Kattava eurooppalainen maahanmuuttopolitiikka
Komissio on esittänyt toimenpiteitä, joilla on tarkoitus ottaa käyttöön kattava eurooppalainen maahanmuuttopolitiikka. Se perustuu jäsenvaltioiden entistä suurempaan yhteisvastuuseen, ja Euroopan unioni (EU) kykenee sen ansiosta vastaamaan paremmin maahanmuuton asettamiin haasteisiin.
ASIAKIRJA
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle, annettu 4 päivänä toukokuuta 2011: Maahanmuuttotiedonanto [KOM(2011) 248 – Ei julkaistu EUVL:ssä].
TIIVISTELMÄ
Kevään 2011 arabivallankumoukset johtivat merkittävään maahanmuuttoon eteläisen Välimeren maista, ja Euroopan unioniin (EU) saapui laittomasti ihmisiä Italian ja Maltan rannikoiden kautta. EU toteutti kiireellisiä toimenpiteitä tilanteeseen reagoimiseksi. Tapahtumat osoittivat kuitenkin, että EU:n keinot maahanmuuttoon vastaamiseksi ovat rajalliset ja että alalla tarvitaan entistä suurempaa jäsenvaltioiden yhteisvastuuta.
Komissio on tästä syystä esittänyt aloitteita, joiden tarkoituksena on ottaa käyttöön kattava eurooppalainen maahanmuuttopolitiikka, joka mahdollistaisi tehokkaamman vastaamisen maahanmuuton asettamiin haasteisiin. Politiikan on oltava eurooppalaisen turvapaikka- ja suojeluperinteen mukainen, mutta sen avulla on kyettävä estämään rajojen laiton ylittäminen.
Politiikka kattaa useita maahanmuuton osatekijöitä:
EU:n ulkorajoja on valvottava tehokkaasti siten, että säilytetään korkea turvallisuustaso, mutta samalla helpotetaan niiden henkilöiden pääsyä EU:hun, joilla on siihen oikeus. Komissio aikoo vahvistaa nykyisiä yhteisiä sääntöjä. Sen tarkoituksena on muun muassa perustaa yhteinen eurooppalainen rajavalvontajärjestelmä. Se haluaa myös parantaa kansallisten viranomaisten välistä yhteistyötä ja operatiivisen tiedon vaihtoa ulkorajoilla ilmenevien poikkeuksellisten tapahtumien yhteydessä perustamalla EUROSUR-järjestelmän. Myös Frontex-viraston operatiivisia valmiuksia on vahvistettava.
Jäsenvaltioiden on arvioitava Schengen-sääntöjen soveltamista EU:n tasolla siten, että komissio johtaa arviointia ja siihen osallistuvat myös jäsenvaltioiden ja Frontexin asiantuntijat. Komissio aikoo myös perustaa mekanismin, jonka avulla voidaan EU:n tasolla päättää, mitkä maat ottavat poikkeuksellisesti uudelleen käyttöön sisärajoilla tehtävät tarkastukset.
Laittoman maahanmuuton ehkäisemiseksi komissio pitää välttämättömänä tasapainoista ja tehokasta EU:n palautuspolitiikkaa (palauttamisella tarkoitetaan sellaisten laittomien maahanmuuttajien palauttamista kotimaahan, jotka eivät ole kansainvälisen suojelun tarpeessa). Komissio katsoo, että jäsenvaltioiden on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöään niin kutsuttu palauttamisdirektiivi, joka koskee yhteisiä vaatimuksia ja menettelyjä laittomien maahanmuuttajien palauttamiseksi, sekä maassa laittomasti oleskelevien henkilöiden työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia koskeva direktiivi. Komissio pitää kolmansien maiden kanssa tehtyjä takaisinottosopimuksia tehokkaina, mutta katsoo, että niitä olisi tarkasteltava osana EU:n ja kyseisten maiden suhteiden kokonaisuutta ja niihin olisi liitettävä kannustimia, jotka auttavat maita panemaan ne täytäntöön.
