Sisämarkkinat ja valtiontuki – rautateiden ja maanteiden julkiset henkilöliikennepalvelut

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Palvelusopimusasetuksessa vahvistetaan

• velvoite, jonka mukaan viranomaisten on tehtävä julkisia palveluhankintoja koskevia sopimuksia, kun ne
  • myöntävät yksinoikeuksia, joilla julkisen liikenteen harjoittajalle annetaan mahdollisuus harjoittaa julkista henkilöliikennettä tietyllä reitillä tai tietyssä verkossa taikka tietyllä alueella ja joilla suljetaan pois muut mahdolliset liikenteenharjoittajat, ja/tai
  • maksavat julkisen liikenteen harjoittajille korvausta julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi
• säännöt siitä, miten julkisia palveluhankintoja koskevat sopimukset on tehtävä
• säännöt, joiden mukaisesti korvausmäärä lasketaan.

Soveltamisala

Asetusta sovelletaan linja-autoliikenteen ja rautatieliikenteen julkisiin henkilöliikennepalveluihin. EU-maat voivat kuitenkin soveltaa sitä myös sisävesien ja kansallisten merialueiden julkiseen henkilöliikenteeseen.

Julkisia palveluhankintoja koskevat sopimukset ja yleiset säännöt

• Viranomaisen, jolla on valtuudet toimia tietyllä alueella, on tehtävä julkisia palveluhankintoja koskeva sopimus, jossa liikenteenharjoittajalle myönnetään yksinoikeus ja/tai korvaus julkisen palvelun velvoitteiden hoitamisen vastineeksi.
• Velvoitteista, joilla vahvistetaan enimmäishinnat kaikille matkustajille tai tietyille matkustajaryhmille, voidaan myös antaa yleisiä sääntöjä, joita sovelletaan syrjimättömästi kaikkiin liikenteenharjoittajiin.
• Viranomainen myöntää korvauksen, jolla korvataan julkisen palvelun velvoitteista liikenteenharjoittajan kustannuksiin ja tuloihin aiheutuvia vaikutuksia.
• Julkisia palveluhankintoja koskevissa sopimuksissa (ja yleisissä säännöissä) määritellään
  • julkisen palvelun velvoitteet, jotka on täytettävä
  • korvauksen laskemista koskevat säännöt sekä mahdollisten yksinoikeuksien luonne ja laajuus
  • periaate liiallisten korvausten välttämisestä
  • miten palvelun tarjoamiseen liittyvät kustannukset (henkilöstökustannukset, energia, infrastruktuuri, liikkuva kalusto, huolto jne.) olisi jaettava
  • miten lippujen myynnistä saatavat tulot olisi jaettava (pitääkö liikenteenharjoittaja ne, tilitetäänkö ne viranomaiselle tai jaetaanko ne näiden kesken).
• Julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten voimassaoloaika saa olla enintään kymmenen vuotta, kun on kyse linja-autoliikenteen palveluista, ja enintään 15 vuotta, kun on kyse rautatieliikenteen ja muiden raideliikennemuotojen palveluista.

Julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekeminen

• Julkisia palveluhankintoja koskevat sopimukset tehdään tämän asetuksen sääntöjen mukaisesti. Tiettyjen linja-autojen tai raitiovaunujen henkilöliikennepalvelujen osalta sopimukset tehdään kuitenkin direktiivissä 2014/25/EY (ks. tiivistelmä Julkiset hankinnat – vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen ala) ja direktiivissä 2014/24/EY (ks. tiivistelmä Julkiset hankinnat – selkeiden perussääntöjen laatiminen) säädettyjen julkisten hankintojen menettelyjen mukaisesti.
• Toimivaltaisten viranomaisten on pääsääntöisesti tehtävä julkisia palveluhankintoja koskevat sopimukset avoimia ja syrjimättömiä tarjouskilpailumenettelyjä noudattaen.
• Velvoitetta, jonka mukaan sopimukset on tehtävä tarjouskilpailun kautta, ei sovelleta seuraavissa tapauksissa:
  • paikallinen viranomainen tarjoaa itse julkisia liikennepalveluja tai uskoo niiden tarjoamisen sisäiselle liikenteenharjoittajalle (erillinen elin, joka on paikallisen viranomaisen määräysvallassa vastaavalla tavalla kuin viranomaisen omat yksiköt)
  • sopimuksen kattama liikenteen määrä on vähäinen:
    • keskimääräinen ennakoitu vuosittainen arvo on alle miljoona euroa tai
    • julkisia henkilöliikennepalveluja tarjotaan alle 300 000 kilometriä
  • todellisten tai mahdollisten palvelukatkosten vuoksi toteutetaan kiireellisiä toimia tai määrätään sopimuksia.

Rautatiealan julkisia palveluhankintoja koskevat sopimukset

Tätä asetusta on muutettu asetuksella (EU) 2016/2338, jossa tarjouskilpailuihin perustuvan sopimusten tekemisen periaate otettiin käyttöön myös rautatiealan julkisia palveluhankintoja koskevissa sopimuksissa, joihin sitä ei aiemmin sovellettu. Pitkien siirtymäaikojen tavoitteena on antaa viranomaisille ja liikenteenharjoittajille aikaa sopeutua uusiin sääntöihin.

Rautatieliikennettä koskevien sopimusten tekeminen ilman tarjouskilpailua on mahdollista epätavallisissa ja tarkasti määritellyissä olosuhteissa erityisesti, jos

• se on perusteltua ottaen huomioon asianomaisten markkinoiden ja verkon asiaankuuluvat rakenteelliset ja maantieteelliset ominaispiirteet (koko, kysynnän ominaispiirteet, verkon monitahoisuus, tekninen ja maantieteellinen eristyneisyys sekä palvelujen tyypit) ja
• se parantaisi palvelujen laatua tai kustannustehokkuutta tai molempia verrattuna edelliseen sopimukseen
• sopimuksen kattama liikenteen määrä on vähäinen:
  • keskimääräinen ennakoitu vuosittainen arvo on alle 7,5 miljoonaa euroa tai
  • alle 500 000 kilometriä.

Siirtymäaika

Rautatieliikenteen julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekeminen ehdoitta ja ilman tarjouskilpailua ei ole enää mahdollista 25. joulukuuta 2023 alkaen.