Kouluopetuksen laatuindikaattorit
Kyseisen kertomuksen päätavoite on, että sovitaan kouluopetuksen laatua mittaavista indikaattoreista, joilla helpotetaan järjestelmien arviointia kansallisella tasolla. Indikaattoreita voidaan käyttää niiden kysymysten kartoittamiseen, jotka olisi tutkittava ja jotka siten auttaisivat unionin maita oppimaan toisiltaan saatuja tuloksia vertailemalla.
SÄÄDÖS
Toukokuussa 2000 laadittu yhteisön kertomus kouluopetuksen laadusta Euroopassa: 16 laatuindikaattoria - laatuindikaattoreita käsitelleen työryhmän työhön perustuva kertomus [ei julkaistu EUVL:ssä].
TIIVISTELMÄ
Laatuindikaattoreita käsitelleen työryhmän työskentelyyn osallistuneiden 26 maan opetusministereiden asiantuntijat ovat laatineet tämän kertomuksen kouluopetuksen laadusta.
Opetuksen laatuun liittyvät haasteet Euroopan unionissa
Kertomuksessa käytettyjen indikaattoreiden ja vertailuasteikkojen avulla on voitu määrittää seuraavat viisi haastetta:
Koko Euroopan unionia ajatellen tärkeimpänä haasteena on tarjota jokaiselle EU:n kansalaiselle korkeatasoinen peruskoulutus.
Arvioidut neljä asiakokonaisuutta
Työryhmä ehdottaa 16 indikaattoria, jotka kuvaavat seuraavia asiakokonaisuuksia:
Kertomuksessa analysoidaan kunkin indikaattorin määrittämiseksi käytettävissä olevat lähtötiedot (jotka esitetään kaavioina ja taulukkoina) ja selvitetään, mitkä elementit ovat yhteisiä eri jäsenmaille. Lisäksi pyritään käynnistämään keskustelu esittämällä periaatteisiin liittyviä kysymyksiä. Myös esimerkkejä hyvistä käytännöistä esitetään.
ESITETYT 16 INDIKAATTORIA
Matematiikka
Vankka analyyttisiä valmiuksia, päättelytaitoa ja laskennallisia valmiuksia kehittävä matematiikan opetus on jokaisen opetusohjelman perusta. Saatavissa olevien tietojen mukaan on kuitenkin suuria eroja siinä, mitä matematiikan osa-alueita opetusohjelmissa korostetaan. Esimerkiksi geometria asetetaan eräissä opetusohjelmissa algebran edelle.
Tärkeimpiä haasteita ovat sellaisten opetusmenetelmien kehittäminen, jotka tukevat myönteistä suhtautumista matemaattisiin aineisiin, oppilaiden kannustaminen ylläpitämään ja kehittämään matematiikan taitojaan ja - jos mahdollista - sen määritteleminen, millaiset matemaattiset tiedot ja taidot jokaisella Euroopan unionin kansalaisella olisi oltava.
Esimerkkeinä hyvistä käytännöistä mainittakoon Kypros, jossa järjestetään matematiikkakilpailuja kaiken ikäisille koululaisille, Ranska, joka on perustanut matematiikan opetuksen kansallisen seurantalaitoksen, ja Saksa, jossa on kehitetty opettajille tarkoitettuja tukimuotoja.
Lukeminen
Lukutaito ja luetun tekstin ymmärtäminen on oppimisen, persoonallisuuden kehittymisen ja yhteiskuntaan integroitumisen perusedellytys. Kertomuksesta käy ilmi, että perhetausta ja oppilaiden henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten sukupuoli, ovat tässä suhteessa merkittäviä tekijöitä.
Toistaiseksi on osittain ratkaisematta, miten kirjojen saatavuutta kouluissa, kirjastoissa ja kirjakaupoissa voitaisiin parantaa, miten vanhempia kannustettaisiin auttamaan lapsiaan harjoitusten teossa ja miten houkuteltaisiin nuoria lukemaan (esimerkiksi mainokset, televisio, CD-ROM-levyt).
Esimerkkinä kansallisista aloitteista voidaan mainita Saksan käytäntö tarjota oppilaille ilmaiseksi päivälehtiä, joiden sisällön opettajat ovat järjestelmällisesti käsitelleet. Ruotsissa taas kannustetaan vanhempia lukemaan joka päivä puoli tuntia hyvää kirjaa 10-12-vuotiaille lapsille.
