ISSN 1725-2490 |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 292 |
|
Suomenkielinen laitos |
Tiedonantoja ja ilmoituksia |
47. vuosikerta |
Ilmoitusnumero |
Sisältö |
Sivu |
|
I Tiedonantoja |
|
|
Komissio |
|
2004/C 292/1 |
||
2004/C 292/2 |
Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia COMP/M.3646 — MABSA/Belgian State/BIAC/JV — Asiaan sovelletaan mahdollisesti yksinkertaistettua menettelyä ( 1 ) |
|
2004/C 292/3 |
Valtiontuki — Tšekki — VALTIONTUKI C 27/04 (ex CZ 49/03) — Agrobanka Praha, a.s. / GE Capital Bank, a.s. — Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti ( 1 ) |
|
2004/C 292/4 |
Euroopan unionin virastojen ja elinten tilikauden 2003 lopullisten tilinpäätösten julkaisu |
|
|
Euroopan keskuspankki |
|
2004/C 292/5 |
||
|
III Tiedotteita |
|
|
Komissio |
|
2004/C 292/6 |
||
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti |
FI |
|
I Tiedonantoja
Komissio
30.11.2004 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 292/1 |
Euron kurssi (1)
29. marraskuuta 2004
(2004/C 292/01)
1 euro=
|
Rahayksikkö |
Kurssi |
USD |
Yhdysvaltain dollaria |
1,3247 |
JPY |
Japanin jeniä |
136,24 |
DKK |
Tanskan kruunua |
7,4287 |
GBP |
Englannin puntaa |
0,70100 |
SEK |
Ruotsin kruunua |
8,9210 |
CHF |
Sveitsin frangia |
1,5170 |
ISK |
Islannin kruunua |
86,47 |
NOK |
Norjan kruunua |
8,0700 |
BGN |
Bulgarian leviä |
1,9559 |
CYP |
Kyproksen puntaa |
0,5796 |
CZK |
Tšekin korunaa |
31,020 |
EEK |
Viron kruunua |
15,6466 |
HUF |
Unkarin forinttia |
246,54 |
LTL |
Liettuan litiä |
3,4528 |
LVL |
Latvian latia |
0,6858 |
MTL |
Maltan liiraa |
0,4328 |
PLN |
Puolan zlotya |
4,2122 |
ROL |
Romanian leuta |
38 922 |
SIT |
Slovenian tolaria |
239,79 |
SKK |
Slovakian korunaa |
39,275 |
TRL |
Turkin liiraa |
1 896 900 |
AUD |
Australian dollaria |
1,6890 |
CAD |
Kanadan dollaria |
1,5675 |
HKD |
Hongkongin dollaria |
10,3010 |
NZD |
Uuden-Seelannin dollaria |
1,8502 |
SGD |
Singaporin dollaria |
2,1690 |
KRW |
Etelä-Korean wonia |
1 387,09 |
ZAR |
Etelä-Afrikan randia |
7,7180 |
Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.
30.11.2004 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 292/2 |
Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä
(Asia COMP/M.3646 — MABSA/Belgian State/BIAC/JV
Asiaan sovelletaan mahdollisesti yksinkertaistettua menettelyä
(2004/C 292/02)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
1. |
Komissio vastaanotti 18. marraskuuta 2004 neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (1) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen ehdotetusta yrityskeskittymästä, jolla yritys Macquarie Airports Brussels S.A. (”MABSA”, Luxemburg), joka kuuluu Macquarie Group- yhtymään (Australia), hankkii neuvoston asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä yhteisen määräysvallan yrityksessä Brussels International Airport Company N.V./S.A. (”BIAC”, Belgia), yhdessä Belgian valtion kanssa, ostamalla osakkeita. |
2. |
Kyseisten yritysten liiketoiminnan sisältö on seuraava:
|
3. |
Komissio katsoo alustavan tarkastelun perusteella, että ilmoitettu toimi voi kuulua asetuksen (EY) N:o 139/2004 soveltamisalaan. Asiaa koskevan lopullisen päätöksen tekoa on kuitenkin lykätty. On huomattava, että asiaan sovelletaan mahdollisesti yksinkertaistettua menettelyä yksinkertaistetusta menettelystä tiettyjen keskittymien käsittelemiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 (2) nojalla annetun komission tiedonannon mukaisesti. |
4. |
Komissio kehottaa asianomaisia kolmansia osapuolia esittämään sille mahdolliset ehdotettua toimenpidettä koskevat huomautuksensa. Huomautusten on oltava komissiolla 10 päivän kuluessa tämän ilmoituksen julkaisupäivästä. Huomautukset voidaan lähettää komissiolle faksitse (numeroon (32-2) 296 43 01 tai 296 72 44) tai postitse viitteellä COMP/M. 3646 CASE — MABSA/Belgian State/BIAC/JV seuraavaan osoitteeseen:
|
(1) EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.
(2) Tiedonanto on komission kilpailun pääosaston sivuilla:
http://europa.eu.int/comm/competition/mergers/legislation/consultation/simplified_tru.pdf.
30.11.2004 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 292/3 |
VALTIONTUKI — TŠEKKI
VALTIONTUKI C 27/04 (ex CZ 49/03) — Agrobanka Praha, a.s. / GE Capital Bank, a.s.
Kehotus huomautusten esittämiseen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisesti
(2004/C 292/03)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
Komissio on ilmoittanut 14. heinäkuuta 2004 päivätyllä, tätä tiivistelmää seuraavilla sivuilla todistusvoimaisella kielellä toistetulla kirjeellä Tšekin viranomaisille päätöksestään aloittaa perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee mainittua tukea/toimenpidettä.
Komissio on päättänyt olla vastustamatta eräitä muita toimenpiteitä, kuten tätä tiivistelmää seuraavassa kirjeessä selostetaan.
Asianomaiset voivat esittää huomautuksensa toimenpiteestä, jota koskevan menettelyn komissio aloittaa, kuukauden kuluessa tämän tiivistelmän ja sitä seuraavan kirjeen julkaisemisesta. Huomautukset on lähetettävä osoitteeseen:
Euroopan komissio |
Kilpailun pääosasto |
Linja H 2 |
Rue Spa 3 |
B-1049 Bryssel |
Faksi (32-2) 296 12 42 |
Huomautukset annetaan tiedoksi Tšekille. Huomautuksia esittävän asianomaisen on pyydettävä kirjallisesti henkilöllisyyden luottamuksellista käsittelyä, ja tämä pyyntö on perusteltava.
TIIVISTELMÄ
MENETTELY
Komissio vastaanotti 18. joulukuuta 2003 päivätyllä, 23. joulukuuta 2003 saapuneeksi kirjatulla kirjeellä ilmoituksen toimenpiteistä, joiden kohteena ovat Agrobanka, Praha a.s. (”AGB”) ja GE Capital Bank, a.s. (”GECB”). Toimenpiteistä ilmoitettiin liittymisestä Euroopan unioniin tehtyyn sopimukseen sisältyvän liittymisasiakirjan liitteessä IV.3 määrätyn väliaikaisen menettelyn mukaisesti. Asiakirjoja tarkasteltuaan komissio pyysi lisätietoja 12. helmikuuta 2004. Vastaukset tiedusteluun saatiin 9. maaliskuuta 2004. Tšekin viranomaisten ja tuensaajien kanssa pidettiin kokouksia maalis- ja huhtikuussa. Tšekin viranomaiset peruuttivat ilmoituksen kirjeellä, jonka komissio vastaanotti 30. huhtikuuta 2004, ja jättivät samana päivänä uuden ilmoituksen.
Komissiolle on osoitettu useita kanteluita Tšekin viranomaisten kaikille tšekkiläisille pankeille, AGB ja GECB mukaan luettuina, myöntämästä valtiontuesta.
KUVAUS TOIMENPITEISTÄ
AGB toimi aiemmin yleisenä yksityisenä liikepankkina Tšekissä. AGB asetettiin 17. syyskuuta 1996 pesänhoitajan hallintoon taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Tämän jälkeen AGB:hen luotiin kaksi erillistä yksikköä, AGB1 ja AGB2. AGB1 otti hoitaakseen AGB:n pankkitoiminnan. Tarjouskilpailun jälkeen AGB1 myytiin GECB:lle kesäkuussa 1998.
Vuodesta 1996 alkaen AGB ja — AGB1:n myynnin jälkeen — GE-ryhmä saivat Tšekin viranomaisilta rahoitustukea AGB:n pankkitoiminnan rakenteiden uudistamiseksi. Näistä toimenpiteistä Tšekki on liittymisasiakirjan liitteessä IV.3 määrätyn väliaikaisen menettelyn mukaisesti ilmoittanut komission hyväksyttäviksi seuraavat toimenpiteet:
”Talletusvakuudet”: Kun AGB oli asetettu pesänhoitajan hallintoon 17. syyskuuta 1996, Tšekin keskuspankki myönsi vakuuden kaikille AGB:n velkojille ja tallettajille estääkseen pankin varojen loppumisen.
”Maksuvalmiustuki”: Tšekin keskuspankki myönsi AGB:lle lainamuotoista rahoitustukea. Ensimmäinen, 6 000 miljoonan Tšekin korunan suuruinen laina myönnettiin 18. syyskuuta 1996. Lainaa oli myönnetty kaiken kaikkiaan 22 500 miljoonaa Tšekin korunaa 15. päivään tammikuuta 1998 mennessä. Lainaa oli nostettu enimmillään 22 100 miljoonaa Tšekin korunaa helmikuussa 1998. Maksuvalmiustuki lakkasi, kun pesänhoitajan hallinto päättyi ja pankin toimilupa peruutettiin 17. syyskuuta 1998.
”Epäonnistunut yritys kasvattaa AGB:n pääomaa”: Tšekin keskuspankki määräsi tytärpankkinsa Česká finanční s.r.o:n (”Česká finanční”) osallistumaan AGB:n pääomakorotukseen ja merkitsemään AGB:n osakkeita uudessa osakeannissa. Česká finanční merkitsi 2. huhtikuuta 1998 uusia osakkeita 9 000 miljoonan Tšekin korunan suoritusta vastaan. Suoritus maksettiin AGB:lle 6. huhtikuuta 1998.
Eräs AGB:n vähemmistöosakas riitautti kuitenkin AGB:n pääomankorotuksen, ja tšekkiläinen tuomioistuin keskeytti pääomankorotusmenettelyn toukokuussa 1998. Keskuspankki yritti periä kyseiset 9 000 miljoonaa korunaa takaisin. Se luopui kuitenkin maaliskuussa 2004 kanteesta, joka oli nostettu AGB:ä vastaan varojen perimiseksi takaisin.
”Ostohinta”: GECB tarjosi alun perin käteisenä 2 000 miljoonaa korunaa AGB1:n 4 000 miljoonan korunan tarkistettua nettoarvoa vastaan. Koska AGB1:n nettoarvo oli itse asiassa tätä alhaisempi, arvoa oli korotettava ostohinnan saavuttamiseksi. Osapuolet päättivät, että tämä tehtäisiin korottamalla GECB:n osakepääomaa AGB1:n oston jälkeen, ja keskuspankki maksaisi korotuksen.
Keskuspankin ja GECB:n neuvottelujen jälkeen sekä ostohintaa että tarkistettua nettoarvoa alennettiin. Lopullinen ostohinta oli 304 154 miljoonaa Tšekin korunaa.
”GECB:n pääoman korotus”: Toimenpiteen tarkastelussa on otettava huomioon, että AGB1:n ostohinta riippui siitä, saavutettaisiinko tavoitteena ollut AGB1:n tarkistettu nettoarvo, joka oli 2 500 miljoonaa korunaa, sillä Tšekin viranomaiset suostuivat korvaamaan GECB:lle velvoitteet, jotka se ottaisi hoitaakseen ja jotka ylittäisivät AGB1:n oston yhteydessä hankittujen omaisuuserien arvon.
Koska AGB1:n nettoarvo 21. kesäkuuta 1998 oli negatiivinen, tavoitteena olleeseen AGB1:n nettoarvoon päästiin, kun keskuspankki maksoi pääomalisäyksen. Kyseinen pääomalisäys toteutettiin korottamalla GECB:n pääomaa 19 717,5 miljoonalla korunalla.
”Takuusitoumukset ja korvausvastuut”: Kun AGB1 myytiin GECB:lle, AGB sitoutui myyjänä joihinkin takuusitoumuksiin ja korvausvastuisiin, jotka määritellään takuusitoumuksista 21. kesäkuuta 1998 allekirjoitetussa asiakirjassa. Tšekin keskuspankki ei ollut sopimuspuolena kyseisessä sopimuksessa. Tšekin keskuspankki tuki kuitenkin 22. kesäkuuta 1998 allekirjoitetussa korvaussopimuksessa sitoumuksia, jotka AGB oli tehnyt takuusitoumuksia koskevassa asiakirjassa. Korvaussopimusta muutettiin 25. huhtikuuta 2004 korvaussopimuksen muutoksella nro 1. Sopimuksiin sisältyy GE-ryhmälle myönnettyjä erilaisia takauksia. Takauksia ei kuvata kovin konkreettisesti.
TOIMENPITEIDEN TARKASTELU
Komissio katsoo, että ”Talletusvakuudet”, ”Maksuvalmiustuki”, ”Epäonnistunut yritys kasvattaa AGB:n pääomaa”, ”Ostohinta”, ”GECB:n pääoman korotus” ja ne ”Takuusitoumukset ja korvausvastuut”, joiden voimassaolo oli päättynyt ennen Tšekin liittymistä Euroopan unioniin, eivät ole sovellettavissa liittymisen jälkeen.
Niiden takuusitoumusten ja korvausvastuiden, joiden voimassaolo ei ollut päättynyt Tšekin liittyessä unioniin, katsotaan olevan sovellettavissa liittymisen jälkeen, sillä Tšekin lainavastuu saattaa kasvaa liittymisen jälkeen.
Komissio katsoo, että ne takuusitoumukset ja korvausvastuut, joiden voimassaolo ei ollut päättynyt ennen liittymistä, ovat perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.
Komissio on tarkastellut tukea vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön suuntaviivojen (1) (”vuoden 1994 suuntaviivat”) mukaisesti. Komissio epäilee tukea tarkasteltuaan vakavasti sen soveltuvuutta yhteismarkkinoille seuraavin perustein:
— |
Komissio epäilee vakavasti, että takuusitoumuksista ja korvausvastuista hyötyneet GECB ja muut GE Capital -ryhmän yritykset eivät ole vuoden 1994 suuntaviivojen mukaisia tukikelpoisia yrityksiä, sillä ne eivät olleet taloudellisissa vaikeuksissa. |
— |
Komissio epäilee vakavasti, ovatko takuusitoumukset ja korvausvastuut osa johdonmukaista suunnitelmaa AGB:n rakenteiden uudistamiseksi. Ilmoituksen kanssa esitetty rakenneuudistussuunnitelma on peräisin joulukuulta 2003. Vaikuttaakin siltä, että kattavaa rakenneuudistussuunnitelmaa ei ollut olemassa aikaisemmin. |
— |
Komissio epäilee vakavasti, että rahoitustukea maksettiin enemmän kuin oli tarpeen AGB:n pankkitoiminnan rakenteiden uudistamiseksi ja että tukeen ei liittynyt kilpailijoiden kannalta vastasuoritteita. AGB:n ja GE-ryhmän pyrkimykset korvata Tšekin viranomaisten myöntämä tuki eivät vaikuta ylittävän määrää, joka oli tarpeen AGB:n pankkitoiminnan rakenteiden uudistamiseksi. |
— |
Komissio epäilee vakavasti, että tuki ylitti vähimmäismäärän, joka olisi tarvittu AGB:n pankkitoiminnan rakenteiden uudistamiseksi. Komissio katsoo, että investoijien osuudet olivat tavanomaista liiketoimintaa yrityksen voiton maksimoimiseksi. Lisäksi GECB:n korkea vakavaraisuussuhde osoittaa, että tuki ylitti vähimmäismäärän. |
— |
Lisäksi komissio epäilee vakavasti, että Eurooppa-sopimuksen 46 artiklan 2 kohtaa ei voida soveltaa tässä tapauksessa. Määräys sisältyy sijoittautumista käsittelevään Eurooppa-sopimuksen lukuun, minkä vuoksi komissio katsoo, että sitä ei voida soveltaa valtiontukeen. Lisäksi komissio katsoo, että Eurooppa-sopimuksen 46 artiklan 2 kohdan edellytykset eivät täyty, sillä ”Takuusitoumukset ja korvausvastuut” ovat yksittäinen toimenpide, jonka toteuttajana ei ollut rahoitusvalvontaviranomainen. |
Edellä esitetyn nojalla komissio epäilee tässä vaiheessa vakavasti, että AGB:n pankkitoiminnan rakenteiden uudistaminen ei noudata vuoden 1994 suuntaviivoissa vahvistettuja perusteita ja että toimenpidettä ei voida pitää yhteismarkkinoille soveltuvana. Komissio on näin ollen päättänyt aloittaa perustamissopimuksen 88 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn.
Neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 14 artiklan mukaisesti kaikki sääntöjenvastainen tuki voidaan periä takaisin tuensaajalta.
KIRJE
”Komise chce informovat Českou republiku, že po prozkoumání informací poskytnutých vašimi orgány k výše citovaným oznámeným opatřením dospěla k rozhodnutí, že řada z nich není použitelná po přistoupení. V případě určitých záručních opatření se Komise rozhodla zahájit postup předepsaný v článku 88(2) Smlouvy o založení ES.