Komissio katsoo, että liikkuvuuden organisoimista olisi parannettava (Frontexin ja Europolin sekä kansallisten tulli- ja poliisiviranomaisten välisen) yhteistyön ja uuden teknologian avulla. Euroopan laajuinen maahantulo- ja maastapoistumisjärjestelmä takaisi, että tiedot kolmannen maan kansalaisten rajanylityksestä olisivat viranomaisten käytettävissä. Rekisteröityjen matkustajien ohjelman avulla voitaisiin puolestaan automatisoida usein matkustavien henkilöiden rajatarkastus.
Viisumipolitiikka on sekin tärkeä väline liikkuvuuden kannalta. Viisumivapauden väärinkäytön estämiseksi komissio ehdottaa suojalausekkeen käyttöönottoa. Suojalauseke antaisi mahdollisuuden vaatia väliaikaisesti jälleen viisumi sellaisen maan kansalaisilta, jolle on myönnetty viisumivapaus.
Unioni katsoo kuitenkin, että maahanmuuttajat ovat EU:lle välttämätöntä työvoimaa, jota tarvitaan lievittämään tiettyjen alojen työvoimapulaa ja täyttämään korkeasti koulutettujen työntekijöiden vajausta. Siksi on tärkeää tunnustaa heidän tutkintonsa ja helpottaa hallinnollisia menettelyjä. Komissio toivoo voivansa edistää yhdistelmälupaa, joka antaisi ulkomaalaisille oikeuden sekä asua että työskennellä jäsenvaltioissa. Se kehottaakin EU:n jäsenvaltioita saattamaan osaksi kansallista lainsäädäntöään EU:n sinistä korttia koskevan direktiivin, joka helpottaa korkeasti koulutettujen henkilöiden rekrytointia. Komissio on myös esittänyt kausityöntekijöitä ja yrityksen sisällä siirtyviä työntekijöitä koskevat ehdotukset. Komissio avaa tänä vuonna EU:n maahanmuuttoportaalin, josta maahanmuuttajat saavat selkeitä ja hyödyllisiä tietoja.
Maahanmuuttajat on kotoutettava eurooppalaiseen yhteiskuntaan niin, että maahanmuuttajien oikeuksien ja vastaanottavan maan lakien ja kulttuurin välillä säilyy tasapaino. Tämä vaatii työtä sekä maahanmuuttajilta että vastaanottavalta maalta. Kotouttamisen onnistuminen on tärkeää, jotta maahanmuuton taloudelliset ja sosiaaliset hyödyt voidaan maksimoida niin yksilöiden kuin yhteiskunnankin kannalta. Komissio esitteli heinäkuussa 2011 eurooppalaisen toimintasuunnitelman kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista varten.
Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän on oltava valmis vuoteen 2012 mennessä. Järjestelmän tarkoituksena on tasoittaa eroja EU:n eri jäsenvaltioihin jätettyjen turvapaikkahakemusten tuloksissa ja taata, että kaikkialla unionissa noudatetaan samanlaisia menettelyllisiä ja aineellisia oikeuksia sekä pakolaisten oikeusasemasta tehtyä Geneven yleissopimusta. Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto vahvistaa alan yhteistyötä.
Komissio esittää, että pakolaisten uudelleensijoittamisesta (kolmannessa maassa suojelua saaneen pakolaisen uudelleensijoittaminen johonkin jäsenvaltioon) tehdään erottamaton osa EU:n turvapaikkapolitiikkaa.
Maahanmuuttokysymykset olisi nivellettävä osaksi EU:n ulkosuhdepolitiikkaa. Laillisen maahanmuuton järjestäminen, laittoman maahanmuuton torjunta ja muuttoliikkeestä kehitykselle koituvan molemminpuolisen hyödyn maksimointi olisi saatava keskenään parempaan tasapainoon. Inhimillistä ulottuvuutta on vahvistettava ottamalla maahanmuuttajat toiminnan keskiöön.
Unioni ehdottaa, että eteläisen Välimeren maiden kanssa aloitetaan muuttoliikettä koskeva jäsennelty vuoropuhelu, jonka tavoitteena on liikkuvuuskumppanuuksien perustaminen. Niillä helpotettaisiin kyseisten maiden kansalaisten pääsyä EU:n alueelle vastineeksi siitä, että maat tekevät yhteistyötä muuttovirtojen hallinnoinnissa. Komissio aikoo myös tarkistaa näitä maita koskevan naapuruuspolitiikkansa.
Viimeisin päivitys 09.10.2011