Kolmas taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus: ehdotuksia aluepolitiikaksi vuoden 2006 jälkeen

Ensimmäistä kertaa vuonna 2001 tapahtuneen Euroopan tason keskustelun käynnistymisen jälkeen kolmannessa taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevässä kertomuksessa tehdään konkreettisia ehdotuksia aluepolitiikan tulevaisuudesta vuoden 2006 jälkeen. Kertomuksessa esitetty analyysi perustuu arviointiin EU:n politiikkojen sekä kansallisten politiikkojen vaikutuksesta koheesioon. Kertomuksessa esitetään tietoja Euroopan unionin sosiaalis-taloudellisesta tilanteesta.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto - Kolmas taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus [KOM(2004) 107 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Taloudelliseen ja sosiaaliseen koheesioon tähtäävä politiikka vaikuttaa myönteisesti Euroopan unionin alueisiin, joilla on vaikeuksia. Jäsenvaltioiden ja alueiden välillä on kuitenkin edelleen suuria sosiaalis-taloudellisia eroja. Nämä erot varallisuudessa ja elinvoimassa ovat syntyneet rakenteellisista puutteista tietyissä kilpailun avaintekijöissä, kuten investoinneissa aineelliseen infrastruktuuriin, innovaatiossa ja henkilöresursseissa. Näin ollen jäsenvaltiot ja alueet tarvitsevat yhteisön politiikkojen tukea voittaakseen vaikeudet, kehittääkseen suhteellisia etujaan ja selviytyäkseen paremmin ympäristössä, jossa kilpailu on yhä voimakkaampaa.

EHDOTUKSIA UUDISTUNEEKSI KOHEESIOPOLITIIKAKSI

Komissio antoi 10. helmikuuta 2004 rahoitusehdotuksen pian 27 jäsenvaltiota käsittävälle laajentuneelle Euroopan unionille (viisitoista jäsenvaltiota, kymmenen uutta jäsenvaltiota, Bulgaria ja Romania) kaudeksi 2007-2013. Tässä rahoitusnäkymiä koskevassa tiedonannossa komissio katsoo erityisesti, että koheesiopolitiikan on sisällyttävä yhteen ainoaan budjettikohtaan, jolle myönnetään lisävaroja. Kolmas koheesiokertomus on yhdenmukainen tämän lähestymistavan kanssa. Komissio tekee ensimmäistä kertaa konkreettisia ehdotuksia, jotka ovat lähtöisin keskustelusta, joka käsittelee aluepolitiikan tulevaisuutta vuoden 2006 jälkeen. Rahoituksen osalta komissio ehdottaa kaudeksi 2007-2013 talousarviota, joka vastaa 0,41:tä prosenttia 27 jäsenvaltion unionin BKT:sta. Kyseisellä ajanjaksolla tämä tarkoittaa 336,3:a miljardia euroa. Komission ehdotukset pohjautuvat unionin sosiaalis-taloudelliseen tilanteeseen sekä tutkimukseen aluepolitiikan, muiden EU:n politiikkojen sekä kansallisten politiikkojen vaikutuksesta.

Laajentuminen mullistaa EU:n sosiaalis-taloudellisen tilanteen

1. toukokuuta 2004 tapahtuvan laajentumisen jälkeen Euroopan unionin asukasmäärä kasvaa 20 prosenttia ja pinta-ala noin neljänneksen. Yhteisön BKT kasvaa kuitenkin vain 5 prosentilla. Alueelliset erot kaksinkertaistuvat. Euroopan unionin keskimääräinen varallisuus asukasta kohti laskee 25 jäsenvaltion unionissa noin 12,5 prosenttia. Kehityksestä jälkeen jääneillä alueilla asuvan väestön osuus lisääntyy 20 prosentista 25 prosenttiin. Nykyisen EU:n epäsuotuisien alueiden vaikeudet eivät myöskään ole kadonneet. Näitä alueita on siis edelleen tuettava.

Euroopan unioni on tullut taloudellisen rakenneuudistuksen vaiheeseen. Tämä kehitys on seurausta kaupan maailmanlaajuistumisesta, osaamistalouden kehittämisestä ja väestön vanhenemisesta. Lisäksi taloudelliset suhdanteet ovat huonontuneet kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana ja työttömyys on lisääntynyt.

Maaliskuussa 2000 kokoontunut Lissabonin Eurooppa-neuvosto (DE) (EN) (FR) on vahvistanut EU:n tavoitteeksi, että siitä on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin alue. Vahva ja osaamiselle rakentuva talous vilkastuttaa työpaikkojen syntyä ja edistää sosiaali- ja ympäristöpolitiikkoja, jotka takaavat kestävän kehityksen ja sosiaalisen koheesion. Nizzassa (EN) (FR) ja Göteborgissa kokoontuneet Eurooppa-neuvostot ovat lisänneet tämän eri aloihin ulottuvan tavoitteen alakohtaisiin strategioihin ensin sosiaalisen osallisuuden osalta Nizzassa ja sitten kestävän kehityksen osalta Göteborgissa. Lisäksi koheesiopolitiikka edistää osaltaan Lissabonin tavoitteen toteutumista. Koheesiopolitiikan uudistumisen pitäisi olla enemmän sen suuntaista.

Millaista yhteisön tukea uusille jäsenvaltioille annetaan vuosina 2004-2006?

