Latvia

1) VIITTEET

Komission lausunto [KOM(1997) 2005 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission määräaikaiskertomus [KOM(1998) 704 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission määräaikaiskertomus [KOM(1999) 506 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission määräaikaiskertomus [KOM(2000) 706 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(2001) 700 lopullinen - SEK(2001) 1749 - ei julkaistu EYVL:ssä]

Komission kertomus [KOM(2002) 700 lopullinen - SEK(2002) 1405 - ei julkaistu EYVL:ssä]

Euroopan unionin liittymissopimus [EUVL L 236, 23.9.2003]

2) TIIVISTELMÄ

Heinäkuussa 1997 antamassaan lausunnossa Euroopan komissio korosti yleisellä tasolla Latvian lainsäädännön, toimielinten ja taloudellisten voimavarojen puutteellisuutta sekä henkilöstön kokemattomuutta. Se kehotti Latviaa toteuttamaan huomattavia ja pitkäkestoisia lainsäädännöllisiä toimia, jotta se pystyisi keskipitkällä aikavälillä noudattamaan voimassa olevia Euroopan unionin alaa koskevia sääntöjä.

Marraskuussa 1998 laaditussa kertomuksessa Latviaa kehotettiin jatkamaan oikeusjärjestelmänsä uudistamista ja parantamaan erityisesti tuomareiden asemaa. Sitä kehotettiin myös jatkamaan järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi aloitettuja toimia. Käyttöön otettuja lainsäädännöllisiä ja institutionaalisia välineitä olisi tuettava poliisin valmiuksia vahvistamalla. Yleisesti ottaen kaikilla aloilla oli edetty lainsäädännöllisellä ja organisatorisella tasolla. Nähtäväksi jää kuinka edistys toteutuu toiminnallisella tasolla. Edellä mainittu koskee erityisesti rajavalvontaa ja laittoman huumekaupan ja huumeiden väärinkäytön torjuntaa, jotka ovat liittymiskumppanuuteen sisältyviä keskipitkän aikavälin ensisijaisia tavoitteita.

Lokakuussa 1999 laadittu kertomus oli kaiken kaikkiaan myönteisempi kuin aiemmat kaksi kertomusta. Komissio totesi, että Latvia oli edistynyt huomattavasti lainsäädäntönsä yhdenmukaistamisessa yhteisön säännöstön kanssa kaikilla sisä- ja oikeusasioihin kuuluvilla aloilla ja erityisesti rajavalvonnassa sekä maahanmuuttajia ja pakolaisia koskevissa kysymyksissä. Sen sijaan poliisiyhteistyössä ja järjestäytyneen rikollisuuden ja huumekaupan torjunnassa oli edistytty vähemmän.

Marraskuussa 2000 laaditussa kertomuksessa komissio totesi, että edellisen kertomuksen julkaisemisen jälkeen Latvia oli edistynyt viisumiasioissa, tietosuojassa ja poliisiyhteistyössä. Lisäponnisteluja olisi kuitenkin vielä tehtävä lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi yhteisön säännöstön kanssa.

Marraskuussa 2001 laaditussa kertomuksessa komissio toteaa, että tietosuojassa, viisumiasioissa ja rajavalvonnassa on edistytty. Latvian olisi kuitenkin jatkettava petosten ja korruption torjuntaa, rahanpesun torjuntaa ja poliisiyhteistyötä koskevia toimiaan.

Lokakuussa 2002 laaditussa kertomuksessa todetaan, että Latvia on edistynyt merkittävästi muun muassa lainsäädännön yhdenmukaistamisessa. Se on myös jatkanut institutionaalisten valmiuksiensa vahvistamista. Nyt sen on keskitettävä toimensa lainsäädännön toimeenpanoon ja soveltamiseen tarvittavien valmiuksien lujittamiseen.

Liittymissopimus allekirjoitettiin 16. huhtikuuta 2003, ja maa liittyi unioniin 1. toukokuuta 2004.

