23.12.2004

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 319/1

---

Euron kurssi (1)

22. joulukuuta 2004

(2004/C 319/01)

1 euro=

	Rahayksikkö	Kurssi
USD	Yhdysvaltain dollaria	1,3384
JPY	Japanin jeniä	139,18
DKK	Tanskan kruunua	7,4351
GBP	Englannin puntaa	0,69905
SEK	Ruotsin kruunua	9,0245
CHF	Sveitsin frangia	1,5436
ISK	Islannin kruunua	83,59
NOK	Norjan kruunua	8,2830
BGN	Bulgarian leviä	1,9559
CYP	Kyproksen puntaa	0,5788
CZK	Tšekin korunaa	30,563
EEK	Viron kruunua	15,6466
HUF	Unkarin forinttia	245,71
LTL	Liettuan litiä	3,4528
LVL	Latvian latia	0,6895
MTL	Maltan liiraa	0,4329
PLN	Puolan zlotya	4,0908
ROL	Romanian leuta	37 946
SIT	Slovenian tolaria	239,73
SKK	Slovakian korunaa	38,750
TRL	Turkin liiraa	1 860 200
AUD	Australian dollaria	1,7442
CAD	Kanadan dollaria	1,6478
HKD	Hongkongin dollaria	10,4143
NZD	Uuden-Seelannin dollaria	1,8735
SGD	Singaporin dollaria	2,1940
KRW	Etelä-Korean wonia	1 410,27
ZAR	Etelä-Afrikan randia	7,5985

---

(1)  

Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.

---

23.12.2004

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 319/2

---

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 479/92, annettu 25 päivänä helmikuuta 1992, 4 artiklassa säädetyn menettelyn mukainen komission tiedonanto EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta linjaliikennettä harjoittavien varustamoiden (konsortioiden) tiettyihin sopimuksiin, päätöksiin ja yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin (1)

(2004/C 319/02)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Asetuksen (ETY) N:o 479/92 4 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti komissio pyytää niitä, joita asia koskee, esittämään huomautuksensa liitteenä olevasta ehdotuksesta komission asetukseksi EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta merikuljetusalalla tehtyjen sopimusten ryhmiin. Huomautukset tulee toimittaa kuukauden kuluessa tämän tiedonannon julkaisemisesta seuraavaan osoitteeseen:

Euroopan komissio

Kilpailun pääosasto

Yksikkö COMP/D2, toimisto J70 2/55

B-1049 Bruxelles/Brussel

faksi (32-2) 295 01 28

E-mail: april.spallin@cec.eu.int

---

(1)  EYVL L 55, 29.2.1992, s. 3. Toimituksen huomautus: Asetuksen (ETY) N:o 479/92 nimi on tarkistettu siten, että siinä otetaan huomioon Amsterdamin sopimuksen 12 artiklan mukainen Euroopan yhteisön perustamissopimuksen artiklojen uudelleennumerointi; alun perin nimessä oli viittaus perustamissopimuksen 85 artiklan 3 kohtaan.

---

---

23.12.2004

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 319/5

---

Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä

(Asia COMP/M.3671 — De Raekt/ING/VGG)

Asiaan sovelletaan mahdollisesti yksinkertaistettua menettelyä

(2004/C 319/03)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

1.

Komissio vastaanotti 16. joulukuuta 2004 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla yritykset De Raekt B.V. (”De Raekt”, Hollanti) ja ING Corporate Investments Participaties B.V. (”ING CIP”, Hollanti), joka kuuluu yhtymään ING Groep N.V. (”ING Group”, Hollanti) hankkivat neuvoston asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä yhteisen määräysvallan yrityksessä Van Gansewinkel Groep B.V. (”VGG”, Hollanti) ostamalla osakkeita.

2.	Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava: — De Raekt: yksityinen holding-yhtiö; — ING CIP: riskisijoituspääomayhtiö; — VGG: jätehuoltopalvelut

3.

Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu toimi voi kuulua asetuksen (EY) N:o 139/2004 soveltamisalaan. Asiaa koskevan lopullisen päätöksen tekoa on kuitenkin lykätty. On huomattava, että asiaan sovelletaan mahdollisesti yksinkertaistettua menettelyä yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (2) nojalla annetun komission tiedonannon mukaisesti.

4.

Komissio kehottaa asianomaisia kolmansia osapuolia esittämään sille mahdolliset ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa. Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksitse (numeroon (32-2) 296 43 01 tai 296 72 44) tai postitse viitteellä COMP/M.3671 — De Raekt/ING/VGG, seuraavaan osoitteeseen: Euroopan komissio Kilpailun pääosasto Yrityskeskittymien valvonta — Kirjaamo J-70 B-1049 Bruxelles/Brussel

---

(1)  EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.

(2)  Tiedonanto on komission kilpailun pääosaston sivuilla:

http://europa.eu.int/comm/competition/mergers/legislation/consultation/simplified_tru.pdf.

---

23.12.2004

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 319/6

---

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia COMP/M.3598 — REPSOL/BOREALIS POLÍMEROS)

(2004/C 319/04)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Komissio päätti 19. marraskuuta 2004 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja julistaa, että se soveltuu yhteismarkkinoille. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa vain englannin kielellä, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu kaikki sen mahdollisesti sisältämät liikesalaisuudet. Se on saatavissa:

—	kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://europa.eu.int/comm/competition/mergers/cases/ ). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot.

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex -sivustossa asiakirjanumerolla 32004M3598. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta. (http://europa.eu.int/eur-lex/lex)

---

23.12.2004

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 319/6

---

Ilmoitetun keskittymän vastustamatta jättäminen

(Asia COMP/M.3602 — JABIL/PHILIPS CONSUMER ELECTRONICS POLAND)

(2004/C 319/05)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Komissio päätti 17. marraskuuta 2004 olla vastustamatta edellä mainittua keskittymää ja julistaa, että se soveltuu yhteismarkkinoille. Päätös perustuu neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 6 artiklan 1 kohdan b alakohtaan. Päätöksen koko teksti on saatavissa vain englannin kielellä, ja se julkistetaan sen jälkeen, kun siitä on poistettu kaikki sen mahdollisesti sisältämät liikesalaisuudet. Se on saatavissa:

—	kilpailun pääosaston verkkosivuilla (http://europa.eu.int/comm/competition/mergers/cases/ ). Näillä sivuilla on monenlaisia hakukeinoja sulautumapäätösten löytämiseksi, muun muassa yritys-, asianumero-, päivämäärä- ja alakohtaiset hakemistot.

—	sähköisessä muodossa EUR-Lex -sivustossa asiakirjanumerolla 32004M3602. EUR-Lex on Euroopan yhteisön oikeuden online-tietokanta. (http://europa.eu.int/eur-lex/lex)

---

23.12.2004

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 319/7

---

EFTAN VALVONTAVIRANOMAISEN PÄÄTÖS,

tehty 25 päivänä helmikuuta 2004,

kansainvälisistä kauppayhtiöistä

(ISLANTI)

(2004/C 319/06)

EFTAN VALVONTAVIRANOMAINEN, joka

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (1) ja erityisesti sen 61, 62 ja 63 artiklan sekä pöytäkirjan 26,

ottaa huomioon EFTA-valtioiden sopimuksen valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta (2) ja erityisesti sen 24 artiklan ja sen pöytäkirjassa 3 (3) olevan I osan 1 artiklan,

ottaa huomioon valtiontukea koskevat menettelysäännöt ja aineelliset säännöt (4) ja erityisesti niiden 17B luvun (5),

ottaa huomioon valvontaviranomaisen päätöksen aloittaa muodollinen tutkintamenettely (6),

SEKÄ KATSOO SEURAAVAA:

I   ASIASELOSTUS

1.   Menettely

2.   Toimenpiteiden kuvaus: Islannissa kansainvälisiin kauppayhtiöihin sovellettava verolainsäädäntö

Laissa N:o 31/1999 on seuraavia rajoituksia toiminnoille, joita kansainvälinen kauppayhtiö voi harjoittaa:

—	se voi käydä kauppaa omissa nimissään ulkomaisten yksikköjen kanssa Islannin ulkopuolella tai toimia välittäjänä tällaisessa kaupankäynnissä, kun tavarat eivät kuulu ETA-sopimuksen soveltamisalaan eivätkä ole peräisin Islannista;

—	se voi toimia välittäjänä ulkomaisten yksikköjen välisessä palvelujen kaupassa Islannin lainkäyttöalueen ulkopuolella;

—	se voi toimia holding-yhtiönä, joka omistaa Islannin ulkopuolella virallisesti rekisteröityjä ulkomaisia yrityksiä ja aineettomia oikeuksia, kuten tavaramerkkejä, patentteja, mallioikeuksia ja julkaisuoikeuksia, ja sijoittaa niihin;

—	se voi omistaa tai hallita ja rekisteröidä ilma-aluksia ja muita aluksia kuin kalastusaluksia Islannissa edellyttäen, että kyseisiä aluksia käytetään ainoastaan niissä toiminnoissa, joita kansainväliset kauppayhtiöt voivat harjoittaa;

—	se voi omistaa tai hallita ja rekisteröidä ilma-aluksia tai muita aluksia kuin kalastusaluksia Islannissa, ja vuokrata tai jälleenvuokrata niitä ulkomaisille yksiköille Islannin lainkäyttöalueen ulkopuolisia kuljetuksia varten;

—	se ei voi käydä tavaroita koskevaa kauppaa omissa nimissään Islannissa tai Islannin ulkopuolella olevien osapuolten kanssa eikä toimia välittäjänä tällaisessa kaupassa eikä se saa jalostaa tavaroita Islannissa osittain tai täysin.

3.   Islannin hallituksen toimittamat huomautukset

II   ARVIOINTI

ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa:

1.   Valikoiva etu tiettyjen yritysten hyväksi

2.   Valtion varat

3.   Kilpailun vääristyminen ja vaikutus kauppaan

4.   Uusi tuki

5.   Soveltuvuus ETA-sopimuksen toimintaan

6.   Jo maksettujen tukien takaisinperintä

7.   Päätelmät

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1.

Islannissa kansainvälisten kauppayhtiöiden hyväksi lailla N:o 31/1999 ja 29/1999 sekä niihin liittyvässä lainsäädännössä säädetyt verotoimenpiteet ovat ETA-sopimuksen 61 artiklassa tarkoitettua valtiontukea. Islannissa kansainvälisiin kauppayhtiöihin sovellettava verojärjestelmä ei sovellu ETA-sopimuksen toimintaan.

2.	Islannin on lopetettava 1 kohdassa mainittujen verotoimenpiteiden toteuttaminen.

3.

