Ennalta varautumisen periaate

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Tiedonanto (KOM(2000) 1lopull.) ennalta varautumisen periaatteesta

TIEDONANNON TARKOITUS

• Tiedonannossa kerrotaan ennalta varautumisen periaatteesta, joka mahdollistaa nopean reagoinnin ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden ollessa uhattuna taikka ympäristön suojelemiseksi.
• Niissä tapauksissa, joissa tieteellinen näyttö ei salli riskin kokonaisarviointia, voidaan tätä periaatetta soveltamalla esimerkiksi estää vaarallisiksi epäiltyjen tuotteiden jakelu tai jopa poistaa ne markkinoilta.
• Tiedonannossa vahvistetaan ennalta varautumisen periaatteen soveltamista koskevat yhteiset suuntaviivat.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Ennalta varautumisen periaate mainitaan Euroopan unionin (EU) toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklassa. Periaatteella pyritään varmistamaan ympäristön korkeatasoinen suojelu tekemällä riskitilanteissa ennalta ehkäiseviä päätöksiä. Periaatteen soveltamisala on kuitenkin käytännössä huomattavasti laajempi ja ulottuu myös kuluttajansuojapolitiikkaan, Euroopan unionin (EU) elintarvikelainsäädäntöön, ihmisten terveyteen sekä eläinten ja kasvien hyvinvointiin.

Periaatteen määrittelyllä on oltava myönteinen vaikutus myös kansainvälisellä tasolla, jotta kansainvälisissä neuvotteluissa voidaan turvata ympäristön ja terveyden suojelun asianmukainen taso. Periaate onkin tunnustettu erilaisissa kansainvälisissä yleissopimuksissa, ja se sisältyy erityisesti Maailman kauppajärjestössä (WTO) tehtyyn terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevaan sopimukseen (SPS).

Turvautuminen ennalta varautumisen periaatteeseen

Komission mukaan ennalta varautumisen periaatteeseen voidaan vedota silloin, kun jostakin ilmiöstä, tuotteesta tai menettelystä voi tieteellisesti ja objektiivisesti arvioituna aiheutua vaarallisia vaikutuksia eikä riskiä voida tämän arvioinnin perusteella määritellä riittävän varmasti.

Siksi ennalta varautumisen periaatteeseen turvautumista olisi tarkasteltava yleisen riskianalyysin ja erityisesti päätöksentekovaihetta vastaavan riskinhallinnan mukaisesti. Riskianalyysiin kuuluu riskinarvioinnin lisäksi riskinhallinta ja riskistä tiedottaminen.

Komissio korostaa, että ennalta varautumisen periaatteeseen voidaan turvautua vain tilanteessa, jossa riski on mahdollinen, mutta se ei kuitenkaan milloinkaan oikeuta mielivaltaisten päätösten tekemiseen.

Ennalta varautumisen periaatteeseen turvautuminen on siis oikeutettua vain, kun täytetään kolme ennakkoedellytystä

• mahdollisten kielteisten vaikutusten määrittäminen
• käytössä olevien tieteellisten tietojen arviointi
• tieteellisen epävarmuuden laajuuden arviointi.

Varotoimenpiteet

Riskinhallinnasta vastaavat viranomaiset voivat riskitason perusteella tehdä toimimista tai toimimatta jättämistä koskevan päätöksen. Jos riski on korkea, valittavana on useampiin luokkiin kuuluvia toimenpiteitä. Kyseeseen voivat tulla oikeasuhteiset oikeustoimet, tutkimusohjelman rahoitustoimet, yleisölle suunnatut tiedotustoimet jne.

Yhteiset suuntaviivat

Ennalta varautumisen periaatteeseen turvautumisen on perustuttava kolmeen erityiseen periaatteeseen, joita ovat

• mahdollisimman kattava tieteellinen arviointi ja mahdollisuuksien mukaan tieteellisen epävarmuuden asteen määrittäminen
• riskinarviointi ja toimimatta jättämisen mahdollisten vaikutusten arviointi
• kaikkien asiaan liittyvien tahojen osallistuminen varotoimien selvittämiseen, kun tieteellisen arvioinnin ja/tai riskinarvioinnin tulokset ovat saatavilla.

Lisäksi ennalta varautumisen periaatteeseen vedottaessa sovelletaan riskinhallinnan yleisiä periaatteita. Kyse on seuraavista viidestä periaatteesta

• toimenpiteiden ja halutun suojelun tason on oltava oikeassa suhteessa
• toimenpiteiden soveltamisessa on noudatettava tasavertaisuutta
• toimenpiteiden on oltava yhdenmukaisia niiden toimenpiteiden kanssa, joita on jo toteutettu samankaltaisissa tilanteissa tai sellaisissa tilanteissa, joissa on käytetty samankaltaista lähestymistapaa
• toiminnasta tai toimimatta jättämisestä johtuvat edut ja haitat on tutkittava
• toimenpiteitä on tarkasteltava uudelleen tieteellisen kehityksen valossa.

Todistustaakka

Useimmissa tapauksissa eurooppalaisten kuluttajien ja kuluttajajärjestöjen tehtävänä on osoittaa johonkin prosessiin tai markkinoille saatettuun tuotteeseen liittyvän vaaran luonne, lääkkeitä, torjunta-aineita tai elintarvikelisäaineita lukuun ottamatta.

Ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti toteutettavan toimen tapauksessa voidaan kuitenkin edellyttää, että tuottaja, valmistaja tai tuoja osoittaa tuotteen tai prosessin vaarattomuuden. Tätä mahdollisuutta on tarkasteltava tapauskohtaisesti. Sitä ei voida ulottaa koskemaan yleisesti kaikkia markkinoille saatettuja tuotteita ja prosesseja.

TAUSTAA

Lisätietoja:

• Lehdistötiedote Euroopan komission verkkosivustolla

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto ennalta varautumisen periaatteesta (KOM(2000) 1lopullinen, 2.2.2000)

Viimeisin päivitys: 30.11.2016