisuudessa. Varhaisemman jalostusasteen teollisuuteen (esim. kehräämöt, kutomot ja neulomot tai viimeistysalan yritykset) kohdistuva vaikutus voi myös olla oleellinen tekijä, eikä sitä pitäisi jättää tuotannonalalle aiheutuvan vahingon tai sen uhan arvioinnin ulkopuolelle. Asianomaiseen EU:n tuotannonalaan kohdistuvia tosiasiallisia tai ennakoituja vaikutuksia arvioitaessa otetaan huomioon kaikki käytettävissä olevat, asian kannalta merkittävät tiedot kuten tuotannon, markkinaosuuden, myynnin, työllisyyden ja kannattavuuden kehitys sekä toimitusketjuun liittyvät tekijät.

Koska tekstiili- ja vaatetusalan tuoteluokkiin kuuluu runsaasti erilaisia tuotteita ja näiden välillä saattaa olla yhteyksiä tai päällekkäisyyksiä, kyseessä olevat tuotteet tai tuoteryhmät on tarkoituksenmukaista määrittää tapauskohtaisesti ja tarvittava joustavuus säilyttäen.

d)   Muut olennaiset tekijät

Yksi huomioon otettava tekijä on vaikutus, joka Kiinasta peräisin olevan tuonnin äkillisellä voimakkaalla kasvulla voi olla muihin toimittajamaihin ja erityisesti heikommassa asemassa oleviin, tekstiilituotteiden viennistä riippuvaisiin kehitysmaihin (pienet kehitysmaat, vähiten kehittyneet maat ja AKT-maat sekä erityisesti eteläiset ja itäiset Välimeren maat, jotka kuuluvat EU:n tekstiili- ja vaatetusteollisuuden luonnolliseen kilpailuvyöhykkeeseen ja ovat merkittävä vienti- ja sijoituskohde EU:n teollisuudelle). Perinteisten tavarantoimittajien huomattava syrjäytyminen EU:n markkinoilta voi olla merkki kaupan häiriöistä ja aiheuttaa vakavia kielteisiä seurauksia, joihin on ehkä tarpeen puuttua. Tosin tässä yhteydessä on muistettava, että suojatoimenpiteitä voidaan toteuttaa vain, jos tietyt arviointiperusteet täyttyvät eli kyse on uhasta kaupan tavanomaiselle kehitykselle ja markkinahäiriöstä (ks. kohdat b ja c edellä).

Jos todetaan, että tekstiilisuojalausekkeen soveltamisen edellytykset täyttyvät, tämä antaisi periaatteessa komissiolle aiheen pyytää virallisia neuvotteluja Kiinalta 10 a artiklan a alakohdan nojalla. Komissio voi kuitenkin päättää toisin, jos lausekkeen soveltamisella olisi yhteisön yleiseen etuun (esim. varhaisemman tai korkeamman jalostusasteen yrityksiin, EU:n yrityksiin, jotka ovat tehneet sijoituksia Kiinaan, kuluttajiin tai kaupan alan toimijoihin) huomattavia ja konkreettisia kielteisiä vaikutuksia, jotka ovat selvästi merkittävämpiä kuin toimenpiteiden myönteiset vaikutukset asianomaiseen tuotannonalaan.

5.   SUOJATOIMENPIDEMENETTELY JA SEN AIKATAULU

Komissio pitää erittäin tärkeänä kaupan suojakeinojen soveltamisen avoimuutta ja nopeutta. Se haluaa varmistaa, että kun jäsenvaltio tai muu asianomainen osapuoli esittää suojatoimenpiteitä koskevan pyynnön, käytettävissä on menettelyt, jotka takaavat, että kaikkia asianomaisia osapuolia kuullaan, päätökset tehdään kohtuullisessa ajassa, ne ovat asianmukaisesti perusteltuja ja niistä ilmoitetaan asianomaisille osapuolille ja suurelle yleisölle. Tämän avoimuuden tarkoituksena on lisätä yritysten toimintaympäristön ennustettavuutta ja varmuutta ja varmistaa, että päätöksenteossa otetaan huomioon kaikki asian kannalta oleelliset tiedot ja näkemykset. Erityisen kiireellisissä tapauksissa komissio voi kuitenkin päättää nopeuttaa menettelyjään määräaikoja lyhentämällä tai kuulemismenettelyä yksinkertaistamalla ja nopeuttamalla taikka toteuttaa tarvittavat toimenpiteet käytettävissä olevien tietojen perusteella.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi komissio aikoo tekstiilisuojalauseketta soveltaessaan toimia jäljempänä kuvatulla tavalla. Tarkoituksena on tässäkin tapauksessa vain tiedottaa asianomaisille osapuolille siitä, miten komissio aikoo käyttää sille uskottuja valtuuksia. Tekstiä ei pidä käsittää sitovaksi tai määräysluonteiseksi.

a)   Menettelyn aloittaminen — Tutkimuksen vireillepano ja epävirallisten neuvottelujen pyytäminen Kiinalta

Ennen kuin suojalauseketta aletaan soveltaa pyytämällä virallisten neuvottelujen aloittamista Kiinan kanssa, komission on tarpeen panna vireille asiaa koskeva tutkimus ja pyytää Kiinalta epävirallisia neuvotteluja, joissa selvitetään, miten markkinahäiriöt voitaisiin välttää. Tähän voidaan ryhtyä joko

—	jäsenvaltion pyynnöstä tai

—	komission omasta aloitteesta seuraavissa kahdessa tapauksessa: jäljempänä 6. jaksossa kuvattu ”ennakkovaroitusjärjestelmä” osoittaa, että tietyt ”varoitustasot” on saavutettu, tai yhteisön tuotannonala esittää asiaa koskevan pyynnön ja toimittaa alustavan näytön suojatoimenpiteiden tarpeesta.

Komission omasta aloitteesta ja jäsenvaltioiden pyynnöstä vireille pannuissa tutkimuksissa noudatetaan samoja menettelyjä.

i)   Menettelyn aloittaminen jäsenvaltion pyynnöstä

Jos pyynnössä esitetään riittävä alustava näyttö siitä, että 4. jaksossa yksilöidyt tekstiilisuojalausekkeen soveltamisedellytykset täyttyvät, komission yksiköt panevat vireille tutkimuksen ja pyytävät epävirallisten neuvottelujen aloittamista Kiinan viranomaisilta.

Alustavasta näytöstä katsotaan olevan kyse, kun pyyntöön sisältyy riittävästi sellaisia tietoja, jotka viittaavat markkinahäiriöön joko EU:n tasolla tai asianmukaisella pienemmällä maantieteellisellä alueella sekä ”kaupan epätavanomaiseen kehitykseen” (vrt. näiden ohjeiden 4. jakso). Pyyntöä ei periaatteessa voida ottaa käsiteltäväksi, jos tuontimäärät ovat tämän asiakirjan 7. jaksossa ilmoitettuja pienempiä.

Pyynnöt voivat koskea yhtä tai useampaa tuoteluokkaa tai niihin kuuluvia yksittäisiä tuotteita.

Komissio päättää tavallisesti 15 kalenteripäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, paneeko se asiassa vireille tutkimuksen ja pyytää epävirallisia neuvotteluja vai hylkääkö se pyynnön. Pyynnön hylkäämisen perusteet ilmoitetaan aina.

Komissio ei periaatteessa ota käsiteltäväksi pyyntöjä, jotka ovat pohjimmiltaan aiempien, hylättyjen pyyntöjen toisintoja, elleivät ne sisällä uusia tietoja, joilla niiden esittämistä voidaan perustella.

ii)   Menettelyn aloittaminen komission omasta aloitteesta

Komission tarkoituksena on aloittaa menettely seuraavissa kahdessa tapauksessa:

—	kun tuontitarkkailujärjestelmällä (ks. näiden ohjeiden 6. jakso) kerätyt tiedot osoittavat, että ”varoitustasot” on ylitetty,

—	kun osapuolet, joihin markkinahäiriö suoraan vaikuttaa, esittävät riittävästi perustellun asiaa koskevan pyynnön.

Jälkimmäisessä tapauksessa pyynnöt voidaan ottaa käsiteltäviksi, jos ne on esittänyt järjestö tai yritysryhmä, jonka katsotaan edustavan riittävän hyvin asianomaista tuotannonalaa tai asianomaisen tuotteen tuotantoa EU:ssa (tämä edellytys ei täyttyisi esimerkiksi siinä tapauksessa, että samojen tuotteiden valmistajia edustavia järjestöjä on kaksi tai useampia ja niillä on eri näkemykset asiasta).

Tuotannonalan esittämiin suojatoimenpidepyyntöihin sovelletaan edellä alakohdassa i kuvattuja menettelyjä ja arviointiperusteita.

b)   Ilmoituksen julkaiseminen ja määräajat huomautusten esittämiselle

Jos komissio päättää panna vireille tutkimuksen, se julkaisee viipymättä asiaa koskevan ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL) ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivuston aloitussivulla (9).

EUVL:ssä ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivuilla julkaistavassa ilmoituksessa esitetään tiivistelmä suojatoimenpidetutkimuksen perusteista, missä yhteydessä mainitaan tarvittaessa myös mahdollisen suojatoimenpidepyynnön pääkohdat. Siinä myös kehotetaan kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään 21 kalenteripäivän kuluessa näkemyksensä asiasta ja toimittamaan asian kannalta merkittäviä tosiasioihin perustuvia tietoja. Lisäksi siinä yksilöidään ne menettelyt ja määräajat, joita asianomaisten osapuolten on noudatettava.

c)   Tutkimus ja epäviralliset neuvottelut

Komissio suorittaa asiaa koskevan tutkimuksen 60 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Poikkeuksellisissa olosuhteissa tätä ajanjaksoa voidaan pidentää kerran kymmenellä työpäivällä. Komissio hankkii kaikki tarpeellisina pitämänsä tiedot voidakseen ratkaista, onko Kiinalta tarpeen pyytää virallisia neuvotteluja, ja tarkastelee tässä yhteydessä tarvittaessa myös asianomaisten osapuolten esittämiä huomautuksia.

Komissio ilmoittaa päätelmistään asianomaisille osapuolille pyytäen niitä esittämään lisähuomautuksia ja voi myös kuulla asianomaisia osapuolia, jos ne sitä pyytävät. Tätä varten vahvistetaan sopivat määräajat. Pannessaan tutkimuksen vireille komissio pyytää samalla Kiinalta epävirallisten neuvottelujen aloittamista. Tutkimus suoritetaan ja epäviralliset neuvottelut Kiinan kanssa käydään samanaikaisesti edellä mainitun 60 päivän määräajan kuluessa.

d)   Päätös virallisia neuvotteluja koskevan pyynnön esittämisestä Kiinalle

Komissio tekee päätöksensä niiden tietojen perusteella, jotka sillä on käytettävissään tutkimuksen päättyessä, ja esittää tekstiilikomitealle tutkimuksensa ja Kiinan kanssa käytyjen epävirallisten neuvottelujen tulokset ja päätelmät.

Jos komissio katsoo, että tekstiilisuojalauseketta voidaan soveltaa, se kutsuu viipymättä koolle tekstiilikomitean kokouksen, jotta komitea voisi antaa lausunnon sen aikomuksesta pyytää virallisia neuvotteluja Kiinan kanssa tekstiilisuojalausekkeen a alakohdan nojalla. Komissio esittää komitealle yksityiskohtaisen selostuksen niistä syistä ja perusteista, joiden nojalla pyyntö esitetään, samoin kuin ”ajantasaisia tietoja markkinahäiriön olemassaolosta tai uhasta sekä kiinalaista alkuperää olevien tuotteiden osuudesta sen syntyyn” (10). Tämän jälkeen menettely jatkuu siten, kuin neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3030/93 17 artiklassa säädetään (11).

Kun tekstiilikomiteaa on kuultu ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3030/93 17 artiklassa säädetty menettely on tarvittaessa saatettu päätökseen, komissio pyytää ilman aiheetonta viivytystä virallisten neuvottelujen aloittamista Kiinan kanssa. Komission päätös ja syyt, joiden vuoksi neuvotteluja on päätetty pyytää, julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivuston aloitussivulla (12), minkä lisäksi niistä ilmoitetaan pyynnön esittäneelle osapuolelle.

Jos komissio katsoo, että tekstiilisuojalausekkeen soveltamisen edellytykset eivät täyty, se ilmoittaa asiasta pyynnön esittäjälle mainiten samalla päätökseensä johtaneet syyt. Päätös julkaistaan myös EUVL:ssä.

e)   Päätöksenteko ja menettelyt erityisen kiireellisissä tapauksissa

Jos on alustavasti todettu, että tuonti uhkaa haitata kaupan tavanomaista kehitystä, ja jos viivytykset aiheuttaisivat vaikeasti korjattavissa olevaa vahinkoa, komissio voi pyytää virallisia neuvotteluja Kiinan kanssa suoraan, toisin sanoen tutkimusta suorittamatta tai ennen sen päätökseen saattamista. Tilanne voisi olla tämä erityisesti silloin, kun tuonti kasvaa äkillisesti niin voimakkaasti, että pidetään selvänä, että kaupan tavanomainen kehitys on uhattuna ja että kyseinen tuonti aiheuttaa yhteisön tuotannonalalle merkittävää vahinkoa, jos toimenpiteisiin ei ryhdytä. Pyyntö on tällöin esitettävä tekstiilikomitean kuulemisen jälkeen neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3030/93 17 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

f)   Viralliset neuvottelut Kiinan kanssa

Tekstiilisuojalausekkeen mukaan Kiinan olisi neuvottelupyynnön vastaanotettuaan otettava vapaaehtoisesti käyttöön vientirajoituksia. Jos se ei tee tätä 15 kalenteripäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, komissio toimittaa viipymättä tekstiilikomitealle tilanteen korjaamiseksi tarvittavat ehdotukset; niillä pyritään tavallisesti ottamaan käyttöön tuontia koskevat rajoitukset, jotka lasketaan neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3030/93 10 a artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyllä tavalla.

