Eurooppalainen oikeuskäytäntötunnus

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Euroopan sähköisen oikeuden toimintasuunnitelma 2019–2023

Päätelmät European Case Law Identifier -tunnuksen (ECLI) ja vähimmäismääräisen oikeuskäytäntöön liittyvän yhdenmukaisen metadatan käyttöönottoon kehottamisesta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 67 artikla

TOIMINTASUUNNITELMAN, PÄÄTELMIEN JA PERUSSOPIMUKSEN ARTIKLAN TARKOITUS

Euroopan sähköisen oikeuden toimintasuunnitelma 2019–2023 perustuu EU:n sähköisen oikeuden toimintasuunnitelmaan 2014–2018, jonka toteuttaminen on nyt päättynyt. Molemmissa otetaan huomioon kansallisen oikeuskäytännön* rajat ylittävän saatavuuden merkitys sekä standardoinnin ja hajautetun tekniikan tarve.

Päätelmissä kehotetaan ottamaan käyttöön eurooppalainen oikeuskäytäntötunnus (European Case Law Identifier, ECLI) ja vähimmäismääräinen oikeuskäytäntöön liittyvä yhdenmukainen metadata*.

Päätelmät perustuvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 67 artiklan 1 kohtaan. Artiklassa todetaan, että EU on vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, jolla kunnioitetaan perusoikeuksia sekä jäsenvaltioiden erilaisia oikeusjärjestelmiä ja -perinteitä.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Oikeuskäytännön saatavuus on erittäin tärkeää oikeussäännön kannalta. Oikeussääntö on yksi EU:n tärkeimmistä arvoista, kuten Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa vahvistetaan. Oikeuskäytännön saatavuus

• varmistaa oikeudenkäytön valvonnan kansalaisten toimesta
• auttaa lisäämään lainkäytön avoimuutta ja
• pitää kansalaiset ajan tasalla lainsäädännön muutoksista.

Kansallisten tuomioistuinten oikeuskäytäntö on merkittävä tietolähde EU-maiden oikeusjärjestelmien mutta myös EU:n oikeuden alalla. Kieleen liittyvien ongelmien lisäksi yhdenmukaisten oikeuskäytäntötunnusten puute on hankaloittanut oikeuskysymyksiä koskevaa rajat ylittävää tutkimusta. Kansalaiset, oikeusalan ammattilaiset ja kansalliset viranomaiset tarvitsivat näin ollen työkalua, jonka avulla voidaan helposti hakea kansallista ja EU:n oikeuskäytäntöä ja viitata siihen selkeästi.

Tämän tarkoituksena ei ollut kansallista oikeuskäytäntöä koskevan keskitetyn eurooppalaisen tietokannan perustaminen. Sen sijaan on otettu käyttöön yhteinen järjestelmä oikeuskäytännön tunnistamista ja siihen liittyvää metadataa varten.

Päätelmissä kehotettiin siksi EU-maita ottamaan käyttöön vapaaehtoiselta pohjalta

• vähimmäismääräinen yhdenmukainen metadata: Euroopan unionin neuvosto on laatinut luettelon sellaisesta metadatasta, joka kunkin asiakirjan, joka sisältää tuomion, olisi sisällettävä. Tällaiseen metadataan kuuluvat esimerkiksi tuomioistuimen koko nimi, maa, jossa tuomioistuimen kotipaikka sijaitsee, ja päätöksen päivämäärä.
• ECLI-tunnus: tämä yhdenmuotoinen tunnus helpottaa tuomioistuinten päätösten tunnistamista, ja siinä on viisi pakollista osaa:
  • Kirjainlyhenne ”ECLI”, joka osoittaa, että kyseessä on eurooppalainen oikeuskäytäntötunnus
  • maakoodi
  • päätöksen antaneen tuomioistuimen koodi
  • päätöksen antamisvuosi
  • numero, jossa saa olla enintään 25 aakkosnumeerista merkkiä, kunkin jäsenvaltion itse päättämässä muodossa.
  • Nämä osat erotetaan toisistaan kaksoispisteellä (:). ECLI ei saa sisältää muita välimerkkejä.

