Zoonoosien ja niiden aiheuttajien seuranta

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Direktiivillä tehostetaan EU-maissa seuraavien asioiden seurantaa:

• zoonoosit (taudit ja/tai tartunnat, jotka voivat luonnollisella tavalla siirtyä suoraan tai välillisesti eläimen ja ihmisen välillä)
• zoonoosin aiheuttajat (mikä tahansa virus, bakteeri, sieni, loinen tai muu biologinen eliö, joka voi aiheuttaa zoonoosin)
• näihin liittyvä mikrobilääkeresistenssi¹.

Zoonoosien ja mikrobilääkeresistenssin parempi seuranta

EU-maiden tehtävänä on perustaa seurantajärjestelmät ja ylläpitää niitä. Seurantaa sovelletaan alkutuotannon² tasolla tai elintarvikeketjun muissa vaiheissa sekä rehuihin että elintarvikkeisiin.

Seurannan kohteena ovat ensisijaisesti seuraavat zoonoosit:

• bruselloosi
• kampylobakterioosi
• ekinokokkoosi
• listerioosi
• salmonelloosi
• trikinoosi
• Mycobacterium bovis -bakteerin aiheuttama tuberkuloosi
• verosytotoksigeeninen Escherichia coli.

Epidemiologisen tilanteen mukaan seurataan myös seuraavia zoonooseja:

• virusperäiset zoonoosit (kalikivirus, hepatiitti A -virus, influenssavirus, rabies ja niveljalkaisten levittämät virukset)
• bakteeriperäiset zoonoosit (borrelioosi, botulismi, leptospiroosi, psittakoosi, muu kuin yllä tarkoitettu tuberkuloosi, vibrioosi, yersinioosi ja niiden aiheuttajat)
• loisperäiset zoonoosit (anisakiaasi, kryptosporidioosi, systiserkoosi ja toksoplasmoosi).

Seurantamenetelmä

Joissain tapauksissa rutiiniseurannan avulla kerätyt tiedot eivät ole riittäviä. Yhtä tai useampaa zoonoosia koskevat koordinoidut seurantaohjelmat voivat olla tarpeen erityisten riskien arvioimiseksi tai viitearvojen vahvistamiseksi.

EU-maiden on varmistettava, että seurannalla saadaan vertailukelpoiset tiedot zoonoosien aiheuttajien ja tarvittaessa muiden taudinaiheuttajien mikrobilääkeresistenssin esiintymisestä.

Zoonoosien, niiden aiheuttajien ja mikrobilääkeresistenssin esiintymisen seuranta elintarvikkeissa, rehuissa ja eläimissä täydentää ihmisistä eristettyjen isolaattien seurantaa, jota säännellään valtioiden rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia koskevalla päätöksellä N:o 1082/2013/EU.

Ruokamyrkytysepidemioiden tutkiminen

EU-maiden toimivaltaisten viranomaisten on tutkittava ruokamyrkytysepidemiat ja kerättävä tietoja niiden epidemiologisesta luonteesta, mahdollisesti kyseessä olevista elintarvikkeista ja puhkeamisen mahdollisista syistä.

Tietojenvaihto

• Tietojenvaihto on tarpeen EU:n tason kattavien ja vertailukelpoisten tietojen saamiseksi. Kunkin EU-maan yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen tekee yhteistyötä eläinten terveydestä ja rehusta sekä elintarvikehygieniasta vastaavien viranomaisten kanssa. Erityisesti ruokamyrkytysepidemioiden yhteydessä nopea tietojenvaihto hälytysverkostojen (esim. elintarvikkeita ja rehuja koskeva nopea hälytysjärjestelmä) kautta on tärkeää kansanterveyteen kohdistuvien ja taloudellisten vaikutusten minimoimiseksi. Lisäksi nimetään kansallisia ja EU:n vertailulaboratorioita näytteiden korkealaatuisen analysoinnin varmistamiseksi.
• EU-maiden on arvioitava zoonoosien, niiden aiheuttajien ja mikrobilääkeresistenssin suuntauksia ja lähteitä sekä toimitettava kertomus Euroopan komissiolle vuosittain toukokuun loppuun mennessä. Komissio lähettää kertomukset Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaiselle, joka tutkii ne ja julkistaa niistä marraskuun loppuun mennessä yhteenvedon.