Neuvottelujakso kestää 90 päivää neuvottelupyynnön vastaanottamisesta.

g)   Suojatoimenpiteiden käyttöönotto

Jos Kiinan kanssa ei päästä molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun edellä kohdassa f tarkoitetun 90-päiväisen neuvottelujakson aikana ja jos komissio toteaa, että 4. jaksossa yksilöidyt edellytykset täyttyvät, se voi ottaa käyttöön määrällisen rajoituksen kyseessä oleville tuotteille. Tässä yhteydessä komissio kutsuu viipymättä koolle tekstiilikomitean kokouksen, jotta komitea voisi antaa lausuntonsa ehdotuksesta ottaa käyttöön määrällinen rajoitus neuvottelujen kohteena oleville tuoteluokille. Kyseistä rajoitusta olisi sovellettava myös sellaisten Kiinasta peräisin olevien tuotteiden tuontiin, jotka on viety virallisten neuvottelujen aloittamista koskevan ilmoituksen julkaisemisen jälkeen ja joiden määrä ylittää ne määrät, joihin Kiinan olisi pitänyt rajoittaa vientinsä liittymispöytäkirjan 242 kohdan mukaisesti. Tämän jälkeen menettely jatkuu siten, kuin neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3030/93 17 artiklassa säädetään (13).

Määrällisen rajoituksen tasoksi vahvistetaan se asianomaisen tuoteluokan tuotteiden määrä, joka tuotiin EU:hun neuvottelupyynnön esittämiskuukautta välittömästi edeltäneiden 14 kuukauden 12 ensimmäisen kuukauden aikana korotettuna 7,5 prosentilla (villatuotteiden osalta 6 prosentilla). Rajoitusta sovelletaan sen vuoden joulukuun 31. päivään, jona neuvottelupyyntö esitettiin, tai 12 kuukauden ajan neuvottelupyynnön esittämisestä, jos pyynnön esittämisajankohtana kuluvaa vuotta on jäljellä kolme kuukautta tai vähemmän. Neuvotteluja Kiinan kanssa olisi jatkettava tämän säännöksen mukaisesti vahvistetun määrällisen rajoituksen voimassaolon ajan.

Asiaa koskeva päätös julkaistaan asianmukaisten menettelyjen (komissio tai neuvosto) mukaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Kun tiettyä tuotetta koskevan suojatoimenpiteen voimassaolo on päättynyt, saman tuotteen osalta voidaan ottaa käyttöön uusia suojatoimenpiteitä tässä jaksossa selostettuja menettelyjä noudattaen.

6.   ENNAKKOVAROITUSJÄRJESTELMÄ — TUTKIMUKSEN VIREILLEPANO JA EPÄVIRALLISIA NEUVOTTELUJA KOSKEVAN PYYNNÖN ESITTÄMINEN VIRAN PUOLESTA

Ottaen huomioon aiemmat kokemukset ja erityisesti Kiinasta peräisin olevien, vuonna 2002 vapautettuihin tuoteluokkiin kuuluvien tuotteiden tuonnin kehitys näyttäisi aiheelliselta selostaa tarkemmin niitä toimia, joilla komissio aikoo varmistaa kauppaympäristön parhaan mahdollisen ennustettavuuden ja Kiinasta peräisin olevan tuonnin kehittymisen tavalla, joka ei johda markkinahäiriöihin. Tarkoituksena on pyrkiä mahdollisuuksien mukaan löytämään sellaisia kaikille osapuolille sopivia ratkaisuja, joiden ansiosta suojatoimenpiteisiin joudutaan turvautumaan vasta viimeisenä keinona.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi komissio aikoo ottaa käyttöön ennakkovaroitusjärjestelmän, jonka avulla seurataan Kiinasta peräisin olevan tuonnin kehitystä. Jos järjestelmä osoittaa, että tuonnin kehitys on tai uhkaa olla ”epätavanomaista”, komissio voi ennen suojalausekkeen soveltamista pyytää Kiinalta epävirallisia neuvotteluja ja panna vireille tutkimuksen, jossa selvitetään, aiheuttaako kyseinen tuonti markkinahäiriöitä. Vasta jos kaupan kehitys näistä neuvotteluista huolimatta jatkuisi sellaisena, että suojalausekkeen soveltamisedellytykset täyttyvät, komissio käynnistäisi suojalausekkeen soveltamisen virallisesti neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3030/93 vahvistettuja menettelyjä noudattaen ja pyytäisi virallisten neuvottelujen aloittamista Kiinan kanssa.

Päätökset tekstiilisuojalausekkeen nojalla toteutettavista suojatoimenpiteistä olisi joka tapauksessa aina tehtävä tapauskohtaisesti lausekkeen soveltamisedellytysten tarkistamisen jälkeen ja — erityisen kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta — vasta, kun edellä selostettujen menettelyjen mukainen tutkimus on tehty.

Komissio tutkii neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3030/93 säännösten mukaisesti suorittamansa tuonnin tarkkailun yhteydessä säännöllisesti, ylittyvätkö tietyt Kiinasta peräisin olevan tosiasiallisen tuonnin (14) viitteelliset kynnysarvot joko vuositasolla tai lyhyemmän ajanjakson aikana, kun asiaa tarkastellaan suhteessa kuluneeseen aikaan (jakson on periaatteessa oltava vähintään kolme kuukautta). Jos näin käy, komissio ottaa yhteyttä Kiinan viranomaisiin selvittääkseen tuonnin kehityksen ja vaikutukset sekä sen, kuinka todennäköistä on, että kehitys jatkuu samanlaisena. Viitteelliset kynnysarvot, jotka ovat huomattavasti Kiinaan vuonna 2004 sovellettuja kiintiöitä suurempia, on määritetty tuoteluokittain seuraavien tekijöiden perusteella:

a)	1. tammikuuta 2005 poistettujen kiintiöiden käyttöaste; tässä yhteydessä otettiin huomioon myös sellaisten muiden maiden suhteellinen asema, joihin sovellettiin kiintiöitä vuonna 2004.

b)	Kiinasta peräisin olevan tuonnin osuus EU:n kokonaistuonnista osoituksena siitä, missä määrin tuonti on kasvanut tai missä määrin sitä voidaan lisätä.

c)	Tuonnin markkinaosuus ja sen kehitys.

d)	EU:n tuotantomäärät ja niiden kehitys.

e)	Muut kyseessä olevien tuotteiden markkinoiden tilaa kuvaavat tekijät kuten kulutuksen ja hintojen kehittyminen.

Seuraavissa taulukoissa esitetään ne Kiinasta peräisin olevan tuonnin kasvumäärät, jotka periaatteessa antaisivat komissiolle aiheen panna vireille asiaa koskeva tutkimus ja pyytää epävirallisia neuvotteluja Kiinan kanssa.

Taulukko A

Kaava, jolla määritetään neuvottelukynnykset
Tuotteet, joiden tapauksessa Kiinasta peräisin olevan tuonnin osuus EU:n kokonaistuontimäärästä vuonna 2004 on prosentteina	2005 Lisäys suhteessa vuoteen 2004 (prosentteina vuoden 2004 tuonnista)	2006 Lisäys suhteessa vuoden 2005 kynnysarvoon (prosentteina vuoden 2004 tuonnista)	2007 Lisäys suhteessa vuoden 2006 kynnysarvoon (prosentteina vuoden 2004 tuonnista)	2008 Lisäys suhteessa vuoden 2007 kynnysarvoon (prosentteina vuoden 2004 tuonnista)
7,5 % tai vähemmän	100 %	50 %	50 %	50 %
> 7,5—20 %	50 %	50 %	50 %	50 %
> 20—35 %	30 %	30 %	30 %	30 %
Yli 35 %	10 %	10 %	10 %	10 %

Taulukko B

Taulukon A kaavaa käyttäen lasketut neuvottelukynnykset

[Huom. taulukko laaditaan tuoteluokittain kaavaa soveltamalla]

Tuoteluokka	Yksikkö	Kiinan tuonti v. 2004 EU-25:een (tuhatta yksikköä)	Kiinan v. 2004 kiintiöt EU-25:een (tuhatta yksikköä)	Kynnys 2005	Kynnys 2006	Kynnys 2007	Kynnys 2008
1 — puuvillalanka	t	3 263	4 770	9 540	11 925	14 310	16 695
2 — puuvillakankaat	t	34 465	30 556	51 698	68 930	86 163	103 395
3 — synteettikankaat	t	10 938	8 088	21 876	27 345	32 814	38 283
4 — T-paidat	kpl	191 473	126 808	382 946	478 683	574 419	670 156
5 — neulepuserot	kpl	64 324	39 422	128 648	160 810	192 972	225 134
6 — miesten pitkät housut	kpl	75 688	40 913	151 376	189 220	227 064	264 908
7 — puserot	kpl	26 035	17 093	52 070	65 088	78 105	91 123
8 — miesten paidat	kpl	40 837	27 723	61 256	81 674	102 093	122 511
9 — pyyheliinafroteekankaat	t	13 538	6 962	20 307	27 076	33 845	40 614
12 — sukat	paria	131 443	132 029	264 058	330 073	396 087	462 102
13 — miesten alushousut	kpl	681 114	586 244	749 225	817 337	885 448	953 560
14 — miesten päällystakit	kpl	24 326	17 887	26 759	29 191	31 624	34 056
15 — naisten päällystakit	kpl	35 570	20 131	46 241	56 912	67 583	78 254
16 — miesten puvut	kpl	17 407	17 181	19 148	20 888	22 629	24 370
17 — takit ja bleiserit	kpl	6 063	13 061	14 367	15 804	17 241	18 677
20 — vuodeliinavaatteet	t	7 894	5 681	15 788	19 735	23 682	27 629
22 — synteettikuitulanka	t	9 364	19 351	38 702	48 378	58 053	67 729
26 — leningit	kpl	8 682	6 645	17 364	21 705	26 046	30 387
28 — pitkät housut (muut)	kpl	102 204	92 909	132 865	163 526	194 188	224 849
29 — naisten puvut	kpl	22 541	15 687	24 796	27 050	29 304	31 558
31 — rintaliivit	kpl	128 272	96 488	166 754	205 235	243 717	282 198
39 — pöytäliinat + keittiöpyyhkeet	t	7 342	5 681	11 013	14 684	18 355	22 026
78 — muut vaatteet	t	31 395	36 651	40 316	43 981	47 646	51 311
83 — päällystakit	t	12 039	10 883	15 651	19 262	22 874	26 486
97 — verkkokankaat	t	3 124	2 861	4 062	4 999	5 936	6 873
163 — sideharso	t	8 657	8 481	9 523	10 388	11 254	12 120
ex20 — vuodeliinavaatteet, silkkiä	t	100	59	200	250	300	350
115 — pellava- tai ramilanka	t	2 727	1 413	3 545	4 363	5 181	6 000
117 — pellavakankaat	t	1 510	684	2 264	3 019	3 774	4 529
118 — vuodeliinavaatteet + pöytäliinat, pellavaa	t	2 409	1 513	2 650	2 891	3 132	3 373
122 — säkit ja pussit, pellavaa	t	360	220	468	576	684	792
136A — kudotut silkkikankaat	t	446	462	693	924	1 155	1 386
156 — puserot ja neulepuserot, silkkiä	t	7 291	3 986	8 020	8 749	9 478	10 207
157 — vaatteet, neulosta	t	17 941	13 738	19 735	21 529	23 323	25 117
159 — silkkipuserot	t	3 236	4 352	4 787	5 222	5 658	6 093

Näiden kynnysarvojen laskemisessa käytetyt tuonnin lisäykset ovat niin suuria, että jos ne ylitetään, voidaan periaatteessa katsoa, että tuonnin kehitys on mitä todennäköisimmin ”epätavanomaista”. Jos nämä kynnysarvot saavutetaan joko vuositasolla tai suhteellisuusperiaatetta soveltaen ajanjaksona, jonka on periaatteessa oltava vähintään kolme kuukautta (15), komissio panee vireille tutkimuksen selvittääkseen, onko olemassa tekijöitä, joiden perusteella voitaisiin päätellä, että kyseinen tuonti haittaa ”kaupan tavanomaista kehitystä”, ja täyttyykö tekstiilisuojalausekkeen soveltamisen toinen edellytys eli onko kyse markkinahäiriöstä, joka ainakin uhkaa aiheuttaa vahinkoa yhteisön tuotannonalalle. Näiden kynnysarvojen saavuttaminen johtaa tutkimuksen vireillepanoon ja epävirallisiin neuvotteluihin, mutta niillä ei ole merkitystä päätettäessä, onko tekstiilisuojalausekkeen soveltaminen perusteltua.

Vuosille 2006, 2007 ja 2008 määritettyjä neuvottelukynnyksiä voidaan tarkistaa uusien tutkimusten ja myöhemmin mahdollisesti esiin tulevien muiden tekijöiden perusteella.

Neuvottelukynnysten laskemisessa käytettävää kaavaa voidaan tarvittaessa soveltaa myös tuoteluokkaa alempaa ryhmitystasoa käyttäen yksilöityihin tuotteisiin. Jos Kiinasta peräisin oleva tuonti tällaisessa tapauksessa ylittää tuloksena olevat kynnysarvot vuositasolla tai suhteellisuusperiaatetta soveltaen muuna ajanjaksona (periaatteessa vähintään kolme kuukautta), komissio voisi omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion tai asianomaisen osapuolen pyynnöstä pyytää Kiinalta epävirallisia neuvotteluja ja panna vireille tutkimuksen.

Nämä kynnysarvot ovat siis pelkästään viitteellisiä, eikä niiden saavuttaminen johda automaattisesti tekstiilisuojalausekkeen soveltamiseen.

