EU:n merenkulun tiedonvaihtojärjestelmä
Euroopan unionin (EU) lain mukaisesti perustetaan alusliikennettä koskeva seuranta- ja tiedonvaihtojärjestelmä. Järjestelmän avulla pyritään parantamaan merenkulun turvallisuutta, satamien ja merenkulun turvatoimia , meriympäristön suojelua ja saasteiden torjuntavalmiutta. Sen avulla voidaan myös vaihtaa ja jakaa meriliikenteen ja merikuljetusten tehokkuuteen liittyviä muita tietoja.
SÄÄDÖS
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/59/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2002, alusliikennettä koskevan yhteisön seuranta- ja tietojärjestelmän perustamisesta sekä neuvoston asetuksen 93/75/ETY kumoamisesta.
TIIVISTELMÄ
Euroopan unionin (EU) lain mukaisesti perustetaan alusliikennettä koskeva seuranta- ja tiedonvaihtojärjestelmä. Järjestelmän avulla pyritään parantamaan merenkulun turvallisuutta, satamien ja merenkulun turvatoimia , meriympäristön suojelua ja saasteiden torjuntavalmiutta. Sen avulla voidaan myös vaihtaa ja jakaa meriliikenteen ja merikuljetusten tehokkuuteen liittyviä muita tietoja.
DIREKTIIVIN TARKOITUS
Direktiivin avulla perustetaan järjestelmä - merivalvonta ja tilannetietoisuus (alusten sijainti) - jolla valvotaan Euroopan vesi- ja rannikkoalueita tukemalla EU-maita niiden operatiivisissa tehtävissä.
Jotta tilannetietoisuutta merialueilla voitaisiin parantaa ja toimittaa viranomaisille yksilöllisiä ratkaisuja, lakia muutettiin komission direktiivillä 2014/100/EU. Tämän avulla tiedot, joita on kerätty ja vaihdettu EU:n merenkulun tiedonvaihtojärjestelmän (SafeSeaNet (SSN)) avulla, yhdistetään muiden EU:n seuranta- ja jäljitysjärjestelmien, kuten CleanSeaNetin, sekä ulkoisten järjestelmien (esimerkiksi satelliitilla toimivat alusten automaattiset tunnistusjärjestelmät (AIS)) tietoihin.
Direktiivissä määritetään EU-maiden, merenkulkuviranomaisten, laivaajien, merenkulun liikenteenharjoittajien ja aluksen päälliköiden vastuut.
TÄRKEIMMÄT KOHDAT
Soveltamisalaan kuuluvat kaikki bruttovetoisuudeltaan vähintään 300 olevat alukset riippumatta siitä, kuljettavatko ne vaarallisia aineita, lukuun ottamatta
|
— |
sotalaivoja
|
|
— |
kalastusaluksia, perinteisiä aluksia ja huvialuksia, joiden pituus on alle 45 metriä
|
|
— |
alle 1 000 tonnin polttoainesäiliöitä.
|
EU:n merisatamiin saapuvien alusten liikenteenharjoittajia koskevat vaatimukset
Heidän on ilmoitettava tietyt tiedot (aluksen tunnistetiedot, aluksessa olevien henkilöiden kokonaislukumäärä, määräsatama, arvioitu saapumisaika jne.) kansalliseen keskitettyyn palvelupisteeseen (1. kesäkuuta 2015 lähtien).
Välineet ja laitteistot
EU-maan satamaan saapuvissa aluksissa on oltava
|
— |
automaattinen tunnistusjärjestelmä
|
|
— |
matkatietojen tallennusjärjestelmä (VDR eli musta laatikko) onnettomuuksien jälkeisten tutkimusten helpottamiseksi.
|
|
— |
EU:n ja Euroopan talousalueen (ETA) mailla on oltava AIS-vastaanottimet ja kansallinen keskitetty palvelupiste/kansallinen SSN-järjestelmä on yhdistettävä keskitettyyn SSN-järjestelmään.
|
Vaaralliset tai ympäristöä pilaavat aineet aluksilla
|
— |
laivaajien on ilmoitettava tällaisia aineita koskevat tiedot liikenteenharjoittajalle ennen alukseen lastausta
|
|
— |
liikenteenharjoittajan, asiamiehen tai päällikön on ilmoitettava yleiset tiedot, kuten aluksen tunnistetiedot ja laivaajan antamat tiedot toimivaltaiselle viranomaiselle.
|
Vaarallisten alusten seuranta sekä toiminta merellä tapahtuvissa vaaratilanteissa ja onnettomuuksissa
Viranomaisten on tehtävä ilmoitus asianomaisiin EU-maihin, jos niillee on ilmoitettu aluksista
|
— |
jotka ovat aiemmin olleet osallisena merellä tapahtuneissa vaaratilanteissa tai onnettomuuksissa
|
|
— |
jotka ovat jättäneet täyttämättä ilmoittamisvelvollisuudet
|
|
— |
jotka ovat tahallisesti päästäneet saastuttavia aineita mereen
|
|
— |
joilta on evätty pääsy satamiin.
|
Aluksen päällikön on ilmoitettava välittömästi
|
— |
kaikista aluksen turvallisuuteen vaikuttavista vaaratilanteista tai onnettomuuksista
|
|
— |
kaikista merenkulun turvallisuutta vaarantavista vaaratilanteista tai onnettomuuksista
|
|
— |
kaikista tilanteista, jotka saattavat aiheuttaa jonkin EU-maan vesien tai rannikon pilaantumista
|
|
— |
kaikista merellä havaituista ympäristöä pilaavien aineiden lautoista sekä konteista tai pakkauksista.
|
Suojapaikat
Kaikkien EU-/ETA-maiden on laadittava suunnitelmia merihädässä olevien alusten vastaanottamiseksi suojapaikassa. Maiden edustajien on tavattava säännöllisesti kokemusten vaihtamiseksi ja yhteisiin parannustoimenpiteisiin osallistumiseksi.
Lainsäädännön noudattaminen
EU-maiden on tarkastettava säännöllisesti käyttöön otettujen tietojärjestelmien toimivuus ja määrättävä ennaltaehkäiseviä taloudellisia seuraamuksia direktiivissä säädettyjen vaatimusten laiminlyönnistä.
Hallinta
Euroopan komissio ja EU-/ETA-maat kehittävät ja hallinnoivat järjestelmää. Euroopan meriturvallisuusvirasto on vastuussa sen teknisestä toiminnasta.
TAUSTAA
Direktiivi on kiinteä osa EU:n merenkulun turvallisuuspolitiikkaa. Järjestelmällä ja alustalla on turvallisuuden, turvatoimien ja kestävyyden ylläpitämisen lisäksi keskeinen rooli yhtenäisen esteettömän eurooppalaisen meriliikennealueen - esteetön eurooppalainen meriliikennealue - luomisessa.
Lisätietoja on saatavana osoitteesta:
|
— |
|
— |
VIITTEET
|
Säädös |
Voimaantulo |
Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa |
Euroopan unionin virallinen lehti |
|
Direktiivi 2002/59/EY |
5.8.2002 |
5.2.2004 |
|
Muutossäädökset |
Voimaantulo |
Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa |
Euroopan unionin virallinen lehti |
|
Direktiivi 2009/17/EY |
31.5.2009 |
31.11.2010 |
|
|
Komission direktiivi 2011/15/EU |
16.3.2011 |
16.3.2012 |
|
|
Komission direktiivi 2014/100/EU |
18.11.2014 |
18.11.2015 |
Viimeisin päivitys 23.04.2015