Islannin on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin periäkseen tuensaajilta takaisin 1 kohdassa mainitun tuen, joka on myönnetty niille sääntöjenvastaisesti, ja vähennettävä viranomaisille jo mahdollisesti suoritetut maksut. Takaisinperintä on suoritettava viipymättä kansallisen oikeuden mukaisten menettelyjen mukaisesti, jos niissä mahdollistetaan päätöksen välitön ja tehokas täytäntöönpano. Takaisinperittävään tukeen sisällytetään korko alkaen siitä, kun tuki asetettiin tuensaajan käyttöön, tuen takaisinperimispäivään asti. Korko lasketaan valvontaviranomaisen määräämän viitekoron perusteella ja siitä on vähennettävä viranomaisten jo perimä korko.

4.	Islannin on ilmoitettava valvontaviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksiantamisesta sen noudattamiseksi toteuttamansa toimenpiteet.

5.	Tämä päätös on osoitettu Islannille. Jäljennös päätöksestä toimitetaan Islannin hallitukselle tiedoksi kirjeitse.

6.	Tämä päätös on todistusvoimainen englannin kielellä.

---

(1)  Jäljempänä ’ETA-sopimus’.

(2)  Jäljempänä ’valvonta- ja tuomioistuinsopimus’.

(3)  On huomattava, että valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjaan 3 tehdyt muutokset tulivat voimaan 28 päivänä elokuuta 2003 sen jälkeen, kun EFTAn jäsenvaltiot olivat 10 päivänä joulukuuta 2001 sopineet EFTAn jäsenvaltioiden välisen, valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamista koskevan sopimuksen pöytäkirjan 3 muuttamisesta. Muutoksilla sisällytettiin pöytäkirjaan 3 neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1999, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (entisen) 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.

(4)  Suuntaviivat ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklan sekä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan soveltamista ja tulkitsemista varten, EFTAn valvontaviranomaisen päätös, tehty 19 päivänä tammikuuta 1994, EYVL L 231, 3.9.1994, ETA-täydennysosa N:o 32, muutettu viimeksi valvontaviranomaisen päätöksellä N:o 198/03/KOL, tehty 5 päivänä marraskuuta 2003, ei vielä julkaistu.

(5)  Valtiontukisääntöjen soveltamista yritysten välittömään verotukseen koskevien suuntaviivojen 17B luku, sellaisena kuin se on valvontaviranomaisen päätöksessä N:o 149/99/KOL, tehty 30 päivänä kesäkuuta 1999, EYVL L 137, 8.6.2000, s. 11, ETA-täydennysosa N:o 26.

(6)  EFTAn valvontaviranomaisen päätös 392/01/KOL, tehty 6 päivänä joulukuuta 2001, EYVL C 87, 11.4.2002, s. 10.

(7)  Valtiontukisuuntaviivojen 17B.3.1 kohta.

(8)  Ks. myös komission päätös, tehty 17 päivänä helmikuuta 2003, toimenpiteestä, jonka Alankomaat on toteuttanut kansainvälisen rahoitustoiminnan tukemiseksi, EUVL L 180, 18.7.2003, s. 52, 82 kohta.

(9)  Asia 173/73, Italia v. komissio (Kok. 1974, s. 709).

(10)  Ks. tässä yhteydessä julkisasiamies Ruíz-Jarabon ratkaisuehdotus asiassa C-6/97, Italian tasavalta v. komissio (Kok. 1999, s. I-2981, 27 kohta).

(11)  Valtiontukisuuntaviivojen 17B.3.2 kohta.

(12)  Ks. asia T-55/99, Confederación Española de Transporte de Mercancías (CETM) v. komissio (Kok. 2000, s. II-3207, 53 kohta).

(13)  Valtiontukisuuntaviivojen 17B.3. kohta.

(14)  Ks. tässä yhteydessä komission päätös, tehty 20 päivänä joulukuuta 2001, valtiontukiohjelmasta, jonka Espanja toteutti vuonna 1993 uusien yritysten hyväksi Biskajassa (Espanjassa), EUVL L 40, 14.2.2003, s. 11, 64 kohta.

(15)  Valtiontukisuuntaviivojen 12 luku, joka koskee de minimis -sääntöä. Tämä luku poistettiin 5 päivänä marraskuuta 2003 tehdyllä EFTAn valvontaviranomaisen päätöksellä N:o 198/03/KOL. ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 88/2002, tehty 25 päivänä kesäkuuta 2002, (EYVL L 266, 3.10.2002, s. 56) komission asetus (EY) N:o 69/2001, annettu 12 päivänä tammikuuta 2001, EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen (EYVL L 10, 13.1.2001, s. 30), sisällytettiin ETA-sopimuksen liitteeseen XV.

(16)  Ks. myös asia C-142/87, Belgia v. komissio (”Tubemeuse”), Kok. 1990, s. I-959, 43 kohta, ja yhdistetyt asiat C-278/92, C-279/92 ja C-280/92, Espanja v. komissio (Kok. 1994, s. I-4103, 40—42 kohta).

(17)  Asia 730/79, Philip Morris v. komissio (Kok. 1980, s. 2671).

---

23.12.2004

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 319/17

---

Kehotus huomautusten esittämiseen valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta valtiontuesta, jota on myönnetty norjalaiselle Entra Eiendom AS:lle (jäljempänä ’Entra’) vapautuksina asiakirja- ja rekisteröintimaksuista

(2004/C 319/07)

EFTAn valvontaviranomainen aloitti valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn EFTA-valtioiden sopimuksen (jäljempänä ’valvonta- ja tuomioistuinsopimus’) pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn 16 päivänä kesäkuuta 2004 tehdyllä päätöksellä 132/04/KOL. Jäljennös päätöksestä on toimitettu Norjan hallitukselle tiedoksi.

EFTAn valvontaviranomainen kehottaa EFTA-valtioita, EU:n jäsenvaltioita ja muita asianomaisia lähettämään kyseistä toimenpidettä koskevat huomautuksensa kuukauden kuluessa tämän tiedonannon julkaisemisesta seuraavaan osoitteeseen:

EFTAn valvontaviranomainen

Rue de Trèves/Trierstraat 74

B-1040 Bryssel

Huomautukset toimitetaan Norjan hallitukselle. Huomautuksia esittävä asianomainen voi pyytää kirjallisesti henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä, ja tämä pyyntö on perusteltava.

TIIVISTELMÄ

Menettely

EFTAn valvontaviranomainen (jäljempänä ’EVV’) pyysi 22. toukokuuta 2002 Norjan hallitusta toimittamaan tietoja väitetystä valtiontuesta kiinteistöyhtiö Entra Eiendom A/S:lle. Norjan hallitus ja EVV kävivät asiasta kirjeenvaihtoa.

Tukitoimenpiteen kuvaus

Norjan hallitus esitti 4. kesäkuuta 1999 Norjan parlamentille valtion kiinteistöasioita hoitavan julkisyhteisön (”Statsbygg”) uudelleenjärjestämistä ja osakeyhtiö Entran perustamista.

Omaisuus, pääoma ja henkilöstö (varat ja vastuut) siirrettiin valtiolta Entralle osakkeita vastaan 1. heinäkuuta 2000. Omistus ja omistusoikeus asianomaisiin kiinteistöihin siirrettiin Norjan valtiolta Entralle ja rekisteröitiin Entran nimiin. Entran omistaa kokonaisuudessaan Norjan valtio. Kiinteistöomaisuutta on yhteensä noin 120 kiinteistöä eli 880 000 m2.

Kaikki kiinteistöt Norjassa on merkitty kiinteistörekisteriin, joka on perustettu 7. kesäkuuta 1935 annetulla kiinteistölailla nro 2. Kiinteistöomaisuuden omistajuuden siirron rekisteröinti velvoittaa asiakirjamaksun suorittamiseen vuonna 1975 annetun valmisteverolain nro 59 7 §:n 1 momentin nojalla. Omistusoikeuden siirron rekisteröinnistä kiinteistörekisteriin on maksettava rekisteröintimaksu vuonna 1982 annetun oikeudenkäyntimaksuja koskevan lain nro 86 mukaisesti.

Norjan parlamentille 4. kesäkuuta 1999 esitetyssä laissa todetaan, että uudelleenrekisteröinti kiinteistörekisteriin tai muihin julkisiin rekistereihin tulisi tehdä samalla tavalla kuin nimenmuutos. Tästä johtuu, että Entran ei tarvinnut maksaa asiakirja- ja rekisteröintimaksuja. Hallitus katsoo, että menettely vastaa valtion laitosten aikaisempia uudelleenjärjestelyjä.

Toimitettujen tietojen mukaan Entralle siirrettyjen kiinteistöjen omistusoikeuden siirrosta suoritettavat maksut olisivat olleet noin 80,6 miljoonaa Norjan kruunua (noin 10,4 miljoonaa euroa).

Arviointi

Entra vapautetaan erityislainsäädännöllä asiakirja- ja rekisteröintimaksuista. EVV on sitä mieltä, että kyseessä on taloudellinen etu. Missään muualla Norjan lainsäädännössä ei vastaavaa toimea vapauteta yleissäännöstä, jonka mukaan omistajuuden siirron rekisteröinti velvoittaa asiakirja- ja rekisteröintimaksujen suorittamiseen.

Norjan hallitus toteaa, että kyseisestä toimenpiteestä ei koidu etua Entralle verrattuna vastaavassa tilanteessa oleviin yksityisyrityksiin. Erityisen lakisääteisen järjestelmän mukaan valtion toimenpide määritellään sellaiseksi, joka suosii eräitä yrityksiä verrattuna muihin tavoitteen huomioon ottaen vastaavassa oikeudellisessa ja tosiasiallisessa tilanteessa oleviin yrityksiin. EVV ei ole vakuuttunut siitä, että ETA:n talousalueesta tehdyn sopimuksen 61 artiklan 1 kohdalla ei olisi merkitystä asiakirja- ja rekisteröintimaksuista vapauttamiseen yksityisyrityksiin verrattuna

Norjan hallitus toteaa lisäksi, ettei asiakirja- ja rekisteröintimaksuista vapauttamisesta tai niiden maksamatta jättämisestä koidu etua, koska yrityksen pääomarakenne, vakavaraisuus ja kokonaisarvo eivät aloittavan taseen mukaan muutu. EVV kuitenkin katsoo alustavasti, että velvollisuus maksaa asiakirja- ja rekisteröintimaksut on yritykselle taloudellinen rasitus ja että vapautus tällaisesta velvollisuudesta on ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea yritykselle. Aloittavan taseen perusteella ei voida väittää, ettei tukea ole olemassa.

EVV on lisäksi sitä mieltä, että verotulojen menetys vastaa valtion varojen käyttämistä verotukiin.

