Tehokkaammat luovuttamismenettelyt: eurooppalainen pidätysmääräys

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Eurooppalainen pidätysmääräys korvaa luovuttamista koskevan järjestelmän. Siinä vaaditaan, että jokainen kansallinen oikeusviranomainen tunnustaa toisen EU-maan oikeusviranomaisen tekemät pyynnöt ja ryhtyy toimiin niiden pohjalta mahdollisimman vähäisin muodollisuuksin ja asetetun määräajan kuluessa. Pidätysmääräyksellä pyydetään henkilöä luovutettavaksi

• syytetoimenpiteiden täytäntöönpanemista varten ja
• vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen täytäntöönpanemista varten.

Pidätysmääräystä sovelletaan seuraavissa tapauksissa:

• rikokset, joista voi seurata vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus tai turvaamistoimenpide, jonka enimmäisaika on vähintään yksi vuosi,
• jos on annettu päätös rangaistustuomiosta tai turvaamistoimenpiteestä, jonka kesto on vähintään neljä kuukautta.

Pidätysmääräyksen oikeasuhtainen käyttö

EU-maiden on otettava huomioon seuraavat (luettelo ei ole tyhjentävä):

• olosuhteet ja rikoksen vakavuus,
• todennäköinen tuomio,
• vaihtoehtoiset lievemmät toimet.

Etsityllä henkilöllä on pidätyksen jälkeen oikeus saada tietoonsa pidätysmääräyksen sisältö.

Missä tapauksissa EU-maat voivat kieltäytyä luovuttamisesta?

• jos jokin EU-maa on jo antanut lopullisen tuomion samasta rikoksesta samalle henkilölle,
• jos rikoksesta on annettu yleinen armahdus EU-maassa, jota pyydetään luovuttamaan rikoksentekijä,
• jos asianomaista henkilöä ei voida ikänsä takia pitää rikosoikeudellisesti vastuullisena täytäntöönpanosta vastaavassa EU-maassa.

Säännöt prosessuaalisten oikeuksien takaamiseksi pidätysmääräysmenettelyissä

Niitä ovat

• direktiivi 2010/64/EU oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä
• direktiivi 2012/13/EU tiedonsaantioikeudesta rikosoikeudellisissa menettelyissä
• direktiivi 2013/48/EU oikeudesta käyttää avustajaa ja pitää vapaudenmenetyksen aikana yhteyttä perheenjäseniin ja työnantajaan
• direktiivi (EU) 2016/1919 oikeusavusta rikosoikeudellisissa menettelyissä epäillyille ja syytetyille henkilöille ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä etsityille henkilöille.

Parantamismahdollisuuksia

Euroopan komissio hyväksyi ensimmäisen eurooppalaista pidätysmääräystä koskevan kertomuksensa vuonna 2011. Siinä todettiin, että vaikka eurooppalainen pidätysmääräys auttaa EU-maita menestyksekkäästi rikosten torjunnassa, monilla aloilla olisi vielä parantamisen varaa. Niitä ovat esimerkiksi:

• saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä,
• asianmukainen soveltaminen,
• oikeasuhtaisuus,
• prosessuaalisten oikeuksien takaaminen.

Komissio hyväksyi eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa koskevan neljännen kertomuksen heinäkuussa 2020.