Kymmenen uutta jäsenvaltiota saavat yhteisön tukea liittymisestään lähtien. Kaudella 2000-2006 ne saavat 3 miljardia euroa rakennetukea liittymistä edeltävistä rahoitusvälineistä ISPAsta (liikenne ja ympäristö) ja Sapardista (maatalous ja maaseudun kehittäminen) sekä Phare-ohjelmasta (hallinnollisten valmiuksien parantaminen). Liittymisensä jälkeen uusilla jäsenvaltioilla, Bulgarialla ja Romanialla on Phare-ohjelman kautta käytettävissään 1,6 miljardia euroa vuosittain vuoteen 2006 saakka.

Uusille jäsenvaltioille vuodet 2004-2006 ovat siirtymäkausi. Silloin niiden on mahdollista totutella rakennerahastojen hallinnointiin voimassaolevien sääntöjen mukaan. Ne saavat tukea rakennerahastosta yhteensä 21, 8 miljardin euron arvosta. Toteutetut toimet keskittyvät muutamaan ensisijaiseen alueeseen (esdeenfr): infrastruktuurit, inhimilliset voimavarat ja tuotannolliset investoinnit.

Uudistettu koheesiopolitiikka kaudelle 2006-2013

Tuleva aluepolitiikka keskittyy muutamaan avainteemaan: innovaatioon ja osaamistalouteen, ympäristöön ja riskien ehkäisyyn, kulkuyhteyksiin ja yleispalveluihin. Näiden ensisijaisten tavoitteiden toteuttamiseksi kolme yhteisön painopistealaa ovat ensisijaisia ja korvaavat nykyisen jaon tavoitteeseen 1, tavoitteeseen 2 ja tavoitteeseen 3:

Luonnonhaitat voimistavat kehityksen ongelmia. Näin ollen tulevan koheesiopolitiikan puitteissa tiettyihin alueisiin kohdistetaan erityistä huomiota. Toimiin kaupunkialueiden hyväksi integroidaan täysin alueelliset ohjelmat, jotta useammat kaupungit voisivat hyötyä Urban II -yhteisöaloitteen tuesta. Tulevan lähentymistavoitteen puitteissa komissio perustaa erityisen ohjelman, joka koskee seitsemää kaikkein syrjäisintä aluetta (Guadeloupea, Martiniquea, Guyanaa, Réunionia, Kanariansaaria, Azoreita ja Madeiraa). Huonot kulkuyhteydet ovat vakava ongelma monilla saarilla, vuoristoalueilla ja harvaan asutuilla alueilla. Resurssien kohdentamisessa alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä koskevan tavoitteen hyväksi tämä otetaan huomioon määrittelemällä alueelliset kriteerit ja korottamalla yhteisön rahoituksen enimmäisosuutta. Lisäksi maaseudun ja kalastusalan kehittämisen välineitä yksinkertaistetaan ja selkiytetään. Kokonaissuunnitelma integroidaan täysin Leader+ -aloitteeseen, jolla tuetaan maaseudun kehittämisen innovatiivisia strategioita.

Aluepolitiikan täydentävyys suhteessa muihin yhteisön politiikkoihin on taloudellisen ja sosiaalisen koheesion ydinkohtia. Innovaatiopolitiikalla, koulutuksella, naisten ja miesten yhdenvertaisilla mahdollisuuksilla sekä julkisilla hankinnoilla on todellakin alueellisia vaikutuksia. Lisäksi koheesion ja kilpailun välinen yhtenäisyys on tärkeä tekijä. Kehityksestä jälkeen jääneet alueet ovat edelleen oikeutettuja tukeen. Muiden alueellisten ohjelmien osalta komissio ehdottaa luopumista nykyisestä järjestelmästä, jossa laaditaan yksityiskohtainen kartta tukikelpoisista alueista alueiden sisäisellä tasolla. Yhtenäisyys varmistetaan rahoitettavien ensisijaisten tavoitteiden tasolla.

Rakennerahastojen hallinnoinnin uudistaminen

Aluepolitiikan hallinnointimenettelyt vaikuttavat sen tehokkuuteen. Niiden avulla määrätään yhdenmukaiset ja tarkat säännöt. Ohjelmointi, kumppanuus, yhteisrahoitus ja arviointi säilyvät tulevan aluepolitiikan yleisinä periaatteina. Määrärahojen käytön lisäämiseksi voidaan tehdä parannuksia:

Komission ehdotukset pohjautuvat unionin sosiaalis-taloudelliseen tilanteeseen sekä tutkimukseen aluepolitiikan, muiden EU:n politiikkojen sekä kansallisten politiikkojen vaikutuksesta. Lisätietoja erillisestä SCADPlus-tiivistelmästä.

Lisätietoja aluepolitiikan pääosaston Inforegion www-sivustolta:

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä toinen väliraportti [KOM(2003) 34 - ei julkaistu EUVL:ssä].

Katso erillinen SCADPlus-tiivistelmä (esdeenfr).

Taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä ensimmäinen väliraportti [KOM(2002) 46 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Katso erillinen SCADPlus-tiivistelmä (esdeenfr).

"Euroopan yhtenäisyys, kansojen solidaarisuus, alueiden monimuotoisuus" - toinen kertomus taloudellisesta ja sosiaalisesta koheesiosta [KOM(2001) 24 lopullinen - ei julkaistu EUVL:ssä].

Katso lisäksi erilliset SCADPlus-tiivistelmät: tilannearvio ja tulokset (esdeenfr), päätelmät ja suositukset (esdeenfr), kymmenen kysymystä keskustelun pohjaksi.

Viimeisin päivitys 07.05.2007