13.4.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/3

Ilmoitus Valko-Venäjältä ja Venäjältä peräisin olevan kaliumkloridin tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta

(2005/C 89/03)

Ukrainasta, Valko-Venäjältä ja Venäjältä peräisin olevan kaliumkloridin tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (1) julkaisemisen jälkeen komissio vastaanotti neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (2), jäljempänä ’perusasetus’, 11 artiklan 2 kohdan mukaisen pyynnön tarkastella näitä toimenpiteitä. Tarkastelupyyntö koskee Valko-Venäjältä ja Venäjältä, jäljempänä ’asianomaiset maat’, peräisin olevan kaliumkloridin tuontia.

1. Tarkastelupyyntö

Pyynnön esitti 10. helmikuuta 2005 eurooppalaisia kaliumintuottajia edustava European Association of Potash Producers (APEP), jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa pääosan eli tässä tapauksessa yli 99 prosenttia yhteisön koko kaliumkloridin tuotannosta.

2. Tuote

Tarkasteltavana oleva tuote on Valko-Venäjältä ja Venäjältä peräisin oleva kaliumkloridi, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, joka tällä hetkellä luokitellaan CN-koodeihin 3104 20 10, 3104 20 50, 3104 20 90, sekä erityisseokset, jotka tällä hetkellä luokitellaan CN-koodeihin ex 3105 20 10, ex 3105 20 90, ex 3105 60 90, ex 3105 90 91 ja ex 3105 90 99. Nämä CN-koodit ovat ainoastaan ohjeellisia.

3. Voimassa olevat toimenpiteet

Tällä hetkellä voimassa oleva toimenpide on neuvoston asetuksella (ETY) N:o 3068/92 (3) käyttöön otettu lopullinen polkumyyntitulli.

4. Tarkastelun perusteet

Pyyntö perustuu siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

Pyynnön esittäjä on perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan säännösten mukaisesti määrittänyt Valko-Venäjälle normaaliarvon sopivassa markkinatalousmaassa käytettävän hinnan perusteella. Kyseinen maa mainitaan tämän ilmoituksen 5.1 kohdan d alakohdassa. Polkumyynnin jatkumista koskeva väite perustuu tarkasteltavana olevan tuotteen edellisessä virkkeessä esitetyllä tavalla määritetyn normaaliarvon ja tuotetta yhteisöön vietäessä veloitettujen myyntihintojen vertailuun.

Venäjän osalta polkumyynnin jatkumista koskeva väite perustuu tarkasteltavana olevan tuotteen kotimarkkinahintojen ja laskennallisen normaaliarvon perusteella määritetyn normaaliarvon ja tuotetta yhteisöön vietäessä veloitettujen myyntihintojen vertailuun.

Tällä perusteella lasketut polkumyyntimarginaalit ovat huomattavia.

Polkumyynnin toistumisen osalta väitetään, että vienti asianomaisista maista kolmansiin maihin tai kolmansille alueille kuten Brasiliaan, Intiaan, Kiinaan, Norjaan, Sveitsiin ja Pohjois-Amerikkaan tapahtuu polkumyyntihinnoin.

Pyynnön esittäjä on antanut näytön siitä, että tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuonti Valko-Venäjältä ja Venäjältä on lisääntynyt sekä absoluuttisesti että markkinaosuudella mitattuna.

Lisäksi pyynnössä väitetään, että tuodun tarkasteltavana olevan tuotteen määrillä ja hinnoilla on muiden seurausten lisäksi ollut edelleen kielteinen vaikutus yhteisön tuotannonalan markkinaosuuteen, myyntiin ja hintoihin, mikä puolestaan on vaikuttanut erittäin kielteisesti yhteisön tuotannonalan kokonaistulokseen ja taloudelliseen tilanteeseen.

Pyynnön esittäjä väittää niin ikään, että vahingollinen polkumyynti oletettavasti lisääntyy. Tältä osin pyynnön esittäjä on toimittanut näyttöä siitä, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, tarkasteltavana olevan tuotteen tuontimäärät todennäköisesti kasvavat, koska asianomaisissa maissa on käyttämätöntä tuotantokapasiteettia ja/tai niiden tuotantokapasiteetin odotetaan kasvavan.

Pyynnön esittäjä väittää myös, että yhteisön tuotannonalan heikko tilanne huonontuisi entisestään, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Lisäksi se väittää, että jos tuonti asianomaisista maista polkumyyntihinnoin alkaisi merkittävästi uudelleen, tästä aiheutuisi todennäköisesti jälleen vahinkoa yhteisön tuotannonalalle.

5. Menettely

Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio on tullut siihen tulokseen, että on olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille panemiseksi, mistä syystä se panee tarkastelun vireille perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

5.1 Menettely polkumyynnin ja vahingon todennäköisyyden määrittämiseksi

Tutkimuksessa määritetään, johtaako toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti polkumyynnin ja vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

a) Otanta

Koska tässä menettelyssä on ilmeisesti osallisina suuri määrä osapuolia, komissio voi päättää soveltaa otantamenetelmää perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

i) Tuojia koskeva otanta

Jotta komissio voisi päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen, kaikkia tuojia tai niiden edustajia kehotetaan ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan yrityksestään tai yrityksistään seuraavat tiedot tämän ilmoituksen 6 kohdan b alakohdan i alakohdassa asetetussa määräajassa ja 7 kohdassa ilmoitetulla tavalla:

—	yrityksen nimi, osoite, sähköpostiosoite, puhelin-, faksi- ja/tai teleksinumero sekä yhteyshenkilön nimi,

—	yrityksen kokonaisliikevaihto euroina 1. tammikuuta 2004 ja 31. joulukuuta 2004 väliseltä ajalta,

—	työntekijöiden kokonaismäärä,

—	tarkka kuvaus yrityksen toiminnasta tarkasteltavana olevan tuotteen osalta,

—	tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin ja jälleenmyynnin määrä yhteisön markkinoilla tonneina ja arvo euroina 1. tammikuuta 2004 ja 31. joulukuuta 2004 välisenä aikana,

—	kaikkien tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja/tai myyntiin osallistuvien etuyhteydessä olevien yritysten nimet ja tarkka kuvaus niiden toiminnasta,

—	muut asiaa koskevat tiedot, joista komissiolle saattaa olla hyötyä otoksen valinnassa,

—	tieto siitä, suostuuko yritys tai suostuvatko yritykset mukaan otokseen, mikä edellyttää kyselylomakkeen täyttämistä ja suostumista paikalla tehtävään vastausten tarkastukseen.

Saadakseen tuojia koskevan otoksen valinnassa tarvitsemansa tiedot komissio voi lisäksi ottaa yhteyttä tiedossaan oleviin tuojien järjestöihin.

ii) Otoksen lopullinen valinta

Asianomaisten osapuolten on toimitettava otoksen valinnan kannalta merkitykselliset tiedot tämän ilmoituksen 6 kohdan b alakohdan ii alakohdassa asetetussa määräajassa.

Komissio aikoo valita otoksen lopullisesti kuultuaan niitä asianomaisia osapuolia, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa kuulua otokseen.

Otokseen valittujen yritysten on täytettävä kyselylomake tämän ilmoituksen 6 kohdan b alakohdan iii alakohdassa asetetussa määräajassa ja toimittava yhteistyössä tutkimuksessa.

b) Kyselylomakkeet

Saadakseen tutkimuksessa tarvitsemansa tiedot komissio lähettää kyselylomakkeen yhteisön tuotannonalalle ja yhteisön tuottajien järjestöille, Valko-Venäjällä ja Venäjällä toimiville viejille/tuottajille, viejien/tuottajien järjestöille, tuojille, pyynnössä mainituille tai tämän tarkastelun kohteena olevien toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneessa tutkimuksessa yhteistyössä toimineille tuojien järjestöille sekä asianomaisten viejämaiden viranomaisille.

Asianomaisten osapuolten on joka tapauksessa tiedusteltava komissiolta viipymättä faksitse, onko ne mainittu pyynnössä. Niiden on tarvittaessa pyydettävä kyselylomake tämän ilmoituksen 6 kohdan a alakohdan i alakohdassa asetetussa määräajassa, koska tämän ilmoituksen 6 kohdan a alakohdan ii alakohdassa asetettua määräaikaa sovelletaan kaikkiin asianomaisiin osapuoliin.

Nämä tiedot ja asiaa tukeva näyttö on toimitettava komissiolle tämän ilmoituksen 6 kohdan a alakohdan ii alakohdassa asetetussa määräajassa.

c) Tietojen kerääminen ja osapuolten kuuleminen

Asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään näkökantansa, toimittamaan myös muita kuin kyselylomakkeessa kysyttyjä tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä. Nämä tiedot ja asiaa tukeva näyttö on toimitettava komissiolle tämän ilmoituksen 6 kohdan a alakohdan ii alakohdassa asetetussa määräajassa.

Komissio voi lisäksi kuulla asianomaisia osapuolia, jos ne pyytävät sitä ja osoittavat, että niiden kuulemiseen on olemassa erityisiä syitä. Kuulemispyyntö on esitettävä tämän ilmoituksen 6 kohdan a alakohdan iii alakohdassa asetetussa määräajassa.

d) Markkinatalousmaan valinta

Aiemmassa tutkimuksessa käytettiin Kanadaa markkinatalousmaana, jonka perusteella määritettiin Valko-Venäjää koskeva normaaliarvo. Komission tarkoituksena on käyttää Kanadaa uudelleen tähän tarkoitukseen. Asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään mielipiteensä kyseisen maan soveltuvuudesta tämän ilmoituksen 6 kohdan c alakohdassa asetetussa erityisessä määräajassa.