YHTEISÖN SÄÄNNÖSTÖ

Henkilöiden vapaa liikkuvuus

Kaikkien Euroopan kansalaisten vapaasta liikkuvuudesta ja oleskelusta määrätään EY:n perustamissopimuksen 14 artiklassa (entinen 7A artikla) sekä Euroopan kansalaisuutta koskevissa määräyksissä (18 artikla, entinen 8A artikla). Maastrichtin sopimuksessa turvapaikkapolitiikka, unionin ulkorajojen ylittäminen ja maahanmuuttopolitiikka sisällytettiin jäsenvaltioiden yhteistä etua koskeviksi asioiksi. Nämä kysymykset sisällytettiin Amsterdamin sopimuksella, joka tuli voimaan 1. toukokuuta 1999, EY:n perustamissopimukseen (61-69 artikla). Samalla määrättiin viiden vuoden siirtymäajasta ennen yhteisön menettelyjen täysimittaista soveltamista. Tarkoituksena on luoda tietyn ajanjakson kuluessa vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue, jossa henkilöitä ei tarkasteta unionin sisärajoilla, olipa heidän kansalaisuutensa mikä hyvänsä. Samanaikaisesti on tarkoitus ottaa käyttöön yhteisiä standardeja unionin ulkorajojen valvontaa, viisumeita, turvapaikkapolitiikkaa ja maahanmuuttopolitiikkaa varten. Neuvoston ja komission 3. joulukuuta 1998 antamassa toimintasuunnitelmassa vahvistetaan aikataulu näiden tavoitteiden saavuttamiseksi viitenä seuraavana vuotena toteutettaville toimenpiteille. Aikataulua on tarkennettu maaliskuun 2000 tulostaulussa.

Tietyt jäsenvaltiot soveltavat näillä aloilla jo yhteisiä sääntöjä. Ne perustuvat Schengenin sopimuksiin, joista ensimmäinen allekirjoitettiin vuonna 1985. Nämä hallitusten väliset sopimukset on sisällytetty Euroopan unionin perustamissopimukseen Amsterdamin sopimuksen voimaantulon myötä. Ne kuuluvat siten yhteisön säännöstöön, ja ehdokasmaiden on saatettava ne osaksi omaa lainsäädäntöään.

Latvia on ilmoittanut, että se haluaa noudattaa Schengenin sopimusten määräyksiä. Se on jo aloittanut tätä koskevat valmistelut ja pyytää sitä varten apua jäsenvaltioilta etenkin ulkorajojensa valvonnan vahvistamiseksi.

Turvapaikkapolitiikka

Euroopan turvapaikkapolitiikka on ollut jäsenvaltioiden yhteistä etua koskeva asia Maastrichtin sopimuksesta alkaen. Se perustuu pääasiassa sellaisiin välineisiin, joilla ei ole oikeusvaikutusta, kuten vuonna 1992 annettuihin, selvästi perusteettomia turvapaikkapyyntöjä koskeviin Lontoon päätöslauselmiin, "Host third countries" -periaatteeseen tai kansainvälisiin yleissopimuksiin, kuten pakolaisten asemasta vuonna 1951 annettuun Geneven yleissopimukseen.

Jäsenvaltiot allekirjoittivat Schengenin sopimusten yhteydessä 15. kesäkuuta 1990 Dublinin yleissopimuksen (), joka koskee johonkin Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioon jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion määrittelyä. Sopimus tuli voimaan 1. syyskuuta 1997. Tätä kysymystä ei ollut ratkaistu Geneven yleissopimuksessa. Dublinin yleissopimuksella perustettu komitea hyväksyi tämän jälkeen erilaisia toimenpiteitä.

Komission ja neuvoston 3. joulukuuta 1998 antaman toimintasuunnitelman lisäksi tarvitaan kokonaisvaltaista strategiaa. Neuvosto on pyrkinyt vastaamaan tähän tarpeeseen perustamalla turvapaikkaa ja maahanmuuttoa käsittelevän työryhmän.

Maahanmuuttopolitiikka

Maahanmuuttopolitiikka on ollut yhteistä etua koskeva asia Maastrichtin sopimuksesta alkaen. Se liittyy hallitustenväliseen yhteistyöhön sisäasioiden alalla, mutta se ei ole vielä varsinaista eurooppalaista politiikkaa. Yhtäkään kolmansien maiden kansalaisten unionin alueelle tuloa ja oleskelua koskevaa sääntöä ei ole annettu.

Kuitenkin 3. joulukuuta 1998 annetussa toimintasuunnitelmassa määrätään tätä alaa koskevien erityistoimenpiteiden hyväksymisestä.

Yksityisoikeudellinen yhteistyö

Tällä EU:n toiminta-alalla on hyväksytty Maastrichtin sopimuksesta alkaen vain vähän toimenpiteitä. Tähän mennessä merkittävin asiakirja on yleissopimus oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiannosta Euroopan unionin jäsenvaltioissa siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa. Tämä yleissopimus on siirretty osaksi yhteisön lainsäädäntöä toukokuussa 2000 annetulla asetuksella. Tärkeimmät yksityisoikeudellista yhteistyötä helpottavat välineet on laadittu kansainvälisellä tasolla (esimerkiksi Brysselin ja Rooman yleissopimukset).

