Rahoitusjärjestelmän väärinkäytön estäminen rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Direktiivi (EU) 2015/849 rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen

DIREKTIIVIN TARKOITUS

Direktiivin (EU) 2015/849 (neljäs rahanpesunvastainen direktiivi) tavoitteena on torjua rahanpesua* ja terrorismin rahoitusta* estämällä finanssimarkkinoiden väärinkäyttö näihin tarkoituksiin.
Sillä korvataan edellinen vuonna 2007 voimaan tullut direktiivi 2005/60/EY (3. rahanpesunvastainen direktiivi).
Direktiivin tarkoituksena on poistaa aiemman direktiivin ja siihen liittyvän lainsäädännön mahdolliset epäselvyydet ja parantaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien sääntöjen johdonmukaisuutta kaikissa Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioissa.
Lisäksi direktiivi huomioi Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän vuonna 2012 julkaisemat ja vuonna 2023 tarkistetut suositukset.
Näiden ajantasaistettujen suositusten huomioon ottamiseksi muutosasetuksessa (EU) 2023/1113 otetaan käyttöön uusia virtuaalivaroihin liittyvien palvelujen tarjoajien luokkia, jotka eivät aiemmin kuuluneet direktiivin soveltamisalaan ja jotka on määritelty asetuksessa (EU) 2023/1114 kryptovarojen markkinoista (ks. tiivistelmä). Muutosasetuksessa (EU) 2023/1113 vahvistetaan myös säännöt sen varmistamiseksi, että kryptovaroihin* liittyvien palvelujen tarjoajat* pystyvät asianmukaisesti lieventämään rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskejä, joille ne altistuvat.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Direktiiviä sovelletaan seuraaviin:

luottolaitokset
finanssilaitokset
nimetyt muut kuin rahoitusalalla toimivat yritykset ja ammattilaiset, kuten
- tilintarkastajat
- ulkopuoliset kirjanpitäjät
- veroneuvojat
- notaarit ja lakimiehet tietyin edellytyksin
- kiinteistönvälittäjät silloin, kun ne toimivat välittäjinä sellaisen kiinteän omaisuuden vuokrauksessa, jonka kuukausivuokra on yli 10 000 euroa
- tavarakauppaa käyvät elinkeinonharjoittajat (esim. jalometallien ja -kivien kauppa, jos vähintään 10 000 euron suuruiset maksut suoritetaan käteisellä)
- taidekauppiaat silloin, kun kaupan arvo on vähintään 10 000 euroa
- rahapelipalvelujen tarjoajat.

