Laittomien maahanmuuttajien palauttamista koskevat yhteiset vaatimukset ja menettelyt

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Laittoman oleskelun lopettaminen

Laiton oleskelu lopetetaan kaksivaiheisella menettelyllä:

1. ensimmäisessä vaiheessa tehdään ”palauttamispäätös”, josta alkaa ”vapaaehtoista poistumista” varten myönnetty aika
2. tämän jälkeen tehdään tarvittaessa ”maastapoistamispäätös”, johon voi liittyä säilöönotto, mikä päättyy ”karkottamiseen”.

Palauttamispäätös

• Ellei ole inhimillisiä, humanitaarisia tai muita syitä toimia toisin tai ellei oleskeluluvan uusimista koskeva menettely ole kesken, jäsenvaltion on tehtävä alueellaan laittomasti oleskelevan EU:n ulkopuolisen maan kansalaisen palauttamista koskeva päätös.
• Jos EU:n ulkopuolisen maan kansalaisella on toisen jäsenvaltion myöntämä voimassa oleva oleskelulupa tai muu oleskeluun oikeuttava lupa, hänen on siirryttävä välittömästi kyseiseen maahan.
• Jos toinen jäsenvaltio ottaa kyseisen EU:n ulkopuolisen maan kansalaisen takaisin kahdenvälisen sopimuksen nojalla, tämä toinen jäsenvaltio on vastuussa palauttamispäätöksen antamisesta.
• Palauttamispäätöksessä voidaan asianomaiselle EU:n ulkopuolisen maan kansalaiselle määrätä 7–30 päivän pituinen aika vapaaehtoista paluuta varten. Tätä aikaa voidaan jatkaa tietyin edellytyksin. Sitä voidaan myös lyhentää ja se voidaan jopa jättää kokonaan myöntämättä, jos on olemassa vaara, että EU:n ulkopuolisen maan kansalainen
  • pakenee, eikä häntä siksi voida palauttaa
  • on toimittanut vilpillisen hakemuksen tai
  • vaarantaa yleisen/kansallisen turvallisuuden.
• Vapaaehtoista paluuta varten määrätyn ajan kuluessa EU:n ulkopuolisen maan kansalaiselle voidaan määrätä tiettyjä velvoitteita hänen pakenemisensa ehkäisemiseksi.
• Maahantulokielto voidaan liittää palauttamispäätökseen, jos vapaaehtoista paluuta varten ei ole myönnetty aikaa tai kun laittomasti maassa oleskeleva EU:n ulkopuolisen maan kansalainen ei ole noudattanut palauttamispäätöstä. Maahantulokiellon kesto määritetään tapauskohtaisesti eikä se saa ylittää viittä vuotta, ellei EU:n ulkopuolisen maan kansalainen uhkaa yleistä/kansallista turvallisuutta.

Maastapoistaminen

Jos vapaaehtoista paluuta varten ei ole myönnetty aikaa tai EU:n ulkopuolisen maan kansalainen ei ole noudattanut palauttamispäätöstä vapaaehtoista paluuta varten myönnetyn ajan kuluessa, jäsenvaltion on poistettava hänet maasta. Maastapoistamista voidaan kuitenkin lykätä tietyin ehdoin. EU:n ulkopuolisen maan kansalaisen maastapoistamista on lykättävä, jos se saattaa hänet hengenvaaraan (palauttamiskiellon¹ periaate) tai jos palauttamispäätöstä on tilapäisesti lykätty.

Pakkokeinoja, jotka ovat oikeasuhteisia ja joihin ei liity kohtuutonta voimankäyttöä, saa käyttää vasta viimeisenä keinona EU:n ulkopuolisen maan kansalaisen poistamiseen maasta.

Säilöönotto maastapoistamista varten

• Tietyin ehdoin – ottaen asianmukaisesti huomioon tietyt suojakeinot, kuten oikeusviranomaisen valvontatoimet – jäsenvaltiot voivat ottaa EU:n ulkopuolisen maan kansalaisen säilöön palauttamismenettelyn aikana, jos on olemassa vaara, että hän pakenee tai välttelee/vaikeuttaa palauttamisen valmisteluja tai maastapoistamista.
• Säilöönottoaika ei saa ylittää kuutta kuukautta.
• On käytettävä erityisiä säilöönottolaitoksia, tai jos tämä ei ole mahdollista, vankilamajoitusta erillisissä tiloissa.