Neuvoston ja komission 3. päivänä joulukuuta 1998 antamassa toimintasuunnitelmassa säädetään myös uusien sääntöjen hyväksymisestä.

Poliisi-, tulli- ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa

Näitä aloja koskeva yhteisön säännöstö kuuluu pääasiassa Euroopan unionin perustamissopimuksen VI osastossa määritettyyn yhteistyöhön eli kolmanteen pilariin. Amsterdamin sopimuksessa on muutettu alaa koskevia oikeussäännöksiä. Vastedes VI osasto koskee lähinnä poliisiyhteistyötä, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, laittoman huumekaupan torjuntaa, korruption ja petosten torjuntaa, oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa ja tulliyhteistyötä. Siinä säilytetään Maastrichtin sopimuksessa vuonna 1993 vahvistetut hallitustenväliset menettelyt.

Oikeus- ja sisäasioita koskeva yhteisön säännöstö edellyttää hallintoelinten välistä konkreettista ja tiivistä yhteistyötä sekä säännösten laatimista ja niiden tehokasta soveltamista. Euroopan komissio ja Euroopan neuvosto ovat rahoittaneet tätä varten vuosina 1996-1998 ensimmäistä Octopus-ohjelmaa. Octopus II -ohjelman (1999-2000) tarkoituksena on helpottaa Keski- ja Itä-Euroopan maiden sekä tiettyjen uusien itsenäisten valtioiden uusien lainsäädännöllisten ja perustuslaillisten toimenpiteiden hyväksymistä EU:ssa voimassa olevien sääntöjen mukaisesti tarjoamalla koulutusta ja tukea kaikille niille henkilöille, joiden tehtävänä on torjua korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta. EU:n ja KIE-maiden välillä allekirjoitettiin lisäksi 28. toukokuuta 1998 järjestäytyneen rikollisuuden torjumista koskeva sopimus.

Euroopan unionissa neuvoston ja komission 3. joulukuuta 1998 antamassa toimintasuunnitelmassa mainitaan erilaiset toimenpiteet, jotka on hyväksyttävä lyhyellä aikavälillä (kaksi vuotta) ja keskipitkällä aikavälillä (viisi vuotta) todellisen vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomiseksi. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa Euroopan poliisiviraston Europolin kehittäminen ja etenkin viraston ja jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten suhteiden järjestely, poliisi- ja tulliyhteistyötä koskevan Schengenin säännöstön sisällyttäminen sekä tarvittavien tietojen keruun ja tallentamisen järjestäminen rajatylittävän rikollisuuden alalla.

Eurooppa-assosiaatiosopimus sekä Keski- ja Itä-Euroopan maita ja sisämarkkinoita käsittelevä valkoinen kirja

Latvian kanssa tehtyyn Eurooppa-assosiaatiosopimukseen sisältyy määräyksiä huumeiden väärinkäytön ja rahanpesun torjuntaa koskevasta yhteistyöstä.

Keski- ja Itä-Euroopan maita sekä sisämarkkinoita koskevassa valkoisessa kirjassa ei suoraan käsitellä kolmatta pilaria, vaan rahanpesun ja henkilöiden vapaan liikkuvuuden kaltaisia kysymyksiä, jotka liittyvät läheisesti oikeus- ja sisäasioita koskeviin ongelmiin.

ARVIOINTI

Tietosuojan valvonnasta vastaava virasto, joka perustettiin maaliskuussa 2000, aloitti toimintansa tammikuussa 2001. Lisäksi vuonna 1981 tehty Euroopan neuvoston yleissopimus yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä tuli voimaan syyskuussa 2001. Latvian on kuitenkin ponnisteltava edelleen lainsäädäntönsä yhdenmukaistamiseksi Europolia ja Schengenin sopimusta koskevan säännöstön kanssa. Viisumipolitiikan osalta Latvian lainsäädäntö on suurelta osin yhteisön säännöstön mukaista. Vuonna 2000 Latvia solmi kahdenvälisen viisumivapautta koskevan sopimuksen Israelin, Japanin ja Kyproksen kanssa. Hallinnollisten valmiuksien osalta yhtenäistetty viisumien käsittelyyn luotu ATK-järjestelmä (UVIS) on ollut toiminnassa tammikuusta 2001 lähtien. Myös ulkomailla sijaitsevat konsulaatit voivat käyttää sen tietoja hyväkseen.

Latvia on solminut viisumivaatimuksista poikkeamista koskevan sopimuksen Monacon, Panaman ja Romanian kanssa.