7.   KYNNYSARVOT, JOITA VÄHÄISEMPÄÄN TUONTIIN EI PERIAATTEESSA PITÄISI SOVELTAA TEKSTIILISUOJALAUSEKETTA

Komissio katsoo, että tekstiilisuojalausekkeen soveltamiseen ei periaatteessa ole aihetta, jos tiettyjä kynnysarvoja ei ylitetä. Tämä pätee etenkin silloin, jos Kiinasta peräisin olevan tuonnin kasvu on kohtuullista ottaen huomioon sen suhteellinen asema EU:n markkinoilla. Tällaisessa tapauksessa komissio katsoo, että kyseinen kasvu on luonnollinen seuraus tuontikiintiöiden poistosta ja että tästä syystä kyse ei ole ”kaupan epätavanomaisesta kehityksestä”, ellei asiasta esitetä päinvastaista näyttöä. Nämä kynnysarvot, jotka nekin tarjoavat merkittävästi kasvuvaraa Kiinan viennille EU:hun, esitetään seuraavassa taulukossa:

Taulukko C

Kaava, jolla määritetään kynnysarvot, joita vähäisempi tuonti ei johda tekstiilisuojalausekkeen soveltamiseen
Tuotteet, joiden tapauksessa Kiinasta peräisin olevan tuonnin osuus EU:n kokonaistuontimäärästä vuonna 2004 on prosentteina	2005 Lisäys suhteessa vuoteen 2004 (prosentteina vuoden 2004 tuonnista)	2006 Lisäys suhteessa vuoden 2005 kynnysarvoon (prosentteina vuoden 2004 tuonnista)	2007 Lisäys suhteessa vuoden 2006 kynnysarvoon (prosentteina vuoden 2004 tuonnista)	2008 Lisäys suhteessa vuoden 2007 kynnysarvoon (prosentteina vuoden 2004 tuonnista)
7,5 % tai vähemmän	25 %	25 %	25 %	25 %
> 7,5—20 %	20 %	20 %	20 %	20 %
> 20—35 %	15 %	15 %	15 %	15 %
Yli 35 %	10 %	10 %	10 %	10 %

Taulukko D

Kynnysarvot, joita vähäisempi tuonti ei periaatteessa johda tekstiilisuojalausekkeen soveltamiseen

Tuoteluokka	Yksikkö	Kiinan tuonti v. 2004 EU-25:een (tuhatta yksikköä)	Kiinan v. 2004 kiintiöt EU-25:een (tuhatta yksikköä)	Kynnys 2005	Kynnys 2006	Kynnys 2007	Kynnys 2008
1 — puuvillalanka	t	3 263	4 770	5 963	7 155	8 348	9 540
2 — puuvillakankaat	t	34 465	30 556	41 358	48 251	55 144	62 037
3 — synteettikankaat	t	10 938	8 088	13 673	16 407	19 142	21 876
4 — T-paidat	kpl	191 473	126 808	239 341	287 210	335 078	382 946
5 — neulepuserot	kpl	64 324	39 422	80 405	96 486	112 567	128 648
6 — miesten pitkät housut	kpl	75 688	40 913	94 610	113 532	132 454	151 376
7 — puserot	kpl	26 035	17 093	32 544	39 053	45 561	52 070
8 — miesten paidat	kpl	40 837	27 723	49 004	57 172	65 339	73 507
9 — pyyheliinafroteekankaat	t	13 538	6 962	16 246	18 953	21 661	24 368
12 — sukat	paria	131 443	132 029	165 036	198 044	231 051	264 058
13 — miesten alushousut	kpl	681 114	586 244	749 225	817 337	885 448	953 560
14 — miesten päällystakit	kpl	24 326	17 887	26 759	29 191	31 624	34 056
15 — naisten päällystakit	kpl	35 570	20 131	40 906	46 241	51 577	56 912
16 — miesten puvut	kpl	17 407	17 181	19 148	20 888	22 629	24 370
17 — takit ja bleiserit	kpl	6 063	13 061	14 367	16 326	18 285	20 245
20 — vuodeliinavaatteet	t	7 894	5 681	9 868	11 841	13 815	15 788
22 — synteettikuitulanka	t	9 364	19 351	24 189	29 027	33 864	38 702
26 — leningit	kpl	8 682	6 645	10 853	13 023	15 194	17 364
28 — pitkät housut (muut)	kpl	102 204	92 909	117 535	132 865	148 196	163 526
29 — naisten puvut	kpl	22 541	15 687	24 796	27 050	29 304	31 558
31 — rintaliivit	kpl	128 272	96 488	147 513	166 754	185 994	205 235
39 — pöytäliinat + keittiöpyyhkeet	t	7 342	5 681	8 810	10 279	11 747	13 216
78 — muut vaatteet	t	31 395	36 651	40 316	43 981	47 646	51 311
83 — päällystakit	t	12 039	10 883	13 845	15 651	17 457	19 262
97 — verkkokankaat	t	3 124	2 861	3 593	4 062	4 530	4 999
163 — sideharso	t	8 657	8 481	9 523	10 388	11 254	12 120
ex20 — vuodeliinavaatteet, silkkiä	t	100	59	125	150	175	200
115 — pellava- tai ramilanka	t	2 727	1 413	3 136	3 545	3 954	4 363
117 — pellavakankaat	t	1 510	684	1 812	2 113	2 415	2 717
118 — vuodeliinavaatteet + pöytäliinat, pellavaa	t	2 409	1 513	2 650	2 891	3 132	3 373
122 — säkit ja pussit, pellavaa	t	360	220	414	468	522	576
136A — kudotut silkkikankaat	t	360	220	414	468	522	576
156 — puserot ja neulepuserot, silkkiä	t	7 291	3 986	8 020	8 749	9 478	10 207
157 — vaatteet, neulosta	t	17 941	13 738	19 735	21 529	23 323	25 117
159 — silkkipuserot	t	3 236	4 352	4 787	5 222	5 658	6 093

---

(1)  EUVL L 23, 28.1.2003, s. 1.

(2)  EYVL L 275, 8.11.1993, s. 3.

(3)  Tekstiili- ja vaatetusala vuoden 2005 jälkeen — Tekstiili- ja vaatetusalaa käsittelevän korkean tason työryhmän suositukset, KOM(2004) 668 lopullinen, 13.10.2004.

(4)  Asiakirja WT/MIN(01)3, 10.11.2001.

(5)  Asiakirja WT/L/432, 23.11.2001.

(6)  Kyseistä kohtaa pidetään osana Kiinan WTO:hon liittymistä koskevaa pöytäkirjaa, joka puolestaan on erottamaton osa WTO-sopimusta (vrt. liittymispöytäkirjan 2 kohta).

(7)  Vrt. neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3030/93 17 artikla, jota on muutettu 26. helmikuuta 2001 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 391/2001.

(8)  Vrt. WTO:n suojalausekesopimuksen 2 artiklan 1 kohta suojatoimenpiteiden soveltamisen edellytyksistä ja Kiinan WTO:hon liittymistä koskevan pöytäkirjan 16 kohdan 4 alakohta (siirtymäkauden tuotekohtainen suojamekanismi) sekä siirtymäkauden tuotekohtaisesta suojamekanismista Kiinan kansantasavallasta peräisin olevalle tuonnille annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 427/2003 2 artiklan 1 kohta ja tuontiin sovellettavasta yhteisestä järjestelmältä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3285/94 16 artiklan 1 kohta.

(9)  Osoite: http://europa.eu.int/comm/trade/index_en.htm.

(10)  Vrt. neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3030/93 10 a artiklan 1 kohdan a alakohta ja Kiinan liittymistä WTO:hon tarkastelleen työryhmän raportin 242 kohdan a alakohta.

(11)  Ks. liite 2.

(12)  Osoite: http://europa.eu.int/comm/trade/index_en.htm.

(13)  Ks. liite 2.

(14)  Tosiasiallista tuontia koskevat tiedot, jotka on kerätty neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3030/93 liitteen III 27 artiklan mukaisesti. Jos tällaisia tietoja ei kuitenkaan saada ajoissa syistä, joihin komissio ei voi vaikuttaa, komissio voi päättää aloittaa menettelyn, panna vireille tutkimuksen ja pyytää Kiinalta epävirallisia neuvotteluja, kun tuontiin oikeuttavista asiakirjoista saadut tiedot (vrt. neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3030/93 liitteen III 25 artikla) osoittavat, että tuonti Kiinasta tulee todennäköisesti ylittämään ”neuvottelukynnyksen”.

(15)  Kun neuvottelukynnyksiä eli ”varoitustasoja” lasketaan suhteellisuusperiaatetta soveltaen, olisi mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon kausivaihtelut. Tämän vuoksi voi olla järkevää soveltaa kyseessä olevan ajanjakson kynnysarvojen laskemisessa käytettävää kaavaa vastaavan ajanjakson tuontiin vuonna 2004.

---

---

---

27.4.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 101/16

---

Komission lausunto, annettu 25 päivänä huhtikuuta 2004, Kentissä, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, sijaitsevan Dungenessin ydinvoimalan käytöstäpoistosta peräisin olevan radioaktiivisen jätteen loppusijoittamista koskevasta suunnitelmasta

(2005/C 101/03)

(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

Euroopan komissio sai 24. syyskuuta 2004 Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukselta Euratomin perustamissopimuksen 37 artiklan mukaisesti yleisiä tietoja suunnitelmasta, joka koskee Dungenessin ydinvoimalan käytöstäpoistosta peräisin olevan radioaktiivisen jätteen loppusijoittamista.

Saatujen yleisten tietojen ja asiantuntijaryhmän kanssa käytyjen keskustelujen perusteella komissio antaa seuraavan lausunnon:

a)	Kyseinen laitos sijaitsee 50 kilometrin etäisyydellä lähimmän toisen jäsenvaltion Ranskan rajasta, 110 kilometrin etäisyydellä Belgian rajasta ja 160 kilometrin etäisyydellä Alankomaiden rajasta.

b)	Nestemäisistä ja kaasumaisista päästöistä ei tavanomaisen käytöstäpoiston yhteydessä aiheudu terveyden kannalta merkittävää altistusta muiden jäsenvaltioiden väestölle.

c)

Jätteen käsittelystä syntynyt kiinteä radioaktiivinen jäte varastoidaan laitosalueen ulkopuolella sijaitsevaan varastoon. Muu kuin radioaktiivinen kiinteä jäte ja materiaalit, jotka vapautetaan vapauttamisrajojen perusteella valvonnasta, loppusijoitetaan tavanomaisina jätteinä, käytetään uudelleen tai kierrätetään. Tällöin noudatetaan turvallisuutta koskevissa perusnormeissa (direktiivi 96/29/Euratom) vahvistettuja vaatimuksia.

d)	Jos edellä mainituissa yleisissä tiedoissa tarkastellun kaltaisen ja laajuisen onnettomuuden seurauksena ympäristöön pääsisi radioaktiivista jätettä ennalta arvaamattomasti, muiden jäsenvaltioiden väestön todennäköisesti saamat säteilyannokset eivät olisi terveyden kannalta merkittäviä.

Komissio katsoo, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevan Dungenessin ydinvoimalan käytöstäpoistosta peräisin olevan radioaktiivisen jätteen, joka on missä tahansa muodossa, loppusijoittamista koskevan suunnitelman toteuttaminen tavanomaisen toiminnan yhteydessä tai yleisissä tiedoissa tarkastellun tyyppisessä ja laajuisessa onnettomuustilanteessa ei todennäköisesti aiheuta terveyden kannalta merkittävää veden, maaperän tai ilman radioaktiivista saastumista toisen jäsenvaltion alueella.

---

27.4.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 101/17

---

VALTIONTUKI — ITALIA

Valtiontuki N:o C 5/2005 (ex NN 70/2004) — Maatalousalan polttoaineiden vapauttaminen valmisteveroista — perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn aloittamisen jälkeen (tuki nro C 6/2004 — ex NN 70/2001) — 23. joulukuuta 2000 annetun lain nro 388 24 §:n 3 momentti, 21. joulukuuta 2001 annetun lain nro 448 13 §:n 3 momentti, 27. joulukuuta 2002 annetun lain nro 289 19 §:n 4 momentti ja 24. joulukuuta 2003 annetun lain nro 350 2 §:n 4 momentti

Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti

(2005/C 101/04)

Komissio on ilmoittanut Italialle 19.1.2005 päivätyllä, tätä tiivistelmää seuraavilla sivuilla todistusvoimaisella kielellä toistetulla kirjeellä päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukainen menettely, joka koskee mainittua tukea.

Asianomaiset voivat esittää huomautuksensa tuesta, jota koskevan menettelyn komissio aloittaa, kuukauden kuluessa tämän tiivistelmän ja sitä seuraavan kirjeen julkaisemisesta. Huomautukset on lähetettävä osoitteeseen:

Euroopan komissio

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto

Linja H2

Toimiston osoite: Loi 130 5/120

B-1049 Bryssel

Faksi: (32-2) 296 76 72

Huomautukset toimitetaan Italialle. Huomautuksia esittävä asianomainen voi pyytää kirjallisesti henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä, ja tämä pyyntö on perusteltava.

TIIVISTELMÄ

Joulukuun 23 päivänä 2000 annetun lain nro 388 24 §:n 3 momentissa, 21. joulukuuta 2001 annetun lain nro 448 13 §:n 3 momentissa, 27. joulukuuta 2002 annetun lain nro 289 19 §:n 4 momentissa ja 24. joulukuuta 2003 annetun lain nro 350 2 §:n 4 momentissa otetaan käyttöön kasvihuoneiden lämmitykseen Italiassa käytettävän polttoaineen vapauttaminen kokonaan valmisteveroista.

