Ympäristömelusta annetun direktiivin tavoitteena on
toimia yhteisenä perustana ympäristömelulle1 altistumisen haitallisten vaikutusten torjumiselle kaikkialla EU:ssa;
toteuttaa asteittain toimia,
jotta voidaan määrittää yhteiset meluindikaattorit2ihmisten pitkäaikaisen ympäristömelulle altistumisen mittaamiseksi päivän aikana sekä unihäiriöiden mittaamiseksi
kansalaisille tiedottamiseksi ja näiden kuulemiseksi erityisesti kansallisista toimintasuunnitelmista.
TÄRKEIMMÄT KOHDAT
Direktiivillä pyritään rajoittamaan melua
rakennetuilla alueilla,
yleisissä puistoissa tai muilla hiljaisilla alueilla taajamissa,
hiljaisilla rakentamattomilla alueilla,
koulujen, sairaaloiden ja muiden meluherkkien rakennusten ja alueiden lähellä.
Sitä ei sovelleta meluun,
jonka aiheuttaa melulle altistunut henkilö itse tai naapurit,
kotioloissa,
työpaikoilla,
liikennevälineiden sisällä, eikä
sotilaallisesta toiminnasta sotilasalueilla aiheutuvaan meluun.
Meluindikaattorit ja niiden arviointimenetelmät
Strategisia melukarttoja laadittaessa käytetään kahta indikaattoria:
Lden on melun yleistä häiritsevyyttä kuvaava indikaattori, jolla kuvataan melun aiheuttaman häiritsevyyden astetta päivällä, illalla tai yöllä.
Lnight on yöajan meluindikaattori, jolla kuvataan unihäiriöitä.
Niiden arvot määritellään liitteessä II esitettyjen yhteisten arviointimenetelmien avulla.
Yhteisten arviointimenetelmien luominen oli Euroopan komission tehtävä. Yhteisten arviointimenetelmien luomiseen saakka EU-maat saattoivat käyttää omia menetelmiään, kunhan ne olivat liitteen II mukaisia.
Muita indikaattoreita voidaan käyttää akustisessa suunnittelussa ja meluvyöhykejaossa sekä liitteessä I mainituissa erityistapauksissa
Annos-vastesuhteet5 sisällytetään liitteeseen III direktiivin tulevissa tarkistuksissa, jotta voidaan arvioida melun vaikutusta väestöön.
EU-maiden oli ilmoitettava komissiolle viimeistään Lden- ja Lnight-arvoina ja tarvittaessa Lday- (päivämeluindikaattori) ja Levening-arvoina (iltameluindikaattori) ilmaistuina alueellaan voimassa olevista tai suunnitteilla olevista raja-arvoista, jotka koskevat
tieliikennemelua,
ilma-alusten aiheuttamaa melua,
raideliikennemelua ja
teollisuusalueilla syntyvää melua.
Strateginen melukartoitus
Strategisten melukarttojen on täytettävä liitteessä IV asetetut vähimmäisvaatimukset.
EU-maiden oli
tiedotettava yleisölle toimivaltaiset elimet, joiden tehtävänä on laatia ja hyväksyä strategiset melukartat viimeistään ,
ilmoitettava komissiolle viimeistään
alueellaan sijaitsevat tieliikenteen pääväylät, joilla kulkee vuosittain yli kuusi miljoonaa ajoneuvoa,
raideliikenteen pääväylät, joilla kulkee vuosittain yli 60 000 junaa,
suuret lentokentät ja
yli 250 000 asukkaan taajamat;
laadittava ja hyväksyttävä strategiset melukartat tilanteesta, joka vallitsi edellisenä kalenterivuonna lähellä jäsenvaltion alueella sijaitsevia infrastruktuureja ja taajamia viimeistään ;
ilmoitettava komissiolle viimeistään kaikista alueellaan olevista yli 100 000 asukkaan taajamista ja kaikista tieliikenteen pääväylistä sekä raideliikenteen pääväylistä;
laadittava ja hyväksyttävä edellisen kalenterivuoden tilanteen osoittavat strategiset melukartat, jotka koskevat näitä taajamia, liikenteen pääväyliä ja raideliikenteen pääväyliä, viimeistään .
Strategisia melukarttoja on tarkasteltava ja ne on tarvittaessa uusittava joka viides vuosi.
Toimintasuunnitelmat
Toimintasuunnitelmien on täytettävä liitteessä V esitetyt vähimmäisvaatimukset.