Direktiivi

vahvistaa avoimuutta koskevia sääntöjä, jotka koskevat asiakkaiden – erityisesti yritysten ja oikeudellisten järjestelyjen (trustit) tosiasiallisten edunsaajien* – tunnistamista
edellyttää, että yritysten tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevat tiedot säilytetään kussakin jäsenvaltiossa keskitetyssä rekisterissä, kuten kaupparekisterissä, yhtiörekisterissä tai julkisessa rekisterissä
parantaa tietoisuutta rahanpesuun/terrorismin rahoitukseen liittyvistä haavoittuvuuksista ja reagointikykyä niihin – jäsenvaltioiden toteuttamien kansallisten riskinarviointien lisäksi Euroopan komissio laatii arvioita sisämarkkinoihin vaikuttavista rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskeistä, jotka liittyvät rajat ylittäviin toimiin (ensimmäinen kertomus julkaistiin kesäkuussa 2017)
luo EU:n rahoitusjärjestelmän suojelemiseksi koordinoidun eurooppalaisen politiikan sellaisten EU:n ulkopuolisten maiden (kolmansien maiden) osalta, joilla on tehottomat rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevat järjestelmät (AML/CTF) – ensimmäinen EU:n luettelo ”suuririskisistä kolmansista maista” hyväksyttiin komission delegoidulla säädöksellä heinäkuussa 2016, ja luetteloa on päivitetty sen jälkeen useaan otteeseen.
vahvistaa ja parantaa yhteistyötä rahanpesun selvittelykeskusten välillä, jotka kuuluvat keskeisiin toimijoihin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa – Rahanpesun selvittelykeskusten välinen järjestelmällinen tietojen vaihto olisi toteutettava kehittyneillä teknisillä infrastruktuureilla käyttämällä FIU.net-verkkoa, joka on edistyksellistä vastaavuustekniikkaa käyttävä hajautettu tietokoneverkko
täsmentää, että rahanpesua tai terrorismin rahoitusta koskevista epäilyistä on ilmoitettava viranomaisille, yleensä rahanpesun selvittelykeskukselle
vaatii niitä, joille se on osoitettu, ottamaan käyttöön
- tukitoimenpiteitä, kuten henkilöstön asianmukaisen koulutuksen varmistamisen ja asianmukaisten sisäisten ennalta ehkäisevien toimintatapojen ja menettelyjen laatimisen
- lisäsuojatoimia, muun muassa tehostetun asiakkaan tuntemisvelvollisuuden, suuririskisissä tapauksissa, kuten asioitaessa EU:n ulkopuolella sijaitsevien pankkien kanssa ja erityisesti silloin, kun asioidaan sellaisiin EU:n ulkopuolisiin maihin sijoittautuneiden luonnollisten tai oikeushenkilöiden kanssa, jotka komissio on nimennyt EU:n ulkopuolisiksi suuren riskin maiksi
kieltää pankkeja pitämästä nimettömiä tallelokeroita anonyymien tilien ja haltijavastakirjojen lisäksi
sisältää seuraavia toimenpiteitä ennalta maksettuihin kortteihin ja virtuaalivaluuttoihin liittyvien riskien ehkäisemiseksi:
- alennetaan anonyymien korttien haltijoiden tunnistamisen kynnysarvoja 150 euroon nykyisestä 250 eurosta
- varmistetaan, että kansalliset rahanpesun selvittelykeskukset voivat hankkia tietoja, joiden avulla ne voivat jäljittää virtuaalivaluutan haltijan henkilöllisyyden
vahvistaa rahanpesun selvittelykeskusten välistä yhteistyötä, jotta ne voivat jakaa yhä enemmän tietoa
antaa Euroopan pankkiviranomaiselle (EPV) 1. tammikuuta 2020 alkaen tehtäväksi estää rahoitusjärjestelmän käyttö rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen sekä johtaa, koordinoida ja seurata kaikkien EU:n rahoituspalvelujen tarjoajien ja toimivaltaisten viranomaisten toimia tällä alalla (ks. tiivistelmä).

Muutosasetus (EU) N:o 2023/1113

Asetuksella (EU) 2023/1113 luodaan kryptovarojen vaihtoa koskeva järjestelmä sen varmistamiseksi, ettei niitä käytetä laittomasti, kuten pakotteiden kiertämiseksi tai terrorismin tai sodan rahoittamiseksi. Kryptovarojen siirtoja koskevien kansainvälisten standardien noudattamiseksi ja näiden varojen jäljitettävyyden varmistamiseksi kryptovarojen palveluntarjoajien on kerättävä ja tarvittaessa annettava viranomaisille tiettyjä tietoja näiden varojen lähettäjistä ja vastaanottajista siirtojen arvosta riippumatta.

