Pankkien kriisinratkaisurahastojen perustaminen

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Pankkien kriisinratkaisurahastojen tehtävä

• Pankkien kriisinratkaisurahastojen tehtävänä olisi osallistua vaikeuksiin joutuneiden pankkien hallitun kriisinratkaisun rahoittamiseen. Tätä varten ne voisivat toteuttaa muun muassa seuraavia toimia:
  • omaisuudenhoitoyhtiöiden rahoittaminen (kansallisen sääntelyviranomaisen tai keskuspankin perustama laitos, jonka tehtävänä on hoitaa ongelmapankin toimintoja, kunnes niille löydetään ostaja)
  • varojen ja/tai vastuiden siirron rahoittaminen, kun varat ja/tai vastuut siirretään vaikeuksissa olevasta yhteisöstä kokonaan tai osittain
  • hyvään pankkiin ja roskapankkiin lohkomisen rahoittaminen.
• Kriisinratkaisurahastoja voidaan käyttää myös hallinnollisten kustannusten sekä oikeudellisten ja neuvontapalvelumaksujen kattamiseen.
• Rahastoja ei kuitenkaan saa käyttää vakuutuksena vararikkoa vastaan tai konkurssiin menossa olevien pankkien pelastamiseen.

Miten pankkien kriisinratkaisurahastoja voidaan rahoittaa?

Komission mielestä rahastojen rahoitusjärjestelyillä olisi saatava kerättyä riittävät varat mutta myös kannustettava tarkoituksenmukaiseen käyttäytymiseen.

Pankkien kriisinratkaisurahastojen maksuosuuksien laskeminen voisi perustua kolmeen seikkaan:

• Pankkien varat voisivat ilmaista summan, joka ehkä tarvittaisiin pankin kriisinratkaisun hoitamisessa. Pankkien varoihin sovelletaan jo riskipainotteisia vakavaraisuusvaatimuksia pääomavaatimusten muodossa. Varojen perusteella voitaisiin asettaa maksu. Maksun asettaminen saattaisi kuitenkin merkitä uutta pääomavaatimusta. Pääomavaatimuksia ollaan parhaillaan uudistamassa, ja tätä asiaa olisikin siinä yhteydessä pohdittava tarkkaan.
• Pankkien vastuut voisivat myös ilmaista summan, joka ehkä tarvittaisiin kriisinratkaisun hoitamisessa. Pankkien kriisinratkaisussa kustannuksia aiheutuu kaikkein todennäköisimmin tarpeesta tukea tiettyjä vastuita (pois lukien oma pääoma ja vakuudelliset vastuut, kuten talletukset). Pankkien vastuut kertoisivat kuitenkin kenties vähemmän riskin suuruudesta.
• Tuottoa ja bonuksia voitaisiin käyttää perusteena maksujen suuruuden määrittämisessä.
• Rahoitusjärjestelyjen olisi noudatettava seuraavia periaatteita:
  • Niissä olisi vältettävä sääntelyn mahdollisia katvealueita.
  • Niissä olisi otettava huomioon merkitykselliset riskit.
  • Niissä olisi otettava huomioon, että tietyt rahoitusyhteisöt voivat luonteensa vuoksi vaikuttaa koko järjestelmään.
  • Niiden olisi perustuttava mahdollisesta kriisinratkaisusta aiheutuviin kustannuksiin.
  • Niissä olisi vältettävä kilpailun vääristyminen.

Millaisia hallintojärjestelyjä pankkien kriisinratkaisurahastoissa tulisi käyttää?

• Pankkien kriisinratkaisurahastot olisi pidettävä erillään kansallisista talousarvioista, ja niitä olisi käytettävä yksinomaan kriisinratkaisusta aiheutuviin kustannuksiin.
• Kriisinratkaisurahastojen hallinto olisi annettava viranomaisille, jotka vastaisivat rahoitusyhteisöjen purkamisesta ja toimisivat riippumattomina toimeenpanevina laitoksina.
• Kriisinratkaisurahastoihin turvautumisessa olisi noudatettava valtiontukea koskevia EU-sääntöjä.
• Komissio aikoi hyväksyä kriisinhallintaa ja kriisinratkaisurahastoja koskevat lainsäädäntöehdotukset vuoden 2011 alussa.

Miten pankkien kriisinratkaisurahastot voidaan sisällyttää uuteen rahoitusvakauskehykseen?

• Komissio ehdotti pääomavaatimusten tiukentamista ja EU:n rahoitusalan valvonnan uudistamista. Se pyrki myös lujittamaan talletusten vakuusjärjestelmiä ja tiukentamaan rahoituslaitosten johdon valvontaa.
• Lisäksi komissio pyrki toteuttamaan ennaltaehkäiseviä toimia pienentääkseen pankkien vararikkojen riskiä ja vähentääkseen hiljaisia takeita siitä, että laitoksia pidetään ”liian suurina menemään konkurssiin”.
• Komissio aikoi myös antaa lokakuussa 2010 etenemissuunnitelman kriisinhallintaa koskevasta EU:n kehyksestä. Ehdotetun suunnitelman tavoitteena oli luoda EU-maille välineet, joiden avulla voidaan toteuttaa pikaisia ja vaikuttavia toimia pankkien konkursseissa. Toimista ei saisi aiheutua kustannuksia veronmaksajille.
• Kriisiratkaisurahastojen toimintaa ehdotetaan täydennettävän seuraavilla välineillä:
  • elvytys- ja kriisinratkaisusuunnitelmat
  • velan muuttaminen omaksi pääomaksi.

Yhteisen lähestymistavan määrittäminen pankkien kriisinratkaisurahastoihin

• Pankkien kriisinratkaisurahastojen perustamiseen olisi määritettävä yhteiset lähestymistavat niin Euroopan kuin maailmanlaajuisellakin tasolla.
• Uudessa järjestelyssä kansalliset viranomaiset ovat jatkossakin vastuussa päivittäisestä valvonnasta, ja niiden tukena olisi oltava vankat EU:n sisäiset säännöt, joilla voidaan puuttua mahdollisiin kriiseihin.
• Yhteisen lähestymistavan ensimmäinen askel oli sellaisen järjestelmän luominen, joka perustuu yhdenmukaistettuun kansallisten rahastojen verkostoon ja on kytköksissä koordinoituihin kansallisiin kriisinhallintajärjestelyihin. Järjestelmää oli määrä tarkastella uudelleen vuoteen 2014 mennessä tarkoituksena luoda EU:n yhdennetyt kriisinhallinta- ja valvontajärjestelyt sekä pidemmällä aikavälillä EU:n kriisinratkaisurahasto.

Kehitys vuoden 2010 jälkeen

Tiedonannon julkaisun jälkeen Euroopan komissio antoi joukon pankkien kriisinratkaisua koskevia lainsäädäntöehdotuksia. EU hyväksyi vuonna 2014 seuraavat säädökset:

• Direktiivi 2014/49/EU talletusten vakuusjärjestelmistä, joilla suojellaan luottolaitosten tallettajia.
• Direktiivi 2014/59/EU, jossa säädetään luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytystä ja uudelleenjärjestelyä koskevista säännöistä.
• Asetus (EU) N:o 806/2014, EU:n yhteisestä kriisinratkaisumekanismista ja yhteisestä kriisinratkaisurahastosta. Siinä vahvistetaan säännöt ja menettelyt ongelmissa olevien pankkien ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten.