Unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelu

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937 unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta

DIREKTIIVIN TARKOITUS

Direktiivillä vahvistetaan säännöt ja menettelyt, joilla suojellaan ”väärinkäytösten ilmoittajia”, eli henkilöitä, jotka ilmoittavat* tiedoista, jotka he ovat saaneet työnsä yhteydessä rikkomisista*, jotka kohdistuvat EU:n lainsäädäntöön keskeisillä politiikan aloilla. Rikkomisiin sisältyy sekä laittomia tekoja tai laiminlyöntejä että väärinkäytöksiä.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Direktiivi kattaa ilmoitukset seuraavissa tapauksissa:

• sääntöjen rikkominen seuraavilla aloilla (lueteltu yksityiskohtaisesti liitteessä olevassa osassa I)
  • julkiset hankinnat
  • rahoituspalvelut, -tuotteet ja -markkinat sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäiseminen
  • tuoteturvallisuus ja vaatimustenmukaisuus
  • liikenneturvallisuus rautatie-, maantie- ja sisävesiliikenteen aloilla
  • ympäristönsuojelu, jätehuollosta kemikaaleihin
  • säteilyturva ja ydinturvallisuus
  • elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi
  • kansanterveys, mukaan lukien potilaiden oikeudet ja tupakkaa koskeva valvonta
  • kuluttajansuoja
  • yksityisyyden ja henkilötietojen suoja sekä verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus
• EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvat rikkomiset,
• sisämarkkinoihin liittyvät rikkomiset, mukaan lukien EU:n kilpailusääntöihin ja valtiontukisääntöihin kohdistuvat rikkomiset sekä yhteisöverosääntöjen rikkomiset.

Direktiivi täydentää EU:n erityislainsäädäntöä, joka sisältää jo väärinkäytösten ilmoittamista (erityisesti rahoituspalveluja, rahanpesua, terrorismin rahoitusta, liikenneturvallisuutta ja ympäristönsuojelua) koskevat säännöt.

Direktiivi ei

• vaikuta jäsenvaltioiden velvollisuuteen varmistaa kansallinen turvallisuus
• vaikuta unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädännön soveltamiseen turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisen, oikeudellisen ammattisalassapitovelvollisuuden ja terveydenhuoltohenkilöstön salassapito- ja vaitiolovelvollisuuden suojaamisen tai rikosprosessia koskevien sääntöjen aloilla
• kumoa kansallisia sääntöjä, jotka koskevat työntekijöiden oikeutta kuulla edustajiaan tai ammattiliittoja.

Lainsäädäntö kattaa monenlaisilla yksityisillä ja julkisilla sektoreilla työskentelevät ihmiset, myös ne, jotka ilmoittavat väärinkäytöksistä työsuhteensa päättymisen jälkeen:

• työntekijät, itsenäiset ammatinharjoittajat, osakkeenomistajat, yritysten hallinto-, johto- ja valvontaelimiin kuuluvat henkilöt, vapaaehtoiset, harjoittelijat ja työnhakijat
• henkilöt, jotka auttavat väärinkäytösten ilmoittajia luottamuksellisesti, väärinkäytösten ilmoittajaan liittyvät henkilöt, joihin saatetaan kohdistaa vastatoimia* työpaikalla, tai oikeushenkilöt, joilla on yhteys väärinkäytösten ilmoittajaan.

Ilmoittavia henkilöitä suojellaan, jos julkistavat huolenaiheensa, edellyttäen että he:

• ilmoittivat ensin (sisäisesti ja) ulkoisesti, mutta mihinkään toimiin ei ryhdytty
• perustellusti uskovat, että yleiseen etuun kohdistuu välitön tai ilmeinen vaara, että on olemassa vastatoimien riski tai että on epätodennäköistä, että heidän huolenaiheeseensa puututaan asianmukaisesti.

Ilmoittamisjärjestelyt sisältävät:

• sisäiset kanavat: kaikkien vähintään 50 työntekijän yritysten ja periaatteessa kaikkien julkisten yksiköiden on luotava tehokkaita ilmoituskanavia, joilla varmistetaan luottamuksellisuus; alle 50 työntekijän julkisyhteisöt ja alle 10 000 asukkaan kunnat voidaan vapauttaa tästä velvollisuudesta
• ulkoiset kanavat: asianmukaisten kansallisten viranomaisten on otettava käyttöön ilmoituskanavat, jotka mahdollistavat luottamuksellisen ilmoittamisen
• jatkotoimimenettelyt ja määräajat sisäisten ja ulkoisten kanavien kautta saatujen ilmoitusten käsittelemiseksi. Näihin sisältyy
  • velvollisuus olla paljastamatta väärinkäytösten ilmoittajan henkilöllisyyttä, paitsi tiukasti rajatuissa olosuhteissa
  • unionin tietosuojalainsäädännön noudattaminen
  • kirjaukset kaikista vastaanotetuista suullisista tai kirjallisista ilmoituksista.

