Euroopan unionin toimivaltajako

 

TIIVISTELMÄ

EU:lla on vain sille perussopimuksilla myönnettyä toimivaltaa (annetun toimivallan periaate). Tämän periaatteen mukaisesti EU voi toimia vain EU-maiden sille perussopimuksilla antaman toimivallan mukaisesti saavuttaakseen niissä määritetyt tavoitteet. Sellainen toimivalta, jota ei anneta EU:lle perussopimuksissa, pysyy EU-mailla. Lissabonin sopimus selkeyttää EU:n ja sen jäsenvaltioiden välistä toimivallan jakoa. Näistä toimivalloista erotetaan kolme päätyyppiä:

Toimivallan kolme päätyyppiä

Erityiset toimivaltuudet

EU voi toteuttaa toimia varmistaakseen, että EU-maat yhteensovittavat talous-, sosiaali- ja työllisyyspolitiikkansa EU:n tasolla.

EU:n yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle on tunnusomaista tietyt institutionaaliset ominaisuudet, kuten Euroopan komission ja Euroopan parlamentin rajoitettu osallistuminen päätöksentekoon sekä lainsäätämistoiminnan poissulkeminen. Politiikkaa määritetään ja toteutetaan Eurooppa-neuvoston (joka koostuu EU-maiden valtion- tai hallitusten päämiehistä) sekä neuvoston (jossa on jokaisen EU-maan ministeritason edustaja) välityksellä. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja edustavat EU:ta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan liittyvissä kysymyksissä.

Toimivallan käyttäminen

EU voi käyttää toimivaltaansa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa esitettyjen kahden perusperiaatteen rajoissa:

Viimeisin päivitys: 26.01.2016