I. POSTUP
1. |
Dopisem s datem 18. prosince 2003, zaevidovaným 23. prosince 2003, dostala Komise oznámení o opatřeních ve prospěch Agrobanky, Praha a.s. (’AGB’) a GE Capital Bank, a.s. (’GECB’), a to v rámci procedury ’prozatímního mechanismu’ stanoveného v Příloze IV.3 Aktu o přistoupení, který tvoří součást Smlouvy o přistoupení k Evropské unii. Po přezkoumání dokumentace požádala Komise 12. února 2004 o další informace. Odpověď na žádost o tyto informace došla 9. března 2004. V měsících březen a duben se pak uskutečnila řada porad s českými orgány a příjemci. Dopisem, který Komise obdržela 30. dubna 2004, české orgány oznámení stáhly; téhož dne předložily nové oznámení. |
2. |
Komise obdržela několik stížností na státní podporu, kterou české orgány poskytly všem českým bankám, včetně AGB a GECB. |
II. OBJASNĚNÍ SITUACE
1. Příjemci podpory
3. |
AGB, která byla založena v roce 1990, působila v České republice vesměs jako univerzální obchodní banka. V roce 1995 byla pátou největší bankou a vůbec největší soukromou bankou. S ohledem na její finanční potíže jí byla v září 1998 zrušena bankovní licence a v současnosti se nachází v procesu likvidace. |
4. |
K zakládajícím akcionářům AGB patřila Československá obchodní banka, a.s. (’ČSOB’), Ministerstvo zemědělství České republiky, Agropol, a.s., Agrodat, státní podnik a Stavoinvest Banská Bystrica. V roce 1995 získala kontrolu v AGB skupina Motoinvest. |
5. |
Po vyhlášení nucené správy dne 17. září 1996 byly v AGB vytvořeny dva samostatné subjekty, AGB1 a AGB2. AGB1 zdědila základní bankovní aktivity. V červnu 1998 byla AGB1 prodána GECB. Zbývající části AGB jsou stále v procesu likvidace. |
6. |
GECB byla založena v roce 1998 kvůli akvizici AGB1. Nyní působí jako univerzální banka v České republice. GECB je zcela vlastněna společností GE Capital International Holdings Corporation, U.S.A. (’GECIH’). |
2. Finanční situace AGB
7. |
Podle informací v citovaném oznámení začaly potíže AGB už v roce 1993/1994. V polovině devadesátých let procházel celý český bankovní sektor vážnou ekonomickou krizí. České orgány konstatují, že tato krize zasáhla také AGB. Navíc pak prudká expanze AGB, spolu s nedostatky v řízení rizik a nedostatečnými interními kontrolami vedly k postupnému zhoršování kvality půjčkového portfolia AGB. |
8. |
České orgány informovaly Komisi, že v roce 1993 vykazovala AGB ztráty ve výši CZK 2.000 milionů a že hodnota jejího vlastního jmění byla záporná (CZK -515 milionů). |
9. |
V roce 1993 Česká národní banka (’ČNB’) AGB nařídila, aby vypracovala a realizovala ’konsolidační program’, který by měl obnovit její kapitálovou přiměřenost. České orgány tvrdí, že ’konsolidační program’ neměl zahrnovat opatření, poskytovaná nebo udělovaná státem. Měl spíše zavést důkladnější dohled nad AGB. |
10. |
České orgány konstatují, že v roce 1996 přestala AGB dodržovat podmínky ’konsolidačního programu’, pustila se do vysoce rizikových operací, setkávala se s problémy s likviditou a snižováním kvality svých aktiv. Krize likvidity a neochota akcionářů činit odpovídající nápravné kroky vedly nakonec 17. září 1996 k vyhlášení nucené správy nad AGB. |
11. |
K finanční situaci AGB české orgány uvádějí, že audit provedený po vyhlášení nucené správy (rozvaha s datem 16. září 1996) odhalil ztrátu ve výši CZK -8.487 milionů a zůstatek vlastního jmění CZK -5.476 milionů. Pravidelný výroční audit rozvahy s datem 31. prosince 1996 zaznamenal ztrátu ve výši CZK -10.097 milionů a zůstatek vlastního jmění CZK -6.328 milionů. |
12. |
České orgány konstatují, že se záměrem zabránit negativním důsledkům pro celý český bankovní sektor zahájily realizaci opatření, jejichž cílem bylo zajistit záchranu a restrukturalizaci AGB. Protože ale výše zmíněné audity, které byly provedeny po vyhlášení nucené správy, odhalily ztráty převyšující kapitál banky, dospěly české orgány k závěru, že nejlepším způsobem, jak zajistit dlouhodobou životaschopnost AGB, bude vytvoření samostatné organizační jednotky, AGB1, určené pro provádění základních bankovních činností AGB. Následně byla AGB1 prodána strategickému investorovi, a to cestou otevřeného, bezpodmínečného a transparentního nabídkového řízení. |
3. Veřejná soutěž
13. |
Nucený správce vyhlásil veřejnou soutěž na prodej AGB1 v dubnu 1997. Při následujícím nabídkovém řízení, které bylo – podle českých orgánů- otevřené, transparentní a bezpodmínečné, zůstala nakonec GE Capital Corporation jedinou stranou se zájmem o koupi AGB1. Dne 22. června 1998 byla pak AGB1 prodána GECB za zhruba CZK 304 milionů. |
14. |
Po odprodeji AGB1 ve prospěch GECG přešel zbytek AGB, včetně AGB2, do likvidace. V probíhajícím likvidačním procesu je jediným věřitelem AGB ČNB. |
4. Současná finanční situace GECB
15. |
Od doby, kdy GECB převzala bankovní aktivity AGB, se její výsledky podstatně zlepšily. Její čistý příjem se zvýšil z asi CZK -16.500 milionů v roce 1998, kdy byla GECB založena a koupila AGB1, na asi CZK 980 milionů v roce 1999, na asi CZK 720 milionů v roce 2000, na asi CZK 840 milionů v roce 2001 a na asi CZK 910 milionů v roce 2002. Kapitálová přiměřenost GECB činila v roce 1999 74 %, v roce 2000 48 %, v roce 2001 41 % a v roce 2002 30 %. |
5. Úsilí vynakládané ze strany AGB, GECB a GECIH
16. |
České orgány tvrdí, že AGB, GECIH a GECB přijaly opatření na zmírnění státní účasti na restrukturalizaci AGB. |
17. |
Kompenzační kroky AGB sestávaly z úkonů směřujících k dosažení likvidity vlastních aktiv AGB a zejména z odprodeje některých dceřiných společností AGB bance Raiffeisen Bank. Tím se také měl snížit tržní podíl AGB, měřený podílem AGB na celkových bankovních aktivech nebo aktivech určitých tříd. Vedle toho měla AGB snížit početní stav svých zaměstnanců ze zhruba 3.500 v roce 1996 na asi 2.500 zaměstnanců v roce 1998. |
18. |
GECB a GECIH měly přispět k restrukturalizaci zaplacením kupní ceny, prostřednictvím záruk v ’Listině záruk’ a protizáruky ve ’Smlouvě o odškodnění’, na jejímž základě GECIH převzala na sebe závazek ČNB (’Záruka pro vkladatele’) vůči věřitelům AGB. Skupina GE měla navíc přispět cestou ’opce s právem prodeje’, která je podrobněji popisována dále, a nakonec také svou vynikající pověstí. |
III. POPIS OPATŘENÍ
19. |
České orgány poskytly informace o následujících opatřeních: |
20. |
’Záruka pro vkladatele’: Při vyhlášení nucené správy nad AGB dne 17. září 1996 vydala ČNB záruky všem věřitelům a vkladatelům AGB, aby tak zamezila útoku na vklady banky. |
21. |
Záruka pokrývala především všechny závazky AGB, včetně z nich splatného úroku, zaznamenané v účetní evidenci ABG k 17. září 1996. Všechny dluhy se splatností k pevnému datu byly zaručeny až ke dni splatnosti. Dluhy bez pevného data splatnosti byly zaručeny na dobu dvanácti měsíců od ukončení nucené správy nad AGB. Navíc veškeré záruky vydané v AGB po 17. září 1996 byly zajištěny k datu jejich splatnosti nebo na dobu dvanácti měsíců po skončení nucené správy, podle toho, co by nastalo dříve. Výše citovaná záruka neurčovaly žádný horní limit pro zajišťované závazky vůči věřitelům AGB. České orgány nás informovaly, že jediným potenciálním nárokem, který na základě Záruky pro vkladatele zbývá, je vklad CZK […] (2). Tento vklad má splatnost v roce 2005. |
22. |
’Podpora na posílení likvidity’: ČNB poskytla AGB finanční podporu ve formě úvěrového limitu. První úvěrový limit, který byl poskytnut 18. září 1996, činil CZK 6.000 milionů. Dne 15. ledna 1998 dosáhl úvěrový limit maximální hodnoty CZK 22.5000 milionů. K maximálnímu čerpání došlo v únoru 1998, ve výši CZK 22.100 milionů. Podpora na posílení likvidity skončila s ukončením nucené správy a zrušením bankovní licence dne 17. září 1998. |
23. |
Dne 17. září 1998 se ČNB a AGB dohodly, že AGB musí svůj dluh vůči ČNB splatit z výnosů likvidačního procesu do 31. prosince 2004. ČNB ovšem může dobu splácení prodloužit. Závazek splatit částky čerpané v rámci úvěrového limitu zůstal po prodeji AGB1 v AGB. |
24. |
’Neúspěšný pokus navýšit kapitál AGB’: ČNB uložila své dceřiné společnosti Česká finanční s.r.o. (’Česká finanční’), aby se podílela na navýšení kapitálu v AGB cestou upsání nové emise akcií AGB. Dne 2. dubna 1998 upsala Česká finanční nové akcie za protihodnotu CZK 9.000 milionů. Tato úhrada byla ve prospěch AGB zaplacena 6. dubna 1998. |
25. |
Minoritní akcionář AGB ale navýšení kapitálu napadl a český soud v květnu 1998 proces navyšování kapitálu zastavil. Po skončení nucené správy pak valná hromada akcionářů zrušila rozhodnutí navýšit kapitál AGB a proto se nakonec Česká finanční nestala akcionářem AGB. Kdyby bylo navýšení a upsání akcií ze strany České finanční úspěšné, Česká finanční by získala v AGB vlastnický podíl ve výši 68 %. |
26. |
Česká finanční se snažila vymoci zpět částku CZK 9.000 milionů u soudu s poukazem na neoprávněný majetkový prospěch. ČNB, která v roce 2002 převzala pohledávku od České finanční, se také pokusila vymoci částku zpět. Nicméně v březnu 2004 ČNB odstoupila od soudního sporu proti AGB, protože považovala za obchodně rozumnější ve sporu nepokračovat. |
27. |
’Kupní cena’: ze strany GECB původně nabídnutá kupní cena činila CZK 2.000 milionů v hotovosti za upravenou hodnotu čistých aktiv AGB1 ve výši CZK 4.000 miliony. Protože hodnota čistých aktiv AGB1 byla ve skutečnosti menší, musela být hodnota čistých aktiv zvýšena, aby dosáhla kupní ceny. Smluvní strany rozhodly, že se tak stane formou navýšení akciového kapitálu v GECB, za které po koupi AGB1 zaplatí ČNB. |
28. |
V průběhu následujících jednání mezi ČNB a GECB byla kupní cena i upravená hodnota čistých aktiv snížena o stejnou částku, s cílem vyhnout se zbytečným hotovostním výměnám. Především tedy byla kupní cena snížena na CZK 500 milionů – za úpravu hodnoty čistých aktiv AGB na CZK 2.500 milionů. Kupní cena se ve světle výpočtu upravené hodnoty čistých aktiv ke dni transakce stala předmětem další úpravy. Nakonec zaplacená kupní cena činila CZK 304,154 milionů. |
29. |
’Zvýšení kapitálu v GECB’: Toto opatření je třeba posuzovat s ohledem na to, že kupní cena za AGB1 byl závislá na dosažení cílové upravené hodnoty čistých aktiv AGB1 ve výši CZK 2.500 milionů, protože české orgány se zavázaly kompenzovat GECB za převzetí závazků převyšujících hodnotu aktiv nabytých při koupi AGB1. |
30. |
Protože čistá aktiva AGB1 měla k 21. červnu 1998 zápornou hodnotu, bylo cílové hodnoty čistých aktiv AGB1 dosaženo kapitálovou injekcí ze strany ČNB. Tato kapitálová injekce byla provedena cestou zvýšení kapitálu v GECB. |
31. |
Podle ’Rámcové smlouvy’ mezi CNB, GECB a GECIH, uzavřené 22. června 1998, se ČNB zavázala vložit do vlastního jmění GECB kapitálový vklad ve výši CZK 19.717,5 milionů a zvýšit tak upravenou hodnotu čistých aktiv AGB1 na požadovanou výši CZK 2.500 milionů. Bylo to provedeno tak, že ČNB upsala deset akciových podílů v GECB za celkovou cenu 19.717,5 milionů. Po určitých potížích s registrací kapitálového navýšení byla takto transakce nakonec zaregistrována dne 25. března 2003 v Pražském obchodním rejstříku. Následně pak v roce 2003 ČNB prodala těchto 10 akcií GECIH, za celkovou úhradu CZK 1.000. |
32. |
’Záruky a odškodnění’: Při prodeji AGB1 ve prospěch GECB se AGB jako prodávající AGB1 dohodla na řadě záručních úmluv, které jsou uvedeny v ’Listině záruk’, podepsané 21. června 1998. ČNB nebyla smluvní stranou této dohody. Nicméně závazky učiněné AGB formou ’Listiny záruk’ ČNB podpořila cestou ’Smlouvy o odškodnění’, podepsané 22. června 1998. ’Smlouva o odškodnění’ byla 25. dubna 2004 pozměněna ’změnou Smlouvy o odškodnění číslo 1’ (3). České orgány poskytly seznam záručních úmluv v Příloze 23 k Plánu záchrany a restrukturalizace (’Příloha 23’), který je součástí oznámení. Uvádí se nicméně, že tento seznam není kompletní. |
33. |
Podle informací poskytnutých českými orgány platnost mnoha záruk uvedených v ’Listině záruk’ a ve ’Smlouvě o odškodnění’ vypršela 22. června 2001. Týká se to následujících záručních úprav z ’Listiny záruk’, jak jsou sumarizovány pod položkami č. A.1-A.18 Přílohy 23:
|
34. |
Na základě informací, které poskytly české orgány, jsou záruční úmluvy, jejichž platnost nevypršela před přistoupením České republiky k Evropské unii, sumarizovány následujícím způsobem: ’Záruky a odškodnění’, jejichž platnost vyprší 22. června 2008:
’Záruky a odškodnění’, jejichž platnost vyprší 22. června 2010
’Záruky a odškodnění’, jejichž platnost vyprší 22. června 2013
’Záruky a odškodnění’, jejichž platnost vyprší 15 let po uzavření
|
35. |
’Opce s právem prodeje’: Dne 22. června 1998 uzavřely ČNB a GECIH ’Smlouvu o opci s právem prodeje’, která stanovuje, že za určitých okolností je GECIH oprávněná požadovat, aby ČNB odkoupila od GECIH všechny její akcie v GECB. |
36. |
České orgány uvedly, že v současnosti zbývají jen dvě možné události, které by GECIH umožnily využít opci s právem prodeje. Šlo by o 1) o rozhodnutí nebo rozsudek nařizující nebo prohlašující transakce podle Kupní smlouvy za nulové nebo neplatné, respektive že budou reverzovány, nebo že se nějaká část aktiv AGB1 vrací, nebo by šlo 2) o rozhodnutí ČNB neprovést náhradu škody podle ’Smlouvy o odškodnění’ v částce překračující CZK 2.000 milionů respektive o opomenutí ČNB tyto platby provést. |
37. |
ČNB má právo napravit událost, která by vedla k využití opce s právem prodeje, tím, že by GECB a GECIH uvedla do stejné situace, v níž by byly, kdyby k takové události nedošlo. Uvádí se, že by to mohlo znamenat platby nebo převod aktiv do GECB. Platnost opce s právem prodeje vyprší 22. června 2008. |
Cena při uplatnění opce s právem prodeje
38. |
Cena, za kterou musí ČNB odkoupit všechny akcie v GECB, se liší podle data, k němuž bude opce s právem prodeje využita. Od června 2003 do dne, kdy platnost opce s právem prodeje vyprší, se bude tato cena rovnat nejvyšší z následujících položek:
|
IV. ŽÁDOST O POSOUZENÍ
39. |
Ve svém oznámení požádaly české orgány Komisi o rozhodnutí na základě prozatímního mechanismu z Přílohy IV.3 Aktu o přistoupení, tj. ve věci ’Záruky pro vkladatele’, ’Podpory na posílení likvidity’, ’Neúspěšného pokusu navýšit kapitál AGB’, ’Kupní ceny’,’Zvýšení kapitálu v GECB’, jakož i některých ’Záruk a odškodnění’. Tyto ’Záruky a odškodnění’ jsou uvedeny v Příloze 4 k oznámení a obsahují následující položky: Záruky a odškodnění, jejichž platnost vyprší 22. června 2008
Záruky a odškodnění, jejichž platnost vyprší 22. června 2010
|
40. |
Tato limitovaná žádost o posouzení tedy nepostihuje ostatní záruční úmluvy podle ’Záruk a odškodnění’, jakož i ’opci s právem prodeje’. |
41. |
Především je třeba konstatovat, že podle prozatímního mechanismu z Přílohy IV.3 Aktu o přistoupení neplatí pro přistupující země povinnost oznamovat opatření. Vzhledem k jejich potenciálnímu zařazení na seznam existujících podpor ve smyslu článku 88(1) Smlouvy o založení ES se přistupující země mohou samy rozhodnout, která opatření budou chtít oznámit. |
42. |
Komise nicméně soudí, že záruční úmluvy oznámené na účelem rozhodnutí Komise jsou neoddělitelně svázány s ostatními ’Zárukami a odškodněními’, které české orgány vyřadily z působnosti své žádosti o posouzení. Všechna práva a povinnosti, která jsou vymahatelná podle záručních úmluv, ať už spadají či nespadají do žádosti o posouzení, vyplývají ze stejných smluv: z ’Listiny záruk’ a ’Smlouvy o odškodnění’. Proto je neleze uměle oddělovat. V důsledku toho bude Komise posuzovat veškeré ’Záruky a odškodnění’ v jejich úplnosti. |
43. |
Oproti tomu ’opce s právem prodeje’ tvoří odlišnou úmluvu, uzavřenou příslušnými stranami zvlášť. Proto Komise považuje toto opatření za samostatné, které je možné oddělit od ostatních opatření. Protože se Česká republika rozhodla toto opatření neoznámit, nebude tedy ’opce s právem prodeje’ při stávajícím posuzování projednávána a nebude k ní přijímáno rozhodnutí. |
V. POSOUZENÍ
1. Použitelnost po přistoupení
1.1. Právní rámec – Procedura ’prozatímního mechanismu’
44. |
Příloha IV.3 Aktu o přistoupení stanovuje proceduru ’prozatímního mechanismu’. Ta představuje právní rámec pro posuzování režimů podpor a individuálních podpůrných opatření, které nabyly účinnosti v novém členském státě přede dnem přistoupení a jsou po přistoupení nadále použitelné; tento postup platí pro ty režimy a opatření, které ještě nebyly zahrnuty do seznamu 'existujících podpůrných' opatření, připojeném k Příloze IV a které nabyly účinnost od 10. prosince 1994 dále. Opatření, která jsou použitelná po přistoupení a která nabyla účinnosti před 10. prosincem, jsou považována při přistoupení za existující podporu ve smyslu článku 88(1) Smlouvy o založení ES. V této souvislosti je relevantním kritériem právně závazný akt, kterým se kompetentní vnitrostátní orgány zavázaly poskytnout podporu (5). |
45. |
V rámci prozatímního mechanismu se slučitelnost podpůrných opatření, použitelných po přistoupení, se společným trhem musí nejdříve posuzovat na úrovni vnitrostátního orgánu, odpovědného za dohled nad státní podporou (v České republice to je Úřad pro ochranu hospodářské soutěže (’OPC’)). |
46. |
’Státní orgán pro dohled’ může hledat právní jistotu tak, že předmětná opatření oznámí Evropské komisi. Na základě tohoto oznámení bude pak Komise posuzovat slučitelnost oznámených opatření se společným trhem. |
47. |
Když bude mít Komise vážné pochybnosti o slučitelnosti oznámených opatření s acquis communautaire, může do třech měsíců ode dne, kdy obdržela kompletní oznámení, vznést své námitky. |
48. |
Jestliže naopak Komise do této lhůty své námitky nevznese, bude se mít za to, že oznámená opatření představují existující podporu ode dne přistoupení. |
Podpůrná opatření, která nejsou použitelná po přistoupení
49. |
Podpůrná opatření, která nejsou použitelná po přistoupení, nemůže Komise na základě postupů předepsaných v článku 88 přezkoumávat. Protože cestou prozatímního mechanismu se pouze zjišťuje, zda dané opatření znamená existující podporu z hlediska postupů při poskytování státních podpor po přistoupení, nevyžaduje na Komisi, ani ji nezmocňuje k přezkoumávání podpůrných opatření, která nejsou po přistoupení použitelná. |
50. |
Na základě nastíněného právního rámce má tedy zásadní význam první posouzení, zda jsou oznámená opatření použitelná po přistoupení. |
51. |
Jen ta opatření, která mohou i po přistoupení vést k poskytnutí další podpory nebo ke zvýšení částky už poskytnuté podpory, se mohou na základě prozatímního mechanismu kvalifikovat pro statut existující pomoci – pokud přitom splňují příslušné podmínky a mohou se tudíž stát předmětem tohoto mechanismu. Na druhé straně platí, že prozatímní mechanismus nemá žádný smysl v případě podpůrných opatření, která už byla s konečnou platností a bezpodmínečně poskytnuta ve stanovené částce ještě před přistoupením. Pro rozhodnutí, zda tomu tak opravdu je, je i zde relevantním kritériem právně závazný akt, kterým se příslušné vnitrostátní orgány zavázaly podporu poskytnout. |
52. |
Tento výklad je v souladu s cílem, účelem a logikou prozatímního mechanismu a kontroly nad státní podporou obecně. Kromě toho s ohledem na zjišťování bezprostředního ekonomického dopadu takových státních intervencí platí, že nové opatření musí být posuzováno v okamžiku, kdy je podpora poskytována. Právní závazek státu je tím hlavním, co souvisí s poskytnutím podpory, nikoli její pouhé vyplacení. Jakákoli platba, současná či budoucí, prováděná na základě právního závazku, představuje akt prosté realizace a nelze ji vykládat jako novou či další podporu. Proto podle Komise musí být k tomu, aby bylo opatření posouzeno jako použitelné po přistoupení, prokázáno, že je schopno přinést další výhodu, která nebyla známa, nebo která nebyla přesně známa, když byla podpora poskytnuta. |
53. |
Na základě tohoto kritéria Komise považuje za použitelná po přistoupení následující podpůrná opatření:
|
54. |
Ve svém dopise ze 4. srpna 2003, zaslaném Misi České republiky u EU, informovaly složky Komise Českou republiku, jak chápou pojem ’použitelné po přistoupení’ v souvislosti s individuálními podpůrnými opatřeními: |
55. |
’Individuální podpůrná opatření, jak jsou definována v článku 1 (e) procedurálního nařízení, jsou považována za ”použitelná po přistoupení”, jestliže pravděpodobně zvýší závazky státu po dni přistoupení. GŘ pro hospodářskou soutěž soudí, že tato podmínka by měla jmenovitě platit v případě osvobození od nebo snížení povinných poplatků (např. osvobození nebo snížení daní, povinných příspěvků na sociální zabezpečení), pokud tyto výhody platí nadále po přistoupení, dále v případě záruk nebo finančních nástrojů, jako jsou úvěrové linky a ”čerpací práva”, jejichž platnost pokračuje po dni přistoupení. Ve všech takových případech mohou být předmětná opatření považována za nadále použitelná po přistoupení; přestože bylo opatření oficiálně přijato, v době poskytnutí podpory není celkový závazek plynoucí z toho pro stát znám.’ |
56. |
Komise považuje individuální opatření za použitelná po přistoupení ve smyslu Přílohy IV.3 Aktu o přistoupení, jestliže ke dni poskytnutí pomoci není přesně známa hrozba ekonomických závazků pro stát a ke dni přistoupení je stále neznáma. |
57. |
V případě záruk musí být splněny následující podmínky, aby bylo dané opatření považováno za nepoužitelné po přistoupení.
