Asetuksessa luodaan Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus, jonka tarkoituksena on tuottaa Euroopan unionille ja sen jäsenvaltioille puolueettomia, luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja rasismin, muukalaisvihan ja antisemitismin ilmiöistä Euroopassa. Tiedoista on hyötyä, kun jäsenvaltiot laativat tai toteuttavat toimia tällä toimivaltaansa kuuluvalla alalla.

Neuvoston asetus (EY) N:o 1035/97, annettu 2 päivänä kesäkuuta 1997, Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen perustamisesta. [Muutossäädökset].

Euroopassa on perustettu Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus (EN), jonka kotipaikaksi on valittu Wien (ks. jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätös, tehty 2. kesäkuuta 1997, EYVL C 194, 25.6.1997).

Seurantakeskus tutkii rasismiin, muukalaisvihaan ja antisemitismiin liittyvien ilmiöiden ja ilmentymien laajuutta ja kehitystä, arvioi niiden syitä, seurauksia ja vaikutuksia sekä tarkastelee esimerkkejä hyvistä menettelytavoista. Tämän mahdollistamiseksi keskus kerää, tallentaa ja arvioi tietoja, joita se saa tutkimuslaitoksilta, jäsenvaltioilta, yhteisön toimielimiltä tai kansainvälisiltä järjestöiltä. Lisäksi sen tehtävänä on toteuttaa "Euroopan rasismia ja muukalaisvihaa koskeva tietoverkko" (Raxen) ja koordinoida sen toimintaa.

Päällekkäisyyksien välttämiseksi seurantakeskus ottaa huomioon yhteisön toimielinten ja muiden toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen ja erityisesti Euroopan neuvoston jo olemassa olevan toiminnan.

Kerätessään tietoja rasismiin ja muukalaisvihaan liittyvistä ilmiöistä seurantakeskus keskittyy erityisesti seuraaviin aloihin:

Seurantakeskus on oikeushenkilö, joka toimii yhteistyössä sellaisten jäsenvaltioissa toimivien järjestöjen tai kansainvälisten valtiollisten tai valtiosta riippumattomien järjestöjen kanssa, jotka ovat toimivaltaisia rasismia ja muukalaisvihaa koskevien asioiden alalla. Seurantakeskus sovittaa toimintansa yhteen Euroopan neuvoston toiminnan kanssa niiden välillä tehdyn sopimuksen mukaisesti. Seurantakeskuksen välittämiä tietoja voidaan käyttää ainoastaan ilmoitettuihin tarkoituksiin ja niillä ehdoilla, jotka tiedot välittävä yksikkö on esittänyt. Tietosuojan taso vastaa direktiivissä 95/46/EY säädettyä tasoa. Toisaalta jäsenvaltiot eivät ole velvollisia toimittamaan kansallisessa lainsäädännössään luottamuksellisiksi luokiteltuja tietoja.

Hallintoneuvosto muodostuu yhdestä kunkin jäsenvaltion nimeämästä riippumattomasta henkilöstä, yhdestä Euroopan parlamentin nimeämästä riippumattomasta henkilöstä, yhdestä Euroopan neuvoston nimeämästä riippumattomasta henkilöstä sekä komission edustajasta. Se vahvistaa seurantakeskuksen toimintaa koskevan vuosiohjelman, hyväksyy yhteisön rasismin ja muukalaisvihan tilannetta koskevan vuosikertomuksen, päätelmät ja suositukset sekä seurantakeskuksen talousarvioesityksen ja lopullisen talousarvion.

Seurantakeskuksen työskentelyä ohjaa johtokunta, joka muodostuu hallintoneuvoston puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta sekä korkeintaan kolmesta muusta hallintoneuvoston jäsenestä, joihin kuuluu Euroopan neuvoston nimeämä henkilö ja komission edustaja.

Hallintoneuvosto nimittää komission ehdotuksesta johtajan, joka on vastuussa seurantakeskuksen tehtävien hoitamisesta ja toimii sen laillisena edustajana.

Seurantakeskuksen henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiä ja muuta henkilöstöä koskevia sääntöjä.

Seurantakeskuksen tulot koostuvat yhteisön avustuksesta (budjettikohta), suoritetuista palveluista saaduista maksuista sekä sellaisilta järjestöiltä mahdollisesti saadusta rahallisesta tuesta, joiden kanssa seurantakeskus tekee yhteistyötä, sekä jäsenvaltioiden vapaaehtoisesta avustuksesta. Seurantakeskuksen toiminnan menoihin kuuluvat Raxen-verkkoon kuuluvien laitosten ja elinten kanssa tai kolmansien osapuolten kanssa tehdyistä sopimuksista johtuvat menot, hallinto- ja infrastruktuurikulut sekä henkilöstökulut.