Arviointi

Komissio epäilee tässä vaiheessa kyseisen valmisteveroista kokonaan vapauttamisen, joka täydentää samoille tuensaajille asiakirjassa nro C 6/2004 jo myönnettyä vapautusta, soveltuvuutta yhteismarkkinoille seuraavista syistä:

a)

Italian viranomaiset arvioivat, että polttoaineiden valmisteveroista vapauttamiset eivät ole valtiontukia, oli niiden suuruus mikä tahansa, vaan että ne ovat verotustoimenpiteitä, jotka ovat perusteltavissa sen järjestelmän luonteen perusteella, johon ne kuuluvat. Tässä vaiheessa Italian viranomaiset eivät ole kuitenkaan toimittaneet tietoja kyseisen perustelun tueksi.

b)

Italian viranomaisten mukaan valmisteveroista vapauttaminen ei myöskään vääristä kilpailua, sillä kasvinviljelijät voivat vapaasti hyötyä vapautuksesta, koska ne ovat valinneet kasvihuoneviljelyn. Perustelu vaikuttaa tässä vaiheessa epäilyttävältä, koska vapautus otettiin käyttöön, jotta helpotettaisiin jo toiminnassa olevien tuottajien toiminnan harjoittamiseen liittyvää taloudellista taakkaa eikä kasvihuoneviljelyyn siirtymisen kannustamiseksi.

c)

Italian viranomaiset vakuuttavat kilpailun vääristymisen osalta, että niiden käytössä olevien virallisten tietojen mukaan kasvihuoneviljelijöille myönnetty valmisteveroista kokonaan vapauttaminen ei aiheuta kilpailun vääristymistä. On syytä kysyä, miten viranomaiset voivat esittää tällaisen perustelun, koska niiden toimittamien tietojen mukaan ei ole mahdollista antaa täsmällisiä lukuja määristä, jotka kasvihuoneviljelijät ovat voineet säästää valmisteveroista kokonaan vapauttamisen vuoksi.

d)

Koska komissio ei voi näin ollen sulkea pois sitä mahdollisuutta, että valmisteveroista vapauttamisiin sisältyy valtiontukea, komission on tarkasteltava niitä kilpailusääntöjen mukaan. Italian viranomaiset, jotka puolustavat väitettään, jonka mukaan kyseiseen toimenpiteeseen ei sisälly valtiontukea, eivät ole kuitenkaan tässä vaiheessa halunneet ilmoittaa kilpailusääntöä, jonka perusteella niiden mielestä vapauttamisen soveltuvuus yhteismarkkinoille olisi perusteltavissa. Kyseinen soveltuvuus vaikuttaa tässä vaiheessa näin ollen epäilyttävältä.

e)

Tässä vaiheessa ei voida myöskään sulkea pois sitä, että valmisteveroista vapauttamiset olisi myönnetty vastoin direktiivien 92/81/ETY ja 2003/96/EY säännöksiä, joiden mukaan vapauttamiset ovat sallittuja ainoastaan, jos ne eivät aiheuta kilpailun vääristymistä eivätkä ole vastoin yhteisön muita säännöksiä.

KIRJE

1.

Con la presente, mi pregio di informarLa che la Commissione dopo aver esaminato le informazioni fornite dalle autorità italiane, ha deciso di avviare la procedura di cui all'articolo 88, paragrafo 2 del trattato CE per quanto riguarda l'esenzione dalle accise sui carburanti agricoli non contemplata dalla procedura aperta nell'ambito del fascicolo C 6/2004, e cioè l'esenzione di cui all'articolo 24, comma 3 della legge 23 dicembre 2000 n. 388, all'articolo 13, comma 3 della legge 21 dicembre 2001 n. 448, all'articolo 19, comma 4 della legge 27 dicembre 2002 n. 289 e all'articolo 2, comma 4 della legge 24 dicembre 2003 n. 350.

Procedimento

2.	Con lettera del 19 febbraio 2004 (1), la Commissione ha comunicato alle autorità italiane la decisione di iniziare la procedura di cui all'articolo 88, paragrafo 2 del trattato, nei confronti delle disposizioni dell'articolo 5, comma 5 del decreto-legge 30 settembre 2000, n. 268.

3.

L'articolo 5, comma 5, del decreto-legge 30 settembre 2000 n. 268 stabilisce che, per il periodo dal 3 ottobre al 31 dicembre 2000, relativamente al gasolio utilizzato per il riscaldamento delle serre, l'accisa si applica nella misura del 5 % dell'aliquota prevista per il gasolio utilizzato come carburante.

4.

Parallelamente, l'articolo 6, comma 1, del medesimo decreto-legge stabilisce che, per lo stesso periodo, le aliquote di accisa per il gasolio utilizzato in agricoltura corrispondono al 22 % dell'aliquota prevista per il gasolio usato come carburante e le accise per la benzina corrispondono al 49 % dell'aliquota normale.

5.

La Commissione ha deciso di iniziare la procedura di cui all'articolo 88, paragrafo 2 del trattato nei confronti delle disposizioni di cui all'articolo 5, comma 5 del decreto legge 30 settembre 2000 n. 268 perché non poteva escludere che l'esenzione dalle accise prevista dalle suddette disposizioni costituisse un aiuto di Stato incompatibile con il mercato comune.

6.

Successivamente all'invio della lettera di cui al punto 2, la Commissione ha ricevuto informazioni secondo le quali i produttori di colture sotto serra beneficerebbero in realtà di un'esenzione totale dalle accise sui carburanti utilizzati per il riscaldamento delle serre. Essa ha quindi chiesto informazioni su tale esenzione complementare alle autorità italiane con un fax datato 10 giugno 2004 (2).

7.

Con lettera del 28.07.04, protocollata il 3 agosto 2004, la Rappresentanza permanente d'Italia presso l'Unione europea ha comunicato alla Commissione la risposta delle autorità italiane al fax del 10 giugno 2004. Dalla suddetta risposta emerge che l'esenzione complementare summenzionata è stata istituita mediante varie norme: l'articolo 24, comma 3 della legge 23 dicembre 2000 n. 388, l'articolo 13, comma 3 della legge del 21 dicembre 2001 n. 448; l'articolo 19, comma 4 della legge 27 dicembre 2002 n. 289 e l'articolo 2, comma 4 della legge 24 dicembre 2003 n. 350.

Descrizione

Fondamento giuridico

8.

L'articolo 24, comma 3 della legge 23 dicembre 2000, n. 388, recita quanto segue: ”Per il periodo 1o gennaio 2001-30 giugno 2001, il gasolio utilizzato nelle coltivazioni sotto serra è esente da accisa. Per le modalità di erogazione del beneficio si applicano le disposizioni di cui all'articolo 2, comma 127 secondo periodo, della legge 23 dicembre 1996, n. 662.”.

9.

L'articolo 13, comma 3 della legge 21 dicembre 2001, n. 448, recita quanto segue: ”Per l'anno 2002 il gasolio utilizzato nelle coltivazioni sotto serra è esente da accisa. Per le modalità di erogazione del beneficio si applicano le disposizioni contenute nel regolamento di cui al decreto del Ministro delle finanze 11 dicembre 2000, n. 375, adottato ai sensi dell'articolo 1, comma 4, del decreto-legge 15 febbraio 2000, n. 21, convertito, con modificazioni dalla legge 14 aprile 2000, n. 92. I relativi oneri sono a carico dell'Istituto di servizi per il mercato agricolo alimentare (ISMEA), a valere sulle proprie disponibilità di bilancio, che vi fa fronte mediante versamento all'entrata del bilancio dello Stato, previo accertamento da parte dell'Amministrazione finanziaria.”.

10.

L'articolo 19, comma 4 della legge 27 dicembre 2002, n. 289, recita quanto segue: ”Per l'anno 2003 il gasolio utilizzato nelle coltivazioni sotto serra è esente da accisa. Per le modalità di erogazione del beneficio si applicano le disposizioni contenute nel regolamento di cui al decreto del Ministro dell'economia e delle finanze 14 dicembre 2001, n. 454.”.

11.

L'articolo 2, comma 4 della legge 21 dicembre 2001, n. 350, recita quanto segue: ”Per l'anno 2004 il gasolio utilizzato nelle coltivazioni sotto serra è esente da accisa. Per le modalità di erogazione del beneficio si applicano le disposizioni contenute nel regolamento di cui al decreto 14 dicembre 2001, n. 454, adottato dal Ministro dell'economia e delle finanze, di concerto con il Ministro delle politiche agricole e forestali.”.

Informazioni complementari fornite dalle autorità italiane

12.

Nella lettera del 28 giugno 2004, le autorità italiane (e più precisamente il Ministero delle politiche agricole e forestali) hanno fatto presente di non essere in possesso dei dati (di un'oggettiva complessità) richiesti dai servizi della Commissione con il fax del 10 giugno 2004 (gli importi che i produttori sotto serra hanno potuto risparmiare successivamente all'entrata in vigore di ciascuno dei testi menzionati ai punti 8-11 grazie alla differenza di aliquote di accise di cui hanno beneficiato — gli importi assoluti e quelli che corrispondono alla differenza tra l'esenzione prevista dall'articolo 5 comma 5 del decreto-legge 30 settembre 2000, n. 268 e l'esenzione totale concessa) e che la quantificazione richiesta avrebbe potuto essere operata solo dall'Amministrazione finanziaria attraverso indagini da effettuarsi presso le antenne periferiche. Esse hanno inoltre precisato che gli argomenti forniti il 16 giugno 2004 nell'ambito del fascicolo C 6/2004 (reazione dello Stato membro in seguito all'apertura della procedura prevista dall'articolo 88, paragrafo 2 del trattato) restavano valide nel caso di specie.

Argomentazioni sviluppate dalle autorità italiane nell'ambito del fascicolo C 6/04, in risposta all'apertura del procedimento di cui all'articolo 88, paragrafo 2 del trattato nei confronti dell'aiuto previsto dall'articolo 5, comma 5 del decreto legge 30 settembre 2000, n. 268

13.

Nella lettera del 16 giugno 2004, le autorità italiane hanno sostenuto che l'esenzione dalle accise non appariva configurabile come un aiuto di Stato, bensì come una misura da valutare nel contesto applicativo della direttiva 92/81/CEE del Consiglio, del 19 ottobre 1992, relativa all'armonizzazione delle strutture delle accise sugli oli minerali (3) e della direttiva 2003/96/CE del Consiglio, del 27 ottobre 2003, che ristruttura il quadro comunitario per la tassazione dei prodotti energetici e dell'elettricità (4), e, in particolare, alla luce dell'articolo 8, paragrafo 2 lettera f) e dell'articolo 15, paragrafo 3.

14.

Secondo le autorità italiane le coltivazioni sotto serra rientrano nella categoria delle ”lavorazioni nell'ambito del settore agricolo e orticolo”, per le quali la normativa comunitaria permette agli Stati membri di applicare esenzioni parziali o totali dalle accise, e l'esenzione dalle accise per le coltivazioni sotto serra non introduce alcuna discriminazione nel settore agricolo e orticolo, in quanto tutti gli operatori all'interno dei due settori sono assolutamente liberi di scegliere fra coltivazioni in campo e coltivazioni sotto serra. Inoltre, non è infrequente il caso di uno stesso agricoltore che contestualmente pratica colture in campo o sotto serra, senza che per questo si possa giungere alla conclusione che in tale ipotesi l'agricoltore discrimina se stesso.

15.

Le conclusioni delle autorità italiane sono le seguenti: a) Il regime differenziato introdotto dal legislatore italiano non lede le regole di concorrenza; si tratta di una normativa di natura squisitamente fiscale nel cui ambito andrebbe valutata la legittimità comunitaria. È in quell'ambito, infatti, che sarebbe possibile avere a livello comunitario un quadro complessivo che comprenda tutti i paesi dell'area comunitaria; esaminare fuori da tale quadro un singolo caso nazionale equivarrebbe ad un'alterazione del principio della par condicio tra Stati membri. b) Il Consiglio ECOFIN del 19 marzo 2003 ha concluso che le deroghe al regime fiscale generale o le differenziazioni al suo interno che sono giustificate dalla natura o dalle caratteristiche generali del regime fiscale non comportano aiuti di Stato.

16.

Infine, le autorità italiane hanno aggiunto che le valutazioni e i dati in loro possesso, provenienti da fonti ufficiali, dimostravano che la misura di cui trattasi ”non pregiudica il corretto funzionamento del mercato interno e non comporta distorsioni della concorrenza” (come vuole il considerando 24 della direttiva 2003/96/CE).

Riesame

17.

Secondo l'articolo 87, paragrafo 1 del trattato, sono incompatibili con il mercato comune, nella misura in cui incidano sugli scambi tra Stati membri, gli aiuti concessi dagli Stati, ovvero mediante risorse statali, sotto qualsiasi forma che, favorendo talune imprese o talune produzioni, falsino o minaccino di falsare la concorrenza. Nell'attuale fase del procedimento, le misure descritte ai punti 8-11 sembrano corrispondere a tale definizione in quanto sono accordate mediante risorse statali sotto forma di un mancato guadagno in termini di gettito fiscale per le pubbliche autorità, riguardano certe imprese (quelle che praticano la coltura sotto serra) e possono incidere sugli scambi a motivo del posto occupato dall'Italia nelle produzioni considerate (a titolo d'esempio, l'Italia è stata nel 2002 il primo paese produttore di ortaggi dell'Unione).

18.	Tuttavia, nei casi previsti dall'articolo 87, paragrafi 2 e 3, del trattato, alcune misure possono, in via derogatoria, essere considerate compatibili con il mercato comune.

19.

Nella fattispecie, tenuto conto delle informazioni disponibili, l'unica deroga applicabile è quella prevista dall'articolo 87, paragrafo 3, lettera c) del trattato, in base alla quale possono essere ritenuti compatibili con il mercato comune gli aiuti destinati ad agevolare lo sviluppo di talune attività o di talune regioni economiche, sempre che non alterino le condizioni degli scambi in misura contraria al comune interesse.

20.	Affinché tale deroga sia applicabile occorre che la Commissione non nutra dubbi sulla compatibilità delle misure in esame.

21.

Nel caso di specie, la Commissione sottolinea che, nelle osservazioni che esse hanno formulato in seguito all'apertura della procedura di cui all'articolo 88, paragrafo 2 del trattato nei riguardi dell'esenzione prevista dall'articolo 5, comma 5 del decreto legge 30 settembre 2000, n. 268 (fascicolo C 6/2004 vedi punto 2) e che esse considerano parimenti valide per le esenzioni previste dalle disposizioni di cui ai punti 8-11, le autorità italiane hanno combinato insieme tre argomentazioni da suddividere in due categorie: da un lato, l'esistenza di aiuti di Stato e l'aspetto fiscale della controversia [indissociabili, come mostra il punto 15 b)], dall'altro, l'autorizzazione ai sensi delle direttive 92/81/CEE e 2003/96/CE.

Esistenza di aiuti di Stato e aspetto fiscale della materia — compatibilità con il mercato comune

22.