|
1.2. Individuální opatření
58. |
’Záruka pro vkladatele’: Záruka pro vkladatele, kterou ČNB ručila za závazky všem ručitelům AGB, převzala po prodeji AGB1 ve prospěch GECB právě GECB. Jestliže ale GECIH využije na základě ’Smlouvy o opci s právem prodeje’ tuto svou opci, může být ČNB opět podle Záruky vkladatelům odpovědná. Nicméně podle Záruky pro vkladatele zůstává jen jeden nárok, který je jasně definovaný. Komise proto považuje potenciální hrozbu z toho plynoucí za jasně definovanou před přistoupením a předmětné opatření za nepoužitelné po přistoupení. |
59. |
’Podpora na posílení likvidity’: ČNB poskytla AGB úvěrový limit v konečné výši CZK 22.500 milionů. Tato podpora na posílení likvidity skončila v září 1998. Předpokládalo se, že tento závazek by měla AGB splatit z výnosů likvidačního procesu do 31. prosince 2004. Protože podpora na posílení likvidity byla ukončena v září 1998, nevede už k žádnému dalšímu ohrožení České republiky. Splátky z výnosů likvidačního procesu hrozbu pro Českou republiku jen zmírní. Proto není toto opatření považováno za použitelné po přistoupení. |
60. |
’Neúspěšný pokus o navýšení kapitálu AGB’: V roce 1998 se dceřiná společnost ČNB, Česká finanční, pokusila zúčastnit na navýšení kapitálu v AGB zakoupením nových akcií za protihodnotu CZK 9.000 milionů. Částka CZK 9.000 milionů byla ve prospěch AGB zaplacena 6. dubna 1998. po soudním řízení a konečném rozhodnutí valné hromady akcionářů AGB kapitál nenavyšovat se ČNB pokusila vyplacené prostředky vymoci zpět. Pokusu o zpětné vymožení prostředků se ale v březnu 2004 vzdala. |
61. |
Pokus o navýšení kapitálu AGB byl jednorázovým opatřením, které bylo uskutečněno před přistoupením a které už nezvýší hrozbu závazků pro Českou republiku. Rovněž pokus o zpětné vymáhání částky byl zastaven před přistoupením České republiky k Evropské unii. V tomto ohledu tedy platí, že hrozba závazků pro Českou republiku se nemůže po přistoupení dále zvýšit. V důsledku toho není neúspěšný pokus o navýšení kapitálu AGB, včetně pokusu o zpětné vymožení vyplacené částky považován za opatření použitelné po přistoupení. |
62. |
’Kupní cena’: Konečná kupní cena za koupi AGB1, kterou zaplatila GECG/GECIH, byla stanovena na CZK 304,154 milionů. Toto opatření nevede k žádnému dalšímu ohrožení České republiky. V důsledku toho není považováno za použitelné po přistoupení. |
63. |
’Zvýšení kapitálu v GECB’: V červenci 1998 upsala ČNB deset nových akcií GECB a zaplatila za ně CZK 19.717,5 milionů. Šlo o jednorázové opatření, které nepovede k nějakému dalšímu ohrožení České republiky. Proto je považováno za nepoužitelné po přistoupení. |
64. |
’Záruky a odškodnění’: Ve ’Smlouvě o odškodnění’ přijala ČNB zpět závazky učiněné AGB jako podávajícím AGB1 v ’Listině záruk’. Obě smlouvy obsahují různé záruční úmluvy ve prospěch GECB a GECIH. |
65. |
Následující záruční úmluvy ’Listiny záruk’, jak jsou sumarizovány v položkách č. A.1-A.18 v Příloze 23, tj.: článek 2.2 (Organizace), článek 2.3 (Integrované investice a AVE Leasing), článek 2.4 (Souhlasy), článek 2.5 (Bez porušování), článek 2.6 (Finanční výkazy), článek 2.9 (Půjčky), článek 2.10 (Nemovitý majetek), článek 2.11 (Hmotná aktiva), článek 2.12 (Smlouvy), článek 2.13 (Dodržování předpisů), článek 2.15 (Úmluvy o oddělení práv), článek 2.16 (Zaměstnanci, programy zaměstnaneckých výhod), článek 2.17 (Pojištění), článek 2.18 (Soudní spory), článek 2.19 (Práva k duševnímu vlastnictví), článek 2.21 (Vytvoření Nové Agrobanky a Staré Agrobanky), článek 2.23 (Makléř a zprostředkovatelé), článek 2.7 (Žádná neohlášená pasiva) už přestaly platit k 22. červnu 2001. Po přistoupení České republiky k Evropské unii se proto prostřednictvím těchto záruk nezvýší hrozba závazků pro Českou republiku. Komise proto považuje tyto specifické záruky za nepoužitelné po přistoupení. |
Nekompletní seznam
66. |
V případě záručních úmluv, jejichž platnost nevypršela před přistoupením, musí být splněny podmínky předepsané výše v článku V.1.1, aby mohlo být záruky považovány za nepoužitelné po přistoupení. Jmenovitě musí být přesně definován rozsah působnosti záruk, a to prostřednictvím kompletního seznamu nároků. |
67. |
České orgány předložily seznam nároků v Příloze 23. České orgány ale přitom výslovně konstatovaly, že seznam není kompletní. V důsledku toho má Komise vážné pochybnosti, zda je toto kritérium splněno. |
Nedostatečně přesná definice rizik
68. |
Jiným kritériem pro označení záruky za nepoužitelnou po přistoupení je to, že příslušná rizika pro přistupující zemi jsou přesně definována. Komise soudí, že České republice hrozící rizika nejsou prostřednictvím ’Záruk a odškodnění’, jejichž platnost neskončila před přistoupením, dostatečně definována. |
69. |
Například v případě odškodnění za soudní spor, který negativně poznamenal bankovní činnost podle článku 5.1(a)(i), se může hrozba závazků pro Českou republiku zvýšit, protože nelze předvídat, kolik nároků může vzniknout na základě abstraktních podmínek ustanovení. Komise se proto domnívá, že rizika ohrožující Českou republiku nejsou přesně definována a dané opatření je použitelné po přistoupení. Stejné argumenty platí pro všechna ostatní opatření, uváděná českými orgány v Příloze 23, včetně těch záručních úmluv, na které se české orgány pokoušejí omezit svou žádost o rozhodnutí cestou procedury prozatímního mechanismu. |
70. |
V případě daňových nároků v článku 2.14(c), (d) a článku 2.14(e) ’Listiny záruk’ se může hrozba závazků pro Českou republiku po přistoupení zvýšit. Ustanovení týkající se daňových záruk nespecifikují individuální událostí, které by mohly spustit proces odškodnění. Výsledkem je navíc to, že potenciální hrozbu pro Českou republiku, plynoucí z těchto událostí, není možné vyčíslit. |
71. |
Také v případě článku 4.1 ’Smlouvy o odškodnění’ není riziko hrozící České republice dostatečně definováno. České orgány uvádějí v rámci tohoto ustanovení pět ’nároků’. Čtyři z nich se týkají konkrétních soudních řízení stran článku 4.1 ’Smlouvy o odškodnění’. Pátý nárok popisuje abstraktním způsobem procedury, které mohou podle článku 4.1 vzniknout a které mohou přinést další nároky. Nelze proto určit, kolik nároků může celkem vzniknout na základě článku 4.1 ’Smlouvy o odškodnění’. V důsledku toho Komise soudí, že rizika hrozící České republice nejsou přesně definována. |
Nedostatečně stanovený strop pro splatné částky
72. |
Záruky uváděné českými orgány jsou předmětem různých stropů, které limitují maximální hrozbu závazku pro Českou republiku podle jednotlivých záruk. Ovšem GECIH může využít ’opci s právem prodeje’, pokud ČNB odmítne nějakou platbu překračující částku CZK 2.000 milionů. ’Opce s právem prodeje’ by tedy mohla zrušit platnost stropů příslušných pro ’Záruky a odškodnění’. |
73. |
Vcelku podle záručních úmluv, jejichž platnost nevypršela před přistoupením, není hrozba závazku pro Českou republiku přesně definována, do kompletního seznamu, uzavřeného ke dni přistoupení, nejsou zahrnuty všechny potenciální nároky a nároky postrádají dostatečně jistý strop. |
74. |
’Opce s právem prodeje’: V případě, že koupě AGB1 je prohlášena za nulovou nebo je shledána neplatnou nebo reverzovanou, GECIH může uplatnit opci s právem prodeje s tím, že ČNB bude povinna koupit všechny akcie GECB. Totéž platí, pokud se ČNB rozhodne neprovést platby týkající se ’záruk a odškodnění’ překračující částku CZK 2 000 milionů. V tomto případě bude muset být určena kupní cena akcií v GECB a může se jednat buď o reverzní částku, hodnotu čistých aktiv, nebo poctivou tržní hodnotu GECB, aniž by byl brán zřetel na událost, která spustila právo uplatnit ’opci s právem prodeje’. |
75. |
Komise soudí, že potencionální hrozba pro Českou republiku není dostatečně definována. Jmenovitě pak to, že cena, kterou ČNB musí zaplatit, se liší v závislosti na faktorech, které jsou nepředvídatelné, včetně toho, že událost, která spouští právo uplatnit opci s právem prodeje, není není při výpočtu ceny brána v úvahu. Komise tedy soudí, že hrozba pro Českou republiku není před přistoupením jasně definována a že opce s právem prodeje je použitelná po přistoupení. |
1.3. Závěry
76. |
Komise proto soudí, že:
|
2. Státní podpora ve smyslu článku 87(1) Smlouvy o založení ES
77. |
Podle článku 87(1) Smlouvy o založení ES se jedná o státní podporu, jestliže podporu poskytl členský stát nebo byla poskytnuta prostřednictvím státních prostředků jakýmkoli způsobem, který narušuje nebo hrozí narušením hospodářské soutěže zvýhodněním určitých podniků nebo výroby určitého zboží a který nepříznivě ovlivňuje obchod mezi členskými státy. |
78. |
Prostřednictvím ’Smlouvy o odškodnění’ ČNB jako veřejný subjekt ručí za závazky AGB vůči GECB a GECIH. Z toho vyplývá, že záruční úmluvy vyžadují zapojení státních prostředků. |
79. |
Komise soudí, že záruční úmluvy podle ’Záruk a odškodnění’ zvýhodňují GECB a GECIH. České orgány zasáhly s cílem usnadnit prodej soukromé banky jinému soukromému podniku. České orgány nebyly vlastníky banky a kupní cena za AGB1 byla zaplacena ve prospěch AGB. Kupní cena proto žádným způsobem nekompenzuje platby provedené českými orgány. České orgány a jmenovitě ČNB nebyly povinovány podpořit závazky přijaté ze strany AGB. V rozporu s názorem českých orgánů není možné takové jednání považovat za jednání v souladu s principem tržního investora. |
80. |
Před vyhlášením nucené správy byla AGB pátou největší bankou a vůbec největší soukromou bankou v České republice. Po prodeji AGB1 je GECT nadále aktivní po celé České republice a patří do skupiny GE, která je globálním aktérem. České orgány samy uvádějí, že banky z EU podrobně sledovaly český trh kvůli investičním účelům v prvý čas. Kdyby byla AGB likvidována, pravděpodobně by mohly být jiné evropské banky s to, získat pro sebe činnost, kterou si zachovala GECB. S ohledem na všechny tyto skutečnosti Komise soudí, že záruční úmluvy narušují hospodářskou soutěž a nepříznivě ovlivňují obchod mezi členskými státy. |
81. |
Záruční úmluvy, jejichž platnost nevypršela před přistoupením a které uzavřela ČNB ve prospěch AGB, GECB a GECIH, jsou proto považovány za státní podporu ve smyslu článku 87(1) Smlouvy o založení ES. |
3. Odchylky podle článku 87(2) a (3) Smlouvy o založení ES
82. |
Protože ty ’Záruky a odškodnění’, jejichž platnost nevypršela před přistoupením, jsou považovány za použitelné po přistoupení a představují státní podporu ve smyslu článku 87(1) Smlouvy o založení ES, nebylo v jejich případě prováděno posouzení slučitelnosti podle článku 87(2) a (3) Smlouvy o založení ES. |
83. |
Výjimky v článku 87(2) Smlouvy o přistoupení se nezdají být použitelné na daný případ, protože předmětná podpůrná opatření nemají sociální povahu, jsou poskytována ve prospěch individuálních spotřebitelů, nesměřují k odstranění škod způsobených přírodními pohromami nebo mimořádnými událostmi, ani nepředstavují podporu poskytnutou ve prospěch ekonomiky určitých oblastí Spolkové republiky Německo, postižených jejím rozdělením. |
84. |
Další výjimky jsou stanoveny v článku 87(3)(a), (b) a (c) Smlouvy o založení ES. |
85. |
Protože primárním cílem podpory je obnova dlouhodobé životaschopnosti podniku, který má potíže, přichází v úvahu jen výjimka podle článku 87(3)(c) Smlouvy o založení ES, kterou se povoluje státní podpora poskytnutá na rozvoj určitých hospodářských sektorů, pokud tato podpora nepříznivě neovlivní podmínky obchodu způsobem, který by byl v rozporu se společným zájmem. |
3.2 1994 pokyny k RR (záchrana a restrukturalizace)
86. |
Stávající komunitární pokyny ke státní podoře na záchranu a restrukturalizaci firem, které mají potíže (6) (Pokyny 1999), nabyly účinnosti 9. října 1999. Pro opatření vyhlášená před 9. říjnem 1999 předepisují komunitární pokyny ke státní podpoře na záchranu a restrukturalizaci firem v potížích (7) (’Pokyny 1994 ’) podmínky, za nichž bude taková podpora považována za slučitelnou. Úmluvy o ’Zárukách a odškodnění’ byly podepsány 21. a 22. června 1998 (8). Komise proto soudí, že v daném kontextu platí Pokyny 1994. |
87. |
Jak bylo výše vysvětleno, má Komise pravomoc přezkoumávat jen ta podpůrná opatření, která jsou považována za použitelná po přistoupení. České orgány nicméně oznámily opatření typu podpory na restrukturalizaci. Aby bylo možné posuzovat slučitelnost restrukturalizační podpory, bude nezbytné podívat se na pojetí restrukturalizace, jak je orgány schválily. Takto chápaná restrukturalizace, sestávající z různých opatření, byla financována nejasným způsobem celým souborem intervencí, schvalovaných orgány v rámci prodeje, bez ohledu na to, zda byly nebo nebyly použitelné. V důsledku toho je to právě celý komplet restrukturalizačních podpůrných opatření, který je třeba posuzovat podle kritérií slučitelnosti, předepsaných v Pokynech 1994, jako je obnova životaschopnosti, úměrnost podpory a zabránění zbytečnému narušení hospodářské soutěže. |
3.3 Způsobilost firmy
88. |
Pokyny 1994 považují firmu za firmu v potížích, není-li schopna zotavit se pomocí vlastních prostředků nebo získáním prostředků, které potřebuje, od akcionářů nebo výpůjčkou. |
89. |
V září 1996 vykazovala AGB ztráty ve výši CZK -8.487 milionů a zůstatek vlastního jmění CZK -5.476 milionů. Na základě těchto informací se zdá, že AGB nebyla schopna se zachránit bez státní intervence. |
90. |
Kromě AGB je příjemcem ’Záruk a odškodnění’ také GECB a její mateřská společnost GECIH. To navozuje otázku, zda GECB a GECIH mohou být považovány za firmy, které mají potíže. |
91. |
GECB je společnost, která byla založena v roce 1998 pro účely akvizice AGB1. Jako nově vzniklý podnik by se GECB neměla kvalifikovat jako společnost, která je podle Pokynů 1994 oprávněná k podpoře. Navíc GECB patří ke GECIH a skupině GE, která potíže neměla. Komise má proto vážné pochybnosti, zda GECB a GECIH mohou být podle Pokynů 1994 považovány za firmy v potížích. |
3.4 Podpora na záchranu a restrukturalizaci
92. |
Pokyny 1994 popisují podporu na záchranu jako opatření, která dočasně udržují postavení firmy, jež čelí výraznému zhoršování své finanční pozice. Taková opatření by zpravidla neměla pokračovat v platnosti po dobu delší jak šest měsíců. ’Záruky a odškodnění’ ale dobu šesti měsíců překračují. Komise proto soudí, že tato podpora nesplňuje podmínky Pokynů 1994 pro podporu na záchranu. |
3.5 Podpora na restrukturalizaci, plán restrukturalizace
93. |
Pokyny 1994 popisují podporu na restrukturalizaci jako podporu, která je součástí reálného, propracovaného a dalekosáhlého plánu na obnovu dlouhodobé životaschopnosti firmy. |
94. |
Restrukturalizační plán, předaný jako součást oznámení, nese datum prosinec 2003. V roce 1996, kdy české orgány zahájily uskutečňování intervencí zaměřených na AGB, komplexní plán restrukturalizace AGB neexistoval. České orgány přijaly řadu ad-hoc opatření a musely se přizpůsobit skutečnosti, že ztráty AGB byly větší, než očekávaly. Komise má proto vážné pochybnosti, zda ’Záruky a odškodnění’ patří do jednotného, propracovaného plánu na restrukturalizaci AGB. |
Obnovení životaschopnosti
95. |
Aby mohlo být opatření podle Pokynů 1994 považováno za slučitelné, je nutné, aby plán restrukturalizace definoval nástroje, jejichž prostřednictvím bude v přiměřeném časovém rozpětí obnovena dlouhodobá životaschopnost a zdraví firmy. Musí to být provedeno na základě realistických předpokladů, co do budoucích provozních podmínek. |
96. |
V daném případě jde o opatření, která byly přijata v minulosti. V principu by Komise měla situaci hodnotit v okamžiku, kdy byla podpora poskytnuta a zvažovat, zda byl přesně v tomto časovém okamžiku plán proveditelný. Protože ale tehdy žádný plán vyhlášen nebyl, může Komise provést jen faktické posouzení ve světle stávající situace firmy. |
97. |
Na základě informací, které Komise obdržela, dospěla k předběžnému názoru, že bankovní činnost AGB byla úspěšně obnovena. |
Vyhnout se zbytečnému narušení hospodářské soutěže
98. |
Pole Pokynů 1994 je další podmínkou, aby se příslušná opatření vyhnula, nakolik to je možné, nepříznivému ovlivnění hospodářské soutěže. |
99. |
České orgány uvedly, že nápravné kroky AGB sestávaly ze snahy dosáhnout likvidity vlastních aktiv AGB, aby bylo možné v maximální možné míře pokrýt únik vkladů v průběhu nucené správy. Tato snaha měla zahrnovat prodej některých dceřiných společností AGB ve prospěch Raiffaisen Bank. Vedlo by to ke snížení tržního podílu AGB a také ke snížení stavu pracovníků AGB. |
100. |
V případě GECB a GECIH zmiňují české orgány mezi nápravnými kroky kupní cenu zaplacenou za AGB1 a záruky jimi poskytnuté v ’Listině záruk’. Jmenovitě pak to, že GECIH měla na sebe převzít závazky ČNB podle ’Záruky pro vkladatele’. |
101. |
Kromě toho je hodnota GECB v případě využití ’opce s právem prodeje’ zmiňována jako příspěvek investora. Nakonec je tu také zvláštní příspěvek skupiny GE Capital Group ve formě zpět získané reputace. Skutečnost, že se GE Capital Group stala investorem bankovní činnosti AGB, měla sama o sobě obnovit mezi věřiteli AGB1 vysokou úroveň důvěryhodnosti. |
102. |
Hodnota různých snah, které vyvíjela AGB a nabyvatel, není vyčíslena a navíc má Komise vážné pochybnosti v tom smyslu, že tato opatření jdou za hranice toho, co bylo nezbytné pro restrukturalizaci bankovní činnosti AGB a zahrnují kompenzační opatření pro konkurenty. |
Podpora úměrná nákladům na restrukturalizaci a jejím přínosům
103. |
Výše a míra podpory se musí omezovat na striktní minimum, potřebné k tomu, aby byla možná restrukturalizace firmy. Proto se očekává, že příjemci podpory sami významně přispějí na restrukturalizaci z vlastních prostředků nebo cestou externího komerčního financování. |
104. |
České orgány tvrdí, že GECB uskutečnila několik investic a praktických restrukturalizačních kroků. Jmenovitě měla GECB zaplatit CZK 206 milionů, určených hlavně na úhradu redundantních nákladů. Navíc v období 1998 až 2002 prováděla další přímé investice v celkové výši CZK 2.040 milionů. Tyto investice se měly týkat implementace určitých nových a rozvoje starších informačních a bankovních systémů a byly zaměřeny na krytí potřebných nákladů na hardware, jakož i na rozvoj sítě pokladních automatů a poboček. GECB měla údajně rovněž investovat do optimalizace sítě poboček, školení personálu, podpory managementu a transferu know-how. |
105. |
Komise má vážné pochybnosti, zda je možné tyto investice chápat jako příspěvek investora k restrukturalizaci AGB. Komise považuje tyto investice spíše za výdaje v rámci normálního chodu činnosti GECB s cílem optimalizovat přínosy. |
106. |
Navíc má Komise na základě informací poskytnutých českými orgány vážné pochybnosti, zda se podpora striktně omezila na výši, nezbytnou pro restrukturalizaci AGB. Díky podpoře poskytnuté českými orgány dosáhla GECB velmi vysoké kapitálové přiměřenosti (74 % v roce 1999, 48 % v roce 2000, 41 % v roce 2001 a 30 % v roce 2002), což vyvolává vážné pochybnosti o úměrnosti podpory nákladům a přínosům restrukturalizace. |
VI. ČLÁNEK 46(2) EVROPSKÉ DOHODY
107. |
Článek 46(2) Evropské dohody stanovuje, že: ’V případě finančních služeb, popisovaných v Příloze XVIa, není tato dohoda na újmu práva smluvních stran přijímat opatření, nezbytná pro uskutečňování monetární politiky smluvní strany, nebo z důvodů opatrnosti s cílem zaručit tak ochranu investorů, vkladatelů, držitelů dluhopisů nebo osob, vůči kterým platí fiduciární povinnost, respektive s cílem zajistit integritu a stabilitu finančního systému. Tato opatření se nebudou dopouštět národnostní diskriminace společností a občanů druhé smluvní strany v porovnání s vlastními společnostmi a občany’. |
108. |
České orgány uvádějí, že oznámená opatření měla řešit bankovní krizi v České republice a jsou přesvědčeny, že na daný případ by měl být použit článek 46(2) Evropské dohody, aby tak byla ospravedlněna opatření zavedená ve prospěch AGB/GECB. |
109. |
Komise má ale vážné pochybnosti, zda může být v tomto kontextu použit článek 46(2) Evropské dohody. |
110. |
Především má Komise vážné pochybnosti, zda se článek 46(2) Evropské dohody vůbec na opatření státní podpory vztahuje, protože je součástí ’ustavující kapitoly’ Evropské dohody, zatímco ustanovení týkající se státních podpor jsou uváděna v článku 64 a následujících článcích Evropské dohody. |
111. |
Kromě toho má Komise vážné pochybnosti, zda jsou splněny samotné podmínky článku 46(2) Evropské dohody. Článek 46(2) Evropské dohody povoluje opatření týkající se monetární politiky nebo institutu důvody opatrnosti. Komise soudí, že kvůli tomu se přípustná opatření omezují na opatření s obecným rozsahem použití, která byla přijata orgánem pro finanční dohled. |
112. |
Komise je přesvědčena, že záruční úmluvy představují individuální opatření ve prospěch AGB/GECB a GECIH, která není možno považovat za nástroje k řešení bankovní krize v České republice. I když celý balík opatření mohl být zamýšlen jako prostředek proti útoku na vklady v bance a proti všeobecné krizi českého bankovního systému, má Komise vážné pochybnosti, zda ’Záruky a odškodnění’ byly navíc ke všem ostatním zavedeným opatřením pro dosažení tohoto cíle nezbytné. |
VII. ZÁVĚR
Na základě toho rozhodla Komise takto:
— |
následující opatření ve prospěch Agrobanky Praha, a.s./ GE Capital Bank, a.s., jak byla oznámena Českou republikou v rámci prozatímního mechanismu podle Přílohy IV.3 Aktu o přistoupení, nejsou použitelná po přistoupení: ’Záruka pro vkladatele’, ’Podpora na posílení likvidity’, ’Neúspěšný pokus navýšit kapitál AGB’, ’Zvýšení kapitálu v GECB’, jakož i ’Záruky a odškodnění’, která jsou sumarizována formou položek č. A.1-A.18 Přílohy 23 k Plánu záchrany a restrukturalizace, tj. článku 2.2 (Organizace), článku 2.3 (Integrované investice a AVE Leasing), článku 2.4 (Souhlasy), článku 2.5 (Bez porušování), článku 2.6 (Finanční výkazy), článku 2.9 (Půjčky), článku 2.10 (Nemovitý majetek), článku 2.11 (Hmotná aktiva), článku 2.12 (Smlouvy), článku 2.13 (Dodržování předpisů), článku 2.15 (Úmluvy o oddělení práv), článku 2.16 (Zaměstnanci, programy zaměstnaneckých výhod), článku 2.17 (Pojištění), článku 2.18 (Soudní spory), článku 2.19 (Práva k duševnímu vlastnictví), článku 2.21 (Vytvoření Nové Agrobanky a Staré Agrobanky), článku 2.23 (Makléř a zprostředkovatelé), článku 2.7 (Žádná neohlášená pasiva) |
— |
ve světle předchozích skutečností Komise na základě postupu stanoveného v článku 88(2) Smlouvy o založení ES žádá Českou republiku o sdělení údajů, které by mohly napomoci k posouzení zbývajících ’Záruk a odškodnění’), a to do jednoho měsíce ode dne přijetí tohoto dopisu. |
Žádá vaše orgány, aby ihned zaslaly kopii tohoto dopisu potenciálním příjemcům podpory.”
(1) EYVL C 368, 23.12.1994, s. 12.
(2) Tajné informace.
(3) Pokud není uvedeno jinak, vztahují se všechny odkazy na ’Smlouvu o odškodnění’ na Smlouvu o odškodnění ve znění ’změny Smlouvy o odškodnění číslo 1’ z 25. dubna 2004.
(4) Pokud není uvedeno jinak, jsou všechny odkazy na články odkazy na články ‚Listiny záruk‘.
(5) Rozhodnutí Soudu první instance ze 14. ledna 2004 v případě T-109/01 Fleuren Compost v Komise nyr, odstavec74.
(6) Úř. věst. 288, 9.10.1999, s.2.
(7) Úř. věst. 355, 31.12.1995, s.1.
(8) Také všechna ostatní oznámená opatření byla přijata před 9.10.1999.