Tieteet
Tieteiden opiskelu kehittää analysointi-, tutkimus- ja kokeilutaitoja, jotka ovat välttämättömiä tekniselle kehitykselle. Kertomuksessa kiinnitetään huomiota siihen, että maiden väliset erot tieteiden tuntemuksessa ovat varsin suuria ja että tieteiden kiinnostavuuteen vaikuttavat monet seikat kuten motivaatio, sukupuoli, opetusmenetelmät sekä tieteellisten opintojen ja työtehtävien arvostus.
Kertomuksessa kehotetaan pohtimaan keinoja, joilla kaikki oppilaat saataisiin kiinnostumaan riittävästi tieteistä ja oppimista edistettäisiin nykyistä tehokkaammilla ja käytännönläheisemmillä opetusmenetelmillä.
Esimerkkinä hyvistä käytännöistä kertomuksessa mainitaan erityisesti Slovakian tasavallan Schola ludus -hanke, jossa tieteiden opetusta pyritään edistämään kiertävällä vuorovaikutteisella näyttelyllä, sekä EU:n aloite Naiset ja tiede, jossa tieteiden historiaa havainnollistetaan naisten saavutusten kautta.
Tieto- ja viestintätekniikka
Tieto- ja viestintätekniikan merkitys jokapäiväisessä elämässä kasvaa jatkuvasti. Se luo uutta suhtautumista oppimiseen, elintapoihin, työntekoon, kuluttamiseen ja vapaa-ajan viettoon.
Vaikka tieto- ja viestintätekniikan asemassa eri maiden opetussuunnitelmissa on eroja (eräissä maissa tieto- ja viestintätekniikka mielletään apuvälineeksi, toisissa taas omaksi aineekseen), useimmissa maissa aiotaan lisätä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä.
On vielä ratkaisematta, miten kaikkia - myös vaikeimmissa ja heikoimmissa asemissa olevia - voitaisiin kannustaa käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa ja miten kaikkien aineiden opettajia kannustettaisiin hankkimaan riittävät tieto- ja viestintätekniikan taidot.
Islanti, jossa jokaisella lukion oppilaalla on käytössään oma kannettava tietokone, edustaa esimerkkiä ja tavoitetta, johon kaikkien Euroopan unionin maiden olisi pyrittävä. Unionin tasolla eEurope - ja eLearning -aloitteet tukevat tieto- ja viestintätekniikan käyttöä.
Vieraat kielet
Useiden yhteisön alueella puhuttujen kielten taidosta on tullut välttämättömyys kaikille EU:n kansalaisille, jotka haluavat käyttää hyväkseen yhteismarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia ammatissaan tai yksityiselämässään.
Käytettävissä olevien tietojen mukaan maan virallisella kielellä ja nuorten halukkuudella puhua muuta kieltä näyttäisi olevan yhteys: sellaisen maan kansalaiset, jonka kieli ei ole hallitsevassa asemassa (kuten tanskalaiset ja ruotsalaiset), ovat motivoituneempia opettelemaan vieraita kieliä kuin sellaisen maan, jossa puhutaan kansainvälisesti hallitsevaa kieltä (esimerkiksi ranskalaiset, espanjalaiset yms.). Myös sosiaalisilla ja kulttuurisilla tekijöillä on suuri merkitys.
Nuorten kiinnostuksen herättäminen kielten opiskeluun ja vieraan kielen käyttämisessä tarvittavaa rohkeutta vahvistavien opetusmenetelmien kehittäminen ovat merkittäviä haasteita. Belgiassa opetusministeriö takaa 18:n Euroopassa ja muualla maailmassa käytetyn kielen opetuksen. Label on aloite, jolla pyritään EU:n tasolla lisäämään kiinnostusta kielten opiskeluun. Siinä korostetaan innovatiivisia hankkeita.
Opiskelutaidot
Kyky oppia uutta koko elämän ajan on edellytys työelämässä ja yhteiskunnassa menestymiselle. Jotta opiskelu olisi tehokasta, on tiedettävä kuinka opiskella. On pystyttävä laatimaan suunnitelmia ja käyttämään erilaisia apuvälineitä opiskelutavoitteiden saavuttamiseksi.