Oikeussuoja

Oikeussuojan saamiseksi

• henkilöllä on oltava perustellut syyt uskoa, että hänen ilmoittamat tiedot kuuluvat lainsäädännön soveltamisalaan ja että ne pitävät paikkansa ilmoitushetkellä
• henkilön on ilmoitettava rikkomisesta toimivaltaiselle viranomaiselle tätä varten perustettujen sisäisten tai ulkoisten kanavien kautta. Väärinkäytösten paljastajia kannustetaan ilmoittamaan ensin sisäisesti (organisaation sisällä), jos rikkomukseen voidaan puuttua tehokkaasti sisäisesti ja jos he katsovat, että vastatoimien riskiä ei ole. He voivat kuitenkin valita, ilmoitetaanko väärinkäytöksestä ensin sisäisesti vai suoraan ulkoisesti toimivaltaisille viranomaisille.

Väärinkäytösten ilmoittajat:

• ilmoittajia suojellaan kaikenlaisilta vastatoimilta, kuten irtisanomiselta, alempiin työtehtäviin siirtämiseltä, pelottelulta ja mustalle listalle asettamiselta
• ilmoittajien saatavilla on tukitoimenpiteitä, erityisesti riippumatonta tiedotusta ja neuvontaa ja rikosoikeudellisissa menettelyissä ja rajatylittävissä riita-asioissa sovellettavien EU:n oikeusapua koskevien sääntöjen mukaisesti
• ilmoittajilla on oltava käytettävissään korjaavia toimenpiteitä, kuten väliaikaisia toimia ja vapautus vastuusta, joka koskee salassapitolausekkeiden rikkomista sopimuksissaan.

EU-maiden on

• varmistettava, että perustetaan asianmukaiset sisäiset ja ulkoiset ilmoituskanavat
• ryhdyttävä tarvittaviin toimiin kaikenlaisten väärinkäytösten ilmoittajiin kohdistettavien vastatoimien ehkäisemiseksi
• kunnioitettava sellaisten henkilöiden oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, syyttömyysolettamaan ja puolustukseen, joita ilmoitusten sisältämät väitteet koskevat
• säädettävä tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista tiettyjen direktiivin sääntöjen rikkomisista, joita sovelletaan esimerkiksi henkilöihin, jotka haittaavat ilmoitusta tai kohdistavat vastatoimia väärinkäytösten ilmoittajia vastaan
• siirrettävä direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä ja ilmoitettava Euroopan komissiolle täytäntöönpanotoimenpiteistä 17. joulukuuta 2021 mennessä, niin, että 50–249 työntekijän yksityisyritykset voidaan vapauttaa velvollisuudesta perustaa sisäiset ilmoituskanavat 17. joulukuuta 2023 saakka
• toimitettava komissiolle vuosittain tiedot saatujen ilmoitusten ja aloitettujen tutkimusten määristä ja niiden tuloksista sekä niiden taloudellisista seurauksista

Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle:

• ensimmäisen julkisen ja helposti saatavilla olevan kertomuksen direktiiviin sisällyttämisestä EU-maiden kansalliseen lainsäädäntöön 17. joulukuuta 2023 mennessä, ja
• toisen kertomuksen direktiivin täytäntöönpanosta ja mahdollisista tarvittavista muutoksista 17. joulukuuta 2025 mennessä

MISTÄ ALKAEN DIREKTIIVIÄ SOVELLETAAN?

Direktiiviä on sovellettu 16. joulukuuta 2019 alkaen, ja se on saatettava osaksi EU-maiden lainsäädäntöä 17. joulukuuta 2021 mennessä.

TAUSTAA

Lisätietoja:

• Väärinkäytösten ilmoittajien suojelu: Komissio asettaa uudet, EU:n laajuiset säännöt (Euroopan komissio).

KESKEISET TERMIT

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937, annettu 23 päivänä lokakuuta 2019, unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17–56)

Direktiiviin 2019/1937/EU tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Viimeisin päivitys: 02.05.2023