Julkisen ja yksityisen sektorin rakenteellisiin kumppanuuksiin sovellettavat säännöt

Komissio julkaisee ohjeistusta julkisen ja yksityisen sektorin rakenteellisten kumppanuuksien luomisesta; ne ovat sekaomistusyksikköjä, jotka luodaan yleensä julkisten hankintojen toteuttamiseksi. Julkisen ja yksityisen sektorin rakenteellisiin kumppanuuksiin sovellettavia sääntöjä selvennetään oikeusvarmuuden lisäämiseksi.

Komission selittävä tiedonanto julkisia hankintoja ja käyttöoikeutta koskevan yhteisön oikeuden soveltamisesta julkisen ja yksityisen sektorin rakenteellisiin kumppanuuksiin [2008/C 91/02 – EUVL C 91, 12.4.2008].

Tässä tiedonannossa esitetään, miten julkisia hankintoja ja käyttöoikeutta koskevia

yhteisön säännöksiä on sovellettava rakenteellisten kumppanuuksien perustamiseen ja toimintaan *. Tavoitteena on lisätä oikeusvarmuutta ja vastata esille tuotuun huoleen, joka koskee yksityisen sektorin kumppanien osakkuutta rakenteellisissa kumppanuuksissa.

Rakenteellinen kumppanuus käynnistetään yleensä jommallakummalla seuraavista tavoista:

Hankintayksikön * on noudatettava tasavertaisuuden ja avoimuuden periaatetta, kun se valitsee yksityisen kumppanin toteuttamaan sekaomistusyksikön osakkaana tavara-,

urakka- tai palveluhankintoja taikka tekee hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen sekaomistusyksikön kanssa.

kumppani rakenteellista kumppanuutta varten ja toisessa tehdään hankinta- tai käyttöoikeussopimus sekaomistusyksikön kanssa) ei ole kovin käytännöllinen. Kaksinkertainen menettely voidaan kuitenkin välttää siten, että valitaan yksityinen kumppani avoimella ja kilpailuun perustuvalla menettelyllä, jonka kohteena on sellainen hankinta- tai käyttöoikeussopimus, joka on tehtävä sekaomistusyksikön kanssa, ja yksityinen kumppani osallistuu näiden tehtävien toteuttamiseen ja/tai sekaomistusyksikön hallinnoimiseen.

Rakenteellisen kumppanuuden käyttöönottoa ei ole nimenomaisesti säännelty yhteisön tasolla. Julkisten hankintojen ja käyttöoikeuksien alalla sovelletaan kuitenkin yleensä ottaen yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja sen erityisinä ilmauksina olevia kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltoa sekä EY:n perustamissopimuksen 43 (sijoittautumisvapaus) ja 49 artiklaa (palvelujen tarjoamisen vapaus).

Yksityisen kumppanin valintamenettely tapahtuu eri sääntöjen perusteella riippuen siitä, kuuluuko julkinen hankinta tai käyttöoikeus niin sanotun "klassisen" direktiivin (2004/18/EY, julkiset rakennusurakat sekä julkiset tavara- ja palveluhankinnat) ja/tai "alakohtaisen" direktiivin (2004/17/EY, vesi- ja energiahuolto, liikenne ja postipalvelut) soveltamisalaan.

Hankintayksikön on julkaistava valinta- ja sopimuksentekoperusteet, kun se hakee yksityistä kumppania rakenteellista kumppanuutta varten. Perusteiden on oltava syrjimättömyyden periaatteen mukaisia. Julkisia hankintoja koskevissa direktiiveissä säädetään erityisistä velvoitteista, jotka koskevat yksityisen kumppanin henkilökohtaisia valmiuksia, esimerkiksi ehdokkaan henkilökohtaista asemaa, taloudellisia ja rahoituksellisia valmiuksia, kelpoisuutta harjoittaa asiaa koskevaa ammattitoimintaa sekä teknistä ja/tai ammatillista pätevyyttä. Näitä perusteita voidaan käyttää myös sellaisten julkisten hankintojen ja käyttöoikeuksien yhteydessä, jotka eivät kokonaisuudessaan kuulu julkisia hankintoja koskevien direktiivien soveltamisalaan.

Yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteet edellyttävät avoimuusvelvollisuutta, joka takaa kaikkien potentiaalisten tarjoajien eduksi sen, että hankinnasta ilmoitetaan riittävän laajasti, mikä avaa palvelumarkkinat kilpailulle. Rakenteellisen kumppanuuden perustamisen yhteydessä hankintayksikön on sisällytettävä hankintailmoitukseen tai tarjouseritelmään perustiedot siitä hankinta- ja/tai käyttöoikeussopimuksesta, joka on määrä tehdä perustettavan sekaomistusyksikön kanssa, sekä tämän yksikön perussäännöistä, osakassopimuksesta ja kaikista muista seikoista, joilla hallinnoidaan yhtäältä hankintayksikön ja yksityisen kumppanin välistä sopimussuhdetta

ja toisaalta hankintayksikön ja perustettavan sekaomistusyksikön välistä suhdetta.

Avoimuusperiaate edellyttää, että tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitetaan selkeästi sekaomistusyksikön mahdollisuuksista uusia hankinta- tai käyttöoikeussopimus tai muuttaa sitä sekä saada lisätehtäviä. Tietojen on oltava riittävän yksityiskohtaiset, jotta voidaan taata tasavertainen ja tehokas kilpailu.

Rakenteellisen kumppanuuden on toimittava alkuperäisen kohteensa rajoissa, eikä se periaatteessa voi saada uusia hankinta- tai käyttöoikeussopimuksia muuten kuin tarjouskilpailumenettelyn kautta. Niiden on kuitenkin voitava mukautua taloudellisiin, oikeudellisiin ja teknisiin muutoksiin. Tällaiset muutokset ovat mahdollisia, kunhan noudatetaan yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden periaatteita. Kaikista sellaisista sopimuksen keskeisten ehtojen muutoksista, joista ei ole määrätty tarjouseritelmässä, on

Vihreästä kirjasta julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyösopimuksista vihreä kirja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyösopimuksista sekä julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevasta yhteisön oikeudesta järjestetty kuuleminen osoitti, että on todella tarpeen selventää, miten näitä sääntöjä sovelletaan niin sanottuun julkisen ja yksityisen sektorin rakenteelliseen kumppanuuteen. Oikeudellinen epävarmuus voi haitata tämän yhteistyömallin menestymistä, jopa vähentää julkisyhteisöjen ja yksityisten yksikköjen halua perustaa rakenteellisia kumppanuuksia.

Säädöksen keskeiset termit

Julkisen ja yksityisen sektorin rakenteellinen kumppanuus: yhteistyö, jota julkiset ja yksityiset kumppanit tekevät sekaomistusyksikön kautta toteuttaakseen julkisia hankintoja tai käyttöoikeuksia. Rakenteelliseen kumppanuuteen tehdyllä yksityisellä sijoituksella tarkoitetaan — pääomaan ja muuhun omaisuuteen tehtävien sijoitusten ohella — aktiivista osallistumista sekaomistusyksikölle annettujen tehtävien toteuttamiseen ja/tai sekaomistusyksikön hallinnoimiseen. Yksityisen rahoittajan julkiseen yritykseen tekemä tavallinen sijoitus ei ole rakenteellista kumppanuutta.
Hankintayksikkö: valtio, alueelliset julkisyhteisöt, julkisoikeudelliset laitokset ja yhden tai useamman yhteisön taikka yhden tai useamman julkisoikeudellisen laitoksen muodostamat yhteenliittymät.