Ulkorajojen valvonnassa on edistytty rajavartijalaitoksen kehittämistä kaudella 2001-2005 koskevan ohjelman ansiosta. Ohjelman avulla toimeenpannaan lainsäädäntöä ja kehitetään infrastruktuureja sekä hallinnollisia valmiuksia. Rajavartijoita kouluttava korkeakoulu aloitti toimintansa huhtikuussa 2002.

Toukokuussa 2001 hyväksyttiin toimintasuunnitelma, jonka avulla pyritään yhdenmukaistamaan Latvian lainsäädäntö Schengenin sopimuksen säännöstön kanssa muun muassa SIS -tietojärjestelmän (Schengenin tietojärjestelmä) osalta. Latvia valmistautuu liittymään SIS II - tietojärjestelmään. Asianomaisten toimielinten välillä on solmittu sopimuksia yhtenäisen rajahallintojärjestelmän toteuttamiseksi. Rajavartiolaitoksen toimivaltaa on laajennettu kaikilla rajoilla. Myös merivartiosto on perustettu.

Vaikka rajatarkastusten tehokkuutta on parannettu muun muassa vihreällä rajalla (maastorajalla), alalla on edelleen ensisijaisesti toteutettava toimia. Toukokuussa 2001 Latvia hyväksyi uuden oleskeluluvan myöntämis- ja rekisteröimismenettelyä koskevan lain, jonka ansiosta menettelyjä on voitu huomattavasti yksinkertaistaa. Rajavartiostoon on perustettu maahanmuuttoyksikkö laittoman maahanmuuton torjumiseksi. Latvia on solminut takaisinottoa koskevan sopimuksen useiden valtioiden kanssa (Itävalta, Benelux-maat, Kroatia, Tanska, Viro, Suomi, Saksa, Kreikka, Islanti, Italia, Venäjä, jne.).

Uutta passijärjestelmää koskeva laki hyväksyttiin toukokuussa 2002.

Turvapaikkalainsäädäntö on suurelta osin yhteisön säännöstön mukaista. Maaliskuussa 2002 hyväksyttiin turvapaikkaoikeutta koskeva laki, jonka avulla pyritään korjaamaan aiemman lain puutteet pakolaisten aseman ja pakolaisten tilapäisen tai toissijaisen suojelun osalta. Lisäksi institutionaalista rakennetta tehostettiin vuoden 2002 alussa hallinnollisten menettelyjen nopeuttamiseksi. Samanaikaisesti Latvia on järjestänyt koulutusseminaareja alan hallinnollisten valmiuksien lujittamiseksi.

Poliisiyhteistyön ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan osalta edistystä on saavutettu järjestäytyneen rikollisuuden ja laittoman kaupan torjunnassa sekä poliisin hallinnollisten valmiuksien vahvistamisessa.

Latvia on allekirjoittanut kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen (vuonna 2000 solmittu Palermon yleissopimus (esdeenfr)). Latvian on kuitenkin uudelleen muutettava rikoslainsäädäntöään, jotta se olisi yleissopimuksen määräysten kanssa yhdenmukainen. Se on aloittanut neuvottelut Europolin kanssa tehtävää yhteistyötä koskevan sopimuksen solmimiseksi. Sisäministeriön erityisyhteyshenkilö on työskennellyt Haagissa huhtikuusta 2002 alkaen. Sopimuksen solmimisen jälkeen erityisyhteyshenkilöstä tulee virallinen yhteyshenkilö. Poliisiyhteistyötä koskevia sopimuksia on solmittu Belgian, Alankomaiden, Ruotsin, Georgian, Venäjän federaation ja Slovakian kanssa. Latvia on solminut terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden ja huumekaupan torjuntaa koskevan hallitusten välisen sopimuksen Uzbekistanin kanssa kesäkuussa 2002. Se on lisäksi allekirjoittanut (vuonna 1999 tehdyn) kansainvälisen terrorismin rahoituksen vastaisen yleissopimuksen joulukuussa 2001.

Hallinnollisten valmiuksien ja infrastruktuurien nykyaikaistamisella pyritään ennen kaikkea parantamaan kansainvälistä poliisiyhteistyötä ja torjumaan rikollisuuden uusia muotoja (tietokonerikollisuus, ihmiskauppa, lapsipornografia). Toukokuussa 2001 perustettiin tietokonerikollisuuden torjuntaan erikoistunut yksikkö.