30.11.2004 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 292/20 |
Euroopan unionin virastojen ja elinten tilikauden 2003 lopullisten tilinpäätösten julkaisu
(2004/C 292/04)
Lopullisten tilinpäätösten täydelliset julkaisut ovat saatavilla seuraavissa osoitteissa:
EUMC |
http://eumc.eu.int |
AESA |
www.easa.eu.int |
EFIL |
www.eurofound/eu.int/about/publicaccess/categories/finance/finance2004/index.htm |
EMSA |
www.emsa.eu.int |
EFSA |
http://www.efsa.eu.int/about_efsa/efsa_funding/accounts/catindex_en.html |
AESS |
http://agency.osha.eu.int/ |
EMEA |
www.emea.eu.int |
EAR |
www.ear.eu.int |
ETF |
http://www.etf.eu.int/WebSite.nsf/Pages/Annual+report?OpenDocument |
CDT |
www.cdt.eu.int |
CEDEFOP |
www.cedefop.eu.int |
EEA |
www.eea.eu.int |
OCVV |
http://www.cpvo.eu.int/default.php?res=1&w=1016&h=571&lang=en&page=ocvv/financement.html |
OEDT |
http://www.emcdda.eu.int/index.cfm?fuseaction=public.Content&nNodeID=380&sLanguageISO=EN |
OHMI |
http://oami.eu.int/en/office/marque/finan.htm |
Euroopan keskuspankki
30.11.2004 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 292/21 |
EUROOPAN KESKUSPANKIN SUOSITUS,
annettu 16 päivänä heinäkuuta 2004,
maksutasetta, ulkomaista varallisuusasemaa ja valuuttavarantoasetelmaa koskevista Euroopan keskuspankin tilastovaatimuksista
(EKP/2004/16)
(2004/C 292/05)
EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön sekä erityisesti sen 5.1 artiklan ja 34.1 artiklan kolmannen luetelmakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Voidakseen suorittaa tehtävänsä Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) on laadittava kattavat ja luotettavat maksutasetta, ulkomaista varallisusasemaa ja valuuttavarantoasetelmaa koskevat tilastot, joista ilmenevät tärkeimmät euroalueen rahatalouden tilaan ja valuuttamarkkinoihin vaikuttavat seikat. Euroopan keskuspankin (EKP) tilastovaatimukset kyseisellä alalla on vahvistettu maksutasetta, ulkomaista varallisuusasemaa ja valuttavarantoasetelmaa koskevista Euroopan keskuspankin tilastovaatimuksista 16 päivänä heinäkuuta 2004 annetuissa suuntaviivoissa EKP/2004/15 (1). |
(2) |
Perussäännön 5.1 artiklan ensimmäisessä virkkeessä edellytetään, että EKPJ:n tehtävistä huolehtiakseen EKP kerää kansallisten keskuspankkien avustuksella tarvittavat tilastotiedot joko muilta toimivaltaisilta viranomaisilta kuin kansallisilta keskuspankeilta tai suoraan taloudellisilta toimijoilta. Perussäännön 5.1 artiklan toisen virkkeen mukaan EKP toimii tätä varten yhteistyössä yhteisön toimielinten tai laitosten kanssa sekä jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. |
(3) |
Muutkin toimivaltaiset viranomaiset kuin kansalliset keskuspankit voivat kerätä tietoja ja/tai laatia tilastoja, joita tarvitaan maksutasetta ja ulkomaista varallisuusasemaa koskevien EKP:n tilastovaatimusten täyttämiseksi. Tästä syystä osa suoritettavista tehtävistä edellyttää yhteistyötä EKP:n tai kansallisten keskuspankkien ja tällaisten toimivaltaisten viranomaisten välillä perussäännön 5.1 artiklan mukaisesti. Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 (2) 4 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on järjestettävä omalta osaltaan tilastotietojen keruu ja tehtävä EKPJ:n kanssa kiinteätä yhteistyötä, jotta perussäännön 5 artiklasta johtuvien velvollisuuksien täyttyminen toteutuisi. |
(4) |
Niissä tapauksissa, joissa kansallisia säännöksiä ja vakiintuneita käytäntöjä noudattaen tiedonantajat raportoivat muille toimivaltaisille viranomaisille kuin kansallisille keskuspankeille, näiden viranomaisten ja asianomaisten kansallisten keskuspankkien on toimittava yhteistyössä varmistaakseen, että EKP:n tilastovaatimukset täyttyvät. Irlannissa Central Statistics Office (CSO) ja Italiassa Ufficio Italiano dei Cambi (UIC) kerää ja laatii tarvittavat maksutasetta ja ulkomaista varallisuusasemaa koskevat tilastotiedot. Edellä mainittujen tilastovaatimusten täyttämiseksi Central Bank and Financial Services Authority of Irlandin ja CSO:n sekä Banca d'Italian ja UIC:n olisi toimittava keskenään yhteistyössä. Tällaiseen yhteistyöhön olisi sisällytettävä pysyvän tiedonsiirtojärjestelmän luominen, jollei vastaavaa tavoitetta ole jo saavutettu kansallisen lainsäädännön avulla. UIC on 26.8.1998 annetun Italian lain (Degreto Legislativo nro 319/9) (3) nojalla Banca d'Italiaan kuuluva toiminnallinen yksikkö. |
(5) |
Jos luottamuksellisiksi ilmoitetut tilastotiedot ovat peräisin muilta toimivaltaisilta viranomaisilta kuin kansallisilta keskuspankeilta, EKP käyttää suuntaviivojen EKP/2004/15 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti tällaisia tietoja vain EKPJ:ään liittyviä tilastointitehtäviä hoitaessaan, ellei yksilöitävissä oleva tiedonantaja tai muu tiedot toimittanut oikeushenkilö taikka luonnollinen henkilö, yksikkö tai sivukonttori ole nimenomaisesti antanut suostumustaan siihen, että tällaisia tietoja käytetään muihin tarkoituksiin. |
(6) |
Maksutasetta koskevat kuukausittaiset ja neljännesvuosittaiset tiedot ja ulkomaista varallisuusasemaa koskevat neljännesvuosittaiset ja vuosittaiset tiedot, joista ilmenevät tärkeimmät euroalueen rahatalouden tilaan ja valuuttamarkkinoihin vaikuttavat erät, olisi toimitettava Central Bank and Financial Services Authority of Irlandille ja Banca d'Italialle riittävän ajoissa. Tätä tarkoitusta varten vaadittavat tilastotiedot olisi toimitettava asianomaisen kansallisen keskuspankin kanssa sovittujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti, tai niiden puuttuessa siten, että maksutasetta koskevat kuukausittaiset tiedot toimitetaan viimeistään 30. työpäivänä sen kuukauden päättymisestä, jota tiedot koskevat, maksutasetta ja ulkomaista varallisuusasemaa koskevat neljännesvuosittaiset tiedot kolmen kuukauden kuluessa sen vuosineljänneksen päättymisestä, jota tiedot koskevat, ja ulkomaista varallisuusasemaa koskevat vuosittaiset tiedot yhdeksän kuukauden kuluessa siitä päivästä, jota tiedot koskevat. |
(7) |
Keskitettyä arvopaperitietokantaa (CSDB) käytetään tulevaisuudessa moniin eri tilastointitarkoituksiin (tilastojen laatimiseen ja tuotantoon) ja muihin kun tilastointitarkoituksiin (talouden, rahoitustilanteen vakauden tai operaatioiden analysointiin), ja se annetaan kansallisten keskuspankkien käyttöön. Muutkin toimivaltaiset viranomaiset kuin kansalliset keskuspankit saavat tiedot käyttöönsä, jollei tälle ole lainsäädännössä asetettu rajoituksia. Tästä on apua niiden tuottaessa tietoja euroalueen arvopaperisijoitusvirtoja ja -varantoja koskevien tilastojen laatimista varten. Kun CSDB:ssä olevat tiedot yhdistetään arvopaperilajikohtaisesti kerättyihin tietoihin, pitäisi olla mahdollista laatia arvopaperisijoitusvirtoja ja -varantoja koskevat tarkat tilastot sellaisten arvopapereiden osalta, jotka on laskenut liikkeelle euroalueella oleva liikkeeseenlaskija ja jotka ovat toisessa euroalueen valtiossa olevan hallussa. Tämä mahdollistaa lopulta euroalueen arvopaperivelkoihin liittyvien tietojen erittelyn sektoreittain. |
(8) |
On tarpeen ottaa käyttöön menettely, jolla voidaan tehdä teknisiä muutoksia näiden suuntaviivojen liitteisiin tehokkaalla tavalla, edellyttäen, että tällaisilla muutoksilla ei vaikuteta niiden taustalla olevaan käsitteelliseen viitekehykseen eikä lisätä tiedonantajille jäsenvaltioissa tietojen antamisesta aiheutuvaa rasitetta. Menettelyä sovellettaessa otetaan huomioon EKPJ:n tilastokomitean näkökannat. Kansalliset keskuspankit ja muut toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat ehdottaa tilastokomitean ja asiaa käsittelevän tilastokomitean työryhmän välityksellä teknisiä muutoksia tämän suosituksen liitteisiin. |
(9) |
Maksutasetta, ulkomaista varallisuutta ja valuuttavarantoasetelmaa koskevista Euroopan keskuspankin tilastovaatimuksista 2 päivänä toukokuuta 2003 annetun suosituksen EKP/2003/8 (4) hyväksymisen jälkeen on edistytty konkreettisesti uusien vaatimusten sekä tiedonkeruuseen ja tilastojen laatimiseen euroalueella liittyvien menetelmien osalta. Tästä syystä suositus EKP/2003/8 on tarpeen korvata tällä uudella suosituksella, |
ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:
1 artikla
Määritelmät
Tässä suosituksessa tarkoitetaan:
— |
'rahaliittoon osallistuvalla jäsenvaltiolla' jäsenvaltiota, joka on ottanut käyttöön yhteisen rahan perustamissopimuksen mukaisesti, |
— |
'jossakin olevalla' samaa kuin asetuksen (EY) N:o 2533/98 1 artiklassa, |
— |
'euroalueella' rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden muodostamaa talousaluetta ja EKP:a. Euroalueen jäsenvaltioihin kuuluvat alueet tai niihin assosioituneet maat luetellaan liitteessä III olevassa taulukossa 10, |
— |
'eurojärjestelmällä' rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja ja EKP:a, |
— |
'ulkomaisilla taloustoimilla' mitä tahansa taloustoimia (virtoja), joilla luodaan tai lisätään euroalueella olevien ja euroalueen ulkopuolella olevien välille saamisia tai velkoja tai maksetaan niitä takaisin joko kokonaan tai osittain, tai siirretään johonkin kohteeseen liittyvä oikeus niiden välillä, |
— |
'ulkomaisilla varannoilla' euroalueen ulkopuolella oleviin kohdistuvien rahoitussaamisten ja -velkojen varantoja. Ulkomaiset varannot käsittävät myös i) euroalueella olevien omistamat maa-alueet, kiinteistöt ja muun kiinteän omaisuuden, joka sijaitsee euroalueen ulkopuolella, ja/tai euroalueen ulkopuolella olevien omistamat maa-alueet, kiinteistöt ja muun kiinteän omaisuuden, joka sijaitsee euroalueella, sekä ii) euroalueella olevien omistaman monetaarisen kullan ja erityiset nosto-oikeudet (SDR), Siinä määrin kuin on tarpeen euroalueen maksutaseen arvopaperisijoitusten ja niistä saatujen/maksettujen pääomakorvausten sekä euroalueen ulkomaisen varallisuusaseman arvopaperisijoitusten laskemiseksi, käsitteet 'ulkomaiset varannot' ja 'ulkomaiset taloustoimet' käsittävät kuitenkin myös euroalueella olevien sellaiset taloustoimet ja saamiset ja/tai velat, jotka kohdistuvat muissa euroalueen jäsenvaltioissa asuviin, |
— |
'valuuttavarannolla' erittäin likvidejä jälkimarkkina- ja luottokelpoisia eurojärjestelmän hallussa olevia muita kuin euromääräisiä saamisia, jotka kohdistuvat euroalueen ulkopuolella asuviin, sekä kultaa, varanto-osuuksia Kansainvälisessä valuuttarahastossa (IMF) ja erityisiä nosto-oikeuksia (SDR), |
— |
'muilla valuuttamääräisillä saamisilla' i) eurojärjestelmän hallussa olevia muita kuin euromääräisiä saamisia, jotka kohdistuvat euroalueella asuviin, sekä ii) eurojärjestelmän hallussa olevia muita kuin euromääräisiä saamisia, jotka kohdistuvat euroalueen ulkopuolelle eivätkä täytä likvidiyttä sekä jälkimarkkina- ja luottokelpoisuutta koskevia valuuttavarantoon kuulumisen edellytyksiä, |
— |
'varantoihin liittyvillä veloilla' eurojärjestelmän lyhyellä aikavälillä erääntyviä ennalta sovitun määräisiä ja ehdollisia nettositoumuksia, jotka ovat samankaltaisia kuin eurojärjestelmän valuuttavaranto ja muut valuuttamääräiset saamiset, |
— |
'maksutaseella' tilastollista asetelmaa, jossa tarkastelujakson aikana tehdyt ulkomaiset taloustoimet esitetään asianmukaisesti eriteltyinä, |
— |
'valuuttavarantoasetelmalla' tilastollista asetelmaa, jossa eurojärjestelmän valuuttavaranto, muut valuuttamääräiset saamiset ja varantoihin liittyvät velat tiettynä päivänä esitetään asianmukaisesti eriteltyinä, |
— |
'ulkomaisella varallisuusasemalla' asetelmaa, jossa ulkomaisten saamisten ja velkojen varannot tiettynä päivänä esitetään asianmukaisesti eriteltyinä, |
— |
'arvopaperilajikohtaisella' tiedonkeruulla arvopaperilajikohtaisesti eriteltyjen tietojen keräämistä. |
2 artikla
Tilastotietojen toimittaminen kansallisille keskuspankeille
1. Sikäli kuin ulkomaisia taloustoimia ja ulkomaisia varantoja koskevien tilastotietojen kerääminen on uskottu niille, joille tämä suositus on osoitettu, näiden on varmistettava, että tiedot annetaan asianomaisten kansallisten keskuspankkien käyttöön riittävän ajoissa. Tätä tarkoitusta varten, ja jollei asianomaisen kansallisen keskuspankin kanssa ole toisin sovittu, vaadittavat tilastotiedot on toimitettava siten, että maksutasetta koskevat kuukausittaiset tiedot toimitetaan viimeistään 30. työpäivänä sen kuukauden päättymisestä, jota tiedot koskevat, maksutasetta ja ulkomaista varallisuusasemaa koskevat neljännesvuosittaiset tiedot kolmen kuukauden kuluessa sen vuosineljänneksen päättymisestä, jota tiedot koskevat, ja ulkomaista varallisuusasemaa koskevat vuosittaiset tiedot yhdeksän kuukauden kuluessa siitä päivästä, jota tiedot koskevat.
2. Tiedot toimitetaan maksutasetilastoja ja ulkomaista varallisuusasemaa koskevien EKP:n tilastovaatimusten mukaisesti, siten kuin tämän suosituksen liitteissä I, II, III, IV, V ja VII on esitetty. Niiden, joille tämä suositus on osoitettu, on valvottava kansallisille keskuspankeille toimitettavien tilastotietojen laatua ja luotettavuutta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän suosituksen liitteessä VI määriteltyjä EKP:n valvontatehtäviä.
3 artikla
Pysyvä yhteistyö
Ne, joille tämä suositus on osoitettu, laativat asianomaisen kansallisen keskuspankin kanssa yksityiskohtaiset kirjalliset ohjeet yhteistyöstä sellaisen pysyvän tiedonsiirtojärjestelmän luomiseksi, jonka avulla huolehditaan EKP:n tilastovaatimusten mukaisesta tiedonsiirrosta, jollei tähän tavoitteeseen ole jo päästy kansallisen lainsäädännön avulla.
4 artikla
Yksinkertaistettu muutosmenettely
EKP:n johtokunnalla on oikeus tilastokomiteaa kuulutaan tehdä tämän suosituksen liitteisiin teknisiä muutoksia edellyttäen, etteivät nämä muutokset vaikuta niiden taustalla olevaan käsitteelliseen viitekehykseen eivätkä lisää tiedonantajille jäsenvaltioissa tietojen antamisesta aiheutuvaa rasitetta.
5 artikla
Loppusäännökset
1. Tällä suosituksella korvataan suositus EKP/2003/8.
2. Tämä suositus osoitetaan Irlannin CSO:lle ja Italian UIC:lle.
Annettu Frankfurt am Mainissa 16 päivänä heinäkuuta 2004.
EKP:n puheenjohtaja
Jean-Claude TRICHET
(2) EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8.
(3) Gazzetta ufficiale della Repubblica italiana, nro 206, 4.9.1998.
(4) EUVL C 126, 28.5.2003, s. 7.
LIITE I
EUROOPAN KESKUSPANKIN TILASTOVAATIMUKSET
1. Kansallisten keskuspankkien velvollisuudet
1.1 |
Kansalliset keskuspankit toimittavat Euroopan keskuspankille (EKP) ulkomaisia taloustoimia, valuuttavarantoa, muita valuuttamääräisiä saamisia, varantoihin liittyviä velkoja sekä ulkomaisia varantoja koskevat tiedot, joiden perusteella EKP voi laatia euroalueen aggregoidut maksutaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman tilastot sekä valuuttavarantoasetelman. Tiedot toimitetaan liitteessä III olevassa taulukossa 13 vahvistettuja määräaikoja noudattaen. |
1.2 |
Tietoihin liitetään saatavissa olevat selvitykset yksittäisistä merkittävistä tapahtumista ja korjausten syistä, jos tällaisten yksittäisten merkittävien tapahtumien ja korjausten aiheuttamat muutokset tilastoissa ovat huomattavia tai jos EKP esittää tätä koskevan pyynnön. |
1.3 |
Tarvittavat kuukausittaiset ja neljännesvuosittaiset liiketoimia koskevat tiedot sekä neljännesvuosittaiset ja vuosittaiset varantoja koskevat tiedot toimitetaan EKP:lle liitteissä II, III ja IV kuvatulla tavalla; liitteet perustuvat tällä hetkellä noudatettaviin kansainvälisiin suosituksiin ja erityisesti Kansainvälisen valuuttarahaston maksutasekäsikirjan viidenteen painokseen (IMF Balance of Payment Manual). Erityisesti euroalueella olevan liikkeeseenlaskijan sektorin mukaan eritellyt tiedot euroalueen arvopaperisaamisia koskevista taloustoimista ja varannoista toimitetaan liitteessä II olevassa 1.1, 1.2 ja 3 osassa sekä liitteessä III olevissa taulukoissa 1, 2, 4 ja 5 esitetyllä tavalla. |
1.4 |
Maksutasetta koskevat tilastotiedot toimitetaan kuukausittain ja neljännesvuosittain. Neljännesvuosittaista maksutasetta koskeviin tietoihin sisältyy maantieteellinen erittely liitteessä III olevassa taulukossa 9 vahvistettujen vastapuolien osalta. Valuuttavarantoasetelman tiedot toimitetaan tarkastelun kohteena olevan kuukauden lopussa. Ulkomaista varallisuusasemaa koskevat tiedot toimitetaan neljännesvuosittain ja vuosittain. Vuosittaista ulkomaista varallisuusasemaa koskeviin tietoihin sisältyy maantieteellinen erittely liitteessä III olevassa taulukossa 9 vahvistettujen vastapuolien osalta. |
1.5 |
Euron kansainvälistä asemaa sijoitusvaluuttana koskevaa arviointia varten tarvittavat tiedot toimitetaan valuutoittain eriteltyinä puolivuosittain liitteessä III olevassa taulukossa 6 vahvistetulla tavalla. |
1.6 |
Euroalueen arvopaperisijoituksia koskevien tiedonkeruujärjestelmien on maaliskuusta 2008 lähtien (niistä tiedoista alkaen, jotka koskevat tammikuun 2008 taloustoimia ja vuoden 2007 lopun varantoja) vastattava yhtä niistä malleista, jotka on esitetty liitteessä VII olevassa taulukossa. |
2. Ajoitus
2.1 |
Euroalueen kuukausittaisen maksutaseen laatimista varten tarvittavat tiedot toimitetaan EKP:lle viimeistään 30. pankkipäivänä (työajan loppuun mennessä) sen kuukauden päättymisestä, jota tiedot koskevat. |
2.2 |
Euroalueen neljännesvuosittaisen maksutaseen laatimista varten tarvittavat tiedot toimitetaan EKP:lle kolmen kuukauden kuluessa sen vuosineljänneksen päättymisestä, jota tiedot koskevat. |
2.3 |
Eurojärjestelmän valuuttavarantoasetelman laatimista varten tarvittavat tiedot toimitetaan EKP:lle kolmen viikon kuluessa sen kuukauden päättymisestä, jota tiedot koskevat. |
2.4 |
Tammikuun 1 päivästä 2005 lähtien euroalueen neljännesvuosittaisen ulkomaisen varallisuusaseman laatimista varten tarvittavat tiedot toimitetaan EKP:lle kolmen kuukauden kuluessa sen vuosineljänneksen päättymisestä, jota tiedot koskevat. |
2.5 |
Euroalueen vuosittaisen ulkomaisen varallisuusaseman laatimista varten tarvittavat tiedot toimitetaan EKP:lle yhdeksän kuukauden kuluessa sen vuoden päättymisestä, jota tiedot koskevat. |
2.6 |
Tiedot velkapapereita koskevista taloustoimista ja varannoista liikkeeseenlaskun valuutan ja liikkeeseenlaskijan sektorin mukaan eriteltyinä on toimitettava EKP:lle kuuden kuukauden kuluessa sen kauden päättymisestä, jota tiedot koskevat. |
2.7 |
Euroalueen maksutasetta ja ulkomaista varallisuusasemaa koskevat korjaukset toimitetaan EKP:lle liitteessä V vahvistetun aikataulun mukaisesti. |
2.8 |
Kansallinen tiedonkeruu järjestetään siten, että näissä toimitusajoissa pysytään. |
3. Toimitusstandardi
Tarvittavat tilastotiedot toimitetaan EKP:lle sellaisessa muodossa, että ne täyttävät näiden suuntaviivojen liitteessä V esitetyt vaatimukset.
4. Tilastotietojen laatu
4.1 |
Kansallisten keskuspankkien on, tarvittaessa yhteistyössä muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa, valvottava ja arvioitava EKP:lle toimitettavien tilastotietojen laatua, sanotun kuitenkaan rajoittamatta näiden suuntaviivojen liitteessä VI määriteltyjä EKP:n seurantatehtäviä. EKP arvioi samalla tavoin tietoja, jotka liittyvät euroalueen maksutaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman tilastoihin sekä valuuttavarantoasetelmaan. Arviointi suoritetaan viivytyksettä. EKP:n johtokunta esittää EKP:n neuvostolle vuosittain kertomuksen tietojen laadusta. |
4.2 |
Arvopaperisijoituksia koskeviin taloustoimiin ja varantoihin sekä pääomakorvauksiin liittyvien tietojen laadunarviointi edellyttää, että keskitetyssä arvopaperitietokannassa (CSDB) olevat tiedot arvopapereista ovat riittävän kattavat. CSDB:n hallinnoijana EKP valvoo, ovatko tiedot arvopapereista kesäkuusta 2006 lähtien riittävän kattavat antamaan kansallisille keskuspankeille ja tarpeen mukaan muille toimivaltaisille viranomaisille valmiudet täyttää liitteessä VII täsmennetyt laatustandardit sekä muut tässä suosituksessa määritellyt laatuvaatimukset. |
4.3 |
Euroalueella olevan liikkeeseenlaskijan sektorin mukaan liitteessä II olevassa 1.1, 1.2 ja 3 osassa sekä liitteessä III olevissa taulukoissa 1, 2, 4 ja 5 kuvatulla tavalla eritellyt tiedot euroalueen arvopaperisaamisia koskevista taloustoimista ja varannoista voidaan toimittaa arvioina, kunnes arvopaperisijoituksia koskevat arvopaperilajikohtaiset tiedonkeruujärjestelmät tulevat pakollisiksi. |
4.4 |
Liitteessä III olevassa taulukossa 6 tarkoitetut arvopaperisijoituksiin liittyvät tiedot liikkeeseenlaskun valuutasta voidaan toimittaa arvioina, kunnes arvopaperisijoituksia koskevat arvopaperilajikohtaiset tiedonkeruujärjestelmät tulevat pakollisiksi. |
4.5 |
EKP:n suorittamaan tilastotietojen laadunvalvontaan voi kuulua näihin tietoihin tehtyjen korjausten tarkastelu, jonka avulla pyritään ensinnäkin saamaan uusimmat arviot mukaan tilastotietoihin ja tällä tavoin parantamaan tilastotietojen laatua; toiseksi pyritään takaamaan, että eri tilastointitaajuuksilla laaditut maksutase-erät ovat mahdollisimman tarkoin keskenään yhdenmukaiset. |
LIITE II
EUROOPAN KESKUSPANKIN TILASTOVAATIMUKSET
1. Maksutasetilastot
Euroopan keskuspankki (EKP) edellyttää, että maksutasetilastotiedot toimitetaan kahdella eri raportointitiheydellä eli kuukausittain ja neljännesvuosittain vastaavanpituisilta kalenterijaksoilta. Vuositason tiedot kootaan laskemalla yhteen jäsenvaltioiden kyseiseltä vuodelta ilmoittamat neljännesvuositason tiedot. Maksutasetilastojen on oltava mahdollisimman yhdenmukaisia muiden rahapolitiikan harjoittamista varten toimitettavien tilastotietojen kanssa.
1.1 Maksutaseen kuukausittaiset tilastot
Tavoite
Tavoitteena on laatia euroalueen kuukausittainen maksutase, josta ilmenevät tärkeimmät rahatalouden tilaan ja valuuttamarkkinoihin vaikuttavat erät (ks. liitteessä III oleva taulukko 1).
Vaatimukset
On tärkeätä, että tilastotiedot soveltuvat käytettäviksi euroalueen maksutaseen laskennassa.
Koska kuukausittaisten maksutasetietojen toimitusaika on lyhyt ja tiedot ovat hyvin pitkälle aggregoituja ja koska tietoja käytetään rahapolitiikan harjoittamisessa ja valuuttaoperaatioissa, EKP sallii pakottavissa tapauksissa joitakin poikkeamia kansainvälisistä suosituksista (ks. suuntaviivojen EKP/2004/15 2 artiklan 3 kohta). Kirjaamiskäytännön ei tarvitse olla täysin suoriteperusteinen. Kansalliset keskuspankit voivat EKP:n kanssa niin sovittuaan toimittaa vaihtotase- ja rahoitustasetiedot kassaperusteisina. EKP hyväksyy myös ennusteet tai alustavat tiedot, jos muunlaisia tietoja ei voida toimittaa määräajan kuluessa.
Kussakin pääerässä vaaditaan taloustoimien erittely saamisiin ja velkoihin (tai vaihtotaseen erien osalta tuloihin ja menoihin). Yleisesti ottaen tästä seuraa, että kansallisten keskuspankkien on eriteltävä ulkomaiset taloustoimet niihin, jotka kohdistuvat muissa euroalueen jäsenvaltioissa oleviin, ja niihin, jotka kohdistuvat euroalueen ulkopuolella oleviin. Näiden erittelyjen on oltava keskenään yhdenmukaisia.
Kun euroalueen jäsenvaltioiden määrässä tapahtuu muutoksia, kansallisten keskuspankkien on muutettava euroalueen maiden kokoonpanon määritelmää siitä päivästä lukien, jona muutos tapahtuu. Aikaisemmilta ja uusilta euroalueen jäsenvaltioilta pyydetään niiden luotettavimmat arviot laajentunutta euroaluetta koskevista historiatiedoista.
Jotta euroalueen arvopaperisijoituksia koskevien kuukausittaisten tietojen aggregointi olisi mielekästä, on erotettava toisistaan euroalueella olevien liikkeeseen laskemia arvopapereita koskevat taloustoimet ja euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseen laskemia arvopapereita koskevat taloustoimet. Euroalueen arvopaperisaamisissa nettomääräisiä taloustoimia koskevat tilastot laaditaan laskemalla yhteen euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseen laskemia arvopapereita koskevat ilmoitetut nettomääräiset taloustoimet. Euroalueen arvopaperiveloissa nettomääräisiä taloustoimia koskevat tilastotiedot saadaan laskemalla yhteen kotimaisia yhteenlaskettuja velkoja koskevat taloustoimet nettomääräisinä ja euroalueella olevien liikkeeseen laskemiin ja ostamiin arvopapereihin kohdistuvat taloustoimet nettomääräisinä.
Arvopaperisijoituksista saatuihin ja niistä maksettuihin pääomakorvauksiin sovelletaan vastaavia raportointivaatimuksia ja aggregaattien laatimismenetelmää.