5.2 Yhteisön edun arviointimenettely

Jos polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen osoittautuu todennäköiseksi, määritetään perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti se, olisiko polkumyyntitoimenpiteet yhteisön edun nimissä pidettävä voimassa vai kumottava. Tässä tarkoituksessa yhteisön tuotannonala, tuojat ja niitä edustavat järjestöt sekä käyttäjiä ja kuluttajia edustavat järjestöt voivat tämän ilmoituksen 6 kohdan a alakohdan ii alakohdassa asetetussa määräajassa ilmoittautua ja toimittaa tietoja komissiolle, mikäli ne voivat osoittaa, että niiden toiminnan ja tarkasteltavana olevan tuotteen välillä on objektiivisesti havaittava yhteys. Osapuolet, jotka ovat toimineet edellisen virkkeen ohjeiden mukaisesti, voivat pyytää tulla kuulluiksi tämän ilmoituksen 6 kohdan a alakohdan iii alakohdassa asetetussa määräajassa esittämällä ne erityiset syyt, miksi niitä olisi kuultava. On huomattava, että 21 artiklan mukaisesti toimitetut tiedot otetaan huomioon ainoastaan, jos ne on toimitettaessa osoitettu oikeiksi tosiasioihin perustuvalla näytöllä.

6. Määräajat

a) Yleiset määräajat

i) Kyselylomakkeen pyytäminen

Sellaisten asianomaisten osapuolten, jotka eivät toimineet yhteistyössä tämän tarkastelun kohteena olevien toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneessa tutkimuksessa, olisi pyydettävä kyselylomake mahdollisimman pian ja viimeistään 15 päivän kuluttua tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

ii) Osapuolten ilmoittautuminen sekä täytettyjen kyselylomakkeiden ja muiden tietojen toimittaminen

Jotta asianomaisten osapuolten huomautukset voitaisiin ottaa tutkimuksessa huomioon, niiden on ilmoittauduttava komissiolle, esitettävä näkökantansa ja toimitettava täytetyt kyselylomakkeet tai muut tiedot 40 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ellei toisin ilmoiteta. Huomattakoon, että useimpien perusasetuksessa säädettyjen menettelyjä koskevien oikeuksien käyttö edellyttää osapuolen ilmoittautumista edellä mainitussa määräajassa.

iii) Kuuleminen

Asianomaiset osapuolet voivat myös saman 40 päivän määräajan kuluessa pyytää tulla komission kuulemiksi.

b) Otantaa koskeva erityinen määräaika

Edellä 5.1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava komissiolle 15 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, koska komissio aikoo kuulla otoksen lopullisesta valinnasta niitä asianomaisia osapuolia, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa kuulua otokseen, 21 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

ii)	Kaikki muut otoksen valinnan kannalta merkittävät, 5.1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava komissiolle 21 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

iii)	Otokseen valittujen osapuolten on toimitettava täytetyt kyselylomakkeet komissiolle 37 päivän kuluessa siitä, kun niille on ilmoitettu niiden valinnasta otokseen.

c) Markkinatalousmaan valintaa liittyvä erityinen määräaika

Tutkimuksen osapuolet haluavat mahdollisesti esittää huomautuksia siitä, soveltuuko Kanada Valko-Venäjään sovellettavan normaaliarvon määrittämisessä käytettäväksi markkinatalousmaaksi, kuten tämän ilmoituksen 5.1 kohdan d alakohdassa esitetään. Huomautukset on toimitettava komissiolle 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

7. Kirjalliset huomautukset, täytetyt kyselylomakkeet ja kirjeenvaihto

Asianomaisten osapuolten on esitettävä kaikki näkökantansa ja pyyntönsä kirjallisina (ei kuitenkaan sähköisessä muodossa, ellei toisin ilmoiteta), ja niissä on oltava asianomaisen osapuolen nimi, osoite, sähköpostiosoite sekä puhelin-, faksi- ja/tai teleksinumero. Kaikki asianomaisten osapuolten luottamuksellisina toimittamat kirjalliset huomautukset, tässä ilmoituksessa pyydetyt tiedot mukaan luettuina, täytetyt kyselylomakkeet ja kirjeenvaihto on varustettava merkinnällä ”Limited” (4), ja niihin on liitettävä perusasetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti ei-luottamuksellinen yhteenveto, joka varustetaan merkinnällä ”FOR INSPECTION BY INTERESTED PARTIES” (asianomaisten tarkasteltavaksi).

Komission yhteystiedot:

European Commission

Directorate General for Trade

Directorate B

Office: J-79 5/16

B-1049 Brussels

Faksi: (32-2) 295 65 05

8. Kieltäytyminen yhteistyöstä

Jos asianomainen osapuoli kieltäytyy antamasta tai ei muutoin toimita tarvittavia tietoja määräajassa tai jos se merkittävällä tavalla vaikeuttaa tutkimuksia, päätelmät, jotka voivat olla myönteisiä tai kielteisiä, voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

Jos asianomaisen osapuolen todetaan toimittaneen vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, niitä ei oteta huomioon ja niiden sijasta voidaan käyttää käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Jos asianomainen osapuoli ei toimi tai toimii vain osittain yhteistyössä ja tästä johtuen päätelmät tehdään käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti, lopputulos voi olla kyseiselle osapuolelle epäedullisempi kuin siinä tapauksessa, että se olisi toiminut yhteistyössä.

9. Tutkimuksen aikataulu

Tutkimus saatetaan päätökseen perusasetuksen 11 artiklan 5 kohdan mukaisesti 15 kuukauden kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(1) EUVL C 249, 8.10.2004, s. 3.

(2) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 461/2004 (EUVL L 77, 13.3.2004, s. 12).

(3) EYVL L 308, 24.10.1992, s. 41, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 992/2004 (EUVL L 182, 19.5.2004, s. 23).

(4) Tämä tarkoittaa asiakirjan olevan tarkoitettu ainoastaan sisäiseen käyttöön. Se on suojattu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43) 4 artiklan mukaisesti. Asiakirja on neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1) 19 artiklassa ja vuoden 1994 GATT-sopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn WTO-sopimuksen (polkumyynnin vastainen sopimus) 6 artiklassa tarkoitettu luottamuksellinen asiakirja.

13.4.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/7

Ilmoitus Valko-Venäjältä peräisin olevan kaliumkloridin tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta

(2005/C 89/04)

Komissio on vastaanottanut neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (1), jäljempänä ’perusasetus’, 11 artiklan 3 kohdan mukaisen osittaista välivaiheen tarkastelua koskevan pyynnön.

1. Tarkastelupyyntö

Pyynnön esitti ainoa Valko-Venäjällä vientiä harjoittava tuottaja Republican Unitary Enterprise PA Belaruskali, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’.

Pyyntö rajoittuu polkumyynnin tarkasteluun pyynnön esittäjän osalta.

2. Tuote

Tarkastelun kohteena on Valko-Venäjältä peräisin oleva kaliumkloridi, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, joka tällä hetkellä luokitellaan CN-koodeihin 3104 20 10, 3104 20 50 ja 3104 20 90, sekä erityisseokset jotka tällä hetkellä luokitellaan CN-koodeihin ex 3105 20 10, ex 3105 20 90, ex 3105 60 90, ex 3105 90 91 ja ex 3105 90 99. Nämä CN-koodit ovat ainoastaan ohjeellisia.

3. Voimassa olevat toimenpiteet

Tällä hetkellä voimassa oleva toimenpide on neuvoston asetuksella (ETY) N:o 3068/92 (2) käyttöön otettu lopullinen polkumyyntitulli.

4. Tarkastelun perusteet

Perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukainen pyyntö perustuu pyynnön esittäjän toimittamaan alustavaan näyttöön siitä, että olosuhteet, joiden perusteella toimenpiteet otettiin käyttöön, ovat sen osalta muuttuneet ja että muutokset ovat pysyviä.

Pyynnön esittäjä väittää ja toimittaa näytön siitä, että viitemaaksi soveltuvan kolmannen markkinatalousmaan normaaliarvon ja pyynnön esittäjän unioniin viennissä veloittamien hintojen vertailu johtaisi polkumyynnin vähenemiseen merkittävästi alle voimassa olevan toimenpiteen tason. Polkumyynnin vaikutusten tasaaminen ei tästä syystä enää edellytä nykyisen tasoisten, aiemmin määritettyyn polkumyyntiin perustuvien toimenpiteiden soveltamista.

5. Menettely polkumyynnin määrittämiseksi

Komissio päätteli neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan, että oli olemassa riittävä näyttö osittaisen välivaiheen tarkastelun vireille panemiseksi. Näin ollen se panee vireille perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisen tarkastelun vahvistaakseen pyynnön esittäjää koskevan polkumyyntimarginaalin ja sen tullin tason, jota tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisöön tuonnissa olisi sovellettava.

Tutkimuksessa selvitetään, olisiko voimassa olevien toimenpiteiden soveltamista jatkettava vai olisiko ne kumottava tai olisiko niitä muutettava 1 kohdassa mainitun pyynnön esittäjän osalta.

a) Kyselylomakkeet

Saadakseen tutkimuksensa kannalta välttämättöminä pitämänsä tiedot komissio lähettää pyynnön esittäjälle ja asianomaisen viejämaan viranomaisille kyselylomakkeen. Nämä tiedot ja asiaa tukeva näyttö on toimitettava komissiolle tämän ilmoituksen 6 kohdan a alakohdan i alakohdassa annetussa määräajassa.

b) Tietojen kerääminen ja osapuolten kuuleminen

Asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään näkökantansa, toimittamaan kyselyä täydentäviä tietoja ja esittämään asiaa tukeva näyttö. Tiedot ja asiaa tukeva näyttö on toimitettava komissiolle tämän ilmoituksen 6 kohdan a alakohdan i alakohdassa annetussa määräajassa.

