Tulokaslajit ja paikallisesti esiintymättömät lajit

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Asetus (EY) N:o 708/2007 tulokaslajien ja paikallisesti esiintymättömien lajien käytöstä vesiviljelyssä

ASETUKSEN TARKOITUS

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Soveltamisala

Asetusta sovelletaan

Asetusta ei sovelleta:

Asetus kattaa kaikki vesieliölajit, mukaan lukien kaiken mahdollisesti elossa säilyvän ja myöhemmin lisääntyvän aineksen.

Toimenpiteet luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien haitallisten vaikutusten välttämiseksi

EU-maiden on

Luvat

Vesieliötulokaslajin siirtäminen vesiviljelylaitokseen edellyttää vastaanottavan EU-maan myöntämää lupaa. Luvan saamiseksi vesiviljelyn harjoittajan on toimitettava hakulomake, jossa on annettava muun muassa seuraavat tiedot:

Rutiininomainen siirto

Mikäli vesieliöitä siirretään lähteestä, johon tiedetään liittyvän hyvin vähäinen riski ympäristölle, toimivaltainen viranomainen voi myöntää luvan, jossa tarvittaessa ilmoitetaan karanteenia* tai koepäästämistä* koskevista vaatimuksista.

Muu kuin rutiininomainen siirto

Kun on kyse muusta kuin rutiininomaisesta siirrosta, on suoritettava ympäristöriskien arviointi. Jos riskin arvioidaan olevan keskisuuri tai suuri, hakijan ja toimivaltaisen viranomaisen on tutkittava, onko käytettävissä menettelyitä, joilla riskitaso voidaan alentaa vähäiseksi. Jos riskitaso saadaan alennettua vähäiseksi, toimivaltainen viranomainen voi myöntää luvan, jossa ilmoitetaan tarvittaessa karanteenia, koepäästämistä tai seurantaa* koskevista vaatimuksista.

Muihin EU-maihin vaikuttavat siirrot

Jos merieliöiden siirto voi todennäköisesti vaikuttaa naapurimaihin, jotka kuuluvat EU:hun, näille maille on ilmoitettava siirrosta ja niiden huomautukset on toimitettava Euroopan komissiolle, joka vahvistaa tai mitätöi luvan tai muuttaa sitä.

Rekisteri

EU-maiden on pidettävä alueelle tuomisista ja alueelta toiselle siirtämisistä rekisteriä, joka sisältää kaikki kyseistä maata koskevat tiedot. Rekistereiden on oltava julkisesti saatavilla.

Useimmat EU-maat ovat laatineet asetusta varten erillisen verkkosivuston, jonka kautta rekisteri on yleensä saatavilla.

MISTÄ ALKAEN ASETUSTA SOVELLETAAN?

Asetusta on sovellettu 1. tammikuuta 2009 alkaen, lukuun ottamatta I ja II lukua sekä 24 artiklaa (Yksityiskohtaiset säännöt ja mukauttaminen tekniseen kehitykseen), joita on sovellettu 18. heinäkuuta 2007 alkaen.

TAUSTAA

Vieraat tulokaslajit ovat yksi luonnon monimuotoisuuden vähenemisen tärkeimpiä syitä, sillä ne voivat

Näillä ympäristövaikutuksilla on merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia.

Lisätietoja:

KESKEISET TERMIT

Vesiviljely: vesieliöiden kasvatus tai viljely, jossa käytetyllä tekniikalla on tarkoitus lisätä kyseisten eliöiden tuotantoa ympäristön luonnonkapasiteettia tehokkaammin. Eliöt pysyvät koko kasvatuksen tai viljelyn ajan ja myös niiden talteenoton ajan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön omaisuutena.
Paikallisesti esiintymätön laji: vesieliölaji, jota ei luonnonmaantieteellisistä syistä johtuen esiinny jollakin paikalla sen luontaisella levinneisyysalueella.
Tulokaslaji:
Alueelle tuominen: menettely, jossa jokin tulokaslaji siirretään tarkoituksellisesti sen luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolella olevaan ympäristöön vesiviljelykäyttöä varten.
Alueelta toiselle siirtäminen: menettely, jossa paikallisesti esiintymätön laji siirretään tarkoituksellisesti sen luontaisella esiintymisalueella vesiviljelykäyttöä varten alueelle, jolla sitä ei ole aiemmin esiintynyt.
Karanteeni: Karanteenin tarkoituksena on pitää eliöt täysin eristettyinä riittävän pitkään, jotta voidaan perustaa siitoskanta, havaita tahattomasti siirretyt lajit ja todeta, ettei patogeenejä tai sairauksia ole. Karanteenilaitoksen on täytettävä asetuksessa (liite III) säädettyjen vaatimusten mukaiset tarkat määräykset.
Koepäästäminen: Alustava vaihe, jossa vesieliöt vapautetaan rajoitetussa mitassa noudattaen erityisiä leviämisen estämis- ja ehkäisytoimenpiteitä. On laadittava valmiussuunnitelma siitä, miten tuodut eliöt voidaan poistaa tai miten niiden määrää voidaan vähentää, mikäli ympäristölle tai kotoperäisille kannoille aiheutuu arvaamattomia riskejä.
Seuranta: Seurantaa on toteutettava vähintään kahden vuoden ajan eliöiden uuteen ympäristöön päästämisen jälkeen sen arvioimiseksi, oliko vaikutukset ennakoitu tarkasti tai esiintyikö muita tai erilaisia vaikutuksia.

ASIAKIRJA

Neuvoston asetus (EY) N:o 708/2007, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007, tulokaslajien ja paikallisesti esiintymättömien lajien käytöstä vesiviljelyssä (EUVL L 168, 28.6.2007, s. 1–17)

Asetukseen (EY) N:o 708/2007 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission asetus (EY) N:o 535/2008, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2008, tulokaslajien ja paikallisesti esiintymättömien lajien käytöstä vesiviljelyssä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 708/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 156, 14.6.2008, s. 6–9)

Komission asetus (EY) N:o 506/2008, annettu 6 päivänä kesäkuuta 2008, tulokaslajien ja paikallisesti esiintymättömien lajien käytöstä vesiviljelyssä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 708/2007 liitteen IV muuttamisesta (EUVL L 149, 7.6.2008, s. 36–37)

Viimeisin päivitys: 18.12.2018