Norjan viranomaisten mukaan kyseinen toimenpide on yleinen toimenpide, joka ei kuuluu 61 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan. Tässä yhteydessä EVV halua huomauttaa, että verotustoimenpiteet, jotka ovat kaikkien EFTA-valtion alueella toimivien talouden toimijoiden saatavilla, ovat periaatteessa luonteeltaan yleisiä toimenpiteitä. Joidenkin toimenpiteiden eriytyneisyys ei välttämättä aiheuta niiden katsomista valtiontuiksi. Tämä koskee sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat taloudellisen seuraustensa vuoksi tarpeellisia tai tarkoituksenmukaisia verojärjestelmän tehokkuuden kannalta. EVV:n mielestä voimassa olevan valmisteverolainsäädännön ja -käytäntöjen perusteella Entraa ei voida asiakirja- ja rekisteröintimaksujen osalta pitää Statsbyggin (tai sen osan) jatkumona. Tämän vuoksi kyseistä toimenpidettä on pidettävä 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna valikoivana toimenpiteenä.

EVV huomauttaa lisäksi, että yritys toimii koko Norjan alueella kaikista ETA-valtioista tuleville talouden toimijoille avoimilla markkinoilla. Näin ollen toimenpide vaikuttaa tai uhkaa vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kilpailuun ja kauppaan.

Päätelmät

Edellä esitetyn perusteella EVV epäilee Entra Eiendom AS:n perustamisen yhteydessä toteutetun asiakirja- ja rekisterimaksuista vapauttamisen yhteensopivuutta ETA-sopimuksen toimivuuden kanssa. Näin ollen EVV:n on aloitettava valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu muodollinen tutkimusmenettely.

---

(1)  Hereinafter referred to as the EEA Agreement.

(2)  Hereinafter referred to as the Surveillance and Court Agreement.

(3)  Procedural and Substantive Rules in the Field of State Aid (State Aid Guidelines), adopted and issued by the EFTA Surveillance Authority on 19 January 1994, published in Official Journal L 231, 03.09.1994, as amended by Decision No: 90/04/COL, 23 April 2004 (not yet published). The State aid guidelines are available on the Authority's website: www.eftasurv.int.

(4)  In particular in ”Dagens Næringsliv”on 9 April 2002.

(5)  ”St prp nr 84 (1998-99) Om ny strategi for Statsbygg og etablering av Statens utleiebygg AS”.

(6)  The original name of the company was ”Statens utleiebygg AS”. Hereinafter Entra is used for Entra and Statens utleiebygg AS.

(7)  ”Ot prp nr 83 (1998-99) Om lov om omdanning av deler av Statsbyggs eiendomsvirksomhet til aksjeselskap”. Law of 18 February 2000, No.11.

(8)  ”St.prp. nr. 1 Tillegg nr. 10 (1999-2000) Om etablering av Statens utleiebygg AS”.

(9)  The group consists, in addition to Entra Eiendom AS, of Entra Eiendom Drift AS, Universitetsgaten 2 AS, Biskop Gunnerus gate 14 AS, Instituttveien 24 AS and Tollpakkhuset AS. Source: Annual report 2002. See

http://www.entraeiendom.no/files/pdf/aarsrapport_2002.pdf

(10)  Preliminary accounts for 2003 presented on 19 February 2004. See

http://www.entraeiendom.no/files/Entra_Eiendom_AS_Preliminary_results_2003.pdf

(11)  The registration fee (”tinglysingsgebyret”) is 2 times the basic court fee (”rettsgebyret”), see § 21 of the Court fee Act 1982 No 86 (”Rettsgebyrloven”).

(12)  Chapter 7.6.1.

(13)  Chapter 19: Public authorities' holdings. Chapter 20: Application of State aid provisions to public enterprises in the manufacturing sector.

(14)  Value per 2000.

(15)  Cf. Case 173/73 Italy v. Commission [1974] ECR 709.

(16)  Cf. Case T-157/01 Danske Busvognmænd v Commission, judgment of 16 March 2004, para. 57.

(17)  Cf. Case C-308/01 GIL Insurance Ltd, judgment of 29 April 2004.

(18)  Indeed, in some aspects, the methods described may in fact be less favourable for private undertakings compared to public ones since the registration of declaration on the restriction of the right to ownership does not exclude the risk of execution proceedings/creditor's or bankruptcy estate's extinction of the rights of a legal successor to the debtor's property.

(19)  Cf., inter alia, Case C-157/01 Kingdom of the Netherlands v. Commission, judgment of 29 April 2004.

(20)  Cf., inter alia, Case 173/73 Italy v. Commission, cited above, Case C-75/97 Kingdom of Belgium v. Commission [1999] ECR I-3671, Case C-157/01 Kingdom of the Netherlands v. Commission, cited above, and Case C-308/01 GIL Insurance Ltd, cited above.

---

23.12.2004

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 319/30

---

EFTAN VALVONTAVIRANOMAISEN PÄÄTÖS N:o 148/04/KOL,

tehty 30 päivänä kesäkuuta 2004,

ympäristöverotoimenpiteistä

(NORJA)

(2004/C 319/08)

EFTAN VALVONTAVIRANOMAINEN, joka

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (1) ja erityisesti sen 61—63 artiklan,

ottaa huomioon EFTA-valtioiden sopimuksen valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta (2) ja erityisesti sen 24 artiklan ja sen pöytäkirjan 3 (3),

ottaa huomioon valtiontukea koskevat menettelysäännöt ja aineelliset säännöt (4) ja erityisesti niiden 15 luvun (5),

ottaa huomioon valvontaviranomaisen päätöksen aloittaa muodollinen tutkintamenettely (6),

on valtiontukea koskevien valvontaviranomaisen suuntaviivojen 5 luvussa olevien säännösten (7) mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa (8) ja ottaa huomioon kyseiset huomautukset,

SEKÄ KATSOO SEURAAVAA:

I.   TOSISEIKAT

A.   MENETTELY

B.   ASIANOMAISTEN TUKITOIMENPITEIDEN KUVAUS

1.   Vapautukset sähkönkulutusverosta

a)   Tehdasteollisuutta, kaivostoimintaa ja kasvihuoneviljelyä koskeva vapautus sähkönkulutusverosta

b)   Tiettyjen alueiden (kuntien) käyttäjiä koskeva vapautus sähkönkulutusverosta

2.   CO2-verojärjestelmän poikkeukset

3.   SO2-veron osittainen poistaminen

C.   MENETTELYN ALOITTAMISTA KOSKEVASSA PÄÄTÖKSESSÄ ESITETYT VALVONTAVIRANOMAISEN EPÄILYT

1.   Vapautukset sähkönkulutusverosta

a)   Tiettyjä teollisuudenaloja koskeva vapautus sähkönkulutusverosta

b)   Tiettyjen alueiden (kuntien) käyttäjiä koskeva vapautus sähkönkulutusverosta

2.   CO2-verojärjestelmän poikkeukset

a)   Kivihiilen ja koksin käyttöä teollisuusprosessien raaka-aineena tai pelkistimenä koskeva poikkeus

b)   Energiatarkoituksiin sementin ja leca-soran tuotannossa käytettävää kivihiiltä ja koksia koskeva poikkeus

c)   Paperi- ja selluteollisuutta koskeva kivennäisöljyjen CO2-veron alennettu verokanta

3.   SO2-veron osittainen poistaminen

4.   Tuen määritteleminen ”uudeksi tueksi”

D.   NORJAN HALLITUKSEN HUOMAUTUKSET MENETTELYN ALOITTAMISTA KOSKEVAAN PÄÄTÖKSEEN

1.   Vapautukset sähkönkulutusverosta

a)   Tiettyjä teollisuudenaloja koskeva vapautus sähkönkulutusverosta

b)   Tiettyjen alueiden käyttäjiä koskeva vapautus sähkönkulutusverosta

2.   CO2-verojärjestelmän poikkeukset

a)   Kivihiilen ja koksin käyttöä teollisuusprosessien raaka-aineena tai pelkistimenä koskeva poikkeus

b)   Energiatarkoituksiin sementin ja leca-soran tuotannossa käytettävää kivihiiltä ja koksia koskeva poikkeus

c)   Paperi- ja selluteollisuutta koskeva kivennäisöljyjen CO2-veron alennettu verokanta

3.   SO2-veron osittainen poistaminen

4.   Tuen määritteleminen ”uudeksi tueksi”

E.   KOLMANSIEN OSAPUOLIEN HUOMAUTUKSET MENETTELYN ALOITTAMISTA KOSKEVAAN PÄÄTÖKSEEN

1.   Vapautukset sähkönkulutusverosta

2.   CO2-verojärjestelmän poikkeukset

a)   Kivihiilen ja koksin käyttöä teollisuusprosessien raaka-aineena tai pelkistimenä koskeva poikkeus

b)   Energiatarkoituksiin sementin ja leca-soran tuotannossa käytettävää kivihiiltä ja koksia koskeva poikkeus

c)   Paperi- ja selluteollisuutta koskeva kivennäisöljyjen CO2-veron alennettu verokanta

3.   SO2-veron osittainen poistaminen

4.   Tuen määritteleminen ”uudeksi tueksi”

II.   ARVIOINTI

A.   PÄÄTÖKSEN SOVELTAMISALA

B.   ETA-SOPIMUKSEN 61 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETTU VALTIONTUKI

1.   Vapautukset sähkönkulutusverosta

a)   Tehdasteollisuutta ja kaivostoimintaa koskeva vapautus sähkönkulutusverosta

Tässä suhteessa on huomattava, että tuomioistuin totesi Adria Wien-tuomiossaan seuraavaa:

b)   Tiettyjen alueiden (kuntien) käyttäjiä koskeva vapautus sähkönkulutusverosta

2.   CO2-verojärjestelmän poikkeukset

a)   Kivihiilen ja koksin käyttöä teollisuusprosessien raaka-aineena tai pelkistimenä koskeva poikkeus

b)   Energiatarkoituksiin sementin ja leca-soran tuotannossa käytettävää kivihiiltä ja koksia koskeva poikkeus

c)   Paperi- ja selluteollisuutta koskeva kivennäisöljyjen CO2-veron alennettu verokanta

3.   Kivihiilen ja koksin käyttöä sekä öljynjalostamojen päästöjä koskevan SO2-veron poistaminen

a)   Kivihiilen ja koksin käyttöä koskevan SO2-veron poistaminen

b)   Öljynjalostamojen päästöjä koskevan SO2-veron poistaminen

C.   SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI

Ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen 46.1 kohdassa todetaan, että jos EFTA-valtio ottaa ympäristönsuojelullisista syistä käyttöön uuden veron sellaisella toimialalla tai sellaisten tuotteiden osalta, joiden verotusta ei ole yhdenmukaistettu Euroopan yhteisössä, tai jos EFTA-valtion suunnittelema verokanta on yhteisön lainsäädännössä edellytettyä kantaa korkeampi, kymmeneksi vuodeksi myönnetyt poikkeukset voidaan hyväksyä seuraavissa tapauksissa:

(a)	kun verovapautusten myöntämisen ehtona on, että kyseinen EFTA-valtio ja tuensaajayritys tekevät sopimuksen, jossa yritykset sitoutuvat saavuttamaan ympäristönsuojelutavoitteet, tai

(b)

kun yrityksen maksaman veron määrä on Euroopan yhteisön vähimmäisverokantaa korkeampi (jos Euroopan yhteisön vero on olemassa — ensimmäinen luetelmakohta) tai muodostaa merkittävän osan kansallisesta verosta (jos vero ei vastaa Euroopan yhteisön tasolla yhdenmukaistettua veroa — toinen luetelmakohta).