Komissio voi lisäksi kuulla asianomaisia osapuolia, jos ne pyytävät sitä ja osoittavat, että niiden kuulemiseen on olemassa erityisiä syitä. Pyyntö on esitettävä tämän ilmoituksen 6 kohdan a alakohdan ii alakohdassa annetussa määräajassa.

c) Markkinatalousmaan valinta

Voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneessa aiemmassa tutkimuksessa käytettiin normaaliarvoa Valko-Venäjälle määritettäessä Kanadaa viitemaaksi soveltuvana markkinatalousmaana. Komissio aikoo käyttää Kanadaa uudelleen tähän tarkoitukseen perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti. Asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään näkemyksensä kyseisen maan soveltuvuudesta tämän ilmoituksen 6 kohdan b alakohdassa annetussa erityisessä määräajassa.

6. Määräajat

a) Yleiset määräajat

i) Osapuolten ilmoittautuminen sekä kyselylomakkeiden palauttaminen ja muiden tietojen toimittaminen

Jotta asianomaisten osapuolten huomautukset voitaisiin ottaa tutkimuksessa huomioon, niiden on ilmoittauduttava komissiolle, esitettävä näkökantansa ja toimitettava täytetyt kyselylomakkeet tai muut tiedot 40 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ellei toisin ilmoiteta. Huomiota pyydetään kiinnittämään siihen, että useimpien perusasetuksessa säädettyjen menettelyjä koskevien oikeuksien käyttö edellyttää osapuolen ilmoittautumista edellä mainitussa määräajassa. Lisäksi pyynnön esittäjän on toimitettava täytetty kyselylomake edellä mainitussa 40 päivän määräajassa.

ii) Kuuleminen

Asianomaiset osapuolet voivat myös pyytää tulla komission kuulemiksi samassa 40 päivän määräajassa.

b) Erityinen määräaika markkinatalousmaan valinnalle

Tutkimuksen osapuolet saattavat haluta esittää huomautuksia siitä, onko Kanada, jota tämän ilmoituksen 5 kohdan c alakohdassa esitetään markkinatalousmaaksi Valko-Venäjään sovellettavan normaaliarvon määrittämiseen, sopiva valinta tähän tarkoitukseen. Nämä huomautukset on toimitettava komissiolle kymmenen päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

7. Kirjalliset huomautukset, täytetyt kyselylomakkeet ja kirjeenvaihto

Asianomaisten osapuolten on esitettävä kaikki huomautuksensa ja pyyntönsä kirjallisina (ei sähköisessä muodossa, ellei toisin ilmoiteta), ja niissä on oltava asianomaisen osapuolen nimi, osoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero ja faksi- ja/tai teleksinumero. Kaikki asianomaisten osapuolten luottamuksellisina toimittamat kirjalliset huomautukset, myös tässä ilmoituksessa pyydetyt tiedot, täytetyt kyselylomakkeet ja kirjeenvaihto on varustettava merkinnällä ”Limited” (3), ja niihin on liitettävä perusasetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti ei-luottamuksellinen yhteenveto, joka varustetaan merkinnällä ”FOR INSPECTION BY INTERESTED PARTIES” (asianomaisten tarkasteltavaksi).

Komission osoite:

European Commission

Directorate General for Trade

Directorate B

Office: J-79 5/16

B-1049 Brussels

Faksi: (32-2) 295 65 05

Teleksi COMEU B 21877

8. Yhteistyöstä kieltäytyminen

Jos asianomainen osapuoli kieltäytyy antamasta tai ei toimita tarvittavia tietoja määräajassa tai huomattavasti vaikeuttaa tutkimusta, alustavat tai lopulliset päätelmät, riippumatta siitä, ovatko ne myönteisiä vai kielteisiä, voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

Jos asianomaisen osapuolen todetaan toimittaneen väärän tai harhaanjohtavan tiedon, tätä tietoa ei oteta huomioon ja sen sijasta voidaan käyttää käytettävissä olevia tietoja. Jos asianomainen osapuoli ei toimi tai toimii vain osittain yhteistyössä ja tästä johtuen päätelmät tehdään käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti, lopputulos voi olla kyseiselle osapuolelle epäedullisempi kuin jos se olisi toiminut yhteistyössä.

(1) EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 461/2004 (EUVL L 77, 13.3.2004, s. 12).

(2) EYVL L 308, 24.10.1992, s. 41, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 992/2004 (EUVL L 182, 19.5.2004, s. 23).

(3) Tämä tarkoittaa asiakirjan olevan tarkoitettu ainoastaan sisäiseen käyttöön. Se on suojattu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43) 4 artiklan nojalla. Se on neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (EYVL L 56, 6.3.1996, s. 1) 19 artiklassa ja vuoden 1994 GATT-sopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn WTO-sopimuksen (polkumyynnin vastainen sopimus) 6 artiklassa tarkoitettu luottamuksellinen asiakirja.

13.4.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/9

Ilmoitusmenettely — Tekniset määräykset

(2005/C 89/05)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/34/EY, annettu 22 päivänä kesäkuuta 1998, teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä. (EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37; EYVL L 217, 5.8.1998, s. 20)

Ilmoitukset komission saamista teknisiä määräyksiä koskevista ehdotuksista

Viite (1)	Asiakirja	Kolmen kuukauden odotusaika päättyy (2)
2005/0120/PL	Talous- ja työministerin määräys ilotulitteista, joiden hankintaan, varastointiin tai käyttöön ei tarvita lupaa	20.6.2005
2005/0121/PL	Talous- ja työministerin määräys siviilikäyttöön tarkoitettuja räjähteitä hyödyntävien töiden työmenetelmistä	20.6.2005
2005/0122/PL	Talous- ja työministerin määräys siviilikäyttöön tarkoitettujen räjähteiden varastointitavasta tilapäisvarastoissa	20.6.2005
2005/0123/NL	Terveys-, hyvinvointi- ja urheiluministerin asetus hallintosäännön vahvistamiseksi ilmapallojen turvallisuusnormien antamista varten	20.6.2005
2005/0124/NL	Luonnos laiksi mittausyksiköitä koskevista säännöistä ja mittauslaitteiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä (metrologialaki)	20.6.2005
2005/0125/E	Luonnos kuninkaan asetukseksi viljeltyjen sienten lisäysaineiston valvontaa ja sertifiointia koskevan teknisen määräyksen hyväksymisestä	20.6.2005
2005/0126/S	Määräykset vaarallisten aineiden tie- ja maastokuljetuksista (ADR-S) annettujen Valtion pelastuslaitoksen määräysten (SRVFS 2004:14) muuttamisesta	20.6.2005
2005/0127/S	Määräykset vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksista (RID-S) annettujen Valtion pelastuslaitoksen määräysten (SRVFS 2004:15) muuttamisesta	20.6.2005
2005/0128/DK	Määräys luonnonmukaisesta maataloustuotannosta ynnä muusta annetun määräyksen muuttamisesta	20.6.2005
2005/0129/CZ	Luonnos määräykseksi viininviljelystä ja viinintuotannosta annetun lain tiettyjen säännösten täytäntöönpanosta annetun määräyksen n:o 323/2004 (lakikokoelma) muuttamisesta	22.6.2005
2005/0131/S	Eläinsuojeluviranomaisen määräykset eläinten pidosta maataloudessa ynnä muusta annettujen Eläinsuojeluviranomaisen määräysten ja yleisten ohjeiden (DFS 2004:17) muuttamisesta	23.6.2005
2005/0132/LV	Luonnos laiksi turvamiestoiminnasta	27.6.2005
2005/0133/NL	Riippumattoman verkonhallinnan yksityiskohtaisiin sääntöihin liittyvä vuoden 1998 sähkölain ja kaasulain muutos	24.6.2005
2005/0134/NL	Määräys juomien tuotantokunnon vuoden 2003 olutmääräyksen muuttamisesta	24.6.2005
2005/0135/S	Ehdotus laiksi Ruotsin kansallisista aluetunnuksista Internetissä	27.6.2005
2005/0136/I	Eri osastojen määräys yleisestä turvallisuudesta annettujen lakien koonnoksen 110 artiklan 7 kohdassa tarkoitettujen huvi- ja viihdelaitteiden valmistuksessa ja teknisen tarkastuksen menettelyissä noudatettavista teknisistä säännöistä	27.6.2005

Komissio kiinnittää huomiota yhteisöjen tuomioistuimen asiassa CIA Security (C-194/94 — Kok. 1996, s. I-2201) 30.4.1996 antamaan tuomioon, jonka mukaan tuomioistuin on päättänyt, että direktiivin 98/34/EY (entinen 89/189/ETY) 8 ja 9 artiklaa on tulkittava siten, että yksityishenkilöt voivat vedota niihin kansallisissa tuomioistuimissa, jonka on kieltäydyttävä soveltamasta sellaista kansallista teknistä määräystä, josta ei ole ilmoitettu komissiolle mainitun direktiivin mukaisesti.

Tuomio vahvistaa komission 1 päivänä lokakuuta 1986 antaman tiedonannon (EYVL C 245, 1.10.1986, s. 4).

Lisätietoja ilmoitusmenettelystä saa osoitteesta:

Euroopan komissio

Yritys- ja teollisuustoiminta pääosasto, yksikkö C3

B-1049 Bruxelles

sähköposti: Dir83-189-Central@cec.eu.int

Tutustukaa myös Internet-sivustoomme osoitteessa: http://europa.eu.int/comm/enterprise/tris/

Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyömisestä seuraa, ettei kyseisiä teknisiä määräyksiä voida soveltaa, eikä niitä voida panna täytäntöön yksityishenkilöiden osalta.

