EU:n monivuotinen talousarvio (2014–2020)

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014-2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta

ASETUKSEN TARKOITUS

Asetuksessa määritellään menojen vuosittaiset enimmäismäärät EU:n eri politiikanaloille ajanjaksolla 2014–2020.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

EU hyväksyi joulukuussa 2013 seitsemän vuoden suunnitelman kaudelle 2014-2020. Monivuotisessa rahoituskehyksessä (MRK) varataan 960 miljardia euroa maksusitoumuksiin (oikeudellisiin lupauksiin tarjota rahoitusta tiettyjen ehtojen täyttyessä) ja 908,4 miljardia euroa maksuihin (varsinaisiin siirtoihin edunsaajille) vuoden 2011 hintoina seitsenvuotiseksi kaudeksi.

Rahoituskehysasetuksessa vahvistetaan kauden enimmäismäärät kullekin EU:n menoluokalle. Niitä on noudatettava sovittaessa EU:n vuosibudjeteista.

Kauden 2014–2020 monivuotinen rahoituskehys on jaettu otsakkeisiin seuraavasti:

piechart

Kauden 2014-2020 monivuotisen rahoituskehyksen keskeinen painopiste on kasvu ja työllisyys. Alaotsake 1a, ”kilpailukyky”, on yli 37 prosenttia suurempi kuin edellisessä, kauden 2007-2013 monivuotisessa rahoituskehyksessä, mikä osoittaa tämän poliittisen painopisteen tärkeyden. Uusi monivuotinen rahoituskehys on kuitenkin pienempi kuin edeltäjänsä, koska monilla EU-mailla on julkiseen talouteen kohdistuvia paineita kotirintamalla.

Rahoituskehysasetuksessa säädetään myös erityisrahoitusvälineistä, joiden avulla EU voi reagoida tiettyihin erikseen määriteltyihin ennakoimattomiin tilanteisiin. Asetuksen mukaan niillä voidaan myös rahoittaa sellaisia tarkasti määriteltyjä menoja, joita ei voida kattaa rahoituskehyksessä vahvistettujen, yhden tai useamman muun otsakkeen enimmäismäärien rajoissa. Tällaisia välineitä ovat erityisesti:

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat tehneet toimielinten sopimuksen talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta. Sillä on tarkoitus järkeistää vuotuista talousarviomenettelyä ja täydentää rahoituskehysasetusta.

Vuonna 2014 käyttämättä jääneiden määrärahojen uudelleen kohdentaminen

Rahoituskehysasetuksessa säädetään, että jos rakenne- ja investointirahastolle, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolle, Euroopan meri- ja kalatalousrahastolle, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastolle tai sisäisen turvallisuuden rahastolle hyväksytään yhteistyössä hallinnoitavia ohjelmia 1.1.2014 jälkeen, monivuotista rahoituskehystä on tarkistettava, jotta varainhoitovuonna 2014 käyttämättä jääneet määrärahat voidaan kohdentaa uudelleen seuraaville vuosille.

Tästä syystä rahoituskehysasetusta on tarkistettu vuonna 2014 käyttämättä jääneiden määrärahojen siirtämiseksi tuleville vuosille seuraavasti: 16,5 miljardia euroa vuodelle 2015, 4,5 miljardia euroa vuodelle 2016 ja 0,1 miljardia euroa vuodelle 2017. Tähän oli syynä se, että niistä 645 EU:n ohjelmasta, jotka toteutetaan edellä mainituista EU:n varoista rahoitettavilla aloilla, 300 hyväksyttiin myöhään.

Tarkistamalla EU:n monivuotista rahoituskehystä pidetään menojen kokonaisenimmäismäärät ennallaan, jolloin lisävaroja ei tarvita.

Uudelleentarkastelu

Rahoituskehysasetusta tarkastellaan uudelleen viimeistään vuonna 2016, jotta Euroopan parlamentti (valittu 2014), neuvosto ja komissio (nimitetty 2014) voivat arvioida uudelleen painopistealueita rahoituskehyksen jäljellä olevaa kautta varten. Arviointi suoritetaan senhetkisen taloustilanteen ja uusimpien makrotalouden ennusteiden valossa.

Keskipitkän aikavälin tarkastelun jälkeen asetusta (EU, Euratom) n:o 1311/2013 muutettiin vuonna 2017 asetuksella (EU, Euratom) 2017/1123. Muutetussa asiakirjassa korotetaan EU:n painopistealoille vuosille 2017–2020 myönnettäviä määrärahoja 6,01 miljardilla eurolla seuraavasti:

Komissio tekee joka vuosi ennen seuraavan varainhoitovuoden talousarviomenettelyä teknisiä mukautuksia monivuotiseen rahoituskehykseen, jotka seuraavat muutoksia unionin bruttokansantulossa ja hintakehityksessä. Vuotta 2018 koskevat mukautukset esiteltiin ensimmäisen kerran Euroopan parlamentille ja neuvostolle toukokuussa 2017. Näitä mukautuksia kuitenkin muutettiin ottaen huomioon vuoden 2017 muutokset asetukseen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 ja ne esiteltiin Euroopan parlamentille syyskuussa 2017.

MISTÄ ALKAEN ASETUSTA SOVELLETAAN?

Asetusta on sovellettu 1. tammikuuta 2014 alkaen.

TAUSTAA

Lisätietoja:

ASIAKIRJA

Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014-2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884–891)

Asetukseen (EU) N:o 1311/2013 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen tekstiin. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille BKTL:n muutosten (EKT 2010) perusteella rahoituskehykseen tehtävä tekninen mukautus vuodeksi 2018 (vuosia 2014-2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 6 artikla) (päivittää ja korvaa tiedonannon COM(2017) 220 final) (COM(2017) 473 final, 15.9.2017)

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus, tehty 2 päivänä joulukuuta 2013, talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta (EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1-11).

Viimeisin päivitys: 29.11.2017