1.   Vapautukset sähkönkulutusverosta

a)   Tehdasteollisuutta ja kaivostoimintaa koskeva vapautus sähkönkulutusverosta

b)   Tiettyjen alueiden käyttäjiä koskeva vapautus sähkönkulutusverosta

2.   CO2-verojärjestelmän poikkeukset

a)   Energiatarkoituksiin sementin ja leca-soran tuotannossa käytettävää kivihiiltä ja koksia koskeva poikkeus

b)   Paperi- ja selluteollisuutta koskeva kivennäisöljyjen CO2-veron alennettu verokanta

Kivennäisöljyjen CO2-vero johtaa fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemiseen, ja sillä on katsottava olevan selkeästi myönteinen vaikutus ympäristönsuojeluun. Valvontaviranomainen toteaa, että Norjan viranomaisten toimittamien tietojen mukaan paperi- ja selluteollisuus oli vähentänyt CO2 -päästöjä 60 000 tonnilla vuoteen 1999 mennessä. Lisäksi Norjan hallituksen kesäkuussa 2002 antamassa kolmannessa kansallisessa raportissa, joka liittyy ilmastonmuutosta koskevaan puitesopimukseen (”Norway's third national communication under the Framework Convention on Climate Change” (June 2002) (61)), todettiin seuraavaa:

D.   TUEN MÄÄRITTELEMINEN ”UUDEKSI TUEKSI”1 PÄIVÄSTÄ TAMMIKUUTA 2002

a)   Aiheellisten toimenpiteiden hyväksymisen sitova vaikutus

b)   Sitovan vaikutuksen seuraukset

E.   TAKAISINPERINTÄ

a)   Luottamuksensuoja

b)   Takaisin perittävä määrä

F.   LOPPUPÄÄTELMÄT

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1.

Seuraavat Norjan toimenpiteet ovat ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea: a) tehdasteollisuutta ja kaivostoimintaa koskeva vapautus sähkönkulutusverosta; b) Finnmarkissa ja seitsemässä Pohjois-Tromssan kunnassa (Karlsøy, Kvænangen, Kåfjord, Lyngen, Nordreisa, Skjervøy ja Storfjord) sijaitsevia yrityksiä koskeva vapautus sähkönkulutusverosta; c) energiatarkoituksiin sementin ja leca-soran tuotannossa käytettävää kivihiiltä ja koksia koskeva vapautus CO2-verosta; d) paperi- ja selluteollisuutta koskeva kivennäisöljyjen CO2-veron alennettu verokanta.

2.	Kivihiilen ja koksin käyttöä raaka-aineena tai pelkistimenä koskeva vapautus CO2-verosta ei ole ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

3.	Kivihiilen ja koksin käyttöä koskevan SO2-veron poistaminen ja öljynjalostamojen päästöjä koskevan SO2-veron poistaminen eivät ole ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

4.	Tämän päätöksen 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet ovat uutta tukea 1 päivästä tammikuuta 2002.

5.	Tämän päätöksen 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu toimenpide soveltuu ETA-sopimuksen toimintaan 31 päivään joulukuuta 2004.

6.	Tämän päätöksen 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet eivät sovellu ETA-sopimuksen toimintaan.

7.	Tämän päätöksen 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun yhteismarkkinoille soveltumattoman tuen osalta ei vaadita takaisinperintää.

8.

Tämän päätöksen 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettu yhteismarkkinoille soveltumaton tuki on perittävä takaisin tuen saajilta 6 päivästä helmikuuta 2003 lähtien. Takaisinperintä on suoritettava viipymättä kansallisen oikeuden mukaisten menettelyjen mukaisesti, jos niissä mahdollistetaan päätöksen välitön ja tehokas täytäntöönpano. Takaisin perittävän määrän on oltava merkittävä osa kansallisesta verosta ja vähintään energiaverodirektiivissä (neuvoston direktiivi 2003/96/EY) säädetty vähimmäisverokanta 0,5 euroa/MWh. Takaisin perittävään tukeen sisällytetään korko alkaen siitä päivästä, jona tuki asetettiin tuensaajien käyttöön, tuen todelliseen takaisinperintään asti. Korko perustuu viitekorkoon, jota käytettiin aluetukien avustusekvivalenttien laskennassa, ja se lasketaan vuosittain korkona korolle.

9.	Norjan hallituksen on ilmoitettava valvontaviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen vastaanottamisesta sen noudattamiseksi toteutetut toimenpiteet.

10.	Tämä päätös on osoitettu Norjan kuningaskunnalle.

11.	Tämä päätös on todistusvoimainen englannin kielellä.

---

(1)  Jäljempänä ’ETA-sopimus’.

(2)  Jäljempänä ’valvonta- ja tuomioistuinsopimus’.

(3)  On huomattava, että valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjaan 3 tehdyt muutokset tulivat voimaan 28 päivänä elokuuta 2003 sen jälkeen, kun EFTAn jäsenvaltiot olivat 10 päivänä joulukuuta 2001 sopineet EFTAn jäsenvaltioiden välisen, valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamista koskevan sopimuksen pöytäkirjan 3 muuttamisesta. Muutoksilla sisällytettiin pöytäkirjaan 3 ”neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1999, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (entisen) 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä”.

(4)  Suuntaviivat ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklan sekä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan soveltamista ja tulkitsemista varten, EFTAn valvontaviranomaisen päätös, tehty 19 päivänä tammikuuta 1994, julkaistu EYVL:ssä L 231, 3.9.1994, ja EYVL:n ETA-täydennysosassa N:o 32, 3.9.1994, muutettu viimeksi 31 päivänä maaliskuuta 2004 tehdyllä valvontaviranomaisen päätöksellä N:o 62/04/KOL, ei vielä julkaistu; jäljempänä ’valtiontukea koskevat valvontaviranomaisen suuntaviivat’.

(5)  Valtiontukea koskevien valvontaviranomaisen suuntaviivojen ympäristönsuojelutukea koskeva 15 luku, sellaisena kuin se on 23 päivänä toukokuuta 2001 tehdyssä valvontaviranomaisen päätöksessä N:o 152/01/KOL, julkaistu EYVL:ssä L 237, 6.9.2001, s. 16, ja EYVL:n ETA-täydennysosassa N:o 6, 24.1.2002, jäljempänä ’ympäristönsuojelutuen suuntaviivat’.

(6)  EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 149/02/KOL, tehty 26 päivänä heinäkuuta 2002, ympäristötoimenpiteistä (Norja), julkaistu EUVL:ssä L 31, 6.2.2003, s. 36, ja EUVL:n ETA-täydennysosassa N:o 8, 6.2.2003, s. 2.

(7)  Erityisesti suuntaviivojen 5.3.2. kohta.

(8)  Ilmoitus, jolla EFTA-valtioille, EU:n jäsenvaltioille sekä muille asianomaisille ilmoitettiin menettelyn aloittamista koskevista päätöksistä ja jolla näitä kehotettiin lähettämään huomautuksensa kahden viikon kuluessa tämän ilmoituksen julkaisemisesta, julkaistu EUVL:ssä C 105, 1.5.2003, s. 38, ja EUVL:n ETA-täydennysosassa N:o 22, 1.5.2003.

(9)  Ks. alaviite 6.

(10)  Ks. alaviite 7.

(11)  Asianomaisessa säännöksessä viitataan tilastoluokitukseen D, joka vastaa NACE:n pääluokan D kaksinumerotasoja 15—37.

(12)  Asianomaisessa säännöksessä viitataan tilastoluokitukseen C, joka vastaa NACE:n pääluokan C kaksinumerotasoja 10—14.

(13)  Viittausta tilastoluokitukseen ei ole; ala näyttäisi kuitenkin sisältyvän NACE:n pääluokkaan A.

(14)  Asetus nro 1203, annettu 23 päivänä joulukuuta 1992, ”Forskrift om avgiftsmessig avgrensning og praktisering av fritak og lettelser i avgift på elektrisk kraft for industrien m.v.”.

(15)  Vrt. asetus nro 1203, annettu 23 päivänä joulukuuta 1992, ”Forskrift om avgiftsmessig avgrensning og praktisering av fritak og lettelser i avgift på elektrisk kraft for industrien m.v.”, sellaisena kuin se on muutettuna 21 päivänä joulukuuta 2000 annetulla asetuksella nro 1344.

(16)  Asetus nro 1451, annettu 11 päivänä joulukuuta 2001, ”Forskrift om særavgifter”.

(17)  Norjaan sovellettava muuntokurssi oli 3 päivästä tammikuuta 2002 lähtien 8,0105 NOK = 1 € ja 3 päivästä tammikuuta 2003 lähtien 7,2360 NOK = 1 € (http://www.eftasurv.int/fieldsofwork/fieldstateaid/dbaFile791.html).

(18)  Light Expanded Clay Aggregate.

(19)  Liittyy ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annetun neuvoston direktiivin 96/61/EY (ns. IPPC-direktiivi) täytäntöönpanoon (EYVL L 257, 10.10.1996, s. 26, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2003/87/EY, EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32), sellaisena kuin se on sisällytettynä ETA-sopimukseen ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 27/97 (EYVL L 242, 4.9.1997, s. 76, ja ETA-täydennysosa N:o 37, 4.9.1997, s. 100). Säädös on pantava täytäntöön direktiivin vaatimusten mukaisesti 30 päivään lokakuuta 2007 mennessä.

(20)  Aiesopimuksen mukaan PIL vakuutti sopimuksen lisäyksessä lueteltujen yritysten puolesta (sopimuksen kattamat alat ovat: öljynjalostus, kemikaalit ja keraamiset materiaalit, sementti, ferroseokset ja alumiini), että ne kehittäisivät teknologiaa ja rakentaisivat puhdistuslaitoksia, jolloin Norjan SO2-päästöt vähenisivät vähintään 5 000 tonnilla vuodessa. Lisäksi PIL tekisi konkreettisia ehdotuksia tämän päästövähennyksen toteuttamisesta ja siitä, miten voitaisiin saavuttaa 7 000 tonnin kokonaisvähennys. PIL perusti niin sanotun prosessiteollisuuden ympäristörahaston (”rahaston”), jonka tarkoituksena on auttaa vähentämään yritysten SO2-päästöjä. Osallistuvat yritykset ja rahasto tekivät 18 päivänä joulukuuta 2001 täytäntöönpanosopimuksen, jonka mukaan yksittäiset yritykset sitoutuvat maksamaan toistuvasti rahastoon maksuja, jotka lasketaan yksittäisten yritysten SO2-päästöjen ja rahaston vahvistamien taksojen perusteella. Kaikki rahaston tukeen oikeutetut aloitteet olisi saatettava päätökseen ennen vuoden 2009 loppua. Täytäntöönpanosopimus tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002, ja sen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2009.