Koko EU:n alueelta ei ole vielä saatavissa asiaa koskevia tietoja, vaikka muutamissa jäsenvaltioissa on jo kehitetty menetelmiä opinnoissa menestymisen ja epäonnistumisen syiden analysoimiseksi. Haasteena on varmistaa, että oppimistaitojen edistämiseen kiinnitetään koulutuspolitiikassa asianmukaista huomiota, jotta ne tulisivat otetuiksi huomioon opetussuunnitelmissa ja opettajien täydennyskoulutuksessa.
Kansalaistaito
Nuorten valmentaminen kansalaisiksi tarkoittaa demokratian, tasa-arvon ja vapauden periaatteille perustuvan kansalaistaitojen opetuksen lisäksi myös oikeuksien ja velvollisuuksien opettamista. Kertomuksessa todetaan erityisesti sosiaalisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden tukemisen vaikeus ja korostetaan tarvetta saattaa opettajat tietoisiksi tehtävästään oppilaiden kasvattamisessa kansalaisiksi.
Kreikassa valitaan joka vuosi lukiolaisia, jotka kokoontuvat parlamenttiin keskustelemaan ajankohtaisista kysymyksistä. Italian kaikissa oppilaitoksissa on määritelty oppilaan oikeudet ja velvollisuudet.
Koulunkäynnin keskeyttämistiheys
Koulunkäynnin keskeyttäneillä ei useinkaan ole kunnollisia perustaitoja eikä ammatillista koulutusta, joten heidän on vaikea saada työtä. Koska he suhtautuvat usein torjuvasti myös ajatukseen elinikäisestä oppimisesta, heitä uhkaa pitkäaikaistyöttömyys.
Kertomuksessa korostetaan, että maiden väliset huomattavat erot eivät selity pelkästään opetusjärjestelmien erilaisuuksista, vaan että niiden taustalla ovat myös sosiaaliset ja taloudelliset eroavaisuudet. Esimerkiksi Saksassa järjestelmä, jossa työharjoittelua yrityksessä vuorotellaan opetusjaksojen kanssa koko ammatillisen koulutuksen ajan, mahdollistaa ammattipätevyyden hankkimisen. Keskeyttämisen yleisyyteen saattavat toisaalta vaikuttaa taloudelliset tekijät kuten korkea työttömyys sekä maaseudun ja kaupunkien väliset elintasoerot.
Maaliskuussa 2000 kokoontuneessa Lissabonin Eurooppa-neuvostossa asetettiin tavoitteeksi puolittaa vuoteen 2010 mennessä sellaisten 14-18-vuotiaiden määrä, jotka ovat suorittaneet vain peruskoulun. Alankomaissa koulun keskeyttämistä ehkäistään kunkin alueen koulujen välisellä yhteistyöllä, ja Saksassa teollisuusyritykset tarjoavat työharjoittelupaikkoja.
Keskiasteen opintojen suorittaminen
Keskiasteen opinnot suorittaneiden suhteellinen määrä on tärkeä koulutusjärjestelmän toimivuuden mittari. Kertomuksessa korostetaan, että oppilaan koulumenestystä ei voida tarkastella erillään hänen vastaisesta opiskelu-urastaan eikä maassa vallitsevasta taloussuhdanteesta.
Nuorten motivaation vahvistaminen, heidän opettamisensa havaitsemaan teorian ja käytännön välinen yhteys sekä nuorten kannustaminen jatkuvaan opiskeluun ovat tärkeimpiä haasteita.
Korkea-asteen opintojen suorittamistiheys
Korkea-asteen koulutuksen tarjoamien vaihtoehtojen merkitys kasvaa koko ajan. On tärkeää, että opetussuunnitelmissa ennakoidaan tekniikan kehityksen, työmarkkinoiden ynnä muiden tulevat tarpeet.
Kertomuksessa todetaan, että eri koulujärjestelmissä on varsinkin opetusohjelmiin (joissakin maissa eräitä aineita opetetaan muulla kuin korkea-asteella, toisissa korkea-asteella) ja ammatillisen koulutuksen järjestämiseen liittyviä eroja: ammatillista koulutusta joko annetaan tai ei anneta (ellei anneta, nuoret jatkavat opiskelua). Täysin tyydytetytyillä työmarkkinoilla ne, joilla on vaikeuksia työnsaannissa, hakeutuvat usein korkea-asteen koulutukseen. Korkeasta koulutusasteesta on tuloksena hyvin ammattitaitoinen työvoima, mikä tekee työnhaun eräillä aloilla vieläkin vaikeammaksi niille, joilla ei ole korkea-asteen tutkintoa.
