Vesien suojeleminen maatalouden nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Neuvoston direktiivi 91/676/ETY vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta

DIREKTIIVIN TARKOITUS

Nitraattidirektiivinä tunnetun direktiivin tarkoitus on vähentää maatalouskäytöstä peräisin olevien nitraattien aiheuttamaa veden saastumista ja estää pilaantumisen jatkuminen.
Nitraattidirektiivi on erottamaton osa Euroopan unionin (EU) vesipuitedirektiiviä (direktiivi 2000/60/EY – ks. tiivistelmä) ja liittyy läheisesti muihin EU:n toimintapolitiikkoihin ilmanlaadun, ilmastonmuutoksen ja maatalouden aloilla.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

EU:n jäsenvaltioiden on

määriteltävä pilaantumisalttiiksi vyöhykkeiksi kaikki alueet, joilta vesi valuu sellaisiin vesiin, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa saastumista korkean nitraattipitoisuuden ja rehevöitymisen* vuoksi. Määriteltyjä alueita tarkastellaan ja arvioidaan uudelleen vähintään joka neljäs vuosi, jotta mahdolliset muutokset voidaan ottaa huomioon
perustettava pakolliset toimintaohjelmat näille alueille ottamalla huomioon saatavilla olevat tieteelliset ja tekniset tiedot sekä yleiset ympäristöolosuhteet
valvottava toimintaohjelmien tehokkuutta
testattava nitraattipitoisuuksia maaperästä ja pintavesistä näytteenottoasemilla vähintään joka kuukausi ja tulva-aikana jopa useammin
toteutettava laaja valvontaohjelma ja toimitettava yksityiskohtainen kertomus direktiivin täytäntöönpanosta joka neljäs vuosi. Kertomukseen on liitettävä tiedot nitraatille altistuneista vyöhykkeistä, veden seurannan tulokset ja tiivistelmä hyvän maatalouskäytännön ja toimintaohjelmien olennaisimmista kohdista
laadittava hyvän maatalouskäytännön ohjeet, joita maanviljelijät noudattavat vapaaehtoisesti. Hyvissä käytännöissä määritetään esimerkiksi, milloin lannoitteen käyttö ei ole aiheellista
annettava tarvittaessa koulutusta ja tietoa maanviljelijöille.

Euroopan komissio laatii joka neljäs vuosi kertomuksen saamiensa kansallisten tietojen pohjalta. Viimeisin kertomus on vuodelta 2021.

Poikkeukset

Direktiivissä asetetaan kunakin vuonna käytetystä lannasta peräisin olevan typen määrän ylärajaksi 170 kg typpeä hehtaaria kohti. Jos jäsenvaltiot sitä pyytävät ja jos ne voivat tieteellisesti perustella, että tämä ei johda suurempaan pilaantumiseen, komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä (päätöksiä, joista käytetään nimitystä poikkeukset), joilla sallitaan lannan typen korkeampien enimmäismäärien soveltaminen tietyillä alueilla ja tietyin edellytyksin. Nämä poikkeukset eivät vapauta kyseisiä jäsenvaltioita veden laatuun liittyvistä direktiivin tavoitteista eivätkä muista sen toimenpiteistä.

Seuraavat poikkeuspäätökset ovat tällä hetkellä voimassa:

Täytäntöönpanopäätös (EU) 2022/696 Irlannin pyytämän poikkeuksen myöntämisestä – voimassa kolme vuotta 31 päivään joulukuuta 2025
Täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/1074 Tanskan pyytämän poikkeuksen myöntämisestä – voimassa neljä vuotta 31 päivään heinäkuuta 2024
Täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/1325 Yhdistyneen kuningaskunnan pyytämän, Pohjois-Irlantia koskevan poikkeuksen myöntämisestä – voimassa neljä vuotta 31 päivään joulukuuta 2022
Täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/1205 Flanderin aluetta koskevan poikkeuksen myöntämisestä Belgian pyynnöstä – voimassa neljä vuotta 31 päivään joulukuuta 2022

MISTÄ ALKAEN DIREKTIIVIÄ SOVELLETAAN?

Direktiivi piti saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 19. joulukuuta 1993.

TAUSTAA

Typpi on elintärkeä ravintoaine, jonka avulla kasvit ja viljelykasvit kehittyvät. Korkeat pitoisuudet ovat kuitenkin haitallisia ihmisille sekä luonnolle ja nitraattien käyttö maataloudessa orgaanisina ja kemiallisina lannoitteina saattaa olla merkittävä vesien pilaantumisen aiheuttaja. Yli 50 prosenttia pintavesien typpipäästöistä on peräisin maataloudesta.

Ks. lisätietoja:

EU:n nitraattidirektiivi – tietosivu (Euroopan komissio)
Nitraattidirektiivi (Euroopan komissio)

KESKEISET TERMIT

Rehevöityminen. Veden rikastuminen typpiyhdisteillä, mikä aiheuttaa levien ja korkeampien kasvilajien kiihtynyttä kasvua, jonka tuloksena on ei-toivottuja veden eliötasapainon ja kyseisen veden laadun häiriöitä.

ASIAKIRJA

Neuvoston direktiivi 91/676/ETY, annettu 12 päivänä joulukuuta 1991, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1–8)

Direktiiviin 91/676/ETY tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2022/696, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2022, Irlannin pyytämän poikkeuksen myöntämisestä vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY nojalla (EUVL L 129, 3.5.2022, s. 37–45)

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/1074, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2020, Tanskan pyytämän poikkeuksen myöntämisestä vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY nojalla (EUVL L 234, 21.7.2020, s. 29–35)

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/1325, annettu 27 päivänä toukokuuta 2019, Yhdistyneen kuningaskunnan pyytämän, Pohjois-Irlantia koskevan poikkeuksen myöntämisestä vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY mukaisesti (EUVL L 206, 6.8.2019, s. 21–26)

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/1205, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2019, Flanderin aluetta koskevan poikkeuksen myöntämisestä Belgian pyynnöstä vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY mukaisesti (EUVL L 190, 16.7.2019, s. 1–10)

Komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY täytäntöönpanosta, laadittuna jäsenvaltioiden vuosia 2016–2019 koskevien kertomusten perusteella (COM(2021) 1000 final, 11.10.2021)

Viimeisin päivitys: 19.05.2022