Nelle osservazioni di cui al punto 21, le autorità italiane hanno fatto presente che il sistema di esenzione dalle accise applicato dall'Italia non comportava elementi di aiuti di Stato ai sensi dell'articolo 87, paragrafo 1 del trattato. A sostegno di tale affermazione, esse hanno spiegato che l'esenzione dalle accise per le coltivazioni sotto serra non creava alcuna discriminazione nei settori agricolo e orticolo, in quanto tutti gli operatori all'interno dei due settori erano liberi di scegliere fra coltivazioni in campo e coltivazioni sotto serra. Esse hanno inoltre fatto riferimento alle conclusioni del Consiglio ECOFIN del 19 marzo 2003, secondo le quali le deroghe al regime fiscale generale o le differenziazioni al suo interno che sono giustificate dalla natura o dalle caratteristiche generali del regime fiscale non comportano aiuti di Stato.

23.	Per quanto riguarda la presenza di elementi di aiuti di Stato, la Commissione ha già chiarito, al punto 17, per quali ragioni le esenzioni considerate sopra ai punti 8-11 sembrano corrispondere alla definizione degli aiuti di Stato di cui all'articolo 87, paragrafo 1 del trattato.

24.

Inoltre, l'affermazione secondo la quale la libertà di praticare coltivazioni in campo o sotto serra rende impossibile una discriminazione tra produttori in campo e produttori sotto serra sembra contestabile in questa fase, in quanto l'esenzione sembra essere stata concepita non come uno strumento che incoraggi la pratica della coltura sotto serra e che offra la possibilità agli interessati di ottenere un vantaggio che essi non otterrebbero praticando la coltivazione in campo, bensì come uno strumento destinato a sollevare da un onere finanziario alcuni beneficiari che già operano nel settore di cui trattasi e in tal senso sembra creare una discriminazione nei confronti dei produttori che praticano colture in campo.

25.

Infine, per quanto riguarda il riferimento alle conclusioni del Consiglio ECOFIN del 19 marzo 2003, le autorità italiane non hanno ancora fornito informazioni che permettano alla Commissione di verificare se le differenziazioni effettuate nel regime italiano di esenzione dalle accise siano giustificate dalla natura o dalle caratteristiche generali del regime.

26.

Pertanto, la Commissione in questa fase non può che mantenere la sua posizione secondo la quale le esenzioni descritte al punto 8 sembrano costituire una misura che comporta elementi di aiuti di Stato e poiché le autorità italiane, ritenendo che le esenzioni dalle accise non costituiscano aiuti di Stato, non hanno fornito nelle loro osservazioni elementi che giustifichino le esenzioni di cui ai punti 8-11 alla luce delle norme applicabili in materia di aiuti di Stato, la Commissione in questa fase dubita della compatibilità con il mercato comune delle esenzioni di cui ai punti 8-11.

Autorizzazione ai sensi delle direttive 92/81/CEE e 2003/96/CE.

27.

Al momento, esaminando le esenzioni previste dalle disposizioni di cui ai punti 8-11 alla luce delle direttive 92/81/CEE e 2003/96/CE a cui fanno riferimento le autorità italiane, la Commissione constata che: a) l'articolo 8, paragrafo 2, lettera f) della direttiva 92/81/CEE del Consiglio, del 19 ottobre 1992, relativa all'armonizzazione delle strutture delle accise sugli oli minerali (5), stabilisce che ”fatte salve altre disposizioni comunitarie, gli Stati membri possono applicare esenzioni o riduzioni totali o parziali dell'aliquota di accisa agli oli minerali usati sotto controllo fiscale […] esclusivamente nei lavori agricoli o orticoli nonché nella silvicoltura e nella piscicoltura d'acqua dolce”; b) la direttiva 92/81/CE è stata abrogata a decorrere dal 31 dicembre 2003 dalla direttiva 2003/96/CE del Consiglio, del 27 ottobre 2003, che ristruttura il quadro comunitario per la tassazione dei prodotti energetici e dell'elettricità (6), entrata in vigore il 31 ottobre 2003; il quindicesimo considerando di detta direttiva dice che in talune circostanze o in determinate condizioni di natura strutturale è opportuno consentire l'applicazione di aliquote differenziate nazionali di tassazione per uno stesso prodotto, purché siano rispettati i livelli minimi comunitari di tassazione e le norme in materia di mercato interno e di concorrenza; il ventiquattresimo considerando dice che è opportuno consentire agli Stati membri di applicare determinate ulteriori esenzioni o riduzioni del livello di tassazione quando ciò non pregiudica il corretto funzionamento del mercato interno e non comporta distorsioni della concorrenza; infine, l'articolo 15, paragrafo 3 della stessa direttiva dice gli Stati membri possono applicare un livello di tassazione fino a zero ai prodotti energetici e all'elettricità utilizzati nei lavori nei settori dell'agricoltura, dell'orticoltura o della piscicoltura, e della silvicoltura, ma il paragrafo 1 del medesimo articolo precisa altresì che tali esenzioni possono essere applicate fatte salve le altre disposizioni comunitarie.

28.

Le due direttive insistono dunque sul fatto che le esenzioni dalle accise sono ammissibili solo se conformi alle altre disposizioni del diritto comunitario (tra le quali figurano le regole di concorrenza e, pertanto, le norme in materia di aiuti di Stato) e se non creano distorsioni della concorrenza.

29.

Poiché in questa fase le autorità italiane non hanno fornito informazioni che giustifichino le esenzioni dalle accise di cui ai punti 8-11 alla luce delle norme applicabili in materia di aiuti di Stato, la Commissione non può escludere che le suddette esenzioni non siano conformi alle norme in questione e creino una distorsione della concorrenza (vedi punto 23), tanto più che le autorità italiane sembrano contraddirsi affermando, da un lato, di non essere in possesso di dati riguardanti gli importi che i produttori di colture sotto serra hanno potuto risparmiare (vedi punto 12) e, dall'altro, di disporre di valutazioni e di dati provenienti da fonti ufficiali che dimostrano che la misura di cui trattasi ”non pregiudica il corretto funzionamento del mercato interno e non comporta distorsioni della concorrenza” (vedi punto 16).

30.

Inoltre, occorre sottolineare che tale distorsione della concorrenza, di cui la Commissione non può escludere l'esistenza in questa fase, implicherebbe che le esenzioni siano state applicate in violazione delle disposizioni delle direttive 92/81/CEE e 2003/96/CE, poiché queste ultime precisano chiaramente che le esenzioni dalle accise sono autorizzate nella misura in cui non pregiudichino altre disposizioni comunitarie e non creino distorsioni della concorrenza.

31.	Tenuto conto di tutti gli elementi sopra esaminati alla luce delle norme in materia di concorrenza, la Commissione ha deciso di iniziare la procedura prevista dall'articolo 88, paragrafo 2 del trattato.

32.

Nell'ambito di tale procedura, la Commissione invita l'Italia a presentare le proprie osservazioni e a fornire tutte le informazioni utili ai fini della valutazione degli aiuti in oggetto entro un mese dalla data di ricezione della presente. Essa invita inoltre le autorità italiane a trasmettere senza indugio copia della presente lettera ai beneficiari potenziali dell'aiuto.

33.

La Commissione desidera richiamare all'attenzione dell'Italia che l'articolo 88, paragrafo 3 del trattato CE ha effetto sospensivo e che, in forza dell'articolo 14 del regolamento (CE) n. 659/1999 del Consiglio, essa può imporre allo Stato membro interessato di recuperare ogni aiuto illegale dal beneficiario.

34.

Con la presente la Commissione comunica all'Italia che informerà gli interessati attraverso la pubblicazione della presente lettera e di una sintesi della stessa nella Gazzetta ufficiale dell'Unione europea. Tutti gli interessati anzidetti saranno invitati a presentare osservazioni entro un mese dalla data di detta pubblicazione.

35.	Si invitano le autorità italiane a indicare se le osservazioni richieste sopra al punto 31 debbano essere considerate valide per l'esame del fascicolo C 6/2004.

---

(1)  Vedi lettera SG-Greffe (2004) D/200646.

(2)  Documento AGR 15202 del 10.6.2004

(3)  GU L 316 del 31.10.1992, pag. 12.

(4)  GU L 283 du 31.10.2003, pag. 51.

(5)  GU L 316 del 31.10.1992, pag. 12.

(6)  GU L 283 del 31.10.2003, pag. 51.

---

27.4.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 101/22

---

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia COMP/M.3785 — TPG/APAX/TIM Hellas)

Asiaan sovelletaan mahdollisesti yksinkertaistettua menettelyä

(2005/C 101/05)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

1.

Komissio vastaanotti 15. huhtikuuta 2005 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla yritykset TPG Advisors IV, Inc. (TPG, Yhdysvallat) ja APAX Europe VI (APAX Iso-Britannia), jotka ovat yrityksen Hirzell (Guernsey) määräysvallassa, hankkivat neuvoston asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä yhteisen määräysvallan yrityksessä TIM Hellas Telecommunications S.A. (TIM Hellas, Kreikka) ostamalla osakkeita.

2.	Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava: — TPG: yksityinen sijoitusyhtiö — APAX: eurooppalainen sijoitusyhtiö — TIM Hellas: televiestintätuotteiden ja –palveluiden tarjonta loppukäyttäjille Kreikassa

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu toimi voi kuulua asetuksen (EY) N:o 139/2004 soveltamisalaan. Asiaa koskevan lopullisen päätöksen tekoa on kuitenkin lykätty. On huomattava, että asiaan sovelletaan mahdollisesti yksinkertaistettua menettelyä yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (2) nojalla annetun komission tiedonannon mukaisesti.

4.

Komissio kehottaa asianomaisia kolmansia osapuolia esittämään sille mahdolliset ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa. Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksitse (numeroon (32-2) 296 43 01 tai 296 72 44) tai postitse viitteellä COMP/M.3785 — TPG/APAX/TIM Hellas, seuraavaan osoitteeseen: Euroopan komissio Kilpailun pääosasto Yrityskeskittymien valvonta — Kirjaamo J-70 B-1049 Bruxelles/Brussel

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

(2)  EUVL C 56, 5.3.2005, s. 32.

---

27.4.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 101/23

---

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia COMP/M.3628 — Gilde/Bekaert Fencing)

(2005/C 101/06)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Komissio päätti 16. helmikuuta 2005 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja julistaa, että se soveltuu yhteismarkkinoille. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa vain englannin kielellä, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu kaikki sen mahdollisesti sisältämät liikesalaisuudet. Se on saatavissa:

—	kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://europa.eu.int/comm/competition/mergers/cases/ ). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot.

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex -sivustossa asiakirjanumerolla 32005M3628. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta. (http://europa.eu.int/eur-lex/lex)

---

27.4.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 101/23

---

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia COMP/M.3706 — Övag/Investkredit)

(2005/C 101/07)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Komissio päätti 15. huhtikuuta 2005 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja julistaa, että se soveltuu yhteismarkkinoille. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa vain saksan kielellä, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu kaikki sen mahdollisesti sisältämät liikesalaisuudet. Se on saatavissa:

—	kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://europa.eu.int/comm/competition/mergers/cases/ ). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot.

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex -sivustossa asiakirjanumerolla 32005M3706. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta. (http://europa.eu.int/eur-lex/lex)

---

27.4.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 101/24

---

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia COMP/M.3745 — Severstal/Lucchini)

(2005/C 101/08)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Komissio päätti 11. huhtikuuta 2005 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja julistaa, että se soveltuu yhteismarkkinoille. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa vain englannin kielellä, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu kaikki sen mahdollisesti sisältämät liikesalaisuudet. Se on saatavissa:

—	kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://europa.eu.int/comm/competition/mergers/cases/ ). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot.

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex -sivustossa asiakirjanumerolla 32005M3745. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta. (http://europa.eu.int/eur-lex/lex)

---

27.4.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 101/24

---

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia COMP/M.3697 — Symantec/Veritas)

(2005/C 101/09)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Komissio päätti 15. maaliskuuta 2005 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja julistaa, että se soveltuu yhteismarkkinoille. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa vain englannin kielellä, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu kaikki sen mahdollisesti sisältämät liikesalaisuudet. Se on saatavissa:

—	kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://europa.eu.int/comm/competition/mergers/cases/ ). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot.

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex -sivustossa asiakirjanumerolla 32005M3697. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta. (http://europa.eu.int/eur-lex/lex)

---

27.4.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 101/25

---

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia COMP/M.3311 — Van Oord/BHD/Bagger Holding JV)

(2005/C 101/10)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Komissio päätti 11. joulukuuta 2003 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja julistaa, että se soveltuu yhteismarkkinoille. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (ETY) N:o 4064/89 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa vain englannin kielellä, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu kaikki sen mahdollisesti sisältämät liikesalaisuudet. Se on saatavissa:

—	kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://europa.eu.int/comm/competition/mergers/cases/ ). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot.

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex -sivustossa asiakirjanumerolla 32003M3311. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta. (http://europa.eu.int/eur-lex/lex)

---

27.4.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 101/26

---

Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan natriumsyklamaatin tuontiin sovellettavia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä koskevan tutkimuksen panemisesta uudelleen vireille neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 12 artiklan nojalla

(2005/C 101/11)

Komissio on vastaanottanut neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), jäljempänä ”perusasetus”, 12 artiklan mukaisen pyynnön tutkia, onko Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan natriumsyklamaatin tuonnissa käyttöön otetuilla polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä ollut vaikutusta vientihintoihin, jälleenmyyntihintoihin tai myöhempiin myyntihintoihin yhteisössä.

1.   Tarkastelupyyntö

Pyynnön esitti 14. maaliskuuta 2005 Productos Aditivos S.A., jäljempänä ”pyynnön esittäjä”, joka on natriumsyklamaatin ainoa tuottaja yhteisössä.

2.   Tuote

Tarkastelun kohteena on muun muassa Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva natriumsyklamaatti, jäljempänä ”tarkasteltavana oleva tuote”, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 2929 90 00. Kyseinen CN-koodi on ainoastaan ohjeellinen.

3.   Voimassa olevat toimenpiteet

Tällä hetkellä voimassa olevat toimenpiteet ovat neuvoston asetuksella (EY) N:o 435/2004 (2) muun muassa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan natriumsyklamaatin tuonnissa käyttöön otetut lopulliset polkumyyntitullit.

4.   Uudelleen tutkimisen perusteet

Pyynnön esittäjä on toimittanut riittävän näytön siitä, että Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan natriumsyklamaatin tuontiin sovellettavien polkumyyntitullien käyttöönoton jälkeen vientihinnat ovat laskeneet ja että jälleenmyyntihinnat tai myöhemmät myyntihinnat eivät ole muuttuneet riittävästi yhteisössä.

