Rahoitusnäkymien ja monivuotisen rahoituskehyksen järjestelmä

Budjetin painopistealueita hallinnoidaan toimielinten sopimuksella

Yhteisön rahoitusjärjestelmän poliittiseen ja institutionaaliseen tasapainoon kohdistui 1980-luvulla kasvavaa painetta. Kahden budjettivallan käyttäjän (Euroopan parlamentti ja neuvosto) väliset ristiriidat näkyivät siten, että vuotuinen budjettimenettely sujui yhä hankalammin, talousarvio oli epätasapainossa ja varojen suuntaaminen yhteisön tarpeisiin onnistui heikosti. Tämän vuoksi yhteisö aloitti talousarviomenettelyn parantamisen.

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat tehneet toimielinten sopimuksen, jolla sovitaan etukäteen talousarvion painopistealueista useaksi vuodeksi. Budjetin painopistealueet tulevat esiin yhteisön menokehyksessä eli monivuotisessa rahoituskehyksessä. Rahoituskehyksen avulla tehostetaan talousarviomenettelyä ja taataan samalla, että budjettikuria noudatetaan. Sitä ei ole mainittu perussopimuksissa.

Rahoitusnäkemyksien ja monivuotisen rahoituskehyksen avulla varmistetaan budjettikuri

Monivuotisessa rahoituskehyksessä määritellään yhteisön odotettavissa olevien menojen enimmäismäärät ja koostumus. Ensimmäinen toimielinten välinen sopimus tehtiin vuonna 1988. Sen avulla sovellettiin vuosien 1988-1992 rahoitusnäkymiä (Delors I -paketti) tarkoituksena irrottaa tarvittavat varat yhtenäisasiakirjan talousarvion täytäntöönpanoa varten. Vuosien 1993-1999 rahoitusnäkymät (Delors II -paketti) laadittiin vuonna 1992, vuosien 2000-2006 rahoitusnäkymät (Agenda 2000) vuonna 1999 ja vuosien 2007-2013 rahoituskehys vuonna 2006.

Rahoituskehysjärjestelmän tarkoituksena on siis vahvistaa talousarviota koskevaa kurinalaisuutta, hallita menojen kokonaismäärän kasvua ja varmistaa talousarviomenettelyn sujuvuus. Rahoituskehyksessä menoja säädellään kaksinkertaisella kehyksellä: kokonaismenojen ylärajalla ja kunkin menoluokan enimmäismäärällä.

Rahoituskehyksen rakenne

Rahoituskehyksessä määritellään kunakin ohjelmakautena kaikille vuosille otsakkeittain (menoluokittain) jaotellut maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen enimmäismäärät. Vuotuisessa talousarviomenettelyssä määritellään tarkasti menot ja niiden jakautuminen kyseisenä vuonna.

Menot jakautuvat otsakkeittain EU:n kyseiseksi kaudeksi vahvistamien ensisijaisten poliittisten tavoitteiden mukaan. Kaudella 2007-2013 rahoituskehyksen rakenne on seuraavanlainen:

1.	Kestävä kasvu
1 a.	Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky
1 b.	Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio
2.	Luonnonvarojen suojelu ja hallinta (myös markkinamenot ja suorat maksut)
3.	Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus
3 a.	Vapaus, turvallisuus ja oikeus
3 b.	Kansalaisuus
4.	EU maailmanlaajuisena toimijana
5.	Hallinto
6.	Korvaukset

Kun otsakkeiden enimmäismäärät on määritetty, budjettikohtaa voidaan rahoittaa vain tietystä otsakkeesta. Kunkin otsakkeen on siis oltava riittävä, jotta voidaan kohdentaa menoja tarpeen mukaan uudelleen saman otsakkeen eri toimien välillä tai huolehtia ennakoimattomista menoista.

