Euroopan unionin toimivaltajako

TIIVISTELMÄ

EU:lla on vain sille perussopimuksilla myönnettyä toimivaltaa (annetun toimivallan periaate). Tämän periaatteen mukaisesti EU voi toimia vain EU-maiden sille perussopimuksilla antaman toimivallan mukaisesti saavuttaakseen niissä määritetyt tavoitteet. Sellainen toimivalta, jota ei anneta EU:lle perussopimuksissa, pysyy EU-mailla. Lissabonin sopimus selkeyttää EU:n ja sen jäsenvaltioiden välistä toimivallan jakoa. Näistä toimivalloista erotetaan kolme päätyyppiä:

• yksinomainen toimivalta
• jaettu toimivalta
• toimivalta toteuttaa tuki-, yhteensovitus- ja täydennystoimia.

Toimivallan kolme päätyyppiä

• 1.

  Yksinomainen toimivalta (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 3 artikla) aloilla, joilla ainoastaan EU voi toimia lainsäätäjänä ja antaa oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä. EU-maat voivat tehdä niin ainoastaan, jos unioni on valtuuttanut ne antamaan tiettyjä säädöksiä itse. EU:lla on yksinomainen toimivalta seuraavilla aloilla:

  • tulliliitto
  • sisämarkkinoiden toimintaa varten tarvittavien kilpailusääntöjen vahvistaminen
  • niiden maiden rahapolitiikka, joiden rahayksikkö on euro
  • meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen osana yhteistä kalastuspolitiikkaa
  • yhteinen kauppapolitiikka
  • kansainvälisten sopimusten solmiminen tietyissä olosuhteissa.

• 2.

  Jaettu toimivalta (SEUT-sopimuksen 4 artikla): sekä EU että EU-maat voivat antaa velvoittavia säädöksiä. EU-maat voivat käyttää omaa toimivaltaansa vain siltä osin kuin EU ei ole käyttänyt omaansa tai on päättänyt olla käyttämättä sitä. Unionin ja EU-maiden kesken jaettua toimivaltaa sovelletaan seuraavilla aloilla:

  • sisämarkkinat
  • sosiaalipolitiikka perussopimuksessa määriteltyjen näkökohtien osalta
  • taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus (aluepolitiikka)
  • maatalous ja kalastus (meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä lukuun ottamatta)
  • ympäristö
  • kuluttajansuoja
  • liikenne
  • Euroopan laajuiset verkot
  • energia
  • vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue
  • kansanterveyteen liittyvät yhteiset turvallisuuskysymykset SEUT-sopimuksessa määriteltyjen näkökohtien osalta
  • tutkimus, teknologinen kehittäminen, avaruus
  • kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu.

• 3.

  Toimivalta toteuttaa tuki-, yhteensovitus- ja täydennystoimia (SEUT-sopimuksen 6 artikla): EU voi toteuttaa toimia ainoastaan tukeakseen, sovittaakseen yhteen tai täydentääkseen EU-maiden toimintaa. Oikeudellisesti sitovat EU-säädökset eivät saa edellyttää EU-maiden lakien tai säädösten yhteensovittamista. Täydentävät toimivallat koskevat seuraavia politiikanaloja:

  • ihmisten terveyden suojelu ja kohentaminen
  • teollisuus
  • kulttuuri
  • matkailu
  • yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus, nuoriso ja urheilu
  • pelastuspalvelu
  • hallinnollinen yhteistyö.

Erityiset toimivaltuudet

EU voi toteuttaa toimia varmistaakseen, että EU-maat yhteensovittavat talous-, sosiaali- ja työllisyyspolitiikkansa EU:n tasolla.

EU:n yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle on tunnusomaista tietyt institutionaaliset ominaisuudet, kuten Euroopan komission ja Euroopan parlamentin rajoitettu osallistuminen päätöksentekoon sekä lainsäätämistoiminnan poissulkeminen. Politiikkaa määritetään ja toteutetaan Eurooppa-neuvoston (joka koostuu EU-maiden valtion- tai hallitusten päämiehistä) sekä neuvoston (jossa on jokaisen EU-maan ministeritason edustaja) välityksellä. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja edustavat EU:ta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan liittyvissä kysymyksissä.

Toimivallan käyttäminen

EU voi käyttää toimivaltaansa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa esitettyjen kahden perusperiaatteen rajoissa:

• suhteellisuus: EU:n toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi.
• toissijaisuus: EU toimii vain niillä aloilla, jotka eivät kuulu sen yksinomaiseen toimivaltaan, ainoastaan jos ja siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tasolla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla.

Viimeisin päivitys: 26.01.2016