Pyynnön esittäjä on toimittanut näytön, jonka mukaan vienti- ja jälleenmyyntihinnat ovat laskeneet toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, vaikka raaka-aineiden hinnat ovat nousseet merkittävästi ja polkumyyntitullit otettiin käyttöön vuoden 2004 alussa.

Pyynnön esittäjä on selvittänyt myös muita tekijöitä, muun muassa vaihtokursseja ja raaka-ainekustannuksia, jotka ovat saattaneet vaikuttaa tarkasteltavana olevan tuotteen vientihintoihin yhteisössä. Muut tekijät eivät näyttäisi vaikuttaneen edellä mainittuun hintakehitykseen.

5.   Menettely

Komissio päätti neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan, että pyynnön on esittänyt yhteisön tuotannonala ja että on olemassa riittävä näyttö tutkimuksen vireille panemiseksi, joten se panee perusasetuksen 12 artiklan nojalla uudelleen vireille Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan natriumsyklamaatin tuontiin sovellettavia toimenpiteitä koskevan tutkimuksen sen selvittämiseksi, onko toimenpiteillä ollut vaikutusta vientihintoihin, jälleenmyyntihintoihin tai myöhempiin myyntihintoihin yhteisössä.

a)   Kyselylomakkeet

Saadakseen uudelleen tehtävän tutkimuksensa kannalta välttämättöminä pitämänsä tiedot komissio lähettää kyselylomakkeen Kiinan kansantasavallan viejille/tuottajille, tuojille ja asianomaisen viejämaan viranomaisille.

Kaikkien asianomaisten osapuolten olisi joka tapauksessa otettava viipymättä faksitse yhteyttä komissioon saadakseen selville, onko ne mainittu pyynnössä, ja tarvittaessa pyydettävä kyselylomake tämän ilmoituksen 6 kohdan a alakohdassa asetetussa määräajassa, koska tämän ilmoituksen 6 kohdan b alakohdassa asetettua määräaikaa sovelletaan kaikkiin asianomaisiin osapuoliin.

b)   Tietojen kerääminen ja osapuolten kuuleminen

Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään näkökantansa, toimittamaan muita tietoja kuin vastaukset kyselyyn ja esittämään asiaa tukeva näyttö. Nämä tiedot ja asiaa tukeva näyttö on toimitettava komissiolle tämän ilmoituksen 6 kohdan b alakohdassa asetetussa määräajassa.

Komissio voi lisäksi kuulla asianomaisia osapuolia, jos ne pyytävät sitä ja osoittavat, että niiden kuulemiseen on olemassa erityisiä syitä. Pyyntö on esitettävä tämän ilmoituksen 6 kohdan c alakohdassa asetetussa määräajassa.

6.   Määräajat

a)   Kyselylomakkeen pyytäminen

Tämän uudelleen tehtävän tutkimuksen kohteena olevien toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneessa tutkimuksessa yhteistyöstä kieltäytyneiden asianomaisten osapuolten olisi pyydettävä kyselylomake mahdollisimman pian ja joka tapauksessa 15 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

b)   Osapuolten ilmoittautuminen, kyselyvastausten palauttaminen ja muiden tietojen toimittaminen

Jotta asianomaisten osapuolten huomautukset voitaisiin ottaa uudelleen tehtävässä tutkimuksessa huomioon, niiden on ilmoittauduttava komissiolle, esitettävä näkökantansa ja toimitettava kyselyvastaukset tai muut tiedot 40 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jollei toisin ilmoiteta. Huomiota pyydetään kiinnittämään siihen, että useimpien perusasetuksessa säädettyjen menettelyä koskevien oikeuksien käyttö edellyttää osapuolen ilmoittautumista edellä mainitussa määräajassa.

c)   Kuulemiset

Asianomaiset osapuolet voivat myös pyytää tulla komission kuulemiksi samassa 40 päivän määräajassa.

7.   Kirjalliset huomautukset, kyselyvastaukset ja kirjeenvaihto

Asianomaisten osapuolten on esitettävä kaikki huomautuksensa ja pyyntönsä kirjallisina (ei sähköisessä muodossa, jollei toisin ilmoiteta), ja niissä on oltava asianomaisen osapuolen nimi, osoite, sähköpostiosoite, puhelin- ja faksinumero. Kaikki asianomaisten osapuolten luottamuksellisina toimittamat kirjalliset huomautukset, myös kyselyvastaukset ja kirjeenvaihto, on varustettava merkinnällä ”Limited” (3), ja niihin on perusasetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti liitettävä ei-luottamuksellinen yhteenveto, joka varustetaan merkinnällä ”FOR INSPECTION BY INTERESTED PARTIES” (asianomaisten tarkasteltavaksi).

Komission osoite:

European Commission

Directorate General for Trade

Directorate B

Office: J-79 5/16

B-1049 Brussels

Faksi: (32-2) 295 65 05

8.   Yhteistyöstä kieltäytyminen

Jos asianomainen osapuoli kieltäytyy antamasta tai ei toimita tarvittavia tietoja määräajassa tai huomattavasti vaikeuttaa tutkimusta, alustavat tai lopulliset päätelmät, riippumatta siitä, ovatko ne myönteisiä vai kielteisiä, voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

Jos todetaan, että asianomainen osapuoli on toimittanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, näitä tietoja ei oteta huomioon ja niiden sijasta voidaan käyttää käytettävissä olevia tietoja. Jos asianomainen osapuoli ei toimi tai toimii vain osittain yhteistyössä ja tästä johtuen päätelmät tehdään käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti, lopputulos voi olla kyseiselle osapuolelle epäedullisempi kuin jos se olisi toiminut yhteistyössä.

---

(1)  EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 461/2004 (EUVL L 77, 13.3.2004, s. 12).

(2)  EUVL L 72, 11.3.2004, s. 1.

(3)  Tämä tarkoittaa, että asiakirja on ainoastaan sisäiseen käyttöön. Se on suojattu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43) 4 artiklan nojalla. Se on neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1) 19 artiklassa ja vuoden 1994 GATT-sopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn WTO-sopimuksen (polkumyynnin vastainen sopimus) 6 artiklassa tarkoitettu luottamuksellinen asiakirja.

---

27.4.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 101/28

---

KOMISSION LAUSUNTO,

annettu 25 päivänä huhtikuuta 2005,

Skotlannissa Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevan Dounreayn ydinlaitosalueen kunnostussuunnitelman (DSRP) toteutuksen yhteydessä syntyvän radioaktiivisen jätteen hävittämistä koskevasta suunnitelmasta Euratomin perustamissopimuksen 37 artiklan mukaisesti

(2005/C 101/12)

(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

Euroopan komissio sai 5. toukokuuta 2004 Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukselta Euratomin perustamissopimuksen 37 artiklan mukaisesti yleisiä tietoja suunnitelmasta, joka koskee huolehtimista Dounreayn ydinlaitosalueen kunnostussuunnitelman (DSRP) toteutuksen yhteydessä syntyvästä radioaktiivisesta jätteestä.

Komissio on tutkinut yleiset tiedot sekä suuren määrän lisätietoja, jotka se pyysi tarkastelun aikana täydennyksinä alun perin toimitettuihin yleisiin tietoihin, ja toteaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset toimittivat menettelyn kuluessa uusien tietojen lisäksi myös korjauksia alkuperäisiin yleisiin tietoihin erityisesti joidenkin sellaisten onnettomuusskenaarioiden säteilyvaikutusarvioinnin osalta, joista voisi aiheutua ennalta arvaamattomia päästöjä.

Tarkasteltuaan kaikkia sille toimitettuja tietoja sekä kuultuaan asiantuntijaryhmää komissio antaa seuraavan lausunnon:

1.	Etäisyys laitoksesta lähimpään toisen jäsenvaltion, tässä tapauksessa Irlannin, alueeseen, on noin 645 km.

2.	Neste- ja kaasumaisten jätteiden päästöt eivät tavanomaisissa toimintaolosuhteissa aiheuta toisen jäsenvaltion väestölle terveyden kannalta merkittävää altistumista.

3.

Dounreayn ydinlaitosalueen kunnostussuunnitelmaan liittyvien toimenpiteiden yhteydessä syntyvät matala- ja keskiaktiiviset kiinteät jätteet varastoidaan paikan päälle. Matala-aktiiviset kiinteät jätteet siirretään myöhemmin Driggiin tai muihin hyväksyttyihin loppusijoituslaitoksiin. Keskiaktiivisen kiinteän jätteen loppusijoituslaitoksia ei ole käytettävissä ennen vuotta 2040. Muu kuin radioaktiivinen kiinteä jäte ja materiaalit, joiden radioaktiivisuus ei ylitä vapauttamisrajoja, vapautetaan valvonnasta ja ne voidaan loppusijoittaa tavanomaisina jätteinä, käyttää uudelleen tai kierrättää. Tällöin noudatetaan turvallisuutta koskevissa perusnormeissa (direktiivi 96/29/Euratom) vahvistettuja vaatimuksia.

4.	Jos edellä mainituissa yleisissä tiedoissa tarkastellun tyyppisen ja laajuisen onnettomuuden seurauksena pääsisi ympäristöön radioaktiivisia jätteitä ennalta arvaamattomasti, muiden jäsenvaltioiden väestön todennäköisesti saamat säteilyannokset eivät olisi terveyden kannalta merkittäviä.

Komissio katsoo, että toteutettaessa suunnitelmaa, joka koskee huolehtimista Skotlannissa Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevan Dounreayn ydinlaitosalueen kunnostussuunnitelman toteutuksen yhteydessä syntyvästä radioaktiivisesta jätteestä, ei tavanomaisen toiminnan yhteydessä eikä yleisissä tiedoissa tarkastellun tyyppisessä ja laajuisessa onnettomuustilanteessa todennäköisesti aiheudu terveyden kannalta merkittävää veden, maaperän tai ilman radioaktiivista saastumista toisen jäsenvaltion alueella.

Komissio toteaa kuitenkin, että DSRP-suunnitelman toteutuksen aikana ydinlaitosalueelle rakennetaan 14 uutta ydinjätehuollon edellyttämää laitosrakennusta ja että tiedot, jotka komissiolle on esitetty näistä laitosrakennuksista, ovat epätäydellisiä. Komissio korostaa, että sen on saatava tarkkoja ja kattavia lisätietoja näistä laitosrakennuksista heti, kun tiedot ovat käytettävissä, jotta se voisi tarkistaa, ovatko nykyiset arviot säteilyvaikutuksista normaaliolosuhteissa ja onnettomuustilanteissa edelleen päteviä. Komissio panee lisäksi merkille, että yleiset tiedot käsittävät radioaktiivisten jätteiden ennalta arvaamattomia päästöjä koskevan laitosten luokittelumenettelyn, joka perustuu niiden potentiaalisesti aiheuttamaan vaaraan ja vastaaviin säteilyseurauksiin, ja että ainoastaan niitä laitoksia, joiden katsotaan voivan aiheuttaa merkittävän uhkatekijän väestölle (laitosalueen ulkopuolinen säteilyannos yli 5 mSv), tarkastellaan yksityiskohtaisesti. Vaikka onkin myönteistä, että monimutkaisen ydinlaitosalueen laitokset on luokiteltu onnettomuusskenaarioiden mukaan, komissio on tyytymätön siihen, että toimitettuihin yleisiin tietoihin ei ole yksinkertaisuuden nimissä sisällytetty tietoja kussakin ydinlaitosalueella sijaitsevassa laitoksessa olevien radionuklidien arvioiduista määristä ja fysikaalis-kemiallisista muodoista eikä myöskään määristä, joiden arvioidaan vapautuvan kustakin laitoksesta onnettomuustilanteessa.

---

27.4.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 101/29

---

Ilmoitusmenettely — Tekniset määräykset

(2005/C 101/13)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/34/EY, annettu 22 päivänä kesäkuuta 1998, teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä. (EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37; EYVL L 217, 5.8.1998, s. 20)

Ilmoitukset komission saamista teknisiä määräyksiä koskevista ehdotuksista

Viite (1)	Asiakirja	Kolmen kuukauden odotusaika päättyy (2)
2005/0143/D	Teknisten rakennusmääräysten malliluettelon muutokset ja lisäykset, helmikuu 2005	6.7.2005
2005/0144/UK	Vuoden 2005 määräykset elintarvikkeiden sisältämästä tryptofaanista (Englanti)	6.7.2005
2005/0145/UK	Vuoden 2005 määräykset elintarvikkeiden sisältämästä tryptofaanista (Pohjois-Irlanti)	6.7.2005
2005/0146/UK	Vuoden 2005 määräykset elintarvikkeiden sisältämästä tryptofaanista (Skotlanti)	6.7.2005
2005/0147/UK	Vuoden 2005 määräykset elintarvikkeiden sisältämästä tryptofaanista (Wales)	6.7.2005
2005/0148/A	Tienrakennusta koskevat ohjeet ja määräykset RVS 8.01.15. Tekniset sopimusehdot. Rakennusaineet. Luiskien, rantojen ja pohjan varmistamiseen käytettävä kiviaines	7.7.2005
2005/0149/A	Kompostointitekniikan taso — liittovaltion maa- ja metsätalous-, ympäristö- ja vesihallintoministeriön ohje	7.7.2005
2005/0150/CZ	Ehdotus laiksi pakkauksista ja tiettyjen lakien muuttamisesta annetun lain n:o 477/2001 (lakikokoelma), sellaisena kuin se on muutettuna, muuttamisesta	8.7.2005

Komissio kiinnittää huomiota yhteisöjen tuomioistuimen asiassa CIA Security (C-194/94 — Kok. 1996, s. I-2201) 30.4.1996 antamaan tuomioon, jonka mukaan tuomioistuin on päättänyt, että direktiivin 98/34/EY (entinen 89/189/ETY) 8 ja 9 artiklaa on tulkittava siten, että yksityishenkilöt voivat vedota niihin kansallisissa tuomioistuimissa, jonka on kieltäydyttävä soveltamasta sellaista kansallista teknistä määräystä, josta ei ole ilmoitettu komissiolle mainitun direktiivin mukaisesti.

