Matkustajaliikenteen harjoittajille määrättävät sakkorangaistukset

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Direktiivi 2001/51/EY Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 26 artiklan määräysten täydentämiseksi

DIREKTIIVIN TARKOITUS

Direktiivin tarkoituksena on torjua laitonta maahanmuuttoa yhdenmukaistamalla sakkorangaistukset, joita Euroopan unionin (EU) maissa määrätään matkustajaliikenteen harjoittajille sellaisten kolmansien maiden kansalaisten kuljettamisesta, joilla ei ole tarvittavia asiakirjoja.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Direktiivillä täydennetään Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 26 artiklaa, jossa liikenteenharjoittajaa vaaditaan ottamaan vastuu ilma-, meri- tai maateitse ulkorajalle tuomistaan kolmansien maiden kansalaisista. Liikenteenharjoittajan on yleissopimuksen 26 artiklan mukaisesti toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ilma- tai meriteitse kuljetetuilla kolmansien maiden kansalaisilla tai maateitse linja-autolla kuljetetuilla ryhmillä on matkustusasiakirjat, joita Schengen-maihin pääsy edellyttää.

Direktiivin mukaan liikenteenharjoittaja, joka ei voi huolehtia tietyn kolmannen maan kansalaisen paluusta, velvoitetaan löytämään keino tämän kuljettamiseksi edelleen. Jos välitön edelleen kuljetus ei ole mahdollinen, liikenteenharjoittajan on otettava vastuu kyseisen kolmannen maan kansalaisen oleskelu- ja paluukustannuksista.

Direktiivissä myös vaaditaan EU-maita määräämään varoittavia, tehokkaita ja oikeasuhteisia sakkorangaistuksia liikenteenharjoittajille, jotka eivät ole noudattaneet velvoitteitaan varmistaa, että Schengen-alueelle matkustavilla henkilöillä on maahanpääsyä varten vaadittavat asiakirjat. Direktiivin mukaan

• sakkorangaistusten enimmäismäärä on vähintään 5 000 euroa henkilöä kohden tai
• sakkorangaistusten vähimmäismäärä on vähintään 3 000 euroa henkilöä kohden tai
• kussakin rikkomistapauksessa sovellettavan vakiomääräisen sakkorangaistuksen enimmäismäärä on vähintään 500 000 euroa kuljetettujen henkilöiden lukumäärästä riippumatta.

Edellä mainittuja sakkorangaistuksia ei sovelleta tapauksissa, joissa kolmannen maan kansalainen hakee kansainvälistä suojelua.

EU-maat voivat lisäksi ottaa käyttöön erityyppisiä rangaistuksia, jotka voivat koskea muun muassa ajoneuvon takavarikointia tai liikenneluvan pysyvää peruuttamista.

Liikenteenharjoittajilla, joita vastaan on aloitettu velvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevia menettelyjä, on oikeus puolustautua ja hakea muutosta.

MISTÄ ALKAEN DIREKTIIVIÄ SOVELLETAAN?

Direktiiviä on sovellettu 9. elokuuta 2001 alkaen.

ASIAKIRJA

Neuvoston direktiivi 2001/51/EY, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2001, 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 26 artiklan määräysten täydentämiseksi (EYVL L 187, 10.7.2001, s. 45–46)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston direktiivi 2004/82/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista (EYVL L 261, 6.8.2004, s. 24–27)

Viimeisin päivitys: 23.04.2020