Kunkin ECLI:ä käyttävän osallistuvan EU-maan on nimitettävä jokin hallinnollinen tai oikeudellinen organisaatio kansalliseksi ECLI-koordinaattoriksi. Tietyn maan tuomioistuimet voivat liittyä järjestelmään milloin tahansa. ECLI on otettu käyttöön myös Euroopan patenttiviraston valituslautakunnassa ja Euroopan unionin tuomioistuimessa (joka toimii myös EU:n ECLI-koordinaattorina). Eurooppalainen tunnus annetaan kaikille tehdyille päätöksille, ei pelkästään internetissä julkaistuille päätöksille.

ECLI-järjestelmän etuja ovat muun muassa seuraavat:

• oikeuskäytäntöön viittaaminen on helpompaa ja oikeusalan ammattilaisten ja tutkijoiden tarvitsee käyttää vähemmän aikaa sen etsimiseen
• monikielinen ECLI-hakukone, jonka avulla käyttäjät voivat hakea tuomioistuinten päätöksiä niiden oikeuskäytännön julkaisijoiden tietokannoista, jotka ovat ottaneet käyttöön ECLI-tunnuksen ja tarjonneet pääsyn tietoihinsa

• kansalliset tuomarit voivat soveltaa EU:n oikeutta paremmin, koska he löytävät helpommin asiaan liittyvän oikeuskäytännön
• järjestelmä vahvistaa EU-maiden oikeudellisten yhteisöjen keskinäistä ymmärrystä.

Neuvosto hyväksyi joulukuussa 2018 strategian ja toimintasuunnitelman Euroopan sähköisen oikeuden kehittämiseksi ajanjaksolle 2019–2023. Sähköiseen oikeuteen liittyvissä toimissa keskitytään kolmeen tavoitteeseen:

• tietojen saatavuuden parantaminen oikeusalalla
• oikeudenkäynti- ja muiden menettelyjen digitalisoinnin jatkaminen, jotta tuomioistuinten päätökset olisivat saatavilla helpommin ja nopeammin sekä
• kansallisten sähköisen oikeuden järjestelmien teknisen toteutuksen ja hallinnoinnin varmistaminen, jotta EU-maiden järjestelmät ovat yhteenliitettäviä ja yhteentoimivia.

TAUSTAA

Tietoja ECLI-tunnuksesta on saatavilla Euroopan oikeusportaalista. Se tarjoaa yksityiskohtaista tietoa tunnuksen muodosta ja käytöstä sekä metadatasta ja kansallisista koordinaattoreista. Lisäksi verkkosivustolta pääsee ECLI-hakuliittymään. Hakuliittymän tarkoituksena ei ole luoda Euroopan tason tietokantaa, vaan se mahdollistaa ainoastaan hakujen tekemisen kansallisiin tietokantoihin ja verkkosivustoihin ECLI-tunnuksen ja tietyn metadatan avulla.

KESKEISET TERMIT

ASIAKIRJAT

Euroopan sähköisen oikeuden toimintasuunnitelma 2019–2023 (EUVL C 96, 13.3.2019, s. 9–32)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – Kolmas osa – Unionin sisäiset politiikat ja toimet – V osasto – Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue – 1 luku – Yleiset määräykset – 67 artikla (aiemmat EY-sopimuksen 61 artikla ja SEU-sopimuksen 29 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 73)

Neuvoston päätelmät European Case Law Identifier -tunnuksen (ECLI) ja vähimmäismääräisen oikeuskäytäntöön liittyvän yhdenmukaisen metadatan käyttöönottoon kehottamisesta (EUVL C 127, 29.4.2011, s. 1–7)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan sähköisen oikeuden strategia 2019–2023 (EUVL C 96, 13.3.2019, s. 3–8)

Euroopan sähköisen oikeuden monivuotinen toimintaohjelma 2014–2018 (EUVL C 182, 14.6.2014, s. 2–13)

Viimeisin päivitys: 29.04.2019