Tuomio vahvistaa komission 1 päivänä lokakuuta 1986 antaman tiedonannon (EYVL C 245, 1.10.1986, s. 4).

Lisätietoja ilmoitusmenettelystä saa osoitteesta:

Euroopan komissio

Yritys- ja teollisuustoiminta pääosasto, yksikkö C3

B-1049 Bruxelles

sähköposti: Dir83-189-Central@cec.eu.int

Tutustukaa myös Internet-sivustoomme osoitteessa: http://europa.eu.int/comm/enterprise/tris/

Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyömisestä seuraa, ettei kyseisiä teknisiä määräyksiä voida soveltaa, eikä niitä voida panna täytäntöön yksityishenkilöiden osalta.

Lisätietoja ilmoituksista antavat seuraavat kansalliset viranomaiset:

LUETTELO DIREKTIIVIN 98/34/EY HALLINNASTA VASTAAVISTA KANSALLISISTA VIRANOMAISISTA

BELGIA

BELNotif

Qualité et Sécurité

SPF Economie, PME, Classes moyennes et Energie

NG III — 4ème étage

boulevard du Roi Albert II / 16

B-1000 Bruxelles

Ms Pascaline Descamps

P. (32) 2 206 46 89

F. (32) 2 206 57 46

Sähköposti: pascaline.descamps@mineco.fgov.be

paolo.caruso@mineco.fgov.be

Yleinen sähköposti: belnotif@mineco.fgov.be

WWW-sivusto: http://www.mineco.fgov.be

TŠEKKI

Czech Office for Standards, Metrology and Testing

Gorazdova 24

P.O. BOX 49

CZ-128 01 Praha 2

Ms Helena Fofonkova

P. (420) 224 907 125

F. (420) 224 907 122

Sähköposti: fofonkova@unmz.cz

Yleinen sähköposti: eu9834@unmz.cz

WWW-sivusto: http://www.unmz.cz

TANSKA

Erhvervs- og Boligstyrelsen

(Teollisuus- ja asuntovirasto)

Dahlerups Pakhus

Langelinie Allé 17

DK-2100 Copenhagen Ø (tai DK-2100 Copenhagen OE)

P. (45) 35 46 66 89 (suora)

F. (45) 35 46 62 03

Sähköposti: Ms Birgitte Spühler Hansen — bsh@ebst.dk

Yhteinen postilaatikko ilmoituksille — noti@ebst.dk

WWW-sivusto: http://www.ebst.dk/Notifikationer

SAKSA

Bundesministerium für Wirtschaft und Arbeit

Referat XA2

Scharnhorststr. 34—37

D-10115 Berlin

Ms Christina Jäckel

P. (49) 30 2014 6353

F. (49) 30 2014 5379

Sähköposti: infonorm@bmwa.bund.de

WWW-sivusto: http://www.bmwa.bund.de

VIRO

Ministry of Economic Affairs and Communications

Harju str. 11

EE-15072 Tallinn

Mr Margus Alver

P. (372) 6 256 405

F. (372) 6 313 660

Sähköposti: margus.alver@mkm.ee

Yleinen sähköposti: el.teavitamine@mkm.ee

KREIKKA

Ministry of Development

General Secretariat of Industry

Mesogeion 119

GR-101 92 ATHENS

P. (30) 210 696 98 63

F. (30) 210 696 91 06

ELOT

Acharnon 313

GR-111 45 ATHENS

P. (30) 210 212 03 01

F. (30) 210 228 62 19

Sähköposti: 83189in@elot.gr

WWW-sivusto: http://www.elot.gr

ESPANJA

Ministerio de Asuntos Exteriores

Secretaría de Estado de Asuntos Europeos

Direccion General de Coordinacion del Mercado Interior y otras Políticas Comunitarias

Subdireccion General de Asuntos Industriales, Energéticos, de Transportes y Comunicaciones y de Medio Ambiente

C/Padilla, 46, Planta 2a, Despacho: 6218

E-28006 MADRID

Mr Angel Silván Torregrosa

P. (34) 91 379 83 32

Ms Esther Pérez Peláez

Tekninen neuvonantaja

Sähköposti: esther.perez@ue.mae.es

P. (34) 91 379 84 64

F. (34) 91 379 84 01

Sähköposti: d83-189@ue.mae.es

RANSKA

Délégation interministérielle aux normes

Direction générale de l'Industrie, des Technologies de l'information et des Postes (DiGITIP)

Service des politiques d'innovation et de compétitivité (SPIC)

Sous-direction de la normalisation, de la qualité et de la propriété industrielle (SQUALPI)

DiGITIP 5

12, rue Villiot

F-75572 Paris Cedex 12

Ms Suzanne Piau

P. (33) 1 53 44 97 04

F. (33) 1 53 44 98 88

Sähköposti: suzanne.piau@industrie.gouv.fr

Ms Françoise Ouvrard

P. (33) 1 53 44 97 05

F. (33) 1 53 44 98 88

Sähköposti: francoise.ouvrard@industrie.gouv.fr

IRLANTI

NSAI

Glasnevin

Dublin 9

Ireland

Mr Tony Losty

P. (353) 1 807 38 80

F. (353) 1 807 38 38

Sähköposti: tony.losty@nsai.ie

WWW-sivusto: http://www.nsai.ie/

ITALIA

Ministero delle attività produttive

Dipartimento per le imprese

Direzione Generale per lo sviluppo produttivo e la competitività

Ispettorato tecnico dell'industria — Ufficio F1

Via Molise 2

I-00187 Roma

Mr Vincenzo Correggia

P. (39) 06 47 05 22 05

F. (39) 06 47 88 78 05

Sähköposti: vincenzo.correggia@minindustria.it

Mr Enrico Castiglioni

P. (39) 06 47 05 26 69

F. (39) 06 47 88 77 48

Sähköposti: enrico.castiglioni@minindustria.it

Sähköposti: ispettoratotecnico@minindustria.flexmail.it

WWW-sivusto: http://www.minindustria.it

KYPROS

Cyprus Organization for the Promotion of Quality

Ministry of Commerce, Industry and Tourism

13, A. Araouzou street

CY-1421 Nicosia

P. (357) 22 409313 tai (357) 22 375053

F. (357) 22 754103

Mr Antonis Ioannou

P. (357) 22 409409

F. (357) 22 754103

Sähköposti: aioannou@cys.mcit.gov.cy

Ms Thea Andreou

P. (357) 22 409 404

F. (357) 22 754 103

Sähköposti: tandreou@cys.mcit.gov.cy

Yleinen sähköposti: dir9834@cys.mcit.gov.cy

WWW-sivusto: http://www.cys.mcit.gov.cy

LATVIA

Division of the Commercial Normative, SOLVIT and Notification

Internal Market Department of the

Ministry of Economics of the Republic of Latvia

55, Brvibas str.

Riga

LV-1519

Ms Agra Ločmele

Senior Officer of the Division of the Commercial Normative, SOLVIT and Notification

Sähköposti: agra.locmele@em.gov.lv

P. (371) 7031236

F. (371) 7280882

Sähköposti: notification@em.gov.lv

LIETTUA

Lithuanian Standards Board

T. Kosciuskos g. 30

LT-01100 Vilnius

Ms Daiva Lesickiene

P. (370) 5 2709347

F. (370) 5 2709367

Sähköposti: dir9834@lsd.lt

WWW-sivusto: http://www.lsd.lt

LUXEMBURG

SEE — Service de l'Energie de l'Etat

34, avenue de la Porte-Neuve

B.P. 10

L-2010 Luxembourg

Mr J.P. Hoffmann

P. (352) 46 97 46 1

F. (352) 22 25 24

Sähköposti: see.direction@eg.etat.lu

WWW-sivusto: http://www.see.lu

UNKARI

Hungarian Notification Centre —

Ministry of Economy and Transport

Budapest

Honvéd u. 13—15.

H-1055

Mr Zsolt Fazekas

Sähköposti: fazekaszs@gkm.hu

P. (36) 1 374 2873

F. (36) 1 473 1622

Sähköposti: notification@gkm.hu

WWW-sivusto: http://www.gkm.hu/dokk/main/gkm

MALTA

Malta Standards Authority

Level 2

Evans Building

Merchants Street

VLT 03

MT-Valletta

P. (356) 2124 2420

F. (356) 2124 2406

Ms Lorna Cachia

Sähköposti: lorna.cachia@msa.org.mt

Yleinen sähköposti: notification@msa.org.mt

WWW-sivusto: http://www.msa.org.mt

ALANKOMAAT

Ministerie van Financiën

Belastingsdienst/Douane Noord

Team bijzondere klantbehandeling

Centrale Dienst voor In-en uitvoer

Engelse Kamp 2

Postbus 30003

9700 RD Groningen

Nederland

Mr Ebel van der Heide

P. (31) 50 5 23 21 34

Ms Hennie Boekema

P. (31) 50 5 23 21 35

Ms Tineke Elzer

P. (31) 50 5 23 21 33

F. (31) 50 5 23 21 59

Yleinen sähköposti:

Enquiry.Point@tiscali-business.nl

Enquiry.Point2@tiscali-business.nl

ITÄVALTA

Bundesministerium für Wirtschaft und Arbeit

Abteilung C2/1

Stubenring 1

A-1010 Wien

Ms Brigitte Wikgolm

P. (43) 1 711 00 58 96

F. (43) 1 715 96 51 tai (43) 1 712 06 80

Sähköposti: not9834@bmwa.gv.at

WWW-sivusto: http://www.bmwa.gv.at

PUOLA

Ministry of Economy and Labour

Department for European and Multilateral Relations

Plac Trzech Krzyży 3/5

PL-00-507 Warszawa

Ms Barbara Nieciak

P. (48) 22 693 54 07

F. (48) 22 693 40 28

Sähköposti: barnie@mg.gov.pl

Ms Agata Gągor

P. (48) 22 693 56 90

Yleinen sähköposti: notyfikacja@mg.gov.pl

PORTUGALI

Instituto Portugês da Qualidade

Rua Antonio Gião, 2

P-2829-513 Caparica

Ms Cândida Pires

P. (351) 21 294 82 36 tai 81 00

F. (351) 21 294 82 23

Sähköposti: c.pires@mail.ipq.pt

Yleinen sähköposti: not9834@mail.ipq.pt

WWW-sivusto: http://www.ipq.pt

SLOVENIA

SIST — Slovenian Institute for Standardization

Contact point for 98/34/EC and WTO-TBT Enquiry Point

Šmartinska 140

SLO-1000 Ljubljana

P. (386) 1 478 3041

F. (386) 1 478 3098

Sähköposti: contact@sist.si

Ms Vesna Stražišar

SLOVAKIA

Ms Kvetoslava Steinlova

Director of the Department of European Integration,

Office of Standards, Metrology and Testing of the Slovak Republic

Stefanovicova 3

SK-814 39 Bratislava

P. (421) 2 5249 3521

F. (421) 2 5249 1050

Sähköposti: steinlova@normoff.gov.sk

SUOMI

Kauppa- ja teollisuusministeriö

Käyntiosoite:

Aleksanterinkatu 4

FIN-00171 Helsinki

ja

Katakatu 3

FIN-00120 Helsinki

Postiosoite:

PO Box 32

FIN-00023 Government

Mr Henri Backman

P. (358) 9 1606 36 27

F. (358) 9 1606 46 22

Sähköposti: henri.backman@ktm.fi

Ms Katri Amper

Yleinen sähköposti: maaraykset.tekniset@ktm.fi

WWW-sivusto: http://www.ktm.fi

RUOTSI

Kommerskollegium

(National Board of Trade)

Box 6803

Drottninggatan 89

S-113 86 Stockholm

Ms Kerstin Carlsson

P. (46) 86 90 48 82 tai (46) 86 90 48 00

F. (46) 8 690 48 40 tai (46) 83 06 759

Sähköposti: kerstin.carlsson@kommers.se

Yleinen sähköposti: 9834@kommers.se

WWW-sivusto: http://www.kommers.se

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

Department of Trade and Industry

Standards and Technical Regulations Directorate 2

151 Buckingham Palace Road

London SW1 W 9SS

United Kingdom

Mr Philip Plumb

P. (44) 2072151488

F. (44) 2072151529

Sähköposti: philip.plumb@dti.gsi.gov.uk

General Sähköposti: 9834@dti.gsi.gov.uk

WWW-sivusto: http://www.dti.gov.uk/strd

EFTA — ESA

EFTA Surveillance Authority

Rue Belliard 35

B-1040 Bruxelles

Ms Adinda Batsleer

P. (32) 2 286 18 61

F. (32) 2 286 18 00

Sähköposti: aba@eftasurv.int

Ms Tuija Ristiluoma

P. (32) 2 286 18 71

F. (32) 2 286 18 00

Sähköposti: tri@eftasurv.int

Yleinen sähköposti: DRAFTTECHREGESA@eftasurv.int

WWW-sivusto: http://www.eftasurv.int

EFTA

Goods Unit

EFTA Secretariat

Rue de Trêves 74

B-1040 Bruxelles

Ms Kathleen Byrne

P. (32) 2 286 17 34

F. (32) 2 286 17 42

Sähköposti: kathleen.byrne@efta.int

Yleinen sähköposti: DRAFTTECHREGEFTA@efta.int

WWW-sivusto: http://www.efta.int

TURKKI

Undersecretariat of Foreign Trade

General Directorate of Standardisation for Foreign Trade

Inönü Bulvari no 36

06510

Emek — Ankara

Mr Saadettin Doğan

P. (90) 312 212 58 99

(90) 312 204 81 02

F. (90) 312 212 87 68

Sähköposti: dtsabbil@dtm.gov.tr

WWW-sivusto: http://www.dtm.gov.tr

---

(1)  Vuosi — rekisterinumero — jäsenvaltio.

(2)  Ajanjakso, jonka aikana luonnosta ei voida hyväksyä.

(3)  Odotusaikaa ei sovelleta, sillä komissio on hyväksynyt ilmoituksen antaneen jäsenvaltion esittämät nopeutetun menettelyn perustelut.