Kouluttautumisen yleisyys kaikissa ikäryhmissä vaikuttaa huomattavasti myös siihen väestönosaan, joka ei ole työmarkkinoiden käytettävissä jollakin tietyllä hetkellä. Kertomuksessa todetaan myös, että tytöt ovat yleensä poikia kouluttautuneempia.
Kertomuksessa todetaan, että tutkittavia seikkoja ovat tyttöjen ja poikien määrän suhde eräissä oppiaineissa, keskiasteen koulutuksen suorittamisen merkitys työmarkkinoilla, vanhempien ikäryhmien kouluttautumisen ja työmarkkinoiden tuottavuuden välinen suhde ja niin edelleen.
Kouluopetuksen arviointi ja ohjaaminen
Arviointi ja ohjaus antaa kouluille mahdollisuuden keskinäiseen vertailuun, Kaikissa maissa pyritään löytämään parhaat koulujen arviointimenetelmät. Ne perustuvat joko sisäiseen tai ulkoiseen arviointiin tai näiden yhdistelmiin.
Itävallassa on koulujen käyttöön laadittu Internet-sivusto, josta ne voivat hakea tietoa opetusohjelmien kehittämisestä sekä löytää kehittämisideoita ja toteutustapaehdotuksia. Esiteltävänä oleva kertomus parantaa osaltaan merkittävästi EU:n arviointijärjestelmiä.
Vanhempien aktiivisuus
Se, miten vanhemmat seuraavat lastensa koulunkäyntiä, vaikuttaa merkittävästi koulujärjestelmän toimivuuteen ja opetuksen laatuun. Kertomuksessa korostetaan, että vanhempien osallistuminen voi olla vapaaehtoista ja toteutua joko suorana osallistumisena opetukseen tai epäsuorana toimintana neuvoa-antavissa elimissä, hyväntekeväisyysjärjestöissä tai koulun ulkopuolisissa yhdistyksissä.
Tähän indikaattoriin liittyy tärkeitä vanhempien roolia ja vaikutusmahdollisuuksia koskevia kysymyksiä: mikä on vanhempien mahdollisesti tuoma lisäarvo, ja missä tilanteissa heidän osallistumisensa on tarkoituksenmukaisinta ja siitä on eniten hyötyä?
Esimerkkejä hyvistä käytännöistä on useita. Niistä kannattaa mainita erityisesti Saksa, jossa vanhemmille järjestetään oppimisen ja opettamisen uusinta kehitystä käsitteleviä seminaareja.
Opettajien yleissivistävä ja ammatillinen koulutus
Opettajan tehtävät ja asema muuttuvat ennennäkemättömän nopeasti: uudet välineet (tieto- ja viestintätekniikka) edellyttävät jatkuvaa kouluttautumista, ja jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin ja odotuksiin on pyrittävä vastaamaan. Euroopan maissa tarvitaan kipeästi laadukasta, riittävästi ammattiharjoittelua sisältävää opettajien peruskoulutusta ja jatkuvaa täydennyskoulutusta.
Kertomuksessa todetaan, että vaikka tietoja opettajien peruskoulutuksesta on saatavissa (katso EURYDICE -verkko), tietojen saaminen täydennyskoulutuksesta on vaikeampaa. Tätä indikaattoria määritettäessä erotetaan toisaalta opettajille suunnattu yleinen ja erityiskoulutus ja toisaalta pedagoginen koulutus ja käytännön harjoittelu.
Vaikka erot ovat merkittäviä, kertomuksessa kehotetaan aloittamaan keskustelu keinoista, joiden avulla opettajat saataisiin ajankohtaistamaan tietonsa ja erityisen tehokkaat opettajat voitaisiin palkita ja sitouttaa.
Esiasteen opetukseen osallistumisen yleisyys
Esiasteen opetus vaikuttaa merkittävästi lapsen älylliseen ja tunne-elämän kehitykseen, helpottaa siirtymistä leikkiin perustuvasta oppimisesta koulumaiseen oppimiseen ja edistää menestymistä koulussa.
Kolmivuotiaille ja sitä vanhemmille suunnattua esiasteen opetusta antavan henkilökunnan on oltava tehtäväänsä hyvin koulutettua.