Omien varojen enimmäismäärän ja maksumäärärahojen enimmäismäärän väliin jää "liikkumavara ennakoimattomia menoja varten". Sillä on kaksi tarkoitusta:

sen avulla voidaan tarvittaessa tarkistaa rahoituskehystä sellaisten menojen kattamiseksi, joita ei voitu ennakoida rahoituskehystä hyväksyttäessä,
sillä voidaan osaltaan lieventää ennustettua heikomman talouskasvun seurauksia; tällöin tosiasiallinen bruttokansantulo on ennakoitua alhaisempi, ja maksumääräyksiin käytettävien määrärahojen enimmäismäärä (joka on absoluuttinen määrä) voidaan rahoittaa liikkumavarasta prosenttiosuutena suhteessa bruttokansantuloon ilmaistujen omien varojen enimmäismäärän rajoissa.

Yhteys omien varojen järjestelmään

Kaikkien maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärä saadaan laskemalla yhteen kunkin otsakkeen enimmäismäärät. Myös maksumäärärahoille asetetaan vuotuinen yläraja, jotta voidaan varmistaa, että rahoituskehys vastaa omien varojen enimmäismäärää, joka on jäsenvaltioiden EU:n käyttöön asettamien varojen ehdoton yläraja. Tämä yläraja koskee kokonaismäärää, eikä sitä ole jaoteltu otsakkeittain. Se ilmaistaan myös prosenttiosuutena suhteessa Euroopan yhteisön arvioituun bruttokansantuloon.

Rahoituskehyksen yksityiskohtaiset soveltamissäännöt

Rahoituskehyksen yksityiskohtaiset soveltamissäännöt sisältyvät toimielinten sopimukseen, joka sisältää sääntöjä ja menettelyjä rahoituskehyksen vuotuisesta hallinnoinnista (kuten teknisistä mukautuksista, täytäntöönpanon edellytyksiin tai EU:n laajentumiseen liittyvistä mukautuksista ja rahoituskehyksen tarkistamisesta). Näin tehostetaan vuotuista talousarviomenettelyä.

Komissio suorittaa vuosittain omalla vastuullaan rahoituskehyksen teknisen mukauttamisen tulevaa vuotta varten. Mukauttamiseen kuuluvat seuraavat toimenpiteet:

Koska rahoituskehys laaditaan käypinä hintoina, siihen on tehtävä vuosittain inflaatiotarkistus, jotta kunkin otsakkeen enimmäismäärä vastaa alkuperäistä ostovoimaansa. Mukauttaminen tehdään tiettyä vuotta (vuosi n) varten vuoden n-2 lopussa viimeisimpien saatavissa olevien tietojen ja talousennusteiden perusteella. Muita kyseistä vuotta koskevia mukautuksia ei tämän jälkeen tehdä.
Omien varojen enimmäismäärä ilmaistaan prosenttiosuutena suhteessa bruttokansantuloon. Enimmäismäärän muuttaminen absoluuttiseksi arvoksi edellyttää, että tekninen mukauttaminen tehdään uusimpien EU:n bruttokansantulosta käytettävissä olevien tietojen perusteella. Näin tarkistetaan, vastaavatko maksumäärärahojen kokonaismäärät käytettävissä olevia omia varoja.

Komissio voi myös ehdottaa molemmille budjettivallan käyttäjille rahoituskehyksen tarkistamista kahdessa tapauksessa:

jos rakennetoimiin varattuja maksumäärärahoja järjestellään uudelleen, kun toimien ohjelmoinnissa on todettu viivästyksiä,
kun tiettyjen otsakkeiden määrärahatarpeita arvioidaan uudelleen uusien jäsenvaltioiden liittyessä EU:hun.

Budjettivallan käyttäjät voivat tarkistaa rahoituskehystä komission pyynnöstä. Näin Euroopan yhteisö voi aloittaa omien varojen enimmäismäärän rajoissa toimia, joita ei ole ennakoitu rahoituskehystä laadittaessa.

See also