(21)  Aiheesta alueelliset verovapautukset valtiontukena ks. asia E-6/98, Norjan hallitus v. EFTAn valvontaviranomainen, Report of the EFTA Court 1999, s. 74.

(22)  Komission päätös, tehty 3 päivänä huhtikuuta 2002. Päätöksessä on kyse kaksoiskäyttöä koskevasta vapautuksesta Yhdistyneen kuningaskunnan ilmastonmuutosmaksujärjestelmässä (valtiontukipäätös nro C 18/2001 ja C 19/2001). EYVL L 229, 27.8.2002, s. 15.

(23)  KOM(1997) 30 lopullinen, EYVL C 139, 6.5.1997, s. 14.

(24)  Tällä välin annettiin 27 päivänä lokakuuta 2003 neuvoston direktiivi 2003/96/EY energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta (”energiaverodirektiivi”) (EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51), ei sisällytetty ETA-sopimukseen.

(25)  Tämä koski Norjan viranomaisten mukaan piimetallin ja piiraudan tuotantoa.

(26)  Neuvoston direktiivi 92/82/ETY, annettu 19 päivänä lokakuuta 1992, kivennäisöljyjen valmisteverojen määrien lähentämisestä (EYVL L 316, 31.10.1992, s. 19).

(27)  Lämmitysöljyä koskeva perusvero otettiin käyttöön vuonna 2000, ja sen tarkoituksena oli hillitä siirtymistä sähkön käytöstä öljyn käyttöön lämmitystarkoituksissa. Vero kannettiin samalta veropohjalta kuin kivennäisöljyjä koskeva CO2-vero. Paperi- ja selluteollisuus on ollut kokonaan vapautettu lämmitysöljyä koskevasta perusverosta veron käyttöönotosta lähtien.

(28)  Asia C-143/99, Adria Wien Pipeline, tuomio 8.11.2001 (Kok. 2001, s. I-8365, 49 kohta).

(29)  Ks. alaviite 19.

(30)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32), ei sisällytetty ETA-sopimukseen.

(31)  Direktiivi hyväksyttiin myöhemmin neuvoston direktiivinä 2003/96/EY, annettu 27 päivänä lokakuuta 2003, energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta (EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51).

(32)  Viite: St.prp.nr. 1 (2002—2003).

(33)  Ks. alaviite 31.

(34)  Euroopan hiili- ja teräsyhteisön jäsenvaltioiden ja Norjan kuningaskunnan sopimus (EYVL L 348, 27.12.1974, s. 17). Tämä kahdenvälinen vapaakauppasopimus pysyy voimassa EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päätyttyä. Sopimuksen mukaiset oikeudet ja velvollisuudet siirrettiin EHTY:ltä Euroopan yhteisölle EY:n jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssin 19 päivänä heinäkuuta 2002 tekemällä päätöksellä. EHTY:n perustamissopimuksen voimassaolon päättyessä heinäkuussa 2002 EHTY:n terässektorille annettavan valtiontuen käsittely yhteisössä sisällytettiin EY:n perustamissopimuksen yleisiin oikeudellisiin puitteisiin.

(35)  Terässektorin osalta ks. ETA-sopimuksen pöytäkirja 26 yhdessä ETA-sopimuksen pöytäkirjassa 14 olevan 5 artiklan kanssa. Muiden tuotteiden osalta ks. ETA-sopimuksen pöytäkirjassa 14 oleva 1 artikla ja 2 artiklan 1 kohta sekä kahdenvälisen vapaakauppasopimuksen 1 artikla ja sen liite, jossa luetellaan 1 artiklassa tarkoitetut tuotteet.

(36)  Ks. valtiontukea koskevien valvontaviranomaisen suuntaviivojen 17B jakson 17B.3.1.1 kohta, jossa käsitellään valtiontukisääntöjen soveltamista yritysten välittömään verotukseen.

(37)  Ks. valtiontukea koskevien valvontaviranomaisen suuntaviivojen 17B jakson 17B.3.1.4 kohta ja asia 173/73, Italia v. komissio, tuomio 2.7.1974 (Kok. 1974, s. 709, 15 kohta).

(38)  Ks. valtiontukea koskevien valvontaviranomaisen suuntaviivojen 17B jakson 17B.3.1.4 kohta.

(39)  Ks. julkisasiamies Darmonin ratkaisuehdotus yhdistetyissä asioissa C-72/91 ja C-73/91, Firma Sloman Neptun Schiffahrts, tuomio 17.3.1993 (Kok. 1993, s. I-887, 50 kohta).

(40)  Em. asia 173/73, 15 kohta.

(41)  Em. asia C-143/99, 55 kohta. Ks. myös asia C-75/97, Belgia v. komissio, tuomio 17.6.1999 (Kok. 1999, s. I-3671, 31 kohta), jossa tuomioistuin katsoi, että ”lisäalennuksen soveltamisalan rajaaminen tietyille aloille tekee toimenpiteestä valikoivan, joten toimenpide täyttää erityisyyttä koskevan edellytyksen.”

(42)  Em. asia C-143/99, 48 kohta, ja em. asia C-75/97, 32 kohta.

(43)  Ks. valtiontukipäätös nro N 449/2001 — Saksa, ympäristöveron uudistuksen jatkaminen 31.3.2002 jälkeen; valtiontukipäätös nro C 42/03 (ex NN 3/B/2001 ja NN 4/B/2001) — Ruotsi, energiavero-ohjelma; valtiontukipäätös nro NN 75/2002 — Suomi, eriytetyt sähkön energiaverokannat.

(44)  Em. asia C-143/99, 49 kohta.

(45)  Valtiontukipäätös nro C 33/2003 (ex NN 34/2003) — Itävalta, hyvitys maakaasun ja sähkön energiaveroista vuonna 2002 ja 2003; valtiontukipäätös nro N 449/2001 — Saksa, ympäristöveron uudistuksen jatkaminen 31.3.2002 jälkeen; valtiontukipäätös nro NN 3/A/2001 ja NN 4/A/2001) — Ruotsi, hiilidioksidiverojärjestelmän pidentäminen; valtiontukipäätös nro C 18/2001 (N 123/2000) — Yhdistynyt kuningaskunta, ilmastonmuutosmaksu.

(46)  Sähköveroa sovellettiin esim. täysimääräisesti rakennusteollisuuteen (”Bygge- og anleggsvirksomhet”), joka kuuluu tilastoluokkaan F, joka vastaa NACE:n pääluokkaa F.

(47)  Norjan sähkövero olisi voinut johtaa tilanteisiin, joissa esimerkiksi 75:ttä prosenttia toimistotilasta käytettiin hallintotarkoituksiin, jonka tuloksena koko rakennuksen kaikki sähkönkulutus olisi vapautettu sähköverosta.

(48)  Valtiontukipäätös nro N 416/1999 — Tanska, sähköuudistus. Ks. komission tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamisesta yritysten välittömään verotukseen, 16 kohta (EYVL C 384, 10.12.1998, s. 3), ja vastaava valtiontukea koskevien valvontaviranomaisen suuntaviivojen 17B jakson 17B.3.1.4 kohta (EYVL L 137, 8.6.2000, s. 22, ja ETA-täydennysosa N:o 26, 8.6.2000, s. 12).

(49)  Ks. erityisesti Tanskan lain ”Lov om afgift af electricitet” 11 §, saatavilla osoitteessa http://147.29.40.90/DELFIN/HTML/A1998/0068929.htm.

(50)  Ks. alaviite 22.

(51)  Valtiontukipäätös nro NN 3A/2001 ja NN 4A/2001 — Ruotsi, hiilidioksidiverojärjestelmän pidentäminen. Ks. päätöksen 3.5 ja 4.3 kohta.

(52)  Direktiivin 2 artiklan 4 kohdan b alakohta.

(53)  Direktiivin johdanto-osan 22 kappale.

(54)  Valtiontukea koskevien valvontaviranomaisen suuntaviivojen 15 luku, johdanto, 5 kappale.

(55)  Energiaverotusta koskevan direktiivin mukaan ympäristöverojärjestelmän luonteen ja johdonmukaisuuden vuoksi mineralogiset prosessit on jätettävä yhteisön kehyksen soveltamisalan ulkopuolelle (2 artiklan 4 kohdan b alakohta ja johdanto-osan 22 kappale). Ei kuitenkaan voi olla järjestelmän luonteen ja johdonmukaisuuden mukaista jättää osa muttei kaikkia mineralogisia prosesseja energiaveron soveltamisalan ulkopuolelle, kuten Norjan verojärjestelmässä.

(56)  Tätä vastoin vrt. asia C-53/00, Ferring SA v. Agence centrale des organismes de sécurité sociale (ACOSS), tuomio 22.11.2001 (Kok. 2001, s. I-9067), jossa tuomioistuin katsoi, että vero, joka kannettiin lääkkeiden suoramyynnistä apteekeille mutta ei tukkukauppias-jakelijoille, merkitsi tukkukauppias-jakelijoille myönnettyä valikoivaa verovapautusta. Asianomaisessa tapauksessa kaksi jakelijaryhmää olivat keskenään välittömässä kilpailutilanteessa, kyseisellä verolla oli välittömiä vaikutuksia niiden väliseen kilpailuasemaan, ja Ranskan viranomaisten erityisenä tavoitteena oli ollut saada aikaan tällaiset vaikutukset.

(57)  Vrt. julkisasiamies Tizzanon ratkaisuehdotus em. asiassa C-53/00, Ferring, 38 kohta.

(58)  Ks. alaviite 22 ja 51.

(59)  Eli 0,5 euroa/MWh, ks. 10 artikla yhdessä (em.) neuvoston direktiivin 2003/96/EY liitteessä I olevan taulukon C kanssa.

(60)  Valtiontukea koskevien valvontaviranomaisen suuntaviivojen 25 luku.

(61)  http://odin.dep.no/archive/mdvedlegg/01/17/T1386032.pdf.

(62)  EYVL L 316, 31.10.1992, s. 19.

(63)  Em. neuvoston direktiivi 2003/96/EY energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta.

(64)  Ks. tässä yhteydessä: asia C-242/00 Saksa v. komissio, tuomio 18.6.2002 (Kok. 2002, s. I-5603, 28 kohta.

