Vähämerkityksinen tuki kalastusalalla

Tämä asetus korvaa kalastusalan vähämerkityksistä tukea koskevat säännöt, jotka maatalous- ja kalastusalan osalta annettiin asetuksessa (EY) N:o 1860/2004.

ASIAKIRJA

Asetus (EY) N:o 875/2007, annettu 24. heinäkuuta 2007, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen kalastusalalla ja asetuksen (EY) N:o 1860/2004 muuttamisesta.

TIIVISTELMÄ

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa määrätään, etteivät valtiontuet, perustamissopimuksessa määrättyjä poikkeuksia lukuun ottamatta, missään muodossaan sovi yhteismarkkinoille, sillä ne voivat vääristää kilpailua.

Asetuksen (EY) N:o 994/98 2 artiklassa todetaan kuitenkin, että komissio voi päättää, etteivät tietyt tuet täytä kaikkia 87 artiklan kriteereitä. Ilmoitusvelvollisuus ei koske näitä tukia.

Komissio antoi vuonna 2001 yleisen vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (asetus (EY) N:o 69/2001), joka kattoi kaikki talouden alat liikennettä, maataloutta ja kalastusta lukuun ottamatta, ja vuonna 2004 se antoi asetuksen vähämerkityksisestä tuesta maatalous- ja kalastusalalla (asetus (EY) N:o 1860/2004). Nyt annettu asetus koskee yksinomaan kalastusalaa.

Vähämerkityksisen tuen enimmäismäärä

Vähämerkityksisen tuen enimmäismääräksi on kalastusalalla vahvistettu 30 000 euroa kolmivuotiskaudelta tuensaajayritystä kohden sillä edellytyksellä, että yritykselle myönnettyjen tukien kokonaismäärä on vähemmän kuin 2,5 prosenttia alan kansallisesta vuosituotannosta.

Soveltamisala

Vähämerkityksisen tuen on oltava läpinäkyvää eli sen osalta on oltava mahdollista laskea etukäteen tarkka avustusekvivalentti tarvitsematta tehdä riskinarviointia. Tästä syystä pääomapanoksista koostuva tuki tai riskipääomasijoittaminen eivät ole läpinäkyviä tukia, jos annettavan pääoman määrä ylittää vähämerkityksisen tuen enimmäismäärän.

Asetusta sovelletaan kaikkiin kalastustuotteiden tuotantoa, jalostusta ja kaupan pitämistä harjoittaviin yrityksiin.

Asetusta ei sovelleta

• tukeen, jonka määrä vahvistetaan markkinoille saatettavien tuotteiden hinnan tai määrän perusteella;
• tukeen, jolla edistetään vientiin liittyviä toimia;
• tukeen, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella;
• tukeen, joka myönnetään vaikeuksissa oleville yrityksille niiden pelastamiseksi tai niiden rakenteen uudistamiseksi;
• tukeen, jonka tarkoituksena on lisätä kalastuskapasiteettia, jollei kyseessä ole nykyaikaistaminen pääkannen yläpuolella;
• tukea kalastusalusten hankkimiseen tai rakentamiseen.

Valvonta

Jäsenvaltion, joka myöntää vähämerkityksistä tukea, on varmistettava myönnettyjen tukien tiukka valvonta.

Sen on ilmoitettava tuensaajayritykselle tällaisen tuen määrä. Sen on myös ennen tuen myöntämistä saatava yritykseltä ilmoitus muista vähämerkityksisistä tuista, jotka on saatu kahden edeltävän verovuoden ja kuluvan verovuoden aikana.

Edellä mainittuja edellytyksiä ei kuitenkaan tarvitse täyttää, jos jäsenvaltio on perustanut kalastusalan vähämerkityksisen tuen keskusrekisterin, jossa on kaikki pyydetyt tiedot. Sen vuoksi rekisterissä on oltava tiedot kolmelta verovuodelta.

Jäsenvaltio myöntää tuen yritykselle vain siinä tapauksessa, ettei kyseiselle verotuskaudelle vahvistettu enimmäismäärä tuen myötä ylity.

Jäsenvaltioiden on lisäksi rekisteröitävä ja koottava kaikki tiedot, joiden avulla komissio voi varmistaa, että tämän asetuksen mukaiset edellytykset täyttyvät. Asiakirjat on säilytettävä kymmenen verovuoden ajan. Komission kirjallisesta pyynnöstä jäsenvaltioiden on annettava komissiolle kaikki tiedot, joita komissio pitää tarpeellisina.

Viimeisin päivitys 27.05.2008