Asetuksella (EU) 2023/1113 on muutettu direktiiviä (EU) 2015/849 siten, että

kaikki asetuksessa (EU) 2023/1114 määritellyt kryptovarojen tarjoajien ryhmät sisällytetään direktiivin (EU) 2015/849 ”rahoituslaitosten” määritelmään (3 artikla)
kryptovarapalvelujen tarjoajilta edellytetään, että ne soveltavat oikeasuhtaisia lieventäviä toimenpiteitä isännöimättömiin osoitteisiin liittyviin siirtoihin kohdistuviin riskeihin, ja panemaan tarvittaessa täytäntöön tehostettuja asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevia toimenpiteitä (19 a artikla)
kryptovarapalvelujen tarjoajien on sovellettava asianmukaisia riskinhallintatoimenpiteitä luodessaan rajatylittäviä kirjeenvaihtajasuhteita, joihin liittyy kryptovarapalvelujen toteuttaminen EU:n ulkopuolelle sijoittautuneen vastapuolen kanssa (uusi 19 b artikla)
sallitaan jäsenvaltioiden vaatimus siitä, että ne alueelle sijoittautuneet kryptovarapalvelujen tarjoajat, joiden päätoimipaikka on toisessa jäsenvaltiossa, nimeävät alueellaan keskitetyn yhteyspisteen (45 artiklan 9 kohta)
poistetaan rekisteröintivaatimukset niiltä kryptovarapalvelujen tarjoajien luokilta, joihin sovelletaan asetuksen (EU) 2023/1114 mukaista yhtenäistä toimilupajärjestelmää (47 artiklan 1 kohta) – näissä direktiivin (EU) 2015/849 muutoksissa edellytetään myös, että Euroopan pankkiviranomainen antaa suuntaviivoja useista seikoista, kuten seuraavista:
- perusteet ja osatekijät, jotka kryptovarapalveluiden tarjoajien on otettava huomioon niiden arvioidessa sellaisia rajat ylittäviä kirjeenvaihtajasuhteita, joihin liittyy kryptovarapalvelujen toteuttaminen, sekä vastapuoliyhteisöihin liittyvät riskinhallintatoimenpiteet, mukaan lukien vähimmäistoimet, joihin kryptovarapalvelujen tarjoajien on ryhdyttävä, jos vastapuoliyhteisöä ei ole rekisteröity tai sille ei ole myönnetty toimilupaa (uusi 19 b artikla)
- riskimuuttujat ja riskitekijät, jotka kryptovarapalveluiden tarjoajien on otettava huomioon tehdessään liikesuhteita tai toteuttaessaan kryptovaroihin liittyviä liiketoimia (18 artikla)
- toimenpiteet, jotka kryptovarapalveluiden tarjoajien on otettava käyttöön, jotta ne voivat tunnistaa ja arvioida sellaisen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskin, joka liittyy kryptovarojen siirtoihin isännöimättömään osoitteeseen tai jotka ovat peräisin isännöimättömästä osoitteesta* (uusi 19 a artikla)
- miten asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevia tehostettuja toimenpiteitä sovelletaan ja mitä asianmukaisia riskinhallintatoimenpiteitä on toteutettava, kun ilmoitusvelvolliset suorittavat kryptovarapalveluja rekisteröimättömien tai lisensoimattomien kryptovarapalveluja tarjoavien yhteisöjen kanssa (uusi 24 a artikla).

Direktiivin (EU) 2015/849 täydentäminen

Delegoidussa säädöksessä, delegoidussa asetuksessa (EU) 2019/758 säädetään lisätoimenpiteistä, mukaan lukien vähimmäistoimet, jotka luottolaitosten ja finanssilaitosten on toteutettava torjuakseen tehokkaasti rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskiä silloin, kun muun kuin EU-maan lainsäädännössä ei sallita koko konsernia koskevien toimintaperiaatteiden ja menettelyjen täytäntöönpanoa muihin kuin EU-maihin sijoittautuneissa konsernin sivuliikkeissä ja enemmistöomisteisissa tytäryrityksissä.

MISTÄ ALKAEN SÄÄNTÖJÄ SOVELLETAAN?

Direktiiviä (EU) 2015/849 on sovellettu 25. kesäkuuta 2015 alkaen, ja se oli alun perin tarkoitus saattaa osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä 26. kesäkuuta 2017 mennessä. Tätä määräaikaa kuitenkin jatkettiin useilla muutoksilla, erityisesti direktiivillä (EU) 2018/843, joka oli saatettava kokonaisuudessaan osaksi EU-maiden kansallista lainsäädäntöä 10. tammikuuta 2020 mennessä. Samaa päivämäärää sovellettiin muutetun direktiivin (EU) 2015/849 30 artiklassa tarkoitettujen rekistereiden perustamisessa, kun taas direktiivin 31 artiklassa tarkoitetut rekisterit oli perustettava 10. maaliskuuta 2020 mennessä.

Muutosasetuksella (EU) 2023/1113 tehtyjä muutoksia sovelletaan 30. joulukuuta 2024 alkaen.

TAUSTAA

Direktiivi on osa EU:n lainsäädäntöpakettia, jonka tavoitteena on torjua rahanpesua ja terrorismin rahoitusta. Pakettiin sisältyy myös asetus (EU) 2015/847 varainsiirtojen mukana toimitettavista tiedoista (ks. tiivistelmä). Se on myös osa laajempaa EU:n strategiaa talousrikollisuuden torjumiseksi. Strategiaan osallistuvat myös seuraavat tahot:

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen asiantuntijaryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti jakamaan näkemyksiä ja auttaa komissiota lainsäädännön valmistelussa tai politiikkojen määrittämisessä
Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastainen komitea, joka ottaa kantaa komission ehdottamiin täytäntöönpanotoimiin
rahanpesun selvittelykeskusten verkosto
Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomitea.