(65)  Em. asia C-242/00 Saksa v. komissio, 28 kohta. Aiheellisten toimenpiteiden hyväksymisen sitovasta vaikutuksesta on nyt nimenomaisesti määrätty valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 19 artiklan 1 kohdan toisessa virkkeessä.

(66)  Ks. tässä yhteydessä asia C-313/90, CIRFS, tuomio 24.3.1993 (Kok. 1993, s. I-1125, 36 kohta).

(67)  Vrt. esim. valtiontukipäätös nro C 42/2003 — Ruotsi; valtiontukipäätös nro E 10/2000 — Saksa; ja valtiontukipäätös nro C 37/2000 — Portugali.

(68)  Em. asia 313/90, CIRFS, 35 kohta.

(69)  Vrt. suullista käsittelyä varten laadittu kertomus, 14 kohta (Kok. 1993, s. 1151).

(70)  Edellä mainitussa Ruotsin ympäristöveroihin liittyvässä menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio katsoi samalla tavoin, että Ruotsin aiheellisille toimenpiteille antama hyväksyntä on itsessään muuttanut voimassa olevan tuen uudeksi tueksi siltä osin kuin tukijärjestelmät eivät ole uusien suuntaviivojen mukaisia. Kuten nyt käsiteltävänä olevassa asiassa, komissio ei ollut suorittanut ennen menettelyn aloittamista koskevan päätöksen tekemistä mitään yksittäisiä arviointeja Ruotsin eri järjestelmistä, vrt. valtiontukipäätös nro C 42/2003.

(71)  Em. asia C-242/00, 28 kohta.

(72)  Asia C-36/00, Espanja v. komissio, tuomio 21.3.2002 (Kok. 2002, s. I-3243, 24, 25 ja 32 kohta).

(73)  Ks. valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 14 artikla ja ennen pöytäkirjan 3 muutoksen voimaantuloa 28.8.2003 edeltävältä ajalta valtiontukea koskevien valvontaviranomaisen suuntaviivojen 6 luvun 6.2.3 kohta.

(74)  Vrt. asia C-169/95, Espanja v. komissio, tuomio 14.1.1997 (Kok. 1997, s. I-135, 51 kohta; asia C-24/95, Alcan Deutschland, tuomio 20.3.1997 (Kok. 1997, s. I-1591, 25 kohta; ja asia T-55/99, Confederación Española de Transporte de Mercancías (CETM), tuomio 29.9.2000 (Kok. 2000, s. II-3207, 121—131 kohta.

(75)  Neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1999, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (entisen) 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.

(76)  Ks. alaviite 6.

(77)  Itse asiassa vaikuttaa todennäköiseltä, että useimmat tuensaajat saivat tiedon Norjan aiheellisille toimenpiteille antamasta hyväksynnästä sekä tukijärjestelmien soveltuvuutta koskevista epäilyksistä joko toukokuussa 2002, kun yleisölle tiedotettiin asiasta Norjan hallituksen tarkistetussa talousarviossa vuodeksi 2002, lokakuussa 2002, kun hallitus julkaisi Internetissä huomautuksensa menettelyn aloittamista koskevaan valvontaviranomaisen päätökseen ja lisäksi tiedotti yleisölle menettelyn aloittamista koskevan päätöksen pääasiallisesta sisällöstä valtion talousarviossa vuodeksi 2003, tai viimeistään joulukuussa 2002, kun hallitus julkaisi raportin uusien ympäristönsuojelutuen suuntaviivojen vaikutuksista sähköveroon.

(78)  Tämä on johdonmukaista komission käytännön kanssa (vrt. valtiontukipäätös nro C 33/2003 — Itävalta), vaikka komissio olikin katsonut ennen energiaverodirektiivin antamista, että yleistä verokantaa 20—25 prosenttia alhaisempi verokanta oli merkittävä osa kansallisesta verosta (valtiontukipäätös nro N 449/2001 — Saksa; valtiontukipäätös nro NN 3A/2001 ja NN 4A/2001 — Ruotsi.

---

23.12.2004

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 319/62

---

EFTAN VALVONTAVIRANOMAISEN PÄÄTÖS,

tehty 9 päivänä syyskuuta 2004,

Islannin asemasta kirjolohen verenvuotoseptikemian (VHS) ja tarttuvan vertamuodostavan kudoksen kuolion (IHN) osalta

(2004/C 319/09)

EFTAN VALVONTAVIRANOMAINEN, joka

OTTAA HUOMIOON Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (jäljempänä ’ETA-sopimus’) ja erityisesti sen 109 artiklan ja pöytäkirjan 1,

OTTAA HUOMIOON EFTAn jäsenvaltioiden välisen valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamista koskevan sopimuksen ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan d alakohdan ja pöytäkirjan 1,

OTTAA HUOMIOON ETA-sopimuksen liitteessä I olevan I luvun 4.1.5 kohdassa tarkoitetun asiakirjan neuvoston direktiivi 91/67/ETY, annettu 28 päivänä tammikuuta 1991, eläinten terveyttä koskevista edellytyksistä saatettaessa vesiviljeltyjä eläimiä ja tuotteita markkinoille, sellaisena kuin se on mukautettuna ETA-sopimuksen pöytäkirjassa 1, ja erityisesti kyseisen asiakirjan 5 artiklan,

OTTAA HUOMIOON EFTAn valvontaviranomaisen 14 päivänä heinäkuuta 2004 tekemän päätöksen 196/04/KOL, jolla tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta vastaava komission jäsen velvoitetaan tekemään päätöksiä ja ryhtymään toimenpiteisiin, ja erityisesti sen 1 kohdan,

SEKÄ KATSOO SEURAAVAA:

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1.	Islannin alueet, jotka on mainittu liitteessä, tunnustetaan kirjolohen verenvuotoseptikemian (VHS) ja tarttuvan vertamuodostavan kudoksen kuolion (IHN) osalta hyväksytyksi manner- ja rannikkoalueeksi.

2.	Tämä päätös tulee voimaan 15 päivänä syyskuuta 2004.

3.	Tämä päätös on osoitettu Islannille.

4.	Tämä päätös on todistusvoimainen englannin kielellä.

---

---

23.12.2004

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 319/65

---

EFTAN VALVONTAVIRANOMAISEN PÄÄTÖS,

tehty 9 päivänä syyskuuta 2004,

kaikkien kalojen poistamista lohen tarttuva anemia (ISA-tauti) -tautitartunnan saastuttamilta viljelylaitoksilta koskevan Norjan suunnitelman hyväksymisestä

(2004/C 319/10)

EFTAN VALVONTAVIRANOMAINEN, joka

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (jäljempänä ’ETA-sopimus’) ja erityisesti sen 109 artiklan ja pöytäkirjan 1,

ottaa huomioon EFTAn jäsenvaltioiden välisen, valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamista koskevan sopimuksen ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan d alakohdan ja pöytäkirjan 1,

ottaa huomioon ETA-sopimuksen liitteessä I olevan I luvun 3.1.7 kohdassa tarkoitetun asiakirjan neuvoston direktiivi 93/53/ETY, annettu 24 päivänä kesäkuuta 1993, yhteisön vähimmäistoimenpiteistä tiettyjen kalatautien torjumiseksi, sellaisena kuin se on muutettuna ja mukautettuna ETA-sopimuksen pöytäkirjassa 1, ja erityisesti kyseisen asiakirjan 6 artiklan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon EFTAn valvontaviranomaisen 14 päivänä heinäkuuta 2004 tekemän päätöksen 196/04/KOL, jolla tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta vastaava komission jäsen velvoitetaan tekemään päätöksiä ja ryhtymään toimenpiteisiin, ja erityisesti sen 1 kohdan,

SEKÄ KATSOO SEURAAVAA:

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1.	Hyväksytään Norjan esittämä suunnitelma kaikkien kalojen poistamisesta lohen tarttuva anemia (ISA-tauti) -tautitartunnan saastuttamilta viljelylaitoksilta.

2.	Tämä päätös tulee voimaan 15 päivänä syyskuuta 2004.

3.	Tämä päätös on osoitettu Norjalle.

4.	Tämä päätös on todistusvoimainen englannin kielellä.

---

23.12.2004

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 319/67

---

EFTAN VALVONTAVIRANOMAISEN PÄÄTÖS,

tehty 9 päivänä syyskuuta 2004,

Norjan koko rannikon tunnustamisesta hyväksytyksi alueeksi Bonamia ostreaen ja Marteilia refringensin osalta

(2004/C 319/11)

EFTAN VALVONTAVIRANOMAINEN, joka

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (jäljempänä ’ETA-sopimus’) ja erityisesti sen 109 artiklan ja pöytäkirjan 1,

ottaa huomioon EFTAn jäsenvaltioiden välisen, valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamista koskevan sopimuksen ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan d alakohdan ja pöytäkirjan 1,

ottaa huomioon ETA-sopimuksen liitteessä I olevan I luvun 4.1.5 kohdassa tarkoitetun asiakirjan neuvoston direktiivi 91/67/ETY, annettu 28 päivänä tammikuuta 1991, eläinten terveyttä koskevista edellytyksistä saatettaessa vesiviljeltyjä eläimiä ja tuotteita markkinoille, sellaisena kuin se on mukautettuna ETA-sopimuksen pöytäkirjassa 1, ja erityisesti kyseisen asiakirjan 5 artiklan,

ottaa huomioon EFTAn valvontaviranomaisen 14 päivänä heinäkuuta 2004 tekemän päätöksen 196/04/KOL, jolla tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta vastaava komission jäsen velvoitetaan tekemään päätöksiä ja ryhtymään toimenpiteisiin, ja erityisesti sen 1 kohdan,

SEKÄ KATSOO SEURAAVAA:

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1.	B. ostreaen ja M. refringensin osalta hyväksyttyjen Norjan alueiden luettelo on tämän päätöksen liitteessä.

2.	Tämä päätös tulee voimaan 15 päivänä syyskuuta 2004.

3.	Tämä päätös on osoitettu Norjalle.

4.	Tämä päätös on todistusvoimainen englannin kielellä.

---

---

23.12.2004

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 319/70

---

Fesil ASAn ja Finnfjord Smelteverk AS:n 31. elokuuta 2004 EFTAn valvontaviranomaista vastaan nostama kanne

(Asia E-5/04)

(2004/C 319/12)

Fesil ASA ja Finnfjord Smelteverk AS, asiamiehenään asianajaja Jan Magne Langseth, Advokatfirmaet Schjødt AS (osoite Dronning Mauds gt. 11, P.b. 2444 Solli, N-0201 Oslo) ovat nostaneet 31. elokuuta 2004 EFTAn tuomioistuimessa kanteen EFTAn valvontaviranomaista vastaan.