Menettelylliset takeet

Direktiivissä vahvistetaan tietyt menettelylliset takeet:

• tiedotus EU:n ulkopuolisen maan kansalaiselle
• hänen oikeutensa hakea muutosta
• oikeudellisen avun ja/tai oikeudellisen avustajan antaminen
• tarvittaessa kielellinen apu.

Jäsenvaltioiden on myös noudatettava oikeutta perheen yhtenäisyyteen, tarjottava alaikäisille pääsy peruskoulutusjärjestelmään ja kiireellistä terveydenhoitoa, sekä otettava huomioon haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden erityistarpeet ennen heidän vapaaehtoista paluutaan tai maastapoistamista.

Ilman huoltajaa matkustavat alaikäiset

• Ennen ilman huoltajaa matkustavan alaikäisen palauttamista koskevaa päätöstä asianmukaisten tahojen on annettava hänelle apua lapsen etu huomioon ottaen. Ennen kuin jäsenvaltio poistaa ilman huoltajaa matkustavan alaikäisen alueeltaan, sen on varmistettava, että lapsi palautetaan tämän perheenjäsenelle tai nimetylle holhoojalle tai että häntä varten on kohdevaltiossa järjestetty asianmukainen vastaanotto.
• Direktiivillä pyritään rajoittamaan ilman huoltajaa matkustavien alaikäisten ja perheiden säilöönottoa, ja siinä vahvistetaan asianmukaiset säilöönoton edellytykset.

Yleiset säännöt

Jotkin EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten tapausryhmät voidaan jättää direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, kuten laittoman rajanylityksen yhteydessä pysäytetyt henkilöt. Jäsenvaltioiden on kuitenkin varmistettava, että näiden ihmisten kohtelu ja suojelun taso täyttävät vähintään EU:n pakkokeinoja, maastapoistamista, terveydenhuoltoa ja säilöönottoa koskevat säännöt. Kaikissa tapauksissa jäsenvaltioiden on

• varmistettava, ettei EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten palauttaminen saata heitä vaaraan
• otettava huomioon lapsen etu, perhesuhteet ja asianomaisen henkilönterveydentila.

Mihin maihin direktiiviä sovelletaan?

Direktiiviä sovelletaan kaikkiin jäsenvaltioihin, lukuun ottamatta Irlantia ja seuraavia EU:n ulkopuolisia Schengen-alueen maita: Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi.

Täytäntöönpano ja asiaan liittyvät asiakirjat

• Euroopan komission on laadittava joka kolmas vuosi kertomus direktiivin soveltamisesta jäsenvaltioissa ja tarvittaessa ehdotettava siihen muutoksia.
• Asetuksella (EU) 2016/1953 otetaan käyttöön yhtenäinen eurooppalainen matkustusasiakirja laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamista varten (palauttamista varten myönnettävä eurooppalainen matkustusasiakirja). Asiakirja on voimassa yhden matkan ajan kunnes EU:n ulkopuolisen maan kansalainen, josta jokin jäsenvaltio on tehnyt palauttamispäätöksen, on saapunut maahan, johon hänet palautetaan.
• Vuonna 2017 komissio julkaisi jäsenvaltioille tarkoitetun suosituksen (EU) 2017/432 palauttamisten tuloksellisuuden lisäämisestä tämän direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä sekä suosituksen (EU) 2017/2338 palauttamistoimenpiteitä varten laaditun jäsenvaltioiden käyttöön tarkoitetun yhteisen ”palauttamiskäsikirjan” käyttöönotosta. Komissio ehdotti myös palauttamispolitiikkaa koskevia uusia toimenpiteitä uudistetun palauttamista koskevan toimintaohjelman ja jäsenvaltioille annettujen suositusten muodossa.
• Vuonna 2023 komissio hyväksyi
  • toimintapoliittisen asiakirjan ”Kohti operatiivista strategiaa palautusten tehostamiseksi” sekä asiakirjan liitteen, komission panoksen uudessa muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa vahvistetun tehokkaampia palautuksia koskevan operatiivisen strategian kehittämiseksi
  • palauttamispäätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta ja palauttamisten nopeuttamisesta annetun suosituksen (EU) 2023/682, jonka tarkoituksena on nopeuttaa palauttamisprosessia kannustamalla sitä jäsenvaltiota, jonka alueella EU:n ulkopuolinen kansalainen oleskelee laittomasti, tunnustamaan vastavuoroisesti toisen jäsenvaltion samalle henkilölle aiemmin tekemät palauttamispäätökset, ellei palauttamispäätöksen täytäntöönpanoa ole keskeytetty.