Toimintasuunnitelmiin sisältyvillä toimenpiteillä on pyrittävä:
niiden ensisijaisten kohteiden hoitamiseen, joiden osalta EU-maiden määrittämät raja-arvot tai muut niiden valitsemat perusteet ovat ylittyneet, ja
niiden olisi koskettava erityisesti strategisen melukartoituksen mukaisesti tärkeimmiksi alueiksi määriteltyjä alueita.
EU-maiden oli
tiedotettava yleisölle toimivaltaiset elimet, joiden tehtävänä on laatia ja hyväksyä toimintasuunnitelmat, viimeistään ,
laadittava toimintasuunnitelmat:
viimeistään
alueellaan sijaitseville tieliikenteen pääväylille, joilla kulkee vuosittain yli kuusi miljoonaa ajoneuvoa,
raideliikenteen pääväylille, joilla kulkee vuosittain yli 60 000 junaa,
suurille lentokentille ja
yli 250 asukkaan taajamille;
viimeistään kaikille suurille taajamille, suurille lentokentille, tieliikenteen pääväylille ja raideliikenteen pääväylille.
Toimintasuunnitelmia on tarkasteltava ja niitä on tarvittaessa tarkistettava, jos ilmenee melutilanteeseen oleellisesti vaikuttava tekijä, ja joka tapauksessa vähintään joka viides vuosi hyväksymispäivämäärästä lukien direktiivin muuttamisesta annetun asetuksen (EU) 2019/1010 mukaisesti.
Tiedottaminen yleisölle
EU-maiden on varmistettava, että
yleisöä kuullaan ja osallistumisen tulokset otetaan huomioon ennen toimintasuunnitelmien hyväksymistä;
strategiset melukartat ja toimintasuunnitelmat asetetaan yleisön saataville ja levitetään direktiivin liitteiden IV ja V mukaisesti ja EU:n ympäristöä koskevan tiedon saannin vapautta koskevien sääntöjen mukaisesti;
liitteessä VI tarkoitetut strategisista melukartoista saadut tiedot ja toimintasuunnitelmien tiivistelmät lähetetään komissiolle kuuden kuukauden kuluessa 7 (strateginen melukartoitus) ja 8 artiklassa (toimintasuunnitelmat) säädetyistä päivistä. Komission on kehitettävä täytäntöönpanosäädöksillä ja Euroopan ympäristökeskuksen avustuksella digitaalinen tietojenvaihtomekanismi.
EU-maiden melukarttoja ja toimintasuunnitelmia voi tarkastella myös Euroopan ympäristökeskuksen ReportNet-järjestelmässä. Direktiivin muuttamisesta annetun asetuksen (EU) 2019/1010 mukaan ReportNet on ”tietovarasto”; tietojärjestelmä, joka sisältää tietoja ympäristömelusta ja tietoja, joita EU-maat ovat toimittaneet.
Ympäristömelu: ei-toivottu tai haitallinen ihmisen toiminnan aiheuttama ulkoa kuuluva ääni mukaan lukien liikennevälineiden, tie-, raide- ja lentoliikenteen sekä teollisuuslaitosten toiminnan aiheuttama ääni, jota tarkoitetaan direktiivissä 96/61/EY.
Meluindikaattori: sellaisen ympäristömelun kuvaamiseen käytettävä fysikaalinen suure, jolla on yhteys johonkin haittavaikutukseen.
Strategiset melukartat: karttoja, joiden avulla arvioidaan kokonaisvaltaisesti tietyn alueen melutilannetta, joka koostuu eri lähteistä peräisin olevasta melusta, tai laaditaan tiettyä aluetta koskevia yleisennustuksia.
Toimintasuunnitelmat: suunnitelmia, joilla pyritään melun ja sen vaikutusten hallintaan ja tarvittaessa melun vähentämiseen.
Annos-vastesuhde: meluindikaattorin arvon ja haittavaikutuksen välinen suhde.
ASIAKIRJA
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/49/EY, annettu ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta (EYVL L 189, , s. 12–25)
Direktiiviin 2002/49/EY tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.
MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT
Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle ympäristömeludirektiivin täytäntöönpanosta direktiivin 2002/49/EY 11 artiklan mukaisesti (COM(2017) 151 final, )
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 401/2009, annettu , Euroopan ympäristökeskuksesta sekä ympäristöä koskevasta Euroopan tieto- ja seurantaverkostosta (kodifioitu toisinto) (EUVL L 126, , s. 13–22)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/4/EY, annettu , ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta (EUVL L 41, , s. 26–32)