Kolmantena vuonna tämän asetuksen voimaantulosta komissio toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle seurantakeskuksen työn edistämistä koskevan kertomuksen, johon liitetään tarvittaessa sen tehtävien muuttamista tai laajentamista koskevia ehdotuksia, ottamalla erityisesti huomioon yhteisön toimivallan kehittyminen rasismin ja muukalaisvihan alalla.

Tämä asetus on kumottu 1. maaliskuuta 2007 neuvoston asetuksella (EY) N:o 168/2007, jolla perustettiin Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta.

Viitteet

Asiakirja	Voimaantulo - Voimassaolon päättymispäivä	Määräaika täytäntöönpanolle jäsenvaltioissa	Euroopan unionin virallinen lehti
Asetus (EY) N.o 1035/97	3.6.1997 - 1.3.2007	-	EYVL L 151, 10.6.1997

Muutosasiakirjat	Voimaantulo	Määräaika täytäntöönpanolle jäsenvaltioissa	Euroopan unionin virallinen lehti
Neuvoston asetus (EY) N:o 1652/2003	1.10.2003	-	EUVL L 245, 29.9.2003

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toiminnasta sekä ehdotus neuvoston asetuksen (EY) N:o 1035/97 uudelleen laatimisesta [KOM(2003) 483 lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]. Tiedonannossa tarkastellaan Centre for Strategy and Evaluation Services -laitoksen tekemän ulkopuolisen arvioinnin tuloksia. Arvioinnin tarkoitus oli saada riippumaton näkemys siitä, miten tehokkaasti seurantakeskus on toteuttanut sille neuvoston asetuksessa säädetyt tehtävät perustamisensa ja vuoden 2001 lopun välillä.

Vaikka tietojen riippumattomuus ja luotettavuus ovat parantuneet huomattavasti, eri jäsenvaltioiden tilanteet eivät ole edelleenkään läheskään vertailukelpoisia. Kansallisia tietoja ei ilmeisestikään ole toimitettu riittävästi, joten on mahdotonta päätellä, ovatko eri rasismintorjuntapolitiikat ja -käytännöt tehokkaita.

Arvioinnin mukaan seurantakeskuksen varainhoito ja henkilöstönhallinta ovat tuloksiltaan riittäviä. Komissio puolestaan arvioi, että ulkopuolisen arvioinnin ansiosta seurantakeskuksen toiminnasta on saatu hyödyllistä tietoa, mutta joitakin seikkoja on vielä käsiteltävä. Komissio toteaa, että seurantakeskuksessa on saatu aikaan huomattavaa kehitystä riittävän henkilöstön ja välineistön avulla. Keskuksen pitäisi kuitenkin keskittyä enemmän rooliinsa tiedonkerääjänä ja parantaa tiedon laatua ja käyttökelpoisuutta.

Koska rasismin torjunta on yhteinen velvollisuus ja seurantakeskuksen työn onnistuminen tietojen vertailussa edellyttää jäsenvaltioiden viranomaisten tehokasta yhteistyötä, komissio ehdottaa, että asetus laadittaisiin uudelleen. Komissio veti ehdotuksen neuvoston asetuksen (EY) N:o 1035/97 uudelleen laatimisesta takaisin vuonna 2004.

Komission kertomus neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toiminnasta [KOM(2000) lopullinen - ei julkaistu EYVL:ssä]. Komission kertomuksessa kuvataan tilannetta, jossa seurantakeskus luotiin ja sen oikeudellisia puitteita. Kertomuksessa käsitellään myös yksityiskohtaisesti seurantakeskuksen käytössä olevia henkilöstöresursseja ja talousarviovaroja sekä esitellään toimintaohjelma ja miten sen toteuttaminen on alkanut.

Neuvoston päätös, tehty 21 päivänä joulukuuta 1998, Euroopan yhteisön ja Euroopan neuvoston välisen sopimuksen tekemisestä tiiviistä yhteistyöstä seurantakeskuksen ja Euroopan neuvoston välillä Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen perustamisesta 2 päivänä kesäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1035/97 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti [EYVL L 44, 18.2.1999]. Tämän sopimuksen nojalla seurantakeskuksen johtaja ja Euroopan neuvoston pääsihteeristö ja erityisesti Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission (ECRI) pääsihteeristö alkavat pitää säännöllisesti yhteyttä.

Seurantakeskus ja ECRI sopivat antavansa toimintansa puitteissa kerättyä tietoa toistensa käyttöön, lukuun ottamatta luottamuksellisia tietoja. Lisäksi ne varmistavat, että kummankin työstä saadut tulokset annetaan mahdollisimman laajaan käyttöön.

Seurantakeskus ja ECRI järjestävät myös keskinäisiä kuulemistilaisuuksia toimintansa yhteensovittamiseksi ja työohjelmiensa täydentämiseksi. Ne voivat harjoittaa yhteistä ja/tai täydentävää toimintaa yhteisesti kiinnostavasta aiheesta.