Latvia ratifioi vuonna 1999 tehdyn lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen joulukuussa 2000. Se hyväksyi myös toukokuussa 2001 uuden korruptiota ehkäisevän ohjelman. Ohjelman täytäntöönpanoa jatketaan. Useita uusia lainsäädäntövälineitä on otettu käyttöön. Latvia on heinäkuussa 2002 hyväksytyn korruption ehkäisemisestä vastaavan viraston perustamisesta annetun lain nojalla perustamassa korruption ehkäisemisestä ja torjunnasta vastaavaa virastoa. Latvia jatkaa valmistelevia toimiaan, joiden tavoitteena on täydellinen yhteistyö Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kanssa liittymisen jälkeen. Latvian on tehostettava toimiaan Euroopan yhteisöjen (EY) taloudellisten etujen suojaamisesta vuonna 1995 tehdyn yleissopimuksen ratifioimiseksi. Rikoslakia muutettiin kesäkuussa 2001 alaikäisille narkoottisia ja psykotrooppisia aineita myyvien henkilöiden rikosoikeudellisen vastuun kasvattamiseksi. Muut muutokset koskevat rikosoikeudellista vastuuta tapauksissa, joissa vähäisiä määriä narkoottisia aineita ostetaan, säilytetään tai kulutetaan ilman lääkemääräystä. Huumepoliisi järjestää edelleen koulutusta poliiseille, tullivirkailijoille ja tuomareille, jotka työssään joutuvat käsittelemään huumeisiin liittyviä ongelmia. Latvia jatkaa edelleen kaudeksi 1999-2003 laaditun huumeiden käytön ehkäisyä ja torjuntaa koskevan kansallisen strategian täytäntöönpanoa. Latvia valmistelee Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EDMC) ja huumausaineiden ja niiden väärinkäyttöä koskevan eurooppalaisen tietoverkon (REITOX) toimintaan osallistumiseen ja niiden kansallisen seurantakeskuksen perustamiseen tarvittavan lainsäädännöllisen ja institutionaalisen kehyksen laatimista.

Rahanpesua koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamista ei vielä ole saatu loppuun. Myös yhteisön säännöstön soveltamista on parannettava. Rikkomuksia koskevaa luetteloa on laajennettu ja se sisältää nykyään myös verojen kiertämisen. Rahanpesun selvittelykeskukselle on ilmoitettava kaikista mahdollisesti rahanpesuun liittyvistä toimista. Selvittelykeskuksella on 13 työntekijää ja sen käytössä on tutkimusten suorittamiseen tarkoitettuja tietotekniikkalaitteita. Selvittelykeskuksella ei kuitenkaan ole tutkintavaltuuksia. Se voi ainoastaan raportoida epäilyttävistä tapauksista parlamentille (parlamentin pyynnöstä).

Rikollisten toimien tuottaman hyödyn rahanpesua ja rahanpesun torjuntaa koskevaa lakia muutettiin kesäkuussa 2002. Laissa määrätään muun muassa terrorismiin käytettävän rahoitusomaisuuden jäädyttämisestä.

Hallinnollisia valmiuksia on vahvistettu talousrikoksia tutkivan poliisiyksikön ja veroviraston alaisuudessa toimivan talouspoliisin yhteyteen perustetun rahanpesuun liittyviin ongelmiin erikoistuneen yksikön ansiosta.

Tulliyhteistyön osalta Latvia valmistelee liittymistä Napoli II -yleissopimukseen (esdeenfr) (tullihallintojen keskinäistä avunantoa ja yhteistyötä koskeva yleissopimus). Lisäksi se on solminut yhteistyösopimuksen 14 valtion kanssa.

Kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön kehittämiseksi oikeusministeriöön on tammikuussa 2001 perustettu oikeudellisesta yhteistyöstä vastaava jaosto. Latvian lainsäädännön yhdenmukaistaminen yhteisön säännöstön kanssa on edistynyt hyvin. Rikosoikeudellista menettelyä koskevaan lakiin on tehty muutoksia. Karkotusta ja tuomittujen henkilöiden siirtoa koskevat muutokset saatettiin voimaan kesäkuussa 2002. Haagin kansainvälisistä lapsikaappauksista tehty yksityisoikeuden alaa koskeva yleissopimus tuli voimaan Latviassa helmikuussa 2002. Vuonna 1980 tehty eurooppalainen yleissopimus lasten huoltoa koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja lasten palauttamisesta ratifioitiin, ja se saatettiin voimaan elokuussa 2002.

Latvia on laatinut kansainvälistä oikeudellista yhteistyötä koskevan käsikirjan ja kansallisen suunnitelman.

Latvia on ratifioinut kaikki yhteisön säännöstön oikeus- ja sisäasioiden alaan kuuluvat ihmisoikeuksien suojelua koskevat lainsäädäntövälineet.

Viimeisin päivitys 09.12.2002