Maksutasetilastojen rahataloudellisen esityksen laatimista varten kansallisten keskuspankkien edellytetään toimittavan tiedot eriteltyinä institutionaalisen sektorin mukaan. Kuukausimaksutaseen yhteydessä käytetään seuraavaa sektorikohtaista erittelyä:
— |
suorat sijoitukset: i) rahalaitokset (keskuspankit pois luettuina) ja ii) muut sektorit, |
— |
arvopaperisaamiset: i) rahaviranomaiset; ii) rahalaitokset (keskuspankit pois luettuina) ja iii) muut kuin rahalaitokset, |
— |
muut sijoitukset: i) rahaviranomaiset; ii) rahalaitokset (keskuspankit pois luettuina); iii) julkisyhteisöt ja iv) muut sektorit. |
Kansallisten keskuspankkien edellytetään sellaista maksutaseen sektorikohtaista erittelyä varten, joka mahdollistaa maksutaseen rahataloudellisen esityksen laatimisen, toimittavan tämän suosituksen liitteessä III olevassa taulukossa 13 mainitusta päivästä lähtien tiedot euroalueella olevien liikkeeseen laskemia arvopaperisijoituksia koskevista nettomääräisistä taloustoimista eriteltyinä sen institutionaalisen sektorin mukaan, johon liikkeeseenlaskija kuuluu. Lisäksi arvopaperivelat eritellään kotimaisen liikkeeseenlaskijan institutionaalisen sektorin mukaan.
Euroalueen arvopaperivelkoja koskeviin nettomääräisiin taloustoimiin liittyvät sektoreittain jaotellut tilastot laaditaan tämän jälkeen laskemalla yhteen asianomaisten sektorien kotimaiset yhteenlasketut velat nettomääräisinä ja vastaavat euroalueella olevien liikkeeseen laskemien ja ostamien arvopapereiden taloustoimet nettomääräisinä.
Maaliskuusta 2008, koskien tammikuuhun 2008 liittyviä taloustoimia, kansalliset keskuspankit (ja tarpeen mukaan muut toimivaltaiset kansalliset viranomaiset) keräävät tietoja arvopaperisijoituksista noudattaen yhtä niistä malleista, jotka esitetään liitteessä VII olevassa taulukossa.
1.2 Neljännesvuosittaiset maksutasetilastot
Tavoite
Euroalueen neljännesvuosimaksutaseen tarkoituksena on antaa yksityiskohtaisempia tietoja ulkomaisten taloustoimien tarkempaa analyysiä varten. Näistä tilastoista saadaan tietoja erityisesti euroalueen sektorikohtaisen taseen ja rahoitustaseen laatimista sekä Euroopan yhteisöjen komission (Eurostat) kanssa yhteistyössä julkaistavaa yhteistä Euroopan unionin / euroalueen maksutasetta varten.
Vaatimukset
Neljännesvuosittaiset maksutasetilastot ovat mahdollisimman tarkoin kansainvälisten suositusten mukaisia (ks. suuntaviivojen EKP/2004/15 2 artiklan 3 kohta). Vaadittava neljännesvuosittaisten maksutasetilastotietojen erittely on esitetty liitteen III taulukossa 2. Pääomansiirtoja ja rahoitustasetta koskevat yhdenmukaistetut käsitteet ja määritelmät on esitetty liitteessä IV.
Neljännesvuosittaisen vaihtotaseen erittely on samankaltainen kuin kuukausittaisen vaihtotaseen. Tuotannontekijäkorvaukset on tarpeen eritellä tarkemmin neljännesvuosittain.
Rahoitustaseessa EKP noudattaa Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) maksutasekäsikirjan viidennen painoksen (Balance of Payments Manual; jäljempänä 'BPM5') vaatimuksia muiden sijoitusten erän osalta. Erittelyjen esitystavassa on yksi eroavaisuus (sektori on etusijalla). Tämä sektorierittely noudattaa kuitenkin BPM5:ssä sovellettua erittelyä, jossa instrumentit ovat etusijalla. Kuten BPM5 esittelyissä, käteinen ja talletukset erotellaan lainoista ja muista sijoituksista.
Kansallisten keskuspankkien edellytetään erittelevän neljännesvuosittaisessa maksutasetilastossa muihin euroalueen jäsenvaltioihin kohdistuvat taloustoimet ja kaikki muut ulkomaiset taloustoimet. Kuten kuukausittaisissa tilastoissa, myös neljännesvuositilastoissa arvopaperisijoitukset on eriteltävä toisaalta euroalueella olevien liikkeeseen laskemia arvopapereita koskeviin ja toisaalta euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseen laskemia arvopapereita koskeviin taloustoimiin. Euroalueen arvopaperisaamisissa nettomääräisiä taloustoimia koskevat tilastot laaditaan laskemalla yhteen euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseen laskemia arvopapereita koskevat ilmoitetut nettomääräiset taloustoimet. Euroalueen arvopaperiveloissa nettomääräiset taloustoimet laaditaan laskemalla yhteen kotimaisten velkojen yhteismäärään liittyvät nettomääräiset taloustoimet ja euroalueella olevien liikkeeseen laskemiin ja ostamiin arvopapereihin liittyvät nettomääräiset taloustoimet.
Arvopaperisijoituksista saatuihin ja niistä maksettuihin pääomakorvauksiin sovelletaan vastaavia raportointivaatimuksia ja aggregaattien laatimismenetelmää.
Suorien sijoitusten osalta kansallisten keskuspankkien edellytetään toimittavan neljännesvuosittain sektorikohtainen erittely ”rahalaitokset (pl. keskuspankit) / muut kuin rahalaitokset”. Erien ”arvopaperisaamiset” ja ”muut sijoitukset” osalta institutionaalisen sektorin mukainen erittely noudattaa IMF:n standardijakoa, johon kuuluvat i) rahaviranomaiset; ii) rahalaitokset (pl. keskuspankit); iii) julkisyhteisöt ja iv) muut sektorit.
Euroalueen arvopaperivelkoihin liittyviä nettomääräisiä taloustoimia koskevien tilastojen laatimiseksi euroalueella olevien liikkeeseenlaskijoiden sektorin mukaan neljännesvuosittaisia tietoja koskevat vaatimukset ovat samat kuin kuukausimaksutaseen osalta.
Pääomakorvaukset edellytetään ilmoitettavan suoriteperusteisesti euroalueen neljännesvuosittaista maksutasetta varten. Kansantalouden tilinpidon kansainvälistä suositusta noudattaen BPM5:ssä suositellaan, että korot kirjattaisiin suoriteperusteisesti. Tämän suosituksen noudattaminen vaikuttaa sekä vaihtotaseeseen (pääomakorvauksiin) että rahoitustaseeseen.
2. Valuuttavarantoasetelma
Tavoite
Valuuttavarantoasetelma on kuukausittainen esitys kansallisten keskuspankkien ja EKP:n valuuttavarannosta, muista valuuttamääräisistä saamisista ja varantoihin liittyvistä veloista ja se noudattaa IMF:n ja Kansainvälisen järjestelypankin (BIS) yhteistä valuuttavarannon ja valuuttamääräisen likviditeetin raportointimallia. Nämä tiedot täydentävät euroalueen maksutaseeseen ja ulkomaista varallisuutta koskeviin tilastoihin sisältyviä valuuttavarantotietoja.
Vaatimukset
Euroalueen valuuttavaranto koostuu erittäin likvideistä, jälkimarkkina- ja luottokelpoisista EKP:n hallussa olevista saamisista ja euroalueen kansallisten keskuspankkien hallussa olevista saamisista, jotka kohdistuvat euroalueen ulkopuolella oleviin ja ovat valuuttamääräisiä (eli muita kuin euromääräisiä), sekä kullasta, varanto-osuuksista IMF:ssä ja erityisistä nosto-oikeuksista (SDR). Niihin saattaa sisältyä johdannaissopimusten varantoja. Valuuttavaranto lasketaan bruttoperusteisena eikä siihen liittyviä velkoja nettouteta. Kansallisilta keskuspankeilta edellytettyjen tietojen erittely on esitetty liitteessä III olevan taulukon 3 osassa I.A.
Eurojärjestelmän valuuttamääräiset saamiset, jotka eivät ole tämän määritelmän mukaisia eli i) euroalueella oleviin kohdistuvat saamiset sekä ii) euroalueen ulkopuolella oleviin kohdistuvat saamiset, jotka eivät täytä likvidiyttä sekä jälkimarkkina- ja luottokelpoisuutta koskevia valuuttavarantoon kuulumisen edellytyksiä, sisältyvät valuuttavarantoasetelman erään ”muut valuuttamääräiset saamiset” (liite III, taulukon 3 osa I.B).
Euromääräisiä saamisia euroalueen ulkopuolella olevilta ja euroalueen jäsenvaltioiden hallussa olevia valuuttamääräisiä saamisia ei pidetä valuuttavarantona; tällaiset määrät kirjataan erään muut sijoitukset, jos ne kuvaavat saamisia euroalueen ulkopuolelta.
Lisäksi liitteen III taulukon 3 osissa II, III ja IV esitetään tiedot eurojärjestelmän valuuttavarantoon ja muihin valuuttamääräisiin saamisiin liittyvistä ennalta sovitun määräisistä ja ehdollisista nettositoumuksista lyhyellä aikavälillä eli niin sanotuista ”valuuttavarantoon liittyvistä veloista”.
3. Ulkomaista varallisuutta koskevat tilastot
Tavoite
Ulkomainen varallisuusasema on koko euroalueen ulkomaisia saamisia ja velkoja koskeva laskelma rahapolitiikan ja valuuttamarkkinoiden analysointia varten. Sen avulla voidaan erityisesti arvioida jäsenvaltioiden ulkoista haavoittuvuutta sekä seurata likvidien varojen kehitystä, jotka ovat ulkomailla rahaa hallussaan pitävän sektorin hallussa. Näillä tilastotiedoilla on keskeinen asema ulkomaita koskevan tilin laatimisessa euroalueen neljännesvuosittaisessa rahoitustilinpidossa ja ne voivat olla avuksi myös maksutaseen virtatietojen laatimisessa.
Vaatimukset
EKP edellyttää ulkomaisen varallisuuden sarjojen tilastojakson lopun varantotietojen raportointia neljännesvuosittain ja vuosittain.
Ulkomaista varallisuutta koskevat tilastotiedot ovat mahdollisimman tarkoin kansainvälisten suositusten mukaisia (ks. suuntaviivojen EKP/2004/15 2 artiklan 3 kohta). EKP laskee koko euroalueen ulkomaisen varallisuuden kokonaisuutena. Euroalueen ulkomaisen varallisuuden erittely on esitetty liitteessä III olevassa taulukossa 4.
Ulkomaisesta varallisuudesta ilmenevät varantotiedot tarkasteluajanjakson lopussa arvostettuina jakson lopun hintoihin. Varantojen arvon muutokset voivat johtua seuraavista seikoista. Ensinnäkin osa varannon arvon muutoksesta tarkasteluajanjaksona johtuu taloustoimista, jotka on kirjattu maksutaseeseen. Toiseksi osa tietyn jakson alun ja lopun välisistä varantotietojen muutoksista johtuu saamisten ja velkojen hintojen muutoksesta. Kolmanneksi, jos varannot on kirjattu muiden valuuttojen kuin ulkomaisen varallisuuden laadintavaluutan määräisinä, myös valuuttakurssien muutokset muihin valuuttoihin nähden vaikuttavat näiden varantojen arvoon. Muista kuin edellä mainituista syistä johtuvia muutoksia varannon arvossa pidetään muina arvostuserinä.
Euroalueen virta- ja varantotietojen asianmukainen yhteensovittaminen edellyttää, että hinnoista, valuuttakurssien muutoksista ja muista arvostuseristä johtuvat arvonmuutokset esitetään erikseen.
Ulkomaisen varallisuuden sisällön olisi vastattava mahdollisimman tarkoin neljännesvuosimaksutaseen virtatietoja. Käsitteet, määritelmät ja erittelyt ovat niin ikään vastaavanlaiset kuin neljännesvuosimaksutaseessa. Ulkomaista varallisuutta koskevien tietojen pitäisi mahdollisimman pitkälle vastata muita tilastoja, kuten raha- ja pankkitilastoja, rahoitustilinpitoa sekä kansantalouden tilinpitoa.
Kuten kuukausi- ja neljännesvuosimaksutaseen osalta, kansallisten keskuspankkien edellytetään erittelevän ulkomaista varallisuutta koskevissa tilastoissaan saamiset rahaliittoon osallistuvista jäsenvaltioista ja kaikki muut ulkomaiset varannot. Arvopaperisijoitusten osalta edellytetään erittelyä hallussa oleviin euroalueella olevien liikkeeseen laskemiin arvopapereihin ja hallussa oleviin euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseen laskemiin arvopapereihin. Euroalueen arvopaperinettosaamisia koskevat tilastot laaditaan aggregoimalla ilmoitetut euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseen laskemiin arvopapereihin liittyvät nettosaamiset. Euroalueen arvopaperinettovelkoja koskevat tilastot laaditaan aggregoimalla kotimaiset yhteenlasketut velat nettomääräisinä ja hallussa olevat euroalueella olevien liikkeeseen laskemat ja ostamat arvopaperit nettomääräisinä.
Kansalliset keskuspankit ilmoittavat neljännesvuositasolla ja vuositasolla varannot saman sektorikohtaisen erittelyn mukaisesti ”suorien sijoitusten”, ”arvopaperisaamisten” ja ”muiden sijoitusten” osalta kuin neljännesvuosimaksutaseen virtatietojen yhteydessä.
Jotta EKP kykenisi laatimaan sektorikohtaisen erittelyn euroalueen arvopaperisijoitusten nettoveloista, kansallisille keskuspankeille asetetaan samat vaatimukset ulkomaista varallisuutta koskevien tietojen osalta kuin maksutaseen virtatietojenkin osalta, tämän kuitenkaan rajoittamatta suuntaviivojen EKP/2004/15 2 artiklan 6 kohdan säännösten soveltamista.
Arvopaperisaamiset ja -velat ulkomaisessa varallisuusasemassa laaditaan yksinomaan varantotiedoista.
Maaliskuusta 2008 kansalliset keskuspankit (ja tarvittaessa muut kansalliset tilastoviranomaiset) keräävät vähintään neljännesvuosittaiset arvopaperilajikohtaiset varantotiedot saamisista ja veloista noudattaen yhtä niistä malleista, jotka on esitetty liitteessä VII olevassa taulukossa.
LIITE III
VAADITTAVAT ERITTELYT
Taulukko 1
Kuukausittaiset kansalliset tiedot, joiden perusteella euroalueen maksutase laaditaan (1)
|
Tulot |
Menot |
Netto |
||
I Vaihtotase |
|||||
Tavarat |
extra |
extra |
extra |
||
Palvelut |
extra |
extra |
extra |
||
Tuotannontekijäkorvaukset |
|
|
|
||
Palkansaajakorvaukset |
extra |
extra |
extra |
||
Pääomakorvaukset |
|
|
|
||
|
extra |
extra |
extra |
||
|
extra |
|
kansalliset |
||
|
extra |
extra |
extra |
||
Tulonsiirrot |
extra |
extra |
extra |
||
|
extra |
extra |
extra |
||
|
Saamisten muutos |
Velkojen muutos |
Netto |
||
III Rahoitustase |
|||||
Suorat sijoitukset |
|
|
extra |
||
Ulkomaille |
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
Tilastoivaan maahan |
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
Arvopaperisijoitukset (2) |
extra/intra |
kansalliset |
|
||
Osakkeet |
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
— |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
Velkapaperit |
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
— |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
— |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
Johdannaiset |
|
|
kansalliset |
||
Muut sijoitukset |
extra |
extra |
extra |
||
Rahaviranomaiset |
extra |
extra |
|
||
Julkisyhteisöt |
extra |
extra |
|
||
joista: |
|
|
|
||
Käteinen ja talletukset |
extra |
|
|
||
Rahalaitokset (pl. keskuspankit) |
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
Muut sektorit |
extra |
extra |
|
||
joista: |
|
|
|
||
Käteisraha ja talletukset |
extra |
|
|
||
Valuuttavaranto |
extra |
|
|
Taulukko 2
Neljännesvuosittaiset kansalliset tiedot, joiden perusteella euroalueen maksutase laaditaan (3)
|
Tulot |
Menot |
Netto |
||
I Vaihtotase |
|||||
Tavarat |
extra |
extra |
extra |
||
Palvelut |
extra |
extra |
extra |
||
Tuotannontekijäkorvaukset |
|
|
|
||
Palkansaajakorvaukset |
extra |
extra |
extra |
||
Pääomakorvaukset |
|
|
|
||
|
extra |
extra |
extra |
||
|
extra |
extra |
extra |
||
|
extra |
extra |
extra |
||
|
extra |
|
kansalliset |
||
|
extra |
|
kansalliset |
||
|
extra |
|
kansalliset |
||
|
extra |
|
kansalliset |
||
|
extra |
|
kansalliset |
||
|
extra |
extra |
extra |
||
Tulonsiirrot |
extra |
extra |
extra |
||
|
extra |
extra |
extra |
||
|
Saamisten muutos |
Velkojen muutos |
Netto |
||
III Rahoitustase |
|||||
Suorat sijoitukset |
|
|
extra |
||
Ulkomaille |
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
Tilastoivaan maahan |
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
|
|
|
extra |
||
Arvopaperisijoitukset (4) |
extra/intra |
kansalliset |
|
||
Osakkeet |
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
— |
|
||
|
extra/intra |
— |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
Velkapaperit |
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
Johdannaiset |
|
|
kansalliset |
||
|
|
|
kansalliset |
||
|
|
|
kansalliset |
||
|
|
|
kansalliset |
||
|
|
|
kansalliset |
||
Muut sijoitukset |
extra |
extra |
extra |
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
extra |
|
||
Valuuttavaranto |
extra |
|
|
||
Monetaarinen kulta |
extra |
|
|
||
Erityiset nosto-oikeudet |
extra |
|
|
||
Varanto-osuus Kansainvälisessä valuuttarahastossa (IMF) |
extra |
|
|
||
Valuuttasaamiset |
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
Muut saamiset |
extra |
|
|
Taulukko 3
Eurojärjestelmän kuukausittainen valuuttavarantoasetelma; euroalueen valuuttavarantoon liittyvät velat
I Virallinen valuuttavaranto ja muut valuuttamääräiset saamiset (likimääräinen markkina-arvo)
A. Virallinen valuuttavaranto
1) |
Valuuttavaranto (vaihdettavina valuuttoina)
|
2) |
varanto-osuus IMF:ssä |
3) |
erityiset nosto-oikeudet |
4) |
kulta (mukaan lukien kultatalletukset ja kultaswapit) |
5) |
muu valuuttavaranto
|
B. Muut valuuttamääräiset saamiset
a) |
arvopaperit, jotka eivät kuulu viralliseen valuuttavarantoon |
b) |
talletukset, jotka eivät kuulu viralliseen valuuttavarantoon |
c) |
lainat, jotka eivät kuulu viralliseen valuuttavarantoon |
d) |
johdannaiset, jotka eivät kuulu viralliseen valuuttavarantoon |
e) |
kulta, joka ei kuulu viralliseen valuuttavarantoon |
f) |
muut |
II Valuuttamääräisiin saamisiin vaikuttavat ennalta sovitun määräiset nettositoumukset lyhyellä aikavälillä (nimellisarvoon)
|
Erittely maturiteeteittain (jäljellä oleva maturiteetti) |
||||||
|
Yhteensä |
Enintään kuukauden |
Yli kuukauden mutta enintään 3 kuukautta |
Yli 3 kuukautta mutta enintään vuoden |
|||
1. Valuuttamääräiset lainat, arvopaperit ja talletukset |
|||||||
|
Pääoma |
|
|
|
|
||
Korko |
|
|
|
|
|||
|
Pääoma |
|
|
|
|
||
Korko |
|
|
|
|
|||
2. Kotimaan valuuttaa vastaan tehtyjen valuuttatermiinien ja -futuurien saamis- ja velkakannat yhteenlaskettuna (ml. koron- ja valuutanvaihtosopimusten termiinipäät) |
|||||||
|
|
|
|
|
|||
|
|
|
|
|
|||
3. Muut (eriteltävä) |
|||||||
|
|
|
|
|
|||
|
|
|
|
|
|||
|
|
|
|
|
|||
|
|
|
|
|
|||
|
|
|
|
|
|||
|
|
|
|
|
III Valuuttamääräisiin saamisiin vaikuttavat ehdolliset nettositoumukset lyhyellä aikavälillä (nimellisarvoon)
|
Erittely maturiteeteittain (jäljellä oleva maturiteetti) |
|||||
|
Yhteensä |
Enintään kuukauden |
Yli kuukauden mutta enintään 3 kuukautta |
Yli 3 kuukautta mutta enintään vuoden |
||
1. Ehdolliset valuuttamääräiset velkasitoumukset |
||||||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
3.1 Nostamattomat ehdoitta käytössä olevat luottolimiitit, jotka on myönnetty |
||||||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
3.2 Nostamattomat ehdoitta käytössä olevat luottolimiitit, jotka on myönnetty |
||||||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
4. Kotimaan valuuttaa vastaan tehtyjen valuuttaoptioiden saamis- ja velkakannat yhteenlaskettuna |
||||||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
LISÄTIETOJA: In-the-money -optiot |
||||||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
||
|
|
|
|
|
IV Lisätietoerät
1) |
Normaalilla aikataululla raportoitavat:
|
2) |
Harvemmin (esim. kerran vuodessa) raportoitavat:
|
Taulukko 4
Neljännesvuosittaiset kansalliset tiedot, joiden perusteella euroalueen ulkomainen varallisuusasema laaditaan (5)
|
Vastaavaa |
Vastattavaa |
Netto |
||
|
|
|
extra |
||
Ulkomaille |
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
Tilastoivaan maahan |
|
extra |
|
||
|
|
extra |
|
||
|
|
extra |
|
||
|
|
extra |
|
||
|
|
extra |
|
||
|
|
extra |
|
||
|
|
extra |
|
||
II Arvopaperisijoitukset (6) |
|||||
Osakkeet |
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
— |
|
||
|
extra/intra |
— |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
Velkapaperit |
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra |
extra |
extra |
||
|
extra |
extra |
extra |
||
|
extra |
extra |
extra |
||
|
extra |
extra |
extra |
||
|
extra |
extra |
extra |
||
|
extra |
extra |
extra |
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
|
|
||
Monetaarinen kulta |
extra |
|
|
||