Lisätietoja ilmoituksista antavat seuraavat kansalliset viranomaiset:

LUETTELO DIREKTIIVIN 98/34/EY HALLINNASTA VASTAAVISTA KANSALLISISTA VIRANOMAISISTA

BELGIA

BELNotif

Qualité et Sécurité

SPF Economie, PME, Classes moyennes et Energie

NG III — 4ème étage

boulevard du Roi Albert II / 16

B-1000 Bruxelles

Ms Pascaline Descamps

P. (32) 2 206 46 89

F. (32) 2 206 57 46

Sähköposti: pascaline.descamps@mineco.fgov.be

paolo.caruso@mineco.fgov.be

Yleinen sähköposti: belnotif@mineco.fgov.be

WWW-sivusto: http://www.mineco.fgov.be

TŠEKKI

Czech Office for Standards, Metrology and Testing

Gorazdova 24

P.O. BOX 49

CZ-128 01 Praha 2

Ms Helena Fofonkova

P. (420) 224 907 125

F. (420) 224 907 122

Sähköposti: fofonkova@unmz.cz

Yleinen sähköposti: eu9834@unmz.cz

WWW-sivusto: http://www.unmz.cz

TANSKA

Erhvervs- og Boligstyrelsen

(Teollisuus- ja asuntovirasto)

Dahlerups Pakhus

Langelinie Allé 17

DK-2100 Copenhagen Ø (tai DK-2100 Copenhagen OE)

P. (45) 35 46 66 89 (suora)

F. (45) 35 46 62 03

Sähköposti: Ms Birgitte Spühler Hansen — bsh@ebst.dk

Yhteinen postilaatikko ilmoituksille — noti@ebst.dk

WWW-sivusto: http://www.ebst.dk/Notifikationer

SAKSA

Bundesministerium für Wirtschaft und Arbeit

Referat XA2

Scharnhorststr. 34—37

D-10115 Berlin

Ms Christina Jäckel

P. (49) 30 2014 6353

F. (49) 30 2014 5379

Sähköposti: infonorm@bmwa.bund.de

WWW-sivusto: http://www.bmwa.bund.de

VIRO

Ministry of Economic Affairs and Communications

Harju str. 11

EE-15072 Tallinn

Mr Margus Alver

P. (372) 6 256 405

F. (372) 6 313 660

Sähköposti: margus.alver@mkm.ee

Yleinen sähköposti: el.teavitamine@mkm.ee

KREIKKA

Ministry of Development

General Secretariat of Industry

Mesogeion 119

GR-101 92 ATHENS

P. (30) 210 696 98 63

F. (30) 210 696 91 06

ELOT

Acharnon 313

GR-111 45 ATHENS

P. (30) 210 212 03 01

F. (30) 210 228 62 19

Sähköposti: 83189in@elot.gr

WWW-sivusto: http://www.elot.gr

ESPANJA

Ministerio de Asuntos Exteriores

Secretaría de Estado de Asuntos Europeos

Direccion General de Coordinacion del Mercado Interior y otras Políticas Comunitarias

Subdireccion General de Asuntos Industriales, Energéticos, de Transportes y Comunicaciones y de Medio Ambiente

C/Padilla, 46, Planta 2a, Despacho: 6218

E-28006 MADRID

Mr Angel Silván Torregrosa

P. (34) 91 379 83 32

Ms Esther Pérez Peláez

Tekninen neuvonantaja

Sähköposti: esther.perez@ue.mae.es

P. (34) 91 379 84 64

F. (34) 91 379 84 01

Sähköposti: d83-189@ue.mae.es

RANSKA

Délégation interministérielle aux normes

Direction générale de l'Industrie, des Technologies de l'information et des Postes (DiGITIP)

Service des politiques d'innovation et de compétitivité (SPIC)

Sous-direction de la normalisation, de la qualité et de la propriété industrielle (SQUALPI)

DiGITIP 5

12, rue Villiot

F-75572 Paris Cedex 12

Ms Suzanne Piau

P. (33) 1 53 44 97 04

F. (33) 1 53 44 98 88

Sähköposti: suzanne.piau@industrie.gouv.fr

Ms Françoise Ouvrard

P. (33) 1 53 44 97 05

F. (33) 1 53 44 98 88

Sähköposti: francoise.ouvrard@industrie.gouv.fr

IRLANTI

NSAI

Glasnevin

Dublin 9

Ireland

Mr Tony Losty

P. (353) 1 807 38 80

F. (353) 1 807 38 38

Sähköposti: tony.losty@nsai.ie

WWW-sivusto: http://www.nsai.ie/

ITALIA

Ministero delle attività produttive

Dipartimento per le imprese

Direzione Generale per lo sviluppo produttivo e la competitività

Ispettorato tecnico dell'industria — Ufficio F1

Via Molise 2

I-00187 Roma

Mr Vincenzo Correggia

P. (39) 06 47 05 22 05

F. (39) 06 47 88 78 05

Sähköposti: vincenzo.correggia@minindustria.it

Mr Enrico Castiglioni

P. (39) 06 47 05 26 69

F. (39) 06 47 88 77 48

Sähköposti: enrico.castiglioni@minindustria.it

Sähköposti: ispettoratotecnico@minindustria.flexmail.it

WWW-sivusto: http://www.minindustria.it

KYPROS

Cyprus Organization for the Promotion of Quality

Ministry of Commerce, Industry and Tourism

13, A. Araouzou street

CY-1421 Nicosia

P. (357) 22 409313 tai (357) 22 375053

F. (357) 22 754103

Mr Antonis Ioannou

P. (357) 22 409409

F. (357) 22 754103

Sähköposti: aioannou@cys.mcit.gov.cy

Ms Thea Andreou

P. (357) 22 409 404

F. (357) 22 754 103

Sähköposti: tandreou@cys.mcit.gov.cy

Yleinen sähköposti: dir9834@cys.mcit.gov.cy

WWW-sivusto: http://www.cys.mcit.gov.cy

LATVIA

Division of the Commercial Normative, SOLVIT and Notification

Internal Market Department of the

Ministry of Economics of the Republic of Latvia

55, Brvibas str.

Riga

LV-1519

Ms Agra Ločmele

Senior Officer of the Division of the Commercial Normative, SOLVIT and Notification

Sähköposti: agra.locmele@em.gov.lv

P. (371) 7031236

F. (371) 7280882

Sähköposti: notification@em.gov.lv

LIETTUA

Lithuanian Standards Board

T. Kosciuskos g. 30

LT-01100 Vilnius

Ms Daiva Lesickiene

P. (370) 5 2709347

F. (370) 5 2709367

Sähköposti: dir9834@lsd.lt

WWW-sivusto: http://www.lsd.lt

LUXEMBURG

SEE — Service de l'Energie de l'Etat

34, avenue de la Porte-Neuve

B.P. 10

L-2010 Luxembourg

Mr J.P. Hoffmann

P. (352) 46 97 46 1

F. (352) 22 25 24

Sähköposti: see.direction@eg.etat.lu

WWW-sivusto: http://www.see.lu

UNKARI

Hungarian Notification Centre —

Ministry of Economy and Transport

Budapest

Honvéd u. 13—15.

H-1055

Mr Zsolt Fazekas

Sähköposti: fazekaszs@gkm.hu

P. (36) 1 374 2873

F. (36) 1 473 1622

Sähköposti: notification@gkm.hu

WWW-sivusto: http://www.gkm.hu/dokk/main/gkm

MALTA

Malta Standards Authority

Level 2

Evans Building

Merchants Street

VLT 03

MT-Valletta

P. (356) 2124 2420

F. (356) 2124 2406

Ms Lorna Cachia

Sähköposti: lorna.cachia@msa.org.mt

Yleinen sähköposti: notification@msa.org.mt

WWW-sivusto: http://www.msa.org.mt

ALANKOMAAT

Ministerie van Financiën

Belastingsdienst/Douane Noord

Team bijzondere klantbehandeling

Centrale Dienst voor In-en uitvoer

Engelse Kamp 2

Postbus 30003

9700 RD Groningen

Nederland

Mr Ebel van der Heide

P. (31) 50 5 23 21 34

Ms Hennie Boekema

P. (31) 50 5 23 21 35

Ms Tineke Elzer

P. (31) 50 5 23 21 33

F. (31) 50 5 23 21 59

Yleinen sähköposti:

Enquiry.Point@tiscali-business.nl

Enquiry.Point2@tiscali-business.nl

ITÄVALTA

Bundesministerium für Wirtschaft und Arbeit

Abteilung C2/1

Stubenring 1

A-1010 Wien

Ms Brigitte Wikgolm

P. (43) 1 711 00 58 96

F. (43) 1 715 96 51 tai (43) 1 712 06 80

Sähköposti: not9834@bmwa.gv.at

WWW-sivusto: http://www.bmwa.gv.at

PUOLA

Ministry of Economy and Labour

Department for European and Multilateral Relations

Plac Trzech Krzyży 3/5

PL-00-507 Warszawa

Ms Barbara Nieciak

P. (48) 22 693 54 07

F. (48) 22 693 40 28

Sähköposti: barnie@mg.gov.pl

Ms Agata Gągor

P. (48) 22 693 56 90

Yleinen sähköposti: notyfikacja@mg.gov.pl

PORTUGALI

Instituto Portugês da Qualidade

Rua Antonio Gião, 2

P-2829-513 Caparica

Ms Cândida Pires

P. (351) 21 294 82 36 tai 81 00

F. (351) 21 294 82 23

Sähköposti: c.pires@mail.ipq.pt

Yleinen sähköposti: not9834@mail.ipq.pt

WWW-sivusto: http://www.ipq.pt

SLOVENIA

SIST — Slovenian Institute for Standardization

Contact point for 98/34/EC and WTO-TBT Enquiry Point

Šmartinska 140

SLO-1000 Ljubljana

P. (386) 1 478 3041

F. (386) 1 478 3098

Sähköposti: contact@sist.si

Ms Vesna Stražišar

SLOVAKIA

Ms Kvetoslava Steinlova

Director of the Department of European Integration,

Office of Standards, Metrology and Testing of the Slovak Republic

Stefanovicova 3

SK-814 39 Bratislava

P. (421) 2 5249 3521

F. (421) 2 5249 1050

Sähköposti: steinlova@normoff.gov.sk

SUOMI

Kauppa- ja teollisuusministeriö

Käyntiosoite:

