YK:n ilmastoneuvottelut: Kioton pöytäkirja – ensimmäinen velvoitekausi

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Neuvoston päätös 2002/358/EY ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan hyväksymisestä EU:n puolesta sekä sen velvoitteiden täyttämisestä yhteisesti

TIIVISTELMÄ

PÄÄTÖKSEN TARKOITUS

Päätöksellä EU hyväksyy oikeudellisesti ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) mukaisen Kioton pöytäkirjan. Siinä myös vahvistetaan, että EU ja ne 15 maata, jotka olivat säädöksen antamisajankohtana EU:n jäseniä (EU-15-maat), noudattavat antamiaan sitoumuksia vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 8 prosenttia vuoden 1990 tasosta koko EU:ssa.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

TAUSTAA

Kioton pöytäkirja oli joulukuussa 2015 pidettyyn Pariisin ilmastokokoukseen saakka maailman ainoa oikeudellisesti sitova kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissopimus. Vuonna 1997 hyväksytyssä Kioton pöytäkirjassa siihen osallistuvat teollisuusmaat sitoutuvat vähentämään kuuden kasvihuonekaasun (hiilidioksidi, metaani, typpioksiduuli, fluorihiilivety, perfluorihiilivety ja rikkiheksafluoridi) kokonaispäästöjä ensimmäisellä velvoitekaudella (2008–2012) keskimäärin viidellä prosentilla vuoden 1990 tasosta.

MISTÄ ALKAEN PÄÄTÖSTÄ SOVELLETAAN?

Päätös tuli voimaan 2. toukokuuta 2002.

TAUSTAA

Kioton pöytäkirjan mukaista ensimmäistä velvoitekautta (2008–2012) käsittelevä Euroopan komission verkkosivusto.

SÄÄDÖS

Neuvoston päätös 2002/358/EY, tehty 25 päivänä huhtikuuta 2002, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan hyväksymisestä Euroopan yhteisön puolesta sekä sen velvoitteiden täyttämisestä yhteisesti (EYVL L 130, 15.5.2002, s. 1–3)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston päätös (EU) 2015/1339, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2015, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjaan tehdyn Dohan muutoksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta ja siihen perustuvien velvoitteiden yhteisestä täyttämisestä (EUVL L 207, 4.8.2015, s. 1–5)

Viimeisin päivitys: 08.02.2016