Erityiset nosto-oikeudet |
extra |
|
|
||
Varanto-osuus IMF:ssä |
extra |
|
|
||
Valuuttasaamiset |
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
Muut saamiset |
extra |
|
|
Taulukko 5
Vuosittaiset kansalliset tiedot, joiden perusteella euroalueen ulkomainen varallisuusasema laaditaan (7)
|
Vastaavaa |
Vastatta-vaa |
Netto |
||
|
|
|
extra |
||
Ulkomaille |
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
joista: |
|
|
|
||
Oman pääoman ehtoiset varannot ulkomaisissa pörssissä noteeratuissa yhtiöissä (markkina-arvot) |
extra |
|
|
||
Oman pääoman ehtoiset varannot ulkomaisissa pörssissä noteeraamattomissa yhtiöissä (kirjanpitoarvot) |
extra |
|
|
||
Lisätietoerä: |
|
|
|
||
Oman pääoman ehtoiset varannot ulkomaisissa pörssissä noteeratuissa yhtiöissä (kirjanpitoarvot) |
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
Tilastoivaan maahan |
|
extra |
|
||
|
|
extra |
|
||
|
|
extra |
|
||
|
|
extra |
|
||
Joista: |
|
|
|
||
Oman pääoman ehtoiset varannot euroalueella sijaitsevissa pörssissä noteeratuissa yhtiöissä (markkina-arvot) |
|
extra |
|
||
Oman pääoman ehtoiset varannot euroalueella sijaitsevissa pörssissä noteeraamattomissa yhtiöissä (kirjanpitoarvot) |
|
extra |
|
||
Lisätietoerä: |
|
|
|
||
Oman pääoman ehtoiset varannot euroalueella sijaitsevissa pörssissä noteeratuissa yhtiöissä (kirjanpitoarvot) |
|
extra |
|
||
|
|
extra |
|
||
|
|
extra |
|
||
|
|
extra |
|
||
II Arvopaperisijoitukset (8) |
|||||
Osakkeet) |
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
— |
|
||
|
extra/intra |
— |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
Velkapaperit |
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra/intra |
kansalliset |
|
||
|
extra |
extra |
extra |
||
|
extra |
extra |
extra |
||
|
extra |
extra |
extra |
||
|
extra |
extra |
extra |
||
|
extra |
extra |
extra |
||
|
extra |
extra |
extra |
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
extra |
|
||
|
extra |
|
|
||
Monetaarinen kulta |
extra |
|
|
||
Erityiset nosto-oikeudet |
extra |
|
|
||
Varanto-osuus IMF:ssä |
extra |
|
|
||
Valuuttasaamiset |
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
|
extra |
|
|
||
Muut saamiset |
extra |
|
|
Taulukko 6
Tilastot velkapapereista euron asemaa sijoitusvaluuttana koskevaa analyysiä varten (9)
Euro |
Liiketoimet vuoden ensimmäisenä /viimeisinä kuutena kuukautena |
|||
|
Saamiset |
Velat |
||
Velkapaperit |
extra/intra |
kansalliset |
||
|
extra/intra |
kansalliset |
||
|
extra/intra |
kansalliset |
||
Varannot kesäkuun lopussa / joulukuun lopussa |
||||
|
Saamiset |
Velat |
||
Velkapaperit |
extra/intra |
kansalliset |
||
|
extra/intra |
kansalliset |
||
|
extra/intra |
kansalliset |
||
USD |
Liiketoimet vuoden ensimmäisinä / viimeisinä kuutena kuukautena |
|||
|
Saamiset |
Velat |
||
Velkapaperit |
extra/intra |
kansalliset |
||
|
extra/intra |
kansalliset |
||
|
extra/intra |
kansalliset |
||
Varannot kesäkuun lopussa / joulukuun lopussa |
||||
|
Saamiset |
Velat |
||
Velkapaperit |
extra/intra |
kansalliset |
||
|
extra/intra |
kansalliset |
||
|
extra/intra |
kansalliset |
||
Muut valuutat |
Liiketoimet vuoden ensimmäisinä / viimeisinä kuutena kuukautena |
|||
|
Saamiset |
Velat |
||
Velkapaperit |
extra/intra |
kansalliset |
||
|
extra/intra |
kansalliset |
||
|
extra/intra |
kansalliset |
||
Varannot kesäkuun lopussa / joulukuun lopussa |
||||
|
Saamiset |
Velat |
||
Velkapaperit |
extra/intra |
kansalliset |
||
|
extra/intra |
kansalliset |
||
|
extra/intra |
kansalliset |
Taulukko 7
Kansalliset neljännesvuosittaiset tiedot, joiden perusteella maantieteellisen erittelyn sisältävä maksutase laaditaan (10)
|
Tulot |
Menot |
Netto |
||
I Vaihtotase |
|||||
Tavarat |
Vaihe 3 |
Vaihe 3 |
Vaihe 3 |
||
Palvelut |
Vaihe 3 |
Vaihe 3 |
Vaihe 3 |
||
Tuotannontekijäkorvaukset |
|
|
|
||
Palkansaajakorvaukset |
Vaihe 3 |
Vaihe 3 |
Vaihe 3 |
||
Pääomakorvaukset |
|
|
|
||
|
Vaihe 3 |
Vaihe 3 |
Vaihe 3 |
||
|
Vaihe 3 |
|
|
||
|
Vaihe 3 |
Vaihe 3 |
Vaihe 3 |
||
Tulonsiirrot |
Vaihe 3 |
Vaihe 3 |
Vaihe 3 |
||
|
Vaihe 3 |
Vaihe 3 |
Vaihe 3 |
||
|
Saamisten muutos |
Velkojen muutos |
Netto |
||
III Rahoitustase |
|||||
Suorat sijoitukset |
|
|
Vaihe 3 |
||
Ulkomaille |
|
|
Vaihe 3 |
||
|
|
|
Vaihe 3 |
||
|
|
|
Vaihe 3 |
||
|
|
|
Vaihe 3 |
||
Tilastoivaan maahan |
|
|
Vaihe 3 |
||
|
|
|
Vaihe 3 |
||
|
|
|
Vaihe 3 |
||
|
|
|
Vaihe 3 |
||
|
Vaihe 3 |
|
|
||
Osakkeet |
Vaihe 3 |
|
|
||
Velkapaperit |
Vaihe 3 |
|
|
||
|
Vaihe 3 |
|
|
||
|
Vaihe 3 |
|
|
||
Johdannaiset |
|
|
|
||
Muut sijoitukset |
Vaihe 3 |
Vaihe 3 |
Vaihe 3 |
||
|
Vaihe 3 |
Vaihe 3 |
|
||
|
Vaihe 3 |
Vaihe 3 |
|
||
|
Vaihe 3 |
Vaihe 3 |
|
||
|
Vaihe 3 |
Vaihe 3 |
|
||
|
Vaihe 3 |
|
|
||
|
Vaihe 3 |
|
|
||
|
Vaihe 3 |
Vaihe 3 |
|
||
|
Vaihe 3 |
Vaihe 3 |
|
||
|
Vaihe 3 |
Vaihe 3 |
|
||
|
Vaihe 3 |
Vaihe 3 |
|
||
|
Vaihe 3 |
Vaihe 3 |
|
||
|
Vaihe 3 |
|
|
||
|
Vaihe 3 |
|
|
||
|
Vaihe 3 |
Vaihe 3 |
|
||
Valuuttavaranto |
|
|
|
Taulukko 8
Kansalliset vuosittaiset tiedot, joiden perusteella maantieteellisen erittelyn sisältävä ulkomainen varallisuusasema laaditaan (11)
|
Saamiset |
Velat |
Netto |
||
I Suorat sijoitukset |
|||||
Ulkomaille |
Vaihe 3 |
|
|
||
|
Vaihe 3 |
|
|
||
|
Vaihe 3 |
|
|
||
Tilastoivaan maahan |
|
Vaihe 3 |
|
||
|
|
Vaihe 3 |
|
||
|
|
Vaihe 3 |
|
||
II Arvopaperisijoitukset |
|||||
Osakkeet |
Vaihe 3 |
|
|
||
Velkapaperit |
Vaihe 3 |
|
|
||
|
Vaihe 3 |
|
|
||
|
Vaihe 3 |
|
|
||
|
|
|
|
||
|
Vaihe 3 |
Vaihe 3 |
Vaihe 3 |
||
|
Vaihe 3 |
Vaihe 3 |
|
||
|
Vaihe 3 |
Vaihe 3 |
|
||
|
Vaihe 3 |
|
|
||
|
Vaihe 3 |
|
|
||
|
Vaihe 3 |
|
|
||
|
Vaihe 3 |
|
|
||
|
Vaihe 3 |
Vaihe 3 |
|
||
|
Vaihe 3 |
Vaihe 3 |
|
||
|
Vaihe 3 |
Vaihe 3 |
|
||
|
Vaihe 3 |
|
|
||
|
Vaihe 3 |
|
|
||
|
Vaihe 3 |
|
|
||
|
Vaihe 3 |
|
|
||
|
Vaihe 3 |
|
|
||
|
|
|
|
Taulukko 9
EKP:n maantieteelliset erittelyt maksutasevirtojen neljännesvuosittaista ja ulkomaisen varallisuuden vuosittaista tilastointia varten
— |
Tanska |
— |
Ruotsi |
— |
Yhdistynyt kuningaskunta |
— |
EU:n toimielimet (12) |
— |
Muut EU:n jäsenvaltiot (Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro) (13) |
— |
Sveitsi |
— |
Kanada |
— |
Yhdysvallat |
— |
Japani |
— |
Offshore-rahoituskeskukset (14) |
— |
Kansainväliset järjestöt EU:n toimielimet pois luettuina. (15) |
— |
Jäännöserät (16) |
Taulukko 10
Alueet, jotka kuuluvat euroalueen jäsenvaltioille, tai maat, jotka ovat niihin läheisessä yhteydessä
Alueet, jotka ovat osa euroaluetta:
— |
Helgoland (Saksa) |
— |
Kanariansaaret, Ceuta ja Melilla (Espanja) |
— |
Monaco, Ranskan merentakaiset alueet (Ranskan Guyana, Guadeloupe, Martinique ja Réunion), Saint Pierre ja Miquelon, Mayotte (Ranska) |
— |
Madeira, Azorit (Portugali) |
— |
Ahvenanmaa (Suomi) |
Alueet, jotka ovat läheisessä yhteydessä euroalueen jäsenvaltioihin ja luokitellaan kuuluviksi ”ulkomaihin”:
— |
Büsingen (ei Saksa) |
— |
Andorra (ei Espanja eikä Ranska) |
— |
Alankomaan Antillit ja Aruba (ei Alankomaat) |
— |
Ranskan merentakaiset alueet (Ranskan Polynesia, Uusi-Kaledonia ja Wallis- ja Futunasaaret) (ei Ranska) |
— |
San Marino ja Vatikaanivaltio (ei Italia) |
Taulukko 11
Luettelo offshore-rahoituskeskuksista maksutasevirtojen neljännesvuosittaista ja ulkomaisen varallisuuden vuosittaista tilastointia varten tehtäviin EKP:n maantieteellisiin erittelyihin liittyen
ISO-koodi |
Eurostat + OECD Offshore-rahoituskeskukset |
AD |
Andorra |
AG |
Antigua ja Barbuda |
AI |
Anguilla |
AN |
Alankomaiden Antillit |
BB |
Barbados |
BH |
Bahrain |
BM |
Bermudasaaret |
BS |
Bahama |
BZ |
Belize |
CK |
Cooksaaret |
DM |
Dominica |
GD |
Grenada |
GG |
Guernsey |
GI |
Gibraltar |
HK |
Hongkong |
IM |
Mansaari |
JE |
Jersey |
JM |
Jamaika |
KN |
Saint Kitts ja Nevis |
KY |
Caymansaaret |
LB |
Libanon |
LC |
Saint Lucia |
LI |
Liechtenstein |
LR |
Liberia |
MH |
Marshallsaaret |
MS |
Montserrat |
MV |
Malediivit |
NR |
Nauru |
NU |
Niue |
PA |
Panama |
PH |
Filippiinit |
SG |
Singapore |
TC |
Turks- ja Caicossaaret |
VC |
Saint Vincent ja Grenadiinit |
VG |
Brittiläiset neitsytsaaret |
VI |
Yhdysvaltain neitsytsaaret |
VU |
Vanuatu |
WS |
Samoa |
Taulukko 12
Luettelo kansainvälisistä organisaatioista (17) maksutasevirtojen neljännesvuosittaista ja ulkomaisen varallisuusaseman vuosittaista tilastointia varten tehtäviin EKP:n maantieteellisiin erittelyihin liittyen
1. Euroopan unionin toimielimet
1.1 Tärkeimmät Euroopan unionin toimielimet, elimet ja laitokset (EKP:tä lukuun ottamatta)
Euroopan investointipankki (EIP)
Euroopan komissio
EKR (Euroopan kehitysrahasto)
EIR (Euroopan investointirahasto)
1.2 Muut Euroopan unionin toimielimet, elimet ja laitokset, jotka kuuluvat yleiseen talousarvioon
Euroopan parlamentti
Euroopan unionin neuvosto
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin
Tilintarkastustuomioistuin
Talous- ja sosiaalikomitea
Alueiden komitea
Muut Euroopan unionin toimielimet, elimet ja laitokset
2. Kansainväliset järjestöt
2.1 Kansainväliset rahoitusalan järjestöt
IMF (Kansainvälinen valuuttarahasto)
BIS (Kansainvälinen järjestelypankki)
2.2 Muut kuin rahoitusalan kansainväliset järjestöt
2.2.1 Tärkeimmät Yhdistyneiden kansakuntien järjestöt
WTO (Maailman kauppajärjestö)
IBRD (Kansainvälinen jälleenrakennus- ja kehityspankki)
IDA (Kansainvälinen kehittämisjärjestö)
2.2.2 Muut Yhdistyneiden kansakuntien järjestöt
Unesco (YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö)
FAO (YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö)
WHO (Maailman terveysjärjestö)
IFAD (Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto)
IFC (Kansainvälinen rahoitusyhtiö)
MIGA (Monenkeskinen investointitakauslaitos)
Unicef (YK:n lastenrahasto)
UNHCR (YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu)
UNRWA (YK:n Lähi-idässä olevien palestiinalaispakolaisten avustus- ja työelin)
IAEA (Kansainvälinen atomienergiajärjestö)
ILO (Kansainvälinen työjärjestö)
ITU (Kansainvälinen televiestintäliitto)
2.2.3 Muut tärkeimmät kansainväliset järjestöt, elimet ja laitokset (EKP:tä lukuun ottamatta)
OECD (Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö)
IADB (Inter-American Development Bank)
AfDB (Afrikan kehityspankki)
AsDB (Aasian kehityspankki)
EBRD (Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki)
IIC (Inter-American Investment Corporation)
NIB (Pohjoismaiden Investointipankki)
IBEC (International Bank for Economic Co-operation)
IIB (Kansainvälinen investointipankki)
CDB (Karibian kehityspankki)
AMF (Arabian kehitysrahasto)
BADEA (Banque arabe pour le développement économique en Afrique)
CASDB (Keski-Afrikan valtioiden kehityspankki)
Afrikan kehitysrahasto
Aasian kehitysrahasto
Fonds spécial unifié de développement
CABEI (Central American Bank for Economic Integration)
ADC (Andean Development Corporation)
2.2.4 Muut kansainväliset järjestöt
Nato (Pohjois-Atlantin liitto)
Euroopan neuvosto
ICRC (Punaisen Ristin kansainvälinen komitea)
ESA (Euroopan avaruusjärjestö)
EPV (Euroopan patenttivirasto)
Eurocontrol (Euroopan lennonvarmistusjärjestö)
Eutelsat (Euroopan tietoliikennesatelliittijärjestö)
Intelsat (Kansainvälinen tietoliikennesatelliittijärjestö)
EBU/UER (Euroopan radio- ja televisiotoimittajien liitto)
Eumetsat (Euroopan sääsatelliittijärjestö)
ESO (European Southern Observatory)
ECMWF (European Centre for Medium-Range Weather Forecasts)
EMBL (Euroopan molekyylibiologian laboratorio)
Cern (Euroopan ydintutkimusjärjestö)
IOM (International Organisation for Migration)
Taulukko 13
Tiivistelmä vaatimuksista ja määräajoista
Erä |
Ensimmäinen viiteajanjakso |
Ensimmäinen toimitus/määräaika |
Asianomaiset säännökset tässä suosituksessa ja suuntaviivoissa EKP/2004/15 |
Maantieteellinen erittely (pl. muut sijoitusinstrumentit) |
|
|
Suuntaviivojen 2 artiklan 4 kohta, suosituksen liitteessä IV oleva 2 jakso |
Neljännesvuosittainen maksutase |
Q1 2003—Q1 2004 |
Kesäkuun loppu 2004 |
Suosituksen liite III, taulukko 7 |
Vuosittainen ulkomainen varallisuusasema |
2002 ja 2003 |
Syyskuun loppu 2004 |
Suosituksen liite III, taulukko 8 |
Muita sijoitusinstrumentteja koskeva maantieteellinen erittely |
|
|
Suuntaviivojen 2 artiklan 4 kohta, suosituksen liitteessä IV oleva 2 jakso |
Neljännesvuosittainen maksutase |
Q1 2004—Q2 2005 |
Syyskuun loppu 2005 |
Suosituksen liite III, taulukko 7 |
Vuosittainen ulkomainen varallisuusasema |
2003 ja 2004 |
Syyskuun loppu 2005 |
Suosituksen liite III, taulukko 8 |
Neljännesvuosittainen ulkomainen varallisuusasema |
Q4 2003—Q3 2004 |
Joulukuun loppu 2004 |
Suuntaviivojen 3 artiklan 4 kohta |
Arvopaperisijoitukset s-b-s |
|
|
|
Neljännesvuosittainen ulkomainen varallisuusasema |
Q4 2007 positiot |
Maaliskuun loppu 2008 |
Suuntaviivojen 2 artiklan 6 kohta |
Vuosittainen ulkomainen varallisuusasema |
2007 |
Syyskuun loppu 2008 |
Suuntaviivojen 2 artiklan 6 kohta |
Arvopaperisijoituksia koskevat saamiset (intra) liikkeeseenlaskijan sektorin mukaan eriteltyinä |
|
|
Suuntaviivojen 2 artiklan 3 kohta |
Kuukausittainen maksutase |
Tammikuusta huhtikuuhun 2006 |
Kesäkuu 2006 |
Suosituksen liite III, taulukko 1 |
Neljännesvuosittainen maksutase |
Q1 2006 |
Kesäkuun loppu 2006 |
Suosituksen liite III, taulukko 2 |
Neljännesvuosittainen ulkomainen varallisuusasema |
Q4 2005 ja Q1 2006 |
Kesäkuun loppu 2006 |
Suosituksen liite III, taulukot 4 ja 5 |
Vuosittainen ulkomainen varallisuusasema |
2005 |
Syyskuun loppu 2006 |
Suosituksen liite III, taulukot 4 ja 5 |
Ulkomaisten suorien sijoitusten lisäerittelyt oman pääoman ehtoisten varantojen arvonmäärittämisen mukaisesti |
|
|
Suosituksen liite IV, jakso 1.3 |
Vuosittainen ulkomainen varallisuusasema |
2004 ja 2005 |
Syyskuun loppu 2006 |
Suosituksen liite III, taulukko 5 ja liite IV, taulukko 1 |
Erittely lainat/talletukset |
|
|
|
Kuukausittainen maksutase |
Tammikuu ja helmikuu 2004 |
Huhtikuu 2004 |
Suosituksen liite III, taulukko 1 |
Neljännesvuosittainen maksutase |
Q1 2004 |
Kesäkuun loppu 2004 |
Suosituksen liite III, taulukko 2 |
Neljännesvuosittainen ulkomainen varallisuusasema |
Q4 2003—Q3 2004 |
Joulukuun loppu 2004 |
Suosituksen liite III, taulukko 4 |
Vuosittainen ulkomainen varallisuusasema |
2003 |
Syyskuun loppu 2004 |
Suosituksen liite III, taulukko 5 |
Velkapapereiden erittely valuutoittain (EUR/muut valuutat) |
|
|
Suuntaviivojen 3 artiklan 6 kohta |
Kuuden kuukauden taloustoimet |
Heinäkuusta joulukuuhun 2004 |
Kesäkuun loppu 2005 |
Suosituksen liite III, taulukko 6 |
Varannot kesäkuun lopussa / joulukuun lopussa |
2004 |
Kesäkuun loppu 2005 |
Suosituksen liite III, taulukko 6 |
Velkapapereiden erittely valuutoittain (EUR/USD/muut valuutat) |
|
|
Suuntaviivojen 3 artiklan 6 kohta |
Kuuden kuukauden taloustoimet |
Heinäkuusta joulukuuhun 2007 |
Kesäkuun loppu 2008 |
Suosituksen liite III, taulukko 6 |
Varannot kesäkuun lopussa / joulukuun lopussa |
2007 |
Kesäkuun loppu 2008 |
Suosituksen liite III, taulukko 6 |
”extra”— tarkoittaa euroalueen ulkopuolisiin kohdistuvia taloustoimia (arvopaperisaamisten ja pääomakorvausten yhteydessä se tarkoittaa liikkeeseenlaskijoiden kotimaata)
”intra”— tarkoittaa taloustoimia euroalueen sisällä
”kansalliset”— tarkoittaa kaikkia jossakin rahaliittoon osallistuvassa jäsenvaltiossa olevien ulkomaisia taloustoimia (käytetään ainoastaan arvopaperivelkojen ja johdannaisten nettosaldon yhteydessä)
(2) Erittely sektorin mukaan perustuu i) euroalueella olevaan haltijaan, kun kysymyksessä ovat euroalueen ulkopuoliset arvopaperisaamiset ja ii) euroalueella olevaan liikkeeseenlaskijaan, kun kysymyksessä ovat euroalueen sisäiset arvopaperisaamiset ja arvopaperivelat.
”extra” tarkoittaa taloustoimia euroalueen ulkopuolisten kanssa (arvopaperisaamisten ja pääomakorvausten yhteydessä se tarkoittaa liikkeeseenlaskijoiden kotimaata)
”intra” tarkoittaa taloustoimia euroalueen sisällä
”kansalliset” tarkoittaa kaikkia jossakin rahaliittoon osallistuvassa jäsenvaltiossa olevien ulkomaisia taloustoimia (käytetään ainoastaan arvopaperivelkojen ja johdannaisten nettosaldon yhteydessä)
(4) Erittely sektorin mukaan perustuu i) euroalueella olevaan haltijaan, kun kysymyksessä ovat euroalueen ulkopuoliset arvopaperisaamiset ja ii) euroalueella olevaan liikkeeseenlaskijaan, kun kysymyksessä ovat euroalueen sisäiset arvopaperisaamiset ja arvopaperivelat.
”extra” tarkoittaa euroalueen ulkopuolisiin kohdistuvia varantoja (arvopaperisaamisten ja pääomakorvausten yhteydessä se tarkoittaa liikkeeseenlaskijoiden kotimaata)
”intra” tarkoittaa varantoja euroalueen sisällä
”kansalliset” tarkoittaa kaikkia jossakin rahaliittoon osallistuvassa jäsenvaltiossa olevien hallussa pitämiä ulkomaisia varantoja (käytetään ainoastaan arvopaperivelkojen ja johdannaisten nettosaldon yhteydessä)
(6) Erittely sektorin mukaan perustuu i) euroalueella olevaan haltijaan, kun kysymyksessä ovat euroalueen ulkopuoliset arvopaperisaamiset ja ii) euroalueella olevaan liikkeeseenlaskijaan, kun kysymyksessä ovat euroalueen sisäiset arvopaperisaamiset ja arvopaperivelat.
”extra” tarkoittaa euroalueen ulkopuolisiin kohdistuvia varantoja (arvopaperisaamisten ja pääomakorvausten yhteydessä se tarkoittaa liikkeeseenlaskijoiden kotimaata)
”intra” tarkoittaa taloustoimia euroalueen sisällä
”kansalliset” tarkoittaa kaikkia jossakin rahaliittoon osallistuvassa jäsenvaltiossa olevien hallussa pitämiä ulkomaisia varantoja (käytetään ainoastaan arvopaperivelkojen ja johdannaisten nettosaldon yhteydessä)
(8) Erittely sektorin mukaan perustuu i) euroalueella olevaan haltijaan, kun kysymyksessä ovat euroalueen ulkopuolisetarvopaperisaamiset ja ii) euroalueella olevaan liikkeeseenlaskijaan, kun kysymyksessä ovat euroalueen sisäiset arvopaperisaamiset ja arvopaperivelat
”extra” tarkoittaa euroalueen ulkopuolisiin kohdistuvia taloustoimia/varantoja (arvopaperisaamisten ja pääomakorvausten yhteydessä se tarkoittaa liikkeeseenlaskijoiden kotimaata)
”intra” tarkoittaa taloustoimia/varantoja euroalueen sisällä
”kansalliset” tarkoittaa kaikkia jossakin rahaliittoon osallistuvassa jäsenvaltiossa olevien suorittamia / hallussa pitämiä ulkomaisia taloustoimia/varantoja (käytetään ainoastaan arvopaperivelkojen ja johdannaisten nettosaldon yhteydessä)
(10) Vaihe 3 viittaa taulukossa 9 esitettyyn maantieteelliseen erittelyyn.
(11) Vaihe 3 viittaa taulukossa 9 esitettyyn maantieteelliseen erittelyyn.
(12) Katso taulukossa 12 oleva jaottelu. Yksilöityä erittelyä ei edellytetä.
(13) Yksilöityä erittelyä ei edellytetä.
(14) Pakollinen vain maksutaseen rahoitustaseen, tuotantotekijäkorvausten ja ulkomaisen valuuttavarantoasetelman osalta. Vaihtotaseen (pl. pääomakorvaukset) virrat offshore-rahoituskeskuksiin voidaan ilmoittaa joko erikseen tai erittelemättä jäännöserissä. Katso kokoonpano taulukossa 11. Yksilöityä erittelyä ei edellytetä.
(15) Katso taulukossa 12 oleva jaottelu. Yksilöityä erittelyä ei edellytetä.
(16) Lasketaan jäännöseränä (euroalueen maksutasetta/varallisuusasemaa varten toimitetuista kansallisista kokonaistiedoista vähennetään määrät, jotka vastaavat edellä lueteltuja vastapuolia).
(17) Perustuu Euroopan komission (Eurostat) BoP-käsikirjaan.