Oppilaskäytössä olevien tietokoneiden suhteellinen määrä
Jokaisella on oltava mahdollisuus opetella käyttämään tietokonetta tehokkaasti. Tämän vuoksi kouluissa on oltava riittävästi tietokoneita. Koska tekniikka kehittyy nopeasti, saattaa joissakin tapauksissa olla suositeltavampaa hankkia kouluihin vähemmän tietokoneita mutta pitää niiden mallit ajan tasalla. Koulujen varustaminen riittävällä määrällä tietokoneita edellyttää huomattavia investointeja, ja eräissä koulujärjestelmissä kustannuksia on pyritty kattamaan yksityisen sektorin kanssa tehtävin kumppanuussopimuksin. Haasteena onkin keksiä, millä tavoin koulujen laitteistoihin investoiminen saataisiin taloudellisesti houkuttelevaksi sekä kouluille että niiden kumppaneille.
Oppilasta kohden käytetyt koulutusmäärärahat
Koulutukseen käytettävistä kokonaismäärärahoista päättäminen on jäsenvaltioiden hallitusten tärkeimpiä tehtäviä. Kyseessä on investointi, jonka vaikutukset tuntuvat vasta pitkän ajan kuluttua - joskin sitäkin merkittävämpinä: yhteiskunnan hyvinvoinnissa, kansainvälisessä kilpailukyvyssä, kestävässä kehityksessä ja niin edelleen.
Kertomuksessa korostetaan taloudellisen hyvinvoinnin tasaisen jakautumisen tärkeyttä. Skotlannissa julkisen ja yksityisen tahon väliset kumppanuussopimukset tarjoavat paikallisyhteisöille mahdollisuuden kunnostaa kouluja. Määrärahojen jakaminen tarkoituksenmukaisesti koulujärjestelmien alueellisten ja paikallisten tasojen kesken ja yksityisen sektorin osallistumisen helpottaminen ilman, että siitä koituisi uhkaa koulutusjärjestelmien yhtenäisyydelle, ovat haasteita, joihin Euroopan unionin koulutusjärjestelmien on vastattava.
Taustaa
Euroopan unionin (EU:n) ja ehdokasmaiden opetusministerit ehdottivat Prahassa kesäkuussa 1998 pidetyssä konferenssissa, että perustetaan kansallisista asiantuntijoista koostuva työryhmä laatimaan sarja indikaattoreita tai vertailuasteikko opetusjärjestelmien arvioinnin helpottamiseksi kansallisella tasolla.
Asiantuntijat esittivät kertomuksensa Euroopan unionin ja ehdokasvaltioiden opetusministerien kokoukselle Bukarestissa kesäkuussa 2000.
Komission ehdotuksen ja jäsenvaltioiden kannanottojen pohjalta neuvosto hyväksyi 12. helmikuuta 2001 kertomuksen koulutusjärjestelmien tulevista konkreettisista tavoitteista. Kyseessä on ensimmäinen asiakirja, jossa hahmotellaan kokonaisvaltaista ja johdonmukaista lähestymistapaa koulutusalan kansallisiin politiikkoihin asettaen kolme tavoitetta:
Euroopan unionin koulutusjärjestelmien laadun ja tehokkuuden parantaminen
Koulutusjärjestelmien tulevia konkreettisia tavoitteita koskevan kertomuksen tultua hyväksytyksi komissio on valmistellut työohjelman, johon sisältyy noin 29 koulutusalaa yleisesti koskevaa indikaattoria.
MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT
Euroopan koulutusjärjestelmien tavoitteiden yksityiskohtainen seurantaohjelma [EYVL C 142, 14.6.2002].
Neuvoston päätelmät, annettu 14 päivänä helmikuuta 2002, koulutusjärjestelmien konkreettisia tulevaisuuden tavoitteita koskevan selvityksen seurannasta Eurooppa-neuvostolle keväällä 2002 esitettävän neuvoston ja komission yhteisen selvityksen valmistelemiseksi [EYVL C 58, 5.3.2002].
Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus, annettu 12 päivänä helmikuuta 2001, eurooppalaisesta yhteistyöstä kouluopetuksen laadun arvioinnissa [EYVL L 60, 1.3.2001].
Neuvoston suositus (98/561/EY), annettu 24 päivänä syyskuuta 1998, eurooppalaisesta yhteistyöstä korkeakouluopetuksen laadun arvioinnissa [EYVL L 270, 7.10.1998].
Viimeisin päivitys 08.05.2006