Kantaja vaatii, että tuomioistuin

1.	kumoaa 30. kesäkuuta 2004 tehdyn EFTAn valvontaviranomaisen päätöksen 148/04/KOL

2.	määrää EFTAn valvontaviranomaisen maksamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeusperusta ja taustatiedot sekä kanteen tueksi esitetyt oikeusseikkoja koskevat väitteet:

—	EFTAn valvontaviranomaisen päätöksessä 148/04/KOL (jäljempänä ’päätös’) todetaan, että Norjan toimenpide vapauttaa tehdas- ja kaivosteollisuus sähköverosta on valtiontukea ja että se muodostaa uuden tuen 1. tammikuuta 2002 alkaen.

—	Päätöksessä todetaan, että asianomaiset toimenpiteet eivät ole ETA-sopimuksen mukaisia ja soveltumaton tuki on perittävä takaisin tuensaajilta.

—	EFTAn valvontaviranomainen ei ole tulkinnut ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohtaa oikein.

—	EFTAn valvontaviranomainen käyttää ETA-sopimuksen mukaista toimivaltaansa väärin soveltaessaan virheellisesti ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohtaa ja valtiontuesta ympäristönsuojelulle annettuja suuntaviivoja.

—	Väitetyn tuen takaisin perimiselle takaisin hakijoilta ei ole oikeusperustaa.

---

23.12.2004

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 319/71

---

Prosessindustriens Landsforeningin, Borregaardin, Elkem ASAn, Norsk Hydro ASAn, Eramet Norway AS:n, Norske Skogindustrier ASAn, Södra Cell Folla AS:n, Tinfos Titan & Iron KS:n ja Yara International ASAn 31. elokuuta 2004 EFTAn valvontaviranomaista vastaan nostama kanne

(Asia E-6/04)

(2004/C 319/13)

Prosessindustriens Landsforening, Borregaard, Elkem ASA, Norsk Hydro ASA, Eramet Norway AS, Norske Skogindustrier ASA, Södra Cell Folla AS, Tinfos Titan & Iron KS ja Yara International ASA, asiamiehinään asianajaja Onno W. Brouwer ja Rechtsanwalt Michael Schuette, Freshfields Bruckhaus Derringer (osoite Bastion Tower, Place du Champ de Mars 5, 1050 Bryssel), ovat nostaneet 31. elokuuta 2004 EFTAn tuomioistuimessa kanteen EFTAn valvontaviranomaista vastaan.

Kantaja vaatii, että tuomioistuin

1.	kumoaa 30. kesäkuuta 2004 tehdyn EFTAn valvontaviranomaisen päätöksen 148/04/KOL

2.	määrää EFTAn valvontaviranomaisen maksamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeusperusta ja taustatiedot sekä kanteen tueksi esitetyt oikeusseikkoja koskevat väitteet:

—	30. päivänä kesäkuuta 2004 tehdyssä EFTAn valvontaviranomaisen päätöksessä 148/04/KOL (jäljempänä ’päätös’) käsitellään sähköveroa. Päätöksen mukaan se, ettei sähköveroa sovelleta tehdasteollisuuteen, muodostaa valtiontuen.

—	EFTAn valvontaviranomainen on rikkonut ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohtaa.

—	EFTAn valvontaviranomainen on rikkonut ETA-sopimuksen 61 artiklaa ja pöytäkirjassa 3 olevaa II osaa voimassaolevan valtiontuen katsomisesta uudeksi tueksi.

—	Päätöksellä rikotaan oikeusvarmuuden periaatetta.

—	EFTAn valvontaviranomainen ei noudattanut asianmukaista menettelyä ja rikkoi valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta tehdyn sopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 17, 18 ja 19 artiklaa.

—	Päätöksellä rikotaan ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklaa tuen takaisinperinnän osalta.

---

23.12.2004

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 319/72

---

Norjan kuningaskunnan 1. syyskuuta 2004 EFTAn valvontaviranomaista vastaan nostama kanne

(Asia E-7/04)

(2004/C 319/14)

Norjan kuningaskunta, asiamiehinään avustava lakimies Ketil Bøe Moen, yleisen syyttäjän virasto (siviiliasiat), ja neuvonantaja Ingeborg Djupvik, ulkoasiainministeriö (c/o yleisen syyttäjän virasto (siviiliasiat), Oslo), ovat nostaneet 1. syyskuuta 2004 EFTAn tuomioistuimessa kanteen EFTAn valvontaviranomaista vastaan.

Kantaja vaatii, että tuomioistuin

1.	kumoaa 30. kesäkuuta 2004 tehdyn EFTAn valvontaviranomaisen päätöksen 148/04/KOL

2.	määrää EFTAn valvontaviranomaisen maksamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeusperusta ja taustatiedot sekä kanteen tueksi esitetyt oikeusseikkoja koskevat väitteet:

—	30. päivänä kesäkuuta 2004 tehty EFTAn valvontaviranomaisen päätös 148/04/KOL (jäljempänä ’päätös’) koskee Norjan ympäristöverotoimenpiteitä.

—	EFTAn valvontaviranomainen totesi päätöksessä mm. että neljä Norjan verotoimenpidettä on ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

—	EFTAn valvontaviranomainen määräsi päätöksessä kahden verotoimenpiteen muodostaman tuen perittäväksi takaisin sillä perusteella, että väitetyt tukijärjestelmät muuttuivat uudeksi tueksi 1. tammikuuta 2002.

—	EFTAn valvontaviranomainen on rikkonut ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohtaa.

—	Asianomaiset verotoimenpiteet eivät ole uutta tukea.

—	Väitetyn tuen perimiselle takaisin hakijoilta ei ole oikeusperustaa.

---

23.12.2004

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 319/73

---

EHDOTUSPYYNTÖ — EAC 65/04

Tempus III -hakuopas 2004/2005

(2004/C 319/15)

1.   TAVOITTEET JA KUVAUS

Euroopan komission Euroopan laajuisesta korkeakouluopetusta koskevasta Tempus-yhteistyöohjelmasta myönnetään tukia korkeakouluopetuksen kehittämiseen ja uudistamiseen kumppanuusmaissa. Tempus-ohjelmasta tuetaan monenvälisiä yhteistyöhankkeita, joiden toteuttamiseen osallistuu korkeakoululaitoksia EU:n jäsenmaista ja kumppanuusmaista. Nämä laitokset muodostavat keskenään hankeyhteenliittymiä. Kansallinen koordinointi on turvattu varmistamalla, että ehdotetuissa hankkeissa noudatetaan Tempus-ohjelman täytäntöönpanoon liittyviä kansallisia painopisteitä, jotka komissio ja jokaisen kumppanuusmaan asianomaiset viranomaiset määrittelevät yhdessä vuosittain.

Tempus-ohjelman kolme keskeistä yhteistyövälinettä ovat seuraavat:

—	Henkilökohtaiset liikkuvuusapurahat: niiden tarkoituksena on tarjota korkeakoulujen opetus- ja hallintohenkilöstölle mahdollisuus osallistua määräaikaisiin liikkuvuusjaksoihin ulkomailla.

—	Rakenteelliset ja täydentävät toimenpiteet: lyhytkestoisia hankkeita, jotka suuntautuvat ylhäältä alaspäin ja joissa pyritään uudistuksiin pääasiassa kansallisella tasolla.

—	Eurooppalaiset yhteishankkeet: keskipitkiä hankkeita, jotka suuntautuvat alhaalta ylöspäin ja joissa pyritään uudistuksiin korkeakoulutuslaitosten tasolla.

2.   TUKIKELPOISET HAKIJAT

Tempus-ohjelmaan voi osallistua korkeakoulujen lisäksi myös muita kuin akateemisia laitoksia, kuten kansalaisjärjestöjä, liikeyrityksiä sekä viranomaisia.

Laitosten on sijaittava jossakin seuraavista ohjelmaan osallistuvista maista:

—	Euroopan yhteisön 25 jäsenmaata.

—

Kumppanuusmaat — joihin kuuluvat tällä hetkellä Länsi-Balkanin maat Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia sekä Serbia ja Montenegro (1); Itä-Euroopan ja Keski-Aasian maat Armenia, Azerbaidžan, Valko-Venäjä, Georgia, Kazakstan, Kirgisistan, Moldova, Mongolia, Venäjä, Tadžikistan, Turkmenistan, Ukraina ja Uzbekistan; sekä Välimeren alueen kumppanit Algeria, Egypti, Israel (2), Jordania, Libanon, Marokko, palestiinalaishallinto, Syyria ja Tunisia.

Tempus-hankkeisiin voivat myös osallistua omalla rahoituksella oppilaitokset ja organisaatiot seuraavista maaryhmistä:

—	Jäljellä olevat hakijamaat Bulgaria, Romania ja Turkki. Bulgaria ja Romania osallistuivat Tempus-ohjelmaan kumppanuusmaina myös kaudella 1990—2000, ja ne ovat saaneet runsaasti kokemuksia ja positiivisia tuloksia, joista voi olla hyötyä hankeyhteenliittymässä.

—	G24-ryhmän jäsenet, jotka eivät ole EU:n jäsenmaita, eli Amerikan yhdysvallat, Australia, Islanti, Japani, Kanada, Liechtenstein, Norja, Sveitsi ja Uusi-Seelanti.

3.   TALOUSARVIO JA HANKKEIDEN KESTO

Tempus-ohjelma rahoitetaan alueellisten yhteistyöohjelmien CARDS (Länsi-Balkanin maat), MEDA (Välimeren alueen maat) ja TACIS (Itä-Eurooppa, Kaukasia ja Keski-Aasia) kautta. Tempus-ohjelma saa rahoitusta CARDS-ohjelman määrärahoista noin 15 miljoonaa euroa, MEDA-ohjelman määrärahoista noin 20 miljoonaa euroa sekä TACIS-ohjelman määrärahoista myös noin 20 miljoonaa euroa.

Myönnettävät liikkuvuusapurahat kattavat 100 prosenttia liikkuvuuskuluista. Henkilökohtaisia liikkuvuusapurahoja myönnetään ajanjaksoille, jotka voivat kestää viikosta kahdeksaan viikkoon. Apurahan enimmäismäärä on 5 000 euroa.

Rakenteellisia ja täydentäviä toimenpiteitä sekä eurooppalaisia yhteishankkeita varten myönnettävät apurahat kattavat 95 prosenttia hankkeiden tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Hakijan tai hankeyhteenliittymän on itse rahoitettava jäljelle jäävät 5 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista.

Rakenteelliset ja täydentävät toimenpiteet voivat kestää enintään vuoden. Apurahan enimmäismäärä on rakenteellisille toimenpiteille 150 000 euroa ja täydentäville toimenpiteille 100 000 euroa.

Apurahan enimmäismäärä kaksivuotisille eurooppalaisille yhteishankkeille on 300 000 euroa ja kolmevuotisille yhteishankkeille 500 000 euroa.

4.   HAKUAIKA

Vuosittaiset määräajat henkilökohtaisia liikkuvuusapurahoja koskevien hakemuksien jättämiselle ovat 15. helmikuuta, 15. kesäkuuta ja 15. lokakuuta.