(4)  Odotusaikaa ei sovelleta, sillä toimenpide koskee teknisiä eritelmiä tai muita vaatimuksia tai palveluihin sovellettavia säännöksiä, jotka liittyvät verotus- tai rahoitustoimenpiteisiin direktiivin 98/34/EY 1 artiklan 11 kohdan toisen alakohdan kolmannen luetelmakohdan mukaisesti.

(5)  Tiedotusmenettely päättyy.

---

27.4.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 101/34

---

Ilmoitus muun muassa Intiasta peräisin olevan sulfaniilihapon tuonnissa sovellettavia polkumyyntitoimenpiteitä ja Intiasta peräisin olevan sulfaniilihapon tuonnissa sovellettavia tasoitustoimenpiteitä koskevan osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta

(2005/C 101/14)

Komissio on vastaanottanut neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), jäljempänä ’polkumyynnin perusasetus’, 11 artiklan 3 kohdan ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2026/97 (2), jäljempänä ’tukien vastainen perusasetus’, 19 artiklan nojalla pyynnön tehdä osittainen välivaiheen tarkastelu.

1.   Tarkastelua koskeva pyyntö

Pyynnön esitti Kokan Synthetics & Chemicals Pvt. Ltd, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, joka on Intiassa toimiva viejä.

Pyyntö koskee ainoastaan toimenpiteen muotoa ja ennen kaikkea pyynnön esittäjän tarjoaman sitoumuksen hyväksyttävyyttä.

2.   Tuote

Tarkasteltavana oleva tuote on Intiasta peräisin oleva sulfaniilihappo, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodin ex 2921 42 10 (Taric-koodi 29214210*60). Kyseinen CN-koodi on ainoastaan ohjeellinen.

3.   Voimassa olevat toimenpiteet

Tällä hetkellä Intiasta peräisin olevan sulfaniilihapon tuonnissa kannetaan neuvoston asetuksella (EY) N:o 1339/2002 (3) käyttöön otettu lopullinen polkumyyntitulli ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1338/2002 (4) käyttöön otettu lopullinen tasoitustulli.

4.   Tarkastelun perusteet

Komissio oli jo hyväksynyt yhden pyynnön esittäjän tarjoaman sitoumuksen, kun lopulliset polkumyynti- ja tasoitustoimenpiteet otettiin käyttöön heinäkuussa 2002. Pyynnön esittäjä perui kuitenkin maaliskuussa 2004 vapaaehtoisesti sitoumuksensa väittäen, että polkumyyntitullien alaiset kiinalaiset viejät absorpoivat tullin, jolloin sitoumus ei enää ole tarkoituksenmukainen. Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa tuontia koskevan absorptiotarkastelun (5) jälkeen pyynnön esittäjä on jälleen valmis tarjoamaan sitoumuksen noudattaen aiempia ehtoja ja vaatimuksia, joita pidettiin soveltuvina polkumyynnin ja tukien vahingollisten vaikutusten poistamiseen. Sen vuoksi on perusteltua tarkastella pyynnön esittäjältä tulevaa tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia koskevien toimenpiteiden muotoa.

5.   Menettely

Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio päätti, että on olemassa riittävä näyttö osittaisen välivaiheen tarkastelun vireille panemiseksi ja panee polkumyynnin perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan ja tukien vastaisen perusasetuksen 19 artiklan nojalla vireille tarkastelun, joka koskee ainoastaan pyynnön esittäjän tarjoaman sitoumuksen hyväksyttävyyttä.

(a)   Tietojen kerääminen ja osapuolten kuuleminen

Saadakseen tutkimuksensa kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot komissio ilmoittaa pyynnön esittäjälle ja Intian viranomaisille tarkastelun vireillepanosta. Pyynnön esittäjää kehotetaan antamaan tietoja ja asiaan tukevaa näyttöä tarkastelua koskevasta pyynnöstään ja ennen kaikkea tietoja sitoumuksesta, jonka se on ilmoittanut olevansa valmis tarjoamaan. Komission on saatava nämä tiedot ja asiaa tukeva näyttö tämän ilmoituksen 6 kohdan a alakohdassa asetetussa määräajassa.

Komissio kehottaa kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa ja toimittamaan komissiolle asiaa koskevat tiedot sekä sitä tukevan näytön. Komission on saatava nämä tiedot ja asiaa tukeva näyttö tämän ilmoituksen 6 kohdan a alakohdassa asetetussa määräajassa.

Komissio voi lisäksi kuulla asianomaisia osapuolia, jos ne pyytävät sitä ja osoittavat, että niiden kuulemiseen on olemassa erityisiä syitä. Tällainen pyyntö on esitettävä tämän ilmoituksen 6 kohdan b alakohdassa asetetussa määräajassa.

6.   Määräajat

a)   Osapuolten ilmoittautumisen ja asianomaisten tietojen toimittamisen määräaika

Jotta asianomaisten osapuolten huomautukset voitaisiin ottaa tutkimuksessa huomioon, niiden on ilmoittauduttava komissiolle, esitettävä näkökantansa ja toimitettava asianomaiset tiedot 40 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jollei toisin ilmoiteta. Huomiota pyydetään kiinnittämään siihen, että useimpien perusasetuksessa säädettyjen menettelyä koskevien oikeuksien käyttö edellyttää asianomaisen osapuolen ilmoittautumista edellä mainitussa määräajassa.

b)   Kuuleminen

Asianomaiset osapuolet voivat myös saman 40 päivän määräajan kuluessa pyytää tulla komission kuulemiksi.

7.   Kirjalliset huomautukset ja kirjeenvaihto

Asianomaisten osapuolten on esitettävä kaikki huomautuksensa ja pyyntönsä kirjallisina (ei sähköisessä muodossa, ellei toisin ilmoiteta), ja niissä on oltava asianomaisen osapuolen nimi, osoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero sekä faksi- ja/tai teleksinumero. Kaikki asianomaisten osapuolten luottamuksellisina toimittamat kirjalliset huomautukset, tässä ilmoituksessa pyydetyt tiedot mukaan luettuina, ja kirjeenvaihto on varustettava merkinnällä ”Limited” (6), ja niihin on liitettävä polkumyynnin perusasetuksen 19 artiklan 2 kohdan ja tukien vastaisen perusasetuksen 29 artiklan 2 kohdan mukaisesti ei-luottamuksellinen yhteenveto, joka varustetaan merkinnällä ”FOR INSPECTION BY INTERESTED PARTIES” (asianomaisten tarkasteltavaksi).

Komission osoite:

European Commission

Directorate General for Trade

Directorate B

Office: J -79 5/16

B-1049 Brussels

Faksi: (32-2) 295 65 05

8.   Kieltäytyminen yhteistyöstä

Jos jokin asianomainen osapuoli kieltäytyy antamasta tai ei toimita tarvittavia tietoja määräajassa tai huomattavasti vaikeuttaa tutkimusta, alustavat tai lopulliset päätelmät, jotka voivat olla myönteisiä vai kielteisiä, voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella polkumyynnin perusasetuksen 18 artiklan ja tukien vastaisen perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti.

Jos todetaan, että asianomainen osapuoli on toimittanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, näitä tietoja ei oteta huomioon ja niiden sijasta voidaan käyttää käytettävissä olevia tietoja. Jos jokin asianomainen osapuoli ei toimi tai toimii vain osittain yhteistyössä ja tästä johtuen päätelmät tehdään käytettävissä olevien tietojen perusteella polkumyynnin perusasetuksen 18 artiklan ja tukien vastaisen perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti, lopputulos voi olla kyseiselle osapuolelle epäedullisempi kuin siinä tapauksessa, että se olisi toiminut yhteistyössä.

---

(1)  EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 461/2004 (EUVL L 77, 13.3.2004, s. 12).

(2)  EYVL L 288, 21.10.1997, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 461/2004 (EUVL L 77, 13.3.2004, s. 12).

(3)  EYVL L 196, 25.7.2002, s. 11, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 492/2004 (EUVL L 80, 18.3.2004, s. 6).

(4)  EYVL L 196, 25.7.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 492/2004 (EUVL L 80, 18.3.2004, s. 6).

(5)  EUVL L 40, 12.2.2004, s. 17.

(6)  Tämä tarkoittaa asiakirjan olevan tarkoitettu ainoastaan sisäiseen käyttöön. Se on suojattu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43) 4 artiklan nojalla. Se on neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1) 19 artiklan, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2026/97 (EYVL L 288, 21.10.1997, s. 1) 29 artiklan, GATT-sopimuksen VI artiklan täytäntöönpanoa koskevan WTO-sopimuksen (polkumyyntikoodin) 6 artiklan sekä tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO-sopimuksen 12 artiklan mukainen luottamuksellinen asiakirja.

---

27.4.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 101/36

---

Alankomaiden kuningaskunnan aloite neuvoston päätöksen tekemiseksi rajat ylittävän poliisiyhteistyön tehostamisesta tapahtumissa, joihin osallistuu suuri määrä ihmisiä useista jäsenvaltioista ja joissa poliisitoiminnan päämääränä on ensisijaisesti yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ehkäiseminen ja torjuminen

(2005/C 101/15)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 29 ja 30 artiklan,

ottaa huomioon Alankomaiden kuningaskunnan aloitteen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon, (1)

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Eräs Euroopan unionin tavoitteista on antaa kansalaisille korkeatasoinen suoja vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvalla alueella.

(2)	Tämän tavoitteen saavuttamista edistää osaltaan poliisiviranomaisten välinen tiiviimpi yhteistyö.

(3)	Ylläpitäessään yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä ehkäistessään ja torjuessaan rikoksia sellaisten tapahtumien yhteydessä, joihin osallistuu suuri määrä ihmisiä, jäsenvaltioiden poliisiviranomaiset kohtaavat yhä enenevässä määrin osallistujia, jotka tulevat toisista jäsenvaltioista.

(4)	Tämä kehitys huomioon ottaen olisi aiempien aloitteiden (2) lisäksi tehostettava kansainvälistä poliisiyhteistyötä tällä alalla.

(5)	Schengenin säännöstö ei anna riittäviä mahdollisuuksia rajat ylittävien avustustoimien tehokkaaseen toteuttamiseen,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

1.	’kansainvälisillä tapahtumilla’ tilaisuuksia, joihin osallistuu suuri määrä ihmisiä useista jäsenvaltioista ja joissa poliisitoiminnan päämääränä on ensisijaisesti yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ehkäiseminen ja torjuminen.

2.	’rajat ylittävällä avunannolla’ sekä apua, jota jäsenvaltion poliisiviranomaiset kansainvälisten tapahtumien yhteydessä antavat toisen jäsenvaltion pyynnöstä, että jäsenvaltion toimittamaa materiaalia, jotka on tarkoitus käyttää toisen jäsenvaltion alueella.

2 artikla

Tavoite

Tämän päätöksen tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan suunnitella ja tehostaa rajat ylittävää avunantoa.

3 artikla

Suunnittelu

1.   Neuvoston puheenjohtajavaltio laatii kunkin kalenterivuoden viimeisen neljänneksen aikana yhteenvedon seuraavan vuoden ennakoidusta kansainvälisen avun tarpeesta.

2.   Yhteenvetoon sisältyy:

a)	kalenteri, johon on merkitty seuraavan kalenterivuoden kansainväliset tapahtumat;

b)	yhteenveto niiden jäsenvaltioiden pyytämästä kansainvälisestä avusta, joiden alueella kyseiset tapahtumat järjestetään. Yhteenvedossa ilmoitetaan myös, miltä jäsenvaltioilta apua pyydetään.

3.   Yhteenvedon laativat yhteisessä toiminnassa, jonka neuvosto on hyväksynyt 26 päivänä toukokuuta 1997 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella yhteistyöstä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden alalla 97/339/YOS (3), tarkoitetut yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta vastaavien keskusyksiköiden johtajat.

4.   Jäsenvaltiot toimittavat neuvoston puheenjohtajavaltiolle käytettävissä olevat 2 kohdassa tarkoitetut tiedot kunakin kalenterivuonna 30 päivään lokakuuta mennessä.

5.   Puheenjohtajavaltio toimittaa neuvostolle 1 kohdassa tarkoitetun yhteenvedon luottamuksellisena.

4 artikla

Arviointi

1.   Neuvoston puheenjohtajavaltio laatii vuosittain ennen 31 päivää tammikuuta arvion edellisen kalenterivuoden aikana annetusta kansainvälisestä avusta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun arvioon sisältyy:

a)	yhteenveto järjestetyistä kansainvälisistä tapahtumista;

b)	yhteenveto edeltävänä ja/tai kuluvana vuonna annetusta ja vastaanotetusta kansainvälisestä avusta;

c)	yhteenveto jäsenvaltioiden toteamista, kansainvälisissä tapahtumissa ilmenneistä ongelmista;

d)	suositukset c alakohdassa tarkoitettujen ongelmien ratkaisemiseksi.

3.   Arvion laativat yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta vastaavien keskusyksiköiden johtajat.

4.   Jäsenvaltiot toimittavat neuvoston puheenjohtajavaltiolle käytettävissä olevat 2 kohdassa tarkoitetut tiedot sekä mahdolliset suosituksensa kunakin kalenterivuonna 1 päivään joulukuuta mennessä.

5.   Puheenjohtajavaltio toimittaa 1 kohdassa tarkoitetun arvion neuvoston vahvistettavaksi.

5 artikla

Tuki ja tutkimus

1.   Neuvoston pääsihteeristö laatii jäsenvaltioiden tueksi selvityksen olemassa olevista rajat ylittävää avunantoa koskevista sopimuksista.

2.   Jäsenvaltiot toimittavat kyseiset sopimustekstit neuvoston pääsihteeristölle kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta.

3.   Neuvosto tarkastelee 1 kohdassa tarkoitetun selvityksen tulosten perusteella vuoden kuluessa sitä, voidaanko olemassa olevat ongelmat ratkaista mukauttamalla asiaa koskevaa eurooppalaista lainsäädäntöä ja sääntelyä, erityisesti Schengenin yleissopimusta.

6 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL

(2)  Neuvoston päätöslauselma, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Eurooppa-neuvoston kokousten ja muiden vastaavien tilaisuuksien turvallisuudesta (EUVL C 116, 30.4.2004, s. 18).

(3)  EYVL L 147, 5.6.1997, s. 1.

---