Aleksanterinkatu 4

FIN-00171 Helsinki

Katakatu 3

FIN-00120 Helsinki

Postiosoite:

PO Box 32

FIN-00023 Government

Mr Henri Backman

P. (358) 9 1606 36 27

F. (358) 9 1606 46 22

Sähköposti: henri.backman@ktm.fi

Ms Katri Amper

Yleinen sähköposti: maaraykset.tekniset@ktm.fi

WWW-sivusto: http://www.ktm.fi

RUOTSI

Kommerskollegium

(National Board of Trade)

Box 6803

Drottninggatan 89

S-113 86 Stockholm

Ms Kerstin Carlsson

P. (46) 86 90 48 82 tai (46) 86 90 48 00

F. (46) 8 690 48 40 tai (46) 83 06 759

Sähköposti: kerstin.carlsson@kommers.se

Yleinen sähköposti: 9834@kommers.se

WWW-sivusto: http://www.kommers.se

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

Department of Trade and Industry

Standards and Technical Regulations Directorate 2

151 Buckingham Palace Road

London SW1 W 9SS

United Kingdom

Mr Philip Plumb

P. (44) 2072151488

F. (44) 2072151529

Sähköposti: philip.plumb@dti.gsi.gov.uk

General Sähköposti: 9834@dti.gsi.gov.uk

WWW-sivusto: http://www.dti.gov.uk/strd

EFTA — ESA

EFTA Surveillance Authority

Rue Belliard 35

B-1040 Bruxelles

Ms Adinda Batsleer

P. (32) 2 286 18 61

F. (32) 2 286 18 00

Sähköposti: aba@eftasurv.int

Ms Tuija Ristiluoma

P. (32) 2 286 18 71

F. (32) 2 286 18 00

Sähköposti: tri@eftasurv.int

Yleinen sähköposti: DRAFTTECHREGESA@eftasurv.int

WWW-sivusto: http://www.eftasurv.int

EFTA

Goods Unit

EFTA Secretariat

Rue de Trêves 74

B-1040 Bruxelles

Ms Kathleen Byrne

P. (32) 2 286 17 34

F. (32) 2 286 17 42

Sähköposti: kathleen.byrne@efta.int

Yleinen sähköposti: DRAFTTECHREGEFTA@efta.int

WWW-sivusto: http://www.efta.int

TURKKI

Undersecretariat of Foreign Trade

General Directorate of Standardisation for Foreign Trade

Inönü Bulvari no 36

06510

Emek — Ankara

Mr Saadettin Doğan

P. (90) 312 212 58 99

(90) 312 204 81 02

F. (90) 312 212 87 68

Sähköposti: dtsabbil@dtm.gov.tr

WWW-sivusto: http://www.dtm.gov.tr

(1) Vuosi — rekisterinumero — jäsenvaltio.

(2) Ajanjakso, jonka aikana luonnosta ei voida hyväksyä.

(3) Odotusaikaa ei sovelleta, sillä komissio on hyväksynyt ilmoituksen antaneen jäsenvaltion esittämät nopeutetun menettelyn perustelut.

(4) Odotusaikaa ei sovelleta, sillä toimenpide koskee teknisiä eritelmiä tai muita vaatimuksia tai palveluihin sovellettavia säännöksiä, jotka liittyvät verotus- tai rahoitustoimenpiteisiin direktiivin 98/34/EY 1 artiklan 11 kohdan toisen alakohdan kolmannen luetelmakohdan mukaisesti.

(5) Tiedotusmenettely päättyy.

13.4.2005

Euroopan unionin virallinen lehti

C 89/15

VALTIONTUKI — RANSKA

Valtiontuki N:o C 46/2004 (ex NN/65/2004) — Verotukselliset taloudelliset etuyhtymät: eräisiin valtiovarainministeriön hyväksymiin yrityksiin sovellettava verovähennysjärjestelmä

Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti

(2005/C 89/06)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Komissio on ilmoittanut 14. joulukuuta 2004 päivätyllä, tätä tiivistelmää seuraavilla sivuilla todistusvoimaisella kielellä toistetulla kirjeellä Ranskalle päätöksestään aloittaa EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee edellä mainittua toimenpidettä.

Asianomaiset voivat esittää huomautuksensa toimenpiteistä, jota koskevan menettelyn komissio aloittaa, kuukauden kuluessa tämän tiivistelmän ja sitä seuraavan kirjeen julkaisemisesta. Huomautukset on lähetettävä osoitteeseen

Euroopan komissio

Kilpailun pääosasto

State Aid Registry

B-1049 Bryssel

Faksi: (32-2) 296 12 42

Huomautukset toimitetaan Ranskalle. Huomautuksia esittävä asianomainen voi pyytää kirjallisesti henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä, ja tämä pyyntö on perusteltava.

TIIVISTELMÄ

Menettely

Komissio esitti Ranskan viranomaisille kaksi tietopyyntöä ns. verotuksellisista taloudellisista etuyhtymistä, joita koskeva järjestely otettiin käyttöön 2. heinäkuuta 1998 säädetyllä lailla nro 98-546. Ranskan viranomaiset toimittivat vastauksensa 3. toukokuuta 2004 (A/33117) ja 2. elokuuta 2004 (A/36007) päivätyillä kirjeillä. Ranskan viranomaiset olivat antaneet tietoja kyseessä olevasta järjestelmästä jo 16. maaliskuuta 1998 päivätyllä kirjeellä (A/32232). Tiedot eivät kuitenkaan muodostaneet EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan nojalla komissiolle esitettävää ennakkoilmoitusta. Tästä syystä kyseessä on sääntöjenvastaisesti myönnetty tuki.

Toimenpiteen kuvaus

Ranskan verolain (Code général des impôts, jäljempänä ’CGI’) 39 C §:ssä säädetään, että verovähennyskelpoinen poisto ei saa ylittää taloudellisen etuyhtymän perimän vuokran määrää, josta on vähennetty muut vuokralle annettuun hyödykkeeseen liittyvät menot.

CGI:n 39 CA §:ssä säädetään kuitenkin poikkeuksesta tähän periaatteeseen. Rahoitustoimenpiteet, joihin liittyy merkittävä taloudellinen ja sosiaalinen etu ja jotka toteutetaan verotuksellisen taloudellisen etuyhtymän välityksellä, eivät kuulu poistorajoituksen piiriin. Kyseisen 39 CA §:ssä säädetyn poikkeuksen soveltaminen edellyttää valtiovarainministeriön lupaa.

Ranskan viranomaiset ovat komission pyynnöstä toimittaneet luettelon järjestelmän edunsaajista toimialoittain.

Toimiala	Lupahakemus	Lupapäätös
Meriliikenneinvestoinnit	142	110
Lentoliikenneinvestoinnit	32	18
Rautatieinvestoinnit	5	2
Teollisuusinvestoinnit	7	3
Avaruusteollisuusinvestoinnit	3	0

Toimenpiteen arviointi

Tässä vaiheessa komissio katsoo, että toimenpide saattaa olla EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Toimenpide näyttää tuovan etua verotuksellisten taloudellisten etuyhtymien jäsenille supistamalla verotettavaa voittoa ja vapauttamalla voitot verosta. Lisäksi toimenpide näyttää suosivan vuokralle annettujen hyödykkeiden loppukäyttäjiä, jotka ovat yleensä kuljetusyhtiöitä ja toimivat erityisesti meriliikenteen alalla. Toimenpide myönnetään valtion varoista supistamalla voittoja ja vapauttamalla veroista. Tämä merkitsee valtiolle tulojen menetystä. Toimenpide on myös omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, sillä se koskee sellaisilla aloilla toimivia yrityksiä, joilla käydään vilkasta yhteisön sisäistä kauppaa.

Tässä vaiheessa komissio katsoo, että EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja poikkeuksia ei voida soveltaa tarkasteltavana olevaan asiaan. Järjestelmä ei näytä noudattavan alueellisia valtiontukia koskevia suuntaviivoja (1), monialaisia puitteita alueellisesta tuesta suurille investointihankkeille (2), yhteisön suuntaviivoja valtiontuesta ympäristönsuojelulle (3) eikä meriliikenteen valtiontuesta (4) annetuissa yhteisön suuntaviivoissa asetettuja edellytyksiä. Komissio on todennut useaan otteeseen, että tuet liikennevälineiden tai irtaimen omaisuuden ostamiseen eivät periaatteessa sovellu yhteismarkkinoille.

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan mukaan sääntöjenvastainen tuki voidaan periä takaisin tuensaajalta.

KIRJEEN TEKSTI

”Par la présente, la Commission a l'honneur d'informer la France qu'après avoir examiné les informations fournies par vos autorités sur la mesure citée en objet, elle a décidé d'ouvrir la procédure prévue à l'article 88, paragraphe 2, du traité CE.

1. PROCÉDURE

(1)

Par lettre du 19 février 2004 (D/51178) la Commission a adressé une demande d'information aux autorités françaises concernant le dispositif de crédit-bail fiscal en faveur de certaines entreprises agréées par le Ministre du Budget mis en place par la loi du 2 juillet 1998 (no 98-546). Par lettre du 18 mars 2004 les autorités françaises ont demandé une extension du délai pour fournir les renseignements nécessaires. La réponse des autorités françaises a été reçue par lettre du 3 mai 2004 (A/33117). Par lettre du 6 juillet 2004 (D/54933) la Commission a demandé des informations supplémentaires. La réponse a été reçue le 2 août 2004 (A/36007).

