Schengenin sopimus ja Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehty yleissopimus

Belgia, Saksa, Ranska, Luxemburg ja Alankomaat päättivät allekirjoittamallaan Schengenin sopimuksella lakkauttaa asteittain niiden sisärajoilla tehtävät tarkastukset. Sopimusta täydentää Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehty yleissopimus, jossa vahvistetaan menettelyt ja takeet sellaisen alueen perustamiselle, jossa ei ole sisärajatarkastuksia. Samat viisi Euroopan unionin (EU) jäsenvaltiota allekirjoittivat sen , ja se tuli voimaan vuonna 1995. Sopimus, yleissopimus ja asiaan liittyvät sopimukset ja säännöt muodostavat yhdessä Schengenin säännöstön, joka sisällytettiin EU:n oikeudelliseen kehykseen vuonna 1999, jolloin siitä tuli osa EU:n lainsäädäntöä. Lissabonin sopimuksella tehtiin ”alueesta, jolla ei ole sisärajoja ja jolla ihmisten vapaa liikkuvuus on taattu”, yksi EU:n tavoitteista.

Schengenin alueeseen kuuluu nykyisin 30 Euroopan maata, joista 26 on EU:n 27 jäsenvaltiosta. Lisäksi alueeseen kuuluu Euroopan vapaakauppaliittoon kuuluvat neljä maata eli Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi.

Kypros hyväksyi Schengen-säännöstön osana EU:n jäsenyysprosessiaan ja on Schengen-valtio. Se tarkoittaa, että se osallistuu tiiviimpään Schengen-yhteistyöhön. Euroopan unionin neuvosto ei kuitenkaan ole vielä lakkauttanut rajavalvontaa Kyproksen osalta, ja sen täysimääräinen yhdentyminen on parhaillaan käynnissä.

Irlannille on toisaalta annettu Schengen-pöytäkirjan nojalla poikkeuksellisesti lupa olla soveltamatta Schengen-sääntöjä. Sen vuoksi sillä on oma viisumi- ja rajapolitiikkansa. Schengen-yhteistyön edut huomioiden Irlanti on kuitenkin pyytänyt saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön osin, kuten Schengenin tietojärjestelmään sekä oikeudelliseen yhteistyöhön ja poliisiyhteistyöhön.

Osana EU:n laajentumisprosessia EU:n ehdokasmaiden on otettava käyttöön Schengenin hallintojärjestelmä. Se edellyttää kansallisten sääntöjen yhdenmukaistamista kaikkien Schengen-vaatimusten kanssa ja vahvojen kansallisten järjestelmien luomista, jotta vaatimuksia voidaan soveltaa tehokkaasti.

Kun maa liittyy EU:hun, siitä tulee Schengen-valtio. Kaikki Schengen-säännöt ovat sitovia liittymisestä alkaen, mutta joitakin niistä sovelletaan myöhemmin. Näitä ovat muun muassa täysimääräinen pääsy kaikkiin tietojärjestelmiin, oikeus myöntää Schengen-viisumeja ja sisärajatarkastusten lakkauttaminen. Jotta uusi Schengen-valtio voi soveltaa kaikkia sääntöjä, mukaan lukien viimeisenä virstanpylväänä oleva tarkastusten lopettaminen sisärajoilla, sen on käytävä läpi arviointiprosessi. Prosessia koordinoi Euroopan komissio tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa Schengenin arviointimekanismin puitteissa.

Kun arvioinnissa on vahvistettu, että Schengen-valtio on valmis liittymään täysimääräisesti Schengen-alueeseen ja lakkauttamaan sisärajatarkastukset, neuvoston on tehtävä päätös tämän viimeisen vaiheen sallimisesta.

KS. MYÖS