Vuosittaiset määräajat rakenteellisia ja täydentäviä toimenpiteitä koskevien hakemuksien jättämiselle ovat 15. helmikuuta ja 15. lokakuuta.

Vuosittainen määräaika eurooppalaisia yhteishankkeita koskevien hakemuksien jättämiselle on 15. joulukuuta.

5.   LISÄTIETOJA

Tempus-ohjelman ehdotuspyyntö eli hakuopas ohjelman toteuttamiseksi vuosina 2004—2005 on julkaistu viidellä kielellä (englanti, ranska, saksa, arabia ja venäjä) alla olevalla Internet-sivulla linkissä ”Apply for Tempus”. Tietoja valituista hankkeista sekä joidenkin kumppanuusmaiden hakemusten tukikelpoisuusedellytykset on myös julkaistu tällä Internet-sivulla:

http://www.etf.eu.int/tempus.nsf

Tukihakemuksissa on noudatettava ehdotuspyynnössä asetettuja ehtoja, ja ne on toimitettava ehdotuspyyntöön liittyvillä lomakkeilla.

---

(1)  Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston 10. kesäkuuta 1999 antaman päätöslauselman 1244 mukaisesti Kosovo on kansainvälisen väliaikaisen siviilihallinnon alaisena.

(2)  Koska Israel ei saa kahdenvälistä MEDA-rahoitusta, sen osallistuminen on mahdollista ainoastaan omalla rahoituksella.

---

23.12.2004

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 319/75

---

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevän tiedelautakunnan (CONTAM Panel) jäsenyyttä koskeva kiinnostuksenilmaisupyyntö

(2004/C 319/16)

Tämä pyyntö on suunnattu tieteenharjoittajille, jotka ovat kiinnostuneita jäsenyydestä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen tiedelautakunnassa. Viranomainen on perustettu 28 päivänä tammikuuta 2002 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 178/2002 elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (1), jota on muutettu 22 päivänä heinäkuuta 2003 annetulla asetuksella (EY) N:o 1642/2003 (EUVL L 245, 29.9.2003). Viranomaisella on toimipaikka Parmassa, Italiassa.

Viranomaisen tiedekomitea ja tiedelautakunnat ovat olleet toiminnassa toukokuusta 2003 lähtien. Tämä kiinnostuksenilmaisupyyntö on erityisesti tieteenharjoittajille, joilla on asiantuntemusta nimenomaan jäljempänä mainituilta alueilta, ja tarkoituksena on täyttää elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevän tiedelautakunnan toimet. Tämänhetkinen asiantuntijoiden luettelo on osoitteessa http://www.efsa.eu.int/science_en.html.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen

Yksi viranomaisen tärkeimmistä tehtävistä on antaa tieteellisiä lausuntoja yhteisön lainsäädännön ja politiikan tueksi kaikilla aloilla, jotka saattavat vaikuttaa välittömästi tai välillisesti elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuteen sekä niihin läheisesti liittyviin kysymyksiin eläinten terveyden ja hyvinvoinnin samoin kuin kasvien terveyden aloilla. Virasto tarjoaa näistä asioista riippumatonta tietoa sekä varoituksia esiin tulevista riskeistä. Sen tehtäviin kuuluu myös antaa tieteellisiä lausuntoja ravitsemuksesta, erityisesti yhteisön lainsäädännön, geneettisesti muunnettujen organismien ja uuden ravintoteknologian yhteydessä. Varmistamalla mahdollisimman suuren riippumattomuuden, avoimuuden ja tieteellisen laadun viranomainen pyrkii nopeasti vakiinnuttamaan asemansa alan tunnustettuna yhteyspisteenä. Erikoistuneen henkilöstönsä lisäksi viranomainen johtaa toimintansa tueksi toimivaltaisten organisaatioiden verkostoa EU:n alueella.

Viranomaisen tiedelautakuntien rooli

Tiedelautakunnat ovat vastuussa elintarviketurvallisuusviranomaisen tieteellisten lausuntojen antamisesta oman asiantuntemuksensa alalla.

Tiedelautakunnan toiminta-alue ja edellytettävä asiantuntemus:

Elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä tiedetoimikunta (CONTAM Panel): vierasaineet elintarvikkeissa ja rehuissa, tähän liittyvät alat sekä haitta-aineet, kuten luonnolliset myrkyt, mykotoksiinit sekä luvattomien aineiden jäämät, jotka eivät kuulu minkään muun lautakunnan alaan.

Vaadittava pätevyys: yleinen toksikologia, eläintoksikologia, toksikokinetiikka (mallinnus ja metabolismi.)

Tiedelautakuntien kokoonpano

Tiedelautakunnissa on enintään 21 riippumatonta tieteellistä asiantuntijaa. Komissio voi muuttaa elintarviketurvallisuusviranomaisen pyynnöstä tiedelautakuntien määrää ja nimiä teknisen ja tieteellisen kehityksen mukaisesti noudattaen asetuksen (EY) N:o 178/2002 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä (kuten asetus on muutettuna).

Kelpoisuusvaatimukset:

Hakijoilla on oltava:

—	korkeakoulututkinto asianomaiselta tieteenalalta, mieluummin jatkotutkintotaso,

—	vähintään 10 vuoden työkokemus näitä vaatimuksia vastaavalta tasolta.

Valintakriteerit

Etusija annetaan hakijoille, joilla on

—	kokemusta tieteellisestä riskinarvioinnista ja/tai tieteellisten neuvojen antamisesta elintarvike- ja rehuturvallisuuteen liittyviltä aloilta yleensä sekä erityisesti kelpoisuutta ja asiantuntemusta edellytettävältä tiedelautakunnan elintarvikeketjun vierasaineiden alalta,

—	kokemusta tieteellisten töiden ja julkaisijan vertaisarvioinneista, mielellään aloilta, jotka liittyvät elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevän tiedelautakunnan toiminta-alaan,

—	kykyä analysoida monimutkaista informaatiota ja asiakirja-aineistoa usein monilta tieteenaloilta ja useista lähteistä sekä valmistella tieteellisiä lausuntoja ja raportteja,

—	näyttöä tieteellisestä asiantuntemuksesta yhdeltä tai mieluummin useammalta elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevän tiedelautakunnan toiminta-alan alueelta,

—	työkokemusta monitieteisestä ympäristöstä, mielellään kansainvälisessä yhteydessä,

—	johtamis- ja viestimistaitoja.

Nykyaikaisten asiakirjansiirto- ja viestintävälineiden käyttötaito katsotaan eduksi, koska viranomaisen tarkoituksena on hyödyntää tätä teknologiaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Riippumattomuus sekä ilmoittaminen sitoumuksista ja etunäkökohdista

Tiedelautakuntien jäsenet nimitetään riippumattomina asiantuntijoina. Hakijoiden on annettava vakuutus sitoutumisestaan toimimaan riippumattomana kaikista ulkopuolisista vaikutuksista sekä ilmoitus siitä, että mahdollisia riippumattomuutta heikentäviä etunäkökohtia ei ole.

Valintamenettely, nimittäminen ja toimikausi

Viranomainen vertailee kelpoisuusehdot täyttäviä hakemuksia edellä mainittujen valintakriteerien perusteella.

Viranomainen varaa itselleen oikeuden konsultoida kolmatta osapuolta tiedelautakuntiin pyrkivien ehdokkaiden ammattikokemuksesta.

Johtokunta nimittää tiedelautakuntien jäsenet toiminnanjohtajan ehdotuksen jälkeen. Nykyinen tiedekomitea ja tiedelautakunnat ovat toimineet toukokuusta 2003 lähtien, ja ne uusitaan kolmen vuoden välein.

Hakija voidaan nimittää vain yhteen tiedelautakuntaan. Hakija voidaan omalla suostumuksellaan nimittää johonkin tiedelautakuntaan, vaikka hän ei olisi erityisesti hakenut siihen. Hakijat, jotka ovat täyttäneet jäsenyysvaatimukset, mutta jotka kuitenkin ovat jääneet nimittämättä, otetaan varallaololuetteloon mahdollista myöhempää toimen täyttämistä varten.

Yhtäläiset mahdollisuudet

Viranomainen soveltaa Euroopan unionin miesten ja naisten välisen tasa-arvoisuuden periaatetta.

Osallistuminen kokouksiin

Jäsenten on oltava valmiita osallistumaan säännöllisesti tiedelautakunnan kokouksiin. Tiedelautakunnat kokoontuvat arviolta 4—6 kertaa vuodessa. Lautakunnan jäsenten osallistuminen tieteellisten lautakuntien työryhmiin voi vaatia mukanaoloa useammissa kokouksissa.

Tiedelautakuntien jäsenille ei makseta palkkaa, mutta heillä on oikeus saada 300 euron korvaus jokaisesta kokonaisesta kokouspäivästä. Jäsenet saavat lisäksi matka- ja ylläpitokorvauksia viranomaisen menettelytapasäännöissä esitettyjen taulukoiden mukaisesti.

Hakumenettely

Viranomainen rohkaisee käyttämään hakemusten lähettämisessä omaa online-periaatteella toimivaa www-toimintoaan. Kuitenkin myös postin kautta toimitettavat hakemukset hyväksytään.

Online-muotoisia hakemuslomakkeita on saatavissa viranomaisen www-sivustolta www.efsa.eu.int, jonka kautta ne voidaan myös toimittaa eteenpäin. Paperimuodossa olevia hakemuksia saa yhtä lailla viranomaisen www-sivustolta www.efsa.eu.int tai postin välityksellä jäljempänä olevasta osoitteesta.

European Food Safety Authority (EFSA)

Anja Van Impe (Office 7/17)

Call for expression of interest — CONTAM Panel

Rue de Genève 10

B-1140 Brussels

Hakulomakkeet on toimitettava kirjattuna lähetyksenä samaan osoitteeseen.

Muita hakemuksen tueksi esitettäviä asiakirjoja voidaan pyytää myöhemmässä vaiheessa.

Hakijat voivat toimittaa hakemuksen millä tahansa Euroopan yhteisön virallisella kielellä, mutta on erittäin toivottavaa, että hakemus toimitettaisiin joko englanniksi, ranskaksi tai saksaksi valintamenettelyn helpottamiseksi.

Hakemukset käsitellään luottamuksellisesti.

Määräaika hakemusten jättämiselle

Hakemukset toimitetaan sähköisesti online-muodossa osoitteessa www.efsa.eu.int tai kirjattuna kirjeenä edellä mainittuun osoitteeseen viimeistään 28. helmikuuta 2005 (postileiman päivämäärä).

Viranomainen varaa itselleen oikeuden jättää huomiotta kaikki myöhemmin saapuvat kiinnostuksenilmaisut.

---

(1)  EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.

---