(2)

Dans une lettre du 16 mars 1998 (A/32232) les autorités françaises ont informé la Commission de l'introduction prévue d'un dispositif limitant l'amortissement des biens donnés en location afin de lutter contre l'utilisation de ce mécanisme à seule fin d'optimisation fiscale et prévoyant un exception à cette limitation. Selon les autorités françaises que le dispositif ne semblait pas constituer une aide d'Etat devant faire l'objet d'une notification préalable auprès de la Commission. Il s'ensuit que cette information ne peut être considérée comme une notification au sens de l'article 88, paragraphe 3, du traité.

2. DESCRIPTION DU RÉGIME

(3)	L'article 39 C du Code général des impôts (ci-après ’CGI’) prévoit que l'amortissement fiscalement déductible ne peut excéder le montant du loyer perçu par le GIE, diminué des autres charges afférentes au bien donné en location.

(4)

Une dérogation à ce principe a été introduite par l'article 77 de la loi du 2 juillet 1998 (no 98-546) qui met en place un système d'amortissement favorable au profit de certaines entreprises agréées par le ministère du budget (ci-après ’GIE fiscal’) (5). Cette dérogation figure à l'article 39 CA du CGI, aux termes duquel les opérations de financement présentant un intérêt économique et social significatif ne sont pas soumises à la limitation d'amortissement et peuvent être réalisées par l'intermédiaire d'un GIE (Groupement d'intérêt économique). Le bien financé doit être amortissable selon le mode dégressif sur une durée d'au moins huit ans et l'investissement doit présenter un intérêt économique et social significatif. Le prix d'acquisition du bien doit correspondre au prix de marché. Les coefficients d'amortissement dégressif habituels sont majorés d'un point. L'utilisateur final doit être une société exploitant le bien dans le cadre de son activité habituelle et doit pouvoir acquérir le bien à titre permanent à la fin du crédit-bail.

(5)

Le GIE, constitué généralement par des établissements financiers, acquiert le bien à financer, lequel doit être acquis au prix de marché, et le donne en crédit-bail à l'utilisateur. Les loyers versés par l'utilisateur et le prix de levée de l'option d'achat en fin de contrat permettent au GIE de couvrir son propre financement, intérêts et capital compris.

(6)

En raison des amortissements dégressifs et des frais financiers qui, par définition, sont concentrés sur les premières années d'utilisation du bien, les résultats du GIE sont fortement déficitaires au cours de ces années et deviennent bénéficiaires au cours d'une seconde période, lorsque le montant des loyers perçus excède le total des charges constatées (amortissements et frais financiers compris). Dès lors que le GIE relève du régime des sociétés de personnes, les déficits qu'il constate au cours de ses premières années d'activité viennent en déduction des bénéfices imposables réalisés par ses membres à raison de leurs activités courantes. Selon les autorités françaises les économies d'impôt ainsi obtenues par les établissements financiers durant les premières années de l'opération sont compensées par les suppléments d'impôt qui apparaissent ensuite lorsque le GIE réalise des bénéfices. Cependant, ce décalage dans le temps permet de dégager un gain de trésorerie utilisé par le GIE pour offrir des conditions financières plus favorables aux utilisateurs des biens.

(7)

Le régime prévoit aussi la rétrocession à l'utilisateur du bien des deux tiers de l'avantage fiscal retiré par le GIE. Cette rétrocession est effectuée sous forme de diminution de loyer ou de minoration du montant de l'option d'achat. Enfin, la revente du bien par le GIE à l'utilisateur, lorsque les deux tiers de la durée normale d'utilisation du bien sont écoulés, fait l'objet d'une exonération des plus-values de cession. En principe, les biens éligibles doivent être acquis à l'état neuf mais les navires d'occasion font l'objet d'une exception.

(8)

En ce qui concerne la notion d'intérêt économique et social significatif dont la démonstration par le demandeur est nécessaire pour profiter de la dérogation, les autorités françaises ont indiqué qu'il n'existait pas de lignes directrices pour évaluer cet intérêt et que l'examen se faisait à la lumière des retombées indirectes de l'investissement sur le bassin d'emploi, les conditions de concurrence, le développement de l'activité dans la zone économique concernée.

(9)

Les autorités françaises estiment que la Commission a elle-même considéré dans sa décision du 8 mai 2001 (6) que les Groupements d'intérêt économique et les avantages fiscaux qui peuvent découler de leur application ne constituent pas des aides d'État. À la demande de la Commission, les autorités françaises ont également fourni une liste des bénéficiaires du régime par secteur d'activité.

Secteurs	Demandes d'agrément	Décision d'agrément
Investissements maritimes	142	110
Investissements aéronautiques	32	18
Investissements ferroviaires	5	2
Investissements industriels	7	3
Investissements spatiaux	3	0

(10)

En ce qui concerne l'application du régime au secteur du transport maritime les autorités françaises ont indiqué que, c'est dans un contexte marqué à la fois par le souci d'enrayer la stagnation du nombre des navires de commerce immatriculés dans les registres français et par la volonté de réduire la dépense fiscale, que le législateur a adapté le crédit-bail fiscal au secteur du transport maritime.

3. APPRÉCIATION DU RÉGIME AU REGARD DE L'ARTICLE 87 DU TRAITÉ

(11)	La Commission considère à ce stade, que le régime du GIE fiscal est un régime d'aide au sens de l'article 87, paragraphe 1, du traité CE, car il semble satisfaire cumulativement les critères développés ci-après.

(12)	En premier lieu, la mesure doit procurer un avantage qui allège les charges qui grèvent normalement le budget des entreprises. Cet avantage doit être sélectif en ce qu'il favorise certaines entreprises.

(13)	En second lieu, l'avantage doit être octroyé au moyen de ressources de l'État.

(14)	En troisième lieu, la mesure en cause doit affecter la concurrence et les échanges entre les États membres.

3.1. Existence d'un avantage

(15)	Le recours au GIE fiscal concerne trois acteurs: le GIE lui-même, l'utilisateur du bien financé et l'investisseur qui est le membre du GIE et finance le bien.

(16)

Le GIE lui-même, au niveau du quel est pratiqué l'amortissement déplafonné, mais dont les résultats sont imposables entre les mains de ses membres en proportion des droits qu'ils y détiennent. N'étant pas redevable de l'impôt, le GIE ne semble pas devoir être regardé comme le bénéficiaire de l'avantage fiscal.

(17)

Pour l'investisseur, membre du GIE, l'avantage est constitué par la diminution des bénéfices imposables (et par conséquent la diminution de l'impôt dû) et par la possibilité de déduire de ses propres résultats le déficit constaté au niveau du GIE. La disposition dérogatoire — l'article 39 CA du CGI — prévoit que certaines opérations de financement présentant un intérêt économique et social significatif ne sont pas soumises à la limitation de l'amortissement fiscalement déductible prévue par l'article 39 C. Les membres du GIE peuvent ainsi imputer durant la première période de la dépréciation du bien pendant laquelle les résultats du GIE sont déficitaires, le résultat négatif du GIE sur les bénéfices réalisés dans le cadre de leurs activités courantes, sans tenir compte de la limitation établie par l'article 39 C. L'avantage est d'autant plus important que le coefficient ’normal’ applicable à la dépréciation des biens du même type est augmenté d'un point. Selon les autorités françaises la majoration a pour objectif de renforcer la performance du dispositif. Cet avantage fiscal doit être diminué des cotisations supplémentaires d'impôt que les membres du GIE auront à subir durant la seconde période de la dépréciation du bien, lorsque le résultat du GIE redevient bénéficiaire.

(18)

Les autorités françaises ont avancé l'argument que les économies d'impôt obtenues ainsi durant les premières années de l'opération sont neutralisées par les suppléments d'impôt qui sont constatés ultérieurement lorsque le GIE commence à réaliser des bénéfices (les loyers payés excèdent les annuités d'amortissement). Toutefois, il y a lieu d'observer que même dans le cas d'une hypothétique neutralisation, les investisseurs participant aux GIE fiscaux sont favorisés par rapport aux entités soumises au régime de droit commun qui n'ont pas la possibilité de se prévaloir de l'imputation susmentionnée, puisque l'article 39 CA du CGI limite la déduction de l'amortissement au montant du loyer perçu par le GIE.

(19)

En outre, les membres du GIE doivent rétrocéder deux tiers de cet avantage à l'utilisateur du bien, néanmoins il garde un tiers qui constitue son propre avantage. Ils restent les bénéficiaires de l'avantage fiscal résultant du déplafonnement de l'amortissement, même si cet avantage est ramené au tiers de son montant net actualisé, le reste venant en déduction du loyer versé par l'utilisateur. Par ailleurs, le GIE fiscal peut également bénéficier, le cas échéant, d'une exonération des plus-values, en cas d'une cession anticipée du bien.

(20)

L'utilisateur du bien financé, lequel déduit de son bénéfice imposable la charge que constitue le loyer versé au GIE. Dans la mesure où ce loyer est diminué d'une partie de l'avantage fiscal résultant du montage financier, cet utilisateur reçoit un avantage financier sous forme de réduction de charge. Mais cette réduction de charge déductible se traduit par une augmentation de sa base imposable et donc de l'impôt dû. Par voie de conséquence, l'utilisateur ne semble pas recevoir d'avantage fiscal. Toutefois, l'avantage pour l'utilisateur du bien semble résulter de l'obligation pour les membres du GIE de lui rétrocéder les deux tiers de son propre avantage. Par le biais de ce mécanisme, l'utilisateur final voit les charges, grevant son budget du fait de la souscription du crédit-bail avec le GIE fiscal, diminuées.

