Maataloustuote- ja elintarvikeketju – hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt yritysten välillä

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Direktiivi (EU) 2019/633 hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä yritysten välisissä suhteissa maataloustuote- ja elintarvikeketjussa

DIREKTIIVIN TARKOITUS

• Direktiivissä vahvistetaan vähimmäisluettelo kielletyistä hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä ostajien ja tavarantoimittajien välillä maatalous- ja elintarvikeketjussa sekä annetaan täytäntöönpanoa koskevat vähimmäissäännöt.
• Sen tarkoituksena on estää suurempia yrityksiä käyttämästä hyväksi pieniä ja keskisuuria tavarantoimittajia näiden heikomman neuvotteluaseman vuoksi ja välttää tällaisista käytännöistä johtuvien kustannusten siirtyminen alkutuottajille.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Säännöillä suojellaan pieniä ja keskisuuria tavarantoimittajia sekä suurempia tavarantuottajia, joiden vuotuinen liikevaihto on enintään 350 miljoonaa euroa. Suojelu perustuu tavarantoimittajan ja ostajan suhteelliseen kokoon vuotuisen liikevaihdon perusteella. Tavarantoimittajat jaetaan liikevaihdon perusteella viiteen alaryhmään:

• enintään 2 miljoonaa euroa
• 2–10 miljoonaa euroa
• 10–50 miljoonaa euroa
• 50–150 miljoonaa euroa ja
• 150–350 miljoonaa euroa.

Hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen kielto

Direktiivissä kielletään seuraavat hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt kaikissa olosuhteissa:

• pilaantuvien maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maksu yli 30 päivää toimituksen jälkeen
• muiden maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maksu yli 60 päivää toimituksen jälkeen
• pilaantuvien maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tilausten peruuttaminen lyhyellä varoitusajalla
• ostajan yksipuolisesti tekemät toimitussopimuksen ehtojen muutokset
• ostajan vaatimat maksut, jotka eivät liity maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden myyntiin
• ostajan maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden pilaantumisen tai häviämisen vuoksi vaatimat maksut silloin, kun tällainen pilaantuminen tai häviäminen ei ole aiheutunut tavarantoimittajan laiminlyönnistä tai virheestä
• ostajan kieltäytyminen vahvistamasta kirjallisesti toimitussopimusta tavarantoimittajan pyynnöstä huolimatta
• ostajan syyllistyminen tavarantoimittajan liikesalaisuuksien väärinkäyttöön
• ostajan tavarantoimittajaa vastaan toteuttamat kaupalliset kostotoimet, jos tavarantoimittaja käyttää sopimusperusteisia tai lakisääteisiä oikeuksiaan
• tavarantoimittajan tuotteita koskevien asiakasvalitusten käsittelykustannusten siirtäminen tavarantoimittajalle, vaikka tämä ei ole syyllistynyt laiminlyöntiin tai virheeseen.

Direktiivissä kielletään seuraavat hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt, elleivät tavarantoimittaja ja ostaja ole sopineet niistä selkeästi ja yksiselitteisesti:

• ostaja palauttaa myymättä jääneet maataloustuotteet ja elintarvikkeet tavarantoimittajalle maksamatta kyseisistä myymättä jääneistä tuotteista tai maksamatta näiden tuotteiden hävittämisestä tai kummastakaan
• tavarantoimittajalta veloitetaan maksu edellytyksenä sille, että sen maataloustuotteita ja elintarvikkeita varastoidaan, pidetään esillä tai sisällytetään tuotevalikoimaan taikka tällaisia tuotteita asetetaan saataville markkinoilla
• ostaja vaatii, että tavarantoimittaja vastaa kustannuksista, joita aiheutuu, kun ostaja myy maataloustuotteita ja elintarvikkeita alennuksella osana myynninedistämistä
• ostaja vaatii, että tavarantoimittaja maksaa ostajan toteuttamasta maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden mainonnasta tai markkinoinnista
• ostaja veloittaa tavarantoimittajalta henkilöstöstä, joka sisustaa tavarantoimittajan tuotteiden myyntiin käytettyjä tiloja.

Valitukset ja luottamuksellisuus

EU-maat nimeävät kansalliset valvontaviranomaiset. Tavarantoimittajat voivat osoittaa valituksensa oman maansa valvontaviranomaiselle tai sen maan valvontaviranomaiselle, johon ostaja, jonka epäillään harjoittaneen kiellettyä käytäntöä, on sijoittautunut.

Valvontaviranomaisen on pyydettäessä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin suojatakseen valituksen tekijän henkilöllisyyden ja muita sellaisia tietoja, joiden katsotaan vahingoittavan valituksen tekijän tai tavarantoimittajien etuja.

Toimivaltaisten viranomaisten valtuudet

Valvontaviranomaisilla on oltava tarvittavat valtuudet ja asiantuntemus

• panna vireille ja suorittaa tutkimuksia
• vaatia ostajilta ja tavarantoimittajilta tietoja
• suorittaa paikan päällä tapahtuvia ennalta ilmoittamattomia tarkastuksia
• vaatia tarvittaessa lopettamaan kielletty kaupan käytäntö
• määrätä sakkoja ja muita seuraamuksia sekä välitoimia tai käynnistää menettelyt sakkojen ja muiden seuraamuksien sekä välitoimien määräämiseksi rikkomiseen syyllistyneelle yritykselle
• julkaista päätöksensä.

EU-maat voivat edistää tehokkaiden, vaihtoehtoisten ja vapaaehtoisten riitojenratkaisumekanismien käyttöä.

EU-maiden on varmistettava, että valvontaviranomaiset tekevät tehokkaasti yhteistyötä keskenään ja komission kanssa sekä avustavat toisiaan asioissa, joilla on rajat ylittäviä ulottuvuuksia.

Euroopan komissiota avustaa asetuksella (EU) N:o 1308/2013 perustettu maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitea (ks. tiivistelmä Maatalouden yhteinen markkinajärjestely EU:ssa).

MISTÄ ALKAEN DIREKTIIVIÄ SOVELLETAAN?

Se on saatettava osaksi EU-maiden lainsäädäntöä 1. toukokuuta 2021 mennessä. EU-maiden on otettava toimenpiteet käyttöön 1. marraskuuta 2021 mennessä.

TAUSTAA

Ks. myös:

• Direktiivi hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä maataloustuote- ja elintarvikeketjussa (Euroopan komissio).

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/633, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä yritysten välisissä suhteissa maataloustuote- ja elintarvikeketjussa (EUVL L 111, 25.4.2019, s. 59–72)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/943, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, julkistamattoman taitotiedon ja liiketoimintatiedon (liikesalaisuuksien) suojaamisesta laittomalta hankinnalta, käytöltä ja ilmaisemiselta (EUVL L 157, 15.6.2016, s. 1–18)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671–854)

Asetukseen (EY) N:o 1308/2013 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/7/EU, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta (EUVL L 48, 23.2.2011, s. 1–10)

Viimeisin päivitys: 29.08.2019