LIITE IV
KÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ, JOITA KÄYTETÄÄN MAKSUTASETTA, ULKOMAISTA VARALLISUUSASEMAA JA VALUUTTAVARANTOASETELMAA KOSKEVISSA TILASTOISSA
Euroalueen aggregoituja ulkomaisia virta- ja varantotietoja koskevien tilastojen laatimiseksi on määritelty käsitteet ja määritelmät, joita käytetään maksutasetta (tuotannontekijäkorvauksia, pääomansiirtoja ja rahoitustasetta), ulkomaista varallisuusasemaa ja valuuttavarantoasetelmaa koskevissa tilastoissa. Nämä käsitteet ja määritelmät ovat Implementation Package -tilastointiohjeen (julkaistu heinäkuussa 1996) ja eräiden muiden Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston hyväksymien asiakirjojen mukaisia. Käsitteitä ja määritelmiä laadittaessa on käytetty lähteenä tämänhetkisiä kansainvälisiä suosituksia kuten Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) maksutasekäsikirjan viidettä painosta (Balance of Payments Manual; jäljempänä 'BPM5') sekä IMF:n ja Kansainvälisen järjestelypankin valuuttavarantoasetelman ja valuuttamääräisen likviditeetin raportointimallia (IMF/Bank for International Settlements template on International Reserves and Foreign Currency Liquidity). Tärkeimmät yhdenmukaistamista koskevat ehdotukset on lueteltu jäljempänä ja ne ovat EKP:n verkkosivuilla (http://www.ecb.int) julkaistujen EKP:n menettelyohjeiden Balance of payments and international investment position of the euro area (including reserves) mukaisia. Lisäselvityksiä on saatavilla EKP:n julkaisun European Union balance of payments/international investment position statistical methods (B.o.p. Book; jäljempänä 'maksutasekirja') luvuista 2 ja 3; maksutasekirjaa päivitetään vuosittain ja se on saatavilla sekä verkkosivuilla että painotuotteena.
1. Tietyistä eristä käytettävät käsitteet ja määritelmät
1.1 Pääomakorvaukset (ks. myös maksutasekirjan kohta 3.4)
Pääomakorvaukset ovat euroalueella olevan talousyksikön euroalueen ulkopuolisista rahoitussaamisista saamia korvauksia (tulot) sekä vastaavasti euroalueen ulkopuolella olevan talousyksikön euroalueeseen kohdistuvista rahoitussaamisista saamia korvauksia (menot). Jos (pääoman) sijoituksesta saadut voitot ja tappiot ovat erikseen yksilöitävissä, niitä ei luokitella pääomakorvauksiksi vaan markkinahinnan kehityksestä johtuviksi muutoksiksi sijoitusten arvossa.
Pääomakorvauksiin sisältyvät suorista sijoituksista, arvopaperisijoituksista ja muista sijoituksista sekä eurojärjestelmän valuuttavarannosta saadut tuotot. Korkojohdannaisiin liittyvät nettovirrat kirjataan kuitenkin rahoitustaseessa ”johdannaisiin”. Uudelleen sijoitetut voitot kirjataan ”suorista sijoituksista saatuihin tuottoihin”. Ne määritellään sijoittajan osuudeksi sijoituskohteen konsolidoidusta voitosta tiettynä tarkasteluajanjaksona (verojen, korkojen ja poistojen jälkeen), vähennettyinä tarkasteluajanjaksona maksettaviksi erääntyneillä osingoilla (vaikka nämä osingot maksettaisiin aiempina ajanjaksoina syntyneistä voitoista).
Kuukausittaisia ja neljännesvuosittaisia maksutasetietoja koskevat vaatimukset vastaavat miltei täysin BPM5:ssä määriteltyä IMF:n vakiokomponenttiluokitusta. Tärkein ero on siinä, että EKP ei edellytä suorista sijoituksista saatujen korvausten erittelyä voitonjakoon perustuviin korvauksiin ja muihin korvauksiin.
Korkotulot tilastoidaan suoriteperusteisesti (tätä ei edellytetä kuukausittaisessa tilastoinnissa). Osingot kirjataan sille päivälle, jona ne tulevat maksettaviksi. Uudelleen sijoitetut voitot on kirjattava sille ajanjaksolle, jona ne ovat syntyneet.
1.2 Pääomansiirrot (ks. myös maksutasekirjan kohta 3.6)
Pääomansiirroissa ilmoitetaan pääomansiirrot sekä ei-tuotettujen reaalisten varojen (muiden kuin rahoitusvarojen) hankinnat ja luovutukset. Tulonsiirrot on kirjattava vaihtotaseeseen. Pääomansiirrot käsittävät i) kiinteän omaisuuden omistajanvaihdokset, ii) kiinteän omaisuuden hankintaan tai luovutuksiin liittyvät tai tällaiseen hankintaan tai luovutukseen perustuvat varainsiirrot ja iii) velan vastikkeettoman kuolettamisen. Pääomansiirrot voivat olla käteis- tai luontoissuorituksia (kuten velan anteeksianto). Tulonsiirtojen ja pääomansiirtojen erottaminen toisistaan riippuu käytännössä siitä, miten vastaanottava maa käyttää ko. siirtoa. Ei-tuotettujen varojen (muiden kuin rahoitusvarojen) hankinnalla tai luovutuksella tarkoitetaan pääasiassa aineettomia varoja kuten patentteja taikka leasing-sopimuksia tai muita siirtokelpoisia sopimuksia. Ainoastaan tällaisten varojen osto tai myynti kirjataan tähän pääomansiirtojen erään, ei kuitenkaan näiden varojen käyttöä.
IMF:n pääomansiirtojen vakiokomponentteihin kuuluu sektorierittely ”julkisyhteisöihin” ja ”muihin sektoreihin” (sekä näiden sektoreiden yksityiskohtaisemmat erittelyt), mutta EKP sen sijaan laatii pääomansiirrot yhteissummana ilman erittelyä.
1.3 Suorat sijoitukset (ks. myös maksutasekirjan kohta 3.7)
Suoralla sijoituksella tarkoitetaan kansainvälistä pääomasijoitusta tilanteessa, jossa yhdessä maassa oleva talousyksikkö pyrkii luomaan pitkäaikaisen taloudellisen suhteen toisessa maassa olevaan yritykseen. Euroalueen maksutasetilastoissa ja ulkomaisen varallisuusasemaa koskevissa tilastoissa sovelletaan kansainvälisten suositusten mukaisesti (IMF) niin kutsuttua ”10 prosentin omistusosuuden periaatetta” suoran sijoitussuhteen olemassaolon eli pitkäaikaisen taloudellisen suhteen määrittelemiseksi. Tämän periaatteen mukaisesti useiden toisiinsa sidoksissa olevien yritysten välillä voi olla suora sijoitussuhde riippumatta siitä, miten monimutkaisia niiden keskinäiset omistussuhteet ovat. Tämä voi ulottua välittömän sijoituskohteen tytäryhtiöihin, näiden tytäryhtiöihin sekä osakkuusyhtiöihin. Kun suoran sijoituksen suhde on syntynyt, kaikki myöhemmät rahoitusvirrat/rahoitusvarat näiden talousyksiköiden välillä kirjataan suorien sijoitusten virtoihin/varantoihin (1).
IMF:n suositusten ja Eurostatin/OECD:n ohjeiden mukaan euroalueen suorat sijoitukset kirjataan sijoittajan ja sijoituskohteen välisen omistussuhteen suuntaa koskevan periaatteen (directional principle) mukaisesti, mikä tarkoittaa sitä, että taloustoimet euroalueella olevan suoran sijoittajan ja euroalueen ulkopuolella olevien sijoituskohteiden välillä luokitellaan erään ”suorat sijoitukset ulkomaille” kuuluviksi. Samalla tavoin taloustoimet euroalueella olevien sijoituskohteiden ja euroalueen ulkopuolella olevien suorien sijoittajien välillä luokitellaan euroalueen maksutaseen erään ”suorat sijoitukset euroalueella” kuuluviksi.
Suorat sijoitukset jaetaan omaan pääomaan, uudelleen sijoitettuihin voittoihin ja konsernin sisäisiin velkajärjestelyihin liittyvään muuhun pääomaan. Oma pääoma käsittää pääoman sivuliikkeissä ja kaikki osuudet tytär- ja osakkuusyhtiöissä. Uudelleen sijoitetuilla voitoilla tarkoitetaan suoran sijoittajan osuutta kohtaan ”pääomakorvaukset” kirjattavista voitoista, joita tytär- tai osakkuusyhtiöt eivät ole jakaneet osinkoina, ja samaan kohtaan kirjattavista sivuliikkeiden voitoista, joita ei ole maksettu sijoittajalle. ”Muu pääoma” käsittää kaikki rahoitusoperaatiot (varojen otto- ja antolainaus), mukaan lukien jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit ja kauppaluotot, suorien sijoittajien sekä niiden tytäryhtiöiden, sivuliikkeiden ja osakkuusyhtiöiden välillä.
Suorien sijoitusten varantotietojen arvostuksessa markkinahintojen käyttämistä lähtökohtana on suositeltu kansainvälisesti. Tätä menetelmää käytetään oman pääoman ehtoisten varantojen arvostuksessa pörssissä noteerattujen suorien sijoituskohteiden osalta. Vastaavasti pörssissä noteeraamattomien suorien sijoituskohteiden osalta oman pääoman ehtoiset varannot arvostetaan kirjanpitoarvoon noudattaen yhteistä määritelmää, johon sisältyvät seuraavat kirjanpidon erät:
ii) |
maksettu pääoma (pois lukien omat osakkeet ja mukaan lukien ylikurssirahastot); |
ii) |
kaikentyyppiset vararahastot (mukaan lukien investointituet, jos ne luokitellaan kirjanpito-ohjeissa yhtiön vararahastoon kuuluviksi); ja |
iii) |
jakamaton voitto tappioiden vähentämisen jälkeen (mukaan lukien kuluvan vuoden tulos). |
Lisätietoerinä edellytetään myös pörssissä noteerattujen suorien sijoituskohteiden oman pääoman ehtoisten varantojen kirjanpitoarvoja samaa yhteistä määritelmää käyttäen.
Ulkomaisia suoria sijoituksia käsittelevän EKP:n ja komission (Eurostat) yhteisen työryhmän työ johti suosituksiin, joiden päämääränä on jäsenvaltioissa noudatettavien menetelmien ja käytäntöjen yhdenmukaistaminen. Taulukossa 1 esitetään lyhyesti tärkeimmät suositukset.
1.4 Arvopaperisijoitukset (ks. myös maksutasekirjan kohta 3.8)
Euroalueen arvopaperisijoitukset sisältävät i) osakkeet ja ii) joukkolainojen tai rahamarkkinapapereiden muodossa olevat velkapaperit, ellei niitä luokitella suoriin sijoituksiin tai valuuttavarantoon. Johdannaiset samoin kuin takaisinostosopimukset ja arvopaperilainaus eivät kuulu arvopaperisijoituksiin.
”Osakkeet” kattavat kaikki instrumentit, jotka edustavat saamisia yhtiöiden siitä arvosta, joka jää jäljelle, kun kaikkien velkojien saamiset on otettu huomioon. Osakkeet, etuoikeutetut osakkeet, osakkuustodistukset tai vastaavat asiakirjat ovat yleensä osoituksena osakepääoman omistuksesta. Myös yhteissijoitusyritysten, esimerkiksi sijoitusrahastojen, rahasto-osuudet ja niitä koskevat taloustoimet/omistukset luetaan käsitteen piiriin.
Joukkolainat ovat arvopapereita, joiden alkuperäinen maturiteetti on yli vuoden ja jotka yleensä antavat haltijalleen i) ehdottoman oikeuden kiinteään rahamääräiseen tuloon tai sopimusperusteiseen vaihtelevaan rahamääräiseen tuloon (koronmaksu ei riipu velallisen saamista tuloista) ja ii) ehdottoman oikeuden kiinteämääräiseen pääoman takaisinmaksuun tiettynä päivänä tai tiettyinä päivinä.
Toisin kuin joukkolainat, rahamarkkinapaperit ovat arvopapereita, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään vuosi. Ne antavat yleensä haltijalleen ehdottoman oikeuden saada määrätty kiinteä rahasumma tiettynä päivänä. Rahamarkkinapapereilla käydään yleensä kauppaa järjestäytyneillä markkinoilla nimellisarvon alittavaan hintaan, jolloin diskonttaus riippuu korosta ja jäljellä olevasta maturiteetista.
Arvopaperisijoituksia koskevia tiedonkeruujärjestelmiä käsittelevän työryhmän selvitystä seurasivat kansalliset toteutettavuusselvitykset, jotka koskivat mahdollisuutta kerätä arvopaperilajikohtaiset tiedot koko euroalueella. Nämä selvitykset suoritettiin Euroopan unionin silloisten 15 jäsenvaltion toimesta ja ne johtivat sopimukseen, jonka mukaan vähimmäisvaatimuksena on arvopaperisijoituksia koskevien arvopaperilajikohtaisten varantotietojen kerääminen euroalueella. Tässä sopimuksessa vahvistetaan arvopaperisijoituksia koskevien tilastojen laatimista varten neljä hyväksyttävää mallia, jotka on esitetty liitteessä VII olevassa taulukossa.
Euroalueen arvopaperinettovelkojen sektorikohtaiseen erittelyyn sovelletaan samoja ulkomaista varallisuusasemaa koskevia vaatimuksia kuin maksutaseen virtoihin.
Arvopaperisijoitusten taloustoimet kirjataan euroalueen maksutaseeseen silloin kun euroalueen velkojat tai velalliset kirjaavat ko. saamisen tai velan omaan kirjanpitoonsa. Taloustoimet kirjataan tosiasiallisesti saadun tai maksetun hinnan mukaisina palkkioiden ja kulujen vähentämisen jälkeen. Jos arvopapereille maksetaan kuponkikorkoa, viimeisestä koronmaksusta lähtien kertynyt korko sisällytetään siten taloustoimen arvoon, ja jos arvopaperit on laskettu liikkeeseen diskontattuina, liikkeeseenlaskun jälkeen kertynyt korko sisällytetään taloustoimen arvoon. Suoriteperusteista korkojen kirjausta edellytetään neljännesvuosittaisessa maksutaseen rahoitustaseessa ja ulkomaisen varallisuusaseman tiedoissa; kuukausittaisessa maksutaseessa suositellaan vastaavaa menettelyä; näillä neljännesvuosittaiseen rahoitustaseeseen on vastaerät pääomakorvauksissa.
1.5 Johdannaiset (ks. myös maksutasekirjan kohta 3.9)
Johdannaiset ovat rahoitusinstrumentteja, jotka on kytketty indeksiin, hyödykkeeseen tai toiseen rahoitusinstrumenttiin ja joiden avulla voidaan käydä kauppaa rahoitusmarkkinoilla tietyillä rahoitukseen liittyvillä riskeillä. Johdannaistaloustoimia käsitellään erillisinä taloustoimia eikä osana niiden taustalla mahdollisesti olevien taloustoimien arvoa.
Optioiden, futuurien, swapien, valuuttatermiinien, luottojohdannaisten ja sulautettujen johdannaisten virrat ja varannot kirjataan maksutaseeseen, valuuttavarantoon ja ulkomaiseen varallisuusasemaan. Käytännön syistä sulautettuja johdannaisia ei eroteta siitä instrumentista, johon ne liittyvät.
Äskettäin tehdyn kansainvälisen sopimuksen mukaisesti korkojohdannaisiin liittyvät nettovirrat kirjataan rahoitustaseessa ”johdannaisiin” eikä ”pääomakorvauksiin”. Erityyppisten luottojohdannaisten luokittelusta päätetään tapauskohtaisesti.
Sopimuksen alussa maksettavien palautettavien marginaalimaksujen katsotaan olevan muutoksia talletuksissa, ja ne kirjataan ”muihin sijoituksiin”, jos ne voidaan eritellä. Muiden marginaalimaksujen kirjaaminen riippuu siitä, minkä tyyppinen marginaali on kyseessä: optiosopimuksille tyypilliset marginaalimaksut katsotaan pääsääntöisesti muutoksiksi talletuksissa, ja ne kirjataan ”muihin sijoituksiin”, jos ne voidaan eritellä. Futuurisopimuksille tyypilliset ei-palautettavat marginaalimaksut katsotaan pääsääntöisesti johdannaistaloustoimeksi, ja ne kirjataan ”johdannaisiin”.
Optioissa koko preemio (eli option osto-/myyntihinta ja laskennallinen palvelumaksu) kirjataan ”johdannaisiin”.
Johdannaistaloustoimet kirjataan silloin, kun euroalueen velkojat ja velalliset kirjaavat ko. saamisen tai velan omaan kirjanpitoonsa.
Kaikki johdannaistaloustoimet kirjataan euroalueen maksutaseessa nettoperusteisina joidenkin johdannaisinstrumenttien saamis- ja velkavirtojen erotteluun liittyvien käytännön ongelmien vuoksi. Ulkomaista varallisuusasemaa koskeviin tilastoihin kuuluvat johdannaisiin liittyvät saamis- ja velkapositiot kirjataan bruttoperusteisesti lukuun ottamatta niitä johdannaisia, jotka kuuluvat valuuttavarantoon ja kirjataan nettoperusteisesti.
1.6 Muut sijoitukset (ks. myös maksutasekirjan kohta 3.10)
Muut sijoitukset määritellään jäännöseräksi, johon kuuluvat kaikki sellaiset taloustoimet, jotka eivät kuulu suoriin sijoituksiin, arvopaperisijoituksiin, johdannaisiin tai valuuttavarantoon.
Muut sijoitukset sisältävät kauppaluotot, lainat, ulkomaan rahan ja talletukset sekä muut saamiset/velat. Se käsittää myös muihin sijoituksiin luokitelluista instrumenteista kertyneiden pääomakorvausten vastakirjaukset.
Kauppaluotot käsittävät saamiset tai velat, jotka johtuvat luotoista, joita euroalueen toimittajat tai ostajat ovat myöntäneet suoraan tavaroita tai palveluja koskevia taloustoimia varten, ja aloitetuista (tai aloitettavista) näihin taloustoimiin liittyvistä töistä maksetuista ennakkomaksuista.
Lainat, ulkomaan raha ja talletukset käsittävät seuraaviin rahoitusinstrumentteihin liittyvät taloustoimet/omistuksen: lainat eli rahoitusvarat, jotka aiheutuvat siitä, että lainanantaja lainaa suoraan lainanottajalle sellaisen järjestelyn kautta, jossa lainanantaja joko ei saa takausta tai saa ei-jälkimarkkinakelpoisen asiakirjan tai instrumentin, repo-operaatioita, valuuttaa ja talletuksia. Tämä käsittää muun muassa lainat kaupankäynnin rahoittamiseksi, muut lainat ja ennakot (mukaan lukien asuntolainat) sekä rahoitusleasingsopimukset. Jaottelu toisaalta ”lainoihin” ja toisaalta ”käteiseen ja talletuksiin” perustuu siihen, mikä taho on lainanottajana. Tämä merkitsee sitä, että vastaavaa-puolella euroalueen rahaa hallussaan pitävän sektorin euroalueen ulkopuolisille pankeille maksamat rahamäärät on luokiteltava 'talletuksiksi' ja euroalueen rahaa hallussaan pitävän sektorin euroalueen ulkopuolisille muille kuin pankeille (esim. laitokset, jotka eivät ole pankkeja) maksamat rahamäärät on luokiteltava 'lainoiksi'. Vastattavaa-puolella rahamäärät, jotka on vastaanottanut euroalueella oleva muu kuin pankki (esim. muu kuin rahalaitos) on aina luokiteltava 'lainoiksi'. Tästä erittelystä seuraa myös, että kaikki taloustoimet, joissa on mukana euroalueen rahalaitoksia ja ulkomaisia pankkeja on luokiteltava 'talletuksiksi'.
Kaikkia repo-operaatioita eli arvopapereiden takaisinostosopimuksia, sell/buy-back -operaatioita ja arvopaperilainausta (jossa käteismaksu toimii vakuutena) pidetään euroalueen maksutaseessa / ulkomaisessa varallisuusasemassa vakuudellisina lainoina eikä suorina arvopaperien ostoina/myynteinä, ja ne kirjataan ”muihin sijoituksiin” sille euroalueella sijaitsevalle sektorille, joka toteuttaa operaation. Tämä menettely on myös pankkien ja muiden rahoituslaitosten kirjanpitokäytännön mukainen ja sen on tarkoitus vastata paremmin näiden rahoitusinstrumenttien taloudellisia tarkoitusperiä.
Muut saamiset/velat käsittää kaikki muut erät paitsi kauppaluotot, lainat ja käteisen sekä talletukset.
”Muiden sijoitusten” euroalueen sektori ”eurojärjestelmä” sisältää eurojärjestelmän nettomääräiset saldot ja taloustoimet, jotka liittyvät TARGET-järjestelmän kautta suoritettuihin operaatioihin niiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien kanssa, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön. Nämä Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) sisäiset euromääräiset taseet/tilit ovat samankaltaisia kuin rahalaitosten nostro-/vostrotilien muutokset, ja ne raportoidaan siten EKP:lle nettoperusteisina velkoina.
Omistusoikeuden siirtoa, selvityspäivää ja arvopäivää koskevat periaatteet ovat kaikki IMF:n suositusten mukaisia.
Erittelyn esitystapa eroaa BPM5:n vakiokomponenteista (eli sektori on etusijalla). Tämä sektorierittely vastaa kuitenkin BPM5:ssä sovellettua erittelyä, jossa instrumentit ovat etusijalla. Kuukausittaisessa maksutaseessa rahalaitosten lyhyt- ja pitkäaikaisten sijoitusten virtatiedot on ilmoitettava erikseen. Käteinen ja talletukset erotetaan lainoista ja muista sijoituksista, kuten BPM5:n esitystavassa.
1.7 Valuuttavaranto (ks. myös maksutasekirjan kohta 3.11)
Euroalueen valuuttavaranto käsittää eurojärjestelmän valuutavarannon eli EKP:n ja kansallisten keskuspankkien valuuttavarannon.
Valuuttavarannon on oltava i) eurojärjestelmän rahapolitiikasta vastaavan viranomaisen tai kulloinkin kyseessä olevan kansallisen keskuspankin hallussa ja ii) sen on koostuttava eurojärjestelmän hallussa olevista erittäin likvideistä ja jälkimarkkina- ja luottokelpoisista saamisista, jotka kohdistuvat euroalueen ulkopuolella oleviin ja ovat muun valuutan kuin euron määräisiä, sekä kullasta, varanto-osuuksista IMF:ssä ja erityisistä nosto-oikeuksista (SDR).
Kansallisella tai euroalueen tasolla määritelty valuuttavarannon käsite sulkee nimenomaisesti pois ulkomaanvaluutan määräiset, euroalueella oleviin kohdistuvat saamiset sekä euromääräiset, euroalueen ulkopuolella asuviin kohdistuvat saamiset. Samoin julkisyhteisöjen ja/tai valtionkonttorien valuuttapositioita ei sisällytetä euroalueen varantojen määritelmään kuuluviksi Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa olevien institutionaalisten järjestelyjen mukaisesti.
EKP:n valuuttavarannot ovat EKPJ:n perussäännön 30 artiklan mukaisesti yhteen koottuja varantoja ja ne ovat EKP:n suoran ja tosiasiallisen valvonnan alaisia. Niin kauan kuin uutta omistussuhteen siirtoa ei tapahdu, kansallisten keskuspankkien hallussa olevat varannot ovat niiden suoran ja tosiasiallisen valvonnan alaisia, ja niitä on pidettävä kunkin kansallisen keskuspankin omina valuuttavarantoina.
Kuukausimaksutaseessa eurojärjestelmän valuuttavarantoon liittyvät taloustoimet kuvataan kokonaissummana. Yksityiskohtaisempaa tietoa eurojärjestelmän hallussa olevan kultaa, valuuttaa, IMF:ssä olevia erityisiä nosto-oikeuksia ja varanto-osuuksia koskevista virroista on saatavilla neljännesvuosittain BPM5:n vakiokomponenttien mukaisesti. Johdannaiset on esitetty erikseen, omana alaeränään asiaa koskevan äskettäisen IMF:n ohjeen mukaisesti.
Eurojärjestelmän valuuttavaranto lasketaan bruttoperusteisena, eikä siihen liittyviä velkoja nettouteta (poikkeuksena valuuttavarantoerät, joka kuuluvat alaryhmään ”johdannaiset” ja kirjataan nettoperusteisina).
Arvon määritys perustuu markkinahintoihin siten, että käytetään i) taloustoimissa niiden toteuttamisajankohdan markkinahintoja ja ii) varantotiedoissa tilastointiajanjakson viimeisen päivän päätöskursseista laskettuja markkinoiden keskihintoja. Muunnettaessa valuuttamääräisiin saamisiin liittyviä taloustoimia euromääräisiksi käytetään taloustoimen toteuttamisajankohdan markkinakursseja ja muunnettaessa hallussa olevia valuuttamääräisiä saamisia euromääräisiksi käytetään päätöskursseista laskettuja markkinoiden keskihintoja.