Ks. lisätietoja:

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskeva EU:n toimintaympäristö (Euroopan komissio)
Terrorismin rahoituksen torjunta (Euroopan komissio)
Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunta (Euroopan unionin neuvosto)
Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunta (Euroopan pankkiviranomainen).

KESKEISET TERMIT

Rahanpesu. Rikoksen tuottamien varojen muuntaminen näennäisesti puhtaiksi varoiksi yleensä rahoitusjärjestelmän kautta esimerkiksi peittämällä rahojen alkuperä, muuntamalla niiden muotoa tai siirtämällä varat jonnekin, missä ne herättävät vähemmän huomiota.

Terrorismin rahoitus. Varojen tarjoaminen tai kerääminen terrorismirikosten toteuttamista varten.

Kryptovarat. Digitaalinen kirjaus arvosta tai oikeudesta, joka voidaan siirtää ja tallentaa sähköisesti tietovarastoon käyttäen hajautetun tilikirjan teknologiaa (DLT) tai vastaavaa teknologiaa (tarkoittaen kirjauksen jakamista ja synkronointia DLT-solmujen välillä käyttämällä konsensusmekanismia).

Kryptovaroihin liittyvien palvelujen tarjoajat. Oikeushenkilö tai muu yritys, jonka toimialana tai liiketoimintana on tarjota asiakkaille yhtä tai useampaa kryptovarapalvelua ammattimaisesti ja joka saa tarjota kryptovarapalveluja asetuksen (EU) 2023/1114 mukaisesti.

Tosiasiallinen omistaja ja edunsaaja. Henkilö, joka viime kädessä omistaa yrityksen ja käyttää siinä määräysvaltaa.

Isännöimätön osoite. Hajautetun tilikirjan osoite, joka ei liity kryptovarapalvelun tarjoajaan eikä yhteisöön, joka ei ole sijoittautunut unioniin ja joka tarjoaa samankaltaisia palveluja kuin kryptovarapalvelujen tarjoaja.

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73–117).

Direktiiviin (EU) 2015/849 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1113, annettu 31 päivänä toukokuuta 2023, varainsiirtojen ja tiettyjen kryptovarojen siirtojen mukana toimitettavista tiedoista ja direktiivin (EU) 2015/849 muuttamisesta (EUVL L 150, 9.6.2023, s. 1–39).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1114, annettu 31 päivänä toukokuuta 2023, kryptovarojen markkinoista sekä asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 sekä direktiivien 2013/36/EU ja (EU) 2019/1937 muuttamisesta (EUVL L 150, 9.6.2023, s. 40–205).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2019/2177, annettu 18 päivänä joulukuuta 2019, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta annetun direktiivin 2009/138/EY (Solvenssi II), rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin 2014/65/EU sekä rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen annetun direktiivin (EU) 2015/849 muuttamisesta (EUVL L 334, 27.12.2019, s. 155–163).

Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle sisämarkkinoihin vaikuttavia ja rajat ylittäviin toimiin liittyviä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskejä koskevasta arvioinnista (COM(2022) 554 final, 27.10.2022).

Komission suositus (EU) 2020/1039, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2020, yhteistyöhaluttomiin lainkäyttöalueisiin liittyvien siteiden puuttumisen asettamisesta unionissa toimiville yrityksille myönnettävän valtion rahoitustuen ehdoksi (EUVL L 227, 16.7.2020, s. 76–79).

Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle rahanpesun selvittelykeskusten välisen yhteistyön puitteiden arvioinnista (COM(2019) 371 final, 24.7.2019).

Komission delegoitu asetus (EU) 2019/758, annettu 31 päivänä tammikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla vähimmäistoimista ja lisätoimenpiteistä, jotka luottolaitosten ja finanssilaitosten on toteutettava rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskin lieventämiseksi eräissä kolmansissa maissa (EUVL L 125, 14.5.2019, s. 4–10).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/843, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen annetun direktiivin (EU) 2015/849 ja direktiivien 2009/138/EY ja 2013/36/EU muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 43–74).

Komission delegoitu asetus (EU) 2016/1675, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 täydentämisestä yksilöimällä suuririskiset kolmannet maat, joilla on strategisia puutteita (EUVL L 254, 20.9.2016, s. 1–4).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/847, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, varainsiirtojen mukana toimitettavista tiedoista ja asetuksen (EY) N:o 1781/2006 kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 1–18).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12–47).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Viimeisin päivitys: 04.12.2023