EU:n ja kansainvälisen rikostuomioistuimen välinen sopimus

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Neuvoston päätös 2006/313/YUTP Kansainvälisen rikostuomioistuimen ja Euroopan unionin välisen yhteistyö- ja avunantosopimuksen tekemisestä

Kansainvälisen rikostuomioistuimen ja Euroopan unionin välinen yhteistyö- ja avunantosopimus

Päätös 2011/168/YUTP Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta

PÄÄTÖSTEN JA SOPIMUKSEN TARKOITUS

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

EU:n neuvosto ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja koordinoivat EU:n ja EU-maiden toimenpiteitä päätöksen 2011/168/YUTP 2–5 artiklan täytäntöönpanemiseksi, etenkin seuraavien kolmen asian osalta:

Maailmanlaajuisen tukemisen jouduttaminen

Kansallisen rikostuomioistuimen riippumattomuuden takaaminen

Kansainvälisen rikostuomioistuimen riippumattomuuden takaamiseksi EU ja EU-maat

Tehokkaan toiminnan tukeminen

Toimintasuunnitelma

Päätöksen 2011/168/YUTP seurantaa koskevassa toimintasuunnitelmassa keskitytään

VOIMAANTULO

Sopimus tuli voimaan 1. toukokuuta 2006.

TAUSTAA

Kansainvälinen rikostuomioistuin on maailman ensimmäinen ja ainoa pysyvä kansainvälinen rikostuomioistuin. Sen kotipaikka on Haagissa Alankomaissa. Kansainvälinen rikostuomioistuin tutkii ja perustelluissa tapauksissa asettaa syytteeseen henkilöitä, jotka ovat syyllistyneet kansainvälistä yhteisöä koskeviin vakavimpiin rikoksiin: joukkotuhontaan*, sotarikokseen*, rikos ihmisyyttä vastaan* ja hyökkäysrikos*. Kansainvälinen rikostuomioistuin on perustettu ja sitä säännellään Rooman perussäännöllä, joka tuli voimaan 1. heinäkuuta 2002 ja jonka kaikki EU-maat ovat ratifioineet.

KESKEISET TERMIT

Täydentävyys: tässä yhteydessä täydentävyydellä tarkoitetaan periaatetta, jonka mukaan Kansainvälinen rikostuomioistuin on tarkoitettu viimeisen oikeusasteen tuomioistuimeksi, toisin sanoen se suorittaa tutkintoja ja nostaa syytteen vasta silloin, kun asiaa ei ole pystytty ratkaisemaan kansallisissa tuomioistuimissa.
Joukkotuhonta: teko, jonka tarkoituksena on kansallisen, etnisen tai uskonnollisen ryhmän hävittäminen kokonaan tai osittain.
Sotarikos: teko, joka rikkoo aseellisiin konflikteihin sovellettavia lakeja ja vakiintuneita tapoja (esim. Geneven yleissopimukset). Tällaisiin tekoihin lukeutuvat sotavankien kaltoinkohtelu, panttivankien surmaaminen tai kaupunkien tai kylien tarkoituksellinen tuhoaminen.
Rikos ihmisyyttä vastaan: teko, joka tehdään tietoisesti ja osana siviiliväestöön kohdistuvaa laajamittaista tai järjestelmällistä hyökkäystä.
Hyökkäysrikos: sellaisen hyökkäyksen suunnittelu, valmistelu, alullepano tai toteuttaminen valtion poliittiseen tai sotilaalliseen toimintaan tosiasiallisesti määräysvaltaa käyttävän tai sitä ohjaavan henkilön toimesta, joka luonteeltaan, törkeydeltään ja laajuudeltaan selvästi rikkoo YK:n peruskirjaa.

ASIAKIRJAT

Neuvoston päätös 2006/313/YUTP, tehty 10 päivänä huhtikuuta 2006, Kansainvälisen rikostuomioistuimen ja Euroopan unionin välisen yhteistyö- ja avunantosopimuksen tekemisestä (EUVL L 115, 28.4.2006, s. 49)

Kansainvälisen rikostuomioistuimen ja Euroopan unionin välinen yhteistyö- ja avunantosopimus (EUVL L 115, 28.4.2006, s. 50–56)

Neuvoston päätös 2011/168/YUTP, annettu 21 päivänä maaliskuuta 2011, Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta ja yhteisen kannan 2003/444/YUTP kumoamisesta (EUVL L 76, 22.3.2011, s. 56–58)

Viimeisin päivitys: 15.05.2020