Valuuttavarannoista saadut tulot, velkapapereiden varantotalletuksista saadut korkotulot mukaan luettuina, kirjataan erittelemättä pääomakorvausten kohtaan ”muut sijoitukset” ja kirjaus tehdään suoriteperusteisesti ainakin neljännesvuosittain.
Näkemys siitä, että käytettävissä oleva varanto saattaisi antaa paremman kuvan maan kyvystä täyttää valuuttamääräiset velvoitteensa kuin maksutasetta ja ulkomaista varallisuusasemaa koskevissa tilastoissa käytetty bruttomääräinen varanto, on saanut yhä enemmän kannatusta, ja se on omaksuttu IMF:n yhtenäistetyssä tilastojen julkaisukäytännössä (SDDS eli Special Data Dissemination Standard). Jotta voitaisiin laskea käytettävissä oleva varanto, bruttomääräistä varantoa koskevia tietoja on täydennettävä muita valuuttamääräisiä saamisia ja varantoihin liittyviä velkoja koskevilla tiedoilla (valuuttavarantoasetelma). Eurojärjestelmän (bruttomääräistä) valuuttavarantoa koskevia kuukausitietoja täydennetään siten tiedoilla muista valuuttamääräisistä saamisista ja tiedoilla (bruttomääräiseen) valuuttavarantoon vaikuttavista ennalta sovitun määräisistä ja ehdollisista lyhyen aikavälin nettositoumuksista luokiteltuina jäljellä olevan maturiteetin mukaan. Lisäksi edellytetään valuuttavarannon valuuttajakauman erittelemistä neljännesvuosittain kahteen, SDR-koriin kuuluvien valuuttojen määräiseen (valuutat yhteensä) ja muiden valuuttojen määräiseen erään (valuutat yhteensä).
Yksittäisistä eristä monetaarisen kullan pitäisi pysyä ennallaan kaikissa kultaan liittyvissä käänteisoperaatioissa (kultaswapit, -repot, -lainat ja -talletukset). Valuuttamääräisten arvopapereiden takaisinostosopimukset lisäävät käteisen lainan ottajana olevan keskuspankin valuuttavarannon kokonaismäärää, koska takaisinostosopimuksen kohteena olevat arvopaperit säilyvät edelleen taseessa; takaisinmyyntisopimusten (reverse repo) osalta käteisen lainan antajana oleva rahaviranomainen ei rekisteröi mitään muutoksia valuuttavarannon kokonaismäärään, jos euroalueen ulkopuolinen vastapuoli on toinen rahaviranomainen tai rahoituslaitos, koska saamista käteisen lainan ottajalta pidetään tällöin osana valuuttavarantoa.
2. Maantieteellisen erittelyn toteuttaminen
Maksutasetta ja ulkomaista varallisuusasemaa koskevien maantieteellisesti eriteltyjen tilastojen laatimiseen on sovellettu vaiheittaista lähestymistapaa. Tämän mukaisesti tilastointivaatimukset voitiin täyttää kolmessa toinen toistaan vaativammassa vaiheessa.
Vaihe 1: |
: |
Laadintamenetelmä euroalueen tasolla |
: |
lasketaan yhteen kansalliset nettomääräiset kokonaisvirrat/varannot. |
Vaihe 2: |
: |
Laadintamenetelmä euroalueen tasolla |
: |
euroalueen ulkopuolella oleviin kohdistuviin virtoihin/varantoihin liittyvät tulot ja menot tai nettosaamiset ja nettovelat (maksutase) / saamiset ja velat (ulkomainen varallisuusasema) lasketaan erikseen yhteen. Tilastointivaatimukset kansallisten keskuspankkien tasolla: euroalueella oleviin ja euroalueen ulkopuolella oleviin kohdistuvat taloustoimet/varannot eritellään liitteessä III (taulukot 1, 2, 4 ja 5) kuvatulla tavalla. |
Vaihe 3: |
: |
Laadintamenetelmä euroalueen tasolla ja tilastointivaatimukset kansallisten keskuspankkien tasolla |
: |
Samat kuin vaiheessa 2, minkä lisäksi euroalueen ulkopuoliset taloustoimet/varannot on eriteltävä maantieteellisesti. Vaihe 3 on tarpeellinen ainoastaan neljännesvuosittaisten maksutasetilastojen ja vuosittaisten ulkomaista varallisuusasemaa koskevien tilastojen osalta liitteen III (taulukot 7 ja 8) mukaisesti. Tilastointivaatimukset kansallisten keskuspankkien tasolla: euroalueen jäsenvaltioissa asuviin ja liitteessä III (taulukot 9 ja 12) esitetyn luettelon maissa tai alueilla asuviin kohdistuvat virrat/varannot eritellään. |
3. Luokittelu institutionaalisen sektorin mukaan euroalueen aggregaateissa (ks. myös maksutasekirjan kohta 3.1.6)
Euroalueen aggregaattien sektorikohtainen erittely kattaa euroalueen rahaviranomaiset, julkisyhteisöt, pankit ja muut sektorit.
Rahaviranomaiset
Euroalueen tilastojen ”rahaviranomaiset” käsittää eurojärjestelmän.
Julkisyhteisöt
Euroalueen tilastojen sektori ”julkisyhteisöt” vastaa kyseiselle sektorille SNA 93:ssa ja EKT 95:ssä annettua määritelmää ja sisältää siis seuraavat yksiköt:
— |
valtionhallinto, |
— |
osavaltio-/aluehallinto, |
— |
paikallishallinto, |
— |
sosiaaliturvarahastot. |
Rahalaitokset, rahaviranomaisia lukuun ottamatta
i) |
Tämä sektori ”rahalaitokset, pl. rahaviranomaiset” vastaa raha- ja pankkitilastojen rahalaitossektoria (pl. rahaviranomaiset). Se sisältää luottolaitokset, siten kuin ne on määritelty yhteisön lainsäädännössä, eli yritykset, jotka taloustoimintanaan vastaanottavat yleisöltä talletuksia tai muita takaisin maksettavia varoja (mukaan lukien pankin joukkovelkakirjojen myyntiin yleisölle liittyvät tuotot) ja myöntävät luottoja omaan lukuunsa; ja |
ii) |
kaikki muut euroalueen rahoituslaitokset, jotka liiketoimintanaan vastaanottavat talletuksia ja/tai talletusten läheisiä vastineita muilta kuin rahalaitoksilta ja myöntävät luottoja ja/tai tekevät arvopaperisijoituksia omaan lukuunsa (ainakin taloudellisessa mielessä). |
Muut sektorit
Euroalueen tilastojen luokka ”muut sektorit” sisältää erilaisia institutionaalisia yksiköitä, joita ovat pääasiassa
i) |
muut rahoituslaitokset, jotka eivät kuulu rahalaitosten määritelmän piiriin, kuten sijoitusrahastot, joita ei ole pidettävä rahamarkkinarahastoina, kiinteistösijoituslaitokset, arvopaperivälittäjät, kiinnitysluottolaitokset, vakuutuslaitokset, eläkerahastot ja rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset; sekä |
ii) |
muut kuin rahoituslaitokset, kuten julkiset ja yksityiset yritykset, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ja kotitaloudet. |
Muut kuin rahalaitokset
Euroalueen tilastojen luokka ”muut kuin rahalaitokset” sisältää sektorit i) julkisyhteisöt ja ii) muut sektorit.
TAULUKKO 1
Ulkomaisia suoria sijoituksia koskeviin taloustoimiin, sisältäen pääomakorvaukset, sekä varantoihin liittyvät suositukset (2)
Tärkeys |
Toimenpide |
Lyhyellä aikavälillä |
|
Suuri |
Kaikkia ulkomaisiin suoriin sijoituksiin liittyviä epäsuoria omistussuhteita tulisi käsitteellisesti kohdella ulkomaisten suorien sijoitusten työryhmän tekemän selvityksen ensimmäisessä luvussa esitetyn kansainvälisten tilastostandardien tulkinnan mukaisesti. |
Kaikki ulkomaisia suoria sijoituksia koskevat (epäsuorat) taloustoimet/varannot tulisi maantieteellisesti kohdistaa lähimpään osakkuus- tai emoyhtiöön. (3), (4) |
|
Kaikkien jäsenvaltioiden tulisi aloittaa ulkomaisten oman pääoman ehtoisten suorien sijoitusten kantojen sekä uudelleen sijoitettujen voittojen kokoaminen ulkomaisia suoria sijoituksia koskevien kyselyjen (kerätään vähintään vuosittain) perusteella. (5), (6) |
|
Ulkomaisten oman pääoman ehtoisten suorien sijoitusten kannat tulisi kerätä erikseen noteerattujen (sekä kirjanpitoarvo että markkina-arvo) ja noteeraamattomien yhtiöiden osalta. |
|
Pieni |
Välittömien sijoituskohteiden tappion kattamiseksi suoritetut maksut tulisi kirjata rahoitustaseeseen. |
Keskipitkällä aikavälillä |
|
Suuri |
Kaikkien jäsenvaltioiden tulisi käyttää IMF:n määritelmää ”Current Operating Performance Concept” uudelleen sijoitettuja voittoja kirjattaessa. (7) |
Muut pääomaerät tulisi luokitella ulkomaisten suorien sijoitusten työryhmän suositusten mukaisesti. |
|
Keskipitkällä aikavälillä |
|
Keskisuuri |
Satunnaisista pääomavoitoista saatavien osinkojen maksu tulisi kirjata rahoitustaseeseen (sitä ei siis oteta uudelleen sijoitettuja voittoja koskevaan laskelmaan) |
Pitkällä aikavälillä |
|
Suuri |
Ulkomaisten suorien sijoitusten epäsuorien omistussuhteiden tulisi kattaa (vähintään) joko i) 50 prosenttia ylittävät epäsuorat omistussuhteet tai ii) 10 prosenttia ylittävät suorat ja epäsuorat omistussuhteet, jolloin omistussuhteiden prosenttiosuus lasketaan omistajuusketjussa toisiaan seuraavien omistussuhteiden summana. |
(1) Poikkeuksena ovat johdannaisia koskevat osakkuusyhtiöiden väliset taloustoimet/varannot, joiden osalta euroalueen tasolla on sovittu kirjaamisesta kohtaan ”johdannaiset” eikä kohtaan ”suorat sijoitukset/muu pääoma”.
(2) Päivitetty vuoden 2003 lopussa.
(3) Tässä suosituksessa viitataan käytettävään menetelmään; suosituksessa ei edellytetä epäsuorien omistussuhteiden kattamista. Katso myös pitkän aikavälin toimet ulkomaisten suorien sijoitusten epäsuorien omistussuhteiden kattamiseksi.
(4) Tätä suositusta sovelletaan ainoastaan uudelleen sijoitettuihin voittoihin (virtoihin) sekä ulkomaisia suoria sijoituksia koskeviin oman pääoman ehtoisiin varantoihin. Vääristymät, jotka seuraavat minkä tahansa muun kriteerin käytöstä käsitellään lähemmin ulkomaisia suoria sijoituksia käsittelevän työryhmän selvityksen 2 luvussa.
(5) Poikkeuksena on ulkomaisen varallisuusaseman ensimmäinen arvio (toimitettava T + 9) ja kiinteistösijoitukset. Seuraavia sopimattomia käytäntöjä olisi vältettävä: i) arvostusperusteen (markkina-arvo tai kirjanpitoarvo) jättäminen tiedonantajan valinnan varaan; ja ii) investointikertymämenetelmän käyttäminen / maksutaseen virtojen kerääminen kantatietoja laadittaessa.
(6) Siirtymäkauden aikana sovittujen määräaikojen mukaisesti annettuja parhaita arvioita pidetään hyväksyttävinä. Siirtymäkauden pituus määritellään kahdenvälisesti.
(7) Poikkeuksellisten/tavanomaisten voittojen ja tappioiden erottelussa jäsenvaltiot voivat keskittyä pienempään määrään yhtiöitä (suurimpiin yhtiöihin ja/tai holding-yhtiöihin).
LIITE V
TILASTOTIETOJEN TOIMITTAMINEN EUROOPAN KESKUSPANKKIIN
Kansalliset keskuspankit käyttävät Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) niiden käyttöön asettamaa ”ESCB-Net” -tiedonsiirtoverkkoon perustuvaa järjestelmää toimittaessaan Euroopan keskuspankin (EKP) edellyttämät tilastotiedot sähköisesti. EKPJ:n sisäisessä tietojenvaihdossa käytetään aina samaa käsitteellistä tietomallia. Sähköisessä muodossa olevien tilastotietojen vaihtoa varten on kehitetty tilastosanomamuoto ”Gesmes/TS”. Tämä ei kuitenkaan estä jonkin muun varavaihtoehdoksi sovitun menetelmän käyttämistä tilastotietojen toimittamisessa EKP:lle.
Kansalliset keskuspankit noudattavat seuraavia suosituksia varmistaakseen sen, että tiedonkulku toimii tyydyttävästi:
— |
Täydellisyys: Kansalliset keskuspankit raportoivat kaikki edellytetyt sarja-avaimet. Jos sarja-avaimia ei ilmoiteta tai jos ilmoitetaan tilastointiin kuulumattomia sarja-avaimia, raportointi katsotaan puutteelliseksi. Jos jokin havainto puuttuu, puuttuvan erän kohdalle merkitään vastaava tilakoodi. Jos vain sarja-avaimeen sisältyvään alaerään tehdään korjauksia, tarkistussääntöjä olisi sovellettava koko maksutaseeseen. |
— |
Merkkikäytäntö: Kansallisten keskuspankkien on noudatettava tiedonsiirrossaan sovittua merkkikäytäntöä kaikkien EKP:lle ja Euroopan komissiolle (Eurostat) lähetettävien tietojen osalta. Merkkikäytännön mukaan vaihtotaseen ja pääomansiirtojen tulot ja menot merkitään plusmerkillä, kun taas nettosaldot lasketaan ja raportoidaan erotuksena tulot miinus menot. Rahoitustaseessa nettosaamisten vähennys / nettovelkojen kasvu merkitään plusmerkillä, kun taas nettosaamisten kasvu / nettovelkojen vähennys merkitään miinusmerkillä. Nettosaldot lasketaan ja raportoidaan summana saamisten nettomuutos plus velkojen nettomuutos. Toimitettaessa tietoja ulkomaisesta varallisuusasemasta nettopositiot on laskettava ja raportoitava erotuksena saamispositio miinus velkapositio. |
— |
Tilastotietojen laskentayhtälöt: Ennen kuin kansalliset keskuspankit toimittavat tilastotiedot EKP:lle, niiden on suoritettava kaikki niille jaetuissa, pyynnöstä saatavilla olevissa tarkistussäännöissä vaaditut tarkistukset. |
Kansalliset keskuspankit voivat toimittaa EKP:lle päivitettyjä tilastotietoja minkä tahansa korjauksen yhteydessä. Korjaukset olisi toimitettava seuraavalla tavalla:
— |
kuukausittaisia maksutasetietoja koskevat korjaukset toimitetaan i) seuraavaa kuukautta koskevien tietojen yhteydessä; ii) vastaavien neljännesvuosittaisten tietojen yhteydessä; ja iii) vastaavien korjattujen neljännesvuosittaisten tietojen yhteydessä, |
— |
neljännesvuosittaisia maksutasetietoja koskevat korjaukset toimitetaan seuraavaa vuosineljännestä koskevien tietojen yhteydessä, |
— |
ulkomaiseen varallisuusasemaan liittyviä neljännesvuosittaisia tietoja koskevat korjaukset toimitetaan seuraavaa vuosineljännestä koskevien tietojen yhteydessä, |
— |
ulkomaiseen varallisuusasemaan liittyviä vuosittaisia tietoja koskevat korjaukset toimitetaan seuraavia vuosia koskevien tietojen yhteydessä. |
Kansallisten keskuspankkien on toimitettava EKP:lle kokonaisia vuosia koskevat kuukausittaisten ja neljännesvuosittaisten maksutasetietojen korjaukset maaliskuun lopussa ja syyskuun lopussa, syyskuun lopussa toimitettavat tiedot yhdessä vuosittain toimitettavien ulkomaista varallisuusasemaa koskevien tietojen kanssa.
Kansallisten keskuspankkien on toimitettava EKP:lle kokonaisia vuosia koskevat neljännesvuosittaisten ulkomaiseen varallisuusasemaan liittyvien tietojen korjaukset syyskuun lopussa yhdessä vuosittain toimitettavien ulkomaista varallisuusasemaa koskevien tietojen kanssa.
Valuuttavarantoasetelmaa koskevia tietoja voidaan korjata sitä mukaa kuin se on tarpeen. On kuitenkin varmistettava, että jakson lopun varannot ja vastaavat erät euroalueen (neljännesvuosittaisen ja vuosittaisen) ulkomaisen varallisuusaseman laatimista varten toimitetuissa tiedoissa vastaavat toisiaan.
LIITE VI
TILASTOJEN LAATIMISMENETELMIEN VALVONTA
Euroopan keskuspankki (EKP) valvoo maksutasetta ja ulkomaista varallisuusasemaa koskevien tilastojen laatimismenetelmiä sekä rahaliittoon kuuluvien jäsenvaltioiden yleisesti noudattamia käsitteitä ja määritelmiä. Valvonta tapahtuu Euroopan unionin maksutasetta ja ulkomaista varallisuusasemaa koskevia tilastointimenetelmiä käsittelevän EKP:n julkaisun European Union Balance of Payments/international investment position statistical methods (jäljempänä 'maksutasekirja' päivittämisen yhteydessä. Valvonnan lisäksi maksutasekirjan avulla pyritään tiedottamaan euroalueen maksutasetilastojen laatijoille kehityslinjoista muissa euroalueen jäsenvaltioissa.
Maksutasekirja sisältää tietoja kaikkien jäsenvaltioiden laatimien maksutaseiden ja ulkomaista varallisuusasemaa koskevien tilastojen rakenteesta. Se sisältää yksityiskohtaisia kuvauksia tilastojen laatimiseen sovellettavista menetelmistä, käsitteistä ja määritelmistä sekä tietoa poikkeuksista, joita eri jäsenvaltioissa on tehty maksutasetta ja ulkomaista varallisuusasemaa koskevien tilastotietojen sovituista määritelmistä.
Maksutasekirjaa päivitetään vuosittain tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.
LIITE VII
ARVOPAPERISIJOITUKSIA KOSKEVIEN TIETOJEN KERÄÄMINEN
Arvopaperisijoituksia koskevien tilastojen laatiminen on hankalaa, minkä vuoksi on määritelty yhteisiä lähestymistapoja näiden tietojen keräämiseksi euroalueella.
Kuten liitteessä IV olevassa osassa 1.4 selitetään, on tehty kansallisia toteutettavuustutkimuksia, jotka koskevat mahdollisuutta kerätä arvopaperilajikohtaiset tiedot koko euroalueella. Näiden tutkimusten perusteella tehtiin seuraava sopimus: maaliskuun 2008 loppuun mennessä euroalueen jäsenvaltiot keräävät ainakin neljännesvuosittain tiedot saamisiin ja velkoihin kuuluvista arvopaperisijoitusten varannoista arvopaperilajikohtaisesti. Siihen saakka jotkin jäsenvaltiot kykenevät toimittamaan vain parhaat arviot joistain tietyistä arvopaperisijoitusten erittelyistä, erityisesti liikkeeseenlaskijan sektorista taikka liikkeeseenlaskuvaluutasta tai -maasta.
Keskitetyn arvopaperitietokannan (CSDB) toimivuutta pidetään olennaisen tärkeänä, jotta uudet tiedonkeruujärjestelmät kyettäisiin ottamaan käyttöön. Jos hankkeen päätösasiakirjaa (”Project Closure Document”) CSDB-hankkeen ensimmäisen vaiheen osalta ei ole maaliskuun 2005 loppuun mennessä toimitettu EKP:n neuvostolle Euroopan keskuspankkijärjestelmän tilastokomitean kautta, tätä määräaikaa pidennetään siten saman verran kuin toimitus on myöhästynyt.
Kattavuustavoite määritellään seuraavasti: arvopapereita koskevat varannot, jotka ilmoitetaan kansallisten tilastojen laatijalle aggregoituina eli siten, että standardikoodeja (kuten ISIN) ei käytetä, eivät saisi ylittää 15:tä prosenttia saamisiin tai velkoihin kuuluvien arvopaperisijoitusten varantojen kokonaismäärästä. Tätä kynnysarvoa pitäisi käyttää ohjeena arvioitaessa jäsenvaltioiden järjestelmien kattavuutta. CSDB:n pitäisi kattaa riittävällä tavalla sijoitusarvopaperit maailmanlaajuisesti, jotta tilastot kyettäisiin laatimaan arvopaperilajikohtaisten tietojen perusteella.
Ulkomaiseen varallisuusasemaan sisältyviin saamisiin ja velkoihin kuuluvien arvopaperisijoitusten varannot laaditaan yksinomaan varantotietojen perusteella.
Euroalueen arvopaperisijoituksia koskevien tiedonkeruujärjestelmien on maaliskuusta 2008 lähtien (niistä tiedoista alkaen, jotka koskevat tammikuun 2008 taloustoimia ja vuoden 2007 lopun varantoja) vastattava yhtä seuraavassa taulukossa esitetyistä malleista:
Hyväksyttävät arvopaperisijoituksia koskevien tiedonkeruujärjestelmien mallit
— |
Kuukausittaiset kantatiedot [s-b-s] + kuukausittaiset virtatiedot [s-b-s] |
— |
Neljännesvuosittaiset kantatiedot [s-b-s] + kuukausittaiset virtatiedot [s-b-s] |
— |
Kuukausittaiset kantatiedot [s-b-s] + johdetut kuukausittaiset virtatiedot [s-b-s] |
— |
Neljännesvuosittaiset kantatiedot [s-b-s] + kuukausittaiset virtatiedot [agg.] |
Huom.
's-b-s' = arvopaperilajikohtainen tiedonkeruu
'johdetut virtatiedot' = lasketaan kantojen erotuksena (ottaen huomioon valuuttakurssi- ja hintamuutokset sekä muut havaitut määrän muutokset)
III Tiedotteita
Komissio
30.11.2004 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 292/63 |
EHDOTUSPYYNTÖ VP/2004/017
Budjettikohta 04.02.10
Euroopan sosiaalirahastosta annetun asetuksen 6 artiklan mukaisesti rahoitettavat innovatiiviset toimet: ”ESR-asetuksen 6 artiklan mukaisissa hankkeissa kehitettyjen innovaatioiden levittäminen ja välittäminen”
(2004/C 292/06)
Euroopan sosiaalirahastosta annetun asetuksen (1) 6 artiklassa tuetaan innovatiivisia toimia, joilla pyritään edistämään uusia lähestymistapoja ja löytämään esimerkkejä hyviksi osoittautuneista menettelytavoista ESR:stä tuettavien toimien täytäntöönpanon parantamiseksi.
Tämä ehdotuspyyntö liittyy niiden innovatiivisten lähestymistapojen ja menetelmien levittämiseen ja välittämiseen, jotka on kehitetty 6 artiklan mukaisissa hankkeissa ohjelmakaudella 2000—2006.
Ehdotuspyynnöllä pyritään määrittämään yhdestä tai useammasta 6 artiklan mukaisesta hankkeesta saatavissa oleva arvokkain opetus ja levittämään ja välittämään sitä kohdennetusti laajemmalle yleisölle.
Tässä ehdotuspyynnössä on kaksi määräaikaa hakemusten jättämiselle.
— |
Ensimmäisen hakukierroksen määräaika on 16. helmikuuta 2005. Hankkeet voivat käynnistyä 1.9. ja 30.9.2005 välisenä aikana. Hankkeet voivat kestää enintään 12 kuukautta. |
— |
Toisen hakukierroksen määräaika on 16. helmikuuta 2006. Hankkeet voivat käynnistyä 1.9. ja 30.9.2006 välisenä aikana. Hankkeet voivat kestää enintään 12 kuukautta. |
Yksityiskohtaisia tietoja hakumenettelystä, saatavilla olevasta rahoituksesta sekä tukikelpoisuudesta ja valinta- ja ratkaisumenettelystä (mm. hakijan opas, hankekuvaus, talousarviolomake ja muut liitteet) voi hakea seuraavalta verkkosivustolta:
http://forum.europa.eu.int/Public/irc/empl/vp_2004_017/library
Kaikki verkkosivulla olevat asiakirjat ja tiedot ovat erottamaton ja sitova osa ehdotuspyyntöä.
(1) Euroopan sosiaalirahastosta 12 päivänä heinäkuuta 1999 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1784/1999 (EYVL L 213, 13.8.1999, s. 66).