3.2. Sélectivité

(21)	À ce stade, la Commission estime que plusieurs indices de sélectivité peuvent être relevés:

(22)

En premier lieu, la Commission constate que le bénéfice de la mesure est conditionné à l'octroi d'un agrément préalable du Ministre du Budget afin de vérifier que l'investissement présente un intérêt économique et social significatif. Bien que l'article 77 de la loi du 2 juillet 1998 mentionne cette notion, elle ne fait selon les autorités françaises l'objet d'aucun décret ou circulaire en vue de définir précisément son champ d'application. En particulier, le critère d' ’intérêt économique et social du projet, notamment en matière d'emploi’ paraît vague, étant donné qu'il n'existe aucun lien précis entre l'impact en termes d'emploi et le montant de l'investissement réalisé. Les autorités françaises ont admis qu'il n'y avait aucun texte législatif ou réglementaire traitant de cette condition d'une manière plus détaillée. La Commission ne peut donc exclure à ce stade que le Ministre du Budget dispose d'un pouvoir discrétionnaire d'appréciation au sens du point 12 de la Communication de la Commission sur l'application des règles en matière d'aides d'État aux mesures relevant de la fiscalité directe des entreprises (7). L'existence d'un pouvoir discrétionnaire semble permettre aux autorités de l'Etat membre de sélectionner les bénéficiaires d'un régime d'aide selon des critères subjectifs. Or, les statistiques fournies par les autorités françaises font apparaître que certains dossiers ont fait l'objet de refus en raison de l'absence d'un intérêt économique et social significatif.

(23)

En deuxième lieu, un second élément qui considéré ensemble avec l'élément discrétionnaire, est susceptible de renforcer le caractère sélectif du régime en cause résulte de la circonstance qu'en pratique les entreprises utilisatrices des biens sont principalement d'entreprises actives dans le secteur du transport. D'après le dispositif, les utilisateurs finals des biens doivent être des sociétés qui exploitent le bien dans le cadre de leur activité habituelle. En effet, compte tenu de la durée d'amortissement de 8 ans fixée par la loi, les biens en mesure de bénéficier du régime sont essentiellement des moyens de transport tels que les trains (15 ans), les avions (13 ans) et les navires (8 ans). Cette démarche des autorités françaises a eu pour effet de concentrer l'impact du régime sur le secteur du transport et en particulier du transport maritime. Cet aspect est confirmé par les réponses fournies par les autorités françaises aux questions posées par la Commission. Les informations fournies montrent clairement qu'en pratique la plupart des demandes d'agrément pour bénéficier du régime dérogatoire concernent les investissements dans le secteur du transport (182 sur 189 des demandes d'agrément reçues concernent le secteur du transport ferroviaire, aérien, maritime ou spatial). En outre, le secteur maritime représente à lui seul 75 % des dossiers présentés au Ministre du Budget pour obtenir son agrément. Cette part monte à 82 % si l'on considère le total des agréments accordés. D'ailleurs, les travaux parlementaires relatifs à la mesure en cause (8) laissent entendre que l'objectif recherché est d'aider la flotte commerciale maritime française. Ceci semble être confirmé par le fait que seuls les navires font l'objet d'une exception qui leur permet de bénéficier du régime dérogatoire même dans le cas où il ne s'agit pas d'un bien acquis à l'état neuf.

(24)

Il est vrai que la durée de huit ans permet de réserver l'avantage aux biens d'équipement lourds pour lesquels le retour sur investissement nécessite un délai long. C'est un argument qui justifie économiquement le principe de l'application de cette condition. En effet, il est de jurisprudence constante que pour être qualifiée de mesure générale et donc échapper à l'interdiction de l'article 87 du traité, une mesure fiscale sélective doit pouvoir être justifiée par la nature et l'économie du système fiscal (9). Néanmoins, les autorités françaises n'ont fourni aucun argument qui puisse justifier cette dérogation par la nature ou l'économie du système fiscal français.

(25)

En dernier lieu, seules peuvent bénéficier du régime les entreprises membres d'un GIE, ayant acquis des biens meubles à l'état neuf ayant une durée d'amortissement supérieure à 8 ans. Dès lors, toutes les entreprises dans une situation similaire qui investissent dans un bien avec une durée d'amortissement inférieure à 8 ans ou, si la durée est supérieure à 8 ans, qui ne remplissent pas le critère de l'intérêt économique et social significatif mentionné précédemment, sont exclues du bénéfice de la mesure en cause. En pratique, la Commission estime à ce stade que ce dispositif peut avoir pour effet de restreindre le nombre des bénéficiaires potentiels principalement aux seules entreprises disposant d'actifs permanents significatifs.

(26)

Au vu de l'ensemble des considérations qui précèdent, la Commission estime que le régime en cause est susceptible de constituer un régime sélectif bien que l'article 39 CA du CGI n'empêche d'autres secteurs industriels de bénéficier du mécanisme susvisé. En effet, la Cour de justice a considéré dans son arrêt du 12 juillet 1990 (10) que le fait qu'une mesure soit en théorie ouverte à tous les secteurs n'exclut pas son caractère sélectif, à partir du moment où la mesure favorise en pratique un secteur déterminé. Ce raisonnement a été confirmé par le récent arrêt GEMO (11), où la Cour a qualifié de sélectif un régime bénéficiant aux activités d'élevage et d'abattage qui a, très accessoirement, également bénéficié à d'autres activités.

(27)

Enfin, il convient de rappeler que la Commission s'est déjà prononcée sur la nature d'aides d'État de montages fiscaux similaires à celui mis en place par l'article 39 CA du CGI quant à leur mécanisme, mais fondés sur une autre base juridique — l'article 199 undecies B du Code général des impôts (12). En outre, la décision de la Commission du 8 mai 2001 susmentionnée invoquée par les autorités françaises ne peut pas constituer un précédent dans le cas d'espèce, d'une part car le régime examiné ici est différent de celui qui a fait l'objet de cette décision et d'autre part car cette décision avait pour objet d'examiner la compatibilité non pas des mesures en question mais de l'aide à la restructuration en faveur de Brittany Ferries.

(28)

Par conséquent, il apparaît que le régime du GIE fiscal est susceptible de favoriser certaines entreprises en leur conférant de manière sélective les avantages fiscaux évoqués. Cette différenciation ne peut pas être justifiée par la nature ou l'économie du système fiscal français, puisque, en l'espèce, les autorités françaises n'ont pas fourni des arguments à cet égard (13).

3.3. L'avantage doit être octroyé au moyen de ressources de l'État

(29)	Dans le cas présent, il semble que la réduction de l'assiette imposable des membres du GIE du fait de la déductibilité des déficits d'amortissement ainsi que l'exonération des plus-values dans le cas d'une cession anticipée du bien entraînent une diminution des ressources de l'État.

3.4. Affectation de la concurrence et des échanges entre les Etats membres.

(30)

Selon la jurisprudence constante de la Cour européenne de justice et du Tribunal européen de première instance, les échanges entre les États membres sont affectés lorsque l'entreprise bénéficiaire exerce une activité économique impliquant des échanges entre États membres. Le simple fait que les aides renforcent la position de cette entreprise par rapport à celle de ses concurrents dans les échanges intracommunautaires permet de conclure que ces échanges sont affectés.

(31)

Ce critère apparaît d'emblée rempli dans la mesure où, en premier lieu, les organismes qui consentent la location, en particulier les établissements financiers, exercent une activité économique transfrontalière. Ces sociétés et les autres membres du GIE fiscal sont actifs dans de nombreux secteurs de l'économie, où ils sont en concurrence directe avec d'autres entreprises.

(32)	En deuxième lieu, les biens amortis peuvent être achetés, et en pratique ils sont achetés dans les autres Etats membres. Par ailleurs, les utilisateurs effectifs des biens amortis affectent par leurs activités commerciales les échanges entre les Etats membres.

3.5. Conclusion

(33)

En conclusion, à ce stade, la Commission considère que tous les éléments constitutifs de la notion d'aide d'Etat sont réunis et que le régime du GIE fiscal est susceptible d'entraîner des distorsions de concurrence tant pour ce qui semble être une mesure d'aide pour le secteur du transport que pour les organismes qui consentent la location ou la mise à disposition des biens.

4. EXAMEN DE LA COMPATIBILITÉ

(34)	Dans la mesure où le régime du GIE fiscal semble constituer une aide d'État au sens de l'article 87, paragraphe 1, du traité CE, il y a lieu de porter une première appréciation sur son éventuelle compatibilité à la lumière des dérogations prévues aux paragraphes 2 et 3 de l'article 87 du traité CE.

(35)	Les dérogations prévues à l'article 87, paragraphe 2, du traité CE ne sont pas d'application en l'espèce.

(36)

La dérogation prévue à l'article 87, paragraphe 3, point (a), qui prévoit la possibilité d'autoriser des aides destinées à favoriser le développement économique de régions dans lesquelles le niveau de vie est anormalement bas ou dans lesquelles sévit un grave sous-emploi, ne saurait être invoquée du fait que les mesures ne sont pas limitées régionalement. Il en va de même pour la dérogation prévue à l'article 87, paragraphe 3, point (c), qui autorise les aides visant le développement de certaines régions.

(37)

De même, les autorités françaises n'ont jamais invoqué que le régime concerné rentre dans la catégorie des projets d'intérêt européen commun éligibles à la dérogation prévue à l'article 87, paragraphe 3, point (b). Dans la mesure où il ne vise pas à promouvoir la culture et la conservation du patrimoine, il ne saurait bénéficier de la dérogation prévue à l'article 87, paragraphe 3, point (d). Selon les autorités françaises le mécanisme du GIE fiscal permet de participer à l'objectif de soutien aux intérêts maritimes communautaires. Toutefois, cet objectif ne doit pas être confondu avec l'intérêt européen commun qui, en principe, exige l'engagement des plusieurs Etats Membres.

(38)

Enfin, il convient d'examiner si le régime en question est susceptible de bénéficier de la dérogation prévue à l'article 87, paragraphe 3, point (c), qui autorise les aides facilitant le développement de certaines activités pour autant que les conditions des échanges ne soient pas altérées dans une mesure contraire à l'intérêt commun.

(39)

Les autorités françaises estiment que le régime du GIE fiscal est lié à la réalisation des investissements sociaux et économiques importants, contribuant à l'amélioration de la sécurité maritime, à la création d'emplois et à la formation de marins et d'officiers, à la protection de l'environnement et aux économies d'énergie. À cet égard, il faut souligner que, en ce qui concerne la création d'emplois, le Règlement de la Commission concernant l'application des articles 87 et 88 du traité CE aux aides d'Etat à l'emploi (14) dispose que le niveau de l'aide ne doit pas dépasser ce qui est nécessaire pour inciter à la création d'emploi. En l'espèce, la Commission constate que il n'a y pas un lien entre l'impact en termes d'emploi et le montant de l'investissement réalisé qui pourrait permettre à la Commission de considérer ce régime comme compatible avec le marché commun. De même, puisqu'il n'existe pas un lien direct entre le montant de l'investissement et l'impact sur les objectifs invoqués par les autorités françaises, la Commission ne peut pas accepter l'amélioration de la sécurité maritime, la formation de marins et d'officiers, la protection de l'environnement et l'économie d'énergie comme justifications valables rendant le régime compatible avec le marché commun. En tout état de cause les autorités françaises n'ont pas démontré à ce stade que les bénéfices accordés dans le cadre du régime étaient proportionnés aux objectifs visés. En outre, le régime ne semble pas satisfaire aux lignes directrices concernant les aides à finalité régionale (15), ni à l'encadrement multisectoriel des aides à finalité régionale en faveur de grands projets d'investissement (16). En effet, le régime n'est pas limité aux régions françaises éligibles aux aides à finalité régionale et ne tient nul compte des seuils prévus par l'encadrement multisectoriel précité. La Commission estime également à ce stade que le régime n'est pas conforme aux dispositions de l'encadrement communautaire des aides pour la protection de l'environnement (17) dans la mesure où les textes régissant le régime ne garantissent pas que les dispositions de cet encadrement soient respectées. Enfin, la Commission estime à ce stade que le régime ne satisfait pas aux conditions prévues par les orientations communautaires sur les aides d'État au transport maritime (18). En effet, la Commission a constaté à de nombreuses reprises que des aides pour l'achat de véhicules de transport ou actifs mobiles n'étaient, en principe, pas compatibles avec le marché commun.

(40)	De même, les avantages fiscaux accordés dans le cadre du régime précité ne sont pas liés à la réalisation des objectifs susmentionnés d'une manière précise et prévisible qui pourrait permettre à la Commission d'apprécier leur compatibilité.

(41)	Le régime en question ne semble pouvoir a priori bénéficier d'aucune des dérogations prévues à l'article 87 du Traité. En conséquence, la Commission exprime ses doutes quant à la compatibilité du régime du GIE fiscal avec le marché commun.

5. CONCLUSION

(42)

Compte tenu des considérations qui précèdent, la Commission invite la France, dans le cadre de la procédure de l'article 88, paragraphe 2, du traité CE, à présenter ses observations et à fournir toute information utile pour l'évaluation de la mesure dans un délai d'un mois à compter de la date de réception de la présente. La Commission invite vos autorités à transmettre immédiatement une copie de cette lettre aux bénéficiaires potentiels de l'aide. La Commission sollicite aussi les informations concernant le montant de l'aide accordé aux bénéficiaires du régime.

(43)

La Commission invite également la France et les tiers intéressés à présenter des observations et à fournir tout élément utile pour déterminer s'il existe, dans le chef des bénéficiaires du régime, une confiance légitime de nature à imposer la prévision de mesures transitoires. En particulier, la Commission invite les entreprises qui ont fait l'objet d'un refus des autorités françaises et celles qui ont pu obtenir un agrément au titre de l'article 39 CA de CGA de témoigner de leur cas individuel. Les parties intéressées, ayant déjà bénéficié du régime, sont invitées à répondre si elles auraient néanmoins réalisé leur investissement sans agrément du Ministre du Budget.

(44)

Par la présente, la Commission avise la France qu'elle informera les intéressés par la publication de la présente lettre et d'un résumé de celle-ci au Journal officiel de l'Union européenne. Elle informera également les intéressés dans les pays de l'AELE signataires de l'accord EEE par la publication d'une communication dans le supplément EEE du Journal officiel, ainsi que l'autorité de surveillance de l'AELE en leur envoyant une copie de la présente. Tous les intéressés susmentionnés seront invités à présenter leurs observations dans un délai d'un mois à compter de la date de cette publication.”

(1) EYVL C 74, 10.3.1998.

(2) EYVL C 70, 19.3.2002 (aikaisemmin: Monialaiset puitteet alueellisesta tuesta suurille investointihankkeille, EYVL C 107, 7.4.1998).

(3) EYVL C 37, 3.2.2001 (aikaisemmin: Ympäristönsuojeluun myönnettävää valtiontukea koskevat suuntaviivat, EYVL C 72, 10.3.1994).

(4) EUVL C 13, 17.1.2004 (aikaisemmin: Yhteisön suuntaviivat meriliikenteen valtion tuelle, EYVL C 205, 5.7.1997).

(5) Ou autres ’véhicules fiscaux transparents’.

(6) JO L 12 du 15.1.2002, p. 33.

(7) JO C 384 du 10.12.1998.

(8) Rapport no 449 (1997-1998) de MM. Alain LAMBERT et Philippe MARINI, fait au nom de la commission des finances, déposé le 26 mai 1998.

(9) CJCE 2 juillet 1974 dans l'affaire C-173/73 Italie/Commission.

(10) CJCE 12 juillet 1990, Société CdF Chimie azote et fertilisants SA et Société chimique de la Grande Paroisse SA contre Commission, aff. C-169/84, Rec. p. I-3083.

(11) 20 novembre 2003, aff. C-126/01.

(12) Cas N 96/b/03 loi de programme pour l'outre-mer: mesures fiscales en faveur des DOM, N 502/02 Caraïbes Air Transport programme 2002, N 427/03 Air Austral, N 474/03 Air Caraïbes programme 2003.

(13) 26 septembre 2002, aff. C-351/98.

(14) JO L 337 du 13.12.2002 (antérieurement les lignes directrices concernant les aides à l'emploi, JO C 334 du 12.12.1995).

(15) JO C 74 du 10.3.1998.

(16) JO C 70 du 19.3.2002 (antérieurement l'encadrement multisectoriel des aides à finalité régionale en faveur de grands projets d'investissement JO C 107 du 7.4.1998).

(17) JO C 37 du 3.2.2001 (antérieurement l'encadrement communautaire des aides d'État pour la protection de l'environnent JO C 72 du 10.3.1994).

(18) JO C 13 du 17.1.2004 (antérieurement orientations communautaires sur les aides d'État au transport maritime, JO C 205 du 5.7.1997).

		ISSN 1725-2490
Euroopan unionin virallinen lehti		C 89

Suomenkielinen laitos	Tiedonantoja ja ilmoituksia	48. vuosikerta 13. huhtikuu 2005

Ilmoitusnumero	Sisältö	Sivu
	I Tiedonantoja
	Komissio
2005/C 089/1	Euron kurssi	1

2005/C 089/2	Ilmoitus tiettyjen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymisestä	2

2005/C 089/3	Ilmoitus Valko-Venäjältä ja Venäjältä peräisin olevan kaliumkloridin tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta	3

2005/C 089/4	Ilmoitus Valko-Venäjältä peräisin olevan kaliumkloridin tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden osittaisen välivaiheen tarkastelun vireillepanosta	7

2005/C 089/5	Ilmoitusmenettely — Tekniset määräykset ( 1 )	9

2005/C 089/6	Valtiontuki — Ranska — Valtiontuki N:o C 46/2004 (ex NN/65/2004) — Verotukselliset taloudelliset etuyhtymät: eräisiin valtiovarainministeriön hyväksymiin yrityksiin sovellettava verovähennysjärjestelmä — Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti ( 1 )	15

	Oikaisuja
2005/C 089/7	Oikaistaan tiedonanto Vapaapäivät vuonna 2005(EUVL C 65, 17.3.2005)	21

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,2985
JPY	Japanin jeniä	139,97
DKK	Tanskan kruunua	7,4502
GBP	Englannin puntaa	0,68540
SEK	Ruotsin kruunua	9,1578
CHF	Sveitsin frangia	1,5494
ISK	Islannin kruunua	80,47
NOK	Norjan kruunua	8,1760
BGN	Bulgarian leviä	1,9559
CYP	Kyproksen puntaa	0,5829
CZK	Tšekin korunaa	29,893
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	245,93
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,6960
MTL	Maltan liiraa	0,4303
PLN	Puolan zlotya	4,0793
ROL	Romanian leuta	36 176
SIT	Slovenian tolaria	239,71
SKK	Slovakian korunaa	38,660
TRY	Turkin liiraa	1,7467
AUD	Australian dollaria	1,6738
CAD	Kanadan dollaria	1,6022
HKD	Hongkongin dollaria	10,1272
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,7983
SGD	Singaporin dollaria	2,1388
KRW	Etelä-Korean wonia	1 315,90
ZAR	Etelä-Afrikan randia	7,9634
CNY	Kiinan juan renminbiä	10,7470
HRK	Kroatian kunaa	7,3950
IDR	Indonesian rupiaa	12 318,87
MYR	Malesian ringgitiä	4,934
PHP	Filippiinien pesoa	70,346
RUB	Venäjän ruplaa	36,0630
THB	Thaimaan bahtia	51,511

Tuote	Alkuperä- tai viejämaa(t)	Toimenpiteet	Viite	Voimassaolon päättymispäivä
Kaliumkloridi	Ukraina	Polkumyyntitulli	Neuvoston asetus (ETY) N:o 3068/1992 (EYVL L 308, 24.10.1992, s. 41) muutettu viimeksi asetuksella (EY) N:o 992/2004 (EYVL L 182, 19.5.2004, s. 23)	12.5.2005