EU:n tehostettu yhteistyö ammatillisen koulutuksen alalla
TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:
JULISTUKSEN TARKOITUS
TÄRKEIMMÄT KOHDAT
Kööpenhaminan prosessi on olennainen osa eurooppalaisen koulutusyhteistyön (ET 2020) strategisia sääntöjä, ja sillä pyritään edistämään Eurooppa 2020 -strategian koulutusta koskevien tavoitteiden saavuttamista.
Kööpenhaminan prosessi koostuu seuraavista osa-alueista:
Painopisteet
Kööpenhaminan julistuksessa määritellyt painopisteet toimivat perustana vapaaehtoiselle yhteistyölle ammatillisen koulutuksen alalla. Vuoteen 2010 mennessä näiden painopisteiden avulla oli tarkoitus
Saavutukset
EU:n onnistumista tavoitteiden saavuttamisessa on arvioitu lukuisissa julkilausumissa, joissa on myös esitetty toimia ammatillisen koulutuksen alalla tehtävän yhteistyön parantamiseksi entisestään.
Vuonna 2004 annetussa Maastrichtin julkilausumassa todettiin, että Kööpenhaminan prosessilla on onnistuttu parantamaan ammatillisen koulutuksen näkyvyyttä ja asemaa Euroopan tasolla. Julkilausumassa myös kehitettiin edelleen Kööpenhaminan julistuksen painopisteitä ja määritettiin ensimmäistä kertaa ammatillisen koulutuksen parissa kansallisella tasolla tehtävän työn painopisteet. Niitä ovat muun muassa seuraavat:
Vuonna 2006 annetussa Helsingin kommunikeassa arvioitiin Kööpenhaminan prosessin edistymistä ja tarkistettiin sen painopisteitä ja strategioita. Siinä nostettiin esiin useita saavutuksia, kuten seuraavat:
Vuonna 2008 annetussa Bordeaux’n julkilausumassa tarkasteltiin uudelleen Kööpenhaminan prosessin painopisteitä ja strategioita vuoden 2010 jälkeistä aikaa koskevaa koulutusohjelmaa varten. Siinä todettiin, että prosessi on kohentanut tehokkaasti ammatillisen koulutuksen imagoa mutta säilyttänyt silti kansallisten ammatillisen koulutuksen järjestelmien monimuotoisuuden. Julkilausuman mukaan uutta liikkeellepanevaa voimaa tarvittiin kuitenkin erityisesti seuraavissa kysymyksissä:
Vuonna 2010 annetussa Bruggen julkilausumassa asetettiin pitkän aikavälin strategiset tavoitteet ammatillisen koulutuksen alalla tehtävälle eurooppalaiselle yhteistyölle vuosiksi 2011–2020. Lisäksi siinä asetettiin vuosille 2011–2014 yhteensä 22 lyhyen aikavälin tavoitetta, joissa määritetään strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi vaadittavat kansallisen tason käytännön toimet. Tavoitteet perustuivat Kööpenhaminen prosessin periaatteille ja niissä huomioitiin aiemmin saadut kokemukset, mutta niillä pyrittiin myös vastaamaan vallinneisiin ja tuleviin haasteisiin.
Julkilausuman päätelmissä todettiin, että Kööpenhaminan prosessi oli
Julkilausumassa todetaan, että jotta ammatillisen koulutuksen avulla voitaisiin vastata nykyisiin ja tuleviin haasteisiin, eurooppalaisten koulutusjärjestelmien on muun muassa
Riian päätelmissä esitetään uudet tavoitteet vuosille 2015–2020. Ne perustuvat kauden 2011–2014 tavoitteiden suhteen saavutettujen tulosten arviointiin.
Arvioinnissa todettiin, että tavoitteet ovat auttaneet EU-maita ja ehdokasmaita keskittämään ja toteuttamaan uudistuksia. Vuosille 2015–2020 määritettiin viisi painopistealuetta:
TAUSTAA
* KESKEISET TERMIT
Elinikäinen oppiminen: mahdollistaa innostavat oppimiskokemukset kaikissa elämänvaiheissa.
ASIAKIRJA
Kööpenhaminassa 29.–30. marraskuuta 2002 kokoontuneiden Euroopan unionin ammatillisesta koulutuksesta vastaavien ministerien ja Euroopan komission julistus ammatillisen koulutuksen tehostetusta yhteistyöstä Euroopassa — ”Kööpenhaminan julistus” (Ei julkaistu EUVL:ssä)
Viimeisin päivitys: 11.10.2016