Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artikla
Mahdollisuus tarkistaa Euroopan unionista tehtyä sopimusta (SEU) ja sopimusta Euroopan unionin toiminnasta (SEUT) on olennaisen tärkeää Euroopan unionille (EU). Sen ansiosta EU:n lainsäädännön ja politiikanalojen puitteet on mahdollista mukauttaa EU:n kohtaamiin uusiin haasteisiin. Lissabonin sopimus mahdollistaa nykyään tavanomaisen ja yksinkertaistetun tarkistusmenettelyn, mikä tekee tarkistusprosessista demokraattisemman.
Tarkistusmenettelyt esitetään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklassa. Valitusta menettelystä riippumatta EU:n jäsenvaltioiden on yksimielisesti hyväksyttävä sopimuksen säännösten tarkistaminen.
Tavanomainen tarkistusmenettely
Tavanomainen tarkistusmenettely koskee perussopimuksiin tehtäviä keskeisiä muutoksia, kuten EU:n toimivallan (oikeudellisen toimivallan alueiden) lisäämistä tai vähentämistä. Se toimii seuraavasti:
Eurooppa-neuvosto voi myös päättää parlamentin hyväksynnän saatuaan olla kutsumatta valmistelukuntaa koolle, jos muutokset eivät ole kovin merkittäviä.
Yksinkertaistettu tarkistusmenettely
Lissabonin sopimuksella otetaan käyttöön EU:n sisäisten politiikkojen ja toimien tarkistuksiin sovellettava yksinkertaistettu tarkistusmenettely (SEUT-sopimuksen kolmas osa). Tavoitteena on edistää Euroopan yhdentymistä kyseisillä aloilla.
Tällaisen menettelyn ansiosta valmistelukunnan ja hallitustenvälisen konferenssin koollekutsuminen ei ole välttämätöntä.
Perussopimusten tarkistuksia sovelletaan vasta, kun kaikki EU-maat ovat ratifioineet ne.
Yksinkertaistetun tarkistusmenettelyn avulla ei kuitenkaan voida laajentaa EU:n toimivaltaa.
Yhdyskäytävälausekkeet
Toinen yksinkertaistettu tarkistusmenettely on yhdyskäytävälauseke.
Yleinen yhdyskäytävälauseke (SEU-sopimuksen 48 artikla 7 kohta) koskee kahta tapausta:
Siinä missä SEUT-sopimuksessa tai SEU-sopimuksen V osastossa määrätään neuvostoa tekemään ratkaisunsa yksimielisesti, Eurooppa-neuvosto voi tehdä päätöksen, jonka nojalla neuvosto voi tehdä ratkaisunsa määräenemmistöllä. Tätä ei sovelleta päätöksiin, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla.
Siinä missä SEUT-sopimuksessa määrätään, että neuvosto antaa säädökset erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen, Eurooppa-neuvosto voi tehdä päätöksen, jonka mukaan nämä säädökset voidaan hyväksyä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
Molemmissa tapauksissa Eurooppa-neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan. Kullakin kansallisella kansanedustuslaitoksella on lisäksi oikeus vastustaa yleisen yhdyskäytävälausekkeen käyttöä ja estää se.
Joustolauseke (SEUT 352 artikla)
Lausekkeella laajennetaan EU:n toimivaltuuksia, jos tietty toimi osoittautuu perussopimuksissa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi tarpeelliseksi eikä perussopimuksissa ole määräyksiä tähän tarvittavista laillisista valtuuksista. Neuvosto hyväksyy tämän säännöksen mukaiset toimet yksimielisesti komission ehdotuksesta ja saatuaan Euroopan parlamentin hyväksynnän. Toimet eivät voi koskea jäsenvaltioiden lakien ja asetusten yhdenmukaistamista niissä tapauksissa, joissa se ei perussopimusten mukaan ole mahdollista.
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – VI osasto – Loppumääräykset – 48 artikla (aiempi SEU-sopimuksen 48 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 41–43).
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu versio – Seitsemäs osa – Yleiset määräykset ja loppumääräykset – 352 artikla (aiempi EY-sopimuksen 